"Kavereita on tullut työvuoroon niin väsyneenä, että ne on vaan ollut pakko ottaa pois yksiköstä ja komentaa nukkumaan."
Keski-Suomen pelastuslaitoksella hälytyksen tullessa pohditaan nykyään sydän kylmänä, kuka työvuorossa olevista miehistä on vähiten väsynyt vaativimpiin tehtäviin.
Keski-Suomen ympäri vuorokauden päivystävillä palolaitoksilla koetaan, että päällystö ei kuuntele kentällä työskenteleviä. Huonosta työilmapiiristä kertonee myös se, että yksikään haastateltavista pelastajista ei halua nimeään julkisuuteen. Eräs heistä toteaa, että henkilöllisyyden paljastuminen toisi varmasti potkut. Pelastajilta saadut kommentit on kursivoitu jutussa.
Keski-Suomessa päivystäviä palolaitoksia on Jyväskylässä ja Äänekoskella.
Syynä pelastajien väsymykseen on Etelä-Savossa vuonna 2016 ja Keski-Suomessa vuotta myöhemmin käyttöön otettu kaksivuorotyö. Nyt laitoksilla tehdään erillisiä päivä- ja yövuoroja entisen 24 tunnin vuorojen sijaan.
Työntekijät vastustivat muutosta, mutta työnantaja käytti direktio-oikeuttaan määrätä työajoista.
Suomessa on 22 pelastuslaitosta, joista 20:ssa pelastajat tekevät 24 tunnin työvuoroja. Vuorokauden työn jälkeen on yksi lepopäivä ja kaksi vapaapäivää.
Palomiesliiton teettämän selvityksen mukaan 91 prosenttia pelastajista kokee, että pitkä työvuoro on mielekkäin tapa tehdä palomiehen työtä. Pitkällä vapaalla ehtii palautua ennen seuraavaa työvuoroa.
Etelä-Savon pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Seppo Lokka sanoo, että nyt työtä on helpompi organisoida.
– Työvuorojen suunnittelu sujuu jouhevammin ja on pystytty järjestämään erilaisia koulutuksia.
Mikä ihmeen aktiivityöaika?
"Pelastuslaitoksen toimintavalmius on romuttunut vaaralliselle tasolle ja erikoisosaajat karkaavat toisille paikkakunnille."
Viimeiset parikymmentä vuotta palomiehet ovat pääosin tehneet vuorokausirytmistä työaikaa. 24 tunnin työaikaa on tehty aluehallintovirasto AVI:n myöntämillä poikkeusluvilla. Vuonna 2016 lupaviranomainen kiristi poikkeusluvan ehtoja: pitkissä työvuoroissa ei saa teettää töitä 12 tunnin aktiivityön jälkeen.
Koska virallinen määritelmä aktiivityöajalle puuttuu, jokainen pelastuslaitos voi tehdä siitä oman tulkintansa.
Keski-Suomessa pelastuslaitoksen johto päätti, että uutta poikkeuslupaa ei haeta. Tämä tarkoitti ympäri vuorokauden päivystäville paloasemille toisenlaista työrytmiä.
Keski-Suomen pelastusjohtaja Simo Tarvainen perustelee työmallimuutosta säädösten noudattamisella.
– AVI:n aiemmin myöntämissä poikkeusluvissa ei ollut aktiivituntirajoituksia. Kun rajoitukset tulivat, niin mehän ei voida niitä noudattaa.
20 muussa pelastuslaitoksessa säädös tulkitaan toisin.
Samaan aikaan kun valtakunnassa puuhattiin kaikkien työaikaa pidentävää kiky-sopimusta, Jyväskylässä palomiehet siirtyivät kokonaispalkkaan ja heidän työaikansa väheni entiseen verrattuna kahdella tunnilla viikossa.
Yhden vuoden aikana tämä tarkoittaa yli 13 000 tuntia vähemmän auttavia käsiä Keski-Suomen pelastustoimessa. Samalla kustannukset nousivat vuositasolla noin 300 000 euroa.
Tarvaisen mukaan tavoitteisiin on päästy. Mutta millä hinnalla?
Hyvinvointimittarit punaisella
"Toinen yövuoro peräkkäin ja olin ollut valveilla 39 tuntia, kun hälytykseen tuli lähtö. Tosi moni sanoo, että ei pysty nukkumaan päivällä."
Keski-Suomen pelastuslaitoksen 24/7 päivystysasemien henkilöstölle tehdyn työhyvinvointikyselyn tulokset ovat hälyttäviä.
Etenkin työstä palautuminen koetaan vaikeaksi, eivätkä omat voimavarat ole tasapainossa työkuormitukseen nähden. Lisäksi työntekijät kokevat, että heidän työhyvinvoinnistaan ei välitetä.
Pelastustyöntekijöiden etujärjestön Palomiesliiton johtaja Kim Nikula kertoo, että Jyväskylän ja Mikkelin palomiehiltä on tullut yhdenmukaista viestiä työoloista.
– Näissä molemmissa pelastuslaitoksissa, jossa tämä niin sanottu väkivaltainen työaikamuutos on tehty, niillä voidaan todella huonosti, huokaa Nikula.
Keski-Suomen pelastuslaitoksen palomiesten työnantaja on Jyväskylän kaupunki. Kaupungin henkilöstöjohtaja Arja Aroheinä sanoo, että hyvinvointikyselyn tulokset otetaan vakavasti.
– Myös AVI on tästä meiltä kysynyt ja sen vuoksi olemme työterveyshuollon kanssa pohtineet, miten voisimme vielä objektiivisemmin mitata pelastajien fyysistä palautumista.
Aluehallintovirasto teki lokakuussa 2018 Keski-Suomen pelastuslaitokselle työsuojelutarkastuksen ja kyselyn, jonka mukaan työpaikalla on useita kehittämiskohteita.
Myös Mikkelissä palomiehille on tehty vuorotyömallin aikana työhyvinvointimittauksia. Tulokset ovat todella huonoja, kertoo Mikkelin vakinaiset palomiehet ry:n luottamusmies Vesa Olkkonen.
Etenkin pitkänmatkalaisille vuorotyö on ollut rankkaa ja perhe-elämä kärsinyt.
– Olemme huolissamme. Sitä en tiedä, ovatko muut niin huolissaan, koska mittauksilla ei ole ollut mitään vaikutusta tähän työmalli-asiaan, kertoo Olkkonen.
Johtajuus 2000-luvulle
"Kun mennään aivan järkyttävällä tavalla väärään suuntaan, olisi kiva, että joku kertoisi miksi."
Jyväskylässä pelastustyötä tekevät kokevat, että heitä ei kuulla eikä arvosteta. Palomiesliiton Kim Nikula sanoo, että henkilöstön työhyvinvointi on osittain myös johtamiskysymys. Joillakin laitoksilla toiminta voi olla hyvin hierarkista.
Selvää on, että tilannepaikkajohtaminen täytyykin perustua käskyttämiseen. Liekkien nuollessa ullakkoa ei ole aikaa neuvotella toimintamallista, vaan käskyjä totellaan.
Nikulan mukaan pelastusalalla pitäsi pyrkiä kehittämään työyhteisön tiedolla johtamista ja tiimijohtamista. Aivan kaikilla pelastuslaitoksilla ei olla päästy siihen, missä muu yhteiskunta menee.
– Kun niissä päästäisiin edes kaksituhatta luvulle, toteaa Nikula.
Kun työntekijät eivät ymmärrä päätöksiä ja kokevat, ettei heitä kuulla, se johtaa välien kiristymiseen johdon ja henkilöstön välillä.
– Työaikamalli kuuluu työnantajan direktio-oikeuteen, mutta kyllä tänä päivänä valistuneet johtajat kuuntelevat alaisiaan ja pyrkivät mahdollisimman yhdenmukaiseen ratkaisuun. Kriisiin ajautuminen ei ole kenenkään etu.
Kuka tästä hyötyy?
"Me on pohdittu pitkään, että kuka tästä hyötyy? Ei ainakaan veronmaksajana toimiva kuntalainen, joka saa henkisesti ja fyysisesti väsyneen pelastajan auttamaan."
Pelastajien väsymys näkyy työpaikoilla pahantuulisuutena ja siten, että pienimmästäkin syystä haetaan sairaslomaa.
Työaikamuutoksen jälkeen sairaslomapäivien määrät ovat Jyväskylässä noin kolminkertaistuneet. Työtapaturmien vuoksi syntyneet sairaspäivät ovat kasvaneet yli 71 prosenttia.
Toki myös työpaikalla vietettyjen päivien määrä on noussut neljäviikkoisjaksossa 8 päivästä 15:een.
"Kun kotona on pienet lapset, ei päivällä pysty nukkumaan. Tässä tulee vähitellen hulluksi."
Jotta Keski-Suomen pelastuslaitos pysyisi lupaamassan palvelutasossa, ylityötuntien määrä on noussut parissa vuodessa kahdeksantoistakertaiseksi entiseen vuorokausirytmiin verrattuna.
Suurin ongelma on nimenomaan kuormituksen lisääntyminen. Puolet työstä on yövuoroja, joista palautumiseen ei jää tarpeeksi aikaa ennen seuraavaa vuoroa.
Sekä Etelä-Savon että Keski-Suomen pelastusjohtajat sanovat, että työaikamuutoksella on saavutettu sille asetetut tavoitteet eli esimerkiksi noudatetaan aluehallintoviraston työaikasäädöstä.