Quantcast
Channel: Yle Uutiset | Luetuimmat
Viewing all 119849 articles
Browse latest View live

Chili laittaa aineenvaihdunnan hyrräämään ja 7 muuta väitettä – asiantuntijat vastaavat

$
0
0

Oletko syyttänyt huonoa aineenvaihduntaa siitä, että olet lihonut? Mikä vaikutus on aineenvaihdunnalla laihduttaessa ja kuntoillessa?

Aineenvaihdunta mielletään arkikielessä samaksi kuin energiankulutus, eli kuinka paljon kaloreita elimistö käyttää. Perusaineenvaihdunta eli lepoenergiankulutus koostuu ihmisen elinten perustoiminnoista, esimerkiksi lihasten, aivojen ja sydämen toiminnasta levossa. Myös ruoka ja liikkuminen vaikuttavat ihmisen kokonaisenergiankulutukseen.

Mustajoki muistuttaa, että aineenvaihdunta on tavattoman monimutkaista.

– Ihmisen soluissa tapahtuu satoja reaktioita päivittäin, eikä aineenvaihdunnalle voi määrittää mitään tiettyä oikeaa tasoa.

Kokosimme aineenvaihduntaan liittyviä väittämiä ja etsimme niihin asiantuntijoiden vastaukset.

Kysymyksiin vastasivat hormoni- ja aineenvaihduntasairauksien erikoislääkäri Pertti Mustajoki ja liikuntabiologi, personal trainer Timo Haikarainen.

1. Syömällä paljon chiliä ja mausteisia ruokia voit kiihdyttää aineenvaihduntaa

Tämä on pötyä, sanoo Pertti Mustajoki. Hänen mukaansa kaikki ruoka-aineet kiihdyttävät aineenvaihduntaa, mutta ei ole olemassa joitakin tiettyjä ruoka-aineita, jotka tekisivät sitä tavallista enemmän.

Keskimääräinen ruuan aiheuttama aineenvaihdunnan lisäys on kokonaisenergiankulutuksesta noin 10 prosenttia, selvittää Mustajoki.

– Kun syömme, se käynnistää aineenvaihdunnassa valtavan suuria reaktioita. Suolen pitää tuottaa ruuansulatusentsyymejä. Ravintoaineet, jotka suolissa pilkkoutuvat pieniksi, pitää siirtää elimistöön suolen seinämän kautta. Kun aineet ovat veressä, ne kulkeutuvat soluihin ja varsinkin maksaan, ja niitä käsitellään siellä eri tavoin, Mustajoki selvittää ruokakulutuksen perusideaa.

Liikuntabiologi, personal trainer Timo Haikarainen ei täysin tyrmää tiettyjen ruoka-aineiden aineenvaihduntaa kiihdyttävää vaikutusta. Hänen mukaansa tutkimuksissa on näytetty, että chilin ja vihreä teen tietyt ainesosat ja kofeiini voivat pieneltä osin vaikuttaa aineenvaihduntaan tehostavasti. Haikaraisen mukaan vaikutukset ovat hyvin pieniä, muutaman prosentin luokkaa.

– Jos tykkää tulisesta ja mausteisesta ruuasta, niin niitä voi syödä, mutta on turha odottaa mitään maagista efektiä aineenvaihdunnassa. Jos ei pidä mausteisesta ruuasta, en lähtisi sitä syömään siinä toivossa, että aineenvaihdunta lisääntyy, sanoo Haikarainen.

2. Proteiini kiihdyttää aineenvaihduntaa

Proteiinin polttaminen vaatii elimistöltä enemmän energianlisäystä kuin rasvan tai hiilihydraattien kuluttaminen, sanoo Mustajoki. Kun syö proteiinia, se pilkkoutuu suolistossa ja muuttuu rakennusaineeksi elimistössä.

Mustajoen mukaan proteiinien runsas käyttö on tutkimusten perusteella painonhallinnassa hieman muita parempi vaihtoehto.

– Proteiineissa, rasvoissa ja hiilihydraateissa on kaloreita ja energiaa. Proteiinin prosessointiin elimistössä kuluu kaloreista yli 10 prosenttia, rasvoista noin viisi, eli ne menevät yksinkertaisinta tietä elimistöön ja hiilihydraatit ovat siinä välissä. Elimistö muuttaa myös ravinnon ylimääräisen proteiinin rasvaksi, joka varastoituu rasvakudokseen, sanoo Mustajoki.

3. Aineenvaihdunta vilkastuu lisäämällä liikuntaa

Liikunnalla on aivan valtava merkitys, sanoo Mustajoki. Heti kun lähtee paikoiltaan liikkeelle, aineenvaihdunta kiihtyy. Lihassolut, jotka meitä liikuttavat, tarvitsevat energiaa ja kaloreita. Aina, jos haluaa painoa tiputtaa, niin runsas liikunta auttaa siinä, muistuttaa Mustajoki.

Kuntoillessa lisääntyy rasvaton massa eli käytännössä lihas, mikä puolestaan lisää aineenvaihduntaa. Yksi kilo lihasta lisää energiankulutusta 13 kilokaloria, sanoo Haikarainen. Hän nostaa esiin myös kuntoilun jälkeen tulevan niin sanotun jälkipolton. Matalatehoisessa harjoittelussa treenin jälkeen aineenvaihdunnan vilkastuminen on vähäisempää kuin pitempikestoisen kovatehoisen harjoittelun jälkeen.

– Tutkimuksissa on havaittu, että koko keholle tehty voimaharjoittelu saattaa kiihdyttää kehon aineenvaihduntaa eli energiankulutusta levossa jopa 72 tunnin ajan.

4. Aineenvaihdunta toimii vilkkaasti, kun suoli toimii ja käyt useasti pissalla

Virtsaamisen lisääntyminen ei ole mitenkään liitoksissa energiankulutukseen. Se, kuinka paljon pissattaa, johtuu puhtaasti siitä, kuinka paljon juo nestettä. Suolen aktiivisuus ei myöskään kerro mitään aineenvaihdunnasta, sanoo Mustajoki.

5. Ikä ja sukupuoli vaikuttavat aineenvaihduntaan

Pitää paikkansa, että ikä vaikuttaa aineenvaihduntaan, sanoo Mustajoki. Noin neljänkymmenen ikävuoden jälkeen energiankulutus hidastuu, mutta kyseessä ei ole mitenkään dramaattinen muutos.

– Aineenvaihdunnan hidastumisessa noin neljäs- tai viideosa johtuu ihmisen perusaineenvaihdunnan hidastumisesta. Suurin osa johtuu siitä, että liikutaan vähemmän, Mustajoki sanoo.

Sukupuolellakin on merkitystä. Mustajoen mukaan esimerkiksi lepoenergiankulutuksen näkökulmasta mies kuluttaa hieman enemmän kuin saman painoinen nainen.

– Tämä johtuu siitä, että naisessa on rasvakudosta enemmän. Rasva kuluttaa levossa hyvin vähän kaloreja, mutta lihas kuluttaa niitä kohtuullisesti, hän selvittää.

Haikarainen kuulee työssään hidastuvan aineenvaihdunnan yhtenä tekosyynä sille, miksi painoa on keski-ikäisenä kertynyt liikaa. Haikarainen antaa esimerkin: nuorena hyötyliikuit kouluun ja takaisin, kiertelit kaupungilla, harrastit liikuntaa ja söit maltillisesti. Keski-ikäisenä kaikki on toisin. Kuljet työmatkat autolla, istut päivän toimistossa, saatat käydä jumpassa ja ehkä herkuttelet illalla.

– Keski-ikää lähestyvän painonnousu ei johdu vain lepoaineenvaihdunnan hidastumisesta vaan kulutuksen ja energiansaannin suhteen muutoksesta. Jos ajattelet, että et voi tehdä lihomiselle mitään, niin siinä ammut itseäsi jalkaan.

6. Aloitan dieetin, jossa paino putoaa ensin onnistuneesti. Parin kuukauden jälkeen paino jumahtaa tiettyyn lukemaan. Aineenvaihduntani on jumissa.

Aineenvaihduntaa ei tässä tilanteessa voi syyttää, sanoo Mustajoki. Kun ruokaa on niukasti, elimistö alkaa säästää energiaa eli menee säästöliekille. Tällöin esimerkiksi lepoenergiankulutus vähenee, ja samaten käy ruokakulutuksessa, koska ruuan määrä vähenee. Kyseessä on Mustajoen mukaan fysiologialle mielekäs ja normaali reaktio.

– Lepoenergiankulutus on yli puolet kokonaisenergiankulutuksesta. Rajun dieetin aikana se voi vähentyä 10 prosentilla, eli määrä ei ole kovin suuri.

– Jos olet laihtunut 10 kiloa, kulutat myös selvästi vähemmän kaloreita. Jos haluat laihtua lisää, niin kaloreiden määrää pitää ravinnossa vähentää entisestään ja tehdä muutoksia liikkumiseen.

7. Syö useita kertoja päivässä, jotta aineenvaihdunta pysyy käynnissä

Haikaraisen mukaan väittämä ei pidä paikkaansa. Jos oletetaan, että energian ja ravintoaineiden määrä on sama, ei sillä ole merkitystä, syökö 2–3 kertaa päivässä vai 5–6 ateriaa päivässä. Aterioiden lukumäärällä ei ole aineenvahdunnan toimivuuden kannalta merkitystä.

– Energian määrä, proteiinin, hiilihydraatin ja rasvan suhde ja liikunnan määrä määrittää sen, meneekö kroppa säästöliekille. Jos jaksat kuntoilla ja voit hyvin pari kertaa päivässä syömällä, ei sinun tarvitse muuttaa tapojasi, sanoo Haikarainen.

Hän suosittelee useimmiten ihmisille neljästä viiteen aterian syömistä päivässä. Syynä ei ole aineenvaihdunnan ylläpitäminen vaan yleisen tasaisen energiatason säilyttäminen, nälän ja kylläisyyden parempi hallinta ja se, että jaksaa liikkua paremmin.

8. Toiset ovat laihoja tai lihavia perimänsä takia. Perintötekijät vaikuttavat aineenvaihduntaan.

Haikaraisen mukaan ihmisten aineenvaihdunnassa on perinnöllisistä syistä johtuvia eroja. Hänen mukaansa aineenvaihdunnan ja energiankulutuksen mukautuvaisuus on toisilla ihmisillä isompi kuin toisilla, kun energiaa lisätään.

– Toiset ihmiset lihovat tästä syystä helpommin kuiten toiset. Sama pätee energian vähentämisessä, kun laihdutetaan. Toisilla ihmisillä rasva palaa todella helposti, ja toinen saattaa joutua tekemään hirveästi hommia, ennen kuin tapahtuu mitään muutosta. Osittain tämä johtuu yksilöllisen aineenvaihdunnan mukautumiskyvystä.

Lue myös:

Eemeli Ranta-Panula, 16, urakoi uskomattoman painonpudotuksen ja laihdutti 40 kiloa: "Ensimmäinen puoli vuotta oli varmaan vaikeinta"

Taviskuntoilija, kuuntele kehoasi! – Ylikuormitustilasta kärsinyt Kati Kosonen: "Välillä kävin salin pihassa kääntymässä ja olisin halunnut mennä, mutta en vaan jaksanut"

Miten lihas kasvaa ja rasva palaa? Lihastohtori kumoaa humpuukiväitteet treenistä ja ravinnosta


Golden Globe -gaalassa palkittiin elokuvien ja tv-sarjojen parhaimmistoa, Bohemian Rhapsody sekä Roma -elokuville tärkeimpiä pystejä

$
0
0

Vuoden 2018 elokuvien ja tv-sarjojen parhaimmistoa palkittiin maanantaina aamuyöllä Suomen aikaa alkaneessa Golden Globe -gaalassa Los Angelesissa.

Palkinnot jakaa Yhdysvalloissa asuvista ulkomaisista toimittajista koostuva Hollywood Foreign Press Association jo 76. kertaa.

Parhaana draamaelokuvana palkittiin Bohemian Rhapsody. Samasta Queen-yhtyeestä kertovasta elokuvasta parhaan miespääosan palkinnon sai Rami Malek. Hän näytteli yhtyeen laulajaa Freddie Mercurya elokuvassa. Näyttelijä omisti palkintonsa laulajatähdelle.

Rami Malek sai parhaan miespääosan palkinnon roolistaan Queen-yhtyeen laulajana Freddie Mercuryna.
Rami Malek sai parhaan miespääosan palkinnon roolistaan Queen-yhtyeen laulajana Freddie Mercuryna.Mike Nelson / EPA

Parhaan naispääosan palkinnon draamaelokuvasta sai näyttelijä Glenn Close elokuvasta The Wife. Close näytteli elämänvalintojaan kyseenalaistavaa, itseriittoisen miehen vaimoa. Ehdolla olivat myös Lady Gaga, Nicole Kidman, Melissa McCarthy sekä Rosamund Pike.

Golden Globe Awards tviittasi, että Close oli yllättynyt palkinnostaan.

Myös Malek kommentoi saamaansa palkintoa. Hän kertoi, ettei muista palkintotilanteesta mitään.

Green Book -elokuva sai parhaan elokuvan palkinnon komedia- ja musikaalielokuvasarjassa.

Olivia Colman voitti parhaan naispääosan palkinnon komedia- ja musikaalielokuvasarjassa suorituksestaan elokuvassa The Favorite.

Olivia Colman poseeraa The Favorite elokuvastaan saamansa parhaan naispääosan palkintonsa kanssa.
Olivia Colman poseeraa The Favorite elokuvastaan saamansa parhaan naispääosan palkintonsa kanssa. Mike Nelson / EPA

Roma -elokuvan ohjaaja Alfonso Cuaron sai parhaan ohjaajan palkinnon. Roma palkittiin myös parhaana vieraskielisenä elokuvana.

Alfonso Cuaron vei kotiin parhaan ohjaajan ja parhaan vieraskielisen elokuvan palkinnot.
Alfonso Cuaron vei kotiin parhaan ohjaajan ja parhaan vieraskielisen elokuvan palkinnot.Mike Nelson / EPA

Elämäntyöstä viihteen parissa jaettavan Cecil B. DeMille –palkinnon sai Jeff Bridges. Vuosikymmeniä alalla ollut Bridges on ollut useasti ehdokkaana sekä Golden Globen ja Oscar-palkinnon saajaksi. Hän on saanut Golden Globe-, Oscar- ja SAG-palkinnon roolistaan Crazy Heart -elokuvassa.

Jasper Pääkkönen, Zaida Bergroth, Laura Birn ja Samuli Vauramo Golden Globessa.
Jasper Pääkkönen, Zaida Bergroth, Laura Birn ja Samuli Vauramo Golden Globessa.Pete Dhuy

Suomesta gaalassa mukana olivat näyttelijät Jasper Pääkkönen, Laura Birn sekä Samuli Vauramo ja ohjaaja Zaida Bergroth. Pääkkönen näytteli BlacKkKlansman -elokuvassa, joka oli ehdolla neljässä eri kategoriassa. Elokuva jäi lopulta palkinnotta. Se kisasi parhaan draamaelokuvan palkinnosta ja Spike Lee oli ehdolla parhaaksi ohjaajaksi.

Lady Gaga, Jackson Lee, Tonya Lewis Lee, Spike Lee and Satchel Lee Golden Globe -palkintotilaisuuden punaisella matolla.
Lady Gaga, Jackson Lee, Tonya Lewis Lee, Spike Lee and Satchel Lee Golden Globe -palkintotilaisuuden punaisella matolla.Mike Nelson / EPA

Christian Bale voitti näyttelijän Golden Globen komediasta Vice.

Näyttelijä Regina King palkittiin sivuosastaan elokuvassa If Beale Street Could Talk ja Mahershala Ali sivuosastaan Green Book -elokuvassa. Elokuva sai myös parhaan käsikirjoituksen palkinnon.

Mahershala Ali sai parhaan miessivuosan palkinnon elokuvasta Green Book.
Mahershala Ali sai parhaan miessivuosan palkinnon elokuvasta Green Book.. Mike Nelson / EPA

Television sivuosan näyttelijöistä palkittiin Ben Whishaw sarjasta A Very English Scandal. Perienglantilainen skandaali -minisarja on ollut nähtävissä myös Suomessa Yle Areenassa ja TV1-kanavalla.

Näyttelijä Ben Whishaw sai Golden Globen sivuosastaan  A Very English Scandal.
Näyttelijä Ben Whishaw sai Golden Globen sivuosastaan A Very English Scandal.Mike Nelson / EPA

Televisiosarjojen naisnäyttelijänä palkittiin Sandra Oh osastaan draamassa Killing Eve.

Shallow voitti parhaan alkuperäisen kappaleen tunnustuksen. Kappale kuullaan A Star Is Born -elokuvassa, joka on Lady Gagan tähdittämä.

Lady Gaga jäi ilman palkintoa parhaan naispääosan kisassa, mutta sai palkinnon laulustaan Shallow parhaana alkuperäisenä musiikkikappaleena.
Lady Gaga jäi ilman palkintoa parhaan naispääosan kisassa, mutta sai palkinnon laulustaan Shallow parhaana alkuperäisenä musiikkikappaleena. Mike Nelson / EPA

Patricia Arquette voitti Golden Globe –palkinnon parhaana näyttelijänä tv-sarjassa roolistaan Escape at Dannemorassa.

Patricia Arquette on voittanut Golden Globe –palkinnon parhaana näyttelijänä tv-sarjassa.
Patricia Arquette on voittanut Golden Globe –palkinnon parhaana näyttelijänä tv-sarjassa.Mike Nelson / EPA

Parhaana animaatioelokuvana palkittiin Spider-Man, Hämähäkkimies.

Näyttelijä Michael Douglas sai tunnustuksen tv:n musiikki- tai komediasarjassa osastaan The Kominsky Methodissa (Kominsky-metodi).

Näyttelijä Richard Madden sai tunnustuksen osastaan draamasarjassa Bodyguard.

The Americans palkittiin parhaana television draamasarjana. Se on yhdysvaltalainen draamasarja, jonka on luonut Joe Weisberg. Sarja kertoo kahdesta KGB-agentista, jotka esittävät amerikkalaista avioparia Washingtonissa kylmän sodan aikaan 1980-luvulla.

Terry Crews and vaimo Rebecca King-Crews ovat saapumassa Golden Globe -gaalaan.
Terry Crews and vaimo Rebecca King-Crews ovat saapumassa Golden Globe -gaalaan.EPA
Yhdysvaltalainen näyttelijä ja tanssija Holly Taylor saapuu 76. vuosittaiseen Golden Globe -palkintotilaisuuteen Beverly Hilton -hotelliin, Beverly Hillsiin, Kaliforniassa, 6. tammikuuta 2019.
Yhdysvaltalainen näyttelijä ja tanssija Holly Taylor saapuu 76. vuosittaiseen Golden Globe -palkintotilaisuuteen Beverly Hilton -hotelliin, Beverly Hillsiin, Kaliforniassa, 6. tammikuuta 2019.Mike Nelson / EPA

Lue myös:

Golden Globe -palkinnot jaetaan yöllä – putsaako Lady Gaga palkintopöydän, ja kuinka käy Jasper Pääkkösen elokuvan? Jasper Pääkkösen tähdittämä BlacKkKlansman ehdolla parhaaksi elokuvaksi Golden Globeissa

Aiheesta muualla:

Golden Globes: 15 things to know, from ‘A Star Is Born’ snubs to Christian Bale’s Satan shoutout

Väsyneet hoitajat kertovat arjestaan sairaalassa, jossa heitä on liian vähän: "Joudumme tinkimään potilaiden hygieniasta ja ravitsemuksesta"

$
0
0

Maanantai-aamuna Pohjois-Kymen sairaalan päivystyksessä Kouvolassa oli jonoa jo heti aamusta. Hoitoa odotti nelisenkymmentä potilasta.

Päivystyksessä työskentelevän hoitajan Paula Werningin mukaan tilanne oli toissa yönä pahoin kuormittunut. Lähiesimies jouduttiin soittamaan töihin, koska muutoin lisävoimaa ei saatu.

Hoitohenkilöstön uupuminen ja huoli potilasturvallisuudesta huolestuttaa sairaanhoitajia Pohjois-Kymen sairaalassa Kouvolassa.

– Hoitajat työskentelevät äärirajoilla. Sijaisia on vaikea saada, koska heitä ei ole. Työvuorot laaditaan jo valmiiksi vajaina, Werning sanoo.

Henkilökuntaa liian vähän

Pohjois-Kymen sairaalan päivystyksessä on töissä 49 hoitajaa. He ovat kritisoineet työolojaan yhteisessä kannanotossaan sunnuntaina.

Lisäksi Paula Werningon luottamusmiehenä tehnyt kantelun Etelä-Suomen aluehallintovirastoon. Werning on ammattiliitto Tehyn luottamusmies ja SDP:n Kouvolan kaupunginvaltuutettu.

Kantelun mukaan henkilökuntaa on aivan liian vähän, ylitöitä tehdään paljon ja henkilöstö on uupumuksen partaalla. Se on Werningin mukaan jo riski työ- ja potilasturvallisuudelle.

– Valitettavasti kuormittavuus näkyy siinä, että potilaan saapumisesta päivystykseen voi mennä tunti tai puolitoista ennen kuin hoitaja ehtii ottaa hänet vastaan. Lisäksi menee liian pitkään, ennen kuin hoitaja ehtii toteuttaa lääkärien potilaille antamia hoito- ja lääkemääräyksiä, Werning sanoo.

Hoitajat kertovat kannanotossaan,että Werning on pitänyt esimiehet ajan tasalla päivystyksen tilanteesta, eikä kantelun aluehallintovirastoon pitäisi olla yllätys.

Sairaala muutoksessa

Pohjois-Kymen sairaalassa on ollut paljon muutoksia viime vuonna.

Erikoissairaanhoidon päivystys loppui Pohjois-Kymen sairaalassa reilu vuosi sitten. Terveydenhuollon ja sosiaalihuollon päivystysjärjestelmää uudistettiin siten, että Kymenlaaksossa leikkaukset keskitettiin tehtäväksi keskussairaalassa Kotkassa.

Pohjois-Kymen sairaalan tehtävä muuttui kuntouttavaksi sairaalaksi, jonne jäi yleislääkäritasoinen päivystys.

Samalla päivystyksessä Kouvolassa työskentelevien hoitajien määrää vähennettiin.

Lisäksi sairaalan toiminta siirtyi vuoden 2018 alusta Kouvolan kaupungilta Kymenlaakson sairaanhoitopiiri Carealle. Sairaanhoitopiiri muuttui vuoden alusta sote-kuntayhtymä Kymsoteksi, joka huolehtii koko maakunnan sosiaali- ja terveyspalveluista, myös kuntien kontolle aiemmin kuuluneista palveluista.

Pohjois-Kymen sairaala
Pohjois-Kymen sairaala sijaitsee Kuusankoskella.Pyry Sarkiola / Yle

Päivystyksessä jonotetaan vuodeosastoille

Kymsoten päivystyksen ylilääkäri Kimmo Salmio tunnistaa hoitajien huolen.

– En yhtään ihmettele, että olemme tässä tilanteessa. Tässä on monta asiaa, jotka yhdistyvät. Heti viime vuoden alussa tuli selville, että hoitohenkilökunnan resurssit ovat vähäiset siihen nähden, miten paljon potilaita oli.

Tammi-helmikuussa ruuhkaa aiheuttivat influenssaa potevien ihmisten määrä. Kesällä puolestaan kahden vuodeosaston sulkeminen kertaantui päivystyksessä. Osastot pidettiin suljettuna, koska lääkäreistä oli pulaa.

– Aika ajoin päivystykseen on valitettavasti muodostunut ylimääräinen vuodeosasto, kun potilaat odottavat vuodeosastopaikalle pääsyä. Nämä potilaat vievät hoitajilta enemmän resurssia kuin tavallinen päivystyspotilas, Salmio sanoo.

Hoitajat sanovat joutuvansa tinkimään jopa muun muassa lääkkeiden tehon seurannasta, puhumattakaan kaikesta muusta.

– Meillä ei ole aikaa huolehtia esimerkiksi hygieniasta, kuten hampaiden pesusta tai ravitsemuksesta siten kuin kuuluisi. Kiireen keskellä emme pysty tekemään meidän työtä niin hyvin kuin pitäisi, Werning sanoo.

Korjausliikkeitä

Salmion mukaan Pohjois-Kymen sairaalaan haetaan parhaillaan neljää uutta sairaanhoitajaa. Hakijoita on jo haastateltukin. Lisäksi vakituista henkilökuntaa paikkaavan varahenkilöstön riveihin tulee lisävakansseja.

Hoitajien määrää pitäisi pohtia niin Pohjois-Kymen sairaalassa kuin keskussairaalassakin, sillä Salmion mukaan myös päivystyksessä Kotkassa on ollut vastaavaa kuormittumista.

Kymenlaaksossa henkilökuntaa ei kuitenkaan ole saatavilla sormia napsauttamalla.

– Meidän on ollut vaikeaa saada ammattitaitoista hoitohenkilökuntaa paikalle. Samoin lääkärit ja sosiaalityöntekijät ovat kortilla tässä maakunnassa, Salmio sanoo.

Salmion mukaan nykyinen tilanne ja kantelu ovat kolaus pyrkimyksille houkutella uusia työntekijöitä.

– Meidän pitää pystyä ratkaisemaan asiat maakunnassa itse, ja hoitamaan systeemi kuntoon niin, että meidän on hyvä täällä tehdä töitä ja meille halutaan tulla töihin. Tämä ei ole edesauttamassa sellaista toimintaa, Salmio sanoo.

Salmio pitää tärkeänä myös sitä, että vuodeosastoja ei enää suljeta.

– Olen skeptinen sen suhteen, että voidaanko tästä maakunnasta enää vähentää vuodeosastopaikkoja miettimättä tarkemmin. Pitää ratkaista se, etteivät vuodeosastolle pääsyä odottavat potilaat odottaisi päivystyksessä kovin pitkään. Meidän resurssi ei tällä hetkellä siedä sitä, Salmio sanoo.

Savonlinnassa matkustajakone ajautui ulos kiitotieltä – lennot peruttu, ei henkilövahinkoja

$
0
0

Savonlinnassa matkustajakone on ajautunut varhain maanantaiaamuna ulos lentokentän kiitoradalta. Koneen laskeutuminen meni pitkäksi, se ajautui sivuun kiitoradalta ja pyörähti noin 90 astetta ympäri sivuttaissuunnassa.

Airlinkin siirtolennolla olleessa koneessa oli tapahtumahetkellä vain miehistö eikä tilanteessa aiheutunut henkilövahinkoja. Kone oli valmistautumassa reittilentoon Savonlinnasta Helsinkiin. Kone päätyi ulos kiitotieltä laskeutumisvaiheessa.

– Jos laskutelineet olisivat pettäneen koneen pyörähdyksessä, se olisi ollut iso rysäys, Onnettomuustutkintakeskuksen johtaja Veli-Pekka Nurmi sanoo.

Onnettomuustutkintakeskuksen paikkatutkintaryhmä on matkalla tutkimaan onnettomuuden syytä. Onnettomuustutkintakeskus tutkii esimerkiksi millaiset kitkaolosuhteet paikalla ovat ja kuinka paljon kentällä on lunta. Tutkinnassa on käytössä äänitallenne ohjaamosta sekä lentoarvotallenne. Lentoarvotallenne kertoo koneen teknisiä tietoja, kuten missä kunnossa moottori oli tapahtuman aikana ja millaisia ohjausliikkeitä lentäjä teki.

– Onnettomuus ei ole tavaton, mutta ei yleinenkään, Nurmi sanoo.

Nurmen mukaan Savonlinnan onnettomuus muistuttaa Turussa sattunutta onnettomuutta, jossa matkustajalentokone joutui sivuluisuun. Yhtenä syynä Turussa oli loskan paksuuntuminen kiitotiellä.

Savonlinnan ja Helsingin väliset lennot on tältä aamulta peruttu. Matkustajia pyydetään seuraamaan lentoyhtiön tiedotusta.

Lentokone on mallia Saab 340.

Onnettomuudesta kertoi ensimmäisenä Iltalehti.

Timo Tammiselta karhuttiin kahden ajoneuvon veroja, vaikka hän ei mielestään ollut ikinä nähnytkään kulkupelejä

$
0
0

Posti toi Timo Tammisen yritykselle valtavan laskupinon alkuvuodesta 2018. Laskuja selaillessa Tammiselle alkoi selvitä, että hänen romumetallia ostavan ja kuljettavan yrityksensä nimelle oli tehty luovutusilmoitus kahdesta ajoneuvosta. Tamminen ei omien sanojensa mukaan tiennyt mitään ajoneuvoista, joista häneltä nyt perittiin ajoneuvoveroja noin 1 500 euron edestä.

Tamminen ryhtyi tutkimaan asiaa, ja hänelle selvisi, että ensimmäinen auto oli luovutusilmoituksen mukaan siirretty Tammisen Tylite International -yritykselle vuonna 2007 ja toinen 2013. Luovutusilmoitukset oli tehty katsastuskonttorilla jälkikäteen.

Tammisella ei ollut minkäänlaista käsitystä siitä, keitä ilmoitusten tekijät olivat. Hän otti yhteyttä silloiseen Trafiin, nykyiseen Traficomiin, ja kieltäytyi maksamasta laskuja.

Toisessa tapauksessa Traficom ilmoitti, että he olivat haastatelleet luovutusilmoituksen tekijää, joka vahvisti tehneensä luovutuksen. Näin ollen Trafi vaati Tammiselta vastinetta.

– Pysyin kannassani, etten maksa mitään. Lopulta luovutusilmoituksen tekijä ei ollut varma, oliko ajoneuvot luovutettu meidän firmalle vai jollekin toiselle, Tamminen kertoo.

Asian selvittely kesti muutaman kuukauden, ja se vei useita tunteja Tammisen aikaa. Lopulta tapaukset päätettiin Tammisen hyväksi, koska toisen luovutusilmoituksen tekijä ei ollut enää varma siitä, kenelle hän oli autonsa luovuttanut.

Toisessa tapauksessa luovutusilmoituksen tekijä ei enää antanut Traficomille lausuntoa määräaikaan mennessä.

– Seuraavaksi olisin tehnyt rikosilmoituksen, ellei Trafilta olisi tullut tällaista päätöstä.

Sama tilanne uudestaan

Tamminen kertoo olevansa jälleen samassa tilanteessa: Viime vuoden lopulla hän sai noin 1 000 euron laskun kahden ajoneuvon maksamattomista ajoneuvoveroista. Hänelle tuntematon luovutusilmoituksen tekijä kertoi myyneensä ajoneuvot Tammiselle vuosina 2008 ja 2011.

Tamminen ei aio maksaa laskua. Asia on edelleen vireillä.

Traficomin rekisteröinti- ja verotusyksikön asiantuntija Vesa Virkkunen myöntää, että luovutusilmoituksia voi myös väärinkäyttää. Käytännössä ilmoituksen voi tehdä yksipuolisesti menemällä katsastuskonttorille, kertomalla ajoneuvonsa rekisteritunnuksen, ajoneuvon luovutuspäivän sekä ajoneuvon uuden omistajan nimen.

Virkkusen mukaan Traficomissa väärinkäytösten mahdollisuus nähdään haasteena, mutta kokonaisuus huomioiden ongelma on pieni. Tammisen kaltaisia tapauksia on Virkkusen mukaan vuosittain kymmeniä.

– Jos luovutusilmoitusta käytetään väärin, pääsemme kuitenkin tunnistamaan tahon, joka on sen tehnyt. Nämä määrät ovat niin pieniä, että en sanoisi luovutusilmoitusta huonoksi. Toki se mahdollistaa epäselvyyksiä välillä.

Esimerkiksi molempien osapuolten allekirjoituksen vaatiminen luovutusilmoitukseen ei Virkkusen mukaan välttämättä estäisi väärinkäytöksiä.

– Jos haluaa tehdä rekisterimerkintärikoksen, voi toisen allekirjoituksen väärentää. Mutta ihan hyvä huomio, en lainkaan kiistä tätä ongelmaa, onhan tässä väärinkäytön mahdollisuus.

Myyjän turva

Virkkunen perustelee luovutusilmoitusta myös sen hyvällä tarkoitusperällä, eli myyjän turvaamisella. Jos ajoneuvon uusi omistaja ei rekisteröi ajoneuvoa nimiinsä, voi entisen omistajan olla vaikeaa todistaa, ettei ajoneuvo ole enää hänen omistuksessaan.

– On hyvä, että myös myyjällä on oikeus ilmoittaa, että ajoneuvo on luovutettu eteenpäin.

Luovutusilmoituksen myötä entinen omistaja irtautuu kaikista ajoneuvoa koskevista velvollisuuksista - kuten ajoneuvoverosta. Samalla velvollisuudet siirtyvät sille ihmiselle, jolle ajoneuvo ilmoituksen mukaan siirretään.

– Se on totta, että yleensä (luovutusilmoituksessa tehdyt virheet tai väärinkäytökset) huomataan, kun ajoneuvoverolasku saapuu. Sen jälkeen meihin ollaan yleensä yhteydessä. Joskus taustalla voi olla tahallista väärinkäyttöä, mutta monesti on käynyt inhimillinen erehdys.

Luovutuspäivämäärällä ei ole aikarajaa

Tammiselle väitetysti siirretyistä ajoneuvoista tehtiin luovutusilmoitukset huomattavasti myöhemmin kuin ajoneuvokauppojen sanottiin tapahtuneen. Traficomin Virkkusen mukaan luovutuspäivämäärää ei ole rajattu mitenkään, vaan sen voi tehdä takautuvasti.

– Jos tällainen ilmoitus tulee yllätyksenä toiselle taholle, voi asian selvittää. Jos kyseessä on virhe, pääsemme tilanteeseen kiinni ja voimme selvittää asian: kuka on tehnyt ilmoituksen, missä, minä päivänä, onko kyse väärinymmärryksestä?

Vaikka luovutusilmoituksen voi tehdä jälkikäteen, ei uudelle omistajalle voi siirtää määräänsä enempää rästiin jääneitä ajoneuvoveroja.

– Jos teet takautuvasti luovutusilmoituksen, tulee uudelle omistajalle vero maksuun kolmelta vuodelta. Siihen asti edellinen omistaja joutuu suorittamaan ajoneuvoveroa.

Epäselvissä tilanteissa kehotetaan kääntymään poliisin puoleen

Traficom kuulee luovutusilmoituksiin liittyvässä kiistassa molempia osapuolia, jos toinen kiistää ajoneuvon omistusoikeuden siirtyneen. Luovutusilmoituksen tekijällä täytyy olla luotettava dokumentti tai joku muu luotettava selvitys siitä, että omistusoikeus on siirtynyt.

Jos selvyyttä omistajuudesta ei synny, voi Traficom neuvoa kääntymään poliisin puoleen.

– Traficom ei voi vahvistaa omistusoikeutta, vaan hoitaa rekisteritietoa ja sen ylläpitoa. Traficom ei voi vahvistaa, kenelle ajoneuvon omistusoikeus kuuluu, tai ratkaista yksityisoikeudellista riita- tai rikosasiaa. Siirrämme tutkinnan toiselle taholle, eli ohjaamme asiakkaan tekemään rikosilmoituksen, jos Traficom ei saa selvyyttä rekisterimerkinnän virheellisyydestä.

– Odotamme päätöstä ja korjaamme rekisterimerkintää käräjäoikeuden tai poliisitutkinnan päätöksen perusteella.

Presidentti Niinistö viikon päästä valtiovierailulle Kiinaan

$
0
0

Presidentti Sauli Niinistö tapaa Kiinan presidentti Xi Jinpingin Pekingissä maanantaina 14. tammikuuta, tiedotti presidentinkanslia maanantaina.

Kanslian mukaan presidenttien välisissä keskusteluissa ovat esillä Suomen ja Kiinan kahdenvälisten suhteiden lisäksi myös suurvaltasuhteet ja muut kansainväliset aiheet.

Ohjelmassa on lisäksi tapaamiset muun muassa Kiinan pääministeri Li Keqiangin ja Kiinan kansankongressin puhemiehen Li Zhanshun kanssa sekä ilmastonmuutosta koskeva korkean tason seminaari.

Presidentti Niinistön seurueeseen Pekingissä kuuluvat ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Anne-Mari Virolainen sekä Eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terho. Vierailulla ovat lisäksi mukana Helsingin pormestari Jan Vapaavuori, Lahden kaupunginjohtaja Pekka Timonen sekä Suomen ja Kiinan välisen innovatiivisen liiketoiminnan komitean puheenjohtaja Risto Siilasmaa.

Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun presidentit tapaavat. Edellinen tapaaminen oli toissa vuoden huhtikuussa, kun Presidentti Xi oli puolisonsa Peng Liyuanin kanssa valtiovierailulla Suomessa.

Presidentti Niinistö ja puoliso Jenni Haukio olivat virallisella vierailulla Kiinassa vuonna 2013.

Mitä yhteistä on kahvinpuruilla, vessanpöntöllä ja poliisilla? Yhdysvalloissa kaikkia niitä käytetään lääkejätteen hävittämiseen

$
0
0

Jääkaapissamme on jo viikkokausia maannut ongelmajäte. Tai siis vaarallinen jäte, kuten nykyään kuuluu sanoa.

Lapsen antibioottikuurista jäi yli noin kolmasosa. Olen yrittänyt hävittää lääkkeet ympäristöä kuormittamatta.

Pinkki antibioottipullo on tarjonnut mielenkiintoisen arkielämän tutustumismatkan Yhdysvaltain yhteiskunta- ja ympäristöpolitiikkaan.

Suomalaiseen järjestelmään tottuneena yritin palauttaa lääkepulloa lähiapteekkiimme, mutta turhaan.

Yhdysvalloissa lääkkeitä myyvistä liikkeistä voi kyllä ostaa joulukuuseen koristeet, maitoa tai wc-tukoksen avaajan, mutta vanhentuneita tai ylijäämälääkkeitä ne eivät pääsääntöisesti ota vastaan.

Lääkkeitä myyvistä liikkeistä voi kyllä ostaa joulukuuseen koristeet, maitoa tai wc-tukoksen avaajan, mutta vanhentuneita tai ylijäämälääkkeitä ne eivät pääsääntöisesti ota vastaan.

Eräässä Washingtonin keskustan apteekissa farmaseutti katsoi minua hölmistyneenä. Hän kehotti huuhtelemaan lääkkeen viemäristä alas. Sitä ei sielu sietänyt tehdä, joten jatkoin selvitystyötä.

Washingtonin kaupungin nettisivuilta löysin lopulta listan apteekeista, joissa lääkkeitä vastaanotetaan. Niitä on 700 000 asukkaan pääkaupungissa yhteensä kuusi. Kuusi! Meidän kaupunginosa-alueellamme ei ole ensimmäistäkään.

Yhdysvalloissa järjestetään kyllä pari kertaa vuodessa erityinen päivä lääkkeiden palauttamiseksi. Silloin keräyspaikkoja on tarjolla enemmän.

Ei voi kuitenkaan välttyä pohdinnalta, monenkohan vuosikymmenen takaa yhdysvaltalaisten lääkekaapeissa mahtaa olla lääkkeitä, kun hävittäminen on tehty näinkin vaivalloiseksi.

lääkepurkki jääkaapissa
Pinkki antibioottipullo lojui jääkaapissa viikkokausia, koska lääkkeen hävittäminen osoittautui Yhdysvalloissa mutkikkaaksi haasteeksi.Paula Vilén / Yle

Lääkkeitä hävitetään Yhdysvalloissa myös vesistöjen ja luonnon kannalta arveluttavalla tavalla: huuhtomalla ne vessanpöntöstä alas. Hämmästyksekseni tämä ohje viemäriin huuhtomisesta löytyy Yhdysvaltain elintarvike- ja lääkeviraston FDA:n sivuilta.

Suomessa lääkevalvonnasta huolehtiva virasto Fimea ohjeistaa, että lääkkeitä ei pidä huuhtoa viemäriin. Ympäristöön joutuessaan niistä voi koitua haittaa maaperän ja vesien mikrobeille tai eläin- ja kasvikunnalle.

Yhdysvaltain lääkevirasto sen sijaan on koonnut listan lääkkeistä, jotka pitäisi huuhtoa viemäriin, jos lääkkeiden keräyspaikkaa ei ole helposti tarjolla. Tällä listalla on muun muassa voimakkaita kipulääkkeitä, kuten opioideja, esimerkiksi metadonia ja morfiinia.

Näitä lääkkeitä voidaan käyttää väärin huumeena.

Virasto rauhoittelee niitä, jotka ovat huolestuneita lääkejäämien päätymisestä juomaveteen ja luontoon. Se kertoo ottavansa huolen vakavasti.

FDA:n asiantuntija Raanan Bloom kertoo viraston sivustolla, että lääkejäämiä siirtyy vesijärjestelmiin pääasiassa ihmisten eritteistä, toisin sanoen esimerkiksi virtsasta. Hänen mukaansa ei ole merkkejä siitä, että lääkkeiden huuhtominen viemäriverkostoon vaikuttaisi ympäristöön.

Yhdysvaltain lääkeviraston listan mukaan viemäriin voi huuhtoa muun muassa voimakkaita kipulääkkeitä, kuten opiaatteja, metadonia tai morfiinia.

Yhdysvaltain lääkeviraston ohjeissa näkyykin vahvempana huoli lääkkeiden päätymisestä vääriin käsiin kuin huoli luonnosta tai vesistä. On mahdollista, että juuri tästä syystä Yhdysvalloissa lääkkeitä voi paikka paikoin palauttaa myös poliisille.

Eräs työkaverini kertoi palauttaneensa Marylandissa poliisiasemalle miehensä selkävaivaan määrätyt voimakkaat kipulääkkeet. Niitä varten oli asemalla erillinen iso lukollinen pönttö. Yhdysvaltoja koettelee vaikea opioidikriisi, joten lääkkeiden väärinkäytön huoli on todellinen.

En lähtenyt kiikuttamaan antibioottipulloamme poliisille. Antibiooteilla kun ei saa päätä sekaisin, korkeintaan vain vatsan.

Pinkin antibioottipullomme hävittämisongelma alkoi ratketa, kun sain lopulta kiinni Washingtonin ympäristövirastosta virkailijan. Hän neuvoi laittamaan kissanhiekkaa tai kahvipuruja pussiin ja sekoittamaan nestemäisen antibiootin siihen. Hyvin suljetun pussin voi kuulemma laittaa sekajätteeseen.

Virkailija vakuutti, että Washingtonissa sekajäte poltetaan eikä antibioottimme siten päätyisi mahdolliseksi ympäristöriskiksi kaatopaikan jätekasoihin.

Joillain Yhdysvaltain 2 500 kaatopaikasta tosin saattaa tällaisia kahvinpurulääkesekoituksia lojua.

Washingtonin ympäristöviraston virkailija yllättyi kertoessani, että kaupungin nettisivuilla ohjataan huuhtelemaan lääkkeet viemäriin.

– Hyvänen aika, se on kyllä korjattava, virkailija sanoi.

Muutaman päivän päästä asiaa tarkistaessani huuhteluohje löytyi sivuilta edelleen.

Minun ei lopulta kuitenkaan tarvinnut tehdä antibiootista kahvinpuru- tai kissanhiekkacocktailia. Neljännessä apteekissa, jossa lääkkeenhävityksestä kysyin, farmaseutti löikin käteeni pussin, josta paljastui vakuuttavampi hävitysmenetelmä.

Pussin sisällä oli hiekkamaista jauhetta, jonka kerrottiin sisältävän aktiivihiiltä. Jauhe hajottaisi lääkkeen kemiallisesti ja tekisi sen vaarattomaksi.

Valmistajan mukaan pussissa voi sekoittaa enintään 45 lääketablettia, pienen juomalasillisen verran nestettä tai kuusi lääkelaastaria. Kun lääkkeet on pantu pussiin, täytetään se puolilleen vettä. Näin kemiallinen reaktio voi alkaa.

lääkejätettä
Lopulta ratkaisu antibiootin hävittämiseen löytyi pussista, jossa oli aktiivihiiltä sisältänyttä jauhetta.Paula Vilén / Yle

Kemisti ehkä osaisi arvioida pussin toimintaa ja hajottiko se todella lääkkeen vaarattomaksi. Pinkki antibiootti poistui kuitenkin viimein jääkaapistamme.

Kolmikymppiset sinkkumiehet kyllästyivät Tinderiin ja päättivät hakea rakkautta lyhtypylväsilmoituksilla – "Kokeiltiin tätä ja se ainakin toimi"

$
0
0

Viime marraskuussa kolmekymppiset tamperelaiset naapurukset Jani Salo ja Riku Kosminski päättivät etsiä elämäänsä rakkautta. Tinder ei houkutellut, joten miehet keksivät koittaa onneaan kotikutoisella konstilla – ilmoituksilla, jollaisilla yleensä etsitään kadonnutta kissaa.

– Idea syntyi saunassa. Alettiin puhua parisuhteista ja rakkaudesta, niinkuin monesti muutenkin puhutaan. Sauna ja mukavan rento tunnelma aiheuttavat ideoita, Jani sanoo.

Kaverit askartelivat A4:lle julisteen, jossa "tervehenkiset kolmekymppiset pispalalaiset naapurukset toivovat löytävänsä molemmat tahoillaan kumppanin." Lauseen jatkoksi oli listattu, mitä kumppanin kanssa oli toiveissa tehdä.

Salo etsi ihmistä, jonka kanssa käydä metsässä, kohdata henkisesti, kasvaa yhdessä, halia, muuttaa omakotitaloon ja rakastua. Kosminski puolestaan toivoi kumppania jakamaan arkisia asioita, pussailemaan, käymään keikoilla ja muissa riennoissa. Listaan päätyi myös toiveet tykätä ja sietää toisiaan.

Ilmoitukseen oli teipattu myös molempien miesten kuvat. Lapun alalaidasta roikkui repäistävien puhelinnumeroiden rivi.

Naama kaupan ilmoitustaululla – uhka vai mahdollisuus?

Salo ja Kosminski levittivät kopioita ilmoituksesta ympäri Pispalaa. He teippasivat niitä valotolppiin, sähkökaappeihin ja paikallisen kaupan ilmoitustaululle.

– Idea oli kauhean hauska, mutta siinä kohdassa kyllä mietitytti, että nyt tämän näkevät naapurit ja kaikki, Salo sanoo.

Sähkökaappiin liimattu seuranhakuilmoitus.
Lyhtypylväisiin ja sähkökaappeihin teipatut seuranhakuilmoitukset ovat synnyttäneet paljon reaktioita. "Kyllä naapurit ovat hymyilleet ihan eri tavalla jonkin aikaa", Riku Kosminski sanoo.Jani Salo

Kaipuu toisen ihmisen läheisyyteen on pysynyt vuosikymmenestä toiseen samana. Itsekseen eläviä ihmisiä on Suomessa enemmän kuin koskaan aikaisemmin.

Tilastokeskuksen mukaan viime vuonna Suomessa oli jo 1 162 308 taloutta, joissa asui yksi ihminen. Tämä on reilut 43 prosenttia kaikista talouksista. Määrä on ollut kasvava jo vuosia.

Viime vuosina deittikulttuuria on ohjannut tekniikan kehitys. Arviolta jo joka viides pari löytää toisensa internetin tai sosiaalisen median kautta.

Myös tamperelaiskaveruksilla on kokemuksia sähköisistä palveluista. Kosminski sanoo, että esimerkiksi Tinderissä ihmisistä tulee vähän kuin kauppatavaraa ja se tuntuu omituiselta.

Salon ja Kosminskin ajatuksena oli, että lyhtypylvään "kissailmoitukseen" tarttuisivat erilaiset ihmiset kuin mitä netin seuranhakupalveluista tai vaikka ravintolasta voisi löytää.

– Kyllä ihmisen, joka vastaa tällaiseen, täytyy olla aika ennakkoluuloton. Se on aika iso kynnys – en ehkä uskaltaisi itse, Kosminski sanoo.

Pilapuheluita ja kutsu Napakymppiin

Kolmikymppiset sinkkumiehet seurasivat, kumman puhelinnumerot revitään ilmoituksista ensin. Onneksi lappusia häipyi tasaiseen tahtiin ja osoittautui, että vaihtoehtoinen idea toimi.

Salon ja Kosminskin puhelimet alkoivat väristä. Tuli pilapuheluita ja yhteydenotto Napakymppi-ohjelman tuotantotiimiltä, mutta myös soittoja treffiseurasta kiinnostuneilta ihmisiltä.

Mutta! Tässä kohdassa romanttinen tarina on pakko tuoda 2010-luvulle ja kertoa, että seuranhaku ei ole pelkästään sitä, miltä aluksi saattaa näyttää.

Miehet tekevät vaihtoehtoisesta rakkauden etsinnästään myös indiedokumenttia YouTubeen. "Oi jos minä kissan saisin" -sarjan ensimmäiset osat on jo julkaistu.

Eikä kyse ole ihan tavallisista peräkammarinpojista. Jani Salo on stand-up-koomikko ja Riku Kosminski työskennellyt radiossa.

Love Islandin ja deittisovellusten ehdottamat maailmat eivät kohtaa loskaisen todellisuuden kanssa. Jani Salo ja Riku Kosminski

Ovatko treffi-ilmoitukseen vastanneet naiset vain sivullisia uhreja miesten dokumenttiprojektissa?

– Rakkaus edellä mennään, mutta sivutuotteena syntyy myös dokumenttia, Salo sanoo.

Miehet vakuuttavat, että dokumenttiin ei kukaan päädy vasten tahtoaan. Ajatus etsinnän dokumentoinnista syntyi vasta seuranhakuidean jälkeen.

– Meillä ei ole takana mitään tuotantoyhtiötä. Dokumentti tehdään täysin omakustanteisesti, käytännössä nollabudjetilla, Salo sanoo.

Keskiössä ovat miesten omat pohdinnat ja kipuilut parisuhteen etsinnässä.

– Meille on ollut hyvin tärkeä, ettei kukaan joudu tahtomattaan osaksi meidän prosessia, Kosminski sanoo.

Kolmikymppisten sinkkumiesten sielunmaisema ei vastaa Love Islandia

Projektillaan kaverukset haluavat murtaa myytin, etteivät miehet muka puhu parisuhdeasioista. Tai jos puhuvat, äänessä ovat maajussit tai Love Island -ohjelmaan valitut sinkut, jotka "etsivät itselleen rakkautta hulppeassa villassa Espanjan auringon alla", kuten ohjelman kuvailussa kerrotaan.

– Love Islandin ja deittisovellusten ehdottamat maailmat eivät kohtaa loskaisen todellisuuden kanssa, Salo ja Kosminski muotoilevat.

Salo ja Kosminski tahtovat tuoda näkyväksi "uuden ajan" sinkkumiesten ajatusmaailman. He ovat syntyneet 1980-luvulla. Seuranhaullaan miehet haluavat näyttää, kuinka joutuvat navigoimaan uusien odotusten ja heihin lapsena istutetuttujen sukupuoli- ja parisuhdemallien välissä.

Mutta onko kolmikymppisten miesten rooli niin tiukka, että tätä tarvitaan?

– Itse olen kotoisin pieneltä paikkakunnalta, hyvin maalta. Minulla on ollut tunne, että kaikki miehet ovat tietynlaisia, tekevät tiettyjä asioita ja se on siinä, Kosminski sanoo.

"Oi jos minä kissan saisin"-dokumenttisarjaa julkaistaan joka sunnuntai niin kauan kuin sanottavaa riittää. Salo kertoo, että kuvauksissa hän on kohdannut yllättäviäkin tunteita.

– Huomaan, että häpeän tunteita nousee, kun omia herkkiä puoliani sanon ääneen. Luulin, että olen ihan sinut niiden kanssa.

– Varmasti kulttuuri on muuttumassa, mutta se riippuu myös paikkakunnasta, Kosminski pohtii.

Etsintä on päättynyt

Pispalaisten kaverusten seuranetsintä alkaa olla hyvässä vaiheessa. Ilmoitukset on kerätty pois, ja ilmassa on ihastusta.

Salo kertoo saaneensa noin 10 varteenotettavaa yhteydenottoa, mutta käyneensä vain kaksilla treffeillä.

– Heti toisilla treffeillä tapasin ihmisen, josta ajattelin, että häneen täytyy tutustua paremmin. Nyt olen joutunut vastaamaan muille, etten juuri nyt voi ottaa kutsuja vastaan.

Kosminski on tilanteestaan salaperäisempi. Hän sanoo kuitenkin, että ilmoitus tuotti tulosta – tavalla tai toisella.

Salolla ja Kosminskilla on viesti muille sinkuille.

– Kun pistää vähän itseään peliin, niin sieltä voi löytyä kivasti ihmisiä.

– Toki voi käydä niinkin, että joku soittaa ovikelloa ja siellä on unelmien postinkantaja. Mutta me kokeiltiin tätä ja se ainakin toimi.


Tuija Siltamäen kolumni: Pentti Linkolaa ei tarvitse pelätä, koska hän ei lupaa kenellekään mitään hyvää

$
0
0

Suomalainen julkisuus muistuttaa karusellia.

Sen kyytiin mahtuu kerrallaan vain rajallinen määrä ihmisiä, ja samat naamat putkahtavat esiin uudestaan ja uudestaan. Vauhti on kova, ja ulospäin näyttää siltä kuin matkaa tehtäisiin vimmatusti, mutta oikeasti karusellin maanisesti virnuilevat hevoset eivät etene minnekään. Silloin tällöin joku kirkuva kyytiläinen tipahtaa kyydistä, ja uusi hahmo aloittaa ikuisuudelta tuntuvan taipaleensa.

Yksi jatkuvaa comeback-kierrosta elävistä julkisuuden hahmoista on Pentti Linkola.

Vuonna 1932 syntynyt kalastaja Pentti Linkola on ollut "julkinen keskustelija" 1960-luvulta asti. 86-vuotias eläkeläinen käydään edelleen aika ajoin noutamassa torpastaan, kun media tarvitsee radikaaleja näkemyksiä ihmisen ja luonnon välisestä suhteesta.

Linkolan karuselli pyörii suurin piirtein niin, että jokusen kerran vuodessa media lähettää retkikunnan tarkistamaan, onko Linkola edelleen "ristiriitainen hahmo". Viimeisen vuoden aikana häntä ovat käyneet jututtamassa esimerkiksi Helsingin Sanomien Kuukausiliite, Yleisradio (muutamallakin delegaatiolla), Aamulehti ja Ilta-Sanomat.

Haastattelussa Linkola paasaa, että maailma on menossa kohti väistämätöntä tuhoa ja syypää kaikkeen on ihminen ja tokaisee sitten jotain sen suuntaista, että tulis sota ja tappais. Juttu julkaistaan, ja kansa syöksyy internetiin vastustamaan Linkolan järkyttäviä ajatuksia

Jos Linkola ei ole viidessäkymmenessä vuodessa saanut kansaa villittyä, tuskin näemme ekofasismin nousua myöskään tänä vuonna.

Kun Linkolan elämäkerta marraskuussa 2017 palkittiin Tieto-Finlandialla, Tutkijaliiton bloggaaja Taneli Viitahuhta sekä vasemmistoaktiivi Veikka Lahtinen ja lukuisat twiittaajat ilmaisivat huolensa siitä, että Linkolan ajattelu "resonoi vahvasti äärioikeiston" kanssa. Linkolaa nimitettiin (tietenkin) fasistiksi ja häntä verrattiin italialaisen uusfasismin ideologeihin.

Bloggaajat kysyivät osuvasti, miksi Linkolan on päästävä kerta toisensa jälkeen julkisuuteen julistamaan ajatuksiaan. Kieltämättä melko tarpeetonta se onkin.

Linkola ei ole varsinaisesti salaillut ajatuksiaan, vaan niihin voi tutustua hänen laajassa kirjallisessa tuotannossaan – mitä moni Linkolaa ruton lailla pelkäävistä ei kritiikin tason perusteella selvästikään ole tehnyt. Eikä Linkolan linjassa ole 1970-luvun jälkeen tapahtunut merkittäviä muutoksia. Luonto on aina ollut Linkolan ainoa kiintopiste, jolle kaikki muu on alisteista.

Poliittisena keskustelijana Linkola on monin tavoin epäonnistunut. Jälkiviisaasti voi todeta, että jos misantrooppiset kirjoitukset eivät saa vastakaikua, olisi ehkä kannattanut kokeilla jotain toista otetta.

Etenkään nykyiseen kaiken kirjaimellisesti tulkitsevien tosikkojen maailmaan Linkolan arvot ja ote eivät sovi. Kirjaimellisesti luettuna tekstit ovat karua tavaraa, mutta vain todellinen tosikko kieltää niiden ajoittaisen hauskuuden. Esimerkiksi Linkolan täysin ylimitoitettua kissavihaa tai suunnatonta elintarvikehygienian halveksuntaa on vaikea ottaa tosissaan.

Suomalaiset eivät pysty luopumaan edes Thaimaan-matkoista ja joulukinkusta.

Mutta ovatko Linkolan ajatukset lopulta vaarallisia? Pitäisikö 86-vuotiaasta kalastajasta olla huolissaan? En usko. Jos Linkola ei ole viidessäkymmenessä vuodessa saanut kansaa villittyä, tuskin näemme ekofasismin nousua myöskään tänä vuonna.

Menestyviä ääriliikkeitä yhdistää se, että ne lupaavat helpompaa, leveämpää ja parempaa elämää.

Natsit lupasivat muun muassa helpotusta Saksan talousvaikeuksiin ja Versailles'n "häpeärauhan" hyvittämistä. Kommunismi puolestaan povasi luokkayhteiskunnan loppua ja työläisten valtaannousua. Isisin värvääjät tarjoavat osattomille nuorille miehille rahaa, arvostusta ja valtaa.

Mutta Pentti Linkola ei lupaa kenellekään mitään hyvää. Vaikka Linkolan unelmat paremmasta eli väkimäärältään rankasti niukemmasta maailmasta toteutuisivat, ei jäljelle jääneille olisi luvassa leveää elämää, vaan ankaraa luonnon monimuotoisuuden vaalimista.

Suomalaiset eivät pysty luopumaan edes Thaimaan-matkoista ja joulukinkusta. Uskooko joku tosissaan, että me mukavuudenhaluiset pikku possut muuttaisimme metsiin syömään homeista kalasoppaa?

Itsenäisyyspäivänä näin Helsingin keskustassa ihan oikeita natseja.

He kantoivat Libyan lippuja ja huutelivat kömpelöitä iskulauseita, kuten "Antifa, rahavallan kassara". Kulkueen jälkeen he puhuivat suu vaahdossa, kiistivät holokaustin ja tekivät natsitervehdyksiä.

En tiedä teistä, mutta minusta olisi paljon parempi, jos kaduilla marssivat nettinatsit kääntyisivät linkolalaisiksi ja muuttaisivat metsään rengastamaan lintuja ja mutisemaan ihmisvihaansa. Pysyisivät poissa pahanteosta.

Ja tulisi linnutkin laskettua.

Tuija Siltamäki

Kirjoittaja on vapaa toimittaja.

Pojan lähtö armeijaan on monelle isälle itkun paikka, mutta siitä ei puhuta — "Kun Henri tuli lomille, hössötin hirveästi ja siivosin talon viimeisen päälle"

$
0
0

Kuinkahan sillä menee? Saakohan se unen päästä kiinni?

Kolme vuotta sitten tammikuussa siilinjärveläinen Heikki Helve istui keskellä yötä poikansa Henrin sängyllä. Kammari tuntui tyhjältä ja olo ontolta. Pari päivää aikaisemmin Helve oli kyydinnyt esikoisensa Kainuun prikaatin porteille.

– Tajusin, kuinka iso ja vääjämätön muutos se oli, kun poika itsenäistyi. Kävin mielessäni läpi mennyttä aikaa, yhteisiä tekemisiämme ja lasten kasvua, Helve muistelee.

– Se pani miettimään myös omaa roolia isänä. Miten olen toiminut ja miten minun pitäisi jatkossa toimia? Osasinko nauttia yhteisistä hetkistä?

Ikävä ja haikea olo vetivät miehen mielen molliin, mutta samalla Helve katsoi ylpeänä, kun poika lähti armeijaan hyvillä mielin. Tunteiden tuiverrus hämmensi isää.

– Siitä oli jopa yllättävän vaikea päästä eteenpäin, Helve muistelee.

Isyys kriisissä

Tammikuussa ikävä kaihertaa monia suomalaisperheitä, kun uudet alokkaat aloittavat asepalveluksensa. Vuoden ensimmäisessä saapumiserässä palveluksensa aloittaa noin 12 500 alokasta.

Helveen kolmen vuoden takaisista muistoista on jo aikaa, mutta perheessä aihe on jälleen ajankohtainen. Helve vaimoineen asuttaa omakotitaloaan kaksin, sillä esikoinen muutti omilleen asepalveluksen jälkeen ja kuopus on suorittanut asepalvelustaan Kainuun prikaatissa viime kesästä lähtien.

Henri Helve nostaa isänsä Heikki Helveen ilmaan.
Isällä on lämpimät välit poikiinsa. Helveen 22-vuotias esikoispoika Henri suoritti reserviupseerikoulun ja kotiutui armeijasta vänrikkinä vuonna 2017. Antti Karhunen / Yle

Heikki Helve on keskustellut lasten itsenäistymiseen liittyneestä ahdistuksesta ystäviensä kanssa, mutta pitää isän tunteita muutoin vaiettuna aiheena. Aihe on sattumalta tullut puheeksi niin polkupyöräkorjaamossa kuin lääkärintarkastuksessa.

– Moni mies sanoo tunteneensa samoin, muttei ole koskaan jutellut aiheesta. He sanovat, että hienoa, kun uskallat tunnustaa. Tunteille on järkevät syyt, varsinkin, kun ajattelen asiaa jälkikäteen, Helve pohtii.

Lasten poismuutto voi tuntua vanhemmista sekä helpotukselta että huolelta. Parisuhde voi kopsahtaa karikolle (Kodin Kuvalehti) ja isyys kohdata identiteettikriisin (Väestöliitto), kun perheen dynamiikka muuttuu.

Eräänlainen identiteettikriisi tuli myös Heikki Helveelle, jonka elämää keikauttivat samanaikaisesti esikoisen itsenäistyminen ja työpaikan vaihtuminen. Kun poika meni armeijaan, isän piti pitää useampi viikko pitämättä jääneitä lomia. Muutos korostui entisestään, kun omia ajatuksiaan ei voinut kohdentaa työntekoon.

Äiti saa puheenvuoron isää useammin

Mitä suomalainen perhetutkimus sitten sanoo isien tunteista lasten itsenäistyessä?

– Eipä juuri mitään. Minulla ei nimittäin tule mieleen yhtään tutkimusta, joka käsittelisi tätä aihetta. Aihetta pitäisi kyllä tutkia, koska lapsen itsenäistyminen on vanhemmille elämänkaarellisesti iso asia, isyystutkija Johanna Terävä innostuu.

Jyväskylän yliopistossa isien kokemus- ja tunnemaailmaa on jo tutkittu perhesuunnittelussa, syntymän yhteydessä ja pikkulapsivaiheessa, mutta Terävän mukaan nuoruusikä ja lasten aikuistuminen ovat vielä melko koskemattomia aiheita.

Ensimmäisellä lomalla takaisin tulee sama poika kuin ennenkin, mutta yksi asia muuttuu pysyvästi. Ystävän neuvo Heikki Helveelle

Jo tehty tutkimus kertoo, että jotkut isät kokevat olevansa jo lapsen syntymän yhteydessä sivuutettuja. Terävän mukaan yhteiskunta on piirretty malliin, jossa puheenvuoro annetaan jo synnytyslaitoksella äidille.

– Usein mielikuvissa äiti kertoo, miten synnytys meni ja millainen lapsi syntyi. Isä seisoo vieressä ja nyökyttelee, Terävä hahmottelee.

– Ehkä äitien on luontevampaa kertoa tunteistaan myös silloin, kun lapset lentävät pesästä. Toisaalta jo syntymän yhteydessä sivuutettujen isien on kenties vaikea avata tunteitaan myöhemmissä vaiheissa.

Oma isä lähetti kirjeitä armeijaan jo 80-luvulla

Pelkkä puheenvuoro synnytyslaitoksella ei tietenkään yksikseen ennusta sitä, miten avoimesti isät pystyvät avaamaan tunnemaailmaansa lapsilleen, muulle perheelle ja ystävilleen isyyden myöhemmissä vaiheissa.

Heikki Helve selaa oman varusmiespalvelusaikansa kuvia kotipöytänsä ääressä.
Heikki Helve on koonnut omat 80-luvun armeijamuistonsa albumiin.Antti Karhunen / Yle

Isät, jotka sitoutuvat lapsiperheen arkeen, ovat läsnä ja touhuavat lastensa kanssa, pystyvät todennäköisesti paremmin sanoittamaan tunteitaan myös lapsen aikuistumisen kynnyksellä, ennustaa isyystutkija Terävä.

– Isä tuntee olevansa rakastettu ja myös näyttää rakkautta lapselleen ja pitää huolta lapsen hyvinvointiin liittyvistä asioista. Jos tämä on jaettua perheessä, niin uskon että tunteista puhuminen on isille helpompaa myös myöhemmissä vaiheessa, Terävä summaa.

Emme me koskaan niistä tunteista puhuneet, mutta nyt olen ymmärtänyt, että myös isä kaipasi minua. Heikki Helve

Helveen perheessä isä on aina ollut läsnä poikiensa elämässä. Yhdessä on koettu niin nuoruuden kapinoinnit kuin yhteiset harrastukset.

– Meillä on ollut pienestä lähtien hyvin luottamukselliset välit. Aina olemme tulleet toimeen keskenämme, vakuuttaa Henri Helve, 22.

– Isään on aina pystynyt tukeutumaan kaikissa asioissa, täydentää veli Hannu Helve, 19.

Perheessä on harjoiteltu ampumista ja erätaitoja jo hyvissä ajoin ennen palvelukseen astumista. Sekä Henri että Hannu osasivat jo ennen armeijaa suunnistaa, tehdä leiripaikan ja sytyttää nuotion vaikka tuoreesta puusta. Yhdessä harjoiteltiin myös armeijan arvomerkit.

Ylisukupolvista maanpuolustustahtoa tutkinut dosentti Mikko Salasuo on haastatellut tutkimustyössään isiä ja poikia.

– Omien havaintojeni mukaan nykyään on melko harvinaista, että perheissä valmistellaan lapsia sen kummemmin kohti asepalvelusta. Kollektiivinen inttistoori ja isien tarinat aktivoituvat kunnolla vasta armeijaan lähdön hetkellä. Silloin isät antavat ohjeita pojilleen ja jakavat hyväksi näkemiään oppeja, Salasuo arvioi.

Heikki Helve armeijassa, kotialbumi
Heikki Helveen kotialbumi

Helveen perheen aktiivisuuteen on myötävaikuttanut isän into asepalvelusta kohtaan. Heikki Helve aloitti Kainuun prikaatissa kesäkuussa 1986, kävi aliupseerikoulun Sodankylässä, kotiutui reservin varusmieskersanttina ja on tällä hetkellä sotilasmestari. Armeijainnostus periytyy jo kolmannessa polvessa.

– Myös oma isäni halusi aina lomillani tarkkaan tietää, mitä olen tehnyt ja miten se on sujunut. Hän laittoi minulle jopa kirjeitä armeijaan, mikä ei 80-luvulla ollut yleistä. Emme me koskaan niistä tunteista puhuneet, mutta nyt olen ymmärtänyt, että myös isä kaipasi minua, Heikki Helve sanoo.

Viime kesänä Helve seurasi ajatukset haikeina kuopustaan Hannua, joka aloitti asepalveluksen paahtavassa helteessä. Esikoispojan itsenäistyminen oli kuitenkin jo koulinut isän mieltä, ja siksi kuopuksen armeijaan lähtö tuntui helpommalta käsitellä.

– Poikien asepalvelukset ovat herättäneet minussa myös nostalgian tunteita. Katsoin heidän kävelevän läpi porteista, joista minäkin kävelin reilu 30 vuotta sitten, Helve muistelee hymyissä suin.

Isäkin voi itkeä tirauttaa

Joulun välipäivinä Heikki Helve istuu poikiensa kanssa pöydän ääressä kotonaan Siilinjärvellä ja selaa vanhoja, armeija-aikaisia kuviaan. Helveen esikoinen on jo muuttanut opintojen perässä Tampereelle, ja kuopus Hannu on lomilla asepalveluksesta. Tammikuussa Hannulla alkaa puolen vuoden ponnistus apulaiskouluttajana Kainuun prikaatissa.

Heikki Helveen armeijamuistoja albumissa
Heikki Helveen kotialbumi

Kellastuneiden kuvien kolmenkymmenen vuoden takaiset varusteet saavat miehet pyörittelemään päitään ja keskustelemaan siitä, mikä kasarmilla on muuttunut ja mikä pysynyt vuosien saatossa. Nämä ovat aiheita, joista monissa perheissä puhutaan. Mutta miksi ikävästä kertominen on niin vaikeaa?

– Suomalaisessa yhteiskunnassa miehet eivät puhu herkistä aiheista, joista koetaan onnea ja surua sekaisin. Me emme ole tottuneita siihen, Heikki Helve toteaa.

Isyystutkija Johanna Terävä vahvistaa tavan juurtuneen tiukasti kulttuuriimme. Ajatuksissa maskuliinisuuteen liitetään vahvasti rationaalinen käyttäytyminen, vaikkei tieteestä Terävän mukaan löydy todisteita sille, että miehet tuntisivat naisia vähemmän.

Kaava näkyy jo puheessa. Jos mies käyttää sanaa 'ihana', hän saattaa itse sanoa, että olipas hassusti sanottu. Isyystutkija Johanna Terävä

Työssään Terävä on jututtanut monenlaisia vanhempia. Tällä hetkellä hän tekee tutkimusta vankilassa olevista isistä.

– Kaava näkyy jo puheessa. Jos mies käyttää sanaa 'ihana', hän saattaa itse sanoa, että olipas hassusti sanottu. Hän tunnistaa, ettei minun kuulu sanoa näin vaikka haluaisin, Terävä kuvailee.

Sekä isyystutkija että isä kertovat olevansa tyytyväisiä siihen, että ajatusmallia riitautetaan nykypäivänä.

– Tarvitsemme tarinoita siitä, että isä voi itkeä tirauttaa, kun lapset aikuistuvat, Terävä pohtii.

– Lapsetkin liikuttuvat tietäessään, että isästä tuntuu haikealle, Heikki Helve muistuttaa.

Kun Heikki Helve kaksi vuotta sitten puhui muiden miesten kanssa lasten itsenäistymiseen liittyvistä tunteistaan, hän sai neuvon, joka on jäänyt mieleen. Ystävällä on kolme poikaa, jotka olivat jo käyneet armeijan.

– Hän sanoi minulle, että kuulepas Heikki. Ensimmäisellä lomalla takaisin tulee sama poika kuin ennenkin, mutta yksi asia muuttuu pysyvästi: teillä on jälleen uusi, jaettu kokemus. Kun Henri tuli lomille, hössötin hirveästi ja siivosin talon viimeisen päälle. Ihan sama poika sieltä tuli kotiin, Heikki Helve virnistää.

Savonlinnan lentokoneonnettomuuden tutkinnassa huomio kiitoradan kunnossapitoon – Finaviaa kehotettu juuri tarkistamaan kenttien hoitotoimet

$
0
0

Onnettomuustutkintakeskus aikoo kiinnittää maanantai-aamuisen lentokoneen sivuluisun tutkinnassa huomiota Savonlinnan lentokenttää kunnossapitotoimiin. Onnettomuustutkintakeskus suositteli Finavialle kaksi kuukautta sitten, että yhtiö tarkistaa kiitoteiden kunnossapidon käytäntönsä, kiitotien kunnon arviointimenettelyt ja sen, miten muuttuviin olosuhteisiin reagoidaan.

Suosituksen taustalla oli Turussa sattunut, Savonlinnan tapausta muistuttava onnettomuus, jossa lentokone ajautui sivuluisuun muun muassa sohjoisen kiitoradan takia.

– Emme ole vielä seuranneet, miten Finavia on noudattanut suosituksiamme, Onnettomuustutkintakeskuksen johtaja Veli-Pekka Nurmi sanoo.

Totesimme, että kunnossapito-ohjeet ovat riittävällä tasolla, eikä muutoksia tarvitse tehdä. Finavian tekninen johtaja Henri Hanson

Finavia on tarkistanut ohjeensa kiitoratojen kunnon arviointiin ja niiden kunnossapitoon liittyen. Muutoksia toimintaan ei ole tehty.

– Kävimme läpi ohjeiden ajantasaisuuden ja paikkansapitävyyden. Totesimme, että ne ovat riittävällä tasolla, eikä muutoksia tarvitse tehdä, Finavian tekninen johtaja Henri Hansson sanoo.

Savonlinnan lentokentällä toimivan, muun muassa matkatavaroita käsittelevästä Maavoima Oy:stä kerrotaan kiitoradan olleen erittäin liukas. Finavialta ei kerrota, millaisia mittauksia tai kunnossapitotoimia Savonlinnan kentälle tehtiin ennen koneen laskeutumista.

Raf Avian logolla varustettu lentokone lumisella Savonlinnan lentokentällä
Kiitoradalta sivuun ajautunut RAF Avian lentokone Savonlinnan lentokentällä.Kalle Purhonen/Yle

Hansonin mukaan kiitoratojen kuntoa seurataan jatkuvasti, ja lentokenttien talvikunnossapito on Suomessa huippuluokkaa. Kiitoradalta mitataan muun muassa kitkaan liittyviä ominaisuuksia joka kerta, kun sääolosuhteet muuttuvat. Lentokoneen kapteeni saa tiedot järjestelmiinsä.

– Kapteeni tekee päätöksen siitä, onko kentälle turvallista laskeutua, Hansson sanoo.

Onnettomuustutkintakeskus kerää nyt talteen lentokoneen mustat laatikot ja lennonjohdon tallenteet sekä haastattelee miehistöä. Kiitoiten kitkaolosuhteet mitattiin kentältä heti tuoreeltaan tapahtuman jälkeen.

Johtaja Veli-Pekka Nurmi painottaa, että vaikka kukaan ei loukkaantunut, on tämänkaltaiset onnettomuudet tärkeää tutkia huolella.

– Meillä on Suomessa talviaikaan hyvin erikoiset olosuhteet moniin muihin paikkoihin nähden. On tärkeää saada tutkittua tällaiset tapaukset voidaksemme ottaa niistä opiksi, Nurmi sanoo.

Savonlinnan lentokentän luminen piha
Savolinnan lentokenttä maanantaina muutama tunti onnettomuuden jälkeen.Kalle Purhonen/Yle

Thaimaassa perheväkivaltaa pakeneva saudinainen välttää palautuksen

$
0
0

Thaimaassa sunnuntaina Bangkokin lentokentällä kiinni otettu 18-vuotias saudinainen välttää palautuksen Saudi-Arabiaan.

Thaimaan poliisi ilmoitti tänään, ettei ketään palauteta vastoin tahtoaan.

Nainen oli määrä palauttaa perheensä luokse Kuwaitiin, josta hän pelkäsi joutuvansa takaisin Saudi-Arabiaan. Nuori nainen esti lähtönsä rakentamalla huonekaluista barrikadin hotellihuoneensa oven taakse, mikä esti viranomaisia pääsemästä häneen käsiksi. Naisen kertomus herätti kansainvälistä huomiota sosiaalisessa mediassa.

Hän kertoi uutistoimisto AFP:lle paenneensa perhettään henkisen ja fyysisen väkivallan vuoksi. Hän oli matkustamassa Australiaan, josta hän aikoi hakea turvapaikkaa. Thaimaan viranomaisten pysäytettyä naisen hän kertoi haluavansa hakea turvapaikkaa Thaimaasta.

Nainen on kertonut mediassa pelkäävänsä perheensä surmaavan hänet. Hän kertoi kokeneensa perheensä taholta "fyysistä, henkistä ja verbaalista väkivaltaa" jo vuosien ajan.

Hän koki myös ahdistuvansa saudiarabialaiseta elämäntavasta, joka rajoittaa naisten vapauksia.

BBC:lle nainen kertoo myös luopuneensa islaminuskosta.

Thaimaan viranomaiset kertoivat varhain maanantaina Suomen aikaa naisen odottavan palautuslentoaan Saudi-Arabian lähetystön edustajien kanssa. Nainen oli määrä palauttaa Kuwaitiin lentävällä lennolla.

Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch on arvostellut Thaimaata ankarasti palautusaikeesta. Saudi-Arabia on viime aikoina ollut valokeilassa ihmisoikeuskysymyksissä sen jälkeen, kun toimittaja Jamal Khashoggi surmattiin Saudi-Arabian lähetystössä Istanbulissa viime vuoden lokakuussa.

Antti Rinteen sairausloma jatkuu tammikuun ajan – toipuu yhä Espanjassa

$
0
0

Suurimman oppositionpuolueen SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne on sairauslomalla tammikuun loppuun asti, tiedottaa SDP.

Rinne ja hänen puolisonsa Heta Ravolainen-Rinne joutuivat uudenvuoden tienoilla Espanjan lomamatkallaan sairaalahoitoon hengitystieinfektion ja keuhkokuumeen vuoksi.

Kumpikin on edelleen sairaalahoidossa.

Rinteen vointi on parantunut, mutta sairaus estää toistaiseksi lentomatkustamisen. Molemman toipuminen Espanjassa jatkuu siihen asti, kunnes he ovat matkustuskuntoisia, puolue tiedottaa.

Duodecimin mukaan keuhkokuume on vakava yleistulehdus, johon sairastuu Suomessa vuosittain noin 50 000 ihmistä.

Amerikkalaiset ja virolaiset harjoittelevat sotimista talvella Sodankylässä

$
0
0

Amerikkalaisia ja virolaisia sotilaita harjoittelee parhaillaan talvisodankäyntiä Sodankylässä.

Talvisodankäynnin peruskurssi alkaa maanantaina ja jatkuu ensi viikon lopulle asti.

Yhdysvaltalaisia sotilaita on ollut Sodankylässä aiemminkin, mutta virolaiset ovat mukana ensimmäistä kertaa. Yhdysvalloista on mukana vajaa kymmenen ja Virosta neljä sotilasta.

– Amerikkalaisia on ollut kurssilla vuodesta 2014 lähtien. Virolaiset pyysivät osallistumaan ja he pääsivät mukaan, kun kurssilla oli tilaa, harjoituksen johtaja kapteeni Mikael Aikio Jääkäriprikaatista kertoo.

Kurssilla muun muassa opetellaan, miten pelastaudutaan jäistä täysissä varusteissa ja sukset jalassa. Lisäksi esimerkiksi harjoitellaan hiihtotekniikoita.

Ulkomaalaisten lisäksi talviolosuhteissa sotimista harjoittelee suomalaisia puolustusvoimien ja rajavartioston työntekijöitä sekä reserviläisiä. Kurssilla on kaikkiaan runsaat kaksikymmentä henkilöä.

Erikoinen näky: Oodin hyllyt ammottavat lähes tyhjinä – syynä uuden keskustakirjaston hurja suosio

$
0
0

Joulukuun alussa avattu Helsingin keskustakirjasto Oodi on ollut niin suosittu, että kovaa vauhtia tyhjenevät hyllyt eivät ole siellä tavaton näky.

Käyntikohteeksi muodostuneesta kirjastosta on lainattu parhaimmillaan yli 5 000 aineistoa päivässä.

Tämä näkyy etenkin Helsingin kaupunginkirjaston logistiikkayksikössä Pasilassa. Siellä lajitellaan eri kirjastoihin palautetut kirjat. Käsittelyssä on aineistoa koko Helmet-alueelta eli Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kirjastoista.

Palautettuja kirjoja hihnalla Helsingin kaupunginkirjaston logistiikkayksikössä Pasilassa.
Logistiikkayksikön läpi kulkee tuhansia kirjoja päivässä.Markku Pelkonen / Yle

– Nyt eletään hyvin mielenkiintoisia hetkiä sen takia, että Oodi on vasta avattu, sanoo logistiikkayksiköstä vastaava Jarko Jokinen.

Hän kuvailee yksikössä käsiteltyjä aineistomääriä todella suuriksi.

– Oodi on todella suosittu. Se tuntuu meillä kuormissa, määrät ovat olleet suuria.

Jo ennen Oodia logistiikkayksikön läpi kulki noin 15 000 aineistoyksikköä päivässä eli esimerkiksi kirjoja, cd-levyjä ja nuottivihkoja.

Oodista lainattiin joulukuun aikana yli 66 000 teosta. Palautettuja aineistoja oli noin puolet vähemmän.

Jokinen selittää tätä sillä, että ihmiset tykkäävät liikkua.

– He saattavat palauttaa aineistoa esimerkiksi työmatkallaan. Ehkä viikonloppuisin käydään enemmän lähi- ja kotikirjastossa.

Kirjoja laatikoissa  kaupunginkirjaston logistiikkayksikössä Pasilassa.
Pasilassa lajitellaan kirjoja ympäri pääkaupunkiseutua.Markku Pelkonen / Yle

Etenkin lastenhyllyt ammottavat tyhjyyttään

Haastatteluhetkellä Oodissa ensimmäistä kertaa asioinut Leena Havas pohtii, ettei itse välttämättä palauta kirjaa samaan paikkaan, josta on sen lainannut.

– Se riippuu ihan siitä, missä sattuu liikkumaan. Useimmiten tulee palautettua lähikirjastoon, hän sanoo.

Tyhjiä hyllyjä Oodin kirjastossa Helsingissä.
Keskustakirjasto Oodi avattiin joulukuun alussa.Markku Pelkonen / Yle

Myös Havas oli pannut käyntinsä aikana merkille Oodin tyhjältä näyttävät hyllyt.

– Ilmeisesti on ollut suuri suosio.

Helsinkiläiselle Matti Pasolle Oodi on jo tuttu paikka. Hän myös sanoo palauttavansa lainaamansa teokset useimmiten juuri Oodiin.

– Asun lähistöllä. Tämä on lukunurkkani. Käyn täällä monta kertaa viikossa, Paso kertoo.

Tyhjiä hyllyjä Oodin kirjastossa Helsingissä.
Lasten kirjahyllyt ovat usein autioita.Markku Pelkonen / Yle

Oodissa etenkin lastenhyllyt ammottavat usein tyhjyyttään, kun pääkaupunkiseudun kirjaralli ei pysy lainaajien perässä.

Tästä huolimatta uusi keskustakirjasto saa siellä Janne Vuorenmaan kanssa asioineen nuoren Akseli Vuorenmaan hyväksynnän.

– Kyllä tämä ihan hauska kirjasto on. Mutta nyt täällä on aika paljon väkeä, kuuluu pojan arvio.

Tyhjiä hyllyjä Oodin kirjastossa Helsingissä.
Parhaimmillaan Oodista on lainattu yli viisituhatta yksikköä päivässä.Markku Pelkonen / Yle

Lue myös:

Oodi on uuden ajan kirjasto, jossa voi kolvata, soittaa rumpuja ja juoda viiniä – kurkista Oodiin ja näe omin silmin, mitä kaikkea Helsingin uudessa keskustakirjastossa voi tehdä (30.11.2018)

Kirjastolaitoksen lippulaiva avautui – kolmesta kerroksesta vain yksi on pyhitetty kirjoille (5.12.2018)

Kirjastojen lippulaiva Oodi avautuu ja vie meidät uuteen kirjastoaikaan – kirjastot ovat muuttuneet kirjavarastoista kohtaamispaikoiksi (5.12.2018)

Oodin toinen kerros on omistettu työlle ja harrastuksille (28.12.2018)


Brexit-äänestys ensi viikon tiistaina – kansanedustajat esittävät viime hetken vetoomuksia

$
0
0

Britannian parlamentti äänestää EU-erosopimuksesta ensi viikon tiistaina, tammikuun 15. päivä, kertoo yleisradioyhtiö BBC.

Pääministeri Theresa May on aiemmin ilmoittanut, että äänestys pidetään viikolla 3.

Äänestys oli määrä järjestää jo ennen joulua, mutta May lykkäsi sitä, koska näytti ilmeiseltä, ettei parlamentin enemmistö äänestä esityksen puolesta. Tilanne näyttää edelleen samalta.

Sanomalehti The Guardian kertoo, että May yrittää vielä saada EU-mailta myönnytyksiä sopimusesityksen kiistellyimmästä kohdasta, Irlannin rajajärjestelyistä.

Huomenna Saksan ulkoministeri Heiko Maas lentää Dubliniin neuvottelemaan Irlannin pääministerin Leo Varadkarin kanssa. Miehet yrittävät löytää ratkaisun rajaongelmaan.

EU:n komissio ilmoitti myöhemmin, ettei brexit-sopimusluonnoksesta järjestetä enää uusia neuvotteluja. Luonnosta ei muuteta ja osapuolten on joko hyväksyttävä tai hylättävä nyt pöydällä oleva ehdotus.

– Pöydällä oleva esitys on paras ja ainoa mahdollinen, sanoi komission tiedottaja.

Brittikansanedustajat huolissaan

Yli 200 brittiläistä kansanedustajaa on lähettänyt pääministeri Maylle kirjeen, jossa he toivovat pääministerin sulkevan pois mahdollisuuden sopimuksettomasta EU-erosta.

Kirjeen allekirjoittajissa on niin eron kannattajia kuin vastustajiakin.

Kirjeen ensimmäiset allekirjoittajat ovat konservatiivien entinen ministeri Dame Caroline Spelman ja työväenpuolueen kansanedustaja Jack Dromey.

Heidän mukaansa eroaminen EU:sta ilman sopimusta johtaisi työpaikkojen menetykseen ja teollisuustuotannon laskuun, ja aiheuttaisi kansalaisille inhimillisiä ongelmia.

Britannian entinen ulkoministeri ja ero-liikkeen johtohahmoihin kuuluva Boris Johnson kirjoittaa puolestaan Daily Telegraph -lehdessä, että "ero ilman sopimusta on lähellä sitä, minkä puolesta britit itse asiassa äänestivät". Johnsonin mukaan sopimukseton ero on kansalaisten mielissä yhä suositumpi vaihtoehto.

Lue lisää:

May: Britannian parlamentti äänestää brexit-sopimuksesta tammikuun kolmannella viikolla

Tampereelle tulee jatkossa vain yli 160 lapsen päiväkoteja – Asiantuntija: "Tässä on suuria riskejä"

$
0
0

Tampereen kaupungin suunnitelmana on siirtää pienten lasten varhaiskasvatus pienistä yksiköistä suuriin kokonaisuuksiin.

Aiemmissa pienissä, kyläkoulumaisissa päiväkodeissa asiakaspaikkoja on ollut esimerkiksi 50 lapselle.

Tampereen kaupunki linjaa päiväkoti- ja kouluverkkoselvityksessään, että jatkossa uusiin päiväkoteihin varataan paikat vähintään 160 lapselle. Selvitys ulottuu aina vuoteen 2033 saakka.

Sivistys- ja kulttuurilautakunta hyväksyi esityksen lokakuussa.

Kaupunki koettaa nyt vastata kasvavan asukasmäärän, uusien asuinalueiden ja sisäilmaongelmien luomiin paineisiin eri puolilla Tamperetta investoimalla kouluihin ja päiväkoteihin arviolta 193 miljoonaa euroa seuraavien viidentoista vuoden aikana.

Pienistä suuriin päiväkoteihin

Päiväkoti- ja kouluverkkoselvityksen mukaan “tavoitteena on, että pienistä, epäkäytännöllisistä toimintayksiköistä luovutaan”.

Millainen on pieni ja epäkäytännöllinen päiväkoti, Tampereen kaupungin kasvatus- ja opetusjohtaja Kristiina Järvelä?

– Pieni ei aina ole kaunista eli vanhoissa varhaiskasvatustiloissa on yleensä useita ongelmia. Vaikka sisäilmaongelmaa ei olisi, tilat eivät välttämättä vastaa uutta opetussuunnitelmaa. Päiväkodeista saattaa puuttua esimerkiksi liikuntatilat, päiväkodit eivät ole esteettömiä ja tiloissa on ahtautta. Kyse on myös siitä, kuinka kustannustehokas pieni yksikkö on verrattuna sitä suurempaan. Usein pieni tulee suurta kalliimmaksi, Järvelä toteaa.

Järvelä kertoo, että mitä enemmän lapsia päiväkodissa on, sen enemmän heille varataan pihatilaa. Kaava on yksinkertainen: jokaista lasta kohden suunnitellaan noin 15 neliötä piha-aluetta.

kasvatustieteen professori.
Kasvatustieteen professori Marita Mäkinen sanoo, että lapsi voi myös hyötyä varhaiskasvatuksen ja peruskoulun yhdistämisestä saman katon alle: Parhaimmillaan se luo lapsen elämään pysyvyyttä.Jani Aarnio / Yle

Päiväkodit ja koulut halutaan myös nykyistä useammin samojen seinien sisälle. Kaupungin linjauksen mukaan uusista yhtenäiskouluista tulee aina vähintään 1 000 lapsen kokonaisuuksia, joissa voidaan antaa opetusta varhaiskasvatuksesta yläkouluun saakka.

Päiväkotien 160 lapsen vähimmäismäärän lisäksi kaupunki haluaa, että pienten lasten yksiköissä, joissa ovat mukana varhaiskasvatus, esiopetus ja luokat 1–2, tavoitekoko on 200 lasta.

Kasvatustieteen professori Marita Mäkinen Tampereen yliopistosta sanoo, että kaupungin linjaukseen suurista lapsimääristä liittyy myös riskejä.

– 160 lapsen päiväkoti kuulostaa todella suurelta. Pieni lapsi tarvitsee mahdollisimman turvallisen ja kodinomaisen ympäristön kasvaa. Miten pikkulapsille turvataan hälytön ja rauhallinen kasvuympäristö, jos ympärillä on kymmeniä tai satoja lapsia samassa tilassa, pihaulkoilussa tai syömässä? Jos lapsi joutuu olemaan isossa, meluisassa tilassa pitkiä aikoja, se nostaa stressin kokemusta ja jatkuva stressi on lapsen kehitykselle tuhoisaa, Mäkinen toteaa.

Mäkinen huomauttaa, että jo maalaisjärjellä ajateltuna myös tartuntatautien leviämisen riski kasvaa, mitä enemmän lapsia on samoissa tiloissa. Kaikkein tärkeintä olisi miettiä lasten ja perheiden etua, ei kustannuksia, Mäkinen korostaa.

– Tässä on suuria riskejä. Lasten kohdalla raha ei saisi ratkaista. Kaupungin on turvatta, että lapsilla on rauha kasvaa stressittömässä ympäristössä. Etenkin päiväkotien ryhmäjakojen kanssa täytyy olla tarkkana, etteivät suuret päiväkodit tarkoita myös suuria ryhmäkokoja, Mäkinen sanoo.

Tampereelle tuhansia lapsia lisää

Tampereen kaupungin päiväkotipaikoille on kova kysyntä. Lisäpainetta lähivuosina on tulossa entisestään, sillä tuoreen väestöennusteen mukaan 0–5-vuotiaiden lasten määrä kasvaa Tampereella seuraavien 15 vuoden aikana yli 3 400 lapsella.

Kasvua odotetaan etenkin keskustan ja Kalevan, Hervannan sekä Härmälä–Hatanpään alueille. Lisäksi rakentumassa on uusia asuinalueita, kuten Ojala ja Hiedanranta.

Esimerkiksi Tampereen keskustaan Liisanpuiston nykyisen koulun tontille rakennetaan pian Sammon kampusta, eli suurta, 1 500 lapsen yksikköä, jossa saman katon alla ovat lapset varhaiskasvatuksesta yläkoulun loppuun saakka.

Esimerkiksi nyt rakentuvalle Hiedanrannan asuinalueelle odotetaan jopa 25 000 uutta asukasta.

Kasvatus- ja opetusjohtaja Kristiina Järvelä
Tampereen kaupungin kasvatus- ja opetusjohtaja Kristiina Järvelän mukaan päiväkotimatkat eivät kasva, vaikka pieniä päiväkoteja Tampereella suljetaankin.Jani Aarnio / Yle

Lielahden kylkeen rakentuva asuinalue muuttaa myös palvelutarpeita, Tampereen kaupungin kasvatus- ja opetusjohtaja Kristiina Järvelä sanoo.

– Asumisen painopiste muuttuu Tampereella. Esimerkiksi Lentävänniemen Lentävänlaakson pieni päiväkoti lakkautetaan 2020-luvun puolivälissä, koska hiljalleen rakentuvassa Hiedanrannassa tulee olemaan Lentävänniemeä enemmän lapsiperheitä ja siksi myös päiväkoti siirretään Hiedanrannan kannalta keskeisemmälle paikalle Lielahteen, Järvelä kertoo.

Useat tamperelaisvanhemmat pelkäävät, että päiväkotilakkautukset johtavat päiväkotimatkojen pitenemiseen. Kun ennen päiväkodille on päässyt jalan, jatkossa pitää käyttää bussia tai autoa.

Onko kaupungin linja se, että tehdään entistä suurempia päiväkoteja entistä harvempaan?

– Varsinaisesti harvennusta ei ole tulossa. Nyt päiväkoteja on yli sata ja vuosikymmmenen sisällä päiväkoteja on edelleen useita kaupungin ja yksityisten palvelusetelipäiväkotien ansiosta. Verkko ei sinänsä harvene, vaikka päiväkotien määrä vähenee, Järvelä vastaa.

Liisanpuiston koulu
Uusi koulu ja päiväkoti muodostavat tulevaisuudessa yhdessä Sammon nykyisen koulun kanssa yhteisen kokonaisuuden, Sammon kampuksen. Kaupunki suunnittelee satojen lasten yhtenäiskoulua Liisanpuiston tontille.Jan Hynnä / Yle

Kahdeksasta pienestä suuriin yksiköihin

Pieniä ja huonokuntoisia päiväkoteja suljetaan seuraavan vuosikymmenen aikana lähemmäs 20 eri puolilla Tamperetta.

Esimerkiksi Tampereen Hervannassa päiväkoteja lakkautetaan 2020-luvun alkupuolella yhteensä kahdeksan eri puolilla asuinaluetta.

– Tarpeeseen vastataan nyt suuremmilla, moderneilla kokonaisuuksilla. Vaikka esimerkiksi Hervannassa lakkautetaan monta pientä päiväkotia, nämä pari suurempaa tilalle tulevaa yksikköä eivät ole sen kauempana asukkaista.

Esimerkiksi Etelä-Hervantaan rakennetaan vanhan koulun tilalle uusi koulu ja päiväkoti 1 300 lapselle.

Tampereen kaupungin käytöstä poistuvia päiväkoteja saatetaan ottaa yksityisen varhaiskasvatuksen käyttöön, Kristiina Järvelä huomauttaa.

– Ei pidä unohtaa, että Tampereella toimii yksityisiä päiväkoteja, jotka ovat asiakkaille palvelusetelien avulla samanhintaisia kuin kaupungin tarjoamat palvelut.

Syntyvyys nousee jälleen Tampereella

Syntyvyys on viimein kääntynyt nousuun Tampereella vuosituhannen vaihteen jälkeisestä notkahduksesta.

Vasta nyt Tampere alkaa saavuttaa samaa koululaisten määrää, joka kaupungissa oli vuosituhannen alussa.

– Tampereella oli todella monta miinusmerkkistä vuotta putkeen, jolloin lasten ikäluokat vain pienenivät, Järvelä kertoo.

Kun 2000-luvun alussa entistä useampi muutti naapuruskuntaan luomaan perhettä, nyt nousevana ilmiönä lapsiperheillä on jäädä kaupunkeihin.

Tesoman kirjasto
Uusi Tesoman hyvinvointikeskus kirjastoineen ja liikekeskus Westeri ovat päivittäneet Tesomaa ja tehneet siitä jälleen kiinnostavan asuinalueen.Antti Palomaa / Yle

Lapsikato on nähty Tampereella konkreettisesti eri lähiöissä ja se on vaikuttanut myös alueiden kehittymiseen.

Esimerkeiksi alueiden kehityskaaren laskusta Järvelä mainitsee Tampereelta Peltolammin ja Multisillan.

– Jos täydennysrakentamista ei tehdä ajoissa alueelle, jossa olisi tilaa ja tarvetta, elinvoima voi kadota. Näin on käynyt näillä alueilla.

Järvelän mukaan esimerkiksi Tesomalla vastaavalta tilanteelta vältyttiin. Oppilas- ja lapsimäärät olivat jo laskussa, samoin alueen houkuttelevuus.

– Nyt uuden rakentamisen myötä Tesoma on jälleen kiinnostava ja palveluita on runsaasti, joten asukkaitakin tulee lisää.

Peltolammin rakentamista tulisi Järvelän mukaan kiirehtiä, sillä oppilasmäärät ovat jo puolittuneet alueella. Nyt suunnitteilla on Peltolammin uusi hyvinvointikeskus, koulu ja päiväkoti.

Myös Tampereen kaupungin päiväkoti- ja kouluverkkoselvityksessä vaaditaan, että hyvinvointikeskuksen tontin etsintä tehdään nopealla aikataululla.

Tampereen Haukiluomassa avautui loppiaisen jälkeen uusi, 160-paikkainen päiväkoti vanhan, sisäilmaongelmaisen päiväkodin tilalle.
Tampereen Haukiluomassa avautui loppiaisen jälkeen uusi, 160-paikkainen päiväkoti vanhan, sisäilmaongelmaisen päiväkodin tilalle.Mari Vesanummi / Yle

Kolme uutta päiväkotia avaa jo ovensa

Päiväkotiverkon uudistukseen pakottaa myös se, että lähes kolmasosa tamperelaisista päiväkodeista kärsii tällä hetkellä sisäilmaongelmista. Monet päiväkodeista ovat jo korjauksessa ja varhaiskasvatusta annetaan väistötiloissa.

Tampere saa vuoden 2019 tammi-helmikuussa yhteensä kolme uutta päiväkotia, kun Irjalan, Haukiluoman ja Kämmenniemen vastavalmistuneiden tilojen ovet avataan lapsille.

Kaikki uudiskohteet on rakennettu vanhojen päiväkotien tilalle. Jokaisessa näistä on ollut jonkinlaista sisäilmaongelmaa.

Esimerkiksi Haukiluoman päiväkoti toimi väliaikaisesti väistötiloissa. Nyt haukiluomalaiset päiväkotilapset aloittivat kevätkautensa loppiaisen jälkeen uudessa, 160-paikkaisessa päiväkodissa.

– Uusissa päiväkodeissa on otettava huomioon esimerkiksi tilojen monikäyttöisyys. Tarkoituksena on, että tiloissa voidaan järjestää esimerkiksi pienryhmätoimintaa, Järvelä sanoo.

Irjalassa uusi, kaksikerroksinen päiväkoti- ja koulurakennus avattiin myöskin heti loppiaisen jälkeen, ja päiväkotilapset pääsivät siirtymään väistötiloista pysyviin tiloihin.

Kämmenniemessä helmikuussa avattava uusi päiväkoti on sijoitettu koulun yhteyteen, mutta päiväkotilapsilla on oma pihansa ja lapset myös ruokailevat omissa tiloissaan.

– Uudet rakennukset vastaavat uusia tarpeita. Ne soveltuvat monipuoliseen käyttöön, lapsille ja hoitajille on entistä enemmän tilaa, tiloja voidaan käyttää myös iltaisin ja päiväkodeissa on omat liikuntasalit, Järvelä kehaisee.

Lue lisää:

Tampere suunnittelee luopuvansa peräti yli 20 päiväkodista ja koulusta – lista ei mene mukisematta läpi

Tampere muutti koulujen lakkautuslistaa – kolme koulua säästyy sulkemiselta

Tampereelle tulee jatkossa vain yli 1 000 oppilaan yhtenäiskouluja – pieniä kouluja ja päiväkoteja suljetaan ja yhdistellään

Lapsiasiavaltuutettu: Valtion pitäisi saada päättää koulujen lakkauttamisesta, koska kunnat eivät huomioi lasten oikeuksia – "Harhaisesti hoetaan, että säästetään seinistä"

Opettajat Ylen kyselyssä: lasten keskittymiskyky on huonontunut selvästi – Keskittymistä pitää harjoitella, asiantuntija neuvoo miten

Askolassa koulun seinä sytytettiin tahallaan palamaan, yläkoululaiset lähetetty kotiin

$
0
0

Itäisellä Uudellamaalla sijaitsevan Askolan koulun seinä on sytytetty tahallaan palamaan. Tulipalo levisi myös koulun yläkertaan ja kattorakenteisiin.

Palo on nyt saatu hallintaan ja jälkiraivaus on meneillään. Kattoa ja ulkoseinää on jouduttu purkamaan hieman. Koulun pääovien viereisen seinän tuuletusrakoon oli ulkopuolelta laitettu jotain, joka oli sytyttänyt seinän tuleen.

Teolla olisi voinut olla paljon laajamittaisemmatkin seuraukset, jos palo olisi ehtinyt levitä rakennuksen yläpohjaan, sanoo Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen päivystävä palomestari Jouni Virta. Hänen mukaansa riski henkilövahingoille oli kuitenkin hyvin pieni.

– Koulun henkilökunta havaitsi palon ja yritti tehdä alkusammutusta. Koulun oppilaita ryhdyttiin tässä vaiheessa jo evakuoimaan pihalle, ja ensimmäisen pelastusyksikön tultua paikalle oppilaat oli jo evakuoitu.

Aineelliset vahingot jäänevät palomestarin mukaan melko pieniksi. Jälkisammutus- ja raivaustöitä tehdään muutaman tunnin ajan, kunnes varmistuu, ettei palo pääse leviämään talon rakenteita pitkin.

Yläkoulun rehtori Kaija Impola-Peltomaa kertoo, että oppilaat siirtyivät pois koulusta poistumissuunnitelman mukaisesti. Kukaan ei loukkaantunut tilanteessa. Yläkoululaiset on nyt lähetetty kotiin.

Rakennuksessa on sekä ala- että yläkoulu. Alakoulu jatkui normaalisti tänään, ja myös yläkoulu jatkuu huomenna, kun palokunta saa tilat tuuletettua. Oppilaita on yhteensä 435.

Itä-Uudenmaan poliisi tutkii tapausta tuhotyön yrityksenä.

Askolan koulun palanut seinä.
Reeta Salminen / Yle
Askolan koulu.
Reeta Salminen / Yle
Askolan koulu
Reeta Salminen / Yle

Turun sairaaloissa taistellaan suolistobakteeriepidemiaa vastaan – kymmenet saaneet tartunnan, useita satoja altistuneita

$
0
0

Tyksissä ja kaupunginsairaalassa on todettu poikkeuksellisen monta VRE:n eli vankomysiiniresistentin enterokokin bakteerilöydöstä, yhteensä 65. Varsinais-Suomen alueella todetaan yleensä vuosittain keskimäärin 2–6 vastaavaa tapausta.

– Tämä on sinänsä huolestuttavaa, koska vuosittain nämä 2–6 bakteeritapausta ovat peräisin useimmiten ulkomailla saadusta sairaalahoidosta. Tämä on nyt moneen vuoteen isoin epidemia VRE-bakteerin suhteen täällä Varsinais-Suomessa, kertoo Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikön ylilääkäri Esa Rintala.

VRE-bakteeriin tehoaa vain muutama tunnettu antibiootti. Sairaalabakteeri se ei kuitenkaan ole, painottaa Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikön ylilääkäri Esa Rintala.

– Puhumme vastustuskykyisistä tai resistenteista bakteereista, koska näitä bakteereja on myös sairaalan ulkopuolella, muun muassa avohoidossa.

Altistuneita jopa satoja

Bakteerille altistuneita arvioidaan olevan useita satoja. Tyksin ja Turun kaupungin infektiontorjuntayksiköt selvittävät epidemian laajuutta edelleen.

– Olemme pyrkineet selvittämään bakteerin alkuperää. Yksittäisiä leviämisreittejä olemme pystyneet toteamaan. Alkuperän selvittäminen on kuitenkin vaikeaa, koska tämä bakteeri voi olla oireettomana hyvin pitkään ihmisessä ennen kuin se löydetään. On lähes mahdoton nimetä yksittäistä potilasta, joka olisi ollut se tartunnan lähde, Rintala sanoo.

Toistaiseksi kaikki VRE-bakteeritartunnan saaneet ovat oireettomia. Bakteerin aiheuttamia infektioita ei ole toistaiseksi todettu. Se voi aiheuttaa virtsainfektioita, haavainfektioita ja verenmyrkytyksiä.

Epidemian laajuutta selvitetään ottamalla altistuneista potilaista useita VRE-bakteerinäytteitä. Seulontanäytteitä on otettu loppuvuoden 2018 aikana yli 4000 kappaletta.

– Tämä on valtava määrä. Se on laboratorioille valtava työmäärä, kun normaalisti VRE-näytteitä tulee hyvin harvoin.

– Altistuneet ovat olleet samoilla osastoilla tartunnan saaneiden kanssa.

Sairaalaan saapuviltakin näytteet

Sairaalat ottavat tällä hetkellä bakteerinäytteet myös kaikilta sairaalaan hoitoon tulevilta. Oireettomia bakteerin kantajia hoidetaan erityksessä.

VRE-bakteeri leviää kosketustartuntana esimerkiksi saniteettitiloissa. VRE-tartuntoja on myös todettu muuallakin Suomessa, mutta Rintalan mukaan THL on pystynyt selvittämään, että Turun epidemia ei liity muihin Suomessa käynnissä oleviin VRE-tartuntoihin.

Rintala uskoo, että epidemia pystytään pysäyttämään.

– Mutta on vielä arvoitus, miten kauan se epidemian pysähtäminen kestää. Epidemia on laaja, ja kokemuksien mukaan edessä on pitkä prosessi. Saattaa olla, että epidemian taltuttamiseen menee tämä vuosi.

Hallitus purkanut ja perannut normeja: ravintolat ja kaupat kiittävät, ay-liike ja luontoväki haukkuvat

$
0
0

Hallituksen kärkihankkeisiin kuuluva norminpurku on johtanut satojen säädösten perkaamiseen ja sujuvoittamiseen keväällä päättyvän vaalikauden aikana. Norminpurulla on ollut määrä päästä eroon maata ja talouselämää kangistavista liioista normeista, luvista ja säädöksistä. Kooste tuloksista on vastikään toimitettu keskeisille ministerereille.

Hankkeen toimeenpanoryhmän puheenjohtaja, valtiosihteeri Jari Partanen kiittelee tuloksia, joita on kaikkien ministeriöiden yhteistoiminnalla saatu aikaan.

– Olemme helpottaneet yritystoimintaa ja työllistämisen edellytyksiä ja näillä toimilla olemme tätä saaneet aikaiseksi hyvää talouskasvua. Meillä on ollut 200-300 toimintapapojen uudistamista koskevaa hanketta pöydällämme, Partanen paaluttaa tulokset.

Elinkeinoelämä suitsuttaakin tuloksia. Luontoväki ja työntekijöitä edustava ammattiyhdistysliike taas arvostelevat tehtyjä toimia. Väliotsikoihin on laitettu kunkin lausujan antama kouluarvosana (4-10) norminpurusta.

Kaupan liitto: 8+

– Normien purku on sujunut oikein hyvin ja ollut kannatettava hanke kokonaisuudessaan. Myös kaupan näkökulmasta on saatu positiivisia ratkaisuja aikaan, sanoo Kaupan liiton uusi toimitusjohtaja Mari Kiviniemi.

Kiviniemen mukaan ykkösasia normien puruista on ilman muuta aukioloaikojen vapautus , joka on tuntunut myönteisesti kaupan alalla.

– Myös alkoholilainsäädännössä on lisätty kilpailua ja samoin maankäyttö- ja rakennuslakia on joustavoitettu.

Kaupanliiton toimitusjohtaja (2019-) Mari Kiviniemi.
Mari Kiviniemi aloitti Kaupan liiton toimitusjohtajana vuoden alusta. Sasha Silvala / YLE

Seuraavallekin hallitukselle piisaa Kiviniemen mukaan työsarkaa normien perkaamisessa.

– Kaupan näkökulmasta ykkösenä on apteekkimonopolin purku ja ylipäätään lupakäytäntöjen joustavoitusta Suomessa kaivataan.

SAK: 5

Johtaja Annika Rönni-Sällinen SAK:sta ei silittele hallitusta norminpurusta.

– Eipä se nyt erityisen hyviä arvosanoja meiltä saa. Normien purkua on tehty siten, että se pääosin hyödyttää suuria yrityksiä, harvemmin heikommassa asemassa olevia tai yhteiskuntaa kokonaisuudessaan, Rönni-Sällinen tiivistää.

Rönni-Sällisen mielestä esimerkiksi kaupan aukiolon vapautus vain lisäsi epämukavia ja kuormittavia työaikoja eli vuorotyötä ja yötyötä.

– Myös osa-aikatyö on lisääntynyt eli ihmisten mahdollisuudet tulla toimeen työllään ovat heikentyneet.

– Toisaalta norminpurkua käytetään perusteena esimerkiksi työntekijöiden suojelussa. Eli kun halutaan heikentää työntekijöiden suojelua, niin puhutaan norminpurusta. Työttömien osalta aktiivimalli on päinvastoin lisännyt byrokratiaa, eikä suinkaan vähentänyt sitä. Rönni-Sällinen huomauttaa.

Rönni-Sällinen toivookin, ettei seuraava hallitus aseta mitään erityisiä tavoitteita normien purulle, vaan keskittyy laatimaan hyvää sääntelyä.

Matkailu- ja ravintola-ala: 9

Matkailu- ja ravintola-alalle merkittävää on vuoden alusta voimaan tullut alkoholilainsäädännön kokonaisuudistus.

– Hallitus teki tässä hyvää työltä. Alkoholiuudistus oli ylivoimaisesti suurin norminpurku meidän alalla ja se purki turhaa anniskelusäännöstelyä tosi hyvin: kankeasta ajasta siirryttiin tähän päivään, sanoo toimitusjohtaja Timo Lappi Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRasta.

Lapin mukaan virkamiestenkin asenteet alaa kohtaan muuttuivat samalla suopeiksi.

– Vikojen etsinnästä siirryttiin neuvovaan ja konsultoivaan otteeseen. Riitoja oli aiemmin vireillä jatkuvasti, nyt ei yhtään, Lappi summaa muutoksen.

Mutta korjattavaa piisaa. Nyt kapuloita rattaisiin nakkelee Euroopan unioni.

– EU:sta tulee jatkuvasti erittäin hankalaa lainsäädäntöä meille. Mitä Suomi on tehnyt hyvää, niin EU on puolestaan tuonut rutkasti lisää hallinnollista taakkaa, kustannuksia ja sääntelyä, esimerkiksi matkapakettilainsäädäntö, Lappi huomauttaa.

Seuraava hallitus saisi Lapin mielestä pistää kuriin ns. ammattivalittajat, joiden takia hankkeiden toteutus voi myöhentyä seitsemänkin vuotta.

– Valitusoikeutta tulisi nykyisestä rajoittaa siten, että vain asianosaiset saisivat valittaa, Lappi ehdottaa.

Luontoväki: 6

Ympäristöjuristi Pasi Kallio Suomen luonnonsuojeluliitosta antaa hallitukselle tasan kuutosen norminpurusta.

– Emme ole ollenkaan tytyväisiä, ei näytä hyvältä. Muutoksia on tehty tosi paljon rakenteisiin ja menettelyihin , mutta hyvin vähän ympäristöä parantavaa on tullut tilalle.

Kallion mukaan esimerkiksi valittamismahdollisuutta on hankaloitettu ja valitusmaksut ovat tuplaantuneet jo satasiin. Terveisiä seuraavalle hallitukselle ei tarvitse hetkeäkään pähkiä:

– Keskittykää parantamaan ympäristölainsäädäntöä, ei enää heikentämään sitä.

Yrittäjät: 8 ½

Lakiasioiden päällikkö Tiina Toivonen Suomen Yrittäjistä kiittelee hallitusta: normitalkoiden vauhti on vain kiihtynyt vaalikauden loppupuoliskolla.

–Ilolla olemme seuranneet ja olleet mukana. Omia ehdotuksiakin on menossa läpi, Toivonen sanoo.

Esimerkkinä hän mainitsee työllistämistä helpottavan lain, paljon kiistelyä herättäneen, ns. irtisanomislain etenemisen ja voimaantulon ensi kesänä. Iso kevennys on myös ympäristöllisiin lupiin ulotettava yhden luukun periaate. Ympäristölupien lupavelvollisuuksia on muutenkin purettu ja olennaista yrittämiselle on myös se, että osakeyhtiöiden perustamista helpotetaan.

– Meillä on vahva usko siihen, että päätetyillä toimilla yrityksen kustannukset laskevat, toiminta järkevöityy ja hallinnollinen taakka kevenee.

Mutta nämä olivat vasta hyvä startti. Seuraavan hallituksen pitää Toivosen mielestä asettaa norminpuruille kunnolliset tavoitteet, nyt niitä ei ollut: normeja vain purettiin ja säädöksiä sujuvoitettiin ilman selkeää maalia. Yrittäjillä on asettaa oma tavoite seuraavalle hallitukselle.

– Yritysten sääntelystä aiheutuvia kustannuksia pitää saada alas 25 prosenttia.

Sitä kohden päästään muun muassa nostamalla yritysten tilintarkastusrajoja selvästi nykyisestä ja työaikalain kokonaisuudistuksella:

– Sunnuntaityön lisät joutaa poistaa. Myös paikallinen sopiminen pitäisi taata kaikille yrityksille.

MTK: 8

Elinkeinojohtaja Marko Mäki-Hakola Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitosta MTK:sta sanoo, että hallituksen norminpurussa on saavutettu "hyvä alku", monillakin sektoreilla.

– Lupabyrokratiaa on kevennetty ja lupia korvattu ilmoitusmenettelyllä.

Esimerkkeinä hän mainitsee, että tienvarsimainontaa on vapautettu ja maisematyölupa on poistettu.

Seuraavaa hallitusta Mäki-Hakola evästää viljelijöiden toiveella saada kohtuullistettua niin kotimaista kuin EU-byrokratiaakin.

Professori: 8

Lainsäädäntötutkimuksen professori Anssi Keinänen Itä-Suomen yliopistosta muistutttaa, ettei lakien sujuvoittaminen ja perkaaminen ole mikään uusia asia. Niin on tehty iät ajat, kun voimassaolevaa lainsäädäntöä on trimmattu vastaamaan paremmin uusia vaateita. Silti hallitus ansaitsee kehut Keinäseltä.

– Nyt lakien sujuvoittamista on lähdetty tekemään aiempaa systemaattisemmin ja siihen kiinnitetään huomiota.

Itä-Suomen yliopisto on äskettäin alkanut selvittää, kuinka norminpurku on sujunut kuluneen neljän vuoden aikana. Raportti valmistuu ensi syksynä.

Lue lisää:

Hallitus purkaa normeja, vauhti jakaa mielipiteet: "Edennyt erittäin hyvin" tai "Painakaa jarrua"

Viewing all 119849 articles
Browse latest View live


<script src="https://jsc.adskeeper.com/r/s/rssing.com.1596347.js" async> </script>