Vantaalaisen Kilterin yläkoulun oppilaat ja opettajat saapuivat kouluun maanantaina poliisipartion valvomina. Syynä oli alaikäisen tekemä viesti, joka levisi tahattomasti julkisuuteen.

– Poliisin sai tietoonsa, että liikenteessä on ollut viesti, jossa on ollut aseen kuva ja jonkinlainen uhkausteksti, jossa on viitattu kyseiseen kouluun, sanoo rikoskomisario Kimmo Kostiainen Itä-Uudenmaan poliisista.

Poliisi selvitti yhdessä koulun kanssa viestin tekijän aamun aikana.

– Alustavan tiedon mukaan viestissä on ollut kyse vitsistä, joka ei ollut tarkoitettukaan julkisuuteen.

Poliisin mukaan se partioi koulun pihalla selvitysten aikana myös turvallisuuden tunteen lisäämiseksi.

– Mitään konkreettista uhkaa ei ole ollut olemassa, Kostiainen sanoo.

Uhkaavia vitsejä ei kannata lähettää edes pienelle piirille

Poliisi muistuttaa lapsia ja nuoria, että vitseiksi tarkoitetuissa uhkaavissa viesteissä kannattaa käyttää harkintaa. Viestit aiheuttavat poliisille mittavia toimenpiteitä.

– Tällaisten vitsien heittelystä kannattaa pidättäytyä ihan pienissäkin piireissä, kun niillä on taipumusta lähteä leviämään, Kostiainen kertoo.

Kilterin koulun rehtorin Ulla Tolosen mukaan koulupäivä on jatkunut normaalisti poliisin selvityksen jälkeen.

Ilmatieteen laitos varoittaa erittäin huonosta ajokelistä Uudellamaalla. Keliä huonontavat lumipyry ja pöllyävä lumi.

Ylen meteorologi Joonas Koskela kertoo, että runsas lumisadealue leviää pääkaupunkiseudulle lännestä juuri pahimman iltapäiväruuhkan aikaan.

– Tässä lähituntien aikana ajokeli tulee muuttumaan paikoin jopa erittäin huonoksi.

Lumi sataa kevyenä ja pölisevänä pakkaslumena, jota voimakas tuuli kinostaa. Lumipyry yhdistettynä pöllyävään pakkaslumeen heikentää näkyvyyttä huomattavasti ja hankaloittaa liikennettä.

Koskela muistuttaa, että ajorampeista ja risteysalueista tulee pakkaslumen vuoksi liukkaita. Myös kinostuva lumi voi tehdä risteysalueista hankalia.

Pyryttämällä tulevaa kevyttä pakkaslunta voi kertyä tämän vuorokauden aikana 10–15 senttimetriä. Koskela arvioi, että seuraavan vuorokauden aikana lunta voi sataa vielä lisää.

– Jos huonosti käy, kevyttä pakkaslunta voi tulla seuraavan kahden vuorokauden aikana jopa 20–30 senttiä pääkaupunkiseudulle ja lähiympäristöön.

Sää haittaa lento-, juna- ja metroliikennettä

Lumipyry haittaa Ilmatieteen laitoksen mukaan maantieliikenteen lisäksi raide- ja lentoliikennettä. Finavian tiedotteen mukaan kova sivutuuli viivästyttää lentoliikennettä iltapäivällä.

Lisäksi työmatkaliikennettä vaikeuttaa lähijunien myöhästymiset. HSL kertoo lähijunien R, Z, I ja P olevan iltapäivällä ja alkuillasta myöhässä sekä lentoasemalle että Helsinkiin päin. Syynä myöhästymisille on radan tekninen vika.

Myös A-lähijunia Leppävaaraan ja Helsinkiin on peruttu. K-lähijuna ajetaan harvennetuin lähdöin Helsingistä ja Keravalta sääolosuhteiden vuoksi.

Myöhästymisiin on syytä varautua myös kaukojunissa. Illalla puoli kuuden aikoihin kaukojunista oli aikataulussaan noin kolmannes ja lähiliikenteen junista 35 prosenttia.

Myös metroa liikennöidään kelistä johtuen harvennetuin vuorovälein.

– Lumi on aiheuttanut sen, etteivät vaihteet käänny haluttuun asentoon. Lisäksi aiemmin oli ongelmia jännitteiden kanssa Itäkeskus–Mellunmäki välillä, mikä aiheutti raidevirtapiirihäiriöitä metron turvalaitteeseen, HKL:n vastaava liikenteenohjaaja Timo Ansamaa kertoo.

Metroliikenteestä on poistettu kuusi vuoroa, jonka vuoksi vuorovälit pitenevät paikoin 5–10 minuuttia. Häiriöiden arvioidaan kestävän iltaseitsemään.

Onnettomuustutkintakeskus (Otkes) on selvittänyt sunnuntaina 20.1. sattuneen IC-junan tömähdyksen syyn. Tutkinnassa on selvinnyt, että tömähdyksen ja vaunujen pohjaan tulleen vaurion on aiheuttanut vaunun päädystä irronnut luukun suojalevy.

Helsingistä Ouluun matkalla olleen junan matkustajat tunsivat voimakkaan rytkähdyksen ja kuulivat metallisen kolahdusäänen. Tömähdyksen voimasta muutama istuin retkahti taaksepäin, mistä aiheutui kahdelle matkustajalle niskakipua. Juna jäi seuraavalle asemalle tarkistettavaksi ja matkustajille järjestettiin korvaava kyyti perille.

Otkesin raportin mukaan suojalevy on vaunun alla pyöriessään kiilautunut vaunun pohjan ja ratapölkkyjen väliin ja aiheuttanut matkustajien tunteman rytkähdyksen sekä äänet.

Suojalevyn arvioidaan irronneen Korvensuon eteläpuolella. Levyn irtoamisen syy ei ole tiedossa, koska tarkkaa tapahtumapaikkaa ei ole pystytty määrittelemään. Yhtenä mahdollisuutena pidetään sitä, että vaunun ruuvikytkin olisi irronnut ripustuskoukustaan ja iskeytynyt suojalevyyn.

Lue lisää:

Intercityjunan mystisestä pamauksesta jäi jäljet junan pohjaan

Intercityjunan vaunu "rytkähti" oudosti oikoradalla – muutamille matkustajille niskan ja selän retkahduskipuja

Puiden kasvava lumikuorma uhkaa sähköverkkojen toimivuuden lisäksi myös ulkona liikkuvien turvallisuutta. Etelä-Savossa pelastuslaitos, muut viranomaistoimijat, sähköverkkoyhtiöt ja kunnat valmistautuvat maanantaina illalla alkavaan lumisateeseen, joka voi tuoda maakuntaan jopa kymmenestä viiteentoista senttiä lisää lunta.

Etelä-Savon pelastuslaitoksen pelastuspäällikkö Tuomo Halmeslahti sanoo, että sään lauhtuminen ja lumisade tuovat haasteita kaikille viranomaistahoille.

– Ilma lauhtuu, mikä on toisaalta hyväkin asia. Se kuitenkin lisää myös ilmankosteutta ja samalla puissa olevan tykkylumen painoa. Pahimmassa skenaariossa puita voi lähteä kaatumaan linjoille entistä enemmän ja puiden latvoja voi katkeilla. Sitä silmällä pitäen valmistaudumme toimimaan muiden viranomaisten kanssa yhteistyössä.

Jää kotiin, koska puu voi kaatua päälle

Poikkeuksellinen lumikuorma vaatii varautumista viranomaisten lisäksi myös kansalaisilta. Pelastuspäällikkö toivoo, että ihmiset hillitsisivät ulkoiluintoaan puiden kaatumisvaaran vuoksi.

– Uhkana on nimenomaan tykkylumi. Lisääntyvä lumi kertyy puihin ja aiheuttaa suurimman riskin. Niissä paikoissa, missä lumikuorman näkee heti ja puiden latvat ovat taipuneet, on syytä jo välttää metsässä liikkumista.

Pelastuspäällikkö Halmeslahden mielestä kotiin jääminen on joissain tilanteissa metsään menemistä parempi vaihtoehto.

– Jos näkee selvästi, että ympärillä on todella taipuneita latvoja ja puita, on parempi olla menemättä metsään. Puu voi katketa todella yllättäen ja tulla hyvinkin voimalla alas.

Pelastuslaitos toivoo: auraa sivutie jo ennalta, jätä puomi auki

Sähköverkkoyhtiöt tekevät töitä riskipuiden poistamiseksi maapartioiden ja helikopterien voimin. Halmeslahti sanoo kuitenkin, että kaikkia vikapaikkoja ei pystytä ennustamaan.

– Pahimmilla alueilla puita on niin paljon, ettei kaikkia pysty kertakaikkiaan poistamaan ennakkoon. On vain katsottava, mikä puu kaatuu, ja korjattava sen myötä.

Vikakorjausten helpottamiseksi pelastuslaitos toivoo, että sivutiet aurattaisiin jo ennalta ja yksityisteiden puomit jätettäisiin auki, jotta sähkönjakeluyhtiöiden vikapartiot pääsevät mahdollisimman ripeästi korjaamaan verkon vikoja.

Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa on käsitelty tapausta, jossa syyttäjä vaatii miehelle ehdotonta vankeusrangaistusta lapsiin kohdistuneista murhan yrityksestä, tapon yrityksestä ja törkeästä liikenteen vaarantamisesta.

Yle uutisoi laajasti lähisuhdesurmista viime viikolla. Tuolloin Yle käsitteli viimeisten reilun kolmen kuukauden sisällä tapahtuneita lähisuhde- ja lapsisurmia.

Nyt oikeudessa käsitellyt teot tapahtuivat 30. lokakuuta 2018, kun mies ajoi kaksi alaikäistä lasta kyydissään päin kallioleikkausta valtatie 1:llä. Varsinais-Suomen käräjäoikeus päätti salata uhrien henkilöllisyydet. Julkisista asiakirjoista kuitenkin ilmenee, että mies oli ainakin toiselle lapsista läheinen henkilö.

Syyttäjän mukaan mies asetti auton vakionopeudensäätimeen nopeudeksi hieman yli 120 kilometriä tunnissa, avasi oman turvavyönsä sekä etupenkillä istuneen 8-vuotiaan lapsen turvavyön ja ohjasi päin tien reunassa ollutta kallioleikkausta. 7-vuotias lapsi oli tapahtumahetkellä takapenkillä keski-istuimella.

Auto törmäsi voimakkaasti kallioleikkaukseen, kimposi takaisin tielle ja kulkeutui noin 50 metrin päähän törmäyskohdasta. 8-vuotias lapsi lensi törmäyksessä ulos autosta ja löi päänsä.

Lapsille aiheutui törmäyksestä ruhjeita, mustelmia ja haavoja. Auto vaurioitui pahoin.

Syyttäjä vaatii etupenkillä olleen 8-vuotiaan lapsen kohdalla miehelle tuomiota murhan yrityksestä. Syyttäjän mukaan mies oli jo aiemmin suunnitellut 8-vuotiaan surmaa. Mies oli harkinnut lapsen tukahduttamista tyynyllä vain muutama päivä ennen ulosajoa. Hän oli myös aiemmin syksyllä uhkaillut tekevänsä lapselle jotakin.

Syyttäjän mukaan vakaasta harkinnasta kertoo myös se, että lapsi ei normaalisti matkustanut auton etupenkillä. Lapsen asianajajan mukaan 8-vuotias lapsi oli jo pitkään ennen murhan yritystä joutunut miehen antipatioiden, eristämisen ja erilaisen syrjinnän kohteeksi.

7-vuotiaan lapsen kohdalla syyttäjä vaatii miehelle tuomiota tapon yrityksestä.

Mies on myöntänyt osan teoista poliisin esitutkinnassa, mutta kiistää murhan ja tapon yritykset.

Syytteitä puitiin Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa viime viikolla. Käräjäoikeus antaa tapauksesta tuomion helmikuussa.

Ylen viime viikolla julkaistussa artikkelissa sekä keskiviikon A-studiossa käsiteltiin laajasti lähisuhde- ja perhesurmien taustatekijöitä. Useita viime aikojen surmia ennakoivat tutkitut varoitusmerkit. Muun muassa eristämisenä ilmenevä kontrollointi on yksi tutkijoiden havaitsemista riskitekijöistä.

Juttua päivitetty kello 16.12: korjattu Turun käräjäoikeus Varsinais-Suomen käräjäoikeudeksi.

Miksi mies tappaa läheisensä? Kolmessa kuukaudessa 6 naista ja 3 lasta on kuollut lähisuhdeväkivaltaan – surmia ennakoivat tunnetut varoitusmerkit

Video: Sadun entinen mies surmasi itsensä ja heidän kolme lastaan – "Hän varmaan kosti sen, että minä jätin hänet"

A-studio: Miten perhesurmat voisi estää?

Viranomaisten hampaisiin joutuneen hoiva- ja terveyspalvelyhtiö Esperi Caren pääomistaja on kansainvälinen sijoitusjätti ICG (Britanniassa pääkonttoria pitävä Intermediate Capital Group). Se pyörittää lähes 30 miljardin euron omistuksiaan kymmenien veroparatiisiyhtiöiden kautta.

Pohjoismainen sijoitusyhtiö CapMan myi osuutensa Esperi Caresta ICG:lle vuonna 2016. Kauppahintaa ei kerrottu tuolloin julkisuuteen, mutta Iltalehden mukaan brittiyhtiö maksoi Esperi Caresta 220 miljoonaa euroa.

Pääosa Esperi Caren omistuksista kulkee sijoittajille anteliaita veroetuja tarjoavan Luxemburgin kautta.

Pääomasijoittaja myöntänyt Esperille 40 miljoonan euron lainat

Esperi Care Holding on Suomen emoyhtiö, joka ei ole maksanut lainkaan yhteisöveroja Suomeen viime vuosina. Tähän on etenkin kaksi merkittävää syytä: konsernin sisäiset lainat sekä yhtiön kova kasvustrategia.

Pääomarahasto ICG on myöntänyt luxemburgilaisen holdingyhtiön kautta Esperin Suomen-yhtiölle yli 40 miljoonan euron lainat. Lainojen korot vaihtelevat 6 ja 15 prosentin välillä, mikä on huomattavan korkea taso nykyisessä alhaisten korkojen tilanteessa.

Vuonna 2017 Esperi Caren emoyhtiön tilikauden tulos oli yhdeksän miljoonaa euroa tappiollinen. Yhtiön tulosta painoivat osaltaan rahoituskulut, jotka olivat yli 16 miljoonaa euroa.

Esperi Caren kaikkien yhtiöiden liikevaihto oli vuonna 2017 yli 210 miljoonaa euroa.

Konsernilainojen avulla tehtävä verosuunnittelu on yleistä pääomasijottajien keskuudessa. Esperi Care on kuitenkin myös ostanut useita alan pienempiä toimijoita sekä keskittynyt kasvattamaan yhtiön toimintoja.

Erityisen paljon hankintoja on tehty vuonna 2017 ja joitakin ostoja viime vuonna.

Tämä on näkynyt yhtiön tuloksessa ja siten myös verotuksessa. Verohallinnon julkaisemien tietojen mukaan emoyhtiö Esperi Care Holding ei maksanut lainkaan yhteisöveroja Suomeen vuonna 2016 tai 2017.

Suuret rahoituskulut ja korkojen verovähennysoikeudet alentavat yhtiöiden maksamia veroja niiden varsinaisissa toimintamaissa kuten Suomessa. Menettelyä on pyritty hillitsemään vähentämällä korkojen vähennysoikeutta.

Yhtiön vuoden 2017 tilinpäätöksen mukaan yhtiön toimitusjohtajan, johtoryhmän ja hallitusten jäsenten palkat olivat yhteensä 2,2 miljoonaa euroa.

Esperi Care odottaa sotesta kasvua

Pääomasijoittajat ostavat usein yhtiöitä, jotka ovat huonossa taloudellisessa tilanteessa ja saneeraavat yhtiöt kuntoon. Toinen malli on kasvattaa yhtiötä ostamalla saman alan pienempiä toimijoita tai muilla keinoin.

Yleensä pääomarahasto omistaa yhtiön 3–7 vuotta, minkä jälkeen se pyritään myymään voitolla.

Helsingin Sanomat uutisoi viime perjantaina, että viranomaiset määräsivät yhden Esperi Caren omistaman hoitokodin suljettavaksi välittömästi.

Sosiaali- ja terveysalaa valvovan Valviran mukaan Esperi Caren yksikössä Kristiinankaupungissa oli havaittu useita hoitoon liittyviä epäkohtia ja laiminlyöntejä. Yhden hoidettavan epäillään kuolleen hoitovirheen takia.

Emoyhtiön tilinpäätöksestä vuodelta 2017 käy ilmi, että yhtiö näkee sote-uudistuksen parantavan sen liiketoimintamahdollisuuksia. Siellä sanotaan sanasta sanaan seuraavasti: "Esperi näkee mahdolliset tulevat lainsäädännölliset muutokset liittyen valinnan vapauteen sekä järjestämisvastuuseen pääosin liiketoimintaan positiivisesti vaikuttavina."

Hoivayhtiössä myös kotimaista työeläkerahaa

Kansainvälinen pääomarahasto ICG omistaa Esperi Caresta yli 90 prosenttia. Merkittävä omistaja on myös työeläkeyhtiö Ilmarinen noin viiden prosentin osuudella. Esperi Caren toimitusjohtaja Marja Aarnio-Isohanni on ollut Ilmarisen hallituksen jäsen, mutta hän jäi pois hallituksesta viime vuonna ja on nyt varajäsen.

Esperi Care on tuottanut Aarnio-Isohannille hyvin. Aarnio-Isohannin pääomatulot vuonna 2016, jolloin CapMan myi osuutensa Esperi Caresta ICG:lle, olivat 5,2 miljoonaa euroa. Ansio ja pääomatulot yhteenlaskettuna olivat 5,8 miljoonaa euroa.

Hän sanoo Helsingin Sanomille, että hänen omistusosuutensa yrityksestä on vaihdellut viime vuosina 6–11 prosentin välillä. Tällä hetkellä hän omistaa yhtiöstä suoraan ja yhtiönsä kautta 10,49 prosenttia.

Aarnio-Isohanni ei ole vastannut Ylen yhteydenottopyyntöihin.

Helsingin Sanomien mukaan työeläkeyhtiö Ilmarinen uhkaa luopua omistuksistaan, jos Esperi Care ei onnistu parantamaan toimintaansa.

– Jos korjaavia toimenpiteitä ei tehdä ja mitään ei tapahdu, niin sitten me mahdollisuuksien mukaan irrottaudumme sijoituksesta, sanoo sijoitusjohtaja Mikko Mursula Helsingin Sanomille.

Ilmarinen ei alun perin tehnyt sijoitusta Esperi Careen, vaan työeläkeyhtiö Etera. Ilmarinen ja Etera kuitenkin fuusioituvat viime vuonna. Uusi työeläkeyhtiö jatkaa Ilmarisen nimellä.

Yle kertoi vuonna 2016, että Etera oli tehnyt useita suuria liiketoimia Esperi Caren kanssa. Kaupat tehtiin samaan aikaan kuin Aarnio-Isohanni oli työeläkeyhtiön hallituksen jäsen. Etera myönsi Esperi Carelle esimerkiksi kahdeksan miljoonan euron sijoituslainan.

Esperi Care on laajentunut voimakkaasti

Asiakasturvallisuus on vaarantunut useissa Esperi Caren hoivakodeissa ja monet kaupungit ovat keskeyttäneet asukkaiden sijoittamisen vakavien ongelmien vuoksi.

Esperi on myöntänyt virheet hoivatoiminnassa ja sanonut palkkaavansa lisää henkilöstöä.

Valviran sulkeman Ulrikan hoivakodin omistavalla Esperi Carella on kymmeniä hoivakoteja eri puolilla Suomea. Hoivakoteja löytyy useita Turusta ja Espoosta. Muita hoivapaikkakuntia ovat muun muassa Hämeenlinna, Hyvinkää, Forssa, Helsinki, Kerava, Kouvola, Oulu Pieksamäki ja Savonlinna.

Esperi Care tarjoaa asumispalveluita ikäihmisille, mielenterveys- ja päihdekuntoutujille, kehitysvammaisille sekä vammaispalvelun asiakkaille.

Lue myös:

Pääministeri Sipilä hoivayhtiö Esperi Caressa paljastuneista ongelmista: Kuntien oltava äärimmäisen huolellisia ulkoistuksissa

Kriisiin joutuneen hoivakoti Ulrikan asukkaiden turvallisuus on nyt taattu, vakuuttaa kunnan edustaja

Asiakasturvallisuus on vaarantunut useissa Esperi Caren hoivakodeissa – monet kaupungit keskeyttäneet asukkaiden sijoittamisen vakavien ongelmien vuoksi

Esperi Care myöntää virheet hoivakotitoiminnassa, palkkaa lisää työntekijöitä – Tehy: Esperillä runsaasti ongelmia Esperi Care osti hoivakodit Pieksämäellä ja Savonlinnassa

Hoivayhtiö Esperi Care rakentaa kaksi uutta hoivakotia Etelä-Karjalaan

Lähes puolet Esperi Caren vanhusten hoivayksiköistä on nyt valvonnassa Lapissa

Esperi Care saanut avilta huomautuksen ja kehotuksia myös Varsinais-Suomessa

Toimitukseen otti yhteyttä henkilö, jolle oli myyty puhelinliittymän jatkosopimusta ja häneltä oli kysytty henkilötunnusta puhelun aikana. Henkilö pohti, saako tällaista kysyä ja voiko tunnuksen antamisesta olla vaaraa.

Moni yritys kysyy suomalaisilta henkilötunnusta. Ilman sitä ei esimerkiksi pysty asioimaan kaikissa verkkokaupoissa.

Sähköiset lomakkeet eivät usein tunne sitä vaihtoehtoa, että jättää vaikka henkilötunnuksen loppuosan laittamatta.

Samaan aikaan julkisuudessa kerrotaan tietovuodoista ja varoitetaan antamasta henkilötunnusta kenellekään. Kansalainen hämmentyy pakostakin.

Onko normaalia, jos esimerkiksi puhelinmyyjä kysyy henkilötunnusta, tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio?

– Ainakaan puhelun alussa se ei ole ollenkaan normaalia tai tarpeellista.

Käsitteet sekaisin

Henkilötunnuksen kysymisestä tulee usein kysymyksiä tietosuojavaltuutetulle. Aarnion mukaan laki määrittelee, milloin yrityksellä on oikeus käyttää henkilötunnusta. Laissa ei määritellä erikseen, milloin sitä saa kysyä.

Milloin yritys voi käyttää henkilötunnusta?

– Se liittyy yleensä siihen, kun tehdään sopimus, johon liittyy luotonanto tai maksutapahtumia. Markkinointivaiheessa henkilötunnusta ei pitäisi käyttää, Aarnio sanoo.

Henkilötunnusta saa käsitellä esimerkiksi myös, jos rekisteröidyn yksiselitteinen yksilöiminen on tärkeää laissa säädetyn tehtävän suorittamiseksi.

Aarnio ei ota kantaa yksittäistapaukseen. Hänen mukaan yksilöiminen ja tunnistaminen menevät aika usein sekaisin.

– Jos asiakasrekisterissä on 50 Virtasta, jotenkin ne erotellaan. Siihen henkilötunnukset on tarkoitettu, että eri Virtaset voidaan erottaa toisistaan. Tunnistaminen on sitä, että olen se, joka väitän olevani. Nämä menevät aika usein verkkotoiminnassa sekaisin: milloin kysymys on henkilön yksilöinnistä, eli milloin Virtanen voidaan erotella toisista Virtasista, ja milloin kyse on tunnistamisesta, joka voisi tapahtua eri tavalla kuin henkilötunnusta kysymällä.

Tunnistautumisen voisi Aarnion mukaan tehdä puhelinnumeroa, asiakasnumeroa tai jotakin täydentävää kysymystä kysymällä.

Nykyään monissa palveluissa pitää vahvistaa identiteetti esimerkiksi verkkopankkitunnuksilla, mikä vähentää väärinkäytön mahdollisuuksia.

Koko verkkomaailma pitäisi Aarnion mukaan rakentaa niin, ettei kuluttaja joudu olemaan huolissaan.

– Valitettavasti kaksi kolmesta suomalaisesta on huolissaan. Tämä liittyy henkilötunnuksen käyttöön ja koko asiakaskokemukseen, Aarnio sanoo.

"Tietoisia riskejä"

Jos henkilötunnus joutuu vääriin käsiin, siitä voi olla paljon harmia. Identiteettivarkauden lisäksi monenlaiset väärinkäytökset ovat mahdollisia. Henkilö voi tilata verkkokaupoista toisen laskuun tai tehdä erilaisia viranomaisilmoituksia paperilomakkeilla.

Henkilötunnuksien antamisesta nousi kohu viime syksynä, kun Trafin palveluista sai ongittua suomalaisten henkilötietoja.

Lahtelainen Miikka halusi lokakuussa uusia rikki menneen ajokorttinsa. Hän surffasi Liikenteen turvallisuusviraston verkkosivuille ja keksi miten sen tietojärjestelmistä lypsetään suomalaisten henkilötietoja. Satunnaisella henkilötunnuksella sai ongittua henkilön nimen ja ajokorttitiedot. Tämä mahdollistaa identiteettivarkauden.

Yle kertoi vuonna 2017, kuinka kuopiolainen Jari joutui tietovuoden uhriksi. Joku oli julkaissut 16 000 suomalaisen henkilötunnukset netissä ja niillä tehtailtiin tuhansia rikoksia vuodessa. Hetudump.txt-nimisen tiedoston tiedot olivat muun muassa Itä-Suomen yliopiston ja Työtehoseuran järjestelmistä.

Tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio sanoo, että EU-lainsäädännön mukaan palveluntarjoajien pitää osoittaa, että ne ovat turvallisia.

– Totta kai pitää olla varovainen. Jos tuntuu siltä, että tunnusta kysytään tarpettomasti, kannattaa aina kysyä, miksi sitä pyydetään.

– Järjestelmä on rakennettu niin, että riskin pitäisi kantaa aina järjestelmän tuottaja, ei koskaan kuluttaja. Jos valitsee sellaisen kumppanin, joka ei noudata pykäliä, ottaa tietoisen riskin.

Lopulta kuluttaja itse valitsee, haluaako hän antaa henkilötunnuksen vai jättääkö mieluummin vaikka kaupat tekemättä.

Asia ei ole mustavalkoinen. Kysyä saa, mutta vastata ei ole pakko.

Milloin henkilötunnus kannattaa sanoa?

– Sellaiselle kannattaa sanoa, joka pystyy perustelemaan, miksi sitä kysytään. Se on paras nyrkkisääntö, Aarnio sanoo.

Henkilötunnukset uhkaavat loppua

Työryhmä miettii Suomessa koko henkilötunnuksen uudistamista. Työryhmä selvittää, millä tavoin henkilö tulisi yksilöidä viranomaisten tietojärjestelmissä. Työryhmän tavoitteena on tehdä esitys kansalliseksi toimintamalliksi tämän vuoden loppuun mennessä.

Nyt henkilötunnus annetaan automaattisesti väestötietojärjestelmästä, ja sen antamisesta vastaa Väestörekisterikeskus. Henkilötunnus voidaan antaa Suomen kansalaiselle, joka on syntynyt Suomessa tai ulkomailla ja asuu Suomessa tai ulkomailla. Henkilötunnuksen voivat saada myös ulkomaan kansalaiset, joilla on riittävä yhteys Suomeen.

Nykyisessä henkilötunnuksessa on nähty ainakin kolme ongelmaa. Ensinnäkin ne uhkaavat loppua kesken, koska henkilötunnuksia on päivä- ja sukupuolikohtaisesti käytössä ainoastaan rajallinen määrä.

On arvioitu, että viimeistään 2040-luvulla tulee vastaan riittävyysongelmia, kun tunnuksia joudutaan antamaan samasta sarjasta kuin suurille ikäluokille, eli 1940-luvulla syntyneille. Joistakin tunnuksista voi tulla pulaa jo 2020-luvulla.

Toiseksi henkilötunnuksesta ilmenee henkilön ikä ja sukupuoli. Kolmanneksi kaikille Suomeen muuttaville ulkomaalaisille ei ole mahdollisuutta myöntää henkilötunnusta, mikä vaikeuttaa heidän asioimistaan.

Kolme eri mallia

Työryhmä julkaisi vastikään väliraportin. Siinä on luotu kolme mallia, joista pyydetään nyt lausuntoja.

Minimimallissa nykyjärjestelmää muutetaan vain vähän, lähinnä sillä yritetään ratkoa ongelmia. Tässä mallissa luovuttaisiin esimerkiksi sukupuolta ilmaisevasta tiedosta sekä lisättäisiin vuosisatamerkkien määrää.

Keskitetyssä mallissa luotaisiin uusi neutraali henkilötunnus, josta ei voisi päätellä mitään tietoja. Tunnus olisi satunnainen merkkijono.

Hajautetussa mallissa henkilöön tiedot ilmenisivät eri tietovarannoissa, esimerkiksi passirekisteristä, opiskelijanumerosta ja veronumerosta ja tietoja voisi linkittää toisiinsa.

Lue lisää:

Joutuiko henkilötunnuksesi vääriin käsiin? – asiantuntija kertoo riskit

Identiteettivarkaus ei vaadi kuin yhden puhelinsoiton — laki laahaa kilometrin jäljessä

Kaikki muuttuu, jopa henkilötunnus – 8 kysymystä ja vastausta

Henkilötunnukset saattavat mennä uusiksi, jopa kaikilta

Viranomaiset ovat puuttuneet viime vuosina jatkuvasti Esperi Caren hoivakotien vakaviin ongelmiin eri puolilla Suomea.

Ylen laajassa selvityksessä paljastui 14 kaupunkia ja 16 hoivakotia, joissa hoivakoteja valvova viranomainen eli aluehallintovirasto (avi) on edellyttänyt Esperiltä havaitsemiensa epäkohtien korjaamista. Katso lista hoivakodeista jutun lopusta.

Avi on antanut Esperille niin sanottua hallinnollista ohjausta suurimmassa osassa hoivakoteja, joita se on tarkastanut viime vuosina.

Useimmin seurauksena on ollut huomautus tai huomion kiinnittäminen, jotka eivät välttämättä termeinä kuulosta niin vakavilta kuin ovat. Ne tarkoittavat, että jos toimintaa ei paranneta, viranomainen voi käyttää järeämpiä keinoja.

Sellaisia ovat määräys, jota avi voi tehostaa uhkasakolla, tai jopa hoivakodin toiminnan keskeyttäminen. Määräys voi tulla kyseeseen, jos hoivakodissa havaitaan lainvastaisia menettelyjä tai asiakasturvallisuus vaarantuu.

Avi antoi Esperille määräyksen viime vuoden loppupuolella Muuramessa Keski-Suomessa sijaitsevan hoivakoti Paatelan pitkään jatkuneen työntekijöiden riittämättömyyden vuoksi. Päätöstä tehostettiin 70 000 euron uhkasakolla.

Yle uutisoi Paatelan ongelmista laajemmin lauantaina.

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira sen sijaan turvautui äskettäin jyrkimpään keinoon, kun se keskeytti väliaikaisesti Esperin Kristiinankaupungissa sijaitsevan hoivakoti Ulrikan toiminnan lukuisten epäkohtien vuoksi.

Valvira voi ottaa hoivakodin epäkohdat tutkittavakseen vakavissa tilanteissa.

Ylen tiedot Esperin hoivakotien ongelmista perustuvat avien tekemiin vuosien 2016–2018 valvontapäätöksiin eri puolilta Suomea.

Esperillä on yrityksen kotisivujen yksikkölistauksen mukaan Suomessa noin 130 vanhusten ympärivuorokautiseen hoitoon keskittyvää hoivakotia.

Yhtiön viime vuoden liikevaihto oli noin 270 miljoonaa euroa. Suomen emoyhtiö on Esperi Care Holding, joka ei ole maksanut viime vuosina veroja Suomeen. Lue lisää Esperin talousasioista tästä jutusta.

Esperi lupaa nautittavaa arkea, todellisuus joskus ihan muuta

Esperi mainostaa kotisivuillaan ikäihmisten palvelujaan näin: "Esperi hoivakodit ja palvelutalot tarjoavat turvallisen kodin, jossa elämästä kelpaa nauttia ja jossa arki sujuu. Meillä asukas saa juuri niin paljon apua kuin tarvitsee tai haluaa."

Ylen selvityksen perusteella Esperin asiakaslupausten ja todellisuuden välillä on toisinaan ammottava kuilu.

Lähes kaikissa Esperin hoivakodeissa, joiden toimintaan viranomainen on puuttunut, on ollut liian vähän työntekijöitä.

Sosiaali- ja terveysministeriön minimisuositus hoivakoteihin on 0,5 hoitajaa asukasta kohden.

Puutteita on ollut myös muun muassa lääkkeiden käsittelyssä ja säilytyksessä, johtamistyössä ja lääkehoitoa tekevien työntekijöiden luvissa.

Kymenlaaksossa Haminassa hoivakoti Vehkahovissa koko yksikkö on jopa välillä ollut täysin ilman hoitajaa.

Haminan kaupungin vuonna 2017 Vehkahoviin tekemän seurantakäynnin papereista selvisi, että yksikössä työskenteli paljon sijaisia kuuden tunnin vuoroissa. Monia työntekijöitä irtisanoutui, ja uusien sijaisten jatkuva perehdyttäminen vaikeutti työntekoa.

Aamuvuoron hoitaja lähti yhdeltä ja iltavuoron hoitaja saapui paikalle kahdelta. Hoivakodissa ei siis ollut tuntiin yhtään hoitajaa.

Työvuorolistoja suunniteltiin “haamuhoitajilla”, minkä vuoksi työvuoroja hoidettiin alimitoituksella. Haamuhoitajalla viitataan henkilöön, joka on työvuorolistassa mutta ei todellisuudessa ole saapumassa töihin tai ei edes työskentele kyseisessä paikassa.

Vehkahovissa vakituiset työntekijät olivat voineet yliviivata itselleen sopimattomat vuorot pois työvuorolistasta, eikä näihin vuoroihin välttämättä otettu sijaisia tilalle.

Hoivakodista katosi vahvoja kipulääkkeitä

Haminan kaupungin tarkastuskäynnillä selvisi muitakin vakavia epäkohtia. Vehkahovista oli esimerkiksi kadonnut opioideihin kuuluvia voimakkaita kipulääkkeitä.

Lisäksi hoivakodin seinälle tulostetussa paperissa hoitajia ohjeistettiin niin, että jos asukas putoaa sängystä yöaikaan viiden ja seitsemän välillä, yöpartiota ei soiteta apuun, vaan asukas peitellään lattialle.

Asukas joutuisi odottamaan lattialla aamuvuoroon tulevan hoitajan saapumista.

Etelä-Suomen aluehallintovirasto teki keväällä 2018 ennalta ilmoittamattoman tarkastuskäynnin Vehkahoviin.

Hoivakodin päällikkö oli tällä välin vaihtunut. Uusi vastuuhenkilö kertoi, että vanhusten lattialle jättämisestä oli keskusteltu hoivakodissa ja käytäntö oli lopetettu. Yövuoroon oli lisätty toinen hoitaja.

Esperin mukaan ohjeistus vanhusten jättämisestä lattialle oli tullut Vehkahovin aiemmalta esimieheltä, joka ei enää työskennellyt yksikössä.

– Tällainen käytäntö on yksiselitteisesti kielletty, sanoo Sanna Niskanen, joka työskenteli tuolloin Haminan kaupungin vanhuspalvelujohtajana.

Haminan hoivakotien valvonnasta on vastannut 2019 alusta lähtien Kymenlaakson vanhustenhuoltoa hoitava sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Kymsote.

Niskasen mukaan Vehkakodin ongelmat kestivät pari vuotta. Kaupunki otti hoivakodin jatkuvaan tarkkailuun. Vehkahovin piti raportoida Haminalle viikoittain tekemisistään.

Sittemmin tilanne on Vehkahovissa parantunut. Hamina ei kuitenkaan enää itse sijoita sinne vanhuksia, koska Esperi menetti asemansa Haminan vanhushoidossa, kun se hävisi kaupungin järjestämän kilpailutuksen 2016.

Kuuma sisäilma vaaransi asukkaiden terveyden

Yle uutisoi jo lauantaina siitä, että asiakasturvallisuus on vaarantunut useissa Esperin yksiköissä.

Monet kaupungit ovat jopa keskeyttäneet vanhusten sijoittamisen yhtiön hoivakoteihin väliaikaisesti jatkuvien vakavien ongelmien vuoksi.

Ylen lukemat aluehallintovirastojen valvontapäätökset kertovat karuja esimerkkejä joidenkin Esperin hoivakotien käytännöistä.

Saarijärvellä Keski-Suomessa hoivakoti Paavossa oli huomattavan vähän työntekijöitä. Asukkaiden aamutoimia ei aina saatu valmiiksi aamun aikana. Kesällä asukkaiden terveys oli vaarantunut liian kuuman sisäilman vuoksi, ja osa oli joutunut sairaalaan.

Uudellamaalla Porvoossa hoivakoti Vuokossa oli monenlaisia ongelmia: lääkehoitoon osallistuneilla henkilöillä ei ollut asianmukaisia lupia, osaa työntekijöistä ei ollut terveydenhuollon ammattirekisterissä, hoivakodissa oli likaista ja asukkaita oli kohdeltu kaltoin. Heitä oli jätetty istumaan ruokapöytään ruokailun päätyttyä ja viety sänkyyn makaamaan ilman perusteltua syytä.

Yhdelle asukkaalle oli tehty muistitesti ruotsiksi, vaikka asukkaan äidinkieli on suomi.

Pirkanmaalla Sastamalassa hoivakoti Liekolankodissa lääkekaappien ovia oli jätetty auki, eikä tarkastuksella ollut saatavilla henkilökunnalta vaadittuja lääkelupia.

Sastamalan Hyrkinpuiston hoivakodissa asui puolestaan vammaisia toimiluvan vastaisesti.

Helsingissä Tilkan Hoivapalvelukeskuksessa on havaittu niin ikään lukuisia ongelmia viime vuosien aikana. Voit lukea niistä lisää täältä.

Esperi: Seuraamme hoidon laatua, työvoiman saatavuudessa vaikeuksia

Esperi Care ei maanantaina vastannut Ylen haastattelupyyntöön lukuisista yhteydenotoista huolimatta.

Ylen A-studio on yrittänyt viime viikosta lähtien saada Esperin toimitusjohtajalta Marja Aarnio-Isohannilta haastattelua liittyen yhtiön hoivakotien ongelmiin.

Toistaiseksi hän on kommentoinut asiaa vain sähköpostilla viime viikolla Esperin viestintäpäällikön Tero Valtasen välityksellä.

Aarnio-Isohannin mukaan työvoiman saatavuus on paikoin vaikeaa, mutta Esperi työskentelee sen eteen, että sille työskentelee osaavaa henkilöstöä.

– Valvomme ja seuraamme yksiköidemme hoidon laatua jatkuvasti. Esperissä on erillinen laaturyhmä, joka valvoo toiminnan laatua. Lisäksi toimintamme laatua seuraa ulkopuolinen riippumaton auditoija ja Esperillä on ISO9001:2015 laatusertifikaatti. Palvelu- ja hoivakotien toimintaa ohjaavat toimiluvat, viranomaismääräykset ja tilaajan sopimusehdot. Asiakastyytyväisyyttä seuraamme muun muassa asiakastyytyväisyyskyselyin, Aarnio-Isohanni kirjoitti.

Fakta: Näissä Esperin hoivakodeissa viranomainen havaitsi ongelmia

Hoivapalvelukeskus Tilkka, Helsinki
Hoivakoti Vuokko, Porvoo
Hoivakoti Teerimäki, Hämeenlinna
Hoitokoti Niittykukka, Koski
Hoivakoti Kuninkaanlaakso, Turku
Saga Kaskenniitty ja Kaskenpuisto, Turku
Hoivakoti Edit, Pietarsaari
Hoivakoti Gustav, Vaasa
Liekolakoti, Sastamala
Hoivakoti Paavo, Saarijärvi
Hyrkinpuisto, Sastamala
Hoivakoti Paatela, Muurame
Hoivakoti Teppola, Oulu
Hoivakoti Vehkahovi, Hamina
Vanhan kutomon hoivakoti Pumpuli, Forssa
Hoivakoti Aapo, Nurmijärvi

Täydennetty 18.14. Esperi Caren viestintäpäällikön Ylelle lähettämässä sähköpostissa oli toimitusjohtaja Marja Aarnio-Isohannin kommentit, ei viestintäpäällikön omia kommentteja, kuten sähköpostista olisi saattanut päätellä.

Lue lisää:

Esperi Caren suuren Helsingin hoivakodin ongelmien piti olla selätetty – tuoreet asiakirjat paljastavat, että turvallisuus on hiljattain vaarantunut

Asiakasturvallisuus on vaarantunut useissa Esperi Caren hoivakodeissa – monet kaupungit keskeyttäneet asukkaiden sijoittamisen vakavien ongelmien vuoksi

Hoivaskandaalin keskellä oleva Esperi kasvaa kovaa ja tekee tappiota – Suomeen ei ole maksettu veroja viime vuosina

Kuluva talvi on ollut poikkeuksellinen, sillä sähkökatkoista aiheutuvia ongelmia on ollut tavallista enemmän. Haja-asutusalueilla sähköt saattavat räpsyä tunnin-parin välein.

– Sulakkeet ovat kovilla kun sähkö ei kulje tasaisesti. Katkon jälkeen taas kaikki laitteet lähtevät päälle yhtä aikaa. Pääsulakkeita on palanut jonkin verran, sanoo sähköurakoitsija Juha-Antti Ilomäki Jämsästä.

– Perinteiset tulppasulakkeet varsinkin voivat ottaa itseensä katkon jälkeisestä piikkikuormasta. Tulppasulakkeissa saattaa lanka yksinkertaisesti väsyä, täydentää sähköalan yrittäjä Mikko Huikko Joutsan Rutalahdesta.

Mahdolliset lisäongelmat eivät ole kiinni katkon pituudesta. Pelkkä räpsähdyskin voi riittää.

Nollavika on hengenvaarallinen

Ilomäen mukaan kelit ovat katkoneet myös nollajohtimia. Nollajohtimen katkeamisesta johtuva nollavika voi olla hengenvaarallinen, sillä siinä sähkö saattaa kulkeutua esimerkiksi pistorasioiden metallisiin kieliin tai laitteiden metallikuoriin.

– Jos valot välkkyvät tai himmenevät, on syytä epäillä nollavikaa, Ilomäki sanoo.

Alijännite puolestaan saattaa rikkoa sähkölaitteita, kuten vaikkapa ilmalämpöpumppuja.

– Ja jos kiinteistön vesi tulee omalla pumpulla, sähköviat saattavat laukaista pumpun moottorin suojakytkimet. Silloin vettä ei tule, vaikka sähköt ovat jo kunnossa, sanoo Huikko.

Vapaa-ajan asunnolla olisi sähköammattilaisten mukaan nyt hyvä pyörähtää katsomassa, että kaikki on kunnossa.

– Vesilaitteet jäätyvät nopeasti, jos lämpöä ei ole tarjolla. Pakkasvahditkaan eivät välttämättä toimi, Huikko sanoo.

Ongelmien taustalla on lähinnä puihin kertynyt lumi. Se tarkoittaa, että tilanne voi jatkua pitkäänkin, sillä lumet pudottavaa suojasäätä ei ole luvassa.

Pakistanin korkein oikeus on hylännyt valituksen, joka koski jumalanpilkasta kuolemantuomion saaneen naisen vapauttamista. Tuomio saattaa tasoittaa tietä sille, että nainen voi lähteä Pakistanista.

Kahdeksan vuotta teloitusta odottaneen Asia Bibin tuomio kumottiin korkeimman oikeuden päätöksellä lokakuussa. Radikaalit islamistit vaativat vapauttamisen kumoamista ja naisen välitöntä hirttämistä.

Islamistit järjestivät syksyllä väkivaltaan johtaneita mielenosoituksia oikeuden päätöksen takia. Bibin perhe on kertonut, että heitä on vainottu. Aiemmin kaksi Bibia avustanutta poliitikkoa murhattiin.

Bibin tapaus sai alkunsa vuonna 2009, kun hän työskenteli pellolla. Kun hänet lähetettiin hakemaan vettä, musliminaiset kielsivät Bibiä kristittynä koskemasta heidän veteensä.

Naisten mukaan Bibi loukkasi syntyneen riidan aikana profeettaa, minkä Bibi on kiistänyt. Bibi on ollut levottomuuksien puhjettua turvasäilössä tuntemattomassa paikassa.

Lue myös:

Pakistanissa pidätettiin 300 ääri-islamilaisen johtajan kannattajaa – Naisen vapauttaminen jumalanpilkkatuomiosta nostanut jännitteitä

Guardian: Kuolemantuomiosta vapautetun Asia Bibin perhettä jahdataan Pakistanissa – ääri-islamistit kulkevat talosta taloon mukanaan kuvia perheenjäsenistä

Pakistanissa radikaalin islamin kannattajat vaativat kuolemaa tuomareille – Oikeus vapautti jumalanpilkasta tuomitun kristityn naisen

Aiheesta muualla:

Asia Bibi blasphemy acquittal upheld by Pakistan court

Yle kertoi tiistaina, että Darude eli Ville Virtanen on valittu edustamaan Suomea kevään Euroviisuissa. Tämä juttu sisältää poimintoja nettikeskustelijoiden reaktioista.

Twitterissä arvailtiin jo tulevan edustuskappaleen nimeä.

@noinviikon listasi menneet ja tulevan hitin kieli poskessa.

– 1992 Yamma Yamma. 1976 Pump Pump. 1973 Tom Tom Tom. 1962 Tipi-Tii. 2019 Dädädädädää.

@JussiKurppa aprikoi Daruden mahdollisen viisuvoiton seurauksia: Mikä Turussa silloin nimetään Daruden mukaan?

@Arskarian näki Darude-julkistuksen vaikuttavan jopa kotimaan politiikkaan.

– Jaaha. Teema muuttui nopeasti. Nyt tulee sitten #Darude-vaalit.

@arnkil katsoo UMK:n tarjoavan "huikean mahdollisuuden lupaavalle artistille, joka breikkasi Martti Ahtisaaren presidenttikaudella."

Viisufanit: Eeppistä, legenda

Euroviisuilmiöiden seuraamiseen omistautuneella Wiwibloggs-blogisivustolla kommentoijat intoilivat tunnetusta esiintyjästä.

Nimimerkki Luuk pitää DJ:n valintaa "kerrassaan eeppisenä".

– Suomi on todella lisännyt kierroksia kahtena viime vuonna.

EDM-faniksi ilmoittautuva nimimerkki Pancake pitää Daruden osallistumista odottamattomana ja hänen mielestään on huikeaa, että maata edustaa "legenda".

–DJ:t kuten Martin Garrix tai Axwell eivät halua olla Euroviisujen kanssa tekemisissä, mutta tämä mies [Darude] on valmis riskeeraamaan kaiken tuodakseen kisat jälleen Suomeen.

Facebookin Eurovision Song Contest -sivulla viisufanit haikailivatkin mukaan myös muita konemusiikin konkareita: Saksalta Scooter, Sveitsiltä DJ Bobo ja Belgialta Technotronic.

Osaako DJ laulaa?

Daruden kolmea kappale-ehdokasta puntaroidaan Uuden musiikin kilpailussa maaliskuussa. Yksi lauluista lähtee viisuihin.

Jokaisen vaihtoehdon lauluosuuksista vastaa Daruden ystävä Sebastian Rejman.

Yle.fi:n keskustelussa kuitenkin taivasteltiin, voiko Eurovision laulukilpailuun lähettää DJ:tä.

Nimimerkki iRobot pohti, "eikö oikea esiintyjä ole tuo laulaja ja Darude on rekvisiittaa".

Nimimerkki Roz of Inkoon mielestä varsinaista viisulaulajaa ei valinnutkaan kansa tai Yleisradio vaan Darude itse. Nimimerkki Danieko taas uskoo, että suomalaisen elektronisen musiikin ystävät voittavat joka tapauksessa.

Lue myös:

Katso Elävä arkisto: Darude löi läpi kuin myrsky – Sandstorm ei laannu vieläkään

Näin seuraat Uuden Musiikin Kilpailua

Palestiinalaishallinnon pääministeri Rami Hamdallah on jättänyt hallituksensa eropyynnön presidentti Mahmud Abbasille, kertoo hallinnon uutistoimisto Wafa. Hallitus kuitenkin jatkaa tehtävissään, kunnes uusi hallitus on muodostettu.

Hamdallah oli johtanut Israelin miehittämällä Länsirannalla toimivaa hallitusta vuodesta 2014 alkaen. Hän oli myös vastuussa palestiinalaishallintoa kontrolloivan Fatah-puolueen ja Gazaa vuodesta 2007 hallinneen Hamasin välisistä sovitteluyrityksistä.

Hallituksen eron uskotaan vaikeuttavan entisestään Hamasin ja Abbasin johtaman Fatahin välisiä suhteita.

Asiantuntijoiden mukaan hallituksen eron taustalla on presidentti Abbasin halu vahvistaa asemaansa ja eristää Hamasia entisestään. Hamas on tuominnut hallituksen eron ja syyttää Abbasia oman etunsa ajamisesta.

Fatah ja Hamas sopivat kaksi vuotta sitten, että Fatahin käsissä oleva palestiinalaishallinto ottaisi hallintaansa myös Gazan. Sopimus on kuitenkin käytännössä kaatunut, koska puolueet ovat kiistelleet vallanjaosta ja suhteesta Israelin miehitysvaltaan.

Lue myös:

Airbnb poistaa majoituskohteensa Israelin siirtokunnista – Israelilaisministerit suuttuivat: "Kurjista kurjin boikottiyritys"

Israel teki ilmaiskuja kymmeniin kohteisiin Gazassa vastauksena raketti-iskuihin

Hoivapalvelujen maine alkaa olla vaakalaudalla useammassa alan yhtiössä. Viime päivinä on uutisoitu laajasti Esperi Caren laiminlyönneistä.

Tänään julkaistussa Ylen selvityksessä paljastuu, että myös Suomen suurin hoivapalveluyhtiö Attendo painii samankaltaisten ongelmien kanssa Esperi Care, jonka toimitusjohtaja Marja Aarnio-Isohanni ilmoitti erostaan tänään tiistaina.

Pääsyynä Attendon ongelmiin on se, että hoitohenkilökuntaa on liian vähän. Aluehallintovirastojen (avi) tarkastuksissa on viime vuosina paljastunut epäkohtia ympäri maata.

Attendo on suurin Pohjoismaissa

Attendo tuottaa tuki- ja hoivapalveluja mielenterveyskuntoutujille, kehitysvammaisille, vanhuksille ja vammaisille eri puolilla Suomea. Hoivakoteja on yhteensä 370 eri puolilla maata.

Suomen Attendo on osa Pohjoismaiden suurinta sosiaali-ja terveysalan yritystä Attendoa. Se on listattu Tukholman pörssiin vuonna 2015.

Emoyhtiön suuria omistajia on Suomen Attendon entinen toimitusjohtaja Pertti Karjalainen, joka nykyisin johtaa yrityksen hoivapalveluja. Nykyinen Attendon toimitusjohtaja on Martin Tivéus.

Pertti Karjalainen on paitsi hoivapalvelujen johtaja, vielä myös joidenkin Suomen Attendon tytäryhtiöiden toimitusjohtaja.

Attendo laajentui Suomeen vuonna 2007 ostamalla silloisen MedOne-konsernin. Pohjoismainen Attendo-konserni perustettiin vuonna 2007. Yrityksellä on Pohjoismaissa yli 24 000 työntekijää sadoissa toimipaikoissa ja Suomessa noin 10 000 työntekijää. Emoyhtiön omistajina on myös noin tuhat työntekijää.

Hoiva-alalla arvioidaan olevan palvelutaloissa noin 40 000 hoidettavaa, joista yksityisten tuottajien hoteissa on noin puolet. Attendon ja Esperi Caren lisäksi myös Mehiläinen on alan iso toimija.

Ei kytköksiä veroparatiisiyhtiöihin

Takavuosina Attendoa arvosteltiin veroparatiisien käytöstä sekä verosuunnittelusta. Esimerkiksi kansalaisjärjestö Finnwatch kertoi vuonna 2013 Attendon maksaneen konsernilainoja Luxemburgiin yli 110 miljoonaa euroa.

Järjestelyn oli tehnyt Attendon suurin omistaja, pääomarahasto IK Partners.

IK Partnersin myytyä osuutensa Attendosta yhtiön yhteydet veroetuja tarjoavaan Luxemburgiin kuitenkin katkaistiin. Nykyisin Attendon omistuksiin tai toimintaan ei liity veroparatiisiyhtiöitä.

Yhteisöveroja Suomeen yli 11 miljoonaa euroa

Attendolla on Suomessa kymmeniä tytäryhtiöitä. Verohallinnon tietojen mukaan Attendon verotettavat tulot vuonna 2017 olivat 55,6 miljoonaa euroa, mistä yhteisöveroja veroja maksettiin 11,1 miljoonaa euroa. Yrityksen liikevaihto oli toissa vuonna 511 miljoonaa euroa.

Attendoa omistavat ruotsalainen yksityinen sijoitusyhtiö Nordstjernan, Suomen Attendon hoivapalvelujen johtaja Pertti Karjalainen ja keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Elo. Karjalaisen omistuksen markkina-arvo on noin 180 miljoonaa euroa. Tosin Attendon kurssi on laskenut Tukholman pörssissä vuoden aikana kymmenyksen.

Suurten omistajien joukosta löytyy myös ruotsalaisia rahastosijoittajia ja lisäksi yhtiön entinen toimitusjohtaja Henrik Borelius, joka jätti yhtiön toissa vuonna.

Maantieteellisesti omistajat ovat yhtiön nettisivujen mukaan Ruotsista, yli 60 prosenttia ja Suomesta 24 prosenttia.

Kaksikymmentä suurinta omistajaa omistavat lähes 80 prosenttia emoyhtiö Attendosta.

Terveystalo osti terveyspalvelut

Suomen Attendo on myös myynyt liiketoimintoja. Kilpailu- ja kuluttajavirasto on hyväksynyt viime vuoden lopulla Terveystalon ja Attendon kaupat, jolla Attendon terveyspalvelut siirtyivät Terveystalolle.

Yhdistymisestä muodostui terveysalan selvästi suurin toimija Suomeen. Helsingin pörssissä noteeratulla Terveystalolla on noin 9 000 työntekijää. Attendolta ostettavissa osissa sille siirtyy noin 1 600 kokoaikaista työntekijää lisää. Noin puolet yhdistyneiden terveysalan toimintojen ammattilaisista toimii itsenäisinä ammatinharjoittajina.

Hoivapalvelujen johtaja Pertti Karjalainen on illalla Ylen A-studiossa TV1:ssä haastateltavana klo 21.00.

Ylen selvitys: Vanhusten ravitsemus oli retuperällä Mehiläisen hoivakodissa – letkuruokinnassa ollut asukas ei saanut ravintoa 18 tuntiin

Suurin osa kanteluista koskee nyt yksityisiä hoivayrityksiä – Lapissa ilmi epäkohtia myös Attendon toiminnasta: huolta henkilöstöstä, ruuasta ja turvallisuudesta

Asiantuntijat: Esperi Caren ongelmat ovat vain jäävuoren huippu myös Pirkanmaalla – "Vanhukselle sanotaan, että laske allesi vaippaan"

Hoivaliitot vaativat lakiin hoitajamitoituksia: "Yövuorossa yksi hoitaa kymmentä potilasta"

SDP aikoo esittää välikysymyksen vanhustenhoidon tilasta – oppositiopuolueet koolle huomenna

Itä-Savon sairaanhoitopiiri Sosteri valmistelee erikoissairaanhoidon ulkoistamista tai yhtiöittämistä.

Sairaanhoitopiiri haluaa ulkoistamalla tai yhtiöittämällä turvata erikoissairaanhoidon palvelut ja keskussairaalan toiminnan Savonlinnan alueella. Sote-uudistuksen toteutuessa maakunnat tuottaisivat itse sote-palvelunsa.

Etelä-Savo on Lapin lisäksi toinen Suomen maakunnista, joissa toimii tällä hetkellä kaksi sairaanhoitopiiriä. Sosterin mahdollinen ulkoistamispäätös sitoisi sote-uudistuksen toteutuessa myös tulevaa maakunnallista sote-toimijaa.

– Itä-Savo on aluetta, jossa on hyvin paljon ikääntynyttä väestöä. Palvelutarve on suuri, etäisyydet ovat pitkiä ja asutus harvaa. Täällä tarvitaan erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteispäivystysyksikkö ja sen mukana myös sairaala. Tämä on se näkökulma, jolla palvelut Savonlinnassa turvataan, sanoo Sosterin hallituksen puheenjohtaja Pekka Nousiainen.

Sote-uudistuksen valmistelu ei ole miellyttänyt

Maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelu ei ole miellyttänyt Savonlinnan seudulla ja esimerkiksi sairaaloiden työnjaosta Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän Essoten kanssa ei ole päästy sopuun. Nousiaisen mukaan ulkoistamispohdinta on monen asian summa.

– Lähtökohtana on varautuminen sote- ja maakuntauudistukseen ja sairaalapalvelujen turvaaminen. Maakuntavalmistelun lähtökohtana oli, että maakunnassa on kaksi perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystysyksikköä. Tämän varmistamisesta on nyt Savonlinnan osalta kyse myös pitkälle tulevaisuuteen, Sosterin hallituksen puheenjohtaja Nousiainen toteaa.

– Maakuntavalmistelu tähtää vahvasti 18 maakunnan malliin. Jos nykyisistä sairaanhoitopiireistä siirrytään maakunnallisiin sote-toimijoihin, on Savonlinnan keskussairaalan tulevaisuuden suhteen isoja kysymysmerkkejä. Maakunnan tuleva haasteellinen taloustilanne myös johtanee merkittäviin supistamisiin palvelurakenteessa, sanoo Sosterin kuntayhtymäjohtaja Panu Peitsaro.

Savonlinnasta on Mikkelin keskussairaalaan matkaa 103 kilometriä. Nousiainen sanoo, että maakuntauudistuksen valmistelu on herättänyt huolta palveluiden säilymisestä.

– Olen tehnyt maakuntauudistuksen ohjausryhmässä useita esityksiä, että Savonlinnan päivystyspalvelut kirjattaisiin maakuntavalmisteluun. Esitykset eivät ole saaneet myönteistä vastakaikua.

Ratkaisuja tehdään jo ennen kesää

Sosterin kuntayhtymäjohtaja Peitsaro vertaa Savonlinnan tilannetta Meri-Lappiin.

– Haemme samankaltaista ratkaisua kuin Lapissa, missä Rovaniemen ja Kemin sairaalat eivät päässeet yhteisymmärrykseen sairaaloiden roolista ja tulevaisuudesta. Kemissä perustettiin yhteisyhtiö, jossa Mehiläinen on viidentoista vuoden sopimuksella palveluntuottajana. Päätös tehtiin Kemissä samankaltaisin perustein kuin nyt.

Nousiaisen mukaan Sosteri aikoo tehdä ratkaisuja ulkoistamisen tai yhtiöittämisen suhteen pikavauhdilla.

– Asiat etenevät suhteellisen nopeasti. Päätöksiä tehdään muutaman viikon sisällä, jonka jälkeen kilpailutamme toimijat. Lopullinen ratkaisu tehdään jo ennen kesää, Nousiainen toteaa.

Aloitteessa vaaditaan neuvoa-antavaa kansanäänestystä, jossa voitaisiin äänestää selvitystyön aloittamisesta. Tavoitteena olisi joko liitoksen purkaminen, tai Ylihärmän ja Alahärmän osakuntaliitos johonkin toiseen kuntaan.

Aloitetta perustellaan sillä, ettei kaupunginosien tasapuolinen kehittäminen ole toteutunut sovitulla tavalla. Aloitteen taustalla ovat keskustan varavaltuutettu Jarkko Korkiakangas ja perussuomalaisten valtuutettu Esa Puronvarsi.

– Ihmiset Ala- ja Ylihärmässä ovat kyllästyneet siihen keskittämispolitiikkaan, mitä Kauhavalla on viimeisen kymmenen vuoden aikana harjoitettu. Alahärmässä kiehahti, kun kaksi kauhavalaista valitti hallinto-oikeuteen Alahärmän liikuntahallihankkeesta, Puronvarsi sanoo.

Hänen mukaansa kauhavalaisia hiertää lisäksi Kauhavalle suunnitellun uuden Sote-keskuksen rakentaminen. Puronvarsi sanoo, että kaupungilla ei ole siihen varaa ja sen rakentaminen tarkoittaisi palvelujen heikentämistä.

Kansanäänestys vaatii noin 500 kauhavalaisen allekirjoituksen

Kunnallisista kansanäänestyksistä säädetään kuntalaissa. Kansanäänestyksen toimeenpanosta päättää valtuusto. Aloitteen kansanäänestyksen järjestämisestä voi tehdä vähintään neljä prosenttia 15 vuotta täyttäneistä kunnan asukkaista.

Kauhavalla kansanäänestyksen eteneminen tarkoittaisi, että noin 500 yli 15-vuotiasta kauhavalaista allekirjoittaa sen. Puronvarsi näkee tärkeimpänä selvitystyön aloittamisen.

– Selvittäminen tässä nyt on se pääasia. Äänestyksen tarkoitus ei ole se, että lyödään halki poikki ja pinoon, vaan nyt halutaan selvittää kuntalaisten mielipiteet ja eroamisen realistisuus, Puronvarsi sanoo.

Kuntaliitos Kauhavan, Kortesjärven, Alahärmän ja Ylihärmän välillä tehtiin tasan kymmenen vuotta sitten.

– Ei voi jatkua niin, että kolmea Kauhavaan liittynyttä kuntaa jatkuvasti kuritetaan. Jos ajatellaan kymmenen vuoden aikana tehtyjä investointeja, niin Kanta-Kauhavan alueelle on hakattu rahaa noin 70 miljoonaa, Ylihärmään 14,5, Kortesjärvelle 5,5 miljoonaa ja Alahärmään 3,9 miljoonaa euroa, Puronvarsi laskee.

Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja ymmärtää huolen

Kauhavan kaupunginvaltuuston puheenjohtajan, kokoomuksen Janne Sankelon mukaan kuntalaismielipiteiden kuunteleminen on tärkeää.

– Haluan painottaa, että kaupunginvaltuustossa on tehty selkeästi myönteinen päätös Alahärmän liikuntahallihankkeeseen äänin 36-6. Kun puukkojunkkarien kaupungissa eletään, niin mentaliteetti aina joskus vähän räiskyy. Vahvojen kuntakeskusten välillä on joskus hankausta, mutta mielestäni Kauhava pystyy silti tasapuolisesti kahittämään kaikkia alueitaan, Sankelo sanoo.

Vuonna 2007 Sirkka-Liisa Anttila oli Suomen maatalousministeri. Se oli vuosi, jolloin Oikeutta Eläimille -järjestö julkisti salaa kuvaamansa materiaalin erään sikalan tiloista. Myöhemmin kävi ilmi, että kyseessä on ministeri Anttilan suvun tila, jota silloin pyöritti hänen tyttärensä. Kuvat järkyttivät, koska niissä näkyi eläinten pahoinvointia ja huonokuntoisuutta.

Näistä kuvista on kulunut yli kymmenen vuotta, ja sittemmin on nähty lisää todistusaineistoa niistä olosuhteista, joissa tuotantoeläimet Suomessa elävät. On hyvin hoidettuja tiloja ja huonommin hoidettuja, mutta toistaiseksi, mainosten lupaamia eläinten onneloita ei ole missään kuvissa näkynyt – paitsi mainoskuvissa.

Jotta voisimme ymmärtää ihmisten valintoja, meidän pitää ymmärtää konteksti, jossa valintoja tehdään. Millaisissa olosuhteissa me teemme päätöksiä, siitä mikä päättyy ruokakoriimme ja keittiöömme?

Syön itsekin lihaa vastoin parempaa tietoani, koska se on aina ollut helppoa. “Valintani” on usein ollut tiedostamaton. Tarjolla ollut ruoka on sisältänyt lihaa, mutta sitä ei tarvinnut ajatella. Kasvisruuan valintaan kuluu enemmän aikaa ja se valinta tapahtuu jokaisella kerralla, kun ohitan lihaa sisältävät ruuat etsiäkseni kasvisruokaa tai kysyessäni, saako jonkun annoksen lihan korvattua lihattomalla vaihtoehdolla. Lihasta kieltäytyminen on usein askel pois normista. Ja normista poikkeamista pitää usein pyydellä anteeksi. Liharuokaa ottaessa harvemmin tulee pahoiteltua kenellekään valintaansa. Tämä on konteksti, jossa elämme ja toimimme näennäisten valintojen äärellä. Muutos vaatii rakenteiden muuttamista ja se on vaikeampaa.

Ostamalla suomalaisen tuotteen, ostan kuluttajana myös mielenrauhan, koska luotan siihen, että tässä yhteiskunnassa toteutuu oikeudenmukaisuus.

Meillä on tapana suhtautua kaikkeen kotimaiseen tuotantoon niin, että se olisi moraalisesti ja eettisesti tuotettua. Ajattelemme, että ongelmat ja väärinkohtelut kuuluvat köyhempiin maihin; suomalainen ei voi olla eettisesti arveluttavaa. Ostamalla suomalaisen tuotteen, ostan kuluttajana myös mielenrauhan, koska luotan siihen, että tässä yhteiskunnassa toteutuu oikeudenmukaisuus. Tämä pitää varmasti usein paikkansa. Eläintuotannon kohdalla ei. Eläintuotanto hyötyy epäreilusti mielikuvista suomalaisen tuotannon eettisyydestä.

Oikea tarina on tämä: Hedelmöitämme, kasvatamme ja tapamme eläimiä ihmisen nautinnon vuoksi.

Tiedämme yhä enemmän lihantuotannon ja sen kulutuksen riskeistä ja haitoista niin ihmisen hyvinvoinnille kuin planeetallekin. Ihmisen terveyteen liittyvät perustelut sille, miksi lihankulutusta tulisi vähentää tai lopettaa, tuntuvat silti moraalisen vastuun välttelyltä.

Tietokirjailija Yuval Noah Hariri kirjoittaa Sapiens – ihmisen lyhyt historia -teoksessaan tuotantoeläimistä: ”Viime vuosina tietoisuus olosuhteista joissa eläimet elävät ja kuolevat sekä niiden kohtalo saattaa osoittautua ihmiskunnan historian suurimmaksi rikokseksi. Mikäli rikosta mitataan pelkästään olennoille aiheutetun kärsimyksen ja tuskan perusteella, väitettä ei ole vaikea uskoa”.

Kulutamme lihaa ja ylläpidämme tuotantolaitoksia ja kerromme tarinaa lihasta, vaikka oikea tarina on tämä: Hedelmöitämme, kasvatamme ja tapamme eläimiä ihmisen nautinnon vuoksi.

Kauhistelemme videoita Yulinista Kiinasta, jossa koiria kidutetaan ja teurastetaan ravinnoksi ihmisille. Tuomitsemme yhden eläimen väkivaltaisen murhaamisen ruoaksi, kun toisen tappaminen on meistä hyväksyttävää. Olemme sokeita tekopyhyydellemme.

Länsimaisen lihankulutuksen asema on uhattuna, oikeutetusti. Toivoisin, että se olisi nimenomaan moraalikäsityksemme, joka saisi meidät lopettamaan eläinten kasvatuksen tehostetusti tappamista varten. Toki terveyssyytkin kelpaavat – kunhan hulluus lopetetaan.

Eläinoikeusaktivistien salaa kuvaamat videot näyttävät meille todellisuuden, josta emme haluaisi tietää. Tästä kertoo sekin, että usein syytteiden kohteina ovat juuri kuvaajat, eivät tilojen pitäjät.

Maryan Abdulkarim

Kolumnisti on kulttuurin ja median sekatyöläinen, joka aina uudelleen hämmentyy kissanhiekkavalikoiman laajuudesta. Tamperelaistaustainen vapaa kirjoittaja asuu Helsingissä.

Teollisesta eläintuotannosta voi keskustella 29.1. klo 22.00 asti.

Viime viikolla tulivat päivänvaloon Esperi Caren hoivakotien laiminlyönnit. Tiistaiaamuna Yle kertoi, että Suomen suurin hoivapalveluyhtiö Attendo painii samankaltaisten ongelmien kanssa.

Ylen selvityksen mukaan Attendon hoivakotien asukkaiden hoitoa on laiminlyöty vuosien ajan muun muassa antamalla heille liian vähän ruokaa. Lue lisää aiheesta täältä.

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine ja Lähi ja perushoitajaliitto SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola eivät ole tippaakaan yllättyneitä.

– Meille superilaisille oli tiedossa, että näitä ongelmia on. Tämähän on vain jäävuoren huippu. Jos markkinavoimille annetaan hyvinvointipalvelut, niin nehän toimii niin kuin osakeyhtiölaki sanoo, eli tuottaa omistajille voittoa, sanoo Paavola.

– Olemme seuranneet tilannetta pitkään Ruotsissa ja on ollut hyvin nähtävissä, mihin tilanteeseen täällä päädytään. Nyt tämä ikävä asia on valunut hallituksen syliin, sanoo Niemi-Laine.

Peruspalveluministeri Annika Saarikko on järjestämässä perjantaiksi keskustelutilaisuutta, jossa haetaan ongelmiin ratkaisua. Puheenjohtajat vaativat poliitikoilta järeämpiä toimia. Kuten hoivakotien työntekijöiden määrää koskevaa lainsäädäntöä.

– Henkilömitoituksen pitää olla laissa, sanktioiden kera. Meillä on nyt suositus ja vielä heikko suositus, Paavola vaatii.

Sosiaali- ja terveysministeriön laatusuosituksen mukaan hoiva- ja hoitotyötä tekevän henkilöstön vähimmäismäärä on 0,5 hoitotyöntekijää asiakasta kohden.

Luku on harhaanjohtava, Paavola sanoo.

– Tämä ei oikein avaudu ihmisille, joten minä avaan: Jos on 10-paikkainen hoitolaitos, siellä on kaksi hoitajaa aamussa, yksi illassa, yksi yövuorossa ja yksi vapaalla. Leikitäänpä, että siellä on yöllä yksi kuoleva potilas ja neljä muuta haluaa yhtä aikaa vessaan, Paavola havainnollistaa.

Toinen ongelma on Paavolan mukaan myös se, että säästöä ja voittoa tavoitteleva yritys laskee hoitohenkilöstöön mielellään henkilökuntaa, joka ei varsinaisesti suorita hoitotyötä, vaan esimerkiksi hallinnollisia tehtäviä.

Puheenjohtajat uskovat julki tulleiden ongelmien kertovan siitä, että työntekijät ja valvovat viranomaiset alkavat olla epätoivoisia.

– Hoivakodeissa aika usein yritetään sovitella asioita. Nyt valvontaviranomaisen on ilmeisesti pakko tulla ulos ja kertoa missä ollaan menossa, sanoo JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine.

– Nyt täytyy katseen kiinnittyä siihen, että firmojen omistajat ja toimitusjohtajat tajuavat, että työntekijät ovat tosissaan. He eivät enää suostu siihen, että samoilla vaatteilla joilla hoidetaan mätäisiä haavoja, pitää tehdä voileipiä. Tai kun pitäisi hoitaa 4–5 ihmistä, vaaditaan, että samalla pitäisi pestä pyykkiä ja siivota, sanoo SuPerin Paavola.

Vanhuspalvelun ongelmat ovat herättäneet myös huolta tulevien sote- ja maakuntauudistuksen suhteen. Esimerkiksi oppositiopoliitikot epäilevät hallituksen soteratkaisun syventävän ongelmia. Hallituspoliitikot taas ovat puolustelleet uudistuksia keinona ongelmien ratkaisuun.

JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine ei näe miten entistä markkinavetoisempi ja säästöä tavoitteleva sote-malli parantaisi tilannetta.

– Kunnat ovat erittäin vaikeessa tilanteessa kun ne eivät itse voi tuottaa, vaan ne on pakotettu ostamaan halvalla palveluita jotka pitää järjestää. En näe, että uusi sote tulee mitenkään parantamaan hoidon laatua mikäli ei tehdä lainsädäntöä, jolla lähdetään suitsimaan toimintaa.

Lue myös:

Ylen selvitys: Hoivajätti Attendolla ongelmia ympäri Suomea – hoivakodeissa aliravittuja, ulkoilua harvoin ja likaisissa vaipoissa nukkumaan

Hoivaskandaaliin liitetty Attendo: Takavuosina yhtiötä arvosteltiin veroparatiisikytkyistä – nyt yhtiö maksaa Suomeen veroja yli 10 miljoonaa

Esperi Caren toimitusjohtaja Marja Aarnio-Isohanni eroaa – jatkaa kuitenkin omistajana

SDP aikoo esittää välikysymyksen vanhustenhoidon tilasta – oppositiopuolueet koolle huomenna

Kohu hoivakotien ympärillä jatkaa paisumistaan.

Ensin julkisuuteen tuli hoivapalveluyritys Esperi Caren hoivakotien vakavia ongelmia eri puolilla Suomea. Kohun seurauksena Esperi Care ilmoitti tänään, että yhtiön toimitusjohtaja Marja Aarnio-Isohanni irtisanoutuu tehtävästään.

Tänään tiistaina julkaistu Ylen selvitys paljasti, että Suomen suurin hoivapalveluyhtiö Attendo painii samankaltaisten ongelmien kanssa. Hoivakodeissa asuvat vanhukset ovat kärsineet muun muassa aliravitsemuksesta eikä heitä ole aina viety ulos säännöllisesti.

Toisen tänään julkaistun Ylen selvityksen mukaan myös Mehiläisen hoivakodeissa on ollut epäkohtia.

Illan A-studio pureutuu hoivakotien tilanteeseen. Lähetyksessä muun muassa pohditaan, miten vanhusten turvallisuus hoivakodeissa taataan?

Aiheesta ovat keskustelemassa Attendon hoivapalveluiden johtaja Pertti Karjalainen, Espoon kaupungin perusturvajohtaja Juha Metso ja Tehyn johtava lakimies Vappu Okkeri.

Illan lähetyksen juontaa Annika Damström. Keskustele aiheesta #yleastudio.

Lue myös:

Ylen selvitys: Vanhusten ravitsemus oli retuperällä Mehiläisen hoivakodissa – letkuruokinnassa ollut asukas ei saanut ravintoa 18 tuntiin

Ylen selvitys: Hoivajätti Attendolla ongelmia ympäri Suomea – hoivakodeissa aliravittuja, ulkoilua harvoin ja likaisissa vaipoissa nukkumaan

Ylen laaja selvitys paljastaa Esperi Caren hoivakotien karuja käytäntöjä: sängystä pudonneet jätetty lattialle, hoivakoti välillä ilman hoitajaa

Hoivaliitot vaativat lakiin hoitajamitoituksia: "Yövuorossa yksi hoitaa kymmentä potilasta"

SDP aikoo esittää välikysymyksen vanhustenhoidon tilasta – oppositiopuolueet koolle huomenna

Poikkeuksellisen laajasta salametsästystapauksesta on nostettu syytteet kolmea henkilöä vastaan.

Rikokset tehtiin Pietarsaaressa vuoden 2016 elokuusta toukokuuhun 2017. Alun perin salametsästyksestä epäiltiin kuutta nuorehkoa miestä ja naista. Kaikki ovat kotoisin Pietarsaaren seudulta.

Kahta henkilöä syytetään törkeästä metsästysrikoksesta ja luonnonsuojelurikoksesta. Heidän epäillään salametsästäneen 20 rusakkoa, 15 metsäkaurista, kolme valkohäntäpeuraa ja yhden ketun. Toinen syytetyistä oli tekohetkellä alaikäinen.

Luonnonsuojelurikossyyte liittyy noin 40 kalalokin metsästykseen. Kalalokki on rauhoitettu laji.

Kolmas syytetty oli syyttäjän mukaan mukana kolmen kauriin ja muutaman rusakon metsästyksessä. Hänen epäillään syyllistyneen salametsästykseen vuoden 2016 aikana.

Juttua korjattu 29.1.2019 13:05: Täsmennetty luonnonsuojelurikossyytettä. Syyte koskee kalalokkien metsästystä, ei salametsästystä.

Kuuden nuoren epäillään ampuneen auton ikkunasta noin 50 eläintä Pohjanmaalla – laaja salametsästystapaus eteni syyttäjälle Kymmeniä eläimiä salametsästettiin auton ikkunasta – metsästysseurat voivat hakea korvauksia

Eläinten ammuskelussa Pietarsaaressa käytettiin apuna valonheitintä

"Poikkeuksellista ja järjetöntä" – eläinten huviammuskelu auton ikkunasta saa täystyrmäyksen