Keskusrikospoliisi on tehnyt kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden riskiarvioita syksystä 2017. Toistaiseksi riskiarvio on tehty yli 9 000 henkilölle.
Riskiarvion tarkoitus on seuloa ihmisten joukosta ne, joilla KRP arvioi olevan "potentiaalia syyllistyä Suomessa vakaviin rikoksiin". Tällaiset henkilöt pyritään poistamaan maasta ensimmäisinä.
Näitä riskihenkilöitä on yli 9 000 henkilön joukosta löytynyt KRP:n mukaan toistaiseksi yli 200.
Riskiarvio tehdään rikoshistorian perusteella. Mainitut 200 henkilöä ovat olleet Suomessa epäiltynä rikoksista, tai sitten heidän epäillään "aiheuttavan uhkaa kansalliselle turvallisuudelle".
Riskiarvioinnissa vaikuttaa rikosten toistuvuus ja vakavuus. Rikosepäily ei välttämättä vie henkilön nimeä maasta poistoissa priorisoitavien listalle, jos kyse on esimerkiksi yksittäisestä huumausaineen käyttörikoksesta.
– Kokonaisuus ratkaisee. Toki henkeen ja terveyteen kohdistuvat rikokset voivat perusmuotoisenakin johtaa priorisointiin, kertoo rikostarkastaja Ritva Elomaa Keskusrikospoliisista.
KRP:llä ei kuitenkaan ole tilastoitua jaottelua siitä, mistä rikoksista henkilöitä epäillään.
Ongelma: Henkilöiden sijainnista ei ole varmaa tietoa
Riskiksi arvioitujen henkilöiden lukumäärä Suomessa voi kuitenkin olla pienempi kuin ilmoitettu 200.
Tämä johtuu siitä, että osa riskiksi arvioiduista henkilöistä on jo poistettu maasta. Poliisihallituksella ei ole tarkkaa listaa priorisoiduksi esitettyjen tilanteesta, sillä tilanne elää päivittäin.
– Henkilöt pitäisi nimi nimeltä käydä läpi ja katsoa ketkä on onnistuttu poistamaan, sanoo poliisihallituksen poliisitarkastaja Mia Poutanen.
Riskiksi arvioitu henkilö voi myös poistua Suomesta omin voimin, milloin asiasta ei jää poliisille merkintää.
Poliisi pyrkii ennaltaehkäisemään henkilöiden katoamista sulkemalla heidät säilöönottokeskukseen odottamaan maastapoistoa. Rikosten vuoksi vankilaan suljetut pyritään poistamaan maasta vankilatuomion istuttuaan.
– Vakavia rikoksia tehneet henkilöt ovat yleensä vankilassa ja maasta poistaminen tapahtuu, kun tuomio on suoritettu, Poutanen sanoo.
Osa henkilöistä on myös saattanut tehdä uuden turvapaikkahakemuksen, mitä mahdolliset rikokset eivät estä. Heitä ei voi poistaa maasta niin kauan kuin turvapaikkaprosessi on kesken.
Turvapaikanhakijat vain osa maasta poistettavista rikollisista
Kun KRP havaitsee joukosta mahdollisen riskihenkilön, henkilön maastapoistoa esitetään poliisilaitokselle, jonka alueella henkilö asuu. Paikallinen poliisi vastaa henkilön maasta poistosta. Paikallinen poliisi myös viime kädessä päättää missä järjestyksessä henkilöitä pyritään poistamaan maasta.
Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet ovat kuitenkin vain osa kaikista ulkomaalaisista, jotka poliisi on päättänyt poistaa maasta. Esimerkiksi viime vuoden tammi-heinäkuun välillä poliisi poisti maasta noin 1200 henkilöä. Heistä lähes puolet oli virolaisia tai venäläisiä.
Riskiksi arvioitujen kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita ei automaattisesti priorisoida muiden rikoksia tehneiden ulkomaalaisten edelle.
– Tapon tehnyt turvapaikanhakija ja tapon perusteella karkotuspäätöksen saanut ulkomaalainen ovat nähdäkseni aika lailla samalla viivalla palautuspäätöksiä priorisoitaessa. Meidän näkökulmasta tärkeää on priorisoida vaaralliset, ovat he sitten saaneet päätöksen maasta poistosta millä lailla tahansa, sanoo poliisitarkastaja Poutanen.
Riskiarvioiden taustalla Turun puukotusisku
Hallituksen päätös riskiarvioiden tekemisestä oli reaktio Turun puukotusiskuun.
Kahdesta terroristisessa tarkoituksessa tehdystä murhasta tuomittu Abderrahman Bouanane oli kielteisen päätöksen saanut turvapaikanhakija.
Lue myös:
Turvapaikanhakija epäiltynä vuosittain yli sadassa seksuaalirikoksessa – tältä näyttävät tilastot