Suomen eläkejärjestelmään on suunnitteilla iso myllerrys. Sosiaali- ja terveysministeriön ja valtiovarainministeriön nimittämä työryhmä esittää kuntien eläkejärjestelmän ja yksityisen sektorin eläkejärjestelmän yhdistämistä.
– Yhdessä nämä kaksi järjestelmää pystyisivät entistä vahvempina vastaamaan haasteisiin, jotka voivat liittyä syntyvyyteen, nettomaahanmuuttoon tai esimerkiksi eliniän odotteeseen, toteaa työryhmän puheenjohtaja, Eläketurvakeskuksen johtaja Heli Backman.
– Yhdistäminen poistaisi myös ne ongelmat, jotka aiheutuvat siitä, että henkilöstöä siirtyy työskentelemään sektorilta toiselle. Ilokseni voin todeta että työryhmä oli esityksessään yksimielinen.
Käytännössä järjestelmien yhdistäminen toteutettaisiin siirtämällä kuntatyöntekijät julkisen alan eläkevakuuttaja Kevasta yksityisten alojen työeläkejärjestelmään. Tarkoitusta varten perustettaisiin uusi eläkevakuuttaja, jonka työnimi raportissa on TyEL-Keva.
Nykyisen Kevan toimitusjohtaja Timo Kietäväisen mukaan päivä on historiallinen.
– Tästä on puhuttu noin 20 vuotta. Käytännössä tämä oli ensimmäinen kerta, kun ryhdyttiin edes selvittämään, onko tämä mahdollista.
Kevan eläkeasiakkaista valtio ja kirkko eivät olleet selvitystyössä mukana. Niiden työntekijät jatkaisivat julkisten alojen työeläkelain piirissä myös muutoksen jälkeen.
Aloitetaan kaikkein olennaisimmasta kysymyksestä.
Miten tämä kaikki vaikuttaa eläkkeeseeni?
Ei millään tavalla, vakuuttavat niin Timo Kietäväinen kuin raportin kirjoittajat.
Muutoksella ei olisi vaikutusta nykyisten tai tulevien eläkkeiden tasoon tai alkamisajankohtiin. Työryhmän mukaan ehdotus on näiden kysymysten osalta neutraali.
Neutraaliuden toteuttaminen oli hankkeen monimutkaisin ongelma.
Kuntasektorilla työskentelevillä oli esimerkiksi vielä 1990-luvun puoliväliin asti muita työntekijöitä parempia eläke-etuja – nopeampaa karttumaa ja alhaisempia eläkeikiä. Nämäkin etuudet olisivat turvassa. Uuteen järjestelmään siirrettäisiin vain se osa kunta-alan eläkevastuista, joka sujuvasti vertautuu yksityisten alojen eläkejärjestelmään.
Muita paremmat eläke-edut kapseloitaisiin vanhan eläkevakuuttaja Kevan vastuulle. Sieltä ne avattaisiin eläkeiän koittaessa – vaikka työntekijä olisikin ulkoistettu yksityisen työnantajan palkkalistoille.
Toisaalta kuntasektorin työntekijät elävät muita pidempään, tarkalleen ottaen kahdeksan kuukautta ja kaksitoista päivää pidempään.
Tämä ongelma ratkaistaisiin yli kymmenen miljardin euron kynnysrahalla, mutta palataan siihen myöhemmin.
Miksi tähän ryhdyttäisiin?
Jos eläkkeensaaja ei muutosta huomaa, miksi se tehdään? Kuntasektorille kaikkein tärkein ulkoistamisen syy on käynnissä oleva yksityistämisaalto.
Hoitajia, siistijöitä, huoltohenkilökuntaa ja konttoriväkeä siirtyy erilaisten ulkoistusten kautta kunnista yksityiselle sektorille. Siellä he maksavat yksityisen sektorin eläkeälisten eläkkeitä.
Yksityistäminen nakertaa siis julkisen alan eläkkeiden rahoituspohjaa.
Hallituksen esittämän arvion mukaan jopa 25 000 kuntien työntekijää siirtyisi soten valinnanvapauden myötä yksityisten työnantajien palvelukseen. Tällä hetkellä näyttää siltä, että niin sote kuin valinnanvapauskin jäävät tältä hallitukselta toteuttamatta, mutta harva uskoo kuntien ulkoistusinnon hyytyvän.
– Viimeisten tietojen mukaan kuntien ja kuntayhtymien henkilöstömäärä on kasvanut, mutta pidemmällä aikavälillä ne kääntyvät mitä suurimmalla todennäköisyydellä laskuun. Itsenäisen eläkejärjestelmän rahoittamisesta tulee kalliimpaa, kun maksajien määrä vähenee, Kevan Timo Kietäväinen sanoo.
Eläkemenojen kasvu ja maksajamäärän lasku johtaisi kunta-alalla kasvaviin työnantajamaksuihin. Silloin ulkoistaminen näyttäisi yhä kannattavammalta ratkaisulta.
Kietäväisen mukaan uudistuksen jälkeen olisi helpompi verrata julkisella ja yksityisellä sektorilla teetetyn työn hintaa.
Poliitikkoja eläkeuudistuksessa kiehtoo todennäköisesti se, että erilaisten rakenneuudistusten toteuttaminen yksinkertaistuisi – ainakin eläkkeiden näkökulmasta.
Nykyinen eläkejärjestelmien erillisyys muodostuu raportin mukaan ongelmaksi kaikenlaisissa julkisen ja yksityisen sektorin välillä tapahtuvissa organisaatiomuutoksissa.
Mitä yksityiset alat tästä hyötyisivät?
Yksityisten alojen eläkeyhtiöiden kannalta järjestelmien yhdistämisen hyöty olisi eläkeriskien jakaminen entistä suuremmalle joukolle.
Yrityssektorin riskit ovat yhteisvastuullisesti tyel-eläketoimijoiden – Ilmarisen, Varman, Elon, jne – vastuulla. Kuntasektorin eläkkeet taas ovat tähän saakka olleet viime kädessä kuntien vastuulla.
Uudistuksen jälkeen tyel-yhteisvastuuseen saataisiin kunnista noin puoli miljoonaa palkansaajaa lisää. Se lisäisi järjestelmän vakautta.
Yksityisiä eläkevakuuttajia kiinnostaa myös mahdollisuus kasvattaa liiketoimintaa. Muutoksen ja sitä seuraavien siirtymäaikojen jälkeen Ilmarinen, Varma, Elo ja kumppanit pääsisivät kilpailemaan kuntapuolen asiakkaista. Vastaavasti uusi tyel-Keva ryhtyisi kilpailemaan yritysasiakkaista.
Mihin tarvitaan miljardien myötäjäiset?
Aivan muitta mutkitta tyel-pelurit eivät hyväksy kuntatyöntekijöitä yhteisvastuunsa piiriin.
Kuntatyöntekijät ovat tunnetusti pitkäikäisiä, eli eläkevakuutusyhtiön näkökulmasta kalliita asiakkaita. Raportin mukaan kunta-alan naisvaltainen työntekijäkunta elää 0,7 vuotta pidempään kuin suomalaiset keskimäärin.
Tämä kuulostaa pieneltä erolta, mutta kun se kerrotaan kunta-alan 540 000 työntekijällä, päästään suuriin summiin.
Siksi uusi tyel-Keva hyväksyttäisiin yleiseen työntekijöiden eläkejärjestelmään mukaan vain myötäjäisten kera. Raportissa esitetyn laskelman mukaan sopiva myötäjäinen olisi noin 10,5 miljardia euroa.
Tämä miljardimyötäjäinen ei kuitenkaan ole uusi menoerä. Summasta osa on jo kerätty.
Kuntien eläkelaskureissa on tähänkin asti valmistauduttu työntekijäkunnan keskimääräistä pidempään elinikään. Se on yksi syy, miksi julkisen puolen työnantajamaksut ovat yksityisen puolen maksuja korkeammat.
Koska uudistus toteutuu?
Työeläkeyhtiöt, työmarkkinaosapuolet, työeläkejärjestöt, virkamiehet ja ministeriöt näyttävät löytäneen yhteisen sävelen – moni odotti työryhmästä riitasointuja.
Yhden raportin jälkeen ei voi olla varma, että suuri eläkejärjestelmän uudistus saapuisi koskaan maaliin. Paljon jää kuitenkin laskettavaa, sovittavaa ja selvitettävää ennen kuin uudistus on eduskunnassa.
Jos muutos saa lopulta vihreää valoa, uuteen tyel-Kevaan olisi palkattava myynti- ja markkinointivoimaa. Tietojärjestelmiinkin jouduttaisiin käyttämään miljoonia euroja. Lopulta käynnistyisi siirtymäaika, jolloin kuntaeläkkeet olisivat tyel-järjestelmän piirissä, mutta suojassa kilpailulta.
Työryhmä ei ehdota sitovaa tavoiteaikaa, milloin järjestelmä olisi lopullisesti valmis ja kilpailu käynnissä. Raportissa toistuu kuitenkin vuosi 2027.
Kevan mukaan se olisi aikaisin mahdollinen ajankohta.
Seuraava hallitus päättää, miten hankkeessa edetään. Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen suosittaa, että raportti lähetetään heti lausuntokierrokselle, jotta tuleva hallitus voisi tehdä jatkopäätöksiä.
– Tämä ei ole helppoa eläkeasiaa. Luotettavuuden ja luottamuksen kannalta on tosi tärkeää, että työ tehdään huolella.
Lue myös:
"Itse maksettu eläke" on sitkeästi elävä harhaluulo – näin toimii suomalainen eläkejärjestelmä