Uuden Helsingistä itään suuntautuvan itäradan kustannuksiksi arvioidaan vajaat kaksi miljardia euroa. Aiemmin Kauppalehti on kertonut Itäradan rakentamisen maksavan alustavan arvion mukaan 1,7 miljardia euroa.
Liikenne- ja viestintäministeriön kehittämisyksikön johtaja Timo Kievari kommentoi Ylelle, että summa on suuruusluokaltaan oikea, mutta vain suuntaa antava.
Karkea arvio itäradan kustannuksista sisältyy rataa koskevaan esiselvitykseen, jonka odotetaan valmistuvan tämän kuun loppuun mennessä. Selvitys koskee itäradan rakentamista Helsinki-Vantaan lentoasemalta Porvoon kautta Kouvolaan.
"Itä ei voi jäädä paitsioon"
Junaliikenteen nopeuttamisesta idän suuntaan on neuvoteltu tänään tiistaina Helsingissä.
Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner kutsui iltapäivällä pidettyyn itärata-tapaamiseen Kymenlaakson liiton sekä Kotkan ja Kouvolan kaupunkien edustajat.
– Henki oli hyvä. Yhteinen etumme on saada rautatie Kymenlaaksoon, tässä tapauksessa itärata, maakuntajohtaja Jaakko Mikkola kertoi tapaamisen jälkeen.
Mikkola oli niukkasanainen, sillä tapaamisessa oli sovittu, ettei keskusteluista kerrota julkisuuteen.
Mikkola arvelee, että neuvottelut idän ratahankkeista jatkuvat, koska muutkin ratahankkeet Suomessa jatkavat eloaan.
– Itäinen suunta ei voi jäädä paitsioon suhteessa lännen ja pohjoisen suunnitelmiin.
Mikkolan mukaan vielä julkaisematon itärata-selvityksessä on sivutuotteena tarkasteltu myös rantarataa eli Porvoosta Kotkan kautta Luumäelle kaavailtua vaihtoehtoa sekä yhteysväliä Lahden ja Mikkelin välillä.
Mikkolan lisäksi tapaamiseen osallistuivat Kymenlaakson maakuntahallituksen puheenjohtaja Harri Helminen, Kouvolan vs. kaupunginjohtaja Tuukka Forsell ja Kotkan kaupunginjohtaja Esa Sirviö.
Itäradan mahdollisuutta on selvitetty myös vuosina 2008 ja 2012. Jälkimmäisessä selvityksessä mainitaan, että matka-aika Kouvolasta Helsinkiin nopeutuisi alle tuntiin. Matkan lentoasemalle on arvioitu kestävän 38 minuuttia ja päärautatieasemalle 53 minuuttia. Toistaiseksi sama junamatka kestää noin tunnin ja 20 minuuttia.
Valtion raha ei riitä
Raideliikennettä Suomessa on tarkoitus kehittää kolmeen suuntaan: pohjoiseen, länteen ja itään.
Ministeriön mukaan suuria ratahankkeita voidaan edistää rakentamista varten perustettavien hankeyhtiöiden avulla. Tällöin ratojen toteuttamiseen ei tarvittaisi valtion budjettirahoitusta.
Hankeyhtiön tehtävänä on hankkia valtion talousarvion ulkopuolista rahoitusta muun muassa alueen kaupungeilta, elinkeinoelämältä ja sijoittajilta. Ministeri Petteri Orpo on Helsingin ja Turun välisen tunnin junan osalta esittänyt myös EU-rahoituksen hakemista.
Suunnitelmat junaliikenteen uudistuksista ovat pisimmällä Helsingistä Turun ja Tampereen suuntaan. Pääradan ja Turun tunnin junan kehittämiseksi on jo päätetty perustaa hankeyhtiöt, mistä ministeriövaliokunta tiedotti helmikuun alussa.
– On selvää, että budjettirahoituksella ei kyetä toteuttamaan suuria, välttämättömiä raideinvestointeja ja tämän takia tarvitsemme uusia rahoituskeinoja. Ratkaisua on haettu koko hallituskauden ajan, ja on hienoa, että se on nyt löytynyt yhteistyössä kaupunkien kanssa, ministeri Anne Berner totesi ministeriön tiedotteessa.
Tarkoitus on, että hankeyhtiömallia hyödynnettäisiin myös Itäradan nopeuttamisessa.