Entistä varmemmalta alkaa näyttää, että apteekkialan remontti jää tälläkin kerralla vain aikeeksi.
Tarkoituksena oli helpottaa apteekkien perustamista, lisätä niiden lukumäärää ja parantaa suomalaisten saamaa palvelua.
Hallitus antoi esityksensä aiheesta heinäkuussa. Nyt esitys on sosiaali- ja terveysvaliokunnan pöydällä – siellä tv-kuvissa näkyvässä paperipinossa, joka ei voi olla herättämättä sääliä kansanedustajan työtaakasta.
Vaikka ei vedäkään vertoja perustuslakivaliokunnan paperivuorille.
Valiokunnan puheenjohtaja Krista Kiuru (sd.) ei juuri anna toivoa siitä, että esitys ehdittäisiin käsitellä enää tällä vaalikaudella.
– Käsittelyyn on hyvin ohut mahdollisuus, jos valiokunnalle vapautuu aikaa syystä tai toisesta, Kiuru sanoo.
Ei ensimmäinen yritys
Apteekkien keskinäistä kilpailua on haluttu lisätä ennenkin, mutta edellisen hallituksen loppukaudella 2015 tehty esitys hautautui sekin sosiaali- ja terveysvaliokuntaan.
Nyt valiokunta varautuu ottamaan työn alle sote-uudistuksen heti kun siihen liittyvä lausunto valmistuisi perustuslakivaliokunnasta. Mutta sitä odotellessa ei ole paljonkaan tehtävissä.
Apteekkilakien lisäksi monet muutkin esitykset seisovat valiokunnan paperipinoissa. Vammaislaki, lastensuojelu, asiakasmaksut – kaikki ovat sidoksissa soteen, eikä niitä haluta ottaa erilliseen käsittelyyn.
Valiokunnassa käsiteltäviä asioita laitettiin tärkeysjärjestykseen viime vuoden lopulla. Silloin apteekit eivät nousseet kärkisijoille, vaikka verrattain kiistaton esitys olisi voitu saada valmiiksi ja eduskunnan lopullisesti päätettäväksi.
Sen jälkeen työlistalle otettiin vielä sairaanhoitajien lääkkeenmääräämisoikeuden laajentaminen yksityiseen kotisairaanhoitoon.
Olisiko toinen järjestys kannattanut?
Sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila (sin.) varoo moittimasta lainsäätäjän työjärjestystä.
– Ei ole suotavaa ministerin kellottaa valiokunnan työtä. Otan eduskunnan aikataulun sellaisena kuin se on.
Olisiko ministeriön esitys voitu saada eteenpäin jo aikaisemmin?
– Kyllä valmistelulle pitää olla säädyllinen aika. Eikä nyt ole aikakonetta, jolla voi matkata taaksepäin.
Apteekkarit valmiita kilpailuun
Esityksen ytimessä on tavoite lisätä kilpailua apteekkien kesken muun muassa lisäämällä niiden lukumäärää. Se tarkoittaa käytännössä suoraan nykyisten apteekkarien leivän kaventumista. Tai ainakin voin ohentumista.
Siitäkin huolimatta apteekkarit ovat itsekin taipuneet kilpailun lisäämisen kannalle.
– Uusia apteekkeja maahan kyllä mahtuu, Apteekkariliiton toimitusjohtaja Merja Hirvonen sanoo.
Apteekkien määrää “kannattaa lisätä siellä, missä niille katsotaan olevan tarvetta”, kuten liiton omassa tulevaisuusohjelmassa muotoillaan.
Lakiesityksen muotoilu lupaa kohtalaisen varovaista muutosta. Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea saisi nykyistä laajemman mahdollisuuden harkita uusien apteekkien perustamisesta.
Käytäntö osoittaisi, kuinka paljon uusia apteekkeja lopulta tulisi, mutta niiden tuoman verokertymän arvioinnissa puhutaan 60:n lisäyksestä nykyiseen yli 800 apteekin verkostoon.
– Kyllä tämä esitys kokonaisuutena muuttaa alan perusrakennetta, Hirvonen sanoo.
Uusi apteekki – vanhalta pois?
Jokainen uusi apteekki syö myyntiä nykyisiltä.
Nollasummapeli voitaisiin välttää vain, jos lääkkeiden kokonaismyynti kasvaisi. Apteekkiuudistuksen takia reseptilääkkeissä niin tuskin käy, mutta itsehoitolääkkeissä mahdollisuus on suurempi.
Eduskunnassa oleva, niin sanottu apteekki II -laki avaisi itsehoitolääkkeet hintakilpailulle. Siinä apteekeille annetaan mahdollisuus kilpailla itsehoitolääkkeiden hinnoilla, toisin kuin nyt.
Hintakilpailu voisi kasvattaa myyntiä, sillä asiakkaan maksamat hinnat voisivat laskea, kun apteekeille annettaisiin oikeus tinkiä omasta katteestaan asiakkaan eduksi.
Tosin sote-tulppa saattaa pitää huolen siitä, että tämäkin uudistus siirtyy tuonnemmaksi.