Janina Tiihonen pukee Poitsu-hevoselleen ruudullisen loimen selkään ja antaa sille herkkupalan. Sitten hän taluttaa hevosen ulos neljän muun hevosen seuraksi.
Nuori nainen nostaa säkkeihin jaetut heinäpaalit yksi kerrallaan aitauksiin, jokaiselle hevoselle omansa. Aivovamma ja kahden aivoverenvuodon aiheuttamat vauriot eivät näy ulospäin, mutta Tiihonen tuntee ne joka päivä.
– Vartaloni oikea puoli on vasenta heikompi eivätkä refleksit toimi. Olen oikeakätinen, joten jouduin opettelemaan uudestaan kirjoittamaan. Myös kävely oli vaikeaa ja vaati opettelua, Tiihonen kertoo.
Ei uskoisi, että Tiihosen elämän muuttaneesta onnettomuudesta on aikaa alle vuosi.
Jouduin opettelemaan uudestaan kirjoittamaan. Janina Tiihonen
Se oli ihan tavallinen talvi-ilta. 21-vuotias Janina Tiihonen oli aloittanut hiljattain sähköasentajan työn Loviisassa ja palaamassa sinne kotipaikkakunnaltaan Pyhtäältä.
Viimeiset muistikuvat ovat hetkestä, kun hän ajoi rampilta moottoritielle.
– Lähtiessä olo oli aivan hyvä ja normaali, mutta huono olo iski kesken matkan. Olin ohjaamassa autoa tien sivuun, kun perääni ajoi täysperävaunullinen rekka ja elämäni romuttui, kertoo Tiihonen.
Loviisan itäisen ja läntisen liittymän välillä, Helsingin suuntaan menevillä kaistoilla tapahtui onnettomuus, jossa rekka ja henkilöauto törmäsivät. Yksi loukkaantui vakavasti – hän oli Janina Tiihonen.
Kooma
Hälytys onnettomuudesta tuli Itä-Uudenmaan pelastuslaitokselle. Hätäkeskukseen ilmoitettiin, että henkilöautossa olleen ihmisen epäiltiin olevan kuollut. Autosta löytynyt nuori nainen oli kuitenkin hengissä.
– Minulle kerrottiin myöhemmin, että olin pystynyt välillä vastaamaan ensihoitajien kysymyksiin ja välillä menettänyt tajuntani. Puheeni oli ollut sekavaa.
Palokunta leikkasi Tiihosen ulos autosta, minkä jälkeen hänet kiidätettiin Töölön sairaalaan Helsinkiin. Sairaalassa todettiin laaja-alainen aivoverenvuoto. Tiihonen vajosi koomaan.
Clik here to view.
Lääkärit miettivät leikkausta, mutta aivojen turvotus saatiin laskemaan lääkityksellä.
Viikon kuluttua hänet siirrettiin hoitoon Kymenlaakson keskussairaalaan Kotkaan.
– Olin neljä päivää koomassa ja jatkuvassa tarkkailussa. En muista onnettomuutta seuranneesta kuukaudesta juuri mitään, Tiihonen muistelee.
Perhe ja poikaystävä kävivät päivittäin sairaalassa. Tiihonen muistaa, kun poikaystävä näytti sairaalassa valokuvaa onnettomuusautosta.
– Kuvittelin autoni saaneen korjattavissa olevia vaurioita. Tajusin vasta kuvan nähtyäni kuinka pahasti oli käynyt.
Olin huonommassa kunnossa kuin 90-vuotias isomummoni. Janina Tiihonen
Kun Tiihonen pääsi kotiin, hän ei juuri muuta jaksanut kuin nukkua ja ottaa lääkkeensä.
– Saatoin herätä ja olla valveilla viisi minuuttia. Sitten nukahdin uudestaan. Olin huonommassa kunnossa kuin 90-vuotias isomummoni.
Tiihonen ei vielä silloin tiennyt, että valtava väsymys ja aloitekyvyn puute kuuluvat aivovamman jälkioireisiin. Potilas voi nukkua jopa 20 tuntia vuorokaudessa. Tiihonen ahdistui ja masentui siitä, ettei jaksanut tehdä mitään. Hän alkoi miettiä, miten pääsisi uudestaan elämänsyrjään kiinni.
– Silloin heräsi ajatus omasta hevosesta. Minulla oli 13 vuoden ratsastustausta, mutta en ollut ratsastanut pariin vuoteen. Tuntui luontevalta palata tutun harrastuksen pariin.
Poitsu
Hän päätti ostaa hevosen, koska halusi luoda siteen omaan eläimeen. Oman hevosen kanssa voisi viettää aikaa rajattomasti, mikä ei tuntihevosella olisi mahdollista.
Lääkärit eivät innostuneet ideasta, koska ratsastusharrastuksessa on niin suuri loukkaantumisriski. Tiihosen aivot eivät välttämättä kestäisi enää uutta iskua. Hän oli kuitenkin päätöksensä tehnyt.
– Hevoset ovat minulle todella tärkeitä. En keksinyt mitään muuta keinoa päästä eteenpäin.
Clik here to view.
Tarkoituksena oli löytää helppo, pitkälle koulutettu ratsu. Löytyikin jotain ihan muuta: Pinkun Poika eli Poitsu. Poitsu oli 8-vuotias suomenhevonen. Jo kuusi aiempaa omistajaa oli yrittänyt kouluttaa siitä ravuria, siinä kuitenkaan onnistumatta.
– Rakastuin siihen heti, kun näin sen.
Tiihonen sai lääkäriltä luvan ajaa lyhyitä matkoja autolla silloin, kun tunsi olonsa hyväksi. Hän alkoi käydä ratsastamassa voimiensa mukaan. Ongelmia aiheutti etenkin heikentynyt tasapaino. Huonompina päivinä valmentaja ja ystävä auttoivat.
– Ero entiseen oli tosi kova. Ratsastaminen ei tuntunut vaikeammalta, mutta taso oli laskenut tosi paljon. En voinut enää tehdä hevosella kovin hankalia tehtäviä.
Ero entiseen oli tosi kova. Janina Tiihonen
Tiihonen kävi myös kuntoutuksessa, jossa hän joutui tekemään erilaisia aivoharjoituksia. Oli muistitehtäviä ja pisteiden yhdistelyä, joiden oli tarkoitus parantaa hahmotuskykyä. Tiihonen sai huonompia tuloksia kuin alakouluikäiset.
Poitsulle Tiihosen oli helppo puhua, koska se vain oli ja kuunteli. Siitä tuli syy, miksi nousta aamuisin. Poitsu tarvitsi häntä.
– Se on ihan kuin enkeli, joka on tullut pelastamaan ja nostamaan minut kaikesta siitä masennuksesta.
Tiihonen kertoo, että lääkärikin huomasi hevosen olevan hyväksi hänen mielenterveydelleen.
Sitten Tiihonen putosi Poitsun selästä.
Clik here to view.
Poitsu ei noussut laukkaan. Tiihonen oli ratsastamassa kotitallin lähistöllä Pyhtäällä ja yritti, mutta ei onnistunut. Eteen tuli kurvi, Tiihosen tasapaino petti ja hän lensi hevosen selästä. Tiihonen uskoo, että putoaminen johtui aivovammasta.
– Minulla on sen takia tosi heikko tasapaino. Jos kävelen lujaa, saatan mennä kumoon. Tasapainoni ei olisi siinä tilanteessa pettänyt, ellei minulla olisi ollut aivovammaa.
Tallilla mukana ollut kaveri soitti paikalle ambulanssin. Sairaalassa selvisi, että Tiihonen oli saanut uuden aivoverenvuodon. Auto-onnettomuudesta oli kulunut vasta puoli vuotta aikaa.
Olivatko lääkärit olleet sittenkin oikeassa varoittaessaan ratsastuksen riskeistä?
Posliinivaasi
Neurokirurgian emeritusprofessori Juha Öhman vertaa aivovamman vaurioittamia aivoja hauraaseen astiaan.
– Aivot ovat jo kärsineet vamman ja toipuneet jonkin verran. Ne ovat siinä vaiheessa kuin kiinalainen posliinivaasi, joka menee napsauksesta rikki, Öhman toteaa.
Toistuvat iskut päähän aiheuttavat rappeuman, joka etenee samalla tavalla kuin Alzheimerin taudissa. Juha Öhman
Aivovamman ennuste on sitä huonompi, mitä useamman tärskyn aivot saavat. Kun niitä tulee tarpeeksi monta, aivot eivät välttämättä toivu enää lainkaan. Tilan nimi on krooninen traumaattinen enkefalopatia. Se on kuitenkin harvinainen.
– Toistuvat iskut päähän aiheuttavat rappeuman, joka etenee samalla tavalla kuin Alzheimerin taudissa. Tajunnanmenetystäkään ei tarvita. Loppujen lopuksi potilas voi olla aivan pois tästä maailmasta.
Öhmanin mukaan ratsastus on aivovammojen kannalta vaarallisempi laji kuin moottoriurheilu tai alppihiihto. Janina Tiihoselle toinen aivoverenvuoto aiheutti lisää surkastumaa ja aivoruhjeita.
– Minua harmitti todella paljon, kun toipumiseen tuli iso takapakki.
Hän oli viikon sairaalassa. Jo kotimatkalla hänen oli päästävä käymään Poitsun luona.
Lupa ratsastaa
Vaikka Tiihonen jatkoi tallilla käymistä, hän ei noussut Poitsun selkään moneen kuukauteen.
– Joulukuussa kävin Töölössä kuvauksissa. Niissä selvisi, ettei aivoilla ollut hätää. Sen jälkeen uskalsin aloittaa ratsastuksen uudelleen.
Myös kuntoutus jatkui. Osa lääkäreistä on edelleen varoitellut ratsastuksen vaaroista, mutta Tiihonen on aloittanut hiljattain ratsastusterapian koulutetun ohjaajan ja hevosen kanssa.
– Neurologi suositteli minulle ratsastusterapiaa nähtyään Poitsun virkistävän vaikutuksen mielelleni. Ratsastus tekee hyvää myös tasapainolle sekä liikkuvuudelle, Tiihonen kertoo.
Hän on hyvillään siitä, että hänen hoitava lääkärinsä on näyttänyt ratsastukselle vihreää valoa myös vapaa-ajalla.
– Olemme hänen kanssaan samoilla linjoilla siitä, ettei vamman jälkeen pidä lopettaa elämistä. Jos jotain käy, niin sitten käy. En osaa pelätä.
Clik here to view.
Ratsastusterapia hyväksyttiin vuoden alussa itsenäiseksi terapiamuodoksi osana Kelan vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta. Suomen Ratsastusterapeutit ry arvioi, että esimerkiksi lääkärien tietämyksessä on kuitenkin vielä parannettavaa.
– Voi olla, että lääkärit eivät vielä tunne kaikkia vaikutusmekanismeja. Tämä on asia, josta ratsastusyhdistys voi ottaa koppia ja kaivella näyttöä esiin, sanoo yhdistyksen puheenjohtaja Sanna Mattila-Rautiainen.
Terapia perustuu aivojen uudelleenkoulutukseen. Jos jokin kehon toiminto on puutteellinen, se voidaan opettaa toiselle aivojen osalle. Mattila-Rautiaisen mukaan ratsastusterapiasta voi saada apua esimerkiksi heikentyneeseen tasapainoon.
– Hevonen tuottaa liikkuessaan sensorisia ärsykkeitä, jotka lisäävät ratsastajan balanssia omasta kehossaan. On tutkimuksia, joiden mukaan jo kahdeksan minuutin ratsastusterapia saa aikaan oikeanlaisia muutoksia.
Perhe, ystävät ja poikaystävä tukevat ja auttavat Tiihosta hevosen hoidossa ja ratsastamisessa. Jos Tiihonen on tallilla yksin, hän ei yleensä ratsasta.
– Jos kävisi jotain, en pystyisi soittamaan apua. Jos minulla ei ole seuraa, juoksutan hevosta tai menen sen kanssa kävelylle.
Hyvinä päivinä vammaa ei huomaa
Tiihonen kokee vointinsa kohentuneen hiljalleen. Hän nukkuu enää 12-14 tunnin yöunia, ja toimintaterapiassa hän on saanut tehtävistä jo ikäistensä tasoisia pisteitä.
– Kun on hyvä olo ja saa levättyä, aivovammaa ei huomaa. Jos teen päivän aikana liikaa, tulee takapakkia.
Huonoina päivinä heikotus iskee edelleen helposti ja voi johtaa jopa oksenteluun. Huonoa päivää edeltää usein hyvä päivä, joka voi olla petollinen.
– Silloin näen kavereita, voin mennä siitä tallille ja sen jälkeen ruokakauppaan. Sillä hetkellä tuntuu, että jaksan ihan hyvin. Seuraava päivä menee kuitenkin huonovointisena ja nukkuessa.
En ole kertaakaan katunut päätöstäni ostaa Poitsu. Janina Tiihonen
Välillä huono olo on vienyt Tiihosen sairaalaan asti. Korvan tinnitus on oire, joka ei todennäköisesti poistu koskaan. Tallilla käynti ja Poitsun tapaaminen ovat edelleen se, mistä Tiihonen nauttii eniten.
– En ole kertaakaan katunut päätöstäni ostaa Poitsu. En edes selästä tippumisen jälkeen. Oloni on turvallinen Poitsun kanssa. Sitä paitsi onnettomuuksia voi sattua missä vain, kotonakin.
Tiihonen on ollut sairauslomalla lähes vuoden. Hän toivoo, että pääsee vielä takaisin työelämään. Toinen haave liittyy hevosiin. Hän haluaisi ratsastaa Poitsun kanssa kilpailuissa.
Vaikkapa Suomenratsujen kuninkaallisissa Ypäjällä.