Brittiparlamentissa on nähty kuinka pääministeri Theresa Mayn ajama EU-erosopimus hylättiin murskaluvuin.
Tämän jälkeen May voitti kuitenkin parlamentin luottamusäänestyksen.
Mutta brexit-kello käy. Maaliskuun lopussa odottaa saarivaltakunnan sopimukseton ero Euroopan unionista, jollei muuhun ratkaisuun päästä.
Perjantaina Ylen Britanniaan ja EU-asioihin erikoistuneet toimittajat Minna Pye ja Susanna Turunen vastasivat yleisön kysymyksiin siitä, miltä brexit-tilanne näyttää Kanaalin molemmin puolin.
Kysymysten esittäminen on ennalta ilmoitetun mukaisesti nyt päättynyt.
Kiitoksia aktiivisesta osallistumisesta!
1. kysymys. – Minulle on jäänyt epäselväksi tilanne parlamentissa: mikä on kannatus kovalle brexitille, mikä tälle sopimukselle, mikä neuvottelujen jatkamiselle ja mikä uudelle kansanäänestykselle?
Minna Pye vastaa: – Brexit jakaa Britannian parlamenttia, joten kaikille vaihtoehdoille on kannatusta. Kansanedustajien enemmistö vastustaa kovaa brexitiä eli sopimuksetonta eroa. Toisaalta konservatiivipuolueen ns. brexiteerit haluavat juuri sellaisen. Theresa Mayn sopimuksella ei ole kansanedustajien enemmistön tukea, sillä se kaatui parlamenttiäänestyksessä äänin 432-202. Valtaosa brittiparlamentaarikoista uskoo, että uusien neuvotteluiden avulla voitaisiin saada parempi sopimus.
Pääministeri Mayn konservatiivit eivät halua uutta kansanäänestystä, mutta puolueen riveissä on kansanedustajia, jotka kannattavat sitä. Uusi kansanäänestys jakaa myös oppositiossa olevaa Työväenpuoluetta. Työväenpuolueen jäsenistö kannattaa sitä, mutta kansanedustajat, jotka on valittu EU-eroa kannattaneista vaalipiireistä, vastustavat sitä. Pienemmät puolueet, kuten Skotlannin SNP ja Liberaalidemokraatit ajavat voimakkaasti uutta kansanäänestystä.
Onko Lontoo turvaton?
2. kysymys: – Onko hallitsematon maahanmuutto lisännyt turvattomuutta esimerkiksi Lontoossa, ja eikö siis ole ymmärrettävää että Britannia pyrkii ottamaan haltuun kontrollin parantaakseen turvallisuutta?
Minna Pye vastaa: – Britanniassa ja eritoten Lontoossa turvattomuutta ovat viime aikoina lisänneet nuorten puukotukset, joista osa on liittynyt huumekauppaan. Britanniassa osa suurkaupunkien köyhistä alueista koetaan turvattomiksi. Brexitissä brittejä on hiertänyt EU-kansalaisten vapaa maahanmuutto eivätkä turvapaikahakijat tai kolmansista maista tulevat siirtolaiset. EU kansalaiset ovat olleet Britanniassa oikeutettuja julkisiin palveluihin, tukiin ja pystyvät tuomaan perheenjäsenensä vapaasti mukanaan.
Monet britit kokevat, että se on kuormittanut kohtuuttomasti julkisia palveluita. Britit voivat toisaalta syyttää tästä itseään, koska EU.n laajentuessa britit eivät ottaneet käyttöönsä siirtymäaikaa, jolla he olisivat voineet rajoittaa EU-maahanmuuttoa. Toisaalta brittejä on ärsyttänyt, että heidän on ollut EU-kansalaisia vaikeampi saada perheenjäseniään esim Pakistanista Britanniaan.
Ovatko britit panttivankeina?
3. kysymys: – Ovatko britit jääneet kansanäänestyksen vuoksi panttivangeiksi ratkaisuun joka on osoittautumassa maalle katastrofiksi ja kaaokseksi?
Minna Pye vastaa: – Brexit on todellakin ajanut Britannian vaikeaan poliittiseen kriisiin. Se jakaa kansaa, parlamenttia ja poliittisia puolueita eikä siihen tunnu löytyvän kaikkia puolueita tai kansalaisia tyydyttävää ratkaisua. EU:n kanssa neuvoteltu sopimus ei kelpaa brittiparlamentin enemmistölle, joten sopimuksettoman eron riski on kasvanut. Se tulisi kalliiksi sekä Britannialle että EU:lle. Samanaikaisesti uuden kansanäänestyksen kannatus on hieman kasvanut, mutta on myös mahdollista, että uusi kansanäänestys tuottaisi yhtä tiukan tuloksen. Briteillä on todellisia haasteita edessään, kun he yrittävät löytää sellaisen kompromissiratkaisun tilanteeseen, joka kelpaisi parlamentin enemmistölle.
4. kysymys: – Jos tulee ”kova brexit”, niin mitä asiakirjoja esim. Lontooseen matkustaakseen sitten tarvitsee? Viisumin?
Minna Pye vastaa: – Kovan eron tilanteessa eli sopimuksettomassa tilassa Britannian on sovittava erikseen kaikkien EU:n jäsenmaiden kanssa matkustusasiakirjoista. Tähän asiaan pyritään varmasti löytämään ratkaisu mahdollisimman pian ja voi olla, että jäsenmaat antavat unionille valtuudet sopia tästä Britannian kanssa.
Kuinka käy Skotlannin ja Pohjois-Irlannin?
5. kysymys: – Voiko brexitistä seurata Skotlannin ja Pohjois-Irlannin ero Britanniasta? Mitä sopimukseton brexit tarkoittaisi Irlannin ja Pohjois-Irlannin rajalle? Miten siinä tapauksessa pidettäisiin kiinni sitoumuksista ettei raja sulkeudu?
Susanna Turunen vastaa: – Helppo ja yksiselitteinen vastaus on kyllä voi.
Sekä Skotlannissa, että Pohjois-Irlannissa selvä enemmistö 78% kansalaisista äänesti EU-jäsenyyden puolesta. Pohjois-Irlannissa on jo tehty kyselyjä siitä mitä ihmiset haluavat jos tulee sopimukseton brexit ja EU:n ulkoraja nousisi Pohjois-Irlannin rauhansopimuksen vastaisesti halkomaan Irlannin saarta. Näissä kyselyissä enemmistö vastaajista haluaa mieluummin kuulua Irlantiin kuin jäädä jälleen rajan taakse osaksi Britanniaa. Rauhansopimus mahdollistaa kansanäänestyksen Irlannin jälleenyhdistymisestä, jos olosuhteet muuttuvat, sille on poliittiset perusteet ja kansan tuki. Tällöin kansanäänestys järjestetään myös tasavallan puolella.
Skotlanti äänesti itsenäistymisestä jo vuonna 2014. Itsenäistymisen vastustajat voittivat silloin 55,3% - 44,7%. Sen sijaan EU-eroa kannatti vain 38%. Skotlannin alueparlamentti äänesti uuden itsenäisyyskansanäänestyksen järjestämisen puolesta jo maaliskuussa viime vuonna. Lupa pitää saada Britannian hallitukselta. Skotlannin ensimmäinen ministeri Nicola Sturgeon ja hänen edustamansa Skotlannin kansallispuolue SNP vaatii Britannian parlamentissa myös uutta kansanäänestystä Brexitistä. Siis yhteenvetona voi todeta, että Britannian erotessa EU:sta Skotlanti pyrkii itsenäisyyteen.
6. kysymys: – Onko EU:lla ylipäänsä oikeutta vaatia backstopia, joka saattaa sitoa Britannin pitkäksi aikaa EU:n yhteyteen? Liioitteleeko EU backstopin välttämättömyyttä? ("Backstop" takaa Irlannin ja Pohjois-Irlannin rajan pysymisen avoimena)
Minna Pye vastaa: – Pohjois-Irlannin rajan avoimuus on kohtalonkysymys Irlannin saaren rauhalle. Pohjois-Irlannin rauhansopimuksen jälkeen rajalta poistettiin valvontapisteet. Nyt raja on avoin ja sen yli kulkee päivittäin valtava määrä tavaroita ja ihmisiä. Backstop takaa, että raja pysyy avoimena siinäkin tapauksessa, että Britannia ja unioni eivät saa solmittua sopimusta tulevasta suhteestaan. Koska Britannia eroaa unionista ja Irlanti on unionin jäsemaa on EU tietenkin pitänyt Irlannin etua ensisijaisena. Unioni on kuitenkin korostanut, että backstop on vain viime käden ratkaisu.
Brittien kannalta backstop on ongelmallinen, koska he eivät pystyisi solmimaan vapaakauppasopimuksia kolmansien maiden kanssa. Mayn hallituksen tukipuolue on Pohjois-Irlannin unionistipuolue DUP. Sen mielestä backstop asettaa Pohjois-Irlannin erilaiseen asemaan muun Britannian kanssa.
Olen itse liikkunut Irlannin rajalla ja siellä ihmiset todella pelkäävät, että brittien EU-ero johtaisi jälleen tilanteen kiristymiseen. Tämän takia EU ei ole liioitellut backstopin välttämättömyyttä.
Joutuvatko omaiset ongelmiin?
7. kysymys: – Tytär on asunut ja työskennellyt Englannissa n.5 vuotta. Miten hänen oleskelusta saattaa muuttua eri tilanteissa joita eri Brexit tuo tullessaan? Mitä sopimukseton tila merkitsee Britanniassa asuvalle Suomen kansalaiselle ?
Entä onko todennäköisempää, että Britanniassa brexitin voimaan tullessa asuvia maahanmuuttajia kohdellaan byrokraattisesti hellemmin kun niitä, jotka tulevat maahan vasta myöhemmin?
Minna Pye vastaa: – Pitkään eli yli viisi vuotta Britanniassa asuneiden EU-kansalaisten oikeuksista on sovittu erosopimuksessa. Heidän asemansa olisi turvattu, jos Britannian parlamentti hyväksyisi erosopimuksen. Britanniassa asuu noin 3,5 miljoonaa EU-kansalaista.
Myös myöhemmin Britanniaan muuttavat EU-kansalaiset voivat hakea ns settled statusta, jos he muuttavat maahan maaliskuun 2019-maaliskuun 2021 välillä. Maaliskuun 29. päivän jälkeen Britanniaan muuttavat voisivat saada vain ns väliaikaisen statuksen. Pysyvää oleskelua hekin voisivat hakea asuttuaan Britanniassa viisi vuotta.
Tilanne on kuitenkin eri, jos Britannia eroaa unionista ilman sopimusta. Pääministeri Theresa May on luvannut taata myös No Deal-tilanteessa pitkään eli yli viisi vuotta maassa olleiden EU-kansalaisten aseman. Vastavuoroisesti myös EU-maiden odotetaan takaavan niissä pitkään asuneiden brittien oikeudet. Mutta tilanne voi tietenkin muuttua, jos sopimuksettomassa tilassa EU:n ja Britannian välille tulee riitaa.
8. kysymys: – Hei, aviomieheni on britti ja asumme Suomessa. Voimmeko turvallisesti odottaa tulevaa vai onko mahdollista, että Suomi haluaa briteistä eroon? Itse olen lohduttanut miestäni sillä, että hän on naimisissa suomalaisen kanssa ja siksi täällä asuminen on turvattu. Olenko oikeassa?
Minna Pye vastaa: – Pääministeri Juha Sipilä on kehottanut Suomessa olevia brittejä rekisteröitymään maahanmuuttovirastossa (Migri). Miehesi on varmaan jo tehnyt sen, jos hän on oleskellut Suomessa yli kolme kuukautta. Suomessahan tarvitsee asiointiin sosiaaliturvatunnusta, jonka saa rekisteröinnin myötä. Uskoisin, että jopa No Deal-tilanteessa Suomi pyrkisi tekemään mahdollisimman pikaisesti Britannian kanssa vastavuoroisen sopimuksen kansalaisten oikeuksien takaamisesta.
9. kysymys: – Onnistuuko turistina matkustaminen Iso-Britanniaan suomalaisella henkilökortilla maaliskuun jälkeen?
Minna Pye vastaa: – Britanniaan ei voi nytkään matkustaa pelkällä henkilökortilla. Sinne matkustaessa tarvitaan passi. Vain Schengen-maihin voi matkustaa pelkällä eurooppalaisella henkilökortilla.
10. kysymys: – Poistetaanko englanti EU:n virallisista kielistä, jos ei ole enää yhtään maata jossa sitä puhutaan äidinkielenä?
Minna Pye vastaa: – Englanti säilyy jatkossakin virallisena kielenä. Maltan virallinen kieli on englanti. Myös kaksikielinen maa, Irlanti, voi Britannian eron jälkeen vaihtaa virallisen kielensä englanniksi. Itä-Euroopan maista suurin osa käyttää EU-ympyröissä englantia, joten englannin asema vahvistui unionin itälaajentumisen jälkeen.
Onko erosopimukselle vaihtoehtoa?
11. kysymys: – Onko olemassa oikeasti erilaista vaihtoehtoa erosopimukselle? Eikö tulevasta suhteesta päätetä vasta eron jälkeen?
Susanna Turunen vastaa: – Kun puhutaan erosopimuksesta, puhutaan siitä sopimuksesta, jonka EU ja Theresa May:n hallitus ovat keskenään neuvotelleet ja jonka Britannian parlamentti tyrmäsi. EU on ilmoittanut moneen kertaan, että siihen sopimukseen ei tehdä muutoksia.
Jos Britannia pystyy tarkentamaan mitä se haluaa on EU valmis neuvottelemaan , mutta siinäkin tapauksessa kyse olisi poliittisesta vakuudesta tai ns. julkilausumasta.
Neuvoteltu erosopimus on juridisesti sitova ja sen avaaminen EU:n puolelta on tyrmätty mahdottomana. Nykyisenkin erosopimuksen neuvottelut veivät puolitoista vuotta.
Tulevan suhteen, pääasiassa vapaakauppasopimuksen neuvottelut on EU:n puolelta luvattu aloittaa heti kun ero varmistuu 29.3. ja ne halutaan viedä päätökseen mahdollisimman pian ylimenokauden aikana ennen vuoden 2020 loppua. EU on todennäköisesti valmis venyttämään eropäivää, mutta ainoastaan, jos näköpiirissä on sopimus, josta neuvotella.
12. kysymys: – Minkälaista sopimusta May yritti saada brittien ja EU: välille?
Susanna Turunen vastaa: – Britannian tavoite oli alusta alkaen epämääräinen. Britannian hallitus tavoitteli sopimusta, jossa nykyinen olotila säilyisi lähes ennallaan, mutta Britannia vetäytyisi jäsenmaksuista, panisi rajat kiinni ja toimisi yksipuolisesti oman lainsäädäntönsä puitteissa. Siksi neuvottelut kestivät niin pitkään. EU:n lähtökohta oli pitää Britannia mahdollisimman läheisenä kumppanina, mutta kohdella sitä kuitenkin jäsenmaana, joka lähtee perheestä ja kjosta tulee EU:lle kolmas maa.
13. kysymys: – Huolestuttaako ajatus Labour-puolueen valtaannoususta talouselämää?
Minna Pye vastaa: – Työväenpuolue Labourin valtaannousu todellakin huolestuttaa talouselämää. Jeremy Corbynin Työväenpuolue ajaa vasemmistolaista politiikkaa, johon kuuluu muun rautateiden ja vesilaitosten uudelleen kansallistaminen. Puolue kantaa huolta köyhien määrän kasvusta konservatiivien talouskuripolitiikan aikana, joten se tavoittelee täydellistä suunnanmuutosta.
Onko brexit ilmastoasia?
14. kysymys: – Olisiko Brexit toteutuessaan ilmaston kannalta hyvä vai huono asia?
Minna Pye vastaa: – Brexitillä ei ole varsinaisesti suoranaisia ilmastovaikutuksia. Jos tulee sopimukseton ero ja sen myötä kaupankäynti vähenee, sillä voi toki olla välillisiä vaikutuksia. EU:n ulkopuolella Britannia voi myös toteuttaa itsenäistä ilmastopolitiikkaa ja päättää itsenäisesti esim. osallistumisestaan Pariisin ilmastosopimukseen.
Sakkaako talous?
15. kysymys: – Tuoko brexit mukanaan mahdollisuuden Britannian talouden sakkaamisesta vai ovatko asiantuntijoiden varoitukset perusteettomia ? Voisiko brexitistä seurata talouslama Englantiin?
Susanna Turunen vastaa: – Britannian talous kärsii oleellisesti brexitistä. Maahan on odotettavissa taantuma, jos huonoin vaihtoehto toteutuu.
Bank of England arvioi viime vuoden lopulla, että pahimmillaan sopimukseton ero voi aiheuttaa seuraavaa: BKT laskee 8% vuonna 2019, asuntojen hinnat laskevat 30%, työttömyys nousee 4-7,5% ja korot kiipeävät 6,5%.
16. kysymys: - Onko niin että brexit voi merkitä vakavia taloudellisia vaikeuksia ja suurta työttömyyttä myös Kanaalin eteläpuolelle, Pohjois-Ranskaan, Belgiaan ja Hollantiin?
Susanna Turunen vastaa: – Tuore tieto komissiosta on seuraava: Komissiolla ei ole mitään tarkkaa laskelmaa taloudellisista vaikutuksista EU:n puolella siinä tapauksessa, että ero on sopimukseton. Tällaisessa tilanteessa lyövät päälle Maailman Kauppajärjestö WTO:n säännöt saman tien. Taloudelliset menetykset voidaan tarkkaan laskea ainoastaan tulleista tavaroille koituvien kustannusten mukaan.
Sitä, minkälaiset kustannukset viennin/tuonnin hidastumisesta, tavaroiden varastoinnista, kysynnän tyrehtymisestä, paperisodasta, rahaliikenteen ongelmista etc. tulisi on mahdotonta tässä vaiheessa laskea. Mutta se on selvä, että EU:n niukka talouskasvu hidastuu.
Extreme-esimerkki taloudellisista vaikeuksista on Irlanti, jonka viennistä 30% suuntautuu Brittein saarille ja 30% Euroopan mantereelle, josta suurin osa kulkee Britannian kautta. Irlannin valtiovarainministeriö ja yrityksiä ja työnantajia edustava Ibec ovat laskeneet, että tullit ja tariffit laskevat maan bruttokansantuloa 3,5% viiden vuoden ajan. Pelkästään tullien aiheuttama taloudellinen menetys on noin 12 miljardia euroa.
17. kysymys: – Miten menee tavaroiden tilaaminen Englannista? Millä päivämäärällä rapsahtaa verot ja tullit päälle?
Minna Pye vastaa: – Jos tulee sopimukseton ero, Britannian ja unionin kauppaa käydään Maailmankauppajärjestö WTO:n sääntöjen puitteissa. Näin ollen tilatuille tavaroille rapsahtavat tullit - ja jäsenmaasta riippuen myös verot - päälle 30. maaliskuuta.
Jos erosopimukseen päästään tai jos Britannia pysyisi EU:n tulliliitossa, tavarat kulkisivat jatkossakin vapaasti.
Taipuuko EU painostukseen?
18. kysymys: – Jos EU taipuu brittien painostukseen, onko se tulkittava tueksi niille poliittisille tahoille jotka painostavat muitakin maita eroamaan EU:sta?
Susanna Turunen vastaa: – EU ei ole taipunut brittien painostukseen. EU on pysynyt harvinaisen yhtenäisenä tavoitteissaan koskien erosopimusta. Kysymys on kaikessa yksinkertaisuudessaan siitä, että EU:n instituutioiden ja myös jäsenmaiden tehtävä on puolustaa EU:n etua, eli 27:n jäljelle jäävän maan intressejä. Tässä vaiheessa on jo ilmennyt, että yhdessäkään jäsenmaassa ei ole varteenotettavaa ero-kampanjointia. Ennemminkin on huomattu kuinka huono vaihtoehto ero on kaikilta kannoilta katsottuna.