Pirkanmaalla kärsitään henkilöstöpulasta sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa. Ongelma ei kuitenkaan ole vain Pirkanmaalla, vaan laajasti eri puolilla Suomea.
Suomen sairaanhoitopiirit ennakoivat vaikeaa kesää Ylen keväällä julkaisemassa kyselyssä. Nyt pelot näyttävät käyneen toteen. Sosiaali- ja terveysalaa valvovan Valviran ylijohtaja Markus Henriksson kuvaili Ylelle ongelmia vakaviksi.
"Kaikki olemme huolissamme siitä, saavatko ihmiset hyvää hoitoa", Tampereen kaupungin Superin pääluottamusmies Juha Kataja sanoo.Päivi Solja / Yle
Tampereen kaupungin Superin pääluottamusmies Juha Kataja kertoo hoitajapulatilanteen olevan katastrofaalinen.
– Olemme selvinneet kesästä sulkemalla yksiköitä. Erityisen huolestuttava hoitajapula on nyt Tampereen yliopistollisen sairaalan (TAYS) päivystyksessä, Acutassa.
Ammattitaitoisia hoitajia ei löydy
Esimerkiksi Valkeakosken yöpäivystys suljettiin, jotta Acutan toiminta pystyttäisiin turvaamaan. Taysin vs. johtajaylilääkäri Eija Tomásin mukaan muun muassa Valkeakosken päivystyksestä on siirretty hoitajia Acutaan. Kuormitusta Acutassa on pyritty helpottamaan myös muuttamalla töiden jakoa.
– Esimerkiksi osastofarmaseutti jakaa lääkkeitä ja laboratoriohoitaja ottaa potilaista verikokeet sekä sydänfilmit, jotta hoitajat voivat keskittyä niiden tehtävien hoitoon, jotka nimenomaan vaativat sairaanhoitajan osaamista, Tomás sanoo.
Hänen mukaansa työvuorolistat pyritään lähtökohtaisesti suunnittelemaan ja täyttämään normaalin miehityksen mukaisiksi.
– Toki vuoroja on jouduttu tekemään vajaalla, kun on tapahtunut yllättäviä sairastumisia ja lyhytaikaisia keikkalaisia ei ole saatu palkattua.
Taysin vs. johtajaylilääkäri Eija Tomásin mukaan hoitajapula on ollut pitkään pienemmissä sairaaloissa, mutta tämän vuoden aikana se on iskenyt myös isoihin yliopistollisiin sairaaloihin.Päivi Solja / Yle
Tomás kertoo, että vaikka sijaisten rekrytointi aloitettiin jo aikaa sitten, ei ammattitaitoisia hoitajia ole saatu tarpeeksi.
– Olemme pyrkineet palkkaamaan kaikki mahdolliset ammattilaiset, joiden avulla voimme helpottaa hoitotyötä.
Pulaa osaavista käsipareista ei ole vain Acutassa.
– Kotihoito on Pirkanmaalla ihan veitsen terällä, esimerkiksi Kangasalta kesäisijaisista puuttuu puolet, Tampereen kaupungin Superin pääluottamusmies Kataja sanoo.
Eija Tomásin mukaan yksi suuri ongelma on se, että potilaat eivät pääse kuntien perusterveydenhuollon vuodeosastoille jatkohoitoon, vaan joutuvat odottamaan Acutassa tuntikaupalla, jopa toista vuorokautta jatkohoitoon pääsemistä.
– Lisäksi Acutaan tulee potilaita, joiden lähettämisen syy on se, ettei kunnassa ole vapaita paikkoja vuodeosastolla tai jatkohoidon järjestämistä varten. Näinhän sen ei suinkaan pitäisi olla.
Millaisia ajatuksia juttu herätti? Keskustele aiheesta keskiviikkoon kello 23:een saakka.
Viime joulun alla moni suomalainen liikuttui yllättäen ruokakauppaketju Lidlin mainoksen äärellä. Puuseppä ja nukke -mainos kertoi Pinokkiota mukailevan tarinan.
Vanha mies veistää nuken, joka herää eloon ja yksinäinen mies saa jouluaterialle kaipaamaansa seuraa.
Puuseppä ja nukke kertoo Pinokkiota mukailevan tarinan yksinäisestä vanhuksesta.Otto Tuotanto
Filmi palkittiin keväällä 2022 suomalaisen mainoselokuvan Voitto-kilpailussa Grand Prix’llä. Se nousi ykköseksi myös yleisöäänestyksessä.
Puusepän ja nuken ohjasi Ikitie-elokuvasta Jussi-palkittu A J Annila. Hän on tehnyt mainoselokuvia 2000-luvun alusta ja nähnyt, miten ala on muuttunut.
– Sellainen höpöhöpömainonta on alkanut kadota. Mainoselokuviin panostetaan ja rima on nostettu kansainväliselle tasolle, Annila sanoo.
Mainosfilmejä tekevät Suomessa yhä useammin merkittävät elokuvaohjaajat Klaus Häröstä Petri Kotwicaan ja Dome KarukoskestaZaida Bergrothiin.
Se näkyy lopputuloksessa: mainoksista on tullut yhä elokuvallisempia, visuaalisempia ja tarinallisempia.
– Tämä oli ensimmäinen mutta toivottavasti ei viimeinen mainosfilmi, jonka kuvauksissa liikutuin, ohjaaja A J Annila sanoo. Sami Kuokkanen / Otto Tuotanto
Isot brändit nokittelevat mainoksilla
Elokuvilta näyttäviä mainoksia on tehty maailmalla jo pitkään. Lähtölaukauksena pidetään sittemmin elokuvien pariin siirtyneen Ridley Scottin ohjaamaa Applen mainosta vuodelta 1984.
Aalto-yliopiston markkinoinnin professori Henri Weijo muistuttaa, että maailmalla mainosfilmien paremmuudesta suorastaan kilpaillaan.
– Yhdysvalloissa isoilla brändeillä on tietynlainen kunnia-asia tehdä hieno mainosfilmi Super Bowlin aikaan. Osittain se on kilpavarustelua ja lähes arvovaltatappio, jos yritys ei osallistu tapahtuman mainosfilmi-maniaan.
Myös Isossa-Britanniassa suuret tavarataloketjut kilpailevat joulun aikaan siitä, kenellä on suurin, komein ja liikuttavin mainoselokuva.
Samankaltaisesta mainosten joulutraditiosta alkaa olla merkkejä myös Pohjoismaissa. Puusepän ja nuken ensiesitys oli juuri joulun alla.
Viime vuonna Norjassa kasvoi miljoonien katselukertojen hitiksi paikallisen Postin mainos joulupukista, joka löytää poikaystävän. Se nousi otsikoihoin Britanniassa asti.
Jo pitkään on tiedetty, että tunteisiin vetoamalla saa kuluttajien huomion ja elokuvat – pitkät ja lyhyet – ovat suurten tarinoiden ja emootioiden lähteitä. Brittien joulufilmeissäkään pääosassa ei ole tietyn tuotteen myyminen, vaan joulumielestä ja brändistä muistuttaminen.
Joidenkin mainosfilmien kohdalla elokuvallisuus ja tarinallisuus on mennyt jo niin pitkälle, että se, mitä tai ketä, filmissä itse asiassa mainostetaan, hämärtyy.
– Se on tämä klassinen nuorallatanssi, että missä määrin filmi on ehyt tarina itsessään ja miten tarina linkittyy brändiin. Se on todella haastavaa. Usein joudutaan tekemään joko taiteellisia tai kaupallisia kompromisseja, jotta tarina pysyy aidosti ehyenä, Weijo sanoo.
Weijon mukaan tarinallisuustrendi on ollut kasvussa viimeiset viisi vuotta. Sillä on myös kääntöpuoli: paatoksellisuus.
– On todella paljon mainoksia, joissa on tunnepursua, joka ei hirveästi kerro mistään. Nähdään, että tarina on yhtä kuin tunteet. On kritisoitu paljon sitä, että tarinallisuuden tavoittelu on mennyt yli: on vahva lataus, joka ei johda mihinkään, Weijo sanoo.
Millainen sitten on hyvä mainosfilmi? A J Annilan mielestä sellainen, jossa on selkeä idea ja käänne.
– Hyvä mainosfilmi on yllättävä. Se pääsee jostain sellaisesta kulmasta sisään, jota et katsojana osannut odottaa, Annila sanoo.
Annilan ohjaama Lidlin mainos muistutti, että kolmasosa suomalaisista kärsii yksinäisyydestä.
– Olin hirveän iloinen, että sekä asiakas että mainostoimisto olivat sitä mieltä, että tätä käännettä ei siloitella, vaan se on oikeasti surullinen fakta, ohjaaja sanoo.
Petri Kotwica ohjasi Helsingin kaupungille mainosfilmin, jossa korostettiin kohtaamisten merkitystä.Otto Tuotanto
Nuori ohjaajapolvi sinut mainosten kanssa
Maailmalla tunnetutkin elokuvaohjaajat ovat jo vuosia tehneet myös mainoksia. Henri Weijon mukaan Suomessa ilmiö on yleistynyt viime vuosina ja tekijöiden asenteet ovat muuttuneet.
– Suomessa on aiemmin koettu, että kaikki kaupallinen on epätaiteellista ja että oikea ohjaaja ei voi tehdä mainoksia. Nuorempi ohjaajapolvi on paljon enemmän sinut sen kanssa, että leipä pitää hankkia pöytään.
Pitkiä elokuvia tehdään harvakseltaan ja projektit ovat kestoltaan pitkiä, ensin haetaan rahoitusta ja sitten odotellaan. Harvalla ohjaajalla alkaa heti uusi projekti, kun edellinen päättyy.
– Mainosfilmit ovat pitkiin elokuviin verrattuna kevyitä tuotantoja, muutamasta päivästä korkeintaan pariin viikkoon. Suhteessa elokuvatuotannon päiväpalkkaan, ne ovat myös hyvin palkattuja, Weijo sanoo.
A J Annila ohjasi Säästöpankille mainoselokuvan nimeltä Pelaajan strategia.Otto Tuotanto
Ohjaaja A J Annilalle mainosten ohjaaminen tuo tuloja elokuvaprojektin välissä.
– Jos minulla on vuosi, jolloin ei ole tv-sarjaa tai elokuvaa, toivoisin, että saisin tehdä 5–6 mainosta siinä välissä, Annila sanoo.
Samalla pääsee pitämään yllä ammattitaitoaan ja harjoittelemaan omaa työkalua.
– Sitä ei voi harjoitella liikaa. Mitä enemmän on kuvauspäiviä plakkarissa, sitä varmempi on sen suhteen, mikä toimii ja mikä ei, Annila sanoo.
Hänkin näkee, että suhtautuminen mainoskeikkoihin on tekijöiden keskuudessa muuttunut.
– Ihmiset eivät ole pitäneet siitä kauheasti meteliä, että näin mekin ammattitaitoamme käytämme. Nykypäivänä mainosten ohjaaminen on kuitenkin arvostetumpaa kuin aiemmin, Annila sanoo.
Mainostajille tunnetut pitkien elokuvien ohjaajat tuovat nykyisin samanlaista lisäarvoa kuin kuuluisat näyttelijät.
– Ennen katsoja tuskin tiesi, että mainos on esimerkiksi Martin Scorsesen ohjaama. Nykyisin firmat voivat jakaa mainoksia sosiaalisessa mediassa, jossa he kertovat, kenen ohjaama mainos on. Firmat saavat lisää näkyvyyttä, jos ohjaajan fanitkin jakavat mainosta, Weijo sanoo.
Klaus Härön Pelastakaa lapsille ohjaama elokuva kertoo pojasta, joka kerää pulloja voidakseen ostaa lukiokirjoja.MJÖLK
"Mainosfilmissä on glamouria"
Mainosfilmien tarulle ei näy loppua. Yhtenä syynä tähän on digitalisaatio.
– Ennen mainosfilmi meni joko televisioon tai elokuvateatteriin. Nyt samasta materiaalista leikataan eri mittaisia ja eri kuvaformaateissa olevia veriosta, joita kierrätetään eri medioissa.
Kalliin alkuperäismateriaalin pystyy hyödyntämään lyhyinä versioina esimerkiksi Youtubessa tai osassa suoratoistopalveluista.
Weijon mukaan internet-mainonta on vasta viime vuosina ohittanut tv-mainonnan. Mainosfilmeille riittää kysyntää, koska media-alustoja ja kanavia, joille filmejä voi versioida, tulee aina lisää.
– Mainosfilmi on aina ollut markkinoinnin kuninkuusluokka. Siinä on glamouria. Riippumatta siitä, miten paljon muut mediakanavat tai markkinointiviestinnän keinot lisääntyvät, mainosfilmi on säilyttänyt tietynlaisen prestiisiasemansa, Weijo sanoo.
A J Annila ajattelee, että mainoselokuvat ovat parhaimmillaan suurta taidetta.
– Kyllähän maailmassa on nähty mainoksia, jotka pysäyttävät ja liikuttavat ja eikö se ole myös taiteen tarkoitus?
Stillkuvissa näkyviä mainosfilmejä pääset katsomaan täällä (Lidlin mainos), täällä (Helsingin kaupungin mainos), täällä (Säästöpankin mainos) ja täällä (Pelastakaa lapset ry:n mainos).
– Kuvauksissa on aina hirvittävän kivaa, oli kyse sitten mainosten tai pitkien elokuvien kuvaamisesta. Kuvaaminen on ihmisen parasta aikaa, sanoo ohjaaja A J Annila.Hans Peter Dhuy / Yle
Mikä mainos on tehnyt sinuun vaikutuksen? Voit keskustella artikkelista 6. heinäkuuta kello 23.00 asti.
Faasimuunnosten tilastomatemaattinen teoria, Hodgen teorian yhdistäminen kombinatoriikkaan, analyyttinen lukuteorian ja Fourier-analyysin ääriarvo- ja interpolointiongelmat ovat useimmille meistä tyystin vieraita.
Tänään työ näiden aiheiden parissa toi neljälle huippumatemaatikolle alan arvostetuimman palkinnon, kun myös "matematiikan Nobel-palkinnoksi" kutsutut Fieldsin mitalit jaettiin juhlavassa seremoniassa Helsingissä.
Fieldsin mitaleja myönnetään neljän vuoden välein alle 40-vuotiaille matemaatikoille, joiden tähän astinen työ on ollut merkittävää ja antaa viitteitä tulevista saavutuksista.
Suomeen mitali on tullut kerran: vuonna 1936, kun merkittävän kansainvälisen uran tehnyt Lars Ahlfors palkittiin laatuaan ensimmäisessä mitaliseremoniassa.
Suomalaisen Lars Ahlforsin vuonna 1936 saamaa Fieldsin mitalia säilytetään Kumpulan kampuksella Helsingissä.Pekka Tynell / Yle
Sittemmin Fieldsin mitaleja ei ole jaettu suomalaisille matemaatikoille, mutta Helsingistä tulee nyt maailman "Fields-pääkaupunki", siis ainoa, joka on isännöinyt mitaliseremonioita useammin kuin kerran.
Kongressi oli alunperin tarkoitus järjestää Pietarissa, josta se siirtyi Ukrainan sodan vuoksi Helsinkiin.
Neljä palkittua matematiikan eri aloilta
Tänä vuonna Fieldsin mitalilla palkittiin Hugo Duminil-Copin,June Huh,James Maynard ja Maryna Viazovska.
Todennäköisyysteoriaan erikoistuneen ranskalaisen Duminil-Copinin palkitsemista Kansainvälinen matemaattinen unioni (IMU) perustelee sillä, että hän on ratkaissut faasimuutosten tilastomatemaattiseen teoriaan liittyviä ongelmia tilastollisen fysiikan alalla, etenkin kolmessa ja neljässä ulottuvuudessa.
Pietarista Helsinkiin siirretyssä International Congress of Mathematicians 2022 -tapahtumassa Fields-mitalin sai myös Hugo Duminil-Copin.2022 Sara Aaltio / YLE
Duminil-Copin työskentelee Geneven yliopistossa Sveitsissä sekä Institut des Hautes Études Scientifiquesessa Ranskassa. Hän on yhteistyökumppaneidensa kanssa työstänyt ongelmia, joihin on etsitty ratkaisua aina 1980-luvulta lähtien.
June HuhPrincetonin yliopistosta Yhdysvalloista sai vuoden 2022 Fieldsin mitalin Hodgen teorian yhdistämisestä kombinatoriikkaan, geometristen hilojen Dowling-Wilsonin konjektuurin sekä Heron-Rota-Welshin konjektuurin todistuksista, Lorentzin polynomien teorian kehittämisestä ja vahvan Masonin konjektuurin todistuksesta.
Fields-mitalilla palkittu June Huh työskentelee Princetonin yliopistosta.2022 Sara Aaltio / YLE
Matemaattisen unionin mukaan Huh yhteistyökumppaneineen on mullistanut geometrisen kombinatoriikan alan.
Oxfordin yliopistossa työskentelevä britti James Maynard on puolestaan työskennellyt lukuteorian saralla ja edistänyt merkittävästi alkulukujen rakenteeseen ja diofantiiniseen approksimaatioon liittyvää tietämystä.
Matemaattisen unionin mukaan Maynardin nerokas työ on johtanut useisiin yllättäviin läpimurtoihin tärkeissä ongelmissa, joita ei uskottu voitavan ratkaista nykytekniikan turvin.
Helsingissä Fields-mitalin vastaanotti myös James Maynard.2022 Sara Aaltio / YLE
Ukrainalaisesta Maryna Viazovskasta tuli nyt toinen Fieldsin mitalilla palkittu naismatemaatikko. Hänet palkitaan Fourier-analyysin ääriarvo- ja interpolointiongelmiin liittyvistä saavutuksista. Viazovska työskentelee École Polytechnique Fédérale de Lausannessa Sveitsissä.
Viazovskan työstämä kysymys identtisten pallojen pakkauksesta mahdollisimman tiheästi tietyssä ulottuvuudessa oli yksi pitkään ratkaisemattomana säilyneistä matemaattisista ongelmista.
Tänä vuonna jaettiin myös laatuaan ensimmäinen IMU Abacus -mitali tunnustuksena erinomaisista ansioista matemaattisen informaatiotieteen alalta. Palkinnon sai Mark Braverman Princetonin yliopistosta Yhdysvalloista.
Suomessa vastikään käyttöön otetun koronalääkkeen määrääminen potilaille vaatii erityistä tarkkuutta.
Paxlovid-koronaviruslääkkeen käyttö aloitettiin viime viikolla Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä. Kyseessä on ensimmäinen Euroopassa myyntiluvan saanut suun kautta otettava lääke koronavirustaudin hoitoon.
Lääke estää koronaviruksen lisääntymistä elimistössä, ja sitä käytetään viiden päivän ajan. Husissa lääkettä annetaan henkilöille, jotka ovat sairautensa tai lääkehoitonsa takia immuunipuutteisia, tietyille syöpäpotilaille ja kroonista keuhkosairautta sairastaville.
HUSin infektioylilääkäri Asko Järvinenkertoi tiistaina Radio Suomen Päivässä, että Paxlovidin yhteisvaikutukset muiden lääkkeiden kanssa tekevät sen määräämisestä potilaille haastavaa ja työlästä.
– Lääkkeessä on mukana viruslääkkeen elimistössä palamista poistavaa lääkeainetta, joka tekee saman myös kovin monille muille lääkkeille, eli se estää niiden poistumista elimistöstä.
Toisin sanoen muiden lääkkeiden määrät elimistössä voivat nousta vaarallisen korkealle, Järvinen selventää. Siksi lääkkeen määrääminen vaatii hyvin tarkkaa harkintaa.
– Tämän tyyppiset lääkeyhteisvaikutukset ovat monille lääkäreillekin aika hankalia. Lääkärin pitää punnita muun lääkehoidon tarvetta. Esimerkiksi mikä lääke voidaan jättää pois ja missä lääkkeessä viiden päivän kertymä elimistössä tulee hankalaksi. Sitten pitää varmistaa, että potilas varmasti ymmärtää ohjeet.
Lääkehoito on hintavaa
Uusi koronalääke on myös kallis. HUSissa lääke on potilaalle maksuton, mutta todellisuudessa kuurin hinta on noin 500 euroa.
– Lisäksi työ, mitä siihen tulee, on lähes toinen mokoma. Eli koko kansan lääkettä tästä ei tule, Järvinen toteaa.
Lääke on kuitenkin Järvisen mukaan tehokas. Se on useissa tutkimuksissa laskenut noin puolella riskiä sairaalahoitoon joutumiseen.
– Tosin iso osa tutkimuksista on tehty ennen omikronvariantteja, joissa sairaalaan joutumisen riski on pienempi, ja rokottamattomilla. Mutta myös rokotetuilla lääke on vähentänyt sairaalahoitoon joutumisen riskiä.
Järvisen mukaan MSD-lääkeyhtiö kehittää parhaillaan vastaavaa lääkettä,joka ei aiheuta ongelmia yhdessä muiden lääkkeiden kanssa. Sillä ei kuitenkaan ole vielä myyntilupaa Suomessa. Lisäksi HUSissa on käytetty suonensisäisesti annettavaa koronalääkettä elinsiirtopotilaille, mutta se on tällä hetkellä loppu.
Sosiaali- ja terveysministeriö kertoi kesäkuussa, että Suomeen on tulossa kesän aikana muutamia uusia koronalääkevalmisteita. STM:n mukaan lääkkeiden jakaminen eri alueille tapahtuu yhdenvertaisesti ja hoidon aloituksessa noudatetaan samoja lääketieteellisiä periaatteita.
Voit keskustella aiheesta keskiviikkoon 6. heinäkuuta kello 23:een saakka.
Pula hoitajista näkyy jo hoitopaikkojen vähäisyytenä ja kotihoidon palvelujen karsimisena.
– Tänä kesänä työntekijöiden yhteydenotot ovat olleet jopa paniikinomaisia, että miten he selviävät. Tämä johtuu siitä, että kesäsijaisia ei ole saatu, kertoo Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin asiantuntija Sari Ilonummi Ylen Aamussa tiistaina.
Yksityistä sosiaali- ja terveysalaa edustavan Hali ry:n johtaja Arja Laitinen yhtyy Ilonummen näkemykseen. Hänen mukaansa yksityisellä puolella on ollut jo tämän vuoden keväällä vaikeuksia saada tarpeeksi työntekijöitä, jotta henkilöstömitoitus täyttyy.
– Tämä tarkoittaa sitä, että asiakaspaikkoja on vähennetty. Meillä on laki, joka määrittää mitoituksen ja on täytettävä. Alkuvuoden tieto oli, että kaksi kolmasosaa kesäsijaisista oli saatu palkattua, mutta se tarkoittaa, että edelleen puuttuu kolmasosa henkilöstöstä, kertoo Laitinen.
Työntekijöiden vähäisyyden takia kotihoidon palveluja täytyy SuPerin asiantuntijan Sari Ilonummen mukaan vähentää.
– Toki ravitsemus, hygienia ja tällaiset välttämättömät asiat tehdään, mutta esimerkiksi ulkoilua ja kuntoutustoimintaa joudutaan karsimaan, Ilonummi kertoo.
Hoitopaikkojen riittävyys huolettaa
Vanhukset ovat välillä kotihoidon suhteen jopa heitteillä, myöntää Ilonummi.
– Kyllä työntekijät välillä viestivät olevansa huolissaan siitä, miten asiakkaat selviytyvät kotona, ja ehtivätkö he jokaisen asiakkaan luokse päivän aikana. Haluan kuitenkin korostaa sitä, että työntekijät tekevät parhaansa, Ilonummi sanoo.
Myös Laitinen uskoo, että vanhukset ovat kodeissaan riittämättömän avun turvin. Hänen mukaansa hoitajien vähäisen määrän kriittiset vaikutukset näkyvät juuri kotihoidossa.
– On yksi ihminen, joka käy asiakkaan luona, ja jos hän ei ole paikalla, saattaa käyntejä jäädä jopa tekemättä. Näin käy sekä yksityisellä että julkisella puolella, Laitinen sanoo.
Laitinen onkin huolissaan siitä, kuinka monelle ikääntyneelle ihmiselle riittää enää työvoimapulan vuoksi hoitopaikkoja.
– 52-vuotias keski-ikäinen nainen saattaa kohta hoitaa omia vanhempiaan, koska hoitopaikkoja ei ole, Laitinen nostaa esimerkiksi.
Hoivan tarve lisääntyy erityisesti helteellä, sillä kuumuus on uhka ikääntyneen ihmisen terveydelle. Yle uutisoi kesäkuussa, kuinka lämpötilat nousevat hoitolaitoksissa ja kotihoidossa entisestään.
Ilonummi ihmettelee työnantajien vähäistä valmistautumista kesän tuomiin helteisiin.
– Eihän tämä ole ensimmäinen kerta, kun meillä on helle. Varautuminen tähän on ollut todella heikkoa, hän sanoo.
Maahanmuutto ei ole ainoa ratkaisu hoitajapulaan
Ratkaisuiksi hoitajapulaan Ilonummi ja Laitinen nimeävät työperäisen maahanmuuton, sosiaalisesti älykkään johtamisen ja olemassaolevan tehostetun palveluasumisen lupaharkinnan muuttamisen.
– Maahanmuutto on varmasti yksi ratkaisu, mutta lähtisin liikkeelle ihan käytännön asioista. Nyt pitää kuunnella, mikä työpaikoilla oikeasti mättää. Miksi työntekijät eivät halua hoitoalalle? sanoo Ilonummi.
Laitinen puolestaan nostaa esiin valvontaviranomaisten toimet.
Hali ry kanteli lupaharkinnasta tiistaina oikeuskanslerille, jotta toimilupaviranomainen harkitsisi sairaanhoitajien vähimmäismäärää, yöhoitajavaatimusta, tukipalveluvaatimusta sekä muun kuin sote-alan koulutuksen saaneen työvoiman lupaharkintaa.
Kantelun mukaan Avit ja Valvira asettavat yksityisille hoivakodeille lupaehtoja, joita laki ei edellytä ja joita kunnan omilta yksiköiltä ei vaadita.
Laitinen muistuttaa tiedotteessa, että vanhuspalvelulaissa tai muualla lainsäädännössä ei ole asetettu mitoitusvaadetta sairaanhoitajien käytölle tai yöhoitajavaatimukselle. Myöskään tukipalveluille ei ole lainsäädännössä asetettu kategorista mitoitusta.
– Tästä huolimatta toimiluvissa asetetaan sairaanhoitajien, yöhoitajien ja tukipalveluiden mitoitusta koskevia ehtoja säännönmukaisesti. Lisäksi lainsäädännön mukaan välittömän asiakastyön mitoituksessa voidaan käyttää muutakin, kuin sote-alan henkilöstöä - tätä viranomaiset eivät kuitenkaan yksityisiltä hyväksy, Laitinen sanoo tiedotteessa.
Lain mukaan kotihoidossa voisi työskennellä myös ihminen, jolla ei ole sote-alan koulutusta, mutta Avit tai Valvira eivät tällaista käytäntöä hyväksy.
Lähes joka viikonloppuilta ja -yö Kuopion yliopistollisen keskussairaalan KYSin päivystyksessä paikataan nuoria aikuisia, jotka ovat kaatuneet sähköpotkulaudalla. Lähes jokainen on humalassa. Näin kertoo entinen huippujalkapalloilija, erikoistuva lääkäri Paula Auvinen KYSistä.
Skuuttivammat ovat lähes poikkeuksetta kasvojen alueella, ja se tekee onnettomuuksista sekä hyvin kivuliaita että vaarallisia.
– Näissä painottuvat kasvojen alueen vammat: murtumat, haavat, hammasvammat, aivotärähdykset, pahimmillaan aivovammakin voi tulla, lääkäri Paula Auvinen kertoo.
Auvinen kirjoitti asiasta pikaviestipalvelu Twitterissä ja sai aikaan vilkkaan keskustelun sähköskuuttailun vaaroista.
Vuokrattavien sähköpotkulautojen tarjonta on kasvanut tänä kesänä huomattavasti Itä-Suomessa. Esimerkiksi Kuopiossa vuokraskuutteja on tarjolla pitkälle toista tuhatta ja Joensuussakin vajaat 800.
Kun tarjonta lisääntyy, lisääntyy myös käyttö. Skuuteilla liikutaan usein lyhyitä matkoja kaupunkien keskustoissa.
Valitettavan moni käyttää sähköskuutteja viikonloppuiltaisin lähinnä siksi, ettei humalan vuoksi voi ajaa autoa tai mopoa.
Erikoistuva lääkäri Paula Auvinen sanoo, lähes kaikki viikonloppuisin päivystykseen päätyvät skuuttionnettomuuksien uhrit ovat olleet humalassa. Toni Pitkänen / Yle
Skuuteilla kaadutaan kasvoilleen
Sähköskuuttionnettomuudet eroavat muista kevyenliikenteen onnettomuuksista siten, että niissä kaadutaan lähes aina eteenpäin kasvoilleen.
Kun kädet ovat kiinni ohjaustangossa ja eturengas osuu kuoppaan tai suojatien reunaan, kaatuu kuljettaja eteenpäin nopeasti. Kädet eivät ehdi suojaamaan tärkeintä eli päätä. Etenkin humalassa reaktiokyky on alentunut selvästi.
Lääkäri Paula Auvinen suosittelee lämpimästi kypärän käyttämistä, mutta toteaa, ettei sekään aina pelasta kasvoilleen kaatuvaa skuuttaajaa. Usein isku tulee suoraan edestä kasvoihin, jolloin kypärä ei suojaa.
Auvisen mukaan jälki voi olla todella pahannäköistä ja toipuminen voi kestää pitkään, jos hampaita on katkennut ja kasvojen luita murtunut. Toipuminen on usein myös hyvin kivuliasta.
Erikoistuva lääkäri Petrus Miettinen KYSin korva- ja nenäpoliklinikalta kertoo, että kasvojen alueen murtumat voivat olla nuorelle aikuiselle myös varsin traumaattinen ja kivulias kokemus.
– Kasvo- ja nenämurtumien jälkeen ulkonäkö voi muuttua, Miettinen sanoo.
Tutkimus vahvistaa trendin
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUS analysoi viime vuonna sattuneita sähköpotkulautaonnettomuuksia. Huomattava osuus loukkaantuneista sai vähintään keskivaikeita vammoja, kertoo Ylen juttu kesäkuulta.
– Puolet vammoista oli hoitoa vaativista murtumista aina henkeä uhkaaviin vammoihin. Loukkaantuneet olivat nuoria, joten jotkut potilaat menettivät useita terveitä vuosia, sanoo väitöskirjatutkija, erikoistuvana lääkärinä työskentelevä Henri Vasara HUS Akuutista tiedotteessa.
Helsingissä vuokrasähköpotkulautoja ei ole saatavilla viikonloppuöisin kello 00–05. Päivisin vuokrapotkulautojen enimmäisnopeus on laskettu 25:stä 20 kilometriin tunnissa ja öisin 15 kilometriin tunnissa.
Osallistu keskusteluun jutun aiheesta. Keskutelu on avoinna 6.7. klo 23:een asti.
Perussuomalaisten puoluehallitus on 4. heinäkuuta pitämässään kokouksessa erottanut Seinäjoen kaupunginhallituksen ja Etelä-Pohjanmaan aluevaltuuston 2. varapuheenjohtaja Piia Kattelus-Kilpeläisen puolueen jäsenyydestä.
Puolueen mukaan erottaminen liittyy ehdokkuuspäätökseen ja sitä seuranneeseen puolueen vastaiseen toimintaan.
Perussuomalaisten Etelä-Pohjanmaan piiri olisi nimennyt Kattelus-Kilpeläisen ehdolle ensi vuoden eduskuntavaaleihin, mutta puoluehallitus eväsi sen.
– Valitettavasti hän aloitti puoluehallituksen päätöksen jälkeen julkisuuskampanjan, jossa hän on antanut ymmärtää muun muassa, että Suomen perustuslakia on loukattu, kun puolue ei ole ottanut häntä näissä vaaleissa ehdokkaaksi, toteaa perussuomalaisten puoluesihteeri Arto Luukkanen tiedotteessa.
Asiasta kertoi ensin Ilkka-Pohjalainen.
Yle ei tavoittanut ulkomaanmatkalla olevaa Kattelus-Kilpeläistä kommentoimaan. Hänen juristinsa Jari Korhonen välitti tiedon, että Kattelus-Kilpeläinen haluaa rauhassa tutustua päätökseen ja sen jälkeen palata asiaan.
Perussuomalaisten Etelä-Pohjanmaan piirin puheenjohtaja Anne Matokangas ei tiistaina osannut kertoa, mitä Kattelus-Kilpeläisen monille luottamustehtäville käy.
Matokangas uskoo, että päätös tulee vaikuttamaan perussuomalaisten äänimäärään tulevissa vaaleissa.
– Kyllähän se kiistatonta on, että varmasti ääniä meiltä vie, hän toteaa.
Kattelus-Kilpeläinen oli viime vuoden kuntavaaleissa ja tämän vuoden aluevaaleissa puolueensa äänikuningatar Seinäjoella ja Etelä-Pohjanmaalla. Esimerkiksi aluevaaleissa Kattelus-Kilpeläinen keräsi koko Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueelta viidenneksi eniten ääniä, noin 1 300.
Polttoaineiden hinnat näyttävät pudonneen selvästi viime viikosta.
Liikennepalvelukauppiaat ry:n puheenjohtajan Juha Yli-Kesäniemen mukaan hintojen lasku johtuu maan hallituksen päättämästä jakeluvelvoitteen alentamisesta.
Polttoaine.net-sivuston mukaan 95E10-bensiinin keskilitrahinta oli Suomessa eilen 2,41 euroa ja 98-bensiinin keskilitrahinta oli 2,50 euroa. Dieselin keskilitrahinta oli sivuston mukaan 2,36 euroa.
Tilastokeskuksen tänään julkaisemien tietojen mukaan 95E10-bensiinin keskihinta oli Suomessa viime viikolla 2,55 euroa ja 98E5-bensiinin 2,65 euroa litralta. Dieselin keskihinta oli puolestaan 2,53 euroa litralta.
Tampereen Kauppiin rakennettu urheilustadion avataan tänään tiistaina virallisesti ottelukäyttöön, kun Manse PP:n miesten pesäpallojoukkue pääsee sinne ensimmäistä kertaa pelaamaan.
Rakennustyöt venyivät suunniteltua pidempään ja myös loppulasku kasvoi ennakoitua suuremmaksi. Haasteita on matkan varrella ollut erityisesti rakennustarvikkeiden saannissa, jota koronapandemia vaikeutti entisestään.
– Eilen saatiin rakennusvalvonnasta lupa käyttöönotolle. Tällä hetkellä työmaasiivoukset ovat käynnissä, ja me koitamme olla tieltä pois ennen pelin alkua, kertoi stadionin rakentamisesta vastaava Tampereen kaupungin hankeinsinööri Petri Koivusilta Ylen suorassa striimissä kello 13 jälkeen.
Manse PP:n puheenjohtaja Pirkka Savilahti sanoi huokaisevansa vasta kello 18, kun pallo on ilmassa ja peli pääsee käyntiin.
– Ainakin tulostaulut täytyy vielä saada kuntoon. Mutta ollaan jo voiton puolella, ja hyvältä näyttää.
Katsomoon on haettu jäähallitunnelmaa
Tampereen uusi pesäpallopyhäkkö on sekä rakentajan että joukkueen edustajan mukaan ainutlaatuinen. Pirkka Savilahti sanoo, että katsomoon on yritetty saada samanlaista näkymää kuin jäähallissa.
– En ole nähnyt tällaista avoareenaa missään aikaisemmin. Ei papereista ja rakennuspiirustuksista voinut ymmärtää, kuinka hieno tästä tuli.
Petri Koivusillan mukaan avoin näkymä johtuu siitä, että Tampereella tukirakenteet ovat katsomon ulkopuolella. Kaikilla muilla pesäpallopaikkakunnilla tukirakenteita on myös katsomossa.
Kaupin pesäpallostadion kuvattuna kesäkuun alussa.Miikka Varila / Yle
Alkukauden Manse PP:n joukkueet ovat pelanneet kotiottelunsa ympäri Suomea. Tiistaina miesten joukkue saa vastaansa avajaispelissä Kouvolan Pallonlyöjät. Naiset pääsevät pelaamaan ensimmäisen kotiottelunsa keskiviikkona Pöytyän urheilijoita vastaan.
– Kevät on ollut pelaajille aika raskas. Bussissa on istuttu paljon. Uskon, että he ovat iloisia, kun pääsevät tänne pelaamaan ja harjoittelemaan, Pirkka Savilahti sanoo.
Hänen mukaansa kotikenttä tarjoaa Mansen joukkueille erityisedun.
– Yleisö on täällä tosi lähellä, ja se tulee varmasti yllätyksenä vastustajille. Tässä on haettu sellaista tunnetta, että ollaan kuin kattilassa.
Kaupin stadionilla järjestetään tulevana viikonloppuna myös 100-vuotiskauden Itä–Länsi-juhlatapahtuma.
Talvisin stadion toimii hiihtostadionina ja katsomoita hyödynnetään esimerkiksi ensi talvena SM-kisoissa. Uudelta urheiluareenalta löytyy reilut 2 500 katettua katsomopaikkaa.
Stadionin viimeistelytyöt jatkuvat syksyllä pesäpallokauden päätyttyä.
Savonlinnan Oopperajuhlilla koettiin maanantaina 4. heinäkuuta jännittäviä hetkiä, kun Aida-oopperan näytöksen solisteista kolme ei ollutkaan esityskunnossa.
On yleistä, että esityksissä on kaksoismiehitys tällaisia tilanteita varten, mutta silti Savonlinnassa oli jännät paikat maanantaina.
– Aika harvinaista, että tulee tieto kolmen solistin sairastumisesta saman päivän aikana, sanoo Oopperajuhlien taiteellinen johtaja Ville Matvejeff.
Aidan roolissa nähtiin maanantaina Helena Juntunen ja Radamèsin roolissa Martin Muelhe. Amneriksen roolin korvaava solisti ei ollut Suomessa, joten esitys toteutettiin kahden solistin voimin, joista äänensä menettänyt AgnieszkaRehlis esiintyi lavalla, mutta lauluosuudet hoiti Tuija Knihtilä.
Matvejeffin mukaan esitys saatiin alkamaan ajallaan ja vietyä loppuun korkeatasoisena.
– "Show must go on" on hyvä ohjenuora meille kaikille tapahtuma-alan tekijöille. On hyvä jos yleisölle ei näkynyt mitään paniikkia, mitä esityksen liepeillä saattoi olla.
Aidan seuraava esitys on keskiviikkona 6. heinäkuuta. Vielä ei ole tiedossa, millainen roolitus lavalle nousee.
– Katsomme tilannetta päivä kerrallaan. Tärkeintä on kuitenkin, ettei kukaan tule kipeänä esiintymään.
Kaksi oopperatonta kesää takana
Savonlinnan Oopperajuhlat on jouduttu perumaan kahdesti koronapandemian takia. Nyt oopperan pariin on palattu iloisin mielin ja ensimmäinen viikonloppu on ollut järjestäjille tunteellinen.
Yleisökin on palannut Olavinlinnaan nauttimaan kulttuurista.
– Meillä on lojaali yleisö. Hyvin suuri osa niistä, jotka olivat ostaneet kahdelle edellisvuodelle liput, ovat siirtäneet ne tälle kesälle ja se on auttanut paljon, kertoo festivaalijohtaja Jan Strandholm.
Myös Ukrainan sota on vaikuttanut Strandholmin mukaan lippujen menekkiin.
– Se vaikutti suoraan lipunmyyntiin, mutta vain hetken. Tilanne on nyt oikein hyvä.
Lapualla juhlitaan tällä viikolla sateenkaarikansaa Pride-viikolla. Juhlaan ei kaikkien mielestä ole syytä: Heti viikon aluksi Vanhan Paukun kulttuurikeskuksen pihalta varastettiin neljä sateenkaarilippua.
Lisäksi maanantai-iltana kesken translapsista ja -nuorista käydyn keskustelutillaisuuden kirjaston eteisessä paukahti kotitekoinen, viemärinavausaineesta valmistettu pommi eli niin sanottu "putkireiskapommi". Onneksi tapahtumasta selvittiin ilman loukkaantumisia.
Lakeuden sateenkaari -yhdistyksen varapuheenjohtaja Sanna Panula ja tiedottaja Julla Laurila ovat ilkivallasta lähinnä sisuuntuneita. Rikosilmoituksia on tulossa.
– Onneksi tuhoa ei tullut. Jos joku olisi sattunut kävelemään ohi samalla hetkellä kun se räjähti, olisi voinut käydä pahimminkin, Panula sanoo.
– Rikosilmoitus ollaan aivan ehdottomasti tekemässä. Tässä on tallentava kameravalvonta ja kun on pienestä kylästä kyse, on vähän jo teinien nimiäkin tiedossa. Kyllä tämä selvitetään perinjuurin, Julla Laurila sanoo.
Lapua tarvitsee Priden
Pridessa on kyse seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksista ja niiden esiintuomisesta. Lapualla Pride järjestetään nyt ensimmäistä kertaa.
Sateenkaarilippu on yhteisön tunnus eikä niiden varastamista voi järjestäjien mukaan tulkita väärin.
– On ihan selvää, että tässä on kyse tapahtuman vastustamisesta eikä siitä, että joku olisi aivan hirvittävästi halunnut itselleen sateenkaarilipun. Jos on lipun tarpeessa, meidän yhdistykseen voi ottaa yhteyttä ja tällainen kyllä aivan varmasti järjestyy, Laurila vakuuttaa.
Pitkissä lippusaloissa sateenkaariliput ovat saaneet olla vielä rauhassa.Anne Elhaimer / Yle
Järjestäjät ovat nyt entistä vakuuttuneempia siitä, että etenkin Lapuan kaltaisille paikkakunnille tarvitaan Priden kaltaisia tapahtumia.
– On tosi tärkeää, että pienille paikkakunnille tuodaan myös hyväksyntää siitä, että saa olla mitä on, Panula toteaa.
– Koko Etelä-Pohjanmaan alueella on tarvetta. Toivotaan ehdottomasti, että kun meidän toiminta tästä kasvaa, saamme levitettyä prideja myös muille paikkakunnille., Laurila komppaa.
Lapua Pride tarjoaa viikon aikana muun muassa työpajoja, taidetta, keilailua ja burleskia. Myös lapset on otettu huomioon, sillä heille esiintyy Mimi ja Kuku -musiikkiteatteriduo.
Toiminnasta suurin osa sijoittuu Vanhan Paukun alueelle. Päätapahtuma on lauantainen Pride-kulkue ja puistopiknik.
Iittiin moottoriradan rakentanut Kymiring Oy on hakeutunut yrityssaneeraukseen. Yle kertoi viime viikolla, että kaksi urakoitsijaa hakee Kymiringiä konkurssiin. Saneerauksella pyritään välttämään konkurssi.
Päijät-Hämeen käräjäoikeus määräsi saneerausmenettelyn aloitettavaksi tiistaina. Kymiringin saneeraushakemuksesta ilmenee, että yhtiöllä on velkaa kaikkiaan noin 24,7 miljoonaa euroa. Yhtiön hakemusta ovat puoltaneet WS Finance Oy ja Nordea Bank Oyj, joiden saatavat ovat yhteensä noin 7,9 miljoonaa euroa.
Hakemuksen mukaan muut Kymiringin suurimmat velkojat ovat A. Ahlström kiinteistöt Oy noin 12 miljoonalla eurolla, Lahden kaupungin tapahtumayhtiö Lahti Events 2 miljoonalla eurolla ja Suomen Kuntaperintä Oy 0,5 miljoonalla eurolla.
Velkojien joukossa ovat myös Kymiringiä konkurssiin hakeneet Macra Oy ja Maanrakennus Pekka Rautiainen Ky.
Kymiring toteaa hakemuksessa, että yksi keskeisimmistä syistä sen talousvaikeuksiin on ollut moottorirata- ja -infrainvestointiin tarvitun rahoituksen viivästyminen. Siitä taas johtui MotoGP-osakilpailun peruuntuminen kesällä 2022, koska rataa ja sen turvallisuutta ei kyetty saamaan ajoissa kilpailua valvovien toimielinten vaatimusten mukaiseksi.
Uhkaavasta maksukyvyttömyydestään huolimatta Kymiring kertoo uskovansa yhtiön liiketoiminnan olevan pitkällä aikavälillä kilpailukykyistä ja kannattavaa. Ratayhtiön mukaan taloudellisen aseman heikentyminen on väliaikaista, ja rahoituksen haasteet voidaan ratkaista tavalla, joka mahdollistaa liiketoiminnan jatkamisen ja tervehdyttämisen.
Yhtiö uskoo, että saneerausmenettelyllä saadaan aikaan velkojille merkittävästi parempi lopputulos kuin konkurssilla.
Yrityssaneeraushakemuksesta kertoi ensimmäisenä maanantaina Iltalehti.
Toimitusjohtaja Riku Rönnholm kommentoi saneeraukseen hakeutumista niukasti tiistaina. Arkistokuva toukookuulta.Petri Niemi / Yle
Kymiringin vaikeudet tulivat ilmi toukokuussa, kun Iitin rata ei läpäissyt Kansainvälisen moottoripyöräliiton tarkastusta ja MotoGP-kisa peruttiin.
Kymiringin toimitusjohtaja Riku Rönnholm sanoi tiistaina Ylelle, ettei kommentoi yhtiön taloutta tai toimintaa, koska haku yrityssaneeraukseen on kesken.
– Se tarkoitus tässä yrityssaneerauksessa kuitenkin on, että radan toimintaa ja liiketoimintaa voitaisiin jatkaa, Rönnholm tiivistää
Motocrossin MM-osakilpailu siirtyi Hyvinkäälle
Lahden kaupungin omistamalla tapahtumayhtiö Lahti Eventsillä on Kymiringin kanssa sopimus, jonka mukaan se vastaa radan suurtapahtumatuotannoista.
Kesän suurtapahtumista heinäkuun MotoGP peruuntui, ja maanantaina päätettiin siirtää motocrossin elokuun MM-osakilpailu Iitistä Hyvinkäälle. Elokuun lopun Nitro Rallycross -tapahtuman kanssa Lahti Events vielä katsoo, miten menetellään.
Tapahtumayhtiö neuvottelee parhaillaan ratayhtiön kanssa korvauksista eli muun muassa siitä, mikä olisi Lahti Eventsille maksettava sopimussakko MotoGP-kisan peruuntumisesta.
– Olemme käyneet GP:n peruutuksesta neuvotteluja. Se on oma asiansa, mutta kun Kymiring hakeutuu yrityssaneeraukseen, se tarkoittaa, että voimme jatkaa heidän kanssaan keskusteluja, sanoo Lahti Eventsin toimitusjohtaja Emilia Mäki.
Lahti Events on maksanut ennakkovuokria Kymiringille tapahtumapaikkojen varauksista. Arkistokuva toukokuulta.Petri Niemi / Yle
Miten lähellä on, että Lahti Events vetäytyy kokonaan yhteistyöstä Kymiringin kanssa?
– Tällä hetkellä käynnissä olevat neuvottelut määrittävät, mikä on MotoGP peruutukseen liittyvän neuvottelun lopputulos. Sen jälkeen arvioidaan, jatketaanko yhteistyötä Kymiringin kanssa, Mäki arvioi.
Lahti Events on maksanut ennakkovuokria Kymiringille tapahtumapaikkojen varauksista. Mäen mukaan menettely on tapahtuma-alalla tavallista. Ennakkoon ratayhtiölle maksettujen vuokrien määrää Mäki ei kerro.
– Se kuuluu sopimuksen salassapitovelvollisuuteen, enkä lähde sitä avaamaan.
Voit keskustella aiheesta keskiviikkoon 6.7.2022 klo 23:een saakka.
Juttua päivitetty 5.7.2022 klo 15.53: Lisätty tietoja saneeraushakemuksesta.
Juttua päivitetty 5.7.2022 klo 15.00: Lisätty Kymiringin toimitusjohtajan kommentit.
Tanska ehätti ensimmäisenä ratifioimaan Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden. Tanskan ulkoministeriö ilmoitti asiasta vain muutamia tunteja siitä, kun Suomi ja Ruotsi allekirjoittivat liittymispöytäkirjat.
Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys edistyi sotilasliiton huippukokouksessa Madridissa kesäkuun lopulla. Nato esitti hakijamaille kutsun tulla jäseneksi.
Edessä on liittymisneuvottelut. Niiden jälkeen jokaisen Nato-maan pitää vielä erikseen ratifioida uuden jäsenen liittyminen sotilasliittoon. Tämän arvioidaan vievän kuukausista vuoteen.
Iso kysymysmerkki on Turkki, joka on pitkään hankaloittanut Suomen ja Ruotsin hakuprosessia.
Tästä artikkelista löydät tuoreimmat tiedot hakuprosessin tilanteesta. Klikkaamalla nuolia pääset tarkastelemaan yksittäisten Nato-maiden kantoja.
Lämpimät kesäsäät ovat tuoneet mukanaan vaarallisen jokavuotisen ilmiön. Helsingin vesistöjä ylittäviltä silloilta hypitään veteen suuristakin korkeuksista.
Poliisin mukaan hyppääjät ovat usein jännitystä tavoittelevia nuoria.
Joidenkin siltojen kohdalla hyppyä edeltää vaarallinen kiipeily sillan rakenteissa. Esimerkiksi Kalasataman ja Mustikkamaan yhdistävän Isoisänsillan tukirakennetta pitkin on kiivetty sillan huipulle asti.
Pudotus Isoisänsillan huipulta veteen on 24 metriä. Sillan alla vedessä liikkuu muun muassa veneitä ja uppotukkeja.
Hyppiminen on jokavuotinen ilmiö
Poliisi sai ilmoituksia Isoisänsillalla kiipeilevistä ja hyppivistä ihmisistä erityisesti sillan avajaisvuonna 2016.
Helsingin poliisin komisario Jarmo Heinosen mukaan ilmoituksia tulee nykyään vähemmän, mutta edelleen silloin tällöin. Hyppijöiden todellista määrää ei voi arvioida ilmoitusmäärien perusteella.
– En tiedä, ovatko alueen asukkaat vain tottuneet tähän vai onko sillan uutuudenviehätys karissut, kun ilmoituksia tulee vähemmän, Heinonen sanoo.
Silloilta veteen hyppely on jokavuotinen ilmiö.
– Joka vuosi tulee ikään kuin uusi nuori sukupolvi, joista jotkut kokeilevat tällaista, Heinonen toteaa.
Heinosen mukaan miltei kaikki vesistön ylittävät sillat Helsingissä ovat toisinaan kiipeilijöiden kohteena. Etenkin eteläisessä Helsingissä on useita tällaisia siltoja.
– Silloilta on aiempina kesinä hypitty veteen runsaasti myös Kaljakellunta-tapahtuman aikana, Heinonen sanoo.
Siltojen rakenteissa kiipeilevä ja veteen hyppäävä voi syyllistyä yleisen turvallisuuden vaarantamiseen. Kiinni jäädessään poliisi poistaa henkilöt paikalta. Jos tämä ei riitä, edessä voi olla myös putkareissu.
Pelastuslaitoksella tehtäviä viikoittain
Helsingin kaupungin pelastuslaitokselle tulee viikoittain tehtäviä sillalta veteen hypänneistä. Palomestari Janne Taskinen arvioi, että hyppijöiden oikea määrä on todennäköisesti kymmenkertainen.
– Tyypillinen tilanne on, että kun ehdimme tapahtumapaikalle, henkilö on jo uinut rantaan ja häipynyt paikalta, Taskinen sanoo.
Pelastuslaitoksen mukaan eniten veteen hypitään Isoisänsillalta sekä Hakaniemen ja Kaisaniemen välissä olevalta Pitkältäsillalta. Myös Lauttasaaren silta ja Crusellinsilta Ruoholahdessa ovat tyypillisiä hyppypaikkoja.
Sillalta veteen hyppäämisessä on Taskisen mukaan monia riskejä. Jos pudotus on korkea, voi ihminen iskeytyä veteen niin lujaa, että menettää tajuntansa.
Sillan alla saattaa myös olla vähän vettä, jolloin hyppääjä voi osua pohjaan. Näin on käynyt usein Pitkänsillan kohdalla.
Lisäksi siltatyömaiden jälkeen pohjaan jää usein rojua, jota ei pinnalta näe. Niihin osuessaan hyppääjälle voi käydä todella huonosti.
– Lisäksi usein hyppääjät saattavat olla jonkin päihteen vaikutuksen alaisena. Se ei ainakaan vähennä riskejä, Taskinen sanoo.
Poliisikomisario Jarmo Heinonen muistuttaa, että virtaukset voivat muokata vesistöjen pohjia nopeastikin. Se, mitä veden alla oli tänään, ei välttämättä ole siellä huomenna, ja päinvastoin.
Kaupunki: kaikkea ei voida aidata
Ilmiö on tiedossa myös Helsingin kaupungilla. Esimerkiksi Isoisänsillan kaareva muoto mahdollistaa kiipeämisen, mutta pääty on aidattu standardimittoja korkeammilla kaiteilla, jotta kiipeämiskielto olisi kaikille selvä.
– Hyppiminen sillalta on hengenvaarallista. Hyppy voi mennä pieleen ja siinä voi osua kaiteisiin, sanoo Isoisänsilta-projektia johtanut Ville Alajoki.
Uhkarohkeita ei kuitenkaan voi loputtomiin pitää loitolla kielletyistä kiipeilypaikoista. Alajoki painottaa yksilön vastuuta, sillä kaikkia paikkoja ei voida aidata.
– Yhteiskunnassa on vaikea estää kaikkea tyhmänrohkeaa toimintaa. On tervettä järkeä olla hyppäämättä tuntemattomiin vesiin. Sitä toivoisin näiltä hyppääjiltäkin, Alajoki toteaa.
Toisinaan sosiaalisen median ilmiöitä ja niiden taustoja on vaikeaa ellei mahdotonta selittää. Tämä on yksi niistä.
Nyt vain on niin, että lyhytvideopalvelu Tiktokissa trendaa sisältö, jossa teinilaumat käyvät elokuvissa katsomassa uutta Kätyrit: Grun tarina -elokuvaa. Jujuna on yhtenäinen varustus. Nuoret pukeutuvat varsin muodollisesti, useimmiten tummaan pukuun. Taskuliinan kohdalla saattaa komeilla banaani, ja käsienkin asento on tarkkaan harkittu.
Kuka tietää, mistä ilmiö on lähtöisin, mutta ainakin Yhdysvaltojen ja Ison-Britannian elokuvateattereissa on tavattu lukuisia nuorisolössejä, jotka pukeutuvat epäilyttävän siististi.
Niin myös Suomessa, toteaa Finnkinon myyntijohtaja Hannele Wolf-Mannila.
– Tällaisia kymmenen, parinkymmenen hengen porukoita on nähty Finnkinon teattereissa ympäri Suomea, Oulussa saakka.
Suosikkihahmo Gru (keskellä) nähdään valkokankaalla viiden vuoden tauon jälkeen, tällä kertaa nuorena.Universal Studios
Ilmiöllä on myös varjopuolensa
Ilmiö leviää somessa tunnisteella #gentleminions, ja sitä on yritetty selittää muun muassa herkullisella ristiriidalla: siinä on meemipotentiaalia, kun lastenelokuvaa käydään katsomassa viimeisen päälle pukeutuneina. Mikä parasta, taustalla kytee varsin harmittomalta kuulostava ajatus juhlistaa viiden vuoden odotuksen päättymistä. Elokuvan päähahmo Gru, monen suosikki, nähtiin valkokankaalla viimeksi vuonna 2017 ilmestyneessä Itse ilkimys 3:ssa.
Mutta maailmalta kantautuu tietoja myös ilmiön varjopuolista. Yksi osa #gentleminionsia on antaa aplodeja joillekin kohtauksille kesken näytöksen, mikä voi itsessään häiritä salissa olevien elokuvakokemusta. BBC:n mukaan tiedossa on tapauksia, joissa meno on äitynyt villiksi. Nuoriso on metelöinyt ja heitellyt tavaroita, mikä on saanut osan lapsiperheistä jättämään leffakokemuksen kesken.
– Ne ovat olleet sydäntäsärkeviä tilanteita. Perheitä on poistunut teatterista ennen esityksen alkua, ja pienillä lapsilla on ollut itku silmässä, Mallard Cineman johtaja Daniel Phillips-Smith totesi BBC:lle.
Wolf-Mannilan mukaan Finnkinon näytöksissä on annettu aplodeja, mutta sen kummempaa häiriötä teiniporukat eivät ole aiheuttaneet. Kaiken lisäksi Finnkino näyttää elokuvasta Suomessa kahta versiota, suomeksi dubattua ja tekstitettyä. Puvut päällä käydään katsomassa tekstitettyä versiota, kun taas perheen pienimmät viihtyvät dubatuissa näytöksissä, Wolf-Mannila toteaa. Eri ikäiset yleisöt viihtyvät siis lähtökohtaisesti eri näytöksissä.
Tuotantoyhtiö mielissään
Siinä missä ilmiön meemipotentiaali perustuu ristiriitaan, se myös aiheuttaa ristiriitoja.
Maailmalla elokuvateatterit tuskailevat mahdollisten häiriöiden varalta, ja osa on jopa antanut ennakkoon porttikieltoja pukuihin pukeutuneille teineille. Tällaiseen kovaan ratkaisuun ovat päätyneet ainakin useat Odeon-ketjun elokuvateatterit. Toisaalta #gentleminions-tunnisteella löytyy roppakaupalla sisältöä, jossa ilmiötä kehutaan hauskaksi ja siihen osallistuvia hyvin käyttäytyviksi.
Mallard Cineman johtajan mukaan tilanne on johtanut tulonmenetyksiin, kun häiriöistä kärsivät ovat vaatineet rahojaan takaisin. Toisaalta Kätyrit: Grun tarina on rikkonut myyntiennätyksiä. Maailmanlaajuisesti elokuva on kerännyt yli miljardin euron lipputulot, ja Suomessakin se oli viikonlopun ylivoimaisesti katsotuin elokuva vajaalla 30 000 katsojallaan. Viime keskiviikkona ensi-iltansa saaneen elokuvan on nähnyt Suomessa yhteensä jo reilut 50 000 ihmistä.
Ei ihme, että elokuvan tuotantoyhtiö on tilanteesta mielissään. Se antoi teineille täyden tukensa Twitterissä.
– Kaikille, jotka tulevat katsomaan Kätyreitä puvut päällä: näemme teidät, ja rakastamme teitä.
Teollisuusliiton ja Sievi Element Oy:n välinen kiista saa jälleen uusia piirteitä.
Teollisuusliitto on jättänyt Oulun poliisille tutkintapyynnön Sievi Element Oy:sta. Teollisuusliitto pyytää poliisia tutkimaan, onko Sievi Element Oy työnantajana syyllistynyt työntekijöiden järjestäytymisvapauden loukkaamiseen.
Teollisuusliiton ja Sievi Elementin välinen kiista alkoi keväällä. Teollisuusliiton mukaan yrityksen johto oli painostanut työntekijöitä yrittäessään murtaa liiton tehtaalle julistamaa lakkoa, jonka liitto julisti toukokuussa, kun se ei päässyt yksimielisyyteen paikallisesta sopimisesta. Yhtiö on liiton mukaan myös pyrkinyt estämään ammattiliiton toimintaa.
Sievi Elementin mukaan väitteet ovat perättömiä. Yhtiön johdon julkisuuteen toimittaman lausuman mukaan se on tarjonnut työntekijöille suoraa mahdollisuutta paikalliseen sopimiseen, koska mekaanisessa metsäteollisuudessa ei enää ole Sievi Element Oy:tä edustavaa toimijaa ja 85 prosenttia yhtiön työntekijöistä on Teollisuusliiton julistaman lakon ulkopuolella.
Sievi Element Oy ei eilen 4. heinäkuuta hyväksynyt Teollisuusliiton valitsemaa luottamusmiestä henkilöstön edustajaksi.
Teollisuusliitto kertoi 1. heinäkuuta, että työtaistelutoimien kohteena olevan Sievi Element Oy:n Teollisuusliiton työntekijät ovat valinneet keskuudestaan pääluottamusmieheksi Matti Lukkarilan, joka aloittaisi tehtävässä välittömästi.
Sievi Element Oy:n toimitusjohtaja Juha-Matti Silverin mukaan yhtiön henkilöstö on valinnut keskuudestaan aiemmin luottamusvaltuutetuksi Jukka Suotulan, joka edustaa koko henkilöstöä neuvotteluissa työnantajan kanssa.
Yhtiö toimittaa puurakenteisia seinäelementtejä sekä valmisosia ammattirakentajien tarpeisiin.
Tampereen Kauppiin rakennettu urheilustadion avataan tänään tiistaina virallisesti ottelukäyttöön, kun Manse PP:n miesten pesäpallojoukkue pääsee sinne ensimmäistä kertaa pelaamaan.
Rakennustyöt venyivät suunniteltua pidempään ja myös loppulasku kasvoi ennakoitua suuremmaksi. Haasteita on matkan varrella ollut erityisesti rakennustarvikkeiden saannissa, jota koronapandemia vaikeutti entisestään.
– Eilen saatiin rakennusvalvonnasta lupa käyttöönotolle. Tällä hetkellä työmaasiivoukset ovat käynnissä, ja me koitamme olla tieltä pois ennen pelin alkua, kertoi stadionin rakentamisesta vastaava Tampereen kaupungin hankeinsinööri Petri Koivusilta Ylen suorassa striimissä kello 13 jälkeen.
Manse PP:n puheenjohtaja Pirkka Savilahti sanoi huokaisevansa vasta kello 18, kun pallo on ilmassa ja peli pääsee käyntiin.
– Ainakin tulostaulut täytyy vielä saada kuntoon. Mutta ollaan jo voiton puolella, ja hyvältä näyttää.
Katsomoon on haettu jäähallitunnelmaa
Tampereen uusi pesäpallopyhäkkö on sekä rakentajan että joukkueen edustajan mukaan ainutlaatuinen. Pirkka Savilahti sanoo, että katsomoon on yritetty saada samanlaista näkymää kuin jäähallissa.
– En ole nähnyt tällaista avoareenaa missään aikaisemmin. Ei papereista ja rakennuspiirustuksista voinut ymmärtää, kuinka hieno tästä tuli.
Petri Koivusillan mukaan avoin näkymä johtuu siitä, että Tampereella tukirakenteet ovat katsomon ulkopuolella. Kaikilla muilla pesäpallopaikkakunnilla tukirakenteita on myös katsomossa.
Kaupin pesäpallostadion kuvattuna kesäkuun alussa.Miikka Varila / Yle
Alkukauden Manse PP:n joukkueet ovat pelanneet kotiottelunsa ympäri Suomea. Tiistaina miesten joukkue saa vastaansa avajaispelissä Kouvolan Pallonlyöjät. Naiset pääsevät pelaamaan ensimmäisen kotiottelunsa keskiviikkona Pöytyän urheilijoita vastaan.
– Kevät on ollut pelaajille aika raskas. Bussissa on istuttu paljon. Uskon, että he ovat iloisia, kun pääsevät tänne pelaamaan ja harjoittelemaan, Pirkka Savilahti sanoo.
Hänen mukaansa kotikenttä tarjoaa Mansen joukkueille erityisedun.
– Yleisö on täällä tosi lähellä, ja se tulee varmasti yllätyksenä vastustajille. Tässä on haettu sellaista tunnetta, että ollaan kuin kattilassa.
Kaupin stadionilla järjestetään tulevana viikonloppuna myös 100-vuotiskauden Itä–Länsi-juhlatapahtuma.
Talvisin stadion toimii hiihtostadionina ja katsomoita hyödynnetään esimerkiksi ensi talvena SM-kisoissa. Uudelta urheiluareenalta löytyy reilut 2 500 katettua katsomopaikkaa.
Stadionin viimeistelytyöt jatkuvat syksyllä pesäpallokauden päätyttyä.
Kuvataiteilija-lavastaja Markku Pätilä purkaa tyhjennetyssä uimahallissa muoviin paketoitua taideteosta. Taideteos on tarkoitus ripustaa uimahalliin, kenties jopa uima-altaan seinään.
– Hallissa on kouru, jossa on ennen kulkenut vesi. Teen siihen reikänauhalla koukut. En halua vahingoittaa kaakelia, Pätilä kertoo teosten ripustamisesta.
Heinäkuun toisena viikonloppuna Haminan vanhaan uimahalliin avataan pop up -galleria, jossa on esillä Pätilän taideteoksia.
Uimahallin isommasta altaasta tulee galleriatila ja pienemmästä kahvila. Näyttelyn ja kahvilan lisäksi Pätilä suunnittelee pitävänsä viikon aikana uimahallissa erilaisia tapahtumia, jos se on mahdollista.
– Haaveenani on se, että Haminan torvisoittokunta tulisi soittamaan tangoa uima-altaan pohjalle.
Tykästyi haminalaisiin
Pätilä tutustui Haminan vanhaan uimahalliin viime kesänä, kun toimi Haminassa kuvattavan Mies joka kuoli -sarjan lavastajana. Yksi sarjan kohtauksista oli tarkoitus kuvata Haminan vanhassa uimahallissa. Lopulta kuvaukset eivät aikataulullisista syistä onnistuneet.
Kesän aikana Pätilä ehti kuitenkin ihastua uimahalliin ja samalla haminalaisiin.
– Täällä oli todella hienoa tehdä töitä. Haminalaisten takia sarja oli ehkä urani helpoin tehdä. Haminalaiset olivat niin yhteistyökykyisiä ja auttavaisia. Minä sitten ajattelin, että minä pidän uimahallissa näyttelyn.
Kom-teatterista löytynyt kyltti kantaa pop up -gallerian nimeä O.Kirsi Lönnblad / Yle
Näyttelyn nimi O-galleria syntyi, kun Pätilä löysi helsinkiläisen Kom-teatterin kellarista sen entiseen kylttiin kuuluneen O-kirjaimen. Pätilästä patinoitunut kyltti oli viehättävä, ja hän päätti korjata sen.
– Tästä lähtien otan kirjaimen mukaan aina, kun järjestän pop up -tapahtuman.
Patinaa tulee löytymään myös uimahalliin näyttelyn ajaksi avautuvasta kahvilasta. Kahvilasta on tulossa erikoislaatuinen, Pätilä kertoo.
– Kahvilassa on lähinnä roskalavoilta löydettyjä tuoleja. Samanlaista kahvilaa ei varmaan tule heti vastaan.
Palkittu lavastaja
Pätilä on toiminut lavastajana useissa elokuvissa ja tv-sarjoissa. Hän on muun muassa lavastanut Aki Kaurismäen elokuvan Mies vailla Menneisyyttä sekä Aku Louhimäen elokuvan Käsky.
Helsingissä asuva Pätilä on saanut parhaan lavastuksen Jussi-palkinnon Aki Kaurismäen elokuvasta Laitakaupungin valot vuonna 2007 sekä Pekka Lehdon ohjaamasta elokuvasta Palsa vuodelta 2015.
Markku Pätilä etsii elokuviin lavastuksia usein roskalavoilta. Myös Haminan O-gallerian kahvilan tuolit löytyivät lavalta.Kirsi Lönnblad / Yle
Lavastuksen lisäksi Pätilä on tehnyt kuvataidetta. Hänen teoksiaan on ollut esillä esimerkiksi Kaapelitehtaan Puristamo-tilassa Helsingissä.
Galleriat eivät miellytä
O-galleriassa on esillä Pätilän omia töitä. Pätilä kertoo tekevänsä abstrakteja teoksia, joiden takana on tarinoita. Uimahallin pop up -näyttelyllä hän haluaa kertoa, että taidetta pitää katsoa.
– Taiteelle pitää joskus antaa enemmän aikaa. Ihmisten ei pitäisi olla vain, että "tuossa on tuollainen ja tuossa taas tuollainen", vaan ihmisten pitäisi miettiä pikkaisen teoksia.
Pätilä on ennen pitänyt näyttelyitä, kuten hän itse sanoo, tavallisissa gallerioissa. Nykyään hän ei vie teoksiaan tällaisiin gallerioihin, sillä ei pidä galleriabisneksestä.
Haminan vanhan uimahallin altaat tyhjennettiin vuonna 2014. Uimahallia koristavat nyt uimahallin toiminnan ajalta olevat leikkisät hahmot.Kirsi-Marja Lönnblad
Myöskään se, miltä galleriat yleensä näyttävät, eivät Pätilää miellytä. Hänen mielestään galleriat ovat usein liian steriilejä.
– Tulee sellainen olo, että ovatkohan minun hampaani kunnossa. Vähän kuin olisin hammaslääkärin vastaanotolla.
Näyttelyjen lisäksi Pätilä jatkaa lavastajana. Syksyllä hän lavastaa kahdeksanosaista sarjaa. Tv-sarjojen lavastaminen on Pätilästä nykyään stressaavampaa kuin ennen.
– Sarjojen tuotanto on mennyt hulluksi. Täytyy tehdä järjetön määrä valmista tavaraa päivässä. Siinä viedään pikkaisen työniloa pois, kun on niin kova stressi.
Mitä ajatuksia juttu herätti? Keskustelu on auki 6.7.2022 kello 23.00 saakka.
Ikkunoiden hinnat ovat nousseet selvästi. Materiaalit ovat kallistuneet ja se nostaa ikkunoiden hintoja jopa kymmeniä prosentteja.
Joensuulaisen Karelia Ikkuna -yhtiön toimitusjohtaja Otto Ahtonen sanoo, etteivät ikkunat ole kallistuneet näin paljoa aiemmin koko 2000-luvulla. Saman vahvistaa Fenestra Ikkunat ja Ovet -yhtiön Itä-Suomen aluejohtaja Aki Keinänen.
– Olen ollut alalla runsaat 20 vuotta, eikä näin merkittävää hintamuutosta ole sinä aikana aiemmin ollut, sanoo Keinänen.
Myös toimitusajat ovat venyneet. Otto Ahtosen mukaan uusien ikkunatilausten toimitukset menevät heillä nyt loppuvuodelle marras–joulukuulle.
Normaalitilanteessa toimitusaika on ollut kolmesta neljään viikkoa. Karelia Ikkunalla on Joensuun Hammaslahdessa 45 tuotantotyöntekijää. Karelia Ikkunalla on tuotantoa myös Kerimäellä ja Hartolassa.
Toimitusajoissa on vaihtelua
Fenestran aluejohtaja Aki Keinänen sanoo, että materiaalipula viivästytti ikkunoiden toimitusaikoja viime vuonna. Nyt tilanne on kuitenkin palaamassa aikaisemmalle tasolle.
– Asiakas saa ikkunat nyt vajaassa kahdessa kuukaudessa, ja materiaalin saatavuus on parantunut. Tilauskantamme on hyvä, ikkunoilla on kova kysyntä ja kauppa käy. Meillä on asennnuksissa tiedossa noin puolen vuoden työt, arvioi Keinänen.
Fenestra Ikkunat ja Ovet -yhtiön Itä-Suomen aluejohtaja Aki Keinänen seurasi hellepäivänä ikkunaremonttia kuopiolaisessa kerrostalossa. Jukka Eskanen / Yle
Aki Keinänen seurasi ikkunaremonttia kuopiolaisen vuokrataloyhtiön työmaalla. Kerrostalokohteessa uusitaan kolmessa talossa yhteensä noin 230 ikkunaa ja parvekeovea. Urakka vie muutaman viikon.
Keinänen arvioi, että ikkunoiden hintoihin ei ole enää odotettavissa isoja nousuja. Toki Ukrainan tilanne aiheuttaa yleistä epävarmuutta.
Tamperelaisen varavaltuutettu Arttu Rintasen (kok.) ehdotus “lapsivapaista” rannoista on puhuttanut alkuviikosta. Rintasen tviitistä uutisoi ensimmäisenä Iltalehti.
Rintanen ehdotti, että toinen Tampereen Pyynikillä sijaitsevista uimarannoista pyhitettäisiin vain aikuisille. Twitterissä osa tuki Rintasen ehdotusta, osa vastusti.
Eräs näkyvimmistä vastustajista on lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen, jonka mukaan ehdotus on Lapsen oikeuksien sopimuksen sekä perustuslain vastainen.
Rintanen ehdottaa, että toinen Pyynikin rannoista julistettaisiin "hiljaiseksi".Miikka Varila / Yle
Lapsiasiavaltuutettu ja varavaltuutettu eri linjoilla
Lasten oikeuksien sopimuksen ohella Pekkarinen vetoaa myös perustuslakiin.
– Meillä on tämä sama syrjinnän kielto myös Suomen perustuslaissa sekä yhdenvertaisuuslaissa. Molemmissa todetaan, ettei ketään saa syrjiä eikä asettaa eriarvoiseen asemaan iästä johtuvasta syystä
Avauksen tehnyt Rintanen rinnastaa tilanteen sukupuolten perusteella jaettuihin uimavuoroihin, eikä pidä Pekkarisen väitettä kestävänä.
– Hän sanoi, että se rikkoo perustuslakia ja ihmisoikeussopimuksia. Siinä mielessä varmaan myös Helsingin Yrjönkadun uimahalli rikkoo kaikkia ihmisoikeussopimuksia, kun siellä aina erikseen miesten ja naisten vuorot.
Kyllähän eläinlapset tässä vievät voiton. Olen itse todella iso siilien fani, sorsat ovat myös kivoja: niitä on kiva katsella, kun ne temmeltävät. Arttu Rintanen
Varavaltuutettu jatkaa kysymyksellä.
– Jos julkisessa uimahallissa voi olla naisten vuorot, niin minkä takia esimerkiksi uimarannalla ei voisi olla aikuisille omat vuorot, kun selvästi kysyntää on.
Kysymykseen vastasi Tampereen kaupungin liikunta- ja nuorisojohtaja Pekka Paavola. Hänen mukaansa uimahallien vuorot ovat saaneet alkunsa muun muassa uskontoon perustuvista syistä.
– Periaatteessa käytäntö on lähtenyt liikkeelle ihmisryhmistä, joilla ei ole käytännössä ollut mahdollisuutta päästä uimaan julkisesti. Rintasen avaus on toki hieman erilainen, Paavola toteaa.
Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen on erityisen huolestunut siitä, että avauksen lapsivapaista rannoista on tehnyt päättävässä asemassa oleva ihminen, jolla on äänestäjiä ja vaikutusvaltaa.
Niko Mannonen / Yle
"Lapsivastaisuutta ja lapsivihamielisyyttä"
Pekkarinen näkee, että ehdotus ilmentää suomalaisen yhteiskunnan laajempaa suhtautumista lapsiin ja nuoriin. Ero muihin maihin verrattuna on lapsiasiavaltuutetun mielestä näkyvä.
– Jos matkustat minne tahansa muualle maailmassa, niin lapsia näkyy siellä aikuisten joukossa. Heitä on iltaisin kaduilla kävelemässä jäätelöt kädessä, heitä on ravintoloissa ja niin edelleen.
Suomen tilannetta Pekkarinen luonnehtii astetta synkemmäksi.
– Suomalainen kulttuuri jostain syystä aivan erityisesti haluaa sulkea lapset ulkopuolelle. Minä sanon, että tämä on tietynlaista lapsivastaisuutta ja lapsivihamielisyyttä, jota meidän kaikin keinoin pitäisi välttää.
Rintanen ei pidä ehdotustaan erityisen radikaalina, toisin kuin siitä saamaansa palautetta.
– Kyllähän sieltä tuli melkoisesti kommentteja siitä, että nyt oltaisiin askeleen päässä apartheidista ja kohta kaikki lasten perusoikeudet puretaan, Rintanen paljastaa.
Rintanen kertoo avauksen lapsivapaista rannoista saaneen laajalti kannatusta "pääasiassa lapsettomilta 20–30 vuotiailta". Jotkut vanhemmat ovat kuitenkin varavaltuutetun mukaan myös pitäneet ajatusta kannatettavana.Eveliina Kuusisto
Myös Pekkarisen kritiikkiä Rintanen pitää ylimitoitettuna.
– Nämä asiat kannattaisi laittaa perspektiiviin. Ei tässä kenenkään oikeuksia olla polkemassa. Jäitä hattuun kaikille.
Rintasen mukaan ikärajoihin perustuva ranta voisi olla hankala toteuttaa, mutta toisen Pyynikin rannan julistaminen “rauhalliseksi” tai “hiljaiseksi” voisi ratkaista asian. Rintanen onkin jalostanut alkuperäistä ehdotustaan: lapset voisivat tulla hiljaiseksi julistetulle rannalle, mikäli noudattaisivat sen sääntöjä.
– Tällaisella hiljaisella rannalla kaikki voisivat nauttia ihan yhtälailla, myös lapset, jotka osaavat olla hiljaa eivätkä metelöi.
Mitä sanoo kaupungin liikunta- ja nuorisojohtaja Paavola?
– Kysymys on aika mielenkiintoinen sinänsä ja itse asiassa aika houkutteleva tietyllä tavalla. En pysty sanomaan että onko se julkinen tehtävä osoittaa jokaiselle erilaisille käyttäjäryhmälle erikseen joku paikka. Se voisi olla jopa eriyttävää, Paavola pohtii.
Siilit seuraavaksi?
Rintanen kertoo suosivansa muiden eläinten lapsia ihmislasten sijaan. Erityismaininnan saavat siilit sekä sorsat.
– Kyllähän eläinlapset tässä vievät voiton. Olen itse todella iso siilien fani, sorsat ovat myös kivoja: niitä on kiva katsella, kun ne temmeltävät.
Olisiko siis esimerkiksi aikuisten ja siilien yhteisranta kannatettava avaus?
– Ehdottoman hyvä idea, Rintanen naurahtaa.
– Etenkin nyt, kun siilithän kärsivät valtavasta kuivuudesta, niin rannalla voisi olla sitten vaikka siileille juomakuppeja, mistä he pääsisivät juomaan, varavaltuutettu jatkaa.
Kaupungin liikunta- ja nuorisojohtaja Pekka Paavola pitää ideaa riskialttiina. Jos yhdelle ryhmälle osoittaa erityiskohtelua, muut tulevat perässä.
– Päivisin kaupungissa ja uimarannoilla on meteliä. Miksi yksi ryhmä pitäisi nostaa etusijalle, vaikka nyt nämä siilit tai hiljaiset rannat? Seuraavaksi voi olla toinen ryhmä kysymässä erityiskohtelua, tämä on tavallaan oravanpyörä.
Siilit ovat tuttuja vieraita kotien ja mökkien pihoilla, rannoilla niitä näkee harvemmin. Kuvan siili ei liity tapaukseen.Timo Nykyri /Yle
Lapsiasiavaltuutettu Pekkarisen suhtautumista aikuisten ja siilien rantaan voidaan luonnehtia varovaisen skeptiseksi.
– Ranta aikuisille ja siileille on mielestäni syrjintää. Meillä ei ole mitään vedenpitävää lapsen etuun liittyvää perustetta evätä rannalle tuloa lapsilta. Ei jatkoon. Toki jos se olisi sellainen ranta, missä olisi aikuisia, lapsia, siilejä ja kaikenlaisia ihmisiä siilien kanssa, niin mikä ettei.
Pekkarinen toivoo keskustelun kuitenkin pysyvän ihmislapsissa. Lapsiasiavaltuutetun mukaan jo Suomen ikärakenteenkin puolesta tarvetta lapsiystävällisemmälle asenneilmapiirille on.
– Lapset ovat vasta kasvamassa kansalaisiksi ja heille täytyy antaa siihen mahdollisuus. Heillä on oikeus osallistua yhteiskunnan toimintaan. Heillä on oikeus ilmaista näkemyksensä. Heillä on oikeus näkyä ja kuulua ihan niinkuin kaikilla muillakin ihmisillä.
Mitä mieltä olet, pitäisikö osa rannoista määritellä lapsivapaiksi tai rauhallisiksi? Voit kommentoida keskiviikkoon kello 23:een.
