Yhdysvallat ja sen kurdiliittolaiset aikovat lähipäivinä ilmoittaa voitosta sodassa äärijärjestö Isisiä vastaan.
Isis pitää hallussaan enää pientä Banghuzin aluetta Syyriassa, kun laajimmillaan se hallitsi lähes kahdeksan miljoonaan ihmisen asuttamaa aluetta Syyriassa ja Irakissa.
Terrorijärjestöä ei silti ole missään nimessä tuhottu.
Mitä Isis aikoo seuraavaksi?
Isisin edeltäjä Irakin islamilainen valtio perustettiin vuonna 2006, kun Irakin Al-Qaida ja joukko muita äärijärjestöjä yhdistyivät.
Nyt Isis on palaamassa juurilleen terroristiverkostoksi sekä Irakissa ja Syyriassa.
Isis teki viime vuonna pommi-iskuja Bagdadin shiiakortteleissa ja surmasi hallintovirkailijoita muualla maassa, vaikka Irak julisti voittaneensa järjestön jo vuoden 2017 lopussa, uutiskanava CNN kertoo.
Yleisradioyhtiö BBC:n mukaan Isisillä saattaa yhä olla satoja miljoonia euroja rahaa ja jopa yli 10 000 taistelijaa. Isisin johtajan Abu Bakr al-Baghdadin olinpaikasta tai kohtalosta ei ole tietoa.
Isisin niin sanotun kalifaatin romahduksella ja sotilaallisilla tappiolla on silti merkitystä, toteaa Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Teemu Tammikko.
– Järjestö ei enää houkuttele entiseen tapaan. Sen hallitsemat alueet olivat symbolisesti merkittäviä, Tammikko toteaa.
Kykeneekö Isis yhä terroritekoihin Euroopassa?
Isis on tehnyt ja inspiroinut Euroopassa useita terrori-iskuja vuoden 2015 jälkeen. Tuhoisimmat iskut nähtiin Ranskassa, Belgiassa, Britanniassa, Saksassa ja Espanjassa.
Iskujen tahti on kuitenkin ollut paljon pahempi Syyriassa ja Irakissa, joissa terroristit surmaavat vuosittain noin 5 000 ihmistä.
Isis onkin tällä hetkellä keskittänyt huomionsa konfliktialueille, joissa se käy toisen äärijärjestön al-Qaidan kanssa kamppailua jihadistiliikkeen johtoasemasta.
Isis uhkaa silti yhä Eurooppaa. Tammikon mukaan aiempien konfliktien yhteydessä on arvioitu, että noin kymmenesosa kotimaihinsa palaavista jihadisteista olisi yhä valmiita terroritekoihin.
– Katkeroituneet taistelijat syyttävät länsimaita valtioutopian romahduksesta, Tammikko sanoo.
Missä muualla Isis vaikuttaa?
Useat jihadistijärjestöt eri puolilla maailmaa vannoivat uskollisuutta Isisille, kun se oli valtansa huipulla vuonna 2015. Yhteisrintama on Teemu Tammikon mukaan mennyttä.
– Tällä hetkellä verkosto on vailla johtajuutta, ja järjestöillä on lähinnä paikallista merkitystä, Tammikko toteaa.
Uskollisuudenvala Isisille on ollut Tammikon mukaan usein päälleliimattua. Se on ollut tapa saada kansainvälistä huomiota. Isis ei ole käytännössä voinut käyttää järjestöjä omissa operaatioissaan.
Näissä maissa on jihadistijärjestöjä, jotka sanovat yhä toimivansa Isisin nimissä.
Afganistanissa Khorasanin provinssin islamilainen valtio eli ISKP-järjestö on tehnyt useita tuhoisia terrori-iskuja. Se taistelee niin hallitusta, Yhdysvaltojen liittoumaa kuin taliban-liikettä vastaan.
Järjestö tukeutuu Afganistanin ja Pakistanin levottomaan rajaseutuun.
Nigeriassa Länsi-Afrikan provinssin islamilainen valtio eli ISWP on tehnyt terrori-iskuja kiihtyvällä tahdilla. Järjestö irtautui terrorijärjestö Boko Haramista vuonna 2016.
Se toimii Nigerian ohella myös naapurimaissa Nigerissä, Tšadissa ja Kamerunissa.
Egyptissä Siinain provinssin islamilainen valtio on jo vuosia tehnyt terrori-iskuja ja taistellut Egyptin asevoimia vastaan. Se toimii nimensä mukaisesti lähinnä Siinain alueella.
Libyassa Isisille uskollinen järjestö on siepannut ihmisiä sekä iskenyt öljyteollisuutta ja Libyan kahta kilpailevaa hallintoa vastaan. Vuosina 2015–2016 se piti hallussaan Sirten kaupunkia.
Filippiineillä Mindanaon saaren islamistit muodostivat Isisille uskollisen liittouman vuonna 2014. Vuonna 2017 ne pitivät hallussaan Marawin kaupunkia kuukausien ajan.
Lisäksi ainakin Somaliassa, Jemenissä ja Indonesiassa on pienempiä Isisin nimissä toimivia ryhmiä.
Mitä kiinniotetuille eurooppalaistaistelijoille käy?
Syyrian kurditaistelijat ovat ottaneet kiinni yhteensä 800 ulkomaalaista Isis-taistelijaa. Irakin vankiloissa on noin tuhat vierastaistelijaa, BBC kertoo.
Lisäksi kurdien leireillä on noin 700 ulkomaalaista taistelijan puolisoa sekä 1 500 lasta. Kurdit ja Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ovat vaatineet Euroopan maita ottamaan kansalaisensa takaisin.
Pyyntöihin on suhtauduttu Euroopassa nihkeästi. Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) totesi sunnuntaina Ylen pääministerin haastattelutunnilla, ettei Suomella ole minkäänlaista mielenkiintoa ottaa vastaan vankeja.
Omin avuin taistelijoiden ja heidän perheenjäseniensä on hyvin vaikea palata. Kiinni otettuja pidetään suljetuilla leireillä, ja etenkin Isisin alkuaikoina monet hävittivät henkilöpaperinsa.
Palaamaan pääsevillä on edessään oikeusprosesseja, jotka ovat tutkija Teemu Tammikon mukaan pitkiä ja hankalia. Sota-alueilla mahdollisesti tehdyistä rikoksista on hyvin vaikea saada näyttöä.
– Länsimaisissa oikeusvaltioissa todistustaakka on syyttäjällä.
Tammikon mukaan on todennäköistä, että Irakiin ja Syyriaan jäävät taistelijat hakeutuvat uusiin konflikteihin esimerkiksi Afganistaniin, Libyaan ja Jemeniin.
Etenkin taistelijoiden perheenjäsenet ovat vaikeassa asemassa. Osa lapsista on syntynyt traumatisoivan väkivallan keskellä, ja heidät on kasvatettu Isisin jihadistisen ideologian mukaisesti.
Lue myös:
Isisin viimeiseltä saarekkeelta Syyriassa evakuoidaan siviilejä
Soini Isis-vierastaistelijoiden mahdollisesta paluusta: Ei sympatiaa