Siinä se möllöttää, valtakunnan katsotuin ovi.
Politiikan toimittajat ovat päivystäneet koko viime viikon sen edessä. Ja sama jatkuu tällä viikolla. Paljastuisiko takaa sote-uudistuksen kohtalo?
Oven toisella puolella kokoustaa eduskunnan perustuslakivaliokunta.
Liian hitaasti, sanovat hallituspuolueiden edustajat.
Huolellisesti perehtyen, kritiikkiin vastataan.
Moni haluaisi rynnätä sisään ja hoputtaa. Kysyä, että mikä teillä oikein kestää. Eihän valtakunnan suurinta uudistusta voi täällä ikuisesti hioa! Ja kuka tämän kaiken maksaa?
Clik here to view.
Käytävällä odottavat toimittajat.
He kyttäävät, raportoivat, somettavat. Ottavat kuvia ovesta ja viestivät, että täällä ollaan taas. Oven vartioimisen veteraanit, sankarit kentällä.
Eikä vieläkään mitään kerrottavaa.
Kahvaa tuijotetaan tunnista toiseen.
Tulisi edes sinisten Matti Torvinen ja sanoisi jotain hapanta.
Tai ihan kuka tahansa!
Clik here to view.
Odotellessa on aikaa perehtyä oven historiaan.
Eduskunnasta tiedetään kertoa, että arkkitehti Johan Sigfrid Sirénin suunnittelemassa kansanvallan palatsissa yhdistyvät "modernin klassismin pelkistetty muoto" sekä "värien ja materiaalien hienostunut runsaus".
Aikoinaan Sirén kohtasi myös kritiikkiä. Miksi eduskunnan sisustuksessa päätettiin käyttää niin paljon ulkomaisia puulajeja?
Nuoressa tasavallassa haluttiin suosia kotimaista, ja toisaalta osoittaa maanläheisyyttä sekä säästäväisyyttä. Kansanedustajien ei ollut sopivaa pröystäillä heikkoina taloudellisina aikoina.
Sirén sujauttikin mukaan harvinaisia kotimaisia puulajeja.
Perustuslakivaliokunnan ovi, kuten neljännen kerroksen muutkin valiokuntaovet, ovat tummaksi petsattua loimukoivua.
Clik here to view.
Loimukoivu on visakoivun sisar. Rauduskoivun muunnos, eräänlainen virhe.
Sitä syntyy rauduskoivikkoon aina välillä, kertoo nimimerkki Caballista Metsälehden verkkosivuilla. Loimukoivun voi kuulemma tunnistaa metsässä vahvassa tyvikaarnassa olevista pystyhalkeamista.
Puusepänteollisuudessa virhe muuttuu kauniiksi jalopuuksi, sanoi Raision Puuseppien toimitusjohtaja Jarmo Yrjölä Yle Uutisille huhtikuussa 2017.
Hänen johtamansa yritys vastasi monien eduskunnan kalusteiden ehostuksesta, kun taloa peruskorjattiin vuosina 2015–2017.
Loimukoivu oli vielä 1920- ja -30-luvuilla suosittu huonekalumateriaali. Nykyään sille on vaikea keksiä käyttöä.
Tulee ainoastaan hankalia polttopuita, tietävät Metsälehden lukijat.
Clik here to view.
Eduskunnan peruskorjauksen yhteydessä myös tämä ovi uusittiin. Se sai uuden pinnan.
Abloyn moderni lukko näyttää koskemattomalta.
Eduskunnan intendentti Liisa Lindgren sanoo, että ovet huokuvat arvokkuutta. Puun viilu on kaunista, se muistuttaa kilpikonnanluuta.
Kilpikonnan kilpi palvelee samaa tarkoitusta kuin muinaisen ritarin: se suojelee kantajaansa vihollisen hyökkäyksiltä, kuvaili Helsingin Sanomat heinäkuussa 2016.
Ehkä oven takana perustuslakivaliokunnan jäsen pohtii, että ovi suojaa häntä kuin panssari.
Perustuslain vihollinen ei heilahda läpi noin vain.
Jutun lähteinä on käytetty myös Laura Mikkolan opinnäytetyötä Eduskuntatalon alkuperäishuonekalujen pitkäntähtäimen hoitosuunnitelma (Konservoinnin koulutusohjelma, Metropolia Ammattikorkeakoulu, 2017) sekä Eduskunnan talot ja taide -esitettä (Eduskunta, 2017).
Lue lisää: