Luokassa soi rauhallinen taustamusiikki. Kakkosluokkalaiset lukevat kirjoja, viimeistelevät askartelutöitä tai värittävät. Opettaja Kirsi Lakaniemi kiertelee auttamassa, kun oppilailla on pulmia tarvikkeiden löytämisessä, liimaamisessa tai langan päättelyssä. Kaikki työskentelevät keskittyneesti.

Tätä on harjoiteltu ensimmäisestä luokasta asti, aluksi 10–15 minuutin pätkissä, kertoo helsinkiläisen Puistopolun peruskoulun 2C:n opettaja Kirsi Lakaniemi. Hän on ylpeä oppilaistaan, sillä monien lasten keskittymiskyky on hänen mielestään viime vuosina heikentynyt.

– Osa lapsista jaksaa keskittyä töihin ihan niin kuin aina ennenkin. Mutta joissakin lapsissa näkyy, että he pelaavat viikonloppuisin tai aamuisin ennen koulun alkua aika paljon. Silloin ajatukset jäävät helposti pelimaailmaan, Kirsi Lakaniemi sanoo.

Samalla tavalla ajattelee moni muukin peruskoulun opettaja.

Ylen kysely: keskittymiskyky huonontunut sekä ala- että yläkoulussa

Ylen kyselyyn vastanneista opettajista yli kahdeksan kymmenestä on sitä mieltä, että oppilaiden keskittymiskyky on huonontunut selvästi viiden viime vuoden aikana. Näin ajattelevat yhtä lailla sekä alakoulujen että yläkoulujen opettajat.

Hyvin monen kyselyyn vastanneen opettajan mielestä keskittymiskykyä ovat heikentäneet älylaitteiden runsas käyttö ja jatkuva virikkeiden tulva.

Opettajat kuvailevat oppilaiden keskittymiskyvyn puutetta kyselyn vastauksissa:

"Kännykät vievät lasten yöunet. Älylaitteiden viihdekäyttö näkyy koulussa siten, että jo alaluokkalaiset tulevat silmät ristissä ja levottomina kouluun."

"Tuntuu siltä, että joillakin oppilailla aivot ovat ylivireystilassa. On todella vaikeaa rauhoittua opiskelemisen vaatimaan tilaan."

"Oppilaat kaipaavat koko ajan enemmän viihdettä ja kestävät huonommin tylsyyttä."

Joidenkin vastaajien mielestä keskittymistä vaikeuttavat myös esimerkiksi liian suuret opetusryhmät, henkilökunnan vähäisyys tai se, että osa oppilaista kärsii tilojen vaihtelusta ja hyvin omatoimisesta opiskelusta.

Ylen kyselyyn vastasi runsaat 400 peruskoulun opettajaa eri puolilta Suomea. Kysely toteutettiin yhteistyössä opetusalan ammattijärjestön OAJ:n kanssa. Mukana oli sekä alakoulujen että yläkoulujen opettajia.

Aistiystävällinen luokkahuone helpottaa keskittymistä

Helsinkiläisessä Puistopolun peruskoulussa myös tilat helpottavat kakkosluokkalaisten keskittymistä. Osa koulun luokista on rakennettu aistiystävällisiksi stress free -konseptin mukaan. Muun muassa kokolattiamatto ja akustiikkalevyt vähentävät melua. Tuolien siirtely ei aiheuta kolinaa eikä luokassa kaiu. Valaistus on lähellä luonnollista auringonvaloa.

Opettaja Kirsi Lakaniemi laittaa välillä myös musiikkia soimaan. Rauhallinen taustamusiikki luo luokkaan levollisen tunnelman.

– Se auttaa keskittymään hiljaiseen työhön, Kirsi Lakaniemi sanoo.

Välitunneilla hän puolestaan kannustaa lapsia liikkumaan. Välituntisin on usein myös ohjattua liikuntaa.

Kyky oppia keskittymistä ei ole kadonnut

Myös neuropsykologi Liisa Klenbergin mukaan lasten käyttäytyminen on vähitellen muuttunut, niin kuin aikuistenkin. Lapset saavat paljon harjoitusta nopeaan reagoimiseen ja monen asian tekemiseen yhtä aikaa. Siihen vaikuttavat niin ympärillä tulvivat ärsykkeet kuin nopeatempoiset pelit.

Sen sijaan lasten kyky oppia keskittymistä ei ole Liisa Klenbergin mukaan kadonnut mihinkään.

– Lasten kyky oppia keskittymistä ei ole ollenkaan vähentynyt. Mutta harjoitusta se vaatii, hän sanoo.

Keskittymisen taito on Klenbergin mielestä edelleen hyvin tärkeä. Yhteiskunnassamme tarvitaan paljon esimerkiksi lukemisen ja kuuntelemisen kykyä.

– Jos pystyy olemaan sekä nopea multitaskaaja että paneutumaan asioihin pitkäjänteisesti, toiminnan joustavuus ja mahdollisuudet lisääntyvät.

Näin voit auttaa lasta keskittymään

Neuropsykologi Liisa Klenberg antaa keinoja siihen, kuinka aikuinen voi auttaa lasta tai nuorta keskittymisen harjoittelussa. Osa lapsista tarvitsee harjoittelua enemmän, osalle se on helpompaa.

1. Ympäristön rauhoittaminen

Älypuhelin tai ympäriltä kuuluvat äänet vievät herkästi huomion. Ympäristön rauhoittaminen on tärkeä keino lasten ja nuorten keskittymisen helpottamiseen.

2. Ennakointi

Myös ennakointi auttaa.

– Jos lapsi osaa valmistautua siihen, että nyt tulee se pitkäkestoinen juttu, missä pitää pystyä kohdentamaan tarkkaavuutta pidemmän aikaa, keskittyminen helpottuu, Liisa Klenberg sanoo.

3. Tehtävien rakenteen selkeyttäminen

Laajoihin asioihin syventymistä helpottaa, jos lapselle annetaan tehtävän avuksi selkeä rakenne eikä vain isoa, hahmotonta tehtävää.

– Voi olla haasteellista keskittyä tehtäviin, jotka vaativat oma-aloitteista pohdintaa siitä, miten tämän tekisin, missä järjestyksessä ja mitä kaikkea siihen pitäisi tulla.

Jos lapsi tekee vaikkapa esitelmän jostakin maasta, tehtävää voi helpottaa antamalla rungon, johon on listattu keskeiset etsittävät asiat: missä maa kartalla sijaitsee, mikä sen asukasmäärä on, mitä kieliä maassa puhutaan ja niin edelleen.

4. Uni, liikunta, ruoka

Jos uni jää liian lyhyeksi tai aamupala syömättä, vireystila ei pysy yllä. Edellytys keskittymiselle on, että lapsi tai nuori nukkuu, syö ja liikkuu sopivasti.

5. Sinnikäs harjoittelu

Pitkäjänteistä työskentelyä pitää myös harjoitella sinnikkäästi. Sitä kannattaa opetella pienissä paloissa ja toistuvasti. Lapsi tarvitsee harjoitteluun aikuisten apua, mallia ja ohjausta.

Useita lampaita on löytynyt raadeltuina Virolahden Länsikylässä. Ilves oli tunkeutunut torstain ja perjantain välisenä yönä pihattonavettaan, jossa majaili kymmenkunta lammasta.

Kaksi lammasta oli raadeltu kuolleiksi, ja kaksi lampaista oli henkihieverissä.

– Tapetuista lampaista oli veret juotu ja latkittu parempaan talteen. Yhden peräpäätä oli syöty. Lisäksi niissä oli raatelujälkiä: kynnen- ja hampaanjälkiä, kertoo paikan päällä käynyt haminalainen petoyhdyshenkilö Seppo Kallio.

Paikalla on käynyt muitakin petoyhdyshenkilöitä tutkimassa tilannetta. Pihaton lähistöltä on löytynyt ilveksen jälkiä.

Pihaton oviaukossa oli pressu, jonka kautta lampaat pääsivät kulkemaan ulos.

– Ilves oli hyökännyt sisään pressuoven helman kautta. Sisällä oli rautaseinä, jossa oli sen kokoisia reikiä, joista ilves oli päässyt joko seinästä läpi tai hyppäämään seinän yli, kertoo Seppo Kallio.

"Röyhkeys on lisääntynyt"

Petoyhdyshenkilö Seppo Kallio ei muista, että ilvekset olisivat lähialueilla aiemmin tunkeutuneet sisätiloihin ja tappaneet eläimiä.

– Voi olla, että niitä on tapahtunut, mutta minulle tämä on ensimmäinen kerta. Tämä kertoo ainakin siitä, että ilvesten röyhkeys on lisääntynyt. Voi myös olla, että ruokaa ei ole saatu metsästä, niin sitten tullaan helpomman ruuan perässä.

– Tällaisilla pedoilla tilanne voi karata käsistä. Kun tapettavaa on paljon, niin ne voivat tappaa ruokaa valmiiksi varastoon.

Toinen pahoin raadelluista lampaista on jouduttu lopettamaan. Myös toiselle saattaa tulla lopettamistuomio tänään.

Muut lampaat on nyt siirretty kokonaan sisätiloihin.

Suomessa elää Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan hieman vajaat 2 000 aikuista ilvestä. Kaakkois-Suomen ilveskannaksi on noin 145–155 yli vuoden vanhaa yksilöä.

Suomen riistakeskus on myöntänyt kuluvalle metsästyskaudelle noin 200 ilveksen pyyntilupaa. Niistä 19 on osoitettu Kaakkois-Suomeen. Metsästysaika alkoi joulukuun alussa ja päättyy helmikuun lopussa. Poronhoitoalueella metsästysaika alkoi jo lokakuussa.

Uuden auton vaihtoa viime vuonna suunnitelleet menivät hieman sekaisin. Osa päätti lykätä auton vaihtoa seurattuaan viime keväänä alkanutta keskustelua autoilun tulevaisuudesta.

Ensimmäinen vuosipuolisko sujui autokaupassa vielä mallikkaasti, mutta vuoden lopulla kauppa pysähtyi. Näin kertoo Autoalan Keskusliitto ry:n toimitusjohtaja Pekka Rissa.

– Kuluttajia sekoitti autoilun verokeskustelun lisäksi muun muassa liikenne- ja viestintäministeriön autoilua koskenut ilmastoraportin tiedot, Rissa sanoo.

Rissan mukaan kuluttajien epävarmuutta lisäsivät myös autoilun uuden WLTP mittaustavan (Autoalan Tiedotuskeskus) käyttöönotto hiilidioksidipäästöjä mitattaessa.

Vero- ja päästökeskustelu tyrehdytti autokauppaa voimakkaasti viime vuoden lopulla. Joulukuussa ensirekisteröinnit jäivät Autoalan Tiedotuskeskuksen laskelmien mukaan reiluun 6000:een henkilöautoon, mikä on lähes 24 prosenttia viime vuoden joulukuuta vähemmän.

– Lokakuussa kauppa toimi vielä hyvin, mutta marras-joulukuussa kuluttajat kävivät varovaisiksi. Autokauppa pysähtyi kuin seinään joulukuun alussa, kertoo kuusamolaisen Koillismaan Auton autotalon johtaja Miikka Mustonen.

Mustosen mukaan Euroopasta kantautuneet uutiset dieselautojen käyttökielloista oli myös osasyy siihen, että asiakkaat menivät hämilleen autokauppoja pohtiessaan. Kaupan hiljenemiseen vaikutti Mustosen mukaan paljon myös viime vuoden polttonesteiden hintakehitys, kun dieselin hinta saavutti bensiinin hinnan.

– Autoa ostavat odottivat loppuvuodesta myös tämän vuoden alussa voimaan astuneita ensirekisteröitävien autojen veroalennuksia, Mustonen kertoo.

– Odotan kuitenkin alkaneesta vuodesta hyvää autokaupan vuotta, Mustonen jatkaa.

Monitekniikka kestää pitkään

Pekka Rissa rauhoittelee autokauppoja suunnittelevia toteamalla, että Suomen autokannassa on vielä 2025 ja 2030 käytössä runsaasti monitekniikkaa eli moottorivaihtoehtoja löytyy useita. Autoilu ei sähköisty Rissan mukaan hetkessä.

– Markkinoilla on vähäpäästöisiä bensa-autoja, todella vähäpäästöisiä dieseleitä, mutta myös yhä enemmän ladattavia hybridejä ja täyssähköautojakin, jotka nostavat rooliaan 2025 jälkeen vahvemmin, Rissa sanoo.

Rissan mukaan nyt auton vaihtoa suunnitteleva voi huoletta vaihtaa autonsa diesel- tai bensa-autoon.

– Autoilijaa voi huolettaa esimerkiksi diesel-auton vaihtoarvon kehitys. Nyt ostettu auto on vuonna 2030 vasta keski-iässä ja säilyttää varmasti vaihtoarvonsa. Pääoman menetystä ei tarvitse pelätä.

Rissan mukaan Suomessa ei ole tarvetta kieltää nyt eikä tulevaisuudessa dieselautojen käyttöä.

– Dieseleihin sopii suoraan esimerkiksi biodiesel, joka on käytännössä hiilivapaa.

Myös Koillismaan Auton autotalon johtaja Miikka Mustonen lohduttaa dieselauton hankintaa suunnittelevia.

– Varsinkin täällä pitkien etäisyyksien seuduilla diesel on vielä vuosikausia käyttökelpoinen vaihtoehto. Polttoainetta riittää, Mustonen toteaa.

Koillismaan Auton kahvipöydässä istuva asiakas Tauno Koski ei usko, että lähivuosina täyssähköautojen tai edes hybridien huolto toimisi moitteettomasti.

– Ja miten hybridi- ja sähköautojen akkutekniikka pohjoisissa olosuhteissa toimii? Ei välttämättä hyvin, Koski pohtii.

Ministeriön raportti herätti kysymyksiä

Autoalan Keskusliitto ry:n toimitusjohtaja Pekka Rissa viittaa ilmastokeskustelusta mainitessaan liikenne- ja viestintäministeriön toimenpideohjelman hiilettömään liikenteeseen 2045 työryhmän loppuraporttiin, joka sai ihmiset pohtimaan autoilun tulevaisuutta.

Raporttiin kriittisesti suhtautuva Rissa muistuttaa, että raportti on työryhmän esitys siitä, miten Suomi voisi siirtyä hiilettömään liikenteeseen 2045 mennessä, mutta se ei ole hallituksen linjaus.

– Se on yhden tahon työ, jonka haasteeksi asetettiin miettiä päästöjen poistamista vuoteen 2045 mennessä, Rissa muistuttaa.

Hän sanoo, että raportin tavoite lähes puolesta miljoonasta täyssähköautosta Suomessa vuoteen 2030 mennessä on epärealistinen ajatus.

– Rajoitteita tavoitteelle löytyy esimerkiksi sähköautojen ja akkujen tuotantokapasiteetissa ja saatavuudessa Suomeen. Maailmalla ei ole tehtailla riittävästi akkukapasiteettia puhumattakaan siitä, löytyykö akkuihin tarvittavaa litiumia ja kobolttia tarpeeksi paljon ja tarpeeksi nopeasti, Rissa sanoo.

Forssalaisen tehdasrakennuksen valoisan tilan takanurkassa kaksi automatisoitua konetta tekee tarkkaan ennalta ohjelmoituja liikkeitä. Ne kokoavat elintarvikkeille tarkoitettuja pakkauksia.

Kahdeksan hengen yrityksessä huokuu innostuksen ilmapiiri. Tekeillä on jotain uutta, joka voi parantaa maailmaa vähentämällä muovin käyttöä.

Vähentää muovin tarvetta

Idea uudenlaisesta elintarvikepakkauksesta alkoi muhia automaattisia pakkauskoneita valmistavan Jomet Oy:n perustajan ja nykyisen hallituksen puheenjohtajan Jouni Suokkaan päässä jo tämän vuosikymmenen alkupuolella.

– Metsä Boardilta kävivät meillä Jometissa esittelemässä ohutta aaltopahvia ja kyselemässä, löytyisikö sille ideoita sovelluksiin, vaikka vuokiin, joita on kaupan hyllyt väärällään. Usein on tullut tartuttua haasteisiin, myöntää Jouni Suokas.

Hän kuitenkin katsoi, ettei tämä tuote oikein sovi metalliyrityksen pirtaan. Niinpä sitä varten perustettiin vuonna 2014 uusi yritys.

Tuotekehittelyjen jälkeen startup-yritys Jospak Oy toi viime huhtikuussa markkinoille uudenlaisen elintarvikevuoan. Siinä tarvitaan jopa 85 prosenttia vähemmän muovia kuin perinteisissä muovivuoissa.

Kuitupohjan päälle kiinnitetään erillinen, ohut muovikalvo, jonka ansiosta pakkaukseen voidaan pakata esimerkiksi jauhelihaa suojakaasuun.

Isojen megabrändien rinnalla

Uutuus on jo nyt saavuttanut menestystä pakkausalan kilpailuissa. Elokuussa Jospakin vuoka sai tunnustuksen pohjoismaisessa ScanStar-kilpailussa. Täältä vuoka eteni maailman pakkausalan yhdistyksen World Packaging Organization WPO:n järjestämään WorldStar-kilpailuun. Sieltä saavutuksena oli WorldStar 2019 -tunnustus. Sen palkinnot jaetaan toukokuussa Prahassa.

Jospakin vuoka nimettiin vielä finalistiksi erikoiskategoriaan (WPO), jonka kaksi muuta finalistia ovat tunnettuja megaluokan nimiä: virvoitusjuomajätti CocaCola ja paperi- ja pakkausyhtiö Mondi.

Meriiteistä on hyötyä, kun pyritään isoille markkinoille, tietää Jospakin toimitusjohtaja Tarja Heikkilä.

– Sillä rakennetaan nimenomaan brändin tunnettuutta ja yrityksen uskottavuutta kansainvälisille markkinoille, joille mekin tähtäämme.

Samalla, kun yhtiö kehittelee tuotteitaan, se hakee myös kasvua. Kasvu on kuitenkin kaksiteräinen miekka. Kasvua halutaan, mutta se ei saa tulla liian nopeasti, että tuotanto ja tekeminen pysyvät perässä. Mieluummin sopivankokoisia uusia asiakkaita erilaisilta aloilta, jolloin tuotteita voidaan kehittää, Heikkilä pohtii.

Vauhtia muovivastaisuudesta

Muovin käytön vähentäminen on yksi suurista ympäristöhaasteista. Muovien maailmanlaajuinen tuotanto on kasvanut 1960-luvulta lähtien 20-kertaiseksi ja sen odotetaan kaksinkertaistuvan seuraavan 20 vuoden aikana. Suurimmiksi ongelmiksi koetaan muovien päätyminen ympäristöön ja mahdollisesti myös ravintoketjuihin.

Suomessa muovin erilliskeräys alkoi vuonna 2016. Tätä nykyä muovipakkauksista kierrätetään meillä neljäsosa. EU:ssa tavoitteeksi on asetettu, että vuonna 2025 muovista kierrätetään jo puolet.

Kerätyistä kuluttajamuovipakkauksista oli viime vuonna tavoitteena 75 prosentin kierrätysaste uusien tuotteiden raaka-aineeksi, loput poltetaan energiahyötykäyttöön kotimaassa.

Elintarvikepakkauksista kaksi kolmasosaa on edelleen tehty muovista, mutta vaatimukset muovin käytön vähentämisestä ovat voimistuneet. Tämä pakottaa pakkausvalmistajia etsimään uusia, kierrätettävämpiä vaihtoehtoja.

Jospakin vuoissa elintarvikkeita suojaava muovi voidaan irrottaa helposti kartonkipohjasta. Molemmat osat voidaan kierrättää erikseen. Muovivastaisuuden nousu on sattunut Jospakin kannalta hyvään aikaan, myöntää toimitusjohtaja Tarja Heikkilä.

– Kyllä meidän ajoitus markkinoille tulon suhteen on ollut erittäin oikea. Totta kai nämä trendit, yleinen mielipide, sekä entisestään tiukkeneva lainsäädäntö ohjaavat meidän pakkauksemme kaltaisten pakkausratkaisujen käyttöön.

Pikkufirmat "moottoritien rampilla polkupyörällä"

VTT tutkii aktiivisesti pakkausratkaisuja. Uusiutuvien materiaalien tutkimusprofessori Ali Harlin vertaa Jospakin elintarvikevuoan muovimäärää maitopurkin muovimäärään.

– Vuoka on oikeansuuntainen askel ja parantaa pakkauksen kierrätettävyyttä. Kuitu antaa pakkaukselle jäykkyyttä ja lujuutta. Yhdistelmäpakkaukset ovat usein varsin tehokkaita ratkaisuja.

Pystyykö pieni yritys kasvamaan isoksi ja pelastamaan maailmaa tuotteillaan? Kasvussa pakkausmarkkinoille tärkeää on löytää asiakkaat, jonka brändille ympäristötietoisuus on tarpeeksi tärkeää. Moni firma haluaa olla ympäristötietoinen ja kiinnostusta löytyy – mutta miten saadaan pienten tuotantomäärien pakkauksen hinta tarpeeksi alhaiseksi, kun halpa yksikköhinta perustuu isoon volyymiin?

– Pieni yritys on kasvuvaiheessa kuin olisi moottoritien rampilla polkupyörän kanssa. Markkina ja tarve on loppumaton, ja kasvaa pitäisi nopeasti.

Harlinin mukaan pakkaaminen kasvattaa muovin käyttöä 150 miljoonaa tonnia seuraavan viidentoista vuoden aikana, ellei mitään tehdä. Tämä on puolet tämänhetkisestä paperin ja kartongin valmistuskapasiteetista maailmassa.

Uudet kulutustavat voivat kuitenkin muuttaa pakkausten tarvetta, esimerkiksi ravintoloissa syöminen tai lähiruuan itsevalmistus voisivat muuttaa pakkaamisen tarpeet ja ratkaisut. Koko ajan kehitetään myös uusia teknisiä ratkaisuja muovin vähentämiseksi, esimerkkinä Kotka Millsin muoviton kertakäyttökahvikuppi.

Itse kehitetyt koneet

Forssalaisen tehdassalin lattiapintaa on vielä paljon vapaana, sillä valmiita vuokia täyteen pakatut laatikot vievät vain pienen osan tuotantotiloista. Laajentamisen varaa on siis jäljellä tulevaisuuden varalle. Tuotantoa varten rakennetut koneet ovat omaa innovaatiota, esittelee Jospakin työnjohtaja Juha Raistakka.

– Tätä kehitetään jatkuvasti tässä tuotannon aikana. Meillä on kaksi prototyyppikonetta. Niistä saadaan koko ajan lisää oppia tulevaan volyymikoneeseen, missä on korkeampi kapasiteetti ja suurempi tuotos per tunti.

Tänä vuonna Jospak on hankkimassa kolmannen koneen. Jospakin koneet valmistaneen Jometin hallituksen puheenjohtaja Jouni Suokas lupaa, että uudessa koneessa tuotanto voidaan nostaa kymmenkertaiseksi. Sen lisäksi tuotannossa on tarkoitus siirtyä tänä vuonna yhdestä vuorosta kolmeen vuoroon ja palkata lisää väkeä.

Tuotekehityksen edetessä Jospakilla ei pantaisi yhtään pahakseen, vaikka nyt pakkauksiin käytetty muovi voitaisiin vaihtaa ympäristöystävällisempään materiaaliin.

– Olisihan se ihan mahtavaa, jos jossakin vaiheessa voisimme sanoa, että Jospakin vuokaratkaisu on kokonaan uusiutuvista raaka-aineista valmistettu, Tarja Heikkilä sanoo.

6–vuotias cockerspanieli Nella istuu hoitopöydällä ja antaa kiivaasti tassua eläintenkouluttaja Mirva Paasoselle. Se yrittää saada Paasosen tajuamaan, ettei nyt ole tauon paikka. “Harjataan taas hampaita, jooko?”, koira tuntuu sanovan.

Nellalle hampaiden pesu on niin mieluisaa puuhaa, että se pyytää sitä itse. Sen hampaita on pesty pennusta saakka. Eläintenkouluttajan oppiin Nella pääsikin vain siksi, että sen kanssa on helppo tehdä opetusvideo hampaiden harjauksesta.

Vaikka koiran hampaita ei olisi pesty pennusta saakka, voi harjaamisesta tulla aikuisenkin koiran kanssa sujuva osa arkea.

– Jos koira on tottunut siihen, että sitä käsitellään eikä sillä ole huonoja kokemuksia hampaiden pesusta, se oppii perusasiat parhaimmillaan muutamassa minuutissa, Paasonen sanoo.

Palataan Paasosen neuvojen pariin tuonnempana. Kerrataan sitä ennen, miksi koiran hampaita edes pitäisi harjata.

Vaikkapa siksi, ettei oman koiran suusta voisi ottaa tällaisia valokuvia:

Kuvassa on sekarotuisen Alma-koiran suu. Almalta oli pudonnut useita hampaita ennen kuin se pääsi eläinlääkäriin. Siellä siltä poistettiin 30 hammasta. Jäljelle jäi yksi. Sekin pitää poistaa pian.

Hampaat poistanut eläinlääkäri Anna Chrons määräsi Almalle aluksi vain pehmeää ruokaa. Toipumisen jälkeen se saa syödä, mitä se ikenillään pystyy syömään.

– Jotkut kyllä rouskuttelevat kummasti pelkillä ikenilläkin. Paremmin se pärjää ilman hampaita kuin heiluvien, mätien hampaiden kanssa, Chrons sanoo.

Tämän kuvan koiralta suurin osa hampaista oli pudonnut jo ennen eläinlääkärireissua.

Koirien hampaita alkaa putoilla plakin ja bakteerien suuhun kertymisen seurauksena. Plakki kivettyy ajan mittaan hammaskiveksi. Ikenien alle kertyvä hammaskivi tulehduttaa ensin ikenet ja etenee vähitellen kohti hampaita kiinni pitäviä kudoksia. Jos voimakas tulehdus pääsee tekemään tuhojaan kiinnityskudoksissa pitkään ilman hoitoa, hammas alkaa heilua.

– Jos samanlainen tulehdus olisi vaikka koiran kyljessä, sitä ei katselisi kukaan. Mutta kun ongelma on suussa piilossa, se on helppo unohtaa tai olla ymmärtämättä, Chrons sanoo.

Koira voi olla suustaan hyvinkin kipeä, mutta ei näytä sitä. Moni ei tajua koiralla olevan ongelmia suussa edes silloin, kun mädäntyneet hampaat jo haisevat suussa. Koiran hengityksen ei kuuluisi haista.

– Viimeistään silloin kannattaa tuoda puhdistukseen ja tarkastukseen. Se, että koira syö hyvin, ei valitettavasti ole minkäänlainen todiste siitä, että suu on kunnossa, Chrons sanoo.

Rauhoitettuna tehtävä hammaskiven poisto voi ainakin hidastaa, mutta myös estää ikenissä olevan tulehduksen etenemisen hampaiden kiinnistyskudoksiin. Se edellyttää kuitenkin, että hampaita myös harjataan kotona ahkerasti.

Cockerspanieli Nella on yksi Aila Tarkiaisen kolmesta koirasta. Tarkiainen pesee kaikkien koiriensa hampaat joka ilta. Aikaa kuluu noin kymmenen minuuttia.

– Silloin kun ne olivat pentuja, ne saivat alkuun pureskella hammasharjaa. Pennut olivat noin nelikuisia, kun lisäsin hammastahnaa. Pikkuhiljaa aloin harjailemaan, Tarkiainen kertoo.

Kolmikon vanhimpana koirana Nella on rutinoitunein hampaiden pesuun. Se ei edes päästä Tarkiaista illalla nukkumaan ennen kuin pesu on suoritettu.

– Se istuu vessan oven edessä niin pitkään, että haen hammasharjan ja pesen sen hampaat, Tarkiainen kertoo.

Ilman harjausta Nellalla ei olisi enää yhtään hammasta. Nella-koiran omistaja Aila Tarkiainen

Tarkiainen pesee useimmiten pelkät hampaiden ulkopinnat. Sisäpinnat ovat hankalammat. Eläinlääkäri Anna Chronsin mukaan ulkopintojen peseminen onkin tärkeintä, sillä ulkopuolelle plakkia kertyy koirilla eniten.

Hammashoito on eläinlääketieteessä nouseva ala. Eläinten hampaista tiedetään koko ajan enemmän, ja yhä useampi eläinlääkäri syventää osaamistaan nimenomaan hampaiden hoidossa. Chrons hoitaa lähes pelkästään hammaspotilaita.

Vielä muutama vuosi sitten ihmiset luulivat hänen vitsailevan, kun hän kehotti harjaamaan koiran hampaat. Nykyään ihmiset tietävät, että koirien hampaita pitäisi harjata. Parasta on olisi pestä hampaat ainakin viidesti viikossa. Esimerkiksi kerran viikossa peseminen on niin harvoin, ettei siitä ole mitään hyötyä.

Harva harjaa lainkaan. Koiralle hampaiden harjaus ei luonnostaan ole mieluisaa, ja niinpä hammaspesu voi olla niin koiralle kuin omistajalle tahtojen taistelu.

Palataan eläinkouluttaja Mirva Paasosen ja Nella-koiran luokse. Paasonenhan lupasi, että hänen konsteillaan koira oppii harjauksen alkeet minuuteissa. Ja vieläpä tykkää siitä.

Koiralle pakottaminen voi olla hirvittävä kokemus, ja se haluaa jo sen takia pois tilanteesta. Eläintenkouluttaja Mirav Paasonen

Paasonen kehottaa opettamaan hampaiden harjauksen koiralle järjestelmällisesti, asteittain edeten. Alkukoulutus kannattaa tehdä huolellisesti, jotta rutiinista tulisi helppo. Paasonen luottaa koulutuksessa vapaaehtoisuuteen.

– Ihmiselle voi riittää se, että koiran hampaat saa harjattua vastentahtoisestikin. Koiralle pakottaminen voi kuitenkin olla hirvittävä kokemus, ja se saattaa alkaa sen takia välttelemään hampaiden harjausta jatkossa.

On mahdollista, että koiran pyrkimys päästä pois hampaiden pesulta kärjistyy vähitellen. Koira voi alkaa esimerkiksi murista omistajalleen tai juosta piiloon nähdessään hammasharjan.

– Jos koira vastustelee, sen annetaan poistua tilanteesta. Pidetään tauko ja kokeillaan hetken kuluttua uudestaan.

Paasosen perusajatus on, että koiralle opetetaan ensin hampaiden käsittely, jonka jälkeen koulutukseen lisätään harjaaminen. Tällä tavalla voi opettaa hampaiden harjauksen niin pennulle kuin aikuiselle koiralle. Ohjeet sopivat myös koiralle, jolla on ongelmia hampaiden harjauksessa.

Jutun pääkuvana olevalla videolla Paasonen esittelee Nella-koiran kanssa kolme koulutusvaihetta. Kun ne osaa, hampaiden harjaus sujuu kuin leikki.

Videolla Paasonen käyttää koulutuksen apuna äänimerkkiä. Hän naksauttaa kieltään aina sillä hetkellä, kun Nella toimii oikein. Heti perään Nella saa namin. Äänimerkki kertoo koiralle täsmällisesti, milloin se teki oikein.

Aila Tarkiainen ei ole koskaan kouluttanut Nellaa äänimerkkien avulla. Nella oppi kuitenkin hetkessä, että kielen naksautus tarkoittaa, että nyt saa namin. Paasonen opetti äänimerkin Nellalle ennen varsinaista koulutusta hampaiden harjaukseen.

– Annoin Nellalle yksitellen makupaloja kun se istui, ja aina ennen makupalaa tuli äänimerkki, Paasonen kertoo.

Paasonen korostaa koulutuksen etenemistä pienin askelin. Vaikeustasoa voi nostaa vähitellen esimerkiksi pidentämällä kerta kerralta kosketuksen tai harjaamisen kestoa.

Eikö riitä, jos kuitenkin syöttäisi vain puruluita?

Aila Tarkiainen syöttää koirilleen hampaiden pesun lisäksi puruluita. Nella, Nelly ja Netta saavat niitä joka ilta, tutun rutiinin mukaisesti.

– Kun Emmerdalen lopputunnus kajahtaa, koirat säntäävät jalkoihin. Se on niille merkki, että nyt saadaan luut.

Luut auttavat hampaiden hoidossa, sillä poskihampaat puhdistuvat, kun koira pureskelee luuta. Moni ajatteleekin, että koiran hammashoidon voi hoitaa kokonaan syöttämällä sille luita. Eihän kukaan susienkaan hampaita harjaa.

Suden ruokavalio on kuitenkin tyystin erilainen kuin kotikoiran.

– Jos kotikoirakin saisi kokonaisen jäniksen raadeltavakseen, sen hampaat puhdistuisivat ihan eri tavalla esimerkiksi nahkaa repiessä, sanoo eläinlääkäri Anna Chrons.

Vaikka luiden syöminen auttaa poskihampaiden puhdistuksessa, koira ei käytä etuhampaitaan pureskeluun, joten niihin voi kertyä plakkia.

Luiden syömisessä on hampaiden kannalta myös riskinsä. Koirien hampaat voivat murtua, kun ne puraisevat jotakin kovaa. Monet eläinlääkärit eivät nykyään suosittelekaan koirille lainkaan luonnon luita. Ne ovat niin kovia, että hampaat voivat lohjeta tai murtua.

– Hammasmurtumia tulee ihan varmasti susillekin, Chrons sanoo.

Susien hampaiden tilanne on kuitenkin sikäli parempi kuin monen kotikoiran, ettei niilla ole erityistä alttiutta plakin kertymiseen. Isot kotikoirat ovat tässä mielessä suden kaltaisia, ja hammasongelmat ovat erityisesti pienten koirien ongelma. Mitä enemmän kotikoiran pää muistuttaa suden päätä, sen todennäköisemmin sen suu pysyy kunnossa jopa ilman hampaiden harjausta.

Tarkiaisen koirat saavat tällä kertaa nahkarullia. Usein käytössä on myös hampaiden puhdistukseen tarkoitettuja puruluita. Chronsin mukaan ne ovat ihan hyviä, jos koira malttaa pureskella niitä, eikä hotkaise herkkua kolmella puraisulla vatsaansa.

Nella-koiran hampaat kiiltelevät puhtauttaan. Ahkerasta hammaspesusta huolimatta se ei ole välttynyt hammaslääkärikäynneiltä. Nellalta on jouduttu poistamaan seitsemän hammasta tulehduksen takia.

– Ilman harjausta Nellalla ei olisi enää yhtään hammasta, Tarkiainen sanoo.

Mirva Paasonen nostaa Nellan alas hoitopöydältä ja kumartuu rapsuttamaan sitä. Nella pyrkii nuolemaan kouluttajansa naamaa. Ainakin pusut ovat puhtaita.

Korjattu 7.1. klo 11.08: Toisin kuin jutun yhdessä kuvatekstissä alun perin luki, Paasosen suorittama yliopistotasoinen koulutus ei ole tutkinto vaan kyse on Tampereen yliopiston täydennyskoulutuksesta.

New Yorkissa alkaa maanantaina kohuttua Nxivm-seksikulttia käsittelevä oikeudenkäynti. Syytetyille haetaan tuomioita muun muassa seksikaupasta, kiristyksestä ja pakkotyöstä.

Poikkeuksellisen puistattavassa rikosvyyhdissä on useita syytettyjä. Tuomiolla ovat seksikultin johtaja Keith Raniere, Smallville tv-sarjan näyttelijä Allison Mack ja Seagram's viskimerkin perijätär Clare Bronfman.

Nxivm-kultti ennätti toimia 20 vuotta, kunnes sen johtohenkilöt pidätettiin viime vuoden keväällä.

Nälkiinnyttämällä laihaksi

Kultin johtajat markkinoivat toimintaansa naisten voimauttamisella. Toimintaan värvätyt naiset hakivat Nxivm-kultista hallintaa elämäänsä, mutta he joutuivat seksuaalisesti alistetuiksi ja hyväksikäytetyiksi.

Naisten rekrytoinnissa on ollut hyvin tarkka kaava. Naisille luvattiin muun muassa henkistä kasvua, elämänhallinnan kehittymistä ja itsensä löytämistä.

Syytteiden mukaan näyttelijä Allison Mack on ollut houkuttelussa keskeisessä osassa. Kymmenet naiset ovat joutuneet hänen kauttaan Keith Ranieren mielihalujen toteuttajiksi.

Naisia on nälkiinnytetty, jotta he laihtuisivat Ranieren naisihanteen mittoihin. Heitä määrättiin pidättäytymään seksistä kultin ulkopuolella ja olemaan vain Ranieren käytettävissä.

Kultin seksiopetuksiin kuului muun muassa se, että miehellä on sisäsyntyinen tarve lukuisiin seksikumppaneihin, kun taas naisen tarve on olla yksiavioinen.

Polttomerkittyjä naisia

Naisten seksuaalisen alistamisen lisäksi kulttiin on liittynyt myös muita seksiorjuuden ilmentymiä.

Kultin johtaja Keith Ranieren seksiorjiksi päätyneet naiset on muun muassa polttomerkitty. Allison Mack on myöntänyt polttomerkitsemisen olleen hänen ideansa.

Naisten lanteille on ikuistettu polttomerkki, josta voi löytää sekä Allison Mackin että Keith Ranieren nimikirjaimia.

Sekä Mack että Raniere ovat olleet pidätettyinä viime keväästä saakka. Mackillä on lisäksi nilkkapanta, jotta hän ei pakenisi maasta.

Pyramidihuijaus ja viskirahaa

Kulttiin hakeutuneet naiset ovat olleet varakkaista piireistä. Itsetutkiskelu- ja voimaannuttamiskurssien pääsymaksut ovat olleet tuhansia dollareita.

Kulttia tutkitaan siksi myös pyramidihuijauksena. Esimerkiksi kultin johtaja Keith Raniere on toistuvasti sanonut olevansa rahaton, mutta hänet muun muassa pidätettiin Meksikossa hienostohuvilalta.

Seksikulttiin ovat sekaantuneet myös Seagram's viskimerkin perijättäret Sara ja Clare Bronfman. Bronfmanit ovat rahoittaneet kultin toimintaa tiettävästi sadoilla miljoonilla dollareilla.

Lisää aiheesta:

Inside Nxivm, the 'Sex Cult' That Preached Empowerment (The New York Times)

Kahden yksityishenkilön välisessä autokaupassa on voimassa se kuuluisa perävalotakuu. Sanonta kuvaa hyvin, kuinka myyjän vastuu autosta loppuu siihen, kun myydyn auton takavalot katoavat horisonttiin.

Yksityisten välisessä kaupassa on ihan sama, mitä myyjä uskottelee ja ostaja uskoo. Kauppalakia ei tarvitse noudattaa, jolloin ainoa tie riitatilanteessa kulkee tuomioistuimen kautta. Harva käytetty auto on kuitenkaan niin arvokas, että riita kannattaa viedä käräjille.

Jos vaihtoauton ostaja kaipaa kuluttajansuojaa ja virhevastuuta, on käytetty auto varminta hankkia autoliikkeestä.

Autoalan Keskusliitto on viime vuonna patistanut jäsenliikkeitään ottamaan käyttöön uuden AKL-Vaihtoauto Ajoneuvon ostotarkastuslomake -nimisen vaihtoautolomakkeen. Suurimmat liikkeet ovat sen jo ottaneet, muiden uskotaan seuraavan perässä.

Vaihtoautolomakkeessa autoaan autoliikkeeseen myyvä tai vaihdossa tarjoava vastailee kysymyksiin kuten, ”onko tiedossasi, että autoa olisi viritetty, moottorin ohjelmistoa muutettu tai jollain muulla tavalla muutettu valmistajan lupaamia suoritusarvoja?”

Lomakkeessa kysytään myös esimerkiksi, ”onko tiedossasi, onko autoa kolaroitu ennen omistaja-/haltija-aikaasi?

– Autoliikkeet ovat kehuneet tätä. Kyllä tämä on saanut hyvän suosion, sanoo Autoalan Keskusliiton tekninen johtaja Jouko Sohlberg.

Nyt samanlainen lomake on alkanut kiinnostaa myös muita. Ensimmäisenä uudenlaisen sopimuspaperin suunnittelun on päättänyt aloittaa Autoliitto.

Toimitusjohtaja Pasi Niemisen mukaan yksityishenkilöiden väliseen autokauppaan tarkoitettu lomake olisi valmis käyttöön lähiviikkoina.

– Näissä autokaupoissa on hyvin yleistä, että osapuolilla on epäselvyyttä, mitä kerrottiin. Tulee ristiriitaiset näkemykset ja silloin tilanne on todella solmussa.

Pannaanpa nimi paperiin

AKL:n autoliikkeissä täytettävä vaihtolomake ei ole sen allekirjoittaville osapuolille leikin asia.

Auton liikkeeseen luovuttava vakuuttaa paperin lopussa allekirjoituksellaan, ”ettei autossa, sen tekniikassa (moottorissa, vetolaitteissa), varusteissa tai oheisvarusteissa ole yllämainittujen vikojen lisäksi muita tiedossani olevia vikoja tai huolto-/korjaustarpeita.”

Vaihtoautolomake toimii dokumenttina siitä, mitä auton kunnosta on sovittu. Epärehelliset myyjät eivät halua tällaisia kirjallisia dokumentteja jälkeensä jättää. He eivät lomaketta käyttäviin liikkeisiin enää autojaan tarjoa.

Niinpä vaihtoautolomakkeen käyttöönotto autoliikkeissä lisää riskiä, että ongelma-autoja myydään entistä useammin yksityishenkilöltä toiselle. Ja myös ne autot myydään yleensä jonnekin.

– Yleensä ne ovat niitä vanhempia ja halvemman pään autoja. Ja niissä autoissahan niitä vikoja on, Autoliiton Nieminen muistuttaa.

AKL:n Jouko Sohlberg on aidosti innoissaan, että autoilijoiden etujärjestö Autoliitto matkii heidän paperiaan ja tarjoaa sellaista jokaisen autoaan myyvän ja ostavan käyttöön.

– Pidän sitä erittäin hyvänä. Se on tavallaan muistilista sitten molemmille osapuolille, jotka siinä kauppaa käyvät.

Ja autoa myytäessä muisti usein pätkii. Myyjä ei halua muistaa varsinkaan sellaisia asioita, joita päällepäin on vaikea huomata. Tällaisesta hyvä esimerkki on eri syistä johtuva liian suuri öljynkulutus. Tyyppivika joissakin autoissa.

Kokemuksesta tiedetään, että kaikki kirjallisesti sovittu vähentää merkittävästi huijausten määrää. Tämä pätee myös autokaupassa.

Oikeissa käsissä vaihtoautolomake on kultaa

Vaihtoautolomakkeella on hyvä tarkoitus, mutta siitä löytyy myös huonoja puolia.

Autoliiton Pasi Nieminen korostaa, että lomakkeessa ei pidä mennä vakuuttamaan mitään sellaista, mitä ei tiedä. Jos myyjä ei esimerkiksi oikeasti tiedä auton historiasta tai vioista, niin silloin ei rastia pidä mennä laittamaan väärään ruutuun.

– Koska silloin, kun annat sellaisen vakuutuksen, että vikaa ei ole, niin olet sitten vastaamassa siitä, jos se kuitenkin siellä on, vaikka et ole sitä tiennyt.

AKL:n autoliikkeille tarkoitetussa lomakkeessa on nimittäin myös kohta, jossa asiakas sitoutuu kaupanteon jälkeenkin ”korvaamaan autoliikkeelle tiedonantovelvollisuutensa laiminlyömisestä aiheutuneen vahingon täysimääräisesti.”

On olemassa pelko, että osa autoliikkeistä voi aloittaa asiakkaan jälkilypsyn.

– En oikein usko lypsämiseen, AKL:n Solberg sanoo.

Ongelma ei ehkä koskekaan virallisen lomakkeen käyttöön sitoutuneita AKL:n jäsenliikkeitä, mutta Suomessa on myös suuri määrä toimijoita, joilla moraali ja hyvän asiakassuhteen vaaliminen eivät ole aivan etusijoilla. Ja ehkä nekin keksivät pian ottaa käyttöön omia vaihtoautolomakkeitaan.

Nämä heikomman kurin autoliikkeet saattavat lomakkeen myötä alkaa väistellä velvollisuuksiaan ja korostaa oikeuksiaan. Väärissä käsissä on riskinä, että lomakkeesta tulee hyvitysautomaatti, jolla kiristetään asiakkailta rahaa.

Yksityishenkilöiden välisessä autokaupassa Autoliiton pian esiteltävä paperi on ennen kaikkea tarkoitettu rehellisten ihmisten väliseksi moraaliseksi muistilistaksi. Jos yksityinen myyjä ei tällaista paperia halua täyttää, kannattaa ostajan ehkä harkita toista autoa ja myyjää.

Kuluttajasuojalaki ei yksityiskauppoihin päde, mutta ei sillä ole pitkää historiaa myöskään autoliikkeissä.

Kun kuluttajansuojalaki vuonna 1978 säädettiin, vastustettiin autokaupan ulottamista sen piiriin, koska pelättiin, että käytettyjen autojen myynti loppuu, jos laki tulee voimaan.

Lue myös:

Autonsa vaihtaneelle yllätyskulut vanhan auton piilevästä viasta – kuluttaja voi joutua vastuuseen autoliikkeelle aiheutuneesta isosta vahingosta

Kumpi vaikuttaa auton hintaan enemmän, vuosimalli vai ajokilometrit? Lue tästä milloin auto kannattaa ostaa ja milloin myydä

Tarkkana autokaupassa – Pyydä myyjää kirjoittamaan kauppasopimukseen, että mittarilukema vastaa ajokilometrejä

Ostitko juuri uuden auton? Lue tästä, miten sen saa myytyä vuonna 2022

Autoliikkeet väittävät nyt kilvan mullistavansa autokaupan – ”Ihmiset on opetettu siihen, että autosta saa alennusta”

Kaksi ihmistä on kuollut ja neljä loukkaantunut henkilöauton ja rekan nokkakolarissa Sodankylässä. Onnettomuus tapahtui Ivalontiellä Kakslauttasen eteläpuolella 10.30 aikaan maanantaina.

Paikallisen poliisin mukaan onnettomuus tapahtui, kun Venäjän rekisterissä ollut henkilöauto lähti ohittamaan edellä ajanutta rekkaa, ja törmäsi vastaantulevan rekan keulaan.

Poliisin mukaan törmäys oli raju. Paikalla olleen poliisin mukaan onnettomuudessa kuolivat henkilöauton mieskuljettaja ja takapenkillä ollut kolmevuotias lapsi.

Normaalit ajo-olosuhteet

Venäläisauto oli matkalle pohjoisen suuntaan. Toinen raskaista ajoneuvoista oli Postin rekka.

Onnettomuuspaikalla tieosuus oli suora ja näkyvyys hyvä. Poliisin mukaan nelostie oli hiekotettu ja tiellä oli normaali talviajokeli.

Vammoja saaneista kaksi on loukkaantunut vakavasti ja kaksi lievästi. Loukkaantuneet on kuljetettu sairaalahoitoon, ainakin osa heistä Oulun yliopistolliseen sairaalaan.

Nelostie oli useita tunteja suljettu liikenteeltä onnettomuuspaikalla, ja paikalle kertyi noin 1,5 kilometrin autojono. Kello 14 jälkeen liikenne pääsi palaamaan normaaliksi.

Linja-auton kuljettaja Jyrki Ruokanen odotti jonossa monien muiden tavoin. Vuoro pääsi jatkamaan matkaansa 1,5 tuntia aikataulusta myöhässä.

Hänen mukaansa ajokeli oli ollut koko päivän hyvä.

– Keli on tosi hyvä nyt: aivan pikku pakkanen, tie on täysin kuiva ja siinä on vielä eilisen hiekotukset, Ruokanen kuvailee.

Tie suljetaan onnettomuuspaikalla 19.30, jolloin rekka nostetaan ojasta.

Korjattu kello 16 onnettomuudessa loukkaantuneiden määrä neljästä kolmeen.

Norjan poliisi on julkaissut lumivyöryssä menehtyneiden kolmen suomalaismiehen ja yhden ruotsalaisnaisen nimet ja valokuvat.

Suomalaiset uhrit ovat Mikael Sten (29), Niklas Nyman (36) ja André Stenfors (32). Ruotsalainen uhri oli 29-vuotias Disa Bäckström.

Tiedot on julkaistu omaisten luvalla. Omaiset kiittävät pelastusmiehistöjä, hoitohenkilökuntaa, poliisia ja paikallista kriisiapua antavaa henkilöstöä saamastaan avusta. He lähettävät myös kiitokset Balsfjordin kunnalle.

Norjan viranomaiset ovat etsineet heitä viime viikon keskiviikosta lähtien sen jälkeen, kun heidän ilmoitettiin kadonneen Blåbärsfjellet-tunturin alueella, missä oli tapahtunut suuri lumivyöry.

Etsintöjä on haitannut tuulinen sää. Myöskään tänään maanantaina etsintöjä ei ole voitu tehdä.

Poliisi on todennut, että kadonneet ovat kuolleet. Heidän jäljiltään, lumen peittämältä vuorenrinteeltä on paikallistettu kaksi hälytinlaitetta, joita tunturissa liikkuvat käyttävät mahdollisten pelastustehtävien helpottamiseksi.

Nelikko oli osallistunut vuorikiipeilykurssille Lyngenin alueella (suom. Yykeä). Kurssin jälkeen he olivat päättäneet lähteä vaellukselle Blåbärsfjelletille, kertoo poliisi.

Lisää aiheesta:

Yle Norjan turmapaikalla: Helikopterit Blåbærfjelletin yllä ovat hiljenneet Norjan poliisi: Emme usko löytävämme heitä elossa – Pelastusoperaatio muuttuu kuolleiksi oletettujen etsintäoperaatioksi

Tampere on tunnetusti kaupunki, joka on kahden järven välissä. Etelässä siintää Pyhäjärvi, jonka ydinkeskustan läheisyydessä olevat rannat ovat toistaiseksi saaneet olla rauhassa asuinrakentamiselta.

Kasvua tavoitteleva kaupunki etsii kiihkeästi uusia alueita täydennysrakentamiselle. Vuosia sitten katse osui virkistyskäytössä olevaan Eteläpuistoon, johon kaavailtiin korkeahkoja kerrostaloja.

Kyllä tässä mennään nyt ihan pormestariohjelman mukaan. Aleksi Jäntti

Alue sai osa-yleiskaavan, joka kuitenkin kaatui hallinto-oikeudessa. Oikeuden mukaan kaava oli lainvastainen eikä se ollut ekologisesti kestävä.

Korkein hallinto-oikeus oli asiasta toista mieltä. Se hylkäsi asiasta tehdyt valitukset ja katsoi, että kaupunginvaltuuston päätös asiasta oli lainmukainen. Hieman yllättäen tämä ei valittajia hämmennä.

– Pormestariohjelmassa päätettiin säilyttää alueen puistomainen virkistyskäyttö. Odotamme nyt kovasti, että näkisimme uudet suunnitelmat, toteaa Otto Siippainen Eläköön Eteläpuisto ry:stä.

Kerrostalot mahdollisia alueelle

Otto Siippainen viittaa pormestariohjelmaan, joka laadittiin valitusprosessin aikana. Hänen mukaansa osayleiskaava on tavallaan vanhentunut, koska asia on saanut uusia käänteitä. Näkemys saa tukea myös kaupungin edustajalta.

– Kyllä tässä mennään nyt ihan pormestariohjelman mukaan. Ihan varmasti tämä tulee säilymään virkistysalueena ja luontoarvoja tullaan säilyttämään, sanoo apulaispormestari Aleksi Jäntti.

Aleksi Jäntin mukaan kerrostalojen rakentaminen alueelle on pormestariohjelman mukaan täysin mahdollista. Myös Otto Siippaisen mukaan hänen edustamansa yhdistys ei ole vastustanut täydennysrakentamista, vaan massiivista asuinrakentamista.

Eteläpuiston kohtalo ratkaistaneen aikanaan asemakaavalla, jonka tekeminen on tällä hetkellä kesken. Ilmeisesti kaupunki halusi odottaa KHO:n ratkaisua ennen asian edistämistä.

– Haluaisimme nyt todella tietoa, millä askelilla, millä tavoitteilla ja millä menettelyillä kaava-hanke etenee, Otto Siippainen painottaa.

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön, SAK:n ja Elinkeinoelämän keskusliiton, EK:n ohella neuvojaan ja toiveitaan ovat esittäneet monet muutkin järjestöt tai tutkimuslaitokset. Ja lisää on luvassa.

Viimeksi tänään tiistaina Elinkeinoelämän tutkimuslaitos, Etla julkisti tämän kevään talouspolitiikan linjauksensa. Yli 60-sivuisen opuksen otsikko on: Muistioita tulevalle hallitukselle. Etla arvioi, että uudella hallituksella on mahdollisuus nostaa työllisyysastetta vielä 75 prosenttiin.

– Se vaatii aika paljon kotimaisia toimia, koska kansainvälinen suhdanne ei enää tue työllisyyttä yhtä paljon kuin se on tehnyt viimeiset kolme vuotta, toimitusjohtaja Vesa Vihriälä sanoo.

Etla listaa tärkeimmiksi kotimaisiksi toimiksi muun muassa aktiivisen työllisyyspolitiikan, tuottavuuden ja koulutuksen parantamisen sekä entistä joustavammat työmarkkinat etenkin palkkojen määräytymisen osalta.

Tuloverotusta Etla ehdottaa edelleen kevennettäväksi ja varaisi mahdollisuuden myös yhteisöverojen alentamiselle edelleen, jos kansainvälinen kilpailu niin vaatii. Kulutus- ja kiinteistöveroissa on Etlan mielestä korottamisen varaa.

Toisin kuin Etla esimerkiksi Palkansaajien tutkimuslaitos ei aio laatia erityistä toivelistaa uuden hallituksen muodostajille.

Talouskasvu, työllisyys ja verotus keskiössä

Etujärjestöjen vaali- ja hallitusohjelmatavoitteiden kirjo on luonnollisesti laaja. Olipa aihepiiri mikä tahansa vastaan tulee aina kolme kovaa asiaa: talouskasvu, työllisyys ja verotus.

Niiden varaan hallitusohjelmaa rakentuu tavalla tai toisella. Ja juuri niihin liittyviä toiveita uudelle hallitukselle esitetään.

Uuden hallituksen aloittaessa Suomen ja maailmantalouden näkymät ovat todennäköisesti muuttuneet synkemmiksi kuin vanhan hallituksen viime metreillä. Kasvu jatkunee, mutta kasvuprosentit varmasti pienenevät.

Mikä on uusi punainen lanka?

Juha Sipilän hallituksen hallitusohjelman punaisena lankana on ollut työllisyysasteen nostaminen 72 prosenttiin useilla työllisyyttä ja yrittäjyyttä edistävillä toimenpiteillä.

Tähän mennessä ehkä laajimman hallitusohjelmateesinsä on naulannut EK. Noin 50-sivuista opusta on mahdoton tiivistää muutamaan lauseeseen.

EK tähtää kuitenkin vaaliohjelmallaan työllisyyden selvään paranemiseen. Työllisyysastetavoite on yli 75 prosenttia vuoteen 2023 mennessä.

Elinkeinoelämän keskusliitto huomauttaa myös, että globaalissa kilpailussa Suomen pitää edistää vapaakauppaa, ja olla aktiivinen EU:ssa.

SAK puolestaan nopeuttaisi työllistymistä sujuvoittamalla työstä työhön siirtymistä. Se tapahtuisi vahvistamalla työnantajan rahoittamaa muutosturvaa.

SAK:n kannustavaksi luonnehtima työllistämismalli kiinnittäisi enemmän huomiota työttömien asemaan. Aktiivimallit 1 ja 2 olisi peruttavaa, ja karensseja yksinkertaistettava.

Yrittäjyyttä haluttaisiin tukea

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton, MTK:n eduskuntavaalitavoitteet liittyvät viljelijöille tärkeisiin asioihin kuten yrittäjyyteen, ruuantuotantoon ja ympäristöasioihin. MTK muistuttaa Suomen tarvitsevan politiikkaa, jolla kehitetään sekä maaseutua että kaupunkia.

Esimerkiksi tieverkkojen korjausvelkaa olisi purettava yli hallituskausien ulottuvalla ohjelmalla 1,5 miljardilla eurolla.

Suomen Yrittäjät julkaisevat yksityiskohtaisemmat vaalitavoitteensa muutaman viikon kuluttua. Järjestön liittokokous on kuitenkin jo määritellyt eduskuntavaalitavoitteiden päälinjat.

Yrittäjien mukaan 2020-luvusta on tehtävä kasvun vuosikymmen. Ilman kestävää kasvua on mahdotonta nostaa työllisyysaste 80 prosenttiin. Se puolestaan on välttämätöntä, jotta ikääntymisen kuluista selvitään.

Verotuksella pitäisi tukea yrittäjyyttä, koska yrittäjät luovat työtä ja kasvua. Ulkomaisen työvoiman palkkaamista olisi helpotettava. Sama viesti tulee myös MTK:lta.

MTK vaatii, ettei viljelijöiden, metsänomistajien ja muiden maaseutuyrittäjien verotus saa muodostua raskaammaksi kuin muiden väestöryhmien.

Verotuksesta nousee kova kiista

Elinkeinoelämä vaatii veropolitiikan kärjeksi työn verotuksen pitkäjänteistä keventämistä kaikissa tuloluokissa. Se lisäisi työllisyyttä.

– EK:n ykköstavoitteena tulevalle hallituskaudelle on ansiotuloverotuksen pitkäaikainen, pitkäjänteinen keventäminen, EK:n pääekonomisti Penna Urrila sanoo.

– Me olemme esittäneet tällaista yli vaalikausien ulottuvaa veronkevennysohjelmaa kaikissa tuloluokissa. Voisimme asteittain tuoda verotusta alas kaikissa tuloluokissa ja sitä kautta edistää työn tekemistä, työn tarjontaa ja tehdä myöskin lisätulojen ansaitsemisen yhä kannattavammaksi, Urrila sanoo.

Etla tarkentaa, että työn verotusta voisi keventää siirtämällä verotuksen painopistettä kohti kiinteistöverotusta, kulutusverotusta ja ympäristöverotusta.

SAK pitää puolestaan veropolitiikan keskeisenä tavoitteena hyvinvointivaltion rahoituspohjan turvaamista. Kokonaisveroastetta olisi korotettava, jotta rahoitus turvataan.

Ansiotuloverojärjestelmää olisi yksinkertaistettava. Verotuksen painopistettä olisi myös siirrettävä kohti pääomien verottamista.

– Verotuksen suuri kuva on se, että meillä on julkisen talouden rahoituksessa haasteita. Se edellyttää veronkorotuksia, jotta saadaan turvattua hyvinvointivaltion rahoitus ja ehkäistään uuteen leikkauskierteeseen joutuminen, SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta sanoo.

– Työn verotusta ei pidä nostaa, vaan sen sijaan verottaa varallisuutta ja pääomia entistä kattavammin, Kaukoranta toteaa.

SAK huomauttaa, että talous kasvaa vain viisailla sijoituksilla. Tutkimus–, kehittämis– ja innovaatiomenoja on nostettava, jotta Suomi ei juutu hitaan kasvun uralle.

Myös elinkeinoelämä vaatii hallitusta sitoutumaan siihen, että tutkimus- ja innovaatiotoiminnan panostuksia lisätään.

Erityisesti EK toivoo, että hallitusohjelmasta tehdään mahdollisimman konkreettinen. Kokeilujen toteuttamista tulee jatkaa, ja niitä tulee lisätä.

Joka tapauksessa Suomen seuraavan hallituksen ohjelma kasattaneen pitkälti samojen teemojen alle kuin aikaisemmatkin hallitusohjelmat. Mutta punaista lankaa on vielä mahdotonta arvailla.

Kun lomailijat täyttävät Levin hiihtokeskuksen, Kittilän väkimäärä viisinkertaistuu ja samaa vauhtia kasvaa jätevuori. Joulupaperit, säilyketölkit ja ruoantähteet päätyvät useimmiten samaan pussiin. Vuoden ensimmäisellä viikolla Leviltä lähti seitsemän rekkakuormallista sekajätettä poltettavaksi naapurimaahan.

– Tällä hetkellä jäte menee Ruotsin puolelle Sundsvalliin asti ja ensi kuun alusta alkaa menemään Kiirunaan. Pitkiä pätkiä tuo roska huilaa, sanoo Hettula Oy:n toimitusjohtaja Pertti Hettula. Yritys kerää hotellien ja matkailukäytössä olevien lomamökkien jätteitä Levillä ja Ylläksellä.

Rekkarallia joudutaan ajamaan rajan yli, koska lähin jätteenpolttolaitos Oulussa on ääriään myöten täynnä. Jätteiden lajittelu ja kierrätys pienentäisi polttojätekuormaa ja säästäisi ympäristöä, mutta pohjoisen hiihtokeskuksissa kierrätys ei toimi likimainkaan kunnolla.

– Keräyspisteet ovat niin harvassa. Tämän päivän turisti tulee junalla, lentämällä tai linja-autolla. Kun se viikon sitten asustelee siellä, niin kukapa alkaa sitä roskarallia taksilla suorittamaan, jäteyrittäjä Hettula toteaa tilanteesta sekä Levillä että Ylläksellä.

Brittituristi pitää kierrätystä itsestäänselvyytenä

Matkailuyrittäjien saamasta palautteesta voi päätellä, että tahtoa kierrätykseen on.

– Turisteilta tulee todella paljon palautetta siitä, että asia ei ole kunnossa, kertoo Levin Matkailu Oy:n vt. toimitusjohtaja Yrjötapio Kivisaari. Alppikylää muistuttavan Levin keskustan roskikset pursuavat sesonkiaikana yli äyräidensä.

– Roskikset ovat tuhannen tukossa ja jätettä on röykkiöittäin jäteastioiden vieressä, Kivisaari kertoo katunäkymästä lomasesongin ollessa Levillä vilkkaimmillaan.

Matkailutoimijat ja kunta ovat yhtä mieltä siitä, että hiihtokeskuksen maine ei kestä nykymenon jatkumista.

Laskettelusuksia kantava Olivia Clay lapsineen ei jäätävästä säästä hätkähdä vaan suuntaa kohti eturinnettä. Brittiseurue asuu hotellissa ja arvelee jättävänsä jälkeensä vain minimaalisen jätekuorman.

– Jos asut mökissä ja teet itse ruokasi, niin tuotat enemmän jätettä. Siinä tapauksessa kierrättäisin ehdottomasti, jos vain jäteastiat ovat saatavila. Minun mielestäni niin pitää tehdä kaikkialla maailmassa, toteaa Clay. Kotona Manchesterissä hän on täysin harjaantunut jätteiden lajitteluun.

Yrittäjä tilasi lajitteluun sopivan jäteauton

Jäteastioita kierrätettävälle jätteelle ei kuitenkaan ole saatavilla kuin neljässä ekopisteessä Levin hiihtokeskuksen alueella. Matkailutoimijat ja kunta ovat yhtä mieltä siitä, että hiihtokeskuksen maine ei kestä nykymenon jatkumista.

– Olemme käyneet lukuisia keskusteluja viimeisen vuoden aikana siitä, että asialle täytyy tehdä jotain ja meillä on nyt aika pitkälle valmistelussa Levin jätehuollon kehittämishanke. Siinä ihan perusteellisesti ruvetaan katsomaan, miten näihin ongelmiin löydettäisiin ratkaisuja, kertoo Kittilän ympäristösihteeri Piippa Wäli.

Haasteita jätehuollon järjestämiseen tuo sesonkiluontoisuuden lisäksi se, että Levin alueen jätteitä kerää sekä Hettula Oy, jätehuollon kuntayhtymä Lapeco että Rinki Oy.

– Tässä on niin monta toimijaa, että on haasteellista saada jätteiden keräystä sujuvaksi, Wäli toteaa.

Nopeimmin ongelmaan on reagoimassa yrittäjä Hettula, joka aloittaa mökkikohtaisen lasin, metallin ja mahdollisesti myös biojätteen keräyksen Levillä ja Ylläksellä tänä vuonna. Kiinteistökohtainen keräys onnistuu, kunhan yrityksen uusi jäteauto saapuu ja kiinteistöjen omistajat hankkivat jäteastiat kierrätysjätteelle. Pertti Hettula arvioi mökin omistajalle koituvan noin sadan euron kustannukset.

– Olemme nyt yhtenä osana siinä, että saataisiin matkailu pysymään kukoistuksessa, ettei se kaadu roskaantumiseen, Hettula toteaa.

Kuntayhtymä vasta miettii

Jätteitä koko pohjoisen Lapin alueella keräävällä kuntayhtymä Lapecolla on vielä kaksi vuotta voimassa oleva sopimus Oulun jätteenpolttolaitoksen kanssa. Lapecon toimitusjohtaja Osmo Aikio ei pidä pahana, että jätekuormat poltetaan taivaan tuuliin.

– Energiana saatava hyöty on kuitenkin 15-kertainen verrattuna siihen, kuinka paljon menee polttoainetta kun jäte kuljetaan Ouluun, Aikio sanoo.

Hän toteaa silti, että matkailijoilta tuleva palaute tuo paineita parantaa kierrätysmahdollisuuksia. Lapeco kerää lomamökkiläisten jätteitä Saariselällä, Pallaksella ja Itä-Lapin hiihtokeskuksissa.

– Siihen pyritään että saataisiin materiaalia enemmän kierrätykseen, Aikio sanoo.

Kiinteistökohtaista keräystä Lapeco ei edes harkitse, mutta korttelikohtaista kierrätystä aiotaan kokeilla tänä vuonna jossain päin Lappia.

– Tosi hyvä talvi oli tulossa, hotelliyrittäjä Juha Kuukasjärvi huokaisee katsellen tulipalon tuhoamaa hotelliansa.

Tunturihotelli Iso-Syöte oli valmis kiireiseen talvikauteen. Varauskirjat olivat täyttyneet lupaavasti, ja edessä oli vuodenvaihteen sesonki.

Kaikki muuttui rajussa tulipalossa pari päivää ennen joulua. Asukkaat ja työntekijät saatiin turvaan, mutta kansainvälisestikin huomioitua hotellia (Koillissanomat) ei voitu pelastaa.

– 23 vuotta tätä on rakennettu, ja kaikki meni uusiksi yhdessä yössä, Kuukasjärvituumaa raunioiden vieressä.

Hotellipalo vaikuttaa kymmeniin yrittäjiin

Kuukasjärven hotelli- ja safariyritys tarvitsi sesonkiaikaan noin 40 työntekijää, nyt töitä riittää enää kymmenelle tekijälle.

Hotelli Iso-Syöte on tärkeä asiakaslähde myös seudun matkailu- ja palveluyrittäjille. Kuukasjärven mukaan hotellin huoneissa ja mökeissä kirjataan vuosittain noin 30 000 majoitusvuorokautta.

Mökit ovat käytössä edelleen, mutta Pudasjärven kaupungin johdosta ja Syötteen keskusvaraamosta arvellaan, että hotelliyöpyjien puute heijastuu tavalla tai toisella jopa kymmeniin yrittäjiin.

Rajuimmin säännöllisen asiakasvirran katkeaminen vaikuttaa kahteen alueella toimivaan husky- ja poroyritykseen.

Toinen yrittäjistä on porosafareita Syötteellä ja yrityskumppaniensa kanssa Lapissa järjestävä Esa Ukonmaanaho. Hän sai joulukuun alussa valmiiksi uuden tukikohtansa Iso-Syötteelle tarkoituksenaan järjestää porosafareita hotellin kansainvälisille asiakkaille.

Talven tavoitteet menivät poroyrittäjälläkin uusiksi.

– Jouduin vähentämään yhden työntekijän, mutta hommaa ei jätetä kesken. Tästä noustaan yhdessä ja entistä vahvempina, Ukonmaanaho vakuuttaa.

Huskyt lähtevät reissutöihin Rovaniemelle

Hotellipalo oli kova isku myös Syötteen Eräpalvelut -yritykselle, jonka Johanna ja Janne Määttä omistavat.

– Uutta pitää keksiä, sillä 90-95 prosenttia asiakkaista on tullut hotellin kautta. Olemme olleet yhteyksissä etenkin Oulun suuntaan korvaavien asiakkaiden löytämiseksi, husky-yrittäjä Johanna Määttä sanoo.

Jos asiakkaita ei löydetä, kauden tappiot voivat nousta kymmeniin tuhansiin euroihin. Määtät hakevat uusia asiakkaita Oulun lisäksi Lapin vilkkailta matkailumarkkinoilta ja Rovaniemeltä, jonne osa koirista siirretään lopputalveksi.

– Meiltä lähtee 30-40 koiraa yhdessä Jannen kanssa Rovaniemelle. Paikallisen kumppanin kanssa pyrimme tavoittelemaan mahdollisimman paljon asiakkaita, Johanna Määttä kertoo.

Johanna Määtän mukaan Syötteellä toimintaa jatketaan noin 50 huskyn kanssa.

Iso-Syötteellä uskotaan tulevaisuuteen

Juha Kuukasjärvi on kokenut hotelliyrittäjä. Hän vuokrasi hotellitoiminnan vuonna 1997 ja osti lopulta hotellin yli 10 vuotta sitten.

Palossa tuhoutunut hotelli oli rakennettu vuonna 1980, mutta esimerkiksi uusi sviittiosasto oli otettu käyttöön kaksi vuotta sitten. Hotellihuoneiden viimeisimmät kunnostustyöt ja uusi kahvilaravintola puolestaan valmistuivat juuri ennen paloa.

– Nyt odotellaan vakuutuspäätöstä, minkä jälkeen pääsee rakentamaan uutta tulevaisuutta, hotelliyrittäjä toteaa.

Palo sai alkunsa todennäköisesti takkavuodosta. Vioittunut takka mahdollisti tulen pääsyn hotellin rakenteisiin.

Raskaiden päivien keskellä uuden miettiminen on ollut vaikeaa, mutta toisaalta voimiakin antavaa.

– Tunteiden vuoristorataa tässä on viime viikot menty, mutta nyt pahimman yli on jo päästy, Kuukasjärvi arvioi.

Iso-Syötteen viime vuodet ovat sujuneet nousujohteisesti.

Hiihtokeskuksen tulos ja kävijämäärät ovat kasvussa, ja se valittiin Suomessa vuoden hiihtokeskukseksi vuonna 2012. Iso-Syöte on pärjännyt hyvin myös kansainvälisessä World Ski Awards -tapahtumassa.

Syötteen keskusvaraamo vuokraa noin 200 mökkiä ja uusi hotellikin on alueella jo rakenteilla.

Hiihtokeskuksen toimitusjohtajan Jorma Terentjeffin hotelliyhtiö rakennuttaa tunturin juurelle huoneistohotellia, jonka tuntumaan on tulossa Pudasjärven kaupungin hankkeena uusi tapahtuma-areena.

Yli 100-paikkaisen hotellin pitäisi valmistua jo tämän vuoden puolella. Myös Iso-Syötteen laella yövytään hotellissa mahdollisesti jo ensi vuonna, jos kovia kokeneen hotelliyrittäjä Juha Kuukasjärven suunnitelmat toteutuvat.

– Tehdään siihen entistä ehompi hotelli. Pakko tässä on eteenpäin katsoa, Kuukasjärvi toteaa.

Lue myös:

Video: Hotelli Iso-Syötteen tuhoisa tulipalo on saatu sammutettua – rinnetyöntekijät tarkistivat aamuyöllä hotellin jokaisen huoneen ja veivät kaasupullot pois keittiöstä

Kyyneliin murtunut Iso-Syötteen hotelliyrittäjä jaksaa uskoa tulevaan: "Elämä jatkuu, kukaan ei kuollut"

Kotkan matkustajasataman vieressä sijaitsevan akvaariotalo Maretariumin valtava Itämeri-allas ammottaa tyhjänä.

Yleensä tätä akvaariotalon suurinta allasta ihailevat isot katsojajoukot, jotka haluavat nähdä suomalaisia taimenia, kuhia, sampia tai ahvenia.

Nyt kaikki on muuttunut, sillä jouluaaton aattona altaan täyttövaiheessa havaittu vuoto yllätti koko henkilökunnan ja heitti kapulan hyvin edenneiden remontointitöiden rattaisiin.

Marraskuusta asti suljettuna ollut Maretarium oli tarkoitus avata uudelleen tämän vuoden alussa, mutta vuodon vuoksi avaaminen lykkääntyy edelleen ainakin kahdella viikolla.

– Vuotanut vesi ei ehtinyt aiheuttaa vahinkoa, mutta se teetti paljon töitä. Meillä meni jouluaatto ja joulupäivä altaan vahtimiseen ja vuotojen kuivaamiseen, kertoo Maretariumin toimitusjohtaja Sari Saukkonen.

Vuodon lähteen paikallistaminen osoittautui hankalaksi. Hätiin ehdittiin kutsua apujoukkoja Isosta-Britanniasta saakka samalta yritykseltä, joka teki altaan remontin.

– Emme tienneet, johtuiko vuoto lasikuituvuorauksesta vai altaan ikkunoiden silikonisaumoista. Kun työmiehet Aquarium Technology Limitedilta tulivat ja pääsivät tarkastelemaan allasta, ilmeni, että ongelma oli juurikin silikonisaumoissa, Saukkonen sanoo.

Kalat varastoaltaissa

Sylinterimäinen Itämeri-allas on Maretariumin yli 20 akvaarioaltaasta suurin. Sen vesitilavuus on puoli miljoonaa litraa ja veden syvyys seitsemän metriä.

Altaan 120 asukkia oli jo ehditty siirtää remontin ajaksi karanteeni- ja varastoaltaisiin. Maretariumin henkilökuntaa siirtotöissä auttoivat alan opiskelijat. Lisäksi tarvittiin sukeltajia, jotta kalat saatiin siirrettyä turvallisesti altaasta toiseen.

– Kalojen hyvinvointi on etusijalla, joten nopeus siirtämisessä on tärkeintä, kertoo Maretariumin johtaja Sari Saukkonen.

Itämeri-altaassa asuu muun muassa taimenia, ahvenia ja kuhia. Suurin osa kaloista kuitenkin on sampia, jotka painavat parikymmentä kiloa.

Maretariumin toimitusjohtaja Sari Saukkonen kertoo ommelleensa niille kantokassin, jolla kalat nostettiin altaasta nosturin avulla.

– Markkinoilta ei löytynyt mistään niin suurta kassia, naurahtaa Saukkonen.

Ei ensimmäinen kerta

Vastaavia ongelmia Itämeri-altaan kanssa oli Maretariumin rakentamisvaiheessa keväällä 2002. Vuodon paikka saatiin kuitenkin paikallistettua ja korjattua avajaisiin mennessä.

Samaisessa altaassa oli vuoto myös vuotta myöhemmin, jolloin Maretarium oli suljettuna silikonisaumojen uusimisen takia kuukauden ajan.

Nyt silikonisaumat on saatu jälleen uusittua. Niiden on vielä annettava kuivua seuraavat pari viikkoa, minkä jälkeen allas on vielä täytettävä. Työn onnistuminen selviää vasta silloin.

– Itämeri-allas on jo 17 vuotta vanha ja materiaali kuluu. Mutta kyllä me nyt tavoittelemme sitä, että kun on remontti tehty niin sillä pärjätään seuraavat 15 vuotta, toimitusjohtaja Sari Saukkonen toteaa.

Uuden aikataulun mukaisesti Maretarium aukeaisi aikaisintaan kolme viikkoa aikataulusta jäljessä.

– Jos pysytään tässä aikataulussa, tästä ei koidu suurempaa haittaa asiakkaille. Tässä vaiheessa tärkeintä on, että saamme tulevaisuudelle hyvän altaan, ja että kaikki on valmista, kun ovet avataan yleisölle, Saukkonen sanoo.

Pohjois-Kymen sairaalan päivystyksen toiminnasta on tehty joulukuussa toinenkin kantelu aluehallintovirastoon.

Viime päivinä paljon huomiota saaneen päivystyksen hoitajien luottamusmiehen Paula Werningin tekemän kantelun lisäksi kouvolalainen yksityishenkilö on kannellut päivystyksen toiminnasta.

Kouvolainen nainen jonotti pitkäaikaissairaan läheisensä kanssa päivystyksessä seitsemän tuntia joulukuun alussa, minkä jälkeen hän laati kantelun.

Kouvolalaisnainen kertoo nostaneensa kantelussaan esiin hoitohenkilökunnan uupumisen ja vähäiset resurssit, sekä sen, ettei pääsy päivystykseen ole pyörätuolissa istuvalle esteetön.

Nainen on saanut tiedon, että kantelu otetaan käsiteltäväksi.

Hoitajat äärirajoilla

Päivystyksessä työskentelevän Werningin kantelu on kirjattu saapuneeksi aluehallintovirastoon muutamia päiviä kouvolalaisnaisenjättämän kantelun jälkeen. Werning on Tehyn luottamusmies ja SDP:n kaupunginvaltuutettu Kouvolassa.

Werningin kantelun mukaan henkilökuntaa on aivan liian vähän, ylitöitä tehdään paljon ja henkilöstö on uupumuksen partaalla. Se on Werningin mukaan jo riski työ- ja potilasturvallisuudelle.

– Hoitajat työskentelevät äärirajoilla. Sijaisia on vaikea saada, koska heitä ei ole. Työvuorot laaditaan jo valmiiksi vajaina, Werning sanoo.

Päivystyksessä työskentelevät 49 hoitajaa ovat omassa kannanotossaan tukeneet Werningin kantelua.

Toissa vuonna aluehallintovirasto ratkaisi omana tapauksenaan tilanteen, jossa vakavista oireista kärsinyt pieni vauva käännytettiin kotiin Pohjois-Kymen sairaalan päivystyksestä. Aluehallintovirasto antoi sairaalalle ja päivystyksessä toimineelle lääkärille hallinnollista ohjausta, mutta ei kuitenkaan todennut aihetta huomautukseen.

Aluehallintovirastoon on lisäksi eilen, maanantaina jätetty tuore kantelu Pohjois-Kymen sairaalan toiminnasta. Sitä ei ole vielä käsitelty, joten sen tarkemmasta sisällöstä ei vielä ole tietoa.

Valvontaviranomainen seuraa

Aluehallintovirastosta kerrotaan, että Pohjois-Kymen sairaalan päivystyksen toimintaa on seurattu jo jonkin aikaa.

– Otimme itse asian vireille noin vuosi sitten, kun mediassa oli enemmänkin juttuja päivystyksestä toiminnan siirryttyä Carean vastuulle, terveydenhuoltoyksikön päällikkö Anne Hiiri sanoo.

Pohjois-Kymen sairaalan toiminta siirtyi Kouvolan kaupungilta Kymenlaakson sairaanhoitopiiri Carean vastuulle vuoden 2018 alusta. Tämän vuoden alusta Kymenlaakson kaikki terveys- ja sosiaalipalvelut koottiin uuden sote-kuntayhtymän Kymsoten alaisuuteen.

Pohjois-Kymen sairaalassa olleiden muutosten vuoksi sairaalan toiminnalle annettiin aluehallintovirastossa aikaa tekeytyä, koska Hiiren mukaan kysymys oli mahdollisesti käynnistysvaikeuksista.

Joulukuussa tehdyt kantelut on liitetty päivystystä koskevan valvonta-asian kanssa yhdeksi kokonaisuudeksi. Aluehallintovirasto on toimittanut Carealle selvityspyynnön 27. joulukuuta.

– Arvioimme saamamme vastauksen perusteella, onko meidän tarpeen käydä Pohjois-Kymen sairaalassa. Se vie oman aikansa, mutta uskoisin, että kevään aikana tulisi päätös asiaan liittyen, Hiiri sanoo.

Aluehallintoviraston tavoite on antaa ratkaisunsa kanteluihin 8 kuukauden kuluessa.

Neljä uutta hoitajaa haussa

Pohjois-Kymen sairaalan päivystyksen kuormittuneeseen tilanteeseen etsitään ratkaisua lisäämällä hoitajien määrää.

Sairaalaan haetaan parhaillaan työntekijöitä neljään uuteen hoitajan toimeen. Kymsoten johtajaylihoitaja Hannele Mattilan mukaan valinnat tehdään jo lähipäivinä.

– Huutoon on vastattu jo viime vuoden puolella, kun päätettiin näiden uusien työpaikkojen perustamisesta. Tätä seurataan nyt suurennuslasin kanssa, että riittääkö tämä mitoitus, Mattila sanoo.

Mattila itse on toiminut johtajaylihoitajana uudessa sote-kuntayhtymässä vasta vuoden alusta. Hän kertoo kuitenkin olleensa kollegansa kautta tietoinen siitä, että lisämiehitystä Pohjois-Kymen sairaalassa tarvitaan.

– Kun yhteispäivystys Pohjois-Kymen sairaalassa viime vuoden alussa päättyi, oletettiin, että päivystyspotilaiden määrä vähenee noin 20 prosentilla. Potilaiden määrä on vähentynyt kuitenkin vain noin 15 prosenttia, Mattila sanoo.

Mattila käy keskiviikkona tapaamassa päivystyksen työntekijöitä ja keskustelemassa tilanteesta. Lisäksi hän on paikalla Kymsoten hallituksen kokouksessa perjantaina, jolloin asiasta syntynee myös keskustelua.

Valtion kiinteistöyhtiö Senaatti-kiinteistöt on aloittanut selvitykset Alvar Aallon suunnitteleman Kulttuuritalon ja samassa yhteydessä olevan vanhan kotitalousopettajaopiston myymiseksi.

Yksi syy myyntiaikeille on, että Kulttuuritalon toimistotilat ovat suurimmaksi osaksi tyhjillään, eikä valtio ole löytänyt tiloille käyttäjiä.

– Olisi järkevä saada arvokkaalle ja historialliselle kiinteistölle omistaja, jolla on kyky ja resurssit kiinteistön ja sen toiminnan kehittämiseen, toteaa Senaatti-kiinteistöjen toimialajohtaja Tuomas Pusa tiedotteessa.

Kulttuuritalon tapahtuma- ja kokoustoiminnan tilat eivät ole valtion käytössä. Selvitystyö ei vaikuta tilojen nykyiseen käyttöön.

Senaatti-kiinteistöt on jo käynyt alustavia keskusteluja Museoviraston, opetus- ja kulttuuriministeriön sekä ympäristöministeriön kanssa. Myynti voidaan aloittaa vasta, kun kaikki tarvittavat lausunnot ja luvat on saatu. Senaatti-kiinteistöt hakee lausunnon koko kiinteistökokonaisuudesta. Vasta myöhemmin päätetään, mitä myytävä kokonaisuus käsittää.

Kulttuuritalo on suojeltu valtioneuvoston päätöksellä vuonna 1989. Talo valmistui vuonna 1958 ja se juhli viime vuonna 60-vuotistaivaltaan. Talon konserttisalissa on nähty lukemattomia maailmanluokantähtiä Jimi Hendrixistä Metallicaan.

Talon ensimmäinen suurin omistaja oli Suomen kommunistinen puolue ja sen keskustoimisto sijaitsi talossa. Arvorakennus siirtyi monien omistajavaihdosten jälkeen Senaatti-kiinteistöjen haltuun vuonna 2006.

Yhdysvalloissa Tennesseen kuvernööri päätti armahtaa vuosia vankilassa olleen 30-vuotiaan Cyntoia Brownin. Brown tuomittiin teini-ikäisenä kolmikymppisen miehen murhasta vankilaan.

– Vaikka Cyntoia Brown teki hirvittävän rikoksen 16-vuotiaana, on vaatimus 51 vuoden viettämisestä vankilan sisällä liian ankara, kirjoitti kuvernööri Bill Haslam.

Tapaus on saanut laajasti huomiota, sillä useat julkkikset, kuten laulaja Rihanna ja tosi-tv-tähti Kim Kardashian, ovat ottaneet kantaa Brownin puolesta. Nuoren naisen tapausta on kritisoitu siitä, että aikoinaan Brownin tuomiossa ei otettu huomioon sitä, että hän oli seksuaalisen rikoksen ja ihmiskaupan uhri.

Maanantaina republikaanikuvernööri Haslam kertoi lyhentäneensä tuomiota tapauksen ristiriitaisuuden lisäksi myös siksi, että Brown on 15 vuotta vankilassa ollessaan opiskellut korkeakoulututkintoon asti. Nainen pääsee 10 vuoden mittaiseen ehdonalaiseen vapauteen elokuussa.

Muun muassa Kardashian kiitti päätöksestä Twitterissä, jossa hän julkaisi kädentaputuksia sisältävän tviittinsä.

BBC:n mukaan myös Yhdysvalloissa ensimmäisenä tummaihoisena naisena kuvernööriksi pyrkinyt demokraattipuolueen Stacey Abrams kehui päätöstä.

– Oikeus on vihdoin toteutunut: Cyntoia Brown on armahdettu. Voitto kuuluu Cyntoia Brownille sekä Tennesseen aktivisteille, jotka taistelevat ihmiskauppaa vastaan. Se kuuluu mustille naisille, jotka eivät suostuneet myöntämään epäoikeudenmukaisuutta vaan työskentelivät muutoksen eteen.

Ex-tarkka-ampuja yritti ostaa seksiä

Brown tuomittiin vuosia sitten Johnny Allen nimisen kiinteistövälittäjän murhasta ja ryöstöstä. Vuonna 2004 nashvilleläinen mies oli 42-vuotias entinen armeijan tarkka-ampuja, joka yritti ostaa Brownilta seksiä 150 dollarilla.

Miehen kerrotaan hakeneen Brownin asunnolleen, jonka jälkeen hän oli näyttänyt aseitaan ja alkanut ahdistella seksuaalisesti teinityttöä. Brown kertoi ampuneensa miehen, koska oli pelännyt tämän tappavan hänet. Lisäksi hän oli miehen kuoleman jälkeen ottanut asunnolta rahaa, tavaroita ja aseen.

Puolustuksen mukaan tyttö oli pelännyt parittajaansa niin paljon, että otti mukaansa viemisiä asunnolta.

Brownin tapaus on ollut esillä vuonna 2011 Me Facing Life: Cyntoia's Story -dokumenttielokuvassa ja on saanut vuosien aikana paljon huomiota sosiaalisessa mediassa.

Ilman kuvernöörin armahdusta Brown olisi joutunut olemaan vankilassa vuoteen 2055.

Helsingissä ja Turussa kulkevat sähköbussit palaavat tällä viikolla liikenteeseen tarkastusten jälkeen. Uudenvuodenaattona sähköbussit asetettiin ajokieltoon, kun linja-auton ohjaus petti Helsingissä.

Kotimaisen valmistajan kaikki Linkker-bussit vedettiin tapauksen jälkeen varotoimenpiteenä pois liikenteestä. Helsingin seudun liikenteen HSL:n bussi oli liikenteessä ohjauksen pettäessä ja siinä oli matkustajia.

Linkker Oy:n toimitusjohtaja Sami Ruotsalainen kertoo, että ohjausvika on varmistunut vetovarren murtumaksi, joka johtui väsymisrasituksesta. Vika on koskenut toistaiseksi vain yhtä linja-autoa. Aikaisemmin Linkker on kertonut, että kaikki sen toimittamat linja-autot tarkastetaan muun muassa röntgenkuvauksilla.

– Murtuma tapahtui autolle, joka oli ensimmäinen tehty sähköautomme. Tässä autossa on käytetty eri valmistajalta tulleita osia, kertoo Ruotsalainen.

Linkker on selvittänyt, että vetovarressa oli särö, joka on syntynyt todennäköisesti varren valmistusprosessin yhteydessä. Linkkerin ensimmäinen auto valmistui vuonna 2016.

Turussa sähköbussit jo liikenteessä

Turun seudun joukkoliikenne Fölin liikennöintiin bussit palasivat Linkkerin mukaan maanantaina. Föli vahvistaa asian. Turussa on kuusi sähköbussia. Nyt tiistaina HSL:n kymmenen sähkölinja-autoa puretaan ja tarkastetaan. Ruotsalainen arvioi, että valmista tulee tänään illalla.

– HSL:n sähköbussit voivat palata liikennöintiin jo illalla, mutta liikennöitsijästä sitten riippuu palaavatko ne liikennöintiin vasta huomisaamuna. Oletuksena on, että näistä HSL:n muista busseista ei vikaa löydy, koska Turun bussit ovat enemmän ajettuja, Ruotsalainen sanoo.

Myös Ruotsin Luulajassa bussit olivat hetken pois liikenteestä, mutta ne otettiin jo aikaisemmin käyttöön.

Linkker Oy:n toimitusjohtaja Sami Ruotsalainen kertoo, että yhtiö tarkastaa vielä Tanskan Kööpenhaminassa olevat bussit huomenna. Yhtiöllä on sähköbusseja myös Venäjällä ja Singaporessa.

Moottoripyöristä kaikkein ikonisin, Harley-Davidson, kulkee pian myös sähkön voimalla.

Pyöriä valmistava samanniminen yhtiö ilmoitti jo viitisen vuotta sitten kehittelevänsä sähköllä kulkevaa versiota moottoripyörästään. Tuolloin tavoitteena oli, että sähkö-Harrikka olisi jokamiehen ja -naisen ostettavissa vuonna 2021.

Nyt aikataulu on nopeutunut. Yhtiön mukaan sähköinen moottoripyörä tulee kauppoihin jo ensi elokuussa Yhdysvalloissa. Muualla maailmassa myynti alkaa myöhemmin ilmoitettavana ajankohtana.

Edistyneen akkuteknologian ansiosta uusi pyörä kiihdyttää 60 mailin tuntinopeuteen kunnioitusta herättävästi 3,5 sekunnissa. Nopeus vastaa noin 96:ta kilometriä tunnissa. Sen luvataan liikkuvan kertalatauksella noin 175 kaupunkikilometriä.

Jarruttaminen lataa akkua ja tuo lisäkilometrejä.

Kelpaako sähköinen ääni Harrikka-harrastajille?

Sähkö-Harrikassa ei ole vaihteita tai kytkintä, mikä tekee ajamisesta yhtiön mukaan helppoa puuhaa.

Tähän liittyy myös pyörän kenties suurin ongelma: sen moottori ei tuota tuttua matalaa jyrinää, jota yhtiö yritti peräti patentoida parikymmentä vuotta sitten.

Yhtiön lehdistötiedotteen mukaan sähkö-Harrikalla on kuitenkin kehitetty insinöörivoimin uusi, futuristiseksi kuvattu ääni, joka kuuluu kiihdytettäessä.

Harley-Davidsoneillä liikkuvat motoristit on yleensä mielletty nahkatakkisiksi partasuiksi. Kelpaako sähköpyörä myös heille, jää nähtäväksi, kirjoittaa futurism.com.

Lue lisää:

Moottoripyöräily voi olla tulevaisuudessa täysin kiellettyä – uskalletaanko prätkiä enää päästää teille, kun muu liikenne robotisoituu?

Kerrostaloasuntojen kysyntä on tasaantunut huippuvuosista Rovaniemellä. Uusia kerrostaloasuntoja myydään nyt aiempaa vähemmän sijoittajille, arvioivat kiinteistönvälittäjät tuoreessa markkinaennusteessa.

– Rovaniemellähän on ollut aika paljon uustuotantoa ja sijoittajat ovat kyllä ostaneet runsaasti asuntoja. On kuitenkin olemassa joku raja, kuinka paljon siellä on vuokralaisia tarjolla sijoitusasunnoille, Suomen kiinteistönvälitysliiton toimitusjohtajan Jussi Mannerberg sanoo.

Rovaniemi on ollut asuntosijoittajien silmissä houkutteleva kaupunki. Viime vuonna Rovaniemi rankattiin maan viidenneksi tuottoisimmaksi paikkakunnaksi asuntosijoittamiseen.

Hinnat eivät nouse toivotusti

Mannerbergin mukaan asuntosijoittamisen suosion lasku näkyy myös muualla kuin Rovaniemellä.

– Tämä on ehkä koko Suomea koskeva ilmiö. Sijoituspuolella ostajia on ollut aika paljon liikkeellä ja nyt se tilanne on ehkä vähän rauhoittunut, koska asuntojen hinnat eivät ole enää nousseet niin jyrkästi ja toisaalta ihmiset jakavat sijoituksiaan tasaisesti kaikkiin erilaisiin instrumentteihin, kuten osakkeisiin ja muualle.

Kiinteistönvälitysliiton kyselystä käy ilmi, että uusille kerrostaloasunnoille on edelleen kysyntää Rovaniemellä, mutta niitä ostetaan aiempaa enemmän omaan käyttöön. Rivitaloasunnoille olisi Rovaniemellä enemmän kysyntää kuin on tarjontaa.

– Tähän on vaikea keksiä muuta selitystä kuin sen, että ehkä Rovaniemellä on kaavoitettu enemmän kerrostalo- kuin rivitaloasuntoja. Pohjoisessa kuitenkin moni varmasti haluaisi asua tilavammin kuin etelässä, Mannerberg pohtii.

Lapista Kiinteistönvälitysliiton kyselyyn vastasi kymmenkunta yritystä.