Kansainvälinen tutkijaryhmä on löytänyt lukuisille antibiooteille vastustuskykyistä geeniä Huippuvuorilta, yhdestä maailman kaukaisimmista kolkista.
Suomalaistutkija Marko Virtaa tämä ei yllätä. Tutkimuksen tulokset ovat hänen mukaansa sopusoinnussa sen kanssa, mikä käsitys antibioottiresistenssin leviämisestä on ollut.
– Vastaavia tuloksia on myös esimerkiksi Antarktikselta.
Helsingin yliopiston yliopistonlehtori Virta sanoo, että antibiooteille vastustuskykyisiä bakteereja löytyy käytännössä kaikkialta maailmasta.
Delhin jätevesistä Huippuvuorille
Huippuvuorten maaperästä löytynyt bakteerigeeni blaNDM-1 havaittiin sairaalaoloissa ensi kerran vuonna 2008. Sen uskotaan saaneen alkunsa New Delhissä Intiassa. Vuonna 2010 sitä löytyi Delhin jätevesistä.
Norjalle kuuluva Huippuvuorten saariryhmä sijaitsee Pohjoisella Jäämerellä. Geeni löysi tiensä Delhin jätevesistä Huippuvuorille alle kolmessa vuodessa, sillä tutkimuksen näytteet oli otettu elokuussa 2013. Geeniä on löydetty jo yli sadasta maasta, kun mukaan lasketaan sen uudet muunnokset.
AOP
Huippuvuorten löydön tehnyttä ryhmää johtava professori David Graham sanoo, että ihmiset ovat kiihdyttäneet bakteerien evoluutiota antibioottien liikakäytöllä.
– Levittäytyminen arktiselle alueelle näyttää entistä lujemmin, miten nopeaa ja kauaskantoista antibioottiresistenssin leviämisestä on tullut. Se vahvistaa, että ratkaisuja antibioottiresistenssiin täytyy tarkastella globaalisti, ei vain paikallisesti, Graham sanoo Newcastlen yliopiston tiedotteessa.
Kiinnostavaa Huippuvuorten tapauksessa on se, että tutkijat arvelevat bakteerien levinneen sinne muuttolintujen mukana, sillä saarilla on vain vähän asutusta ja turisteja.
– Jos ajatellaan antibioottien käyttöä, mikä on suurin syy resistenssiongelmalle, niin vaikka Suomessa ja Pohjoismaissa tehdään asiat hyvin, emme voi tuudittautua siihen, että olisimme tässäkään asiassa eristyksissä maailmasta, sanoo Virta.
Edes antibioottien ykköstykit eivät tepsi
Huippuvuorilta löytynyt blaNDM-1-geeni antaa bakteerille kyvyn tuottaa entsyymiä, joka hajottaa monia antibiootteja, myös karbapeneemejä.
Karbapeneemit ovat edistyksellisiä antibiootteja, joita käytetään usein niin sanottuna viimeisen linjan puolustuksena: niillä lääkitään vaikeita tulehduksia, joihin tavallisemmat antibiootit eivät enää pure.
Marko Virta huomauttaa, että antibiooteille vastustuskykyisen geenin vaarallisuus riippuu kuitenkin siitä, missä bakteerissa geeni on.
– Bakteerien elämässä on normaalia, että bakteerit vaihtavat keskenään geenejä. Ihminen törmää ongelmiin sitten, kun geeni on jossain taudinaiheuttajassa, jota pitäisi hoitaa antibiooteilla.
Virran mukaan ongelmat ovat sitä vakavampia, mitä köyhemmästä maasta on kyse.
– Suomen kaltaisessa maassa on kyse aluksi lähinnä rahasta, pitää käyttää kalliimpia hoitoja. Köyhissä maissa ei ole yleensä mitään muuta vaihtoehtoa kuin antibiootit.
Myös hyvä jätevedenpuhdistamo torjuu resistenssiä
Antibioottien turhan käytön vähentäminen on tärkeää resistenssin hillitsemiseksi, mutta muutakin voi ja pitäisi tehdä.
– Sanitaatio on köyhissä maissa hirveän tärkeä ja kustannustehokas tapa torjua antibioottiresistenssiä, Virta sanoo.
Puhdistamattomissa jätevesissä mahdolliset antibioottijäämät ja ihmisten elimistöstä lähtöisin olevat bakteerit sekoittuvat, ja seurauksena voi olla entistä ärhäkämpiä bakteereja.
Virta sanoo, että myös rokotteet ovat erittäin hyvä keino vähentää antibioottien käyttöä.
Näyttelyn visuaalinen vetonaula ei ainakaan jää epäselväksi. Pienellä puukorokkeella seisoo mallinukke, jolla on jaloissaan lapikkaat, päällä vaaleanruskea turkiskaulustakki ja käsissä suksisauvat. Asua täydentävät rinnalla roikkuvat kiikarit ja päässä oleva piippalakki, johon on ommeltu iso tähti. Hahmon vierellä on reppu ja kiväärit ristissä, takaseinään on kiinnitetty huomattavan pitkät puusukset.
Kyseessä on tietysti punaupseeri Toivo Antikainen, jonka johtamat hiihtojoukot yllättivät ja lähes tuhosivat suomalaisten vapaaehtoisten sissijoukon Itä-Karjalan Kiimasjärvellä vuonna 1922.
Heikki Haapalainen / Yle
Antikainen pakeni monien muiden punaisten tavoin sisällissodan jälkeen Suomesta Venäjälle, jossa hän oli muun muassa perustamassa Suomen kommunistista puoluetta ja kukistamassa Kronstadtin kapinaa.
En ole koskaan peitellyt enkä vähätellyt näitä punikkijuuria. Armas Mashin
"Tavoitteemme on näyttää, miten suuri rooli näillä ihmisillä oli"
Nyt Antikainen on mukana Karjalan kansallismuseon erikoisnäyttelyssä, jossa esitellään Suomesta paenneiden punaisten perintöä ja merkitystä Karjalan tasavallassa. Esillä on runsaasti valokuvia, asiakirjoja ja henkilökohtaisia esineitä, joita ei ole aiemmin ollut julkisesti nähtävänä.
Edward Gylling työskenteli aikoinaan samassa rakennuksessa, jossa Karjalan kansallismuseo toimii.Heikki Haapalainen / Yle
Mukana on esimerkiksi Neuvosto-Karjalan pääministerin Edward Gyllingin työpöydälle kuuluneita tavaroita. Museonjohtaja Mihail Goldenbergin mielestä esineillä on suuri symbolinen arvo, sillä museorakennus on sama, jossa Gylling aikoinaan työskenteli.
– Päätavoitteemme on näyttää, miten suuri rooli näillä ihmisillä oli Karjalan tasavallan perustamisessa. Sen kulttuurissa, taloudessa, opetuksessa. Kaikilla aloilla, Goldenberg sanoo.
Mihail Goldenbergin mielestä punaisilla suomalaisilla oli merkittävä rooli Karjalan tasavallan rakentamisessa.Heikki Haapalainen / Yle
Suomessa murhaaja, Karjalassa sankari
Goldenberg on selvästi vaikuttunut Toivo Antikaisesta. Suomalaiskommunistista on museon kokoelmissa yhteensä 45 valokuvaa, joista jokaisessa hän on museonjohtajan mukaan keskellä kuvaa.
– Hän on keskellä jopa saunassa. Johtaja, Goldenberg kehuu ja näyttää kuvaa, jossa Antikainen ja joukko muita miehiä kylpee kelteisillään.
Toivo Antikainen on keskeinen hahmo jopa saunassa otetussa valokuvassa.Heikki Haapalainen / Yle
Antikainen toimi Suomessa 1920–30-luvuilla maanalaisen sotilaslinjan järjestäjänä. Antikainen jäi kiinni vuonna 1934 ja joutui oikeuteen, jossa häntä syytettiin muun muassa suomalaisvapaaehtoisen polttamisesta elävältä Kiimasjärvellä. Korkein oikeus tuomitsi Antikaisen murhasta elinkautiseen, mutta hänet vapautettiin Neuvostoliiton vaatimuksesta jo välirauhan aikana.
Karjalassa Antikainen on yhä arvostettu ja legendaarinen hahmo. Sitä hän on myös petroskoilaiselle Armas Mashinille.
– Antikainen on mies, jonka johdolla vaalittiin ja puolustettiin Venäjän ja myös Karjalan alueellista eheyttä ja itsenäisyyttä, Mashin muotoilee.
"En ole koskaan vähätellyt punikkijuuria"
Armas Mashinin isoisän isä Uljas Vikström oli mukana punakaartissa ja pakeni sisällissodan jälkeen Venäjälle.
Vikström oli myöhemmin arvostettu kirjailija ja Karjalan autonomisen neuvostotasavallan ansioitunut kulttuurityöntekijä. Hänen lukuisten teostensa joukossa on muun muassa dokumenttiromaani Toiska, joka kertoo ToivoAntikaisen elämästä.
– En ole koskaan peitellyt enkä vähätellyt näitä punikkijuuria. Minun mieleni ja sydämeni ovat päinvastoin aina olleet punasuomalaisten puolella, Mashin hymyilee.
Armas Mashinin mukaan hänen ei ole koskaan tarvinnut hävetä sukunsa punaista menneisyyttä.Heikki Haapalainen / Yle
Nimikkokatuja ja patsaita
Suomen sisällissodassa hävinneet punaiset ovat yleisemminkin olleet tunnustettu osa Karjalan tasavallan historiaa, ja suomalaisten kommunistien kunniaksi on nimetty katuja eri puolilla Karjalaa.
Toivo Antikaisella on oma nimikkokatu Petroskoin lisäksi myös ainakin Segezhassa, Kostamuksessa ja Sortavalassa. Petroskoissa oman kadun on saanut myös muun muassa Kustaa Rovio, joka aikoinaan toimi puoluejohtajana Neuvosto-Karjalassa.
Punaisille suomalaisille on pystytetty myös patsaita. Niistä tunnetuin lienee suuri Otto Wille Kuusisen patsas Äänisen rannalla Petroskoissa.
Patsasta suunniteltiin Petroskoihin aikoinaan myös Toivo Antikaiselle. Karjalan tasavallan hallitus päätti patsaan pystyttämisestä jo 1960-luvun lopulla, mutta jostain syystä hanke ei koskaan toteutunut.
EU:n jäsenvaltioiden elintarvikkeiden ja rehujen nopean hälytysjärjestelmän kautta ei ole tullut tietoa, että Suomeen olisi tuotu elintarvikevaaran sisältävää puolalaista naudanlihaa, kertoo Ruokavirasto.
Virasto on pyytänyt asiasta tietoa Puolan viranomaisilta ja ollut yhteydessä Euroopan komissioon. Myös elintarvikeala on aloittanut tarkemmat selvitykset tuomiensa tuotteiden toimitusketjuista.
Mediassa olleiden tietojen mukaan Puolassa olisi päässyt markkinoille naudanlihaa, joka olisi peräisin sairaista eläimistä, joita ei olisi tarkastettu teurastamossa siten kuin säädökset kaikissa EU-maissa edellyttävät.
– Suomalainen elintarvikeala tietää tuotteidensa alkuperän ja poistaa varmasti maineriskin välttämiseksi epäilyttävät tuotteet ja raaka-aineet myynnistä ja käytöstä. Jos tuotteen raaka-aineet huolettavat, kannattaa tutustua huolella pakkausmerkintöihin, sanoo Ruokaviraston elintarviketurvallisuusjohtaja Leena Räsänen tiedotteessa.
Kuluttajan saatava tietoa lihan alkuperästä
Lihan turvallisuudesta ja laadusta vastaavat Ruokaviraston mukaan ensisijaisesti yritykset omavalvontasuunnitelmansa ja omien laatuvaatimustensa mukaisesti. Lisäksi viranomaiset valvovat tuontilihaa riskiperusteisesti.
Kaupassa lihan pakkausmerkinnöissä pitää aina ilmoittaa alkuperämaa. Kuluttajalla on aina oikeus kysyä ja saada tietoa lihan alkuperästä myös ravintolassa, Ruokavirasto muistuttaa.
Turun kesän 2017 puukotuksista tuomitun Abderrahman Bouananen asianajaja Kaarle Gummerus on perunut Turun hovioikeudelle tehdyn valituksen kokonaisuudessaan.
Näin Bouananen Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa saama tuomio kahdesta terroristisessa tarkoituksessa tehdystä murhasta, kahdeksasta terroristisessa tarkoituksessa tehdystä murhan yrityksestä sekä asiasta tuomitut korvaukset jäävät voimaan sellaisenaan.
Gummerus kertoo tiedotteessa syyksi perumiselle sen, että Bouanane on ilmoittanut asianajajalleen, ettei hän halua olla asian kanssa enää missään tekemisissä.
Gummeruksen mukaan Bouananen kanssa on käyty huolellisesti läpi se, että käräjäoikeuden tuomio tulee näin lainvoimaiseksi eikä siitä voi enää valittaa.
– Päämieheni oli käräjäoikeuden pääkäsittelyssä ja käräjäoikeuden tuomion jälkeen sitä mieltä, ettei hänen tarkoituksenaan ollut aiheuttaa vakavaa pelkoa väestön keskuudessa toisin kuin terrorismirikoksen tunnusmerkistö edellyttää, asianajaja Kaarle Gummerus sanoo tiedotteessa.
– Siitä huolimatta hän ei halua enää, että asian käsittelyä jatketaan. Tästä syystä olen peruuttanut valituksen Turun hovioikeudelle, Gummerus jatkaa.
Taloyhtiölainat valtaavat vauhdilla asuntokauppaa ja rakentamista.
Yhä isompi osa uusista asunnoista myydään niin, että valtaosa asunnon hinnasta on taloyhtiölainaa. Se on eräänlaista piilovelkaa, jossa ostajan ei tarvitse aluksi ottaa isoa asuntolainaa, mutta yhtiölaina lankeaa maksettavaksi vastikkeiden kautta.
Tästä ovat huolestuneet niin Suomen Pankki kuin Finanssivalvontakin. Nyt huoli on konkretisoitumassa toimiksi, kun valtiovarainministeriön johtama työryhmä suunnittelee rajoituksia taloyhtiölainoihin.
Harkinnassa on rajoittaa ainakin sitä, kuinka pienellä myyntihinnan osuudella ostajia voidaan houkutella.
Käytännössä keinoja on kaksi: rajoitetaan joko taloyhtiölainan maksimimäärää tai lyhennysvapaan kestoa – tai sitten molempia. Konkreettista ehdotusta odotetaan maaliskuun lopussa, kun työryhmän työ päättyy.
– Ensisijaisesti nyt mietitään lyhennysvapaiden vuosien rajoittamista ja sitä, paljonko lainaa voisi saada suhteessa asuntojen arvoon. Joku yhdistelmä näistä voisi olla hyvä. Tätä on huolellisesti harkittava, sanoo valtiovarainministeriön (VM) rahoitusosaston päällikkö Leena Mörttinen.
Huolta aiheuttaa se, että kotitaloudet velkaantuvat liikaa.
– Asuntolainakanta kasvaa rauhallisesti, noin kahden prosentin tahtia, mutta taloyhtiölainojen vauhti on kymmenen prosenttia ja päällekin.
Kasvu on ollut huimaa
Asuntorakentaminen on muuttunut nopeasti yhä yhtiölainavetoisemmaksi.
Taloyhtiölainojen käyttö on lisääntynyt 2010-luvulla nopeasti ja asuntolainojen vastaavasti vähentynyt.
Ison taloyhtiölainan etu on se, että sen ansiosta ostajan on helpompi päästä asuntoon kiinni. Jos asunnon myyntihinta on 70 000 euroa ja velaton hinta 200 000 euroa, omaa pääomaa tarvitaan suhteellisen vähän.
Yle
Tätä on pidetty etuna erityisesti kasvukeskuksissa, jossa uusien asuntojen hinnat ovat korkeita.
Niinpä kohteet, joissa taloyhtiölainaa on 70 prosenttia tai enemmän, on sekin kasvanut vain muutamassa vuodessa nopeasti.
Yle
Pankit ja rakennusyhtiöt sopivat uudiskohteiden taloyhtiölainoihin aluksi jopa yli kolmen vuoden lyhennysvapaita. Yhtiölaina on tällöin eräänlaista piilolainaa, joka alkaa vaikuttaa vastikkeeseen vasta ensimmäisten vuosien jälkeen.
Lyhennysvapaat ovat yleistyneet ja pidentyneet, missä piilee asiantuntijoiden mukaan yksi riski.
– Kaikki kotitaloudet eivät välttämättä ole ymmärtäneet esimerkiksi sitä, millainen vaikutus lyhennysvapaiden päättymisellä on vastikkeisiin, sanoo Suomen Pankin vanhempi neuvonantaja Jukka Vauhkonen.
Pahimpana skenaariona pidetään sitä, että jokin asunto kaatuisi yhteisvastuullisesti koko taloyhtiön maksettavaksi. Tällaisia tapauksia ei kuitenkaan tiedetä käyneen.
Suomen Pankki ja Finanssivalvonta ovat huolissaan myös siitä, millainen riski lainankasvu on koko makrotaloudelle. Mitä velkaantuneempia kotitaloudet ovat, sitä huonompi on niiden kriisinkestävyys.
Rakentajat eivät innostu rajoituksista
Skanska Kotien myynti- ja markkinointijohtaja Marja Kuosma kävelee pikkupakkasessa Helsingin Munkkiniemeen rakenteilla olevan asunto-osakeyhtiö Rakuunanpuiston & Rakuunanpihan työmaalla.
Kahden 7–8-kerroksisen talon yhtiössä yhtiölainan osuus on 70 prosenttia asuntojen hinnoista. Kuosman mukaan tämä on Skanskalla tyypillinen käytäntö.
Myynnissä on vielä esimerkiksi 55 neliön kaksio, jonka myyntihinta on 112 000 euroa ja velaton hinta 372 000 euroa.
Skanska Kotien myynti- ja markkinointijohtaja Marja Kuosma Munkkiniemen uudiskohteessa.Jari Kovalainen / Yle
Mitä mieltä Skanska on rajoituksista taloyhtiölainoihin?
– Se voisi vähentää rakentamista jonkin verran, Kuosma sanoo.
Kuosma sanoo, ettei hänen korviinsa ole kantautunut ongelmia yhtiölainojen kasvusta. Yhtiölainoja on käytetty jo pitkään, ja Kuosma korostaa että asuntomyyjän tehtävä on avata rahoitusrakenne asiakkaalle – eli varmistaa että ostaja ymmärtää, miten ja millaisilla määrillä taloyhtiölainaa maksetaan pois.
Toinen iso rakennusyhtiö SRV ei sekään innostu rajoituksista.
– Yhtiölainojen nopeasta kasvusta puhuttaessa pitää muistaa, että myös rakentaminen on ollut viime vuodet erittäin kiivasta. Minusta systeemi toimii yleisesti ottaen hyvin, eivätkä pelätyt ongelmat ole konkretisoituneet, sanoo SRV:n asuntojen ja alueyksiköiden johtaja Antero Nuutinen.
Myös Nuutinen varoittaa, että rajoitukset voivat jarruttaa rakentamista. Jos rajoittamiseen lähdetään, hän toivoo että rajoitettaisiin nimenomaan lyhennysvapaita.
VM:n rahoitusosaston päällikkö Leena Mörttinen.Mårten Lampén / Yle
Yhtiölainahyödyt valuvat osin sijoittajille
Paljon keskustelua on herättänyt se, että sijoittajat ovat hyödyntäneet ahkerasti yhtiölainoja. Sijoittajille yhtiölainat ovat pääosin verovähennyskelpoisia, mitä etua tavallisella asuntovelallisella ei ole.
Isossa kuvassa sijoittajien mukanaolo on vauhdittanut asuntorakentamista. Kasvukeskuksiin on saatu paljon uusia asuntoja.
Kääntöpuolena on se, että sijoittajat käärivät asukkaisiin verrattuna hyödyt itselleen.
– Tässä on vaaran merkkejä. Se saattaa houkutella sijoittajia metsästämään tuottoja, mutta myös kotitalouksia velkaantumaan enemmän. Siinä on ehkä se pääasiallinen ongelma, miksi kaikilla on pikkuisen sukat makkaralla tämän kanssa, VM:n Leena Mörttinen sanoo.
Riskit liittyvät erityisesti uudisrakentamiseen, sanoo Suomen Pankin Jukka Vauhkonen. Peruskorjauksiin tai putkiremontteihin otetut taloyhtiölainat eivät herätä yhtä paljon huolta: niitä otetaan tarpeeseen, ei sijoitusvivuksi.
VM:n työryhmä pohtii taloyhtiölainojen lisäksi kotitalouksien kulutusluottojen käyttöä ja kokonaisvelkaantumista.
– Velkaantuminen on ihan terve ilmiö kansantaloudessa, mutta äkkivelkaantuminen tai hallitsematon velkaantuminen ei, Mörttinen sanoo.
LONTOO Britanniassa on käynnissä poikkeuksellinen kaksintaistelu Theresa Mayn vähemmistöhallituksen ja maan parlamentin välillä. Syynä on umpikujaan ajautunut brexit-prosessi.
May ei näytä pystyvän luomaan ratkaisua, joka kelpaisi parlamentin alahuoneen EU-myönteisille kansanedustajille tai hänen oman puolueensa kovan linjan EU-eromielisille.
Sopimuksettoman eron uhatessa kansanedustajien eri ryhmittymät ovat luoneet muutosehdotuksiä Mayn EU-erosuunnitelmaan.
Niiden läpimeno auttaisi kansanedustajia nappaamaan Britannian brexit-prosessin ohjat hallitukselta, sanoo parlamentaarisen lain tuntija tohtori Jack Simson Caird Bingham Centre -instituutista.
– Parlamentti voi hyvinkin onnistua. Kyseessä olisi ennennäkemätön tilanne modernina aikana.
Jack Simson CairdPasi Myöhänen / Yle
Äänestyssarja selvittäisi parlamentin tahdon
Osa vallankaappausta junailevista kansanedustajista pyrkii luomaan suuntaa-antavien äänestysten sarjan. Niillä selvitettäisiin, millaisen EU-eron mallin parlamentti voisi hyväksyä.
Tutkija Jack Simson Caird sanoo, että perustuslailliset asiantuntijat ovat jo pitkään peräänkuuluttaneet kansanedustajien enemmistön tahdon selvittämistä.
– Tällä hetkellä meillä on varma tieto vain siitä, että parlamentti ei pidä Theresa Mayn sopimuksesta.
Muutosesityksillä pyritään selvittämään esimerkiksi, löytyisikö parlamentista enemmistön tuki Mayn mallia läheisemmille EU-suhteille.
May väittää, että valittavana on joko hänen jyrkkä EU-eron mallinsa tai ero ilman sopimusta. Simson Caird muistuttaa, että tämä ei ole totta.
– Myös Norjan kaltainen läheinen EU-suhde on vaihtoehto. Samoin uusi kansanäänestys EU-jäsenyydestä tai eropäätöksen peruminen Britannian ilmoituksella.
Theresa May loi EU-eroprosessiin jyrkät reunaehdot, kun hän sulki pois Norjan kaltaisen EU:n sisämarkkinajäsenyyden, jotta vapaasta liikkuvuudesta voitaisiin päästä eroon.
Maylle ei kelpaa myöskään työväenpuolue Labourin ajama pysyvä tulliliittojäsenyys, sillä se estäisi Britannian omien kauppasopimusten luomisen maailmalla.
Jack Simson Cairdin mielestä äänestysten sarja toisi tilanteeseen selkeyttä.
– Asia etenisi, vaikka parlamentista ei löytyisi tukea millekään brexitin mallille. Tässä tapauksessa Mayn olisi helpompi saada erosopimukselleen kansanedustajien tuki toisella yrittämällä.
Kansanedustajat yrittävät estää sopimuksettoman eron
Jo nyt on selvää, että kansanedustajien enemmistö ei tue EU:sta eroamista ilman sopimusta.
Tiistain äänestysten toinen tavoite onkin sitoa hallituksen kädet siten, että sen olisi pakko estää kaoottinen äkkiero.
Tämä on herättänyt toivoa sopimuksetonta eroa pelkäävän liike-elämän parissa, mutta Jack Simson Caird varoittaa tuudittautumasta turvallisuuteen.
– EU-lain mukaan Britannia eroaa unionista maaliskuun 29. päivä. Asia ei ole vain Britannian hallituksen tai parlamentin käsissä. Jos ne eivät pysty löytämään tietä eteenpäin, edessä on sopimukseton ero.
EU on ilmaissut olevansa valmis lykkäämään brexit-päivää, jos parlamentista löytyy tuki uudelle ratkaisulle.
Simson Caird uskoo, että Brexit viivästyy joka tapauksessa ainakin jonkun verran.
– On vaikea nähdä miten tarvittava lainsäädäntö ehdittäisiin hyväksyä, vaikka erosopimus hyväksyttäisiin esimerkiksi helmikuun puolivälissä. Aikaa maaliskuun lopun eropäivään olisi vain viikkoja ja tavallisesti vastaava urakka veisi puoli vuotta.
Theresa Mayn hallitus ei ole ilmoittanut, milloin parlamentti äänestää uudelleen EU-erosopimuksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä.
Kuuntele Maailmanpolitiikan arkipäivää:
May on puun ja kuoren välissä
Pääministeri Mayn on vaikea myöntyä sopimuksettoman eron estämiseen tai läheisiin EU-suhteisiin, vaikka parlamentti niitä haluaisi.
Kumpikaan vaihtoehdoista ei ole hänen konservatiivipuolueensa kovan linjan EU-eromielisen siiven mieleen.
Heistä kiihkomielisimmät jopa toivovat sopimuksetonta eroa.
Mayn näkökulmasta riskinä ovat niin konservatiivipuolueen hajoaminen kuin hänen oma tulevaisuutensa pääministerinä.
May voi sopeutua kansanedustajien tahtoon, mutta tällöin hän todennäköisesti menettäisi kovan linjan brexitöörien tuen. Toisaalta kansanedustajien tahdon vastustaminen olisi vaarallista peliä.
Parlamentin muutosesitykset eivät olisi läpi mennessään sitovia, mutta Theresa Mayn paine alistua niihin olisi suuri. Muuten syytökset siitä, että pääministeri pyrkii pelkästään sanelemaan parlamentille EU-eromallinsa, saisivat vankan pohjan.
Edessä voivat olla ennenaikaiset parlamenttivaalit.
– On äärimmäisen vaikea ennustaa mitä tapahtuu jos kansanedustajat onnistuvat vallankaappausyrityksissään, arvioi Jack Simson Caird.
Maailman yksinäisimmäksi sorsaksi kutsuttu Trevor-sorsa on kuollut syrjäisellä Niuen saarella, kertovat paikalliset viranomaiset.
Sorsasta tuli julkkis, koska se oli ainoa lajinsa edustaja Niuella. Saari sijaitsee Tyynessämeressä noin 2 400 kilometriä koilliseen Uudesta-Seelannista.
Trevorille omistetulla Facebook-sivulla kerrotaan, että koirat olivat surmanneet sorsan viime viikonloppuna.
Trevor-sorsan on arveltu saapuneen saarelle noin vuosi sitten Uudesta-Seelannista myrskyn kuljettamana.
Sorsa asettui asumaan suureen lätäkköön, johon paikallinen palolaitos kävi lisäämässä vettä säännöllisesti. Paikalliset käyttivät lammikkoa maamerkkinä.
Niuen kauppakamarin toimitusjohtajan Rae Findlayn mukaan Trevorin kuolema oli surullinen hetki. Findlay kertoi Australian yleisradioyhtiö ABC:lle, että Trevor onnistui hurmaamaan Niuen asukkaat, joita on vain noin 1 600.
– Sitä tullaan varmasti kaipaamaan. Se valloitti monta sydäntä. Jopa kukko, kana ja vekaluhtakana [Gallirallus australis] näyttivät tänään hieman surkeilta, kun ne vaeltelivat lähes kuivuneen lammikon ympärillä, Findlay sanoi.
Euroopan unionin komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen arvioi maanantaina, että EU:n olisi typerää tehdä Britannialle myönnytyksiä, jotka asettaisivat unionin epäedulliseen asemaan brexit-sopimuksen aikaansaamiseksi.
Kataisen mukaan ei ole mitään syytä antaa myönnytyksiä Britannialle, joka tiesi EU:sta eroamisen seuraamukset.
Katainen sanoo, että EU on neuvotellut hyvässä uskossa ja saanut aikaan hyvän sopimuksen, jonka Britannian parlamentti hylkäsi.
Katainen avasi näkemyksiään maanantaina neuvoteltuaan Kyproksen valtiovarainministerin Harris Georgiadesin kanssa.
Georgiades sanoi, että Kypros haluaa välttää Britannian eron EU:sta ilman sopimusta.
Ministerin mukaan Kypros olisi valmis keskeyttämään Britannian eroprosessin, jotta neuvottelijat saisivat lisäaikaa muotoilla Britannialle eroehdot, jotka olisivat vähemmän haitalliset kaikille osapuolille.
Kattolevyn päähänsä saanut opiskelija ei ole vielä palannut kouluun Tampereella. Näin sanoo ammattioppilaitos Tredun johtaja Outi Kallioinen.
Akustovillalevy putosi oppilaan päähän viime viikon torstaina luokkahuoneessa. Yli 2 000 opiskelijan Santalahdentien toimipiste oli kiinni perjantaina.
Kallioisen mukaan remontin tehnyt Skanska kävi viikonloppuna tarkastamassa kaikki kattolevyt.
– Viikonlopun aikana 5 000 neliön ala levyjä on käyty läpi. Sieltä on poistettu levyt, joissa on löysyyttä tai muuta, Kallioinen sanoo.
Tredu-Kiinteistöjen toimitusjohtaja Marko Tulokas sanoo, että tarvittaessa levyt kiinnitetään uudelleen liimaamalla. Vialliset kohdat korjataan hiihtolomaviikon aikana.
Veikko Eromäki / Yle
Pudonnut levy oli akustovillalevy, joka on kavennettu asennusvaiheessa liian kapeaksi eikä se pysynyt kunnolla kannattimella ja putosi.
Kokonainen levy painaa Tulokkaan mukaan 976 grammaa ja sen koko on 120 kertaa 137 senttiä. Pudonneen levyn mitat olivat 37 kertaa 120 senttiä.
Äiti kritisoi koulun toimintaa
Tulokas tai Kallioinen eivät tiedä, paljonko levyjä on jouduttu poistamaan katosta löysyyden takia.
Koulu kertoi perjantaina, että sen tietojen mukaan oppilas sai lievän aivotärähdyksen ja on kotihoidossa.
Iltalehti kertoi perjantaina illalla, että oppilaalla on luultua vakavammat vammat. Iltalehden haastatteleman äidin mukaan poika oksensi sairaalassa rajusti koko yön eikä ole saanut nukuttua. Poika kärsi päävamman lisäksi kovasta niskasärystä.
Äiti myös kritisoi koulun tiedottamista, koska hän sai tiedon vasta neljä tuntia tapahtuneen jälkeen. Hänen mukaansa poika olisi pitänyt viedä ambulanssilla hoitoon.
Koulun johtaja sanoo, ettei voi kertoa pojan terveydentilasta. Koulu on kuitenkin viimeksi maanantaina käynyt läpi viestinkulkua.
– Varsinainen yhteydenotto saatiin vasta neljän tunnin kuluttua tapahtuneesta. Pojan äidille ei oltu heti soitettu, Outi Kallioinen vahvistaa.
Hänen mukaansa äitiin yritettiin ottaa aiemmin yhteyttä.
– Äitiin on yritetty olla yhteydessä ja yhteys on saatu noin neljän tunnin sisällä. Käymme läpi prosessin, että jatkossa viestit kulkevat nopeammin ja vanhempaan ollaan nopeammin yhteydessä, Kallioinen sanoo.
Yle / Anu Leena Koskinen
Henkilökunta on Kallioisen mukaan toiminut ohjeistuksen ja käypä hoito -ohjeistuksen mukaan.
–Terveydenhuollon ammattilainen on ollut opettajana, siinä ei näyttänyt olevan tarvetta ambulanssille.
Taustalla iso remontti
Santalahdentien remontissa uusittiin myös oppilaitoksen sisäkatot. Santalahdentien toimipisteen remontti alkoi vuonna 2015. Hankkeen kustannusarvio oli 26 miljoonaa. Kohteen bruttopinta-ala oli 20 000 neliötä. Pudonnutta kattotyyppiä on noin 5 000 neliötä.
Yle kertoi perjantaina, että kattolevy putosi jo aikaisemmin. Silloin kukaan ei jäänyt alle. Yli viikko sitten takuutarkastuksessa käytiin tilannetta läpi.
Malesiassa kadonneen suomalaisen etsintöjä on jatkettu lisävoimin, malesialainen Star-lehti kertoi maanantaina.
Lehden mukaan etsintöihin osallistui maanantaina yli 40 ihmistä ja etsintäkoiria. Poliisin ja muiden viranomaisten lisäksi operaatiossa ovat auttaneet paikalliset asukkaat.
20-vuotias suomalaismies oli lomamatkalla Malesiassa, kun hän malesialaismedian mukaan katosi viime viikon tiistaina Pulau Tiomanin saarella. Pulau Tioman sijaitsee Etelä-Kiinan meressä Malesian itärannikolla.
Mies aikoi tiettävästi vierailla turistien suosimilla Kampung Asahin vesiputouksilla ja tavata tuttavansa tämän jälkeen. Kun näin ei käynyt, tuttava teki miehestä katoamisilmoituksen lauantaina.
Pelastusviranomaisten mukaan etsinnät aloitettiin pian tämän jälkeen. Suomen ulkoministeriö on tietoinen asiasta ja selvittää tapausta. Maanantaina ministeriöllä ei ollut asiasta uutta kerrottavaa.
Poliisi tutkii Lappeenrannassa Saimaan ammattikorkeakoulussa epäiltyä salakatselua. Poliisin tiedotteen mukaan ammattikorkeakoulun päärakennuksen julkisten tilojen 1. ja 3. kerroksen esteettömissä wc-tiloissa, eli ns. inva-wc:ssä on videokuvattu salaa siellä käyneitä henkilöitä.
Epäilty rikos on tapahtunut viime vuoden huhtikuun ja syyskuun välisenä aikana.
Poliisi on pidättänyt ja sittemmin vapauttanut teosta epäiltynä vuonna 1982 syntyneen lappeenrantalaisen miehen. Mies on esitutkinnassa myöntänyt kuvanneensa salaa wc-tiloissa käyneitä ihmisiä. Hän on poliisin mukaan toiminut yksin.
Poliisilla on hallussaan teossa käytetty kamera ja sillä kuvattu materiaali. Kuvattua materiaalia ei ole levitetty mihinkään. Suurin osa wc-tiloissa käyneistä ei ole tunnistettavissa materiaalista.
Poliisin mukaan kuvattujen ihmisten lukumäärä on suuri.
Jos kyseisissä wc-tiloissa tapahtuma-aikavälillä käyneet henkilöt haluavat asiasta lisätietoa tai heillä on muuten asiaan liittyvää tietoa, voivat he ottaa yhteyttä Lappeenrannan poliisiaseman rikostutkinnan sähköpostiin: rikostorjunta.etela-karjala@poliisi.fi.
Uusi eduskunta saa perattavakseen työttömyysturvan, asumistuen, toimeentulotuen ja niitä täydentävien sosiaalitukien sekasotkun.
Sosiaalisten tulonsiirtojen kasvava taakka painaa julkista taloutta vinoon. Tilanteen kestämättömyyttä kuvastaa, että pelkästään ihmisten vuokriin ja vastikkeisiin uppoaa verovaroja puolustusbudjetin suuruinen summa.
Kansantaloudellisesti ratkaisun suunta on selvä. Kansantulon tasauspolitiikasta on siirryttävä kansantulon kasvua tukevaan sosiaalipolitiikkaan.
Yksikään poliittinen liike ei uskalla harkita esimerkiksi asumistuesta luopumista saatikka yhdyskuntapalvelun vaatimista toimeentulotuen asiakkailta, vaikka länsinaapurissa näin tapahtuu sosiaalidemokraattien johdolla.
Miten tähän on tultu? Miksi suomalainen oikeistokin uskoo tulontasauspolitiikan harhakuviin?
Ajan myötä tulontasauspolitiikka muuttui taloudesta moraaliksi ja kivettyi sosiaalieettiseksi hyveeksi.
Suomessa 1960-luvulta alkaen harjoitetun sosiaalipolitiikan pääideologi Pekka Kuusi nojasi kansantaloudelliseen järkeilyyn. Aktiivisilta ja paremmin ansaitsevilta siirrettiin tuloja passiivisille ja vähemmän ansaitseville ja siten kasvatettiin paitsi peruselintarpeiden myös vaatteiden, jääkaappien, autojen, asuntojen ja etelänmatkojen kulutuskysyntää.
Ajan myötä tulontasauspolitiikka muuttui taloudesta moraaliksi ja kivettyi sosiaalieettiseksi hyveeksi. Kansakunnan arvoina eivät enää ole vapaa sivistys, työ ja vaurastuminen, vaan valtiojohtoinen tasalaatuisen hyvinvoinnin jakaminen kaikille.
Tämä sosialistinen ja alkukristillinen katsomus on juurtunut hämmästyttävän syvälle suomalaiseen talousajatteluun. Tuloerojen tasaamisesta on tullut yleisesti hyväksytty oikeudenmukaisuuden synonyymi, minkä seurauksena myös poliittinen keskusta ja oikeisto pitävät sitä omanaan. Kun yksi politiikan suunta on muuttunut ainoaksi oikeaksi, muita tapoja toteuttaa oikeudenmukaisuutta pidetään väärämielisinä.
Jos tätä myyttiä ei murreta, sosiaaliturvan kokonaisuudistus jää tekemättä.
Klassikkoteoksessaan 60-luvun sosiaalipolitiikka (1961) Pekka Kuusi oletti, että tulonsiirrot aktivoivat syrjäytymisvaarassa olevia ja myös siten johtavat kansantulon kasvuun.
Kolme vuotta Kuusen teoksen jälkeen filosofi Urpo Harva esitti mallin perustavanlaatuisen kritiikin teoksessaan Ihminen hyvinvointivaltiossa (1964).
Vastikkeeton ja antelias sosiaaliturva ei ole edistänyt työllisyyttä ja kansantulon kasvua.
Olisi kannattanut kuunnella Harvaa, sillä kaikki hänen ennustamansa epäkohdat ovat toteutuneet. Vastikkeeton ja antelias sosiaaliturva ei ole edistänyt työllisyyttä ja kansantulon kasvua, kuten Kuusi unelmoi, vaan luonut työelämän ulkopuolelle syrjäytyviä ihmisryhmiä.
Samalla arvoa luova työ on menettänyt paikkansa yleisessä oikeudenmukaisuusajattelussa. Mikä tahansa oleilu tai puuhastelu katsotaan samanarvoiseksi yhteiskuntaan osallistumiseksi.
Tämän asenteen seurauksia ovat myös sosiaalitukien mieltäminen elinkeinoksi ja unelmointi työstä vapauttavasta kansalaispalkasta.
Tulontasauspolitiikka on luonut kannustinloukkuja, madaltanut työllisyysastetta, heikentänyt yksilönvastuuta, passivoinut väestöä, ruokkinut hedonistista piittaamattomuutta, edistänyt elintapasairauksia ja tehnyt toisten kustannuksella elämisestä yhteiskuntamoraalisen kansantaudin.
Toinen ja vakavampi ongelma on mallin filosofinen ihmiskuva. Kuusen propagoimassa hyvinvointivaltiossa ihminen on tarpeitaan tyydyttävä sosiaalinen eläin. Tästä karkeasta ja latteasta käsityksestä on maassamme tullut virallinen hyvinvointiuskonto.
Voidaan kysyä, kuinka kehittynyt on yhteiskunta, jossa otetaan varteen vain yksi ja nimenomaan aistimukselliseen ihmisyyteen rajoittuva valtiofilosofia?
Ihminen ei ole vain viettitarpeitaan tyydyttävä laumaeläin, vaan myös vapautta tavoitteleva ajattelija, harkitsija ja toimija sekä henkiset päämäärät aineellisten tavoitteidensa yläpuolelle asettava tietoisuus. Aineellisten ja sosiaalisten tarpeiden tyydytyksen jälkeen etusijalle nousevat sivistyksen itseisarvot kuten kauneus, totuus ja hyvyys. Niitä emme voi tavoitella kuluttamalla. Meidän on osallistuttava niihin aktiivisesti, luovina henkinä. Taideteos, filosofia ja eettinen harkinta edellyttävät meiltä vakavaa henkistä ponnistelua.
Tulontasauspolitiikka on johtanut sosiaalihuoltovaltion nousuun ja sivistysvaltion laskuun. Itseisarvoista sivistystä ei voi puolustaa, ylläpitää eikä kehittää ilman yleisesti hyväksyttyä hierarkkista ihmiskäsitystä, joka loukkaa hyvinvointivaltion lähtökohtaa kaikkien ja kaiken yhdenveroisuudesta.
Osoituksena tästä, koulutuksen ja sivistyksen julkisia menoja on surutta leikattu sosiaaliturvamenojen kustannuksella.
Itsekuria ja ponnistelua vaativa sivistys häviää, kun välitöntä nautintoa tarjoava hengetön hedonismi ottaa paikkansa kulttuuria alaspäin johtavana voimana.
Valtion palkkaama älymystö ja kaikki eduskuntapuolueet keskittyvät tunnustamaan uskollisuuttaan hyvinvointivaltiolle. Yksimielisyyden tasavallassa itsenäiset ajattelijat vaiennetaan ja unohdetaan.
Profeetallisessa teoksessaan Urpo Harva ennakoi myös totalitaristisen huoltovaltion, joka hoitaa ihmiset kehdosta hautaan ja pyrkii kontrolloimaan mielipiteitä välttyäkseen kritiikiltä.
Juuri näin on käynyt. Meillähän valtion palkkaama älymystö ja kaikki eduskuntapuolueet keskittyvät tunnustamaan uskollisuuttaan hyvinvointivaltiolle. Yksimielisyyden tasavallassa itsenäiset ajattelijat vaiennetaan ja unohdetaan.
Nyt sosiaaliturvan uudistajien kannattaisi kuitenkin laittaa Pekka Kuusi syrjään ja ottaa Urpo Harva tilalle.
Passivoivan tulontasauspolitiikan ja huoltovaltion sijasta kansakuntaa yhdistävä tarina voisi keskittyä yksilön vastuuseen, yleiseen vaurastumiseen, itseisarvoiseen sivistymiseen ja vähäosaisista huolehtimiseen. Suomi voisi palata arvoa luovan työn ja henkisen ponnistelun linjalle.
Jari Ehrnrooth
Kirjoittaja on kirjailija ja filosofisesti suuntautunut kulttuurin tutkija. Hän on kulttuurihistorian ja sosiologian dosentti. Syntyi Koitereella, kirjoittaa Munkkiniemessä, juoksee Keskuspuistossa. Palautetta kirjoittajalle voi lähettää myös suoraan osoitteeseen palaute.ehrnrooth@gmail.com
Poliisi on joutunut lopettamaan törkeästä eläinsuojelurikoksesta epäillyn koirasusikasvattajan tilalta takavarikoidut koiraeläimet.
Helsingin poliisin mukaan Kanta-Hämeessä sijaitsevallla tilalla lopetettiin yli 30 koiraeläintä.
– Mitään muuta vaihtoehtoa ei ollut. Tämä on kaiken kaikkiaan erittäin surullinen tapaus. Poliisin tehtävä on kuitenkin poliisilain mukaan yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitäminen, kertoo Helsingin poliisilaitoksen apulaispäällikkö Heikki Kopperoinen tiedotteessa.
Tilalla oli 64 koiraeläintä tammikuun alussa tehdyssä kotietsinnässä. Viime perjantaina läänineläinlääkäri kävi tilalla ja tilalla oli silloin vielä 36 eläintä. Noin 30 eläintä oli saanut uuden kodin.
Läänineläinlääkäri yrittää löytää uudet kodit tilalla vielä olleille kaneille sekä kahdelle koiralle.
Poliisi tutkii törkeää eläinsuojelurikosta ja luonnonsuojelurikosta tapauksessa, jossa naisen epäillään hankkineen luonnonvaraisia susia koirasusien kasvattamistarkoituksessa.
Epäilty asuu Kanta-Hämeessä. Tapauksessa tehtiin kotietsintä kolmeen kohteeseen Etelä-Suomessa.
Poliisin tutkinnassa on selvinnyt, että koirasusikasvattajan tilalla on elänyt myös pääepäillyn 3-vuotias lapsi.
Farao Tutankhamonin haudan tutkimus-, konservointi- ja infrastruktuurin parannustyö on valmistunut. Egyptin museoviranomaisten ja yhdysvaltalaisen Gettyn konservointi-instituutin GCI:n perusteellinen projekti kesti miltei kymmenen vuotta.
Haudanryöstäjiltä säästyneen leposijansa ansiosta poikafarao Tutankhamon on faraoista tunnetuin, vaikka ei aikanaan ollutkaan merkittävä. Yli 3 300 vuoden takainen hauta runsaine esineineen ja Tutankhamonin elämää ja kuolemaa esittävine seinämaalauksineen löytyi vuonna 1922.
Esineitä oli yli viisi tuhatta, vaunuista kävelykeppeihin. Ne vietiin pääosin muualle, mutta myös haudasta itsestään tuli suuri turistihoukutin. Nykyisin siellä on joitakin alkuperäisiä esineitä ja ennen muuta Tutankhamon itse. Muumio lepää hapettomassa lasiarkussa.
Kosteutta, tomua ja hiilidioksidia
Hautakammio on pieni, ja siellä käyvät väkijoukot ovat suuria, yli tuhat ihmistä päivässä. Hauta on ollut pääosin auki myös konservointityön aikana.
Ihmisten tahtomattaan aiheuttamat vahingot ovat monenlaisia. Jo pelkästään heidän liikkumisensa ahtaissa tiloissa on hangannut ja naarmuttanut seinämaalauksia.
Heidän kengissään ja vaatteissaan hautaan kulkeutunut tomu on toistuvasti asettunut harmaaksi hunnuksi seinien pinnoille, eikä pölyn puhdistaminen ole ollut eduksi maalauksille.
Kävijöistä huokuva kosteus on saanut ilmankosteuden tason heittelemään, ja heidän hengitysilmansa hiilidioksidi on ollut omiaan ruokkimaan mikrobeja. Maalauksia täplittävien ruskeiden pisteiden pelättiin olevan eläviä, yhä lisääntyviä mikrobeja.
Valaistusta parannettiin, kosteutta vähennettiin
Toimiin ryhdyttiin ryhmällä, jossa oli asiantuntemusta egyptologeista arkkitehteihin, mikrobiologeista konservoijiin. Päämääränä oli paitsi haudan tarkka ja systemaattinen tutkimus ja konservointi, niin myös matkailijoiden mukavuuden parantaminen.
Nyt hautakammiossa on heillekin vähemmän kosteaa ja helpompi hengittää. Kävijöiden iloksi on parannettu myös valaistusta ja lisätty kylttejä, kulkusiltoja ja katselutasanteita.
Maalausten kunto osoittautui sittenkin suhteellisen vakaaksi, vaikka väri olikin paikoin hilseillyt ja irtoillut. Tällaisten kohtien eteen asennettiin suojakaiteet pitämään ihmiset loitolla.
Maalauksien päältä poistettiin tomun lisäksi aiempien restaurointiyritysten jälkiä. Samalla sovittiin menetelmistä, joilla maalausten kuntoa vastaisuudessa tarkkaillaan.
Mikrobit osoittautuivat kuolleiksi
Entä ne ruskeat pisteet? Ne todella ovat hometta ja sieniä. Mutta kun tilannetta verrattiin haudan löytäneen arkeologi Howard Carterin tutkijaryhmän ottamiin kuviin lähes sadan vuoden takaa, pisteet näkyivät saman kokoisina, samoissa paikoissa.
Myös DNA-tutkimus osoitti, että mikrobit olivat jo tuolloin kuolleita, eikä uusia vaurioita ole niiden vuoksi tullut. Ne saavat olla paikoillaan, sillä ne ovat syvällä maalikerroksessa ja puhdistaminen vaurioittasi kuvia.
Egyptin antiikkihallinnon virkailijat katselivat faarao Tutankhamonin sarkofagia Egyptin Kuninkaiden laaksossa ennen kuin se ja varsinainen muumio asetettiin yleisön nähtäväksi ensimmäistä kertaa marraskuussa 2007.Mike Nelson / EPA
Pitkän projektin tulokset esitellään symposiumissa tämän viikon torstaina. Yhtenä tuloksena oli myös oppi siitä, miten vastaavia yhteistyöhankkeita kannattaa tehdä muuallakin, GCI:n edustajat sanovat.
Tutankhamonin haudan ylläpitäjille laaditussa käsikirjassa on ohjeistusta muun muassa yleisömääristä, joita hautaan voi päästää ilman, että ainutlaatuinen kulttuuriaarre tuhoutuu.
Britannian parlamentti äänestää huomenna tiistaina useasta esityksestä EU:n kanssa neuvotellun erosopimuksen muuttamiseksi.
Parlamentti on jo kertaalleen hylännyt pääministeri Theresa Mayn esittämän sopimuksen. Nyt sopimusta yritetään muuttaa siten, että kaikki voisivat sen hyväksyä.
Tehtävä vaikuttaa erittäin vaikealta ja tällä hetkellä todennäköisimmältä lopputulokselta vaikuttaa Britannian eroaminen EU:sta ilman minkäänlaista sopimusta (no deal).
Suurin osa parlamentin jäsenistä haluaa kuitenkin välttää tämän vaihtoehdon. Parlamentin brexit-komitea päätti tänään, että parlamentin jäsenille on annettava mahdollisuus äänestää eropäivän lykkäämisestä, jotta neuvotteluaikaa saadaan lisää. Alun perin Britannian eropäivä olisi 29. maaliskuuta, eli kahden kuukauden kuluttua.
Komitean mielestä eroaminen EU:sta ilman eroa hallinnoivaa sopimusta ei voi olla hallittu ero.
– Olemme saaneet paljon todisteita sopimuksettoman eron vaikutuksista. Komitean kanta on selvä; sitä ei pidä päästää tapahtumaan, sanoi komitean puheenjohtaja Hilary Benn.
– Kansanedustajien on saatava äänestää artikla 50 (eroilmoituksen) päivämäärän lykkäämisestä, ellei sopimusta saada aikaan ennen maaliskuun 29. päivää.
Suurin ongelma on Irlannin rajan pitäminen auki erosta huolimatta. Sen varmistamiseksi sopimuksessa on ns. backstop-menettely.
Konservatiiviedustaja sir Graham Brady aikoo tehdä esityksen, joka hänen mielestään poistaisi Irlannin ongelman. Hän aikoo esittää, että backstop korvataan "vaihtoehtoisilla järjestelyillä".
Brady sanoi BBC:n haastattelussa, että tapa, jolla hänen esityksensä on laadittu, voisi kerätä paljon kannatusta. Jos lisäys hyväksyttäisiin, antaisi se "pääministerille valtavasti tulivoimaa" EU:n kanssa käytäviin neuvotteluihin.
Pohjois-Irlannin edustajat brittiparlamentissa eivät kuitenkaan vaikuta innostuneen Bradyn ehdotuksesta.
Esperi Carella on edelleen runsaasti ongelmia helsinkiläisen Tilkan Hoivapalvelukeskuksen kanssa, vaikka julkisuudessa on kerrottu yhtiön korjanneen ongelmat.
Hoivapalvelukeskus on aluehallintoviraston tiukassa tarkkailussa ja vireillä on parhaillaan kaksi uutta valvonta-asiaa.
Aluehallintoviraston asiakirjojen mukaan Tilkan keskuksen asiakasturvallisuus on vaarantunut liian vähäisen henkilöstömäärän vuoksi.
Hoivapalvelukeskukseen on sijoitettu asiakkaita pääkaupunkiseudun kaupungeista. Helsingin Sanomat kirjoitti sunnuntaina, että Vantaa ja Helsinki ovat taannoin joutuneet hetkellisesti lopettamaan vanhusten lähettämisen Tilkkaan, koska hoivapalvelukeskuksen asiat eivät ole olleet kunnossa.
Lehti kirjoitti myös, että Tilkan ongelmat olisi laitettu kuntoon jo vuosia sitten. Ylen aluehallintovirastolta saamat asiakirjat ja tuoreet tiedot kuitenkin osoittavat, että ongelmia on edelleen.
Entiseen sotilassairaalaan saneerattu suuri vanhusten hoivapalvelukeskus koostuu useaan kerrokseen rakennetuista hoivakodeista. Suurimmat ongelmat näyttävät liittyvän muistisairaille tarkoitettuun hoivakoti Tilkantupaan.
Liian vähän hoitajia, vastuuhenkilö ei tiedossa
Keskukseen liittyvät kaksi uutta valvonta-asiaa ovat tulleet vireille vuoden 2018 aikana. Aluehallintoviraston mukaan toinen valvonnoista koskee koko hoivapalvelukeskusta ja toinen yksittäistä hoivakotia.
Tapaukset eivät ole vielä julkisia, koska aluehallintovirasto ei ole tehnyt asioissa päätöstä. Kyseessä voivat olla esimerkiksi henkilökunnan tai omaisen tekemät kantelut, joita aluehallintovirasto tutkii.
Tuorein Hoivapalvelukeskus Tilkasta tehty valmis valvontapäätös on annettu joulukuussa 2018. Lisäksi Tilkasta on annettu päätös alkuvuonna 2017. Nämä päätökset ovat julkisia.
Aluehallintoviraston joulukuussa 2018 antaman päätöksen mukaan asiakasturvallisuus on vaarantunut Tilkantuvan osastolla 3AD, koska henkilöstöä on ollut liian vähän työvuoroissa. Esperi Caren aluehallintovirastolle toimittamiin tuntilistoihin ei myöskään oltu merkitty lainmukaista vastuuhenkilöä.
Esperi Caren on ollut määrä toimittaa lisäselvitys aluehallintovirastolle siitä, miten se aikoo lisätä henkilöstön määrää hoivakodissa. Aikaraja umpeutui 19. tammikuuta 2019. Aluehallintoviraston mukaan lisäselvitys ei ole vielä julkinen.
Alle puolella lääkkeiden jakajista lupa
Tammikuussa 2017 annetussa Tilkantupaa koskevassa valvontapäätöksessä todetaan sama kuin vuoden 2018 valvontapäätöksessä: lainmukainen henkilöstömitoitus ei Tilkassa täyty.
Liian vähäisen hoitajamäärän lisäksi aluehallintovirasto löysi useita epäkohtia lääkkeiden säilytyksessä ja jakelussa.
Alle puolella Tilkantuvassa lääkkeitä jakelevista hoitajista oli voimassa oleva lääkelupa. Lisäksi lääkehoitolupien joukossa oli kahden sellaisen henkilön tiedot, joita ei löytynyt Tilkantuvan henkilöstöluettelosta.
Tilkantuvassa oli myös ongelmia lääkejätteen säilytyksessä. Käytöstä poistettuja reseptilääkkeitä säilytettiin avoimessa hyllykössä, kun lääkejäte olisi tullut toimittaa apteekkiin.
Tilkantupaa nuhdeltiin niin ikään asukkaan kuolemaan liittyneessä epäselvyydessä. Hoivakodissa kuolleen asukkaan potilasasiakirjoista ei löytynyt lainkaan merkintää siitä, että lääkäri olisi käynyt toteamassa asukkaan kuoleman.
Tämä ei ollut ainoa asiakirjoihin liittyvä epäselvyys.
Valvontapäätöksen mukaan Tilkantuvassa oli tapana säilyttää potilasasiakirjoja toimiston pöydällä, josta hoitajat kävivät tutustumassa niihin. Aluehallintoviraston mukaan käytäntö on vaarantanut tiedonkulun, potilasturvallisuuden ja hoidon jatkuvuuden.
Tilkan puutteet ovat olleet Helsingin tiedossa
Tilkan pääasiakas on Helsingin kaupunki. Hoivapalvelukeskukseen on parhaimmillaan sijoitettuna 52 helsinkiläistä asukasta.
Helsingin arviointitoiminnan johtaja Tuulikki Siltari kertoo, että kaupunki rajoitti asukkaiden sijoittamista Tilkkaan vuonna 2013, koska henkilöstömitoitus ei ollut sopimuksen mukainen. Vuonna 2014 rajoitus purettiin, eikä uusia ole sen jälkeen tehty.
Ongelmia on ollut sen jälkeenkin.
– Esperin osalta henkilöstömitoituksessa on ollut toistuvasti puutteita, mutta ei ihan niin pahoja kuin silloin, Siltari sanoo.
Siltarin mukaan hoivan laatu on heitellyt Esperin yksiköissä “luvattoman paljon”.
– Lähiesimiehen rooli on tosi tärkeä hoivan laadun kannalta. Tätä vaihtuvuutta Tilkassa on ollut aika tavalla. Kyllähän se viidakkorumpu kulkee. Jos saat työpaikkana huonon maineen, se vaikeuttaa rekrytointia.
Siltarin mukaan suurten yhtiöiden tulo hoivamarkkinoille on lisännyt kaupungin valvontataakkaa. Siltari kertoo, että Helsingin kaupunki ostaa noin puolet hoivapalveluistaan yksityisiltä palveluntarjoajilta. Suurimmat näistä ovat Esperi, Attendo ja Mehiläinen.
– Kaikilla näillä kolmella on aika kova henkilöstöpolitiikka. Tiedän, että Esperi käyttää sitä, että ihminen voi tulla kolmeksi tunniksi töihin, Siltari sanoo.
Hänen mukaansa henkilöstömitoitus on tehty niin tiukaksi, että esimerkiksi sairauslomat saattavat sekoittaa hoivaa pahasti. Töissä on paljon tuntityöläisiä.
– Bisnesperiaatteella henkilöstön määrää seurataan tarkkaan, koska se on suurin kuluerä. Sijaista ei saada niin nopeasti kuin olisi tarve, ei ole mitään puskuria. Tästä olemme keskustelleet useaan otteeseen ja olemme esittäneet, että vakituisten työntekijöiden määrä tulisi olla suurempi, Siltari sanoo.
Miksi kaupunki ei ole puuttunut asiaan kovemmalla kädellä?
– Meillä ei ole hoivapaikkareserviä, että voisi yks kaks siirtää sata ihmistä. Yritämme rakentaa tätä yhteistyötä luottamukseen ja kumppanuuteen, mutta kieltämättä bisneksen mukaantulo on tuonut vahvemman vaateen valvonnasta.
Siltari kertoo, että valvontaa aiotaan nyt kohdentaa niihin yksiköihin, joissa on todettu ongelmia.
Vantaa ottamassa Tilkan tehotarkkailuun
Osa Tilkan asiakkaista tulee Vantaalta, mutta tieto Tilkan ongelmista on kaupungille yllätys. Aluehallintoviraston viime joulukuussa antama valvontapäätös ei ole päätynyt kaupungin tietoon, vs. vanhus- ja vammaispalvelujen johtaja Minna Lahnalampi-Lahtinen kertoo.
– Me ei olla saatu sitä. Olisiko se sitten mennyt Helsingille. Meidän täytyy pyytää se valvontapäätös.
Aluehallintovirastosta kerrotaan, että valvontapäätös toimitetaan siihen kaupunkiin, jolle hoivayksikön valvonta kuuluu. Tässä tapauksessa Helsinkiin.
Helsingin arviointitoiminnan johtaja Tuija Siltari epäilee, että päätös on saattanut jäädä toimittamatta esimerkiksi joululomien vuoksi.
Myöskään parhaillaan vireillä olevat valvonta-asiat eivät ole olleet Vantaan kaupungin tiedossa. Kaupungin omissa valvonnoissa ongelmat eivät Lahnalampi-Lahtisen mukaan ole tulleet esiin.
– Me otetaan tämä nyt tehotarkkailuun. Pakko. Nämä päätökset ovat vakavia juttuja, niitä ei anneta pienestä poikkeamasta, Lahnalampi-Lahtinen sanoo.
Vantaa on sijoittanut yhteensä 16 asukasta Tilkan hoivapalvelukeskukseen.
Myös Espoossa tieto uusista vireillä olevista valvontatapauksista tulee yllätyksenä. Vanhusten palveluiden johtaja Matti Lyytikäinen kertoo, että kaupunki alkaa selvittää asiaa.
Lyytikäisen mukaan Espoo ei ole juurikaan käyttänyt Tilkan hoivapalvelukeskusta viime vuosina. Tällä hetkellä kolme espoolaista on sijoitettu Tilkkaan.
– Yli 50-vuotiaat naiset ovat minulle näkymättömiä, totesi palkittu ranskalainen kirjailija Yann Moix naistenlehti Marie Clairen haastattelussa pari viikkoa sitten.
50-vuotias kirjailija kertoi, että hän viehättyy ainoastaan parikymppisten naisten ulkonäöstä
– Yli viisikymmentävuotiaan naisen vartalo ei ole upea laisinkaan, Moix perusteli.
Ensinnäkin, ranskattaret eivät luhistu, vaikka he eivät olisi yhden kirjailijan mieleen. Ylipäätään on typerä ajatus, että nainen romahtaa tai vähintäänkin loukkaantuu, jos hän ei ole miehen mielestä viehättävä.
Naisilla on paljon tähdellisempääkin ajateltavaa vaikkapa työhön ja toimeentuloon liittyen.
Toiseksi, todellinen ongelma on siinä, että viisikymppiset naiset muuttuvat Ranskassa näkymättömiksi työnantajiensa silmissä. Siitä kertoo yli 50-vuotiaiden työllisyysaste, joka on Ranskassa eurooppalaisittain matala.
Tutkimusten mukaan etenkin yli viisikymppisten naisten on hyvin vaikeaa löytää uutta työtä.
Kuvaava esimerkki naisiin kohdistuvasta ikäsyrjinnästä on elokuva-ala, joka on ollut viime aikoina tapetilla #metoo-liikkeen myötä.
Sanomalehti Le Monden viime vuonna tekemän selvityksen mukaan ranskalaisten naisnäyttelijöiden uran lyhyt kultakausi sijoittuu ikävuosien 24–32 väliin.
Miesnäyttelijöille riittää tasaisesti rooleja kolmestakympistä kuuteenkymppiin.
Ikääntyviä naisia ei näy valkokankailla, koska heille ei kirjoiteta rooleja muutamia tähtinäyttelijöitä lukuun ottamatta.
Naisen ykköstehtävä valkokankaalla kun on yhä olla viehättävä miehen silmissä – ja viehättävyys on yhtä kuin nuoruus. Kokemus ja karisma ovat toissijaisia.
Tähän liittyy myös fiktiivisten pariskuntien ikäero, joka vastaa aikalailla kirjailija Yann Moixin havittelemaa tilannetta.
Ranskalaiset ohjaajat tekevät edelleen innokkaasti elokuvia, joissa yli viisikymppinen mies on kimpassa parikymppisen tytön kanssa.
Yli 35-vuotiaita naisia ei kumppanin rooleissa enää juuri näy, sillä heidän ei ajatella olevan uskottavia romanttisen kiinnostuksen kohteita.
Ranskalaisten elokuvien maailma heijastelee tiukassa pysyvää uskomusta siitä, että naisen arvoa määrittää tämän viehätysvoima. Siihen vaikuttaa uskovan myös kirjailija Yann Moix.
Onneksi tilanne on vähitellen muuttumassa.
– Moixin puheet kertovat ainoastaan kirjailijasta itsestään. Hän voi tykätä mistä tahtoo, ei se minua hetkauta, eräskin ystäväni kommentoi.
Muutosta voi avittaa suhtautumalla Moixin kommentteihin kuten ystäväni: käheästi naurahtaen.
Se, että jääkauden tapahtumat vaikuttavat Tampereen järvikaupunkisuunnitelman toteutumiseen, on kutkuttava yhdistelmä, mutta näin se vain nyt on. Kysymys on pohjavedestä.
Tampereen yksi tärkeimmistä kasvusuunnista on Hiedanranta. Tekemällä Näsijärveen keinosaaria, sinne voitaisiin rakentaa haluttuja kerrostaloja järven rantaan aivan keskustan tuntumaan. Liikkuminen sujuisi nopeasti ja näppärästi ratikalla.
Tämä tulevaisuuden kaunokuva häiriintyy nyt luonnonolosuhteista johtuen.
Rannan täyttösuunnitelmat raitiotieraidetta varten olivat jo noin lähtölaukausta vailla valmiina, mutta sitten tuli stoppi. Pirkanmaan ELY-keskus huolestui työmaan pohjavesivaikutuksista ja valitti asiasta. Vaasan hallinto-oikeus kumosi jo myönnetyn valmisteluluvan. Lopullinen kanta siihen, saako Näsijärveä täyttää yhdeksällä hehtaarilla vai ei, on vielä muodostumassa.
Tampereen laajempi visio Lielahden täytöstä rakentamista varten sisältyi keskustan yleiskaavaluonnokseen. Niin ikään pohjavesikysymyksen takia Hämeenlinnan hallinto-oikeus kumosi suunnitelman. Kaavan eteneminen odottaa nyt korkeimman hallinto-oikeuden päätöstä.
Harjujono syntyi rytäkällä saumakohtaan
Olosuhteet pohjavesien esiintymiselle kehittyivät jääkauden sulamisvaiheessa. Jää ei sulanut yhtenä klönttinä, vaan se jakaantui eri suuntiin kielekevirroiksi. Iso jääkielekkeiden saumakohta alkoi Salpausselältä, ja jatkui Pälkäneen kautta Tampereelle ja Hämeenkyröön saakka.
Tässä rytäkässä syntyi Epilänharju-Villilän pohjavesialue A:n geologinen rakenne ja upeat Pyynikinharju, Pispalanharju ja Epilänharju.
Annukka Galkin kertoo jääkauden sulamisen myllerryksestä Tahmelan lähteellä Pispalanharjun etelälaidalla.Marko Melto / Yle
– Kun harju muodostuu näiden kahden jääkielekkeen väliin, niin se on ollut aika dynaaminen syntymisympäristö, sanoo Pirkanmaan ELY-keskuksen ylitarkastaja Annukka Galkin.
Suuret vesimäärät ovat aiheuttaneet sen, että harjujen ytimissä on karkeita, pääkallonkokoisista tai isommistakin kivistä muodostuneita kerroksia. Niissä pohjavesi kulkee helposti. Mutta hyvin voimakkaat virtaukset jättivät jälkeensä poikkeuksellisen rakenteen.
– Harjuaines on sekoittunut aina välillä siinä syntymisvaiheessa. Se tarkoittaa sitä, että harjun rakenne ei ole ihan niin selkeä kuin tavallisten harjujen rakenne, Annukka Galkin täsmentää.
Maankohoamisen myötä harjut nousivat ja Näsijärvi kuroutui irti Itämerestä noin 8000 vuotta sitten. Muinais-Näsijärvi kallistui etelään ja puhkaisi 5000 vuotta sitten Tammerkoskena tunnetun lasku-uoman. Eli nykyinen asetelma alkoi olla valmis: Näsijärvi, harjut ja Näsijärveä toistakymmentä metriä alempana Pyhäjärvi.
– Pohjavesien ja pintavesien virtaussuunnat ovat Näsijärven suunnalta läpi harjun kohti Pyhäjärveä, kertoo geologi Arto Hyvönen Geologisesta tutkimuskeskuksesta.
Pohjaveden pinta on rantavyöhykkeellä noin neljä metriä Näsijärven pintaa alemmalla.
– Näsijärvi on patoutunut harjua vastaan sen luontaisilla siltti- ja savikerroksilla. Vesi ei pääse suotautumaan suoraan harjuun näiden kerrostumien takia. Pohja läpäisee vettä hyvin hitaasti.
Ylimääräisen veden mysteeri
Pohjavedestä tehdään juomavettä Hyhkyn vedenottamossa. Laitos on aivan Nokialle lähtevän moottoritien ja Haapalinnan alueen kerrostalojen välissä.
Hyhkyn vedenottamolle tulevaa pohjavettä, sen alkuperää ja reittejä on analysoitu. Esiin tuli ongelma. Siellä on "ylimääräistä" vettä.
Isotooppitutkimuksella voidaan määritellä, mistä pohjaveden vesi on lähtöisin. Tutkimus perustuu vedessä olevan happimolekyylin eroihin. Järviveden haihtuessa veteen jää raskaampia hapen isotooppeja ja tämä ero voidaan jäljittää.
Pohjavettä muodostuu tavallisesti sadevesien ja rantavesien imeytymisestä maaperään, sitä voi varastoitua kalliopohjavedeksi kallion rakoihin.
Isotooppitutkimuksen mukaan Hyhkyn vedenottamolta ei löydy käytännössä ollenkaan Näsijärven vettä vastaavaa isotooppikoostumusta.
Pohjavesistä tehtiin virtausmallinnus, mutta veden havaintoputkista mitattuun todellisuuteen verrattuna selvisi, että vettä on paljon enemmän kuin siellä tietokoneohjelman mukaan pitäisi olla. 800 kuutiota vuorokaudessa tulee jostakin.
– Mietittiin vaihtoehtoisia vesilähteitä. Päätelmä oli, että Hyhkyn vedenottamolle tuleva vesi täydentyy kalliosta, sanoo geologi Arto Hyvönen.
Hyhkyn vedenottamo sijaitsee keskellä asutusta moottoritien laidalla.Jussi Mansikka / Yle
Kyse on siis jälleen jääkauden sulamisen seurauksena syntyneestä geologisesta rakenteesta, eli poraudutaan syvemmälle.
– Hyhkyn alueella on kalliossa on suuri murroslinja. Tällainen murroslinja on hyvin potentiaalinen kalliopohjaveden lähde. Sitä linjaa leikkaa vielä pienempiä kallioperän rikkonaisuuksia, jotka johtavat pohjavesiä tähän murroslinjaan.
Mallinnukseen laitettiin vettä lisää
Tietokoneelle syötettiin uudet tiedot, virtausmallinnukseen annettiin puuttuvaksi vesimääräksi kallioruhjealueelta oletettavasti tuleva vesimäärä.
– Kävi ilmi, että Näsijärveltä imeytyvät vesimäärät ovat vähäisiä. Lielahden alueelta imeytyy hyvin pieniä määriä pintavettä Hyhkyn pohjavedenottamon suuntaan. Vatinaron rannasta vettä imeytyy Pispalanharjuun Tahmelan lähteelle päin, Arto Hyvönen kertoo.
ELY-keskuksen ylitarkastaja Annukka Galkin muistuttaa, ettei mitään kunnollisia todisteita tästä kalliopohjaveden määrästä kuitenkaan ole.
– Jos mietitään, mistä se vesi Hyhkyn vedenottamolle tule, niin suurin osa tulee Epilänharjun suunnasta. Näsijärven vettä sinne ei isotooppitutkimusten mukaan tule ja osa tulee ehkä kalliopohjavedestä ja on myös osa josta ei tiedetä, mistä se tulee, Annukka Galkin muotoilee.
Kun kurkataan Vaitinaron kohdalla harjun reunavyöhykkeen pohjaveden havaintoputkiin, siellä on huomattavia määriä Näsijärven pintavettä
Hyhkyn pohjavedenottamon vesi on pääosin peräisin Epilänharjun uumenista. Kuvassa näkyy tietokonemallinnuksen laskemat mahdolliset Näsijärven pintaveden virtausreitit. Pääsuuntana on Tahmela.Henry Lämsä / Yle
Onko pintaveden tuleminen pohjavesisysteemiin haitta vai hyöty?
– Rantaimeytyminen on tämän pohjavesialueen ominaisuus, se lisää pohjavesialueen antoisuutta. Näkisin, että se on hyöty ja ominaisuus tälle pohjavesialueelle.
Pispalanharjusta tulee osa pohjavesialuetta
Pohjavesialueet ovat perustuneet ohjeistukseen, mutta nyt kaikki Suomen pohjavesialueet määritellään vuonna 2015 säädetyn lain perusteella. Pohjavesialueiden rajojen ja luokitusten tarkastaminen on menossa.
Epilänharju–Villilä pohjavesialue A on lännessä päättynyt Pispalanharjun länsilaitaan, mutta aluelaajennuksen jälkeen siihen kuuluu koko harju ja Pyynikinharju näkötornille saakka.
Pohjavesien virtaukset harjujen sisällä eivät ole täysin selvillä. Eri maalajien kerrostumat vaikuttavat veden kulkuun.Jussi Mansikka / Yle
– Pohjavesialue alkaa Teivon raviradan alueelta ja jatkuu Epilänharjun kautta Pispalanharjulle. Lisäksi siihen kuuluu pieni harjualue Tohlopin eteläpuolella, Annukka Galkin kertoo.
– Tutkimuksissa on käynyt ilmi, että pohjavesialue ei ollut rajattu täysin oikein. Pohjavettä virtaa sen nykyisen rajan yli Pispalanharjun puolelle ja esimerkiksi Tahmelan lähteeltä purkautuu suuria määriä pohjavettä.
Pohjavesialue on otettava huomioon rakentamisessa ja kaavoituksessa. Esimerkiksi polttoaineen jakeluasemat tarvitsevat ympäristöluvan.
Näsijärvi valuu Pispalanharjun läpi
Tahmelan lähde on Pispalanharjun Pyhäjärven puoleisella laidalla muutaman sadan metrin päässä rantaviivasta ja jonkin verran järven pinnan yläpuolella. Näsijärven rantaan harjun taakse on lyhyimmillään matkaa vajaa kilometri.Ennen Hyhkyn vedenottamoa lähteen ylivirtaama oli niin suuri, että siihen suunniteltiin jopa myllyä.
Sameassa vedessä pulikoi iso joukko sinisorsia. Pohjavettä pulppuaa putkesta talvipakkasesta huolimatta.
Isotoppitutkimusten mukaan lähteen vesi on 70–prosenttisesti peräisin pintavedestä. Ei kuitenkaan läheisestä Pyhäjärvestä, koska vesi ei kulje alhaalta ylöspäin.
– Se mysteeri on siinä, miten ihmeessä sillä puolella harjua järvivettä purkautuu lähteestä, kun se ei voi olla peräisin Pyhäjärvestä?
– Näsijärvellä täytyy olla jonkinlainen reitti Tahmelan lähteen suuntaa. On sellainen geologinen mahdollisuus on se, että Santalahdessa ja tielinjauksen kohdalla on tehty niin voimakasta maa-ainesten ottoa, että on tehty oikoreittejä Näsijärven vedelle, joka pääsee Pyhäjärven suuntaan, Arto Hyvönen pohtii.
Uusi pohjavesialueen raja alkaa Pyynikin näkötornilta. Alueeseen kuluu nyt koko Pispalanharju.Jussi Mansikka / Yle
– Tietysti hyvin eksoottinen ja kutkuttava vaihtoehto olisi myös se, että Näsijärven vettä pääsisi vanhan uittotunnelin ulkopinnan kautta imeytymään harjuun ja harjun Pyhäjärven puoleisissa rantakerrostumia pitkin sitä päätyisi Tahmelan lähteen alueelle, Arto Hyvönen pohdiskelee.
Vedenottamo suljettiin kertaalleen Näsijärven veden takia
Näsijärvestä pohjaveteen imeytyvän veden määrä ja reitit ovat hyvin vaikeaselkoisia. Myös muutoksia olosuhteissa on tapahtunut.
Rantaa on vuosien saatossa on kaiveltu ja käännelty. Näsijärven pohjan harjusta eristävä tiivis maakerros on varmaankin rikkoutunut joissakin kohdissa.
Tampereen hanoista tulee pääosin pintavedestä tehtyä vesijohtovettä. Hyhkyn laitos on yksi viidestä pohjavesilaitoksesta, sieltä pumpataan noin 2000 kuutiota vettä vuorokaudessa.
Hyhkyn vedenottamo otettiin uudelleen käytöönn 1990-luvulla.Marko Melto / Yle
Hyhkyn veden laatu on vaihdellut. Vedenottamo suljettiin 1970-luvulla, koska arvioitiin, että Näsijärven vesi likasi pohjavettä. Niihin aikoihin Näsijärven puolelle oli rakennettu rantatie ja puhkaistu uittotunneli Pispalanharjun läpi.
Pohjaveden mangaani- ja humuspitoisuudet kohosivat niin, ettei ilman perusteellisempaa käsittelyä siitä olisi ollut vesijohtovedeksi. Se opittiin, ettei käyttökelpoista vettä ole saatavissa määrättömästi eikä mistä tahansa.
Kun korvaavaa vesilähdettä ei löytynyt, 1990-luvun puolivälissä tehtiin uudet kaivot ja systeemit.
– Sinne tehtiin tarvittava vedenkäsittely, jolla liika rauta, mangaani ja humus saatiin poistettua, kertoo käyttöpäällikkö Riitta Kettunen Tampereen Vesi Liikelaitokselta.
Laboratorionhoitaja Sinikka Vilenius seuraa Hyhkyn vedenlaatua Tampereen Vesilaitoksen laboratoriossa. Marko Melto / Yle
– Hyhkyn veden merkitys on hyvin tärkeä Länsi-Tampereella, siinä tuotetaan päivittäin yli 10 000 asukkaalle juomavesi.
– Meidän täytyy hyvin tarkkaan seurata veden laatua, olla hereillä ja ennakoida sitä että lähistölle tulisi mahdollisimman vähän pohjavettä pilaavaa toimintaa, Riitta Kettunen muistuttaa.
Pispalanharjun sisintä ei tunneta
Pirkanmaan ELY-keskus on valittanut Näsijärven täyttöön tähtäävistä suunnitelmista, koska muutokset rantaimeytymisessä suuntaan tai toiseen ovat muutoksia, joita ei voi ennakoida. Riskinä on veden pilaantuminen, jos esimerkiksi haitalliset aineet lähtevät kulkeutumaan uudella tavalla.
Pohjavesivirtojen muutosten mahdollisista vaikutuksista käy esimerkiksi Tahmelan lähde.
Kolmasosa Tahmelan lähteestä on sitä "aitoa", sadannasta muodostunutta pohjavettä. Koska kaikki vaikuttaa kaikkeen ja fysiikan lait ovat voimassa, muutos yhdessäkin asiassa voi aiheuttaa ketjureaktion.
– Jos pohjaveden purkausmäärät Tahmelan lähteessä lisääntyvät esimerkiksi rakentamisen seurauksena, se voi johtaa pohjaveden pinnan alenemiseen Pispalanharjussa, jolloin yläpuolella vettä johtavissa maakerroksissa järvivesi pääsee puolestaan liikkumaan sopivia reittejä pitkin.
Tahmelan lähteelle virtaa pohjavettä talvellakin.Marko Melto / Yle
On mahdollista, että harjussa on tiiviitä välikerroksia, joita pitkin Näsijärven vesi sekoittuu pohjaveteen.
Maatutkaluotauksella voidaan selvittää maaperän rakennetta noin 20 metrin syvyyteen. Se on tässä tapauksessa liian vähän.
Pispalanharjun sisäinen vesiliikenne säilyttää salaisuutensa ainakin toistaiseksi. Geologien märkä uni on päästä kairaamaan noin 50 metrin paksun harjun läpi peruskallioon ja selvittää mitä maalajeja jääkausi on mihinkin järjestellyt.
Samalla harjulle saataisiin havaintoputket seurantaa varten.
Harjun kairaaminen olisi kallista ja asutuksen keskellä hankalaa. Näillä näkymin jääkauden temppujen selittäminen jää vajavaiseksi.
Geologinen asiantuntemus ei kuitenkaan ratkaise Tampereen kasvutulppaa. Hallinto-oikeudet perkaavat valitukset läpi käytännössä juridisesta näkökulmasta. Pääroolissa on päätöksenteon prosessi, siis se miten esimerkiksi pohjavesiselvitykset on otettu päätöksenteossa huomioon.
Venäjän poliisi kertoo ottaneensa kiinni 31-vuotiaan miehen, jota epäillään arvokkaan maalauksen varastamisesta kuuluisasta Tretjakovin galleriasta Moskovassa.
Valvontakameran tallenteelta näkyy, kuinka häikäilemätön varas nappasi sunnuntaina taulun taidemuseon seinältä muiden vierailijoiden katsoessa vierestä. Rosvo käveli pois paikalta muina miehinä.
Varkauden kohteeksi joutui venäläisen maisemataiteilija Akhip Kuindžin teos, joka kuvaa vuorta Krimin niemimaalla. Vuonna 1908 valmistuneen maalauksen arvoksi on arvioitu noin miljoona dollaria.
Maalaus oli esillä Kuindžin töitä esittelevässä väliaikaisessa näyttelyssä, jossa ei ollut hälytysjärjestelmää varkauksien varalta. Anastettu teos löytyi myöhemmin rakennustyömaalta Moskovan ulkopuolelta.
Epäilty on kiistänyt poliisin kuulusteluissa syyllistyneensä rikokseen. Poliisin mukaan epäilty on aiemmin pidätetty huumausaineiden hallussapidosta.
Edellisen kerran Tretjakovin gallerian turvatoimet nousivat julkisuuteen viime toukokuussa, kun vierailija vahingoitti tahallaan yhtä museon kuuluisimmista maalauksista.
Venäjän kulttuuriministeriön mukaan Tretjakovin gallerian ja muiden valtion museoiden turvatoimia tullaan kiristämään jatkossa.
