Lumilautatunnelin kattoa on sortunut Vuokatissa 20 metrin matkalta myöhään maanantai-iltana. Pelastuslaitos on varmistanut paikan päällä, ettei henkilövahinkoja ole tapahtunut.
Onnettomuus tapahtui Sotkamossa Ilkantiellä. Alue on eristetty ja tunneli toistaiseksi käyttökiellossa. Tunnelin yhteydessä olevaan rakennukseen tuli myös vaurioita.
– Eilen illalla sain tiedon, että tunneli on romahtanut. Nyt aamusta ollaan selvitelty kuinka mennään eteenpäin. Rakennus on nyt toistaiseksi kiinni, kertoo toimitusjohtaja Lauri Suutarinen Vuokatinrinteiltä.
Lumilautatunneli on rakennettu 2000-luvun alussa. Lumilautatunneli ei ole ollut pariin vuoteen toiminnassa koronapandemian vuoksi.
– Se sortui kuitenkin sellaiseen aikaan, ettei ketään ollut paikan päällä, Suutarinen summaa.
Palveluita Kattikeskuksesta siirretään Pohjoisrinteiden puolelle. Lumilautatunneli oli Kattikeskuksen rakennuksen jatkona. Rakennuksessa oleva hampurilaisravintola on toukokuun suljettuna talvisesongin jälkeen, sen avautuminen selviää lähipäivinä.
Jo alakouluikäiset lapset halutaan ottaa fitnessurheilun piiriin Suomessa.
Pienten lasten fitnesskisoja on järjestetty ulkomailla jo monta vuotta, mutta Suomessa laji on ollut lähinnä aikuisten juttu.
Lasten fitness kuulostaa niin hurjalta ajatukselta suomalaisessa yhteiskunnassa, että se on herättänyt hämmennystä jopa fitnesspiireissä, kertoo Suomen Fitnessurheilu ry:n toiminnanjohtaja Ville Isola.
– Varsinkin pitkän linjan urheilijoilta ja valmentajilta tuli ensin täysi tyrmäys, että ei missään nimessä. Se nähdään vahingoittavana, jos nuoria arvostellaan, ja on sanottu, että nuoret rupeavat laihduttamaan ja altistuvat syömishäiriöille.
Vielä kolmisen vuotta sitten kisoihin oli Suomessa 18 vuoden ikäraja, mutta nykyään kisaaminen on sallittu myös 16 vuotta täyttäneille junnuille. Tähän mennessä nuorin Suomessa kisannut on ollut 17-vuotias.
Isola perustelee lasten fitnestä sillä, että lajin pariin saataisiin luotua urheilijapolkuja junnutasolta, kuten muissakin lajeissa tehdään. Nyt monet aloittavat lajin vasta parikymppisenä.
– Jos ei ole aiemmin harjoitellut nousujohteisesti, oman arjen kanssa voi tulla haasteita, kun pitäisi alkaa treenata monta kertaa viikossa. Urheilijan elämään olisi hyvä tottua jo nuorempana.
Isola pohtii parhaillaan liiton hallituksen kanssa, miten lasten fitnessurheilu lanseerataan Suomessa siten, että tällaisilta karikoilta vältyttäisiin. Se on ainakin selvää, että lasten fitneksestä ei tule samanlaista kuin aikuisten kilpailumuodosta.
Ulkonäön arvostelu ei haittaa Pernilla Böckermania
Fitnestä on kritisoitu lajina siitä, että arvostelukriteerit perustuvat pitkälti kilpailijoiden ulkonäköön.
Se ei häiritse 22-vuotiasta Pernilla Böckermania, joka voitti bikinifitneksen juniorisarjan maailmanmestaruuskisat viime vuonna.
– Siinä pitää osata erottaa, arvostellaanko minua ihmisenä. Sitä tässä lajissa ei tehdä vaan arvostellaan fysiikkaa. Kun astun lavalle, menen sinne tietynlaisena hahmona esittämään työni tuloksen. En ota sitä henkilökohtaisesti.
Hän kuitenkin epäilee, pystyisivätkö lapset erottamaan tällaiset asiat toisistaan, jos he kilpailisivat fitneksessä.
– Fitnekseen liittyy vahvasti ulkonäkö, jonka mukaan meitä pisteytetään lavalla. Mielestäni ei ole tervettä, että lapsia arvostellaan sen perusteella.
Valmentaja Johanna Hermans ja fitnessurheilija Pernilla Böckerman käyvät läpi treeniohjelmaa. Böckerman harjoittelee noin kahdeksan kertaa viikossa. Tähän sisältyy viisi punttisalitreeniä sekä peruskestävyysharjoittelua, kuten esimerkiksi palauttavaa hölkkää matalalla sykkeellä ja korkean sykkeen crossfit-tyyppistä hiit-treeniä. Kristiina Lehto / Yle
Böckerman nousi lavalle 19-vuotiaana
Böckerman valmistautuu parhaillaan syksyllä Espanjassa pidettäviin Arnold Classic -kisoihin. Hän harjoittelee muun muassa poseerausta valmentajansa Johanna Hermansin, 36, kanssa.
Poseeraus on tärkeä taito fitneksessä, koska oikeilla asennoilla saadaan kovalla työllä treenatut lihakset näkyville mahdollisimman edustavasti lavalla. Esteettistä vaikutelmaa korostetaan lavalla säihkyvillä bikineillä, meikillä, rusketuksella, kampauksella ja huikeilla korkokengillä.
Hermansin mukaan lavaesiintyminen on urheilusuoritus, johon valmistaudutaan huolella ja kauan. Hänellä on Böckermanin lisäksi myös muutama muu noin parikymppinen nainen valmennuksessa.
Hermans ei ole vienyt ketään kilpailuihin alaikäisenä.
– Olen itse pitänyt 18 vuoden ikää rajapyykkinä. Sitä voi jo katsoa semmoisena ikänä, että on tietynlaiset henkiset ominaisuudet sillä tasolla, että osaa käsitellä urheilun tuomia paineita.
Lisäksi tarvitaan rautaista kuntoa ja pitkää treenitaustaa, että urheilija on fyysisesti valmis osallistumaan kilpailuihin. Vaikka Böckerman aloitti kuntosalitreenit Hermansin kanssa 16-vuotiaana, hän nousi lavalle vasta 19-vuotiaana.
Urheilijan elämäntapa oli kuitenkin hänelle tuttua jo lapsuudesta.
Böckermanin lounaassa on perunaa, lohta, parsaa, salaattia, tomaattia ja MCT-öljyä. Aterialla voi olla myös puuroa tai riisiä. Välipaloiksi käyvät esimerkiksi banaani, riisipiirakat ja voileivät juustolla ja kalkkunaleikkeleellä. Treenikaudella hänen päivittäiset annoksensa sisältävät yhteensä noin 3 000 kilokaloria.Kristiina Lehto / Yle
Voimistelu loppui lapsena loukkaantumiseen
Böckerman harrasti pikkulapsena voimistelua, jonka parissa hän tottui säännölliseen liikuntaan, kurinalaiseen elämään ja arvosteltavana olemiseen. Kun voimistelu päättyi selän loukkaantumiseen siltakaadossa kymmenvuotiaana, hän jäi kaipaamaan urheilun aiheuttamaa painetta.
Onnettomuudesta toivuttuaan Böckerman alkoi etsimään uusia tapoja haastaa itseään urheilun kautta. Kuntosalitreeni imaisi hänet mukaansa, ja esikuvana oli samalla salilla treenaava fitnessurheilija eli Johanna Hermans.
– Ihailin Johannan tyyliä treenata. Siinä oli sellaista tekemisen meininkiä, mistä pidin. Menin rohkeasti juttelemaan Johanna kanssa, ja siitä se alkoi, Böckerman kertoo.
Naiset tutustuivat, ja Böckermanista tuli Hermansin ensimmäinen valmennettava.
– Ajattelin, että jos tämä nuori haluaa lähteä fitnessurheiluun, ohjaan häntä mieluummin itse kuin lähetän hänet jollekin vieraalle ihmiselle, Hermans sanoo.
Böckerman treenaa yläselän lihaksia taljoilla.Kristiina Lehto / Yle
Nuoren ei pitäisi urheilla saadakseen hyväksyntää
Ennen kuin Böckerman oli valmis poseeraamaan lavalla tuomarien silmien edessä, hän opetteli treenaamaan ja syömään oikein – siis huomattavasti enemmän ruokaa kuin hän oli aiemmin syönyt.
Kotonakin ihmeteltiin aluksi tytön valtavia annoksia. Valmentaja ja vanhemmat puhuivat myös yhdessä siitä, mitä Böckerman on tekemässä ja miksi.
Hermansin mukaan nuoren urheilijan taustajoukoilla on suuri merkitys hänen hyvinvoinnilleen.
– Valmentajalla, perheellä ja muilla ihmisillä, jotka ovat nuoren kanssa tekemisissä, on suuri vastuu siitä, että nuoren ei tarvitse hakea hyväksyntää muilta, vaan hän voi urheilla muista syistä.
Kurinalaisesta voimistelutaustasta huolimatta pienten lasten fitness tuntuu Böckermanista kummalliselta ajatukselta.
– Toki voimistelussa ja fitneksessä on paljon samaa, mutta voimistelussa ulkonäköäni ei ole ikinä kritisoitu. Se, mitä on arvosteltu ja pisteytetty, on luovuus ja esiintyminen. Jos siihen olisi yhdistetty ulkonäön arvostelu niin nuorena, se olisi varmasti jättänyt isommatkin arvet minulle.
Böckerman toivoo, että Suomessa lasten fitneksestä jätetään ulkonäon arvostelu pois.
– Se taas voi olla ihan kiva asia, jos on tanssillista tai voimistelutyylistä esitystä.
Näin myös Suomen Fitnessurheilu ry:n toiminnanjohtaja Ville Isola on suunnitellut.
Johanna Hermans treenaa pakaralihaksia hip thrust -liikkeellä. Hän valmistautuu syksyllä Lahden Nordic Fitness Expossa pidettäviin bikini fitneksen Elite Pro -kisoihin.Ulla Malminen / Yle
Lasten kisoissa saisi olla ylipainoa, mutta ei alipainoa
Isola myöntää, että ulkonäön arvostelu yhdistettynä painonpudotukseen ennen kisoja voi olla haavoittavaa lapselle. Julkista keskustelua on käyty myös siitä, että kaikki aikuisetkaan fitnesstreenaajat eivät välty syömishäiriöiltä.
Isola on suunnitellut, että laihduttaminen olisi kiellettyä lasten fitnesskisoissa. Painoindeksin mukainen alipaino olisi kiellettyä, mutta ylipainoisuus olisi sallittua.
– Voisi olla ylipainoinenkin tyttö tai poika, mutta jos hän näyttäisi viihtyvän lavalla ja nauttivan poseeraamisesta, hän voisi voittaa.
Esiintymisen lisäksi kisoissa voisi ehkä olla fyysisiä suorituksia, kuten leuanvetoa, punnerruksia, tanssia tai voimisteluliikkeitä. Kisoihin voisi kuulua myös fysiikkakierros, jossa arvioidaan kilpailijoiden vartaloita, mutta sen painotus pisteytyksessä olisi mahdollisesti 25 prosenttia eli muita osa-alueita vähemmän.
Asuina ei käytettäisi ainakaan aikuisten pieniä bikinejä. Keinotekoinen rusketus ja meikki olisivat ehkä kiellettyjä.
Moni asia käytännön toteutuksessa on vielä auki. Siitä Isola on kuitenkin varma, että liitto järjestää harjoituskilpailut 12–16-vuotiaille nuorille Pajulahdessa kesällä 2023.
Böckerman treenaa keskivartaloaan suoristamalla ja koukistamalla jalkojaan jumppapallon päällä.Ulla Malminen / Yle
Harjoituskilpailu on Isolan mukaan hyvä tapa nuorille kokeilla lajia, koska tuomarit eivät arvostele siellä, vaan jokainen saa henkilökohtaista palautetta.
– Se on yksi vaihtoehto, että nuorille olisi vain kilpailuja, joissa ei arvostella. Toisaalta jotkut taas haluavat juuri kilpailla, niin motivoiko se heitä, Isola pohtii.
Lasten fitneksestä keskusteltiin maaliskuun lopussa Fitnesskulmapodcastissa, jonka mukaan jo neljävuotiaat lapset osallistuvat fitnesskisoihin ulkomailla.
Isolan mukaan 12 vuotta olisi hyvä ikä päästä valmennuksen piiriin Suomessa.
– Meillä on 12–16-vuotiaita nuoria, jotka fanittavat fitnessurheilijoita, ja ulkonäkö alkaa kiinnostaa siinä iässä. Olisi hyvä saada heidät ammattitaitoiseen valmennukseen sen sijaan, että he lukevat itse netistä ohjeita ja yrittävät yksin treenata ja syödä niin kuin ammattilaiset.
Leuanveto on helppoa Hermansille. Treeni on hänelle päivän kohokohta.Ulla Malminen / Yle
Voit keskustella aiheesta tiistaihin 10.5.2022 kello 23:een saakka.
Itä-Uudenmaan käräjäoikeus alkoi tänään tiistaina käsitellä Vantaan vankilassa tammikuussa tapahtunutta epäiltyä murhaa. Yle seurasi oikeudenkäyntiä tässä artikkelissa.
Heti oikeudenkäynnin alussa tapahtui uhkaava tilanne, kun 23-vuotias syytetty nousi ylös aggressiivisesti elehtien. Paikalla olevat vartijat ja poliisi rauhoittivat tilanteen välittömästi painamalla miehen seinää vasten. Yleisö määrättiin ulos salista hetkeksi.
Aluksi Ylen jutussa luki, että miehellä olisi ollut kädessään terävä esine yleisön havaintojen pohjalta. Tämä väite ei kuitenkaan oikeuden edustajien mukaan pitänyt paikkaansa. Tilanteesta saaduissa valokuvissa miehen kädessä näyttää kuitenkin olevan puukko.
Heti oikeudenkäynnin alussa tapahtui uhkaava tilanne, kun 23-vuotias syytetty nousi ylös uhkaavan oloisesti. Paikalla olevat vartijat ja poliisi rauhoittivat tilaneen välittömästi.Katri Kirsi / Yle
Syytteet: 19-vuotias syytetty pyysi tuttavansa samaan selliin
Vuosina 2003 ja 1998 syntyneitä miehiä syytetään samassa sellissä olleen noin 20-vuotiaan miehen murhasta sekä erikseen tehdyistä törkeistä raiskauksista.
Syytteiden mukaan 19-vuotias syytetty saapui uhrin kanssa samaan matkaselliin 24. tammikuuta illalla samalla kuljetuksella. Samassa sellissä oli tuolloin kolme muutakin henkilöä.
25. tammikuuta 19-vuotias syytetty teippasi vartijan kutsupainikkeen mikrofonin, kielsi uhria syömästä ja löi häntä pään alueelle ainakin kahden tunnin ajan antaen uhrin välillä itkeä.
Samalla syytetty kuulusteli uhria siitä, mistä hänet oli tuomittu vankeuteen. Syytetyllä oli käsitys, että uhri oli tuomittu alaikäisiin kohdistuneista seksuaalirikoksista.
Syytetty jatkoi nöyryyttävää väkivaltaa myös sellin wc-tiloissa. Tilannetta katsoivat myös muut sellin asukkaat.
Iltapäivällä 26. tammikuuta 19-vuotias syytetty pyysi vartijalta, että hänen tuttavansa siirrettäisiin samaan selliin. Tuttava oli 23-vuotias syytetty. Ennen siirtoa 19-vuotias syytetty kertoi 23-vuotiaalle tuttavalleen, että uhri on tuomittu seksuaalirikoksista.
Syytteet murhasta: Syytetyt nöyryyttivät uhria yhdessä
23-vuotias syytetty siirrettiin samaan matkaselliin 19-vuotiaan ja uhrin kanssa 26. tammikuuta. Syytteiden mukaan he nöyryyttivät ja kiduttivat uhria monilla eri tavoilla yhdessä.
He muun muassa kaatoivat kiehuvaa vettä uhrin sukuelimille, pakottivat tämän juomaan pullosta syytettyjen virtsaa sekä pesuainetta ja pakottivat hänet syömään 12 tupakantumppia. He kutsuivat uhria koiraksi ja alistivat häntä useilla tavoilla.
Väkivalta oli julmaa ja brutaalia. Uhria pahoinpideltiin muun muassa tuolilla lyömällä, potkimalla ja lyömällä niin, että uhri menetti tajuntansa.
Syytteiden mukaan uhri käskettiin kirjoittamaan itsemurhaviesti. 19-vuotias syytetty antoi uhrille partaterän ja käski häntä viiltämään ranteensa auki. Uhri ei tehnyt 19-vuotiaan mielestä riittävän syvää viiltoa, joten hän syvensi sitä itse.
19-vuotias kehotti syytteiden mukaan uhria rukoilemaan, koska hän kuolisi kohta. Koska uhri ei kuollut viiltoon, 19-vuotias otti muovipussin ja tukehdutti uhrin sillä.
Syytteiden mukaan 23-vuotias syytetty auttoi teossa pitämällä uhrista kiinni, kunnes tämä menehtyi. Aamulla 19-vuotias ilmoitti vartijoille, että uhri oli tappanut itsensä.
Uhri oli teon aikaan lamaantunut, alistunut ja puolustuskyvytön. Syytteiden mukaan teko tehtiin vakaasti harkiten, erityisen raa'alla ja julmalla tavalla.
Syyttäjät vaativat syytetyille elinkautisia vankeusrangaistuksia. Syytteiden mukaan uhri ei antanut käytöksellään teoille minkäänlaista syytä.
Syytteet törkeistä raiskauksista: Uhri raiskattiin useasti
Syytteiden mukaan 19-vuotias syytetty pakotti uhrin sukupuoliyhteyteen sellissä 25. tammikuuta käyttämällä hyväkseen sitä, että uhri oli pelkotilan tai muun avuttoman tilan vuoksi lamaantunut eikä kyennyt puolustamaan itseään.
Syytteiden mukaan 19-vuotias raiskasi uhrin vessaharjalla. Teon jälkeen hän rehvasteli sillä muille sellissä olleille vangeille. Syytetyn tarkoituksena oli osoittaa uhrille, miltä raiskatuksi tuleminen tuntuu.
Syytteiden mukaan 23-vuotias mies raiskasi uhrin yhdessä tuntemattomaksi jääneen vangin kanssa. Katri Kirsi / Yle
Syytteiden mukaan 23-vuotias syytetty raiskasi uhrin 26. tammikuuta yhdessä tuntemattomaksi jääneen henkilön kanssa. Selliin oli tuolloin tullut ulkopuolinen henkilö. Päivisin sellien ovet ovat auki, joten muutkin vangit pääsevät toisten selleihin.
Rikos tehtiin jälleen vessaharjalla. Teon tarkoituksena oli osoittaa uhrille, miltä tuntuu tulla raiskatuksi. Syyttäjän mukaan syytetyt olivat luulleet uhrin raiskanneen 8-vuotiaan lapsen, vaikka todellisuudessa hänet on tuomittu 14- ja 15-vuotiaiden raiskauksista.
Syytteiden mukaan raiskaukset olivat kokonaisuutena arvostellen törkeitä.
Syytetyt kiistävät murhan ja raiskaukset
Molemmat syytetyt kiistävät syytteet murhasta ja törkeistä raiskauksista.
19-vuotiaan puolustuksen mukaan suuri osa syyttäjän kuvaamasta väkivallasta ja nyöryyttämisestä pitää paikkansa. Puolustuksen mukaan väkivallan ja nyöryyttämisen tavoitteena ei kuitenkaan ollut uhrin tappaminen.
Puolustuksen mukaan ennen muovipussilla tukehduttamista tapahtuneissa teoissa on ollut kysymys törkeästä pahoinpitelystä. 19-vuotiaan mukaan uhrin kuolemaan johtanutta tukehduttamista on pidettävä tappona.
Puolustuksen mukaan kysymys ei ollut vakaasti harkitusta teosta, vaan teko johtui syytetyn käsittämättömästä kiihtymystilasta. Syytetyn mielentila johtui teoista, joita syytetty luuli uhrin tehneen.
19-vuotiaan puolustus kiistää törkeän raiskauksen, koska puolustuksen mukaan tekoa ei tehty seksuaalisessa tarkoituksessa. Tavoitteena oli pahoinpidellä ja nyöryyttää uhria.
23-vuotiaan syytetyn puolustuksen mukaan hän tuli selliin 19-vuotiaan pyynnöstä. Mies ei tuntenut 19-vuotiasta aiemmin, mutta heillä oli yhteisiä tuttuja. 23-vuotias provosoitui tiedoista, joiden mukaan uhri oli seksuaalirikollinen.
23-vuotiaan puolustuksen mukaan mies osallistui osaan syyttäjän kuvaamasta väkivallasta. Puolustus kiistää miehen osallisuuden uhrin kuolemaan.
Myös 23-vuotiaan puolustus kiistää törkeän raiskauksen. Hän kiistää osallistuneensa wc-tilojen tapahtumiin. Puolustus kiistää törkeän raiskauksen myös sillä perusteella, että teossa ei ollut seksuaalista tarkoitusta.
Poliisi: Motiivina oli uhrin rikostausta
Poliisi on aiemmin kertonut, että noin 20-vuotiaaseen uhriin kohdistettiin vankilan matkasellissä brutaalia väkivaltaa jopa kahden päivän ajan. Uhri löytyi kuolleena sellistä torstaiaamuna 27. tammikuuta.
Poliisin epäilyjen mukaan henkirikos oli suunnitelmallinen. Teossa oli selkeä pyrkimys viedä uhrin henki.
Sellissä oli uhrin lisäksi viisi muuta miestä, joista kahta syytetään murhasta. Kolme muuta sellissä ollutta ovat oikeudessa todistajina.
19-vuotiaalla ja 23-vuotiaalla syytetyllä on kummallakin väkivaltarikostausta. Uhri oli vankilassa tuomittuna alaikäisiin kohdistuneista seksuaalirikoksista. Poliisin epäilyjen mukaan henkirikoksen motiivina oli uhrin rikostausta.
Oikeudenkäynti päätettiin oikeudenkäynnin alussa pitää osittain salaisena. Muun muassa uhrin ja syytettyjen terveydentilaan sekä yksityiselämään liittyvät tiedot salataan.
Poliisi tiedotti eilen maanantaina aloittavansa esitutkinnan Vantaan vankilan henkilökunnan toiminnasta epäiltyyn murhaan liittyen.
Oikeudenkäynti jatkuu 19. toukokuuta syytettyjen kuulemisilla.
Yle seuraa oikeudenkäyntiä paikan päällä Itä-Uudenmaan käräjäoikeudessa Vantaalla. Juttu päivittyy. Oikeudenkäynnin julkinen osa päättyi noin kello 11. Sen jälkeen oikeudenkäyntiä jatkettiin suljetuin ovin.
Venäläisjoukot olivat kieltäneet siviilejä lähtemästä, mutta Les ja hänen vaimonsa päättivät yrittää.
Heidän kotikaupunkinsa Herson eteläisessä Ukrainassa on ollut venäläisjoukkojen miehittämä sodan alusta alkaen, ja viime viikkoina kaupunkia on alettu venäläistää.
Ukrainan liput ja symbolit on vaihdettu Venäjän lippuun. On ollut väitteitä Ukrainan valuutan hrvynian vaihtamisesta Venäjän rupliin.
Viimeinen niitti Lesille ja hänen vaimolleen oli mobiiliverkon kaatuminen. Viime viikolla Venäjä alkoi estää ukrainalaisten liittymien toimintaa. Näyttää siltä, että alue yritetään liittää venäläiseen verkkoon.
– Netin kaatuminen oli henkisesti vaikeaa, koska ei voinut lukea uutisia, ei tiennyt mitä tapahtuu, Les kertoo.
Yle tietää hänen koko nimensä, mutta ei julkaise sukunimeä turvallisuusyistä.
Yle alkoi pitää yhteyttä Lesin kanssa huhtikuussa. Miehitetyssä Hersonissa ei ole kansainvälisiä riippumattomia toimittajia. Paikalliset toimittajat ovat joutuneet pakenemaan tai piiloutumaan.
Ainoa tapa saada tietoa kaupungista on viestiä tai soittaa sinne.
Lauantaiaamuna Les laittoi viestiä: “Hei Suvi, toivottavasti voit hyvin. Pääsimme pakenemaan Hersonista ihmeen kaupalla.”
Hän laittoi viestiä heti, kun oli päässyt turvaan Ukrainan hallussa olevalle alueelle.
Pakomatka kesti 14 tuntia läpi peltoteiden, vaati suurta riskinottoa ja venäläissotilaan lahjomisen. Vodkapullolla, kuten huonossa elokuvassa, Les sanoo.
Sovimme puhelun seuraavalle päivälle, kun hän on ehtinyt nukkua.
Les alkaa kertoa. Ensimmäinen tehtävä oli löytää kuljettaja. He saivat tietää vapaaehtoisesta, joka vie ihmisiä pois Hersonista samalla kun käy tuomassa lääkkeitä miehitetylle alueelle.
Kyydin suhteen piti olla tarkka. Moni tuttu oli menettänyt rahaa huijareille, jotka veivät rahat mutta eivät tarjonneet kyytiä.
Lesin ja hänen vaimonsa kanssa samalla kyydillä tuli nuori nainen kuusivuotiaan lapsen kanssa ja kaksi parikymppistä miestä. Tavalliseen henkilöautoon oli ahtautunut kuusi aikuista ja yksi lapsi.
Mukaan pakattiin myös Lesin kitara.
He lähtivät matkaan kello 5.30 aamulla.
Hersonin kaupungissa oli sinä aamuna harvinaisen paljon tiesulkuja. Myöhemmin selvisi todennäköinen syy: venäläispoliitikko Andrej Turtšak oli tulossa käymään.
Myöhemmin Turtšak antoi lausunnon, jonka mukaan Herson pysyisi ikuisesti Venäjän vallassa.
– Venäjä pysyy täällä aina, siitä ei ole epäilystäkään, Turtšak sanoi uutistoimisto AFP:n mukaan.
Ennen lähtöä Les oli alkanut nähdä muutoksia kotikaupungissaan. Venäjä ei saanut aikaiseksi pelättyä valekansanäänestystä, mutta katukuva alkoi muuttua.
Pakopäivän aamuna Les näki katujen varsilla Venäjän voitonpäivän mainostauluja. Kaupungissa näkyi myös uusia ihmisiä.
– Äitini huomasi sen ensin. Hersoniin on tuotu ihmisiä, jotka eivät ole paikallisia, Les sanoo.
Hän kuvailee uusia asukkaita epämääräisiksi. Osa vaikutti ulkoisesti samanoloisilta kuin tituškit eli Venäjän aiemmissa konflikteissa käyttämät huligaanit.
Lesin seurue lähti ajamaan kaupungista kohti Mykolajivia, joka on seuraava suuri Ukrainan hallussa oleva kaupunki. Sinne pitää ajaa kiertoteitä, koska matkan varrella on taisteluita.
Matka oli täynnä tiesulkuja. Osassa tarkastettiin vain paperit, osassa kaikki tavarat. Miesten piti paljastaa ylävartalonsa, Les kertoo.
Venäläissotilaat etsivät tatuointeja tai merkkejä palveluksesta Ukrainan armeijassa. Aseiden käytöstä jää usein jälki käsi- tai olkavarteen.
Venäläissotilaat tarkastivat puhelimista viestisovellukset ja kuvat. Les oli tyhjentänyt kännykkänsä viesteistä ennen lähtöä.
Yhdellä tarkastuspisteellä venäläissotilas kysyi Lesiltä, saako hän ottaa tämän karbiinihaan. Karbiinihaka on sotilaiden suosima hakanen, jonka varaan voi ripustaa painavia tavaroita.
Les vastasi kieltävästi. Sen jälkeen sotilas sanoi: voit valita, joko annat kamerasi tai sitten annat hakasen.
Les kertoo, että eri tarkastuspisteillä oli erilaisia sotilaita. Hersonin kaupungissa tiesulkuja vartioivat selvästi ammattimaiset Venäjän armeijan joukot, joilla oli yhtenäiset univormut.
Kauempana kaupungista tarkastuspisteiden vartijat olivat sekalaisempia. Osa puhui ukrainaa. Ukrainan hallinto on kertonut, että Venäjä on tuonut vuonna 2014 valtaamaltaan Krimiltä asukkaita osaksi Venäjän joukkoja.
Les kertoo sotilaiden pelotelleen heitä sanomalla, että Ukrainan joukot tulittavat alueelta tulevia siviiliautoja.
Venäjän joukot myös sanoivat, että he ovat nyt täällä jäädäkseen, miksi haluatte mennä Ukrainan puolelle. Venäläisjoukot käyttäytyivät kuin alue olisi jo nyt pysyvä osa Venäjää, Les kuvailee.
Lesin autoseurue ajoi pitkän matkaa peltoteitä pitkin. Yhdessä kohtaa vastaan tuli minibussi, jota he luulivat ensin siviiliautoksi. Sitten he näkivät kyljessä Z-kirjaimen. Venäjän käyttämä symboli tarkoittaa venäläisjoukkoja.
Venäläisjoukot pysäyttivät Lesin auton.
– Tässä kohtaa he osoittivat kuskia aseella ja heti kuskin takana istui tämä nainen lapsensa kanssa. He käskivät meidän kääntyä takaisin, Les sanoo.
Minibussi lähti, mutta Lesin saattue ei kääntynyt. He odottivat ja jatkoivat sitten matkaa.
Viimein tuli Venäjän viimeinen tarkastuspiste ennen aluetta, jonka hallinnasta taistellaan. Siinä vaiheessa Lesin auto saavutti seitsemän siviiliauton saattueen.
Tiesululla ollut sotilas ei päästänyt ketään läpi. Hän sanoi, että lupaa pitää kysyä ylempää.
– Tämä on se kohta, jossa elokuva alkaa, Les sanoo viitaten lahjontaan.
Lesin autoa kuljettanut vapaaehtoinen päätti, että he voisivat viedä lääkkeet läheiseen kylään päätöstä odotellessa.
Kun he tulivat takaisin, kaikki muut siviiliautot oli päästetty läpi.
– Sotilas alkoi huutaa meille, oletteko tyhmiä kun lähditte, Les sanoo.
Siinä vaiheessa Lesin saattueen kuski alkoi neuvotella. Hän käski yhtä kyytiläisistä antamaan sotilaalle tupakka-askin. Ja autosta löytyi sotilaalle myös pullo vodkaa.
– Saimme luvan jatkaa matkaa ja ottaa edellä ajavat siviiliautot kiinni, Les sanoo.
Edessä oli niin kutsuttu harmaa alue. Alue, jossa ei ollut venäläisiä miehittäjiä mutta ei vielä Ukrainankaan joukkoja.
Les arvelee, että matka harmaan alueen läpi oli ainakin kaksikymmentä kilometriä, ehkä enemmän. Taisteluita ei näkynyt.
Viimein eteen tuli Ukrainan tiesulku.
Kyydissä ollut nainen, jolla oli mukanaan kuusivuotias lapsi, alkoi itkeä valtoimenaan.
– Ukrainan sotilaan piti rauhoitella häntä, Les kertoo.
Les vaimoineen vaihtoi kyytiä ja jatkoi matkaa Länsi-Ukrainaan. Siellä heitä odotti perheen 9-vuotias tyttö, joka evakuoitiin turvaan ennen miehityksen alkamista.
Illalla tulee vielä uusi viesti Lesiltä.
– Olemme täällä tyttäremme kanssa. Kaikki on hyvin nyt.
Sovittelulautakunta esittää kunta-alalle 3-vuotista työehtosopimusta ja 5-vuotista palkkaohjelmaa pitkän työriidan ratkaisemiseksi. Palkat nousisivat viiden vuoden aikana yhteensä noin 5,1 prosenttia yli yleisen linjan.
Sovittelulautakuntaa johtava alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen kertoi sovintoehdotukestaan tiedotustilaisuudessa.
– Palkkausohjelmalla halutaan luoda uusi palkkausjärjestelmä siten, että se tarjoaa paremman johtamisen välineen ja paremman veto- ja pitovoimatekijän kunta-aloille. Ohjelma lisää yleisen linjan mukaisia palkankorotuksia merkittävästi.
Osapuolilta pyydetään vastausta ehdotukseen huomiseen klo 12:een mennessä.
Sovittelulautakuntaa johtava alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen sanoi, että sovintoehdotuksesta tiedotetaan jo tässä vaiheessa, koska kyseessä on yhteiskunnallisesti poikkeuksellisen merkittävä asia.
Pylkkänen: kansalaista vaaditaan veronmaksuvalmiutta
Pylkkäsen mukaan ehdotus on rakennettu siten, että osapuolten näkemykset on otettu tasapuolisesti huomioon. Pylkkänen totesi, että järjestely vaatii ymmärrystä myös muulta yhteikunnalta.
– Jos kuntasektorille toivotaan muita korkeampia palkankorotuksia, muiden sektoreiden on pidättäydyttävä yhtä korkeista palkankorotuksista ja kansalaisten on osoitettava veronmaksuhalukkuutta, jotta palkat pystyttäisiin maksamaan, hän sanoi.
Pylkkänen aloitti esityksensä laajalla katsauksella kunta-alan työntekijöihin ja palkkatasoon sekä yleiseen taloustilanteeseen.
Pylkkänen totesi taloustilanteen kehitykseen liittyvän riskejä muun muassa Ukrainan sodan vuoksi. Hänen mukaansa kestävyysvajeen torjumisessa keskeinen keino on hyvinvointialojen tuottavuuden kasvu.
Voit seurata sovittelulautakunnan tiedotustilaisuutta klo 11.55 alkavassa suorassa verkkolähetyksessä.
Päivitämme tiedotustilaisuuden sisällön tähän juttuun.
Vaatimuksena monivuotinen palkkaohjelma
Kunta-alan työntekijät ovat järjestäneet lakkoja pitkin kevättä. Laajin, yli 80 000:aa työntekijää koskeva lakko päättyi tiistaina ja esimerkiksi opettajat ja päiväkotien työntekijät ovat palanneet tällä erää töihinsä suurissa kaupungeissa.
Kunta-alan palkansaajat varautuvat jatkotoimenpiteisiin, jos työkiistaan ei löydy niitä tyydyttävää ratkaisua.
Sovintoesitys koskee myös hoitajia, jotka lakkoilivat aikaisemmin. Hoitajajärjestöt Tehy ja Super ovat varoittaneet hoitajien joukkoirtisanoutumisilla, jos sovintoa ei synny.
Sekä hoitajat, että muut kunta-alan palkansaajat vaativat monivuotista palkkaohjelmaa, jolla palkkoja korotettaisiin yleistä korotuslinjaa enemmän. Kunta-alan työnantaja on ilmoittanut, ettei vaadittuihin korotuksiin ole varaa.
Vanha valtaperhe näyttää olevan pian taas Filippiinien johdossa. Entisen diktaattorin Ferdinand Marcosin poika Ferdinand Marcos junior on voittamassa tämänpäiväiset presidentinvaalit.
Lempinimellä Bongbong tunnettu 64-vuotias poika-Marcos veti jo ääntenlaskun alussa selvän eron pahimpaan kilpailijaansa varapresidentti Leni Robredoon. Ääntenlaskun ollessa vielä kesken Marcosin ennakoidaan saavan jopa kaksi kertaa enemmän ääniä kuin Robredo.
Kaikkiaan ehdokkaita on kymmenen. Filippiineillä presidentinvaaleissa on vain yksi kierros.
Marcosin varapresidenttiehdokkaana on Sara Duterte-Carpio, joka on kovaotteisesta huumesodastaan ja erikoisista lausunnoistaan tunnetun istuvan presidentin Rodrigo Duterten tytär.
Presidenttiehdokas Leni Robredo näytti maanantaina musteen tahrimaa sormeaan äänestyspaikalla Nagassa.EPA
Kansa kaatoi isä-Marcosin 1980-luvulla
Bongbong Marcos on nousemassa presidentiksi 36 vuotta isänsä Ferdinandin syrjäyttämisen jälkeen. Isä-Marcos piti Filippiinejä tiukassa otteessa vuodesta 1965 alkaen. Hän nousi valtaan vaaleilla, mutta piti myöhemmin vallasta kiinni sotatilalain avulla.
Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin mukaan Filippiinien diktatuurin aikana vangittiin kymmeniä tuhansia ihmisiä. Kidutuksen uhreiksi joutuneita oli noin 35 000. Yli 3 200 ihmistä surmattiin.
Tuhansille uhreille on maksettu myöhemmin korvauksia, mutta silti Marcosin tukijat kiistävät mitään vainoa tapahtuneen.
Marcos kaatui lopulta vuonna 1986 kansan noustua vastarintaan. Laajojen mielenosoitusten sytykkeenä olivat Marcosin yritys väärentää vaalitulos sekä kyllästyminen Marcosin perheen väärinkäytöksiin ja ylelliseen elämään.
Perhe oli varastanut valtion varoja jopa kymmenen miljardin euron edestä ja tuhlailun symboliksi nousivat Marcosin Imelda-vaimon kengät. Kenkiä löytyi Imeldan kaapeista 3 000 paria. Vain noin kolmasosa kavalletuista varoista on saatu takaisin.
Osa Imelda Marcosin valtavasta kenkäkokoelmasta. Kuva on The Kingmaker -dokumentista.Showtime / AOP
Filippiinien historia kirjoitettiin uusiksi
Marcosin suvun väärinkäytökset ovat suurelle osalle filippiiniläisistä kuitenkin jo etäistä historiaa. Peräti puolet äänioikeutetuista on niin nuoria, ettei heillä ole omakohtaisia muistoja diktatuuriajasta.
Tämä on antanut Bongbong Marcosille ja hänen tukijoilleen tilaisuuden kirjoittaa maansa historian uusiksi. Marcosin leiri on luonnollisesti kiistänyt syyllistyneensä minkäänlaiseen vääristelyyn.
Bongbong ja Imelda Marcos vierailivat Ferdinand Marcosin haudalla 1. marraskuuta 2019.Francis R. Malasig / EPA
Muun muassa Tiktokia ja Youtubea hyödyntäen Bongbong on pystynyt esittämään isänsä valtakauden "kultaisena kautena". Tukijoiden mukaan väitteet menneiden vuosikymmenten rötöksistä ovat kilpailijoiden levittämiä valheita.
Marcosin kaudella rikollisuuden muistellaan olleen kurissa ja maan rakentamisen vauhdissa. Nämä "vanhat hyvät ajat" lupaa optimismia ja yhtenäisyyttä kampanjassaan julistanut poika-Marcos nyt palauttaa.
Vaalilupauksiin kuuluvat muun muassa hintojen laskeminen ja työpaikkojen luominen. Isäänsä Bongbong Marcos on nimittänyt poliittiseksi neroksi.
Isä-Marcos kuoli vuonna 1989 maanpaossa Havaijilla, mutta 92-vuotias Imelda-äiti on edelleen suvun matriarkka. Ferdinand Marcosin kuoltua leski ja lapset palasivat Filippiineille, ja perhe on osallistunut aktiivisesti politiikkaan.
Imelda Marcos suutelee miehensä lasiarkun pintaa. Ferdinand Marcosin palsamoitu ruumis oli esillä kryptassa vuodet 1993–2016. Kuvan ottamishetki ei ole tiedossa.Showtime / AOP
Kansanedustajat ovat historiallisen ratkaisun edessä pohtiessaan Suomen mahdollista jäsenyyttä sotilasliitto Natossa. Yle kävi läpi tällä viikolla käydyssä eduskuntakeskustelussa toistuneita perusteluita Nato-jäsenyyden puolesta ja sitä vastaan.
Eduskunnassa jäsenyyttä vastustavat argumentit ovat käymässä harvinaisiksi ja selkeä enemmistö kansanedustajista ilmoittaa jo julkisesti olevansa sotilaallisen liittoutumisen kannalla.
Kansanedustajien esittämiä perusteluita jutussa kommentoivat Nato-keskustelua tutkinut valtiotieteiden tohtori Iro Särkkä sekä valtio-opin tutkijakollegiumin johtaja Tuomas Forsberg Helsingin yliopistosta.
PUOLESTA: Nato-jäsenyys suojaisi Suomea hyökkäykseltä
Keskeisin perustelu Suomen Nato-jäsenyydelle on liittouman mukanaan tuoma turva, joka nostaisi kynnystä hyökätä Suomen alueelle.
Iro Särkkä pitää näkemystä perusteltuna.
– Me saisimme Naton artikla 5:n mukaiset turvatakuut ja viime kädessä se on pelote, joka perustuu kaikkien Nato-maiden yhteenlaskettuun kapasiteettiin, Särkkä sanoo.
Naton turvatakuilla viitataan jäsenvaltioiden velvoitteeseen puolustaa muita jäsenvaltioita, mikäli ne joutuisivat hyökkäyksen kohteeksi.
Eduskunnan käsiteltävänä olevassa turvallisuuspoliittisessa selonteossa käydään läpi keinoja vahvistaa Suomen turvallisuutta Venäjän hyökättyä Ukrainaan.
Selonteossa ei oteta suoraan kantaa Nato-jäsenyyden puolesta, mutta selväksi tulee, että muilla järjestelyillä ei ole mahdollista saavuttaa vastaavaa turvaa. Esimerkiksi yhteisestä EU-puolustuksesta ei kannata haaveilla, sillä suurin osa EU-maista järjestää puolustuksensa Naton kautta.
Selonteossa arvioidaan myös, että Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys nostaisi kynnystä sotilaalliseen voimankäyttöön koko Itämeren alueella. Jäsenyyttä vastustavien mielestä selonteossa puolestaan maalataan Natosta liian ruusuinen kuva ja vaietaan jäsenyyden huonoista puolista.
VASTAAN: Nato-jäsenyys ärsyttäisi Venäjää
Suomen Nato-jäsenyyteen liittyisi myös riskejä, joista suurin on huoli Venäjän vastatoimista.
Suomen jäsenyys kaksinkertaistaisi Naton maarajan Venäjän kanssa ja siirtäisi liittokunnan lähemmäs Venäjän strategisesti merkittäviä alueita, kuten Kuolan niemimaata ja Pietaria. Jäsenyyteen penseästi suhtautuvien mukaan tämä vähentäisi Suomen turvallisuutta.
Venäjä on toistuvasti varoittanut Suomea ja Ruotsia Natoon liittymisen seurauksista. Turvallisuuspoliittisessa selonteossa kehotetaan varautumaan "laaja-alaiseen ja vaikeasti ennakoitavaan vaikuttamiseen", mikäli Suomi päättäisi hakea Nato-jäsenyyttä. Riski olisi suurimmillaan hakuvaiheessa, kun Suomi ei olisi vielä Naton virallisten turvatakuiden piirissä.
Helsingin yliopiston valtio-opin tutkijakollegiumin johtaja Tuomas Forsberg arvioi, että riski Venäjän vastatoimista on ollut yksi suurimpia syitä sille, että Nato-jäsenyys ei ole Suomessa saanut aiemmin enemmistön kannatusta. Venäjän hyökättyä Ukrainaan tilanne on muuttunut.
– Venäjän toiminta on joka tapauksessa tällä hetkellä niin arvaamatonta, että se vähentää ajattelua siitä, että voisimme välttää ikävyyksiä vain jättämällä hakematta Naton jäseniksi. Lisäksi Venäjän sotavoimat ovat tällä hetkellä kiinni Ukrainassa, mikä vähentää siirtymävaiheen riskejä, Forsberg sanoo.
Venäjän sotavoimat ovat tällä hetkellä kiinni Ukrainassa, mikä vähentää siirtymävaiheen riskejä. Tuomas Forsberg
Selonteossa Venäjän vastatoimia käsitellään hyvin yleisluontoisella tasolla. Monet Nato-kantaansa epäröivät kansanedustajat ovat toivoneet saavansa tarkempia tietoja Natoon hakemisen riskeistä.
Kansanedustajien on kerrottu saavan salaiseksi tarkoitettuja tietoja Suomen varautumisesta Venäjän vastatoimiin selonteon valiokuntakäsittelyn aikana.
PUOLESTA: Nato-jäsenyys tehostaisi Suomen puolustusta
Nato-jäsenyyden arvioidaan nostavan kynnystä Suomeen kohdistuvaan hyökkäykseen, mutta mikäli Nato-Suomeen silti päätettäisiin hyökätä, ei Suomen tarvitsisi puolustautua yksin.
Naton yhteinen puolustus perustuu yhteisen puolustussuunnitelmaan, jonka osaksi Suomi otettaisiin. Jäsenmaiden yhteistä puolustusta myös harjoitellaan säännöllisesti. Suunnitelman on tarkoitus varmistaa, että Nato kykenee puolustamaan sotilaallisesti jäsenmaitaan.
Tuomas Forsbergin mukaan Ukrainan sota on osoittanut eron Nato-maiden ja Natoon kuulumattomien maiden saamassa sotilaallisessa avussa. Länsimaat ovat tukeneet Ukrainaa, mutta eskalaation pelossa tuelle on määritelty selvät rajat.
– Ukrainan sota ei itsessään osoita kuinka paljon Nato auttaisi jäseniään, mutta se on herättänyt huomaamaan, että apu on rajallista, jos maa ei ole Naton jäsen, Forsberg sanoo.
Jäsenyys Natossa parantaisi Suomen sotilaallista huoltovarmuutta, kun Suomi pääsisi kriisitilanteissa nykyistä paremmin käsiksi puolustustarvikkeisiin ja sotilasteknologiaan. Suomella olisi myös nykyistä parempi pääsy tiedustelutiedon äärelle.
VASTAAN: Nato-jäsenyys lisäisi Suomen riskiä ajautua muiden sotiin
Naton jäsenenä Suomi ei olisi pelkästään saamapuolella, vaan Suomen olisi myös varauduttava tukemaan muita liittolaisia osana Naton yhteistä puolustusta.
Nato-jäsenyydestä keskusteltaessa yhtenä keskeisenä huolenaiheena on Suomen joutuminen osaksi suurvaltojen välisiä konflikteja. Tutkija Iro Särkkä kertoo argumentin toistuneen vuodesta toiseen Nato-jäsenyyteen skeptisesti suhtautuneiden kansanedustajien näkemyksissä.
– Suomi on pieni maa ja pieni kansakunta. On kysytty, mikä on pienen maan tosiasiallinen liikkumavara suurvaltojen politiikassa, Särkkä sanoo.
On epäilty myös, että liittyminen sotilasliitto Natoon kaventaisi Suomen ulkopoliittista liikkumavaraa ja vaarantaisi mahdollisuudet toimia rauhantekijänä.
Särkkä huomauttaa, että tosiasiassa Suomen asema puolueettomana maana on mennyt jo vuosia sitten, sillä Suomi on EU:n jäsenenä osa länttä.
Suomen asema puolueettomana maana on mennyt jo vuosia sitten.
Rauhanvälityksestä puhuttaessa puolestaan yhtenä esimerkkinä toimii Norja, jonka rooliin rauhanvälityksen suurvaltana Nato-jäsenyys ei ole vaikuttanut.
Tuomas Forsbergin mukaan käsitys siitä, että Nato vetäisi Suomen mukaan konflikteihin pohjautuu osittain virheellisiin tietoihin.
– Moni kuvittelee edelleen, että varusmiehiä voitaisiin noin vain lähettää eri puolille maailmaa sotimaan, Forsberg sanoo.
Naton jäsenenä Suomi päättäisi niistä operaatioista, joihin sotilaita lähetetään. Monessa kriisinhallintaoperaatiossa Suomi on jo nyt osallistunut keskimäärin suuremmalla panoksella, kuin monet Nato-maat.
Forsberg myös epäilee, että Natossa ei ole intoa eri puolilla maailmaa toteutettaviin laajoihin kriisinhallintaoperaatioihin Afganistanin ja Irakin karujen kokemusten jälkeen.
PUOLESTA: Nato-jäsenyys sinetöisi Suomen aseman osana länttä
Nato-jäsenyyden kannattajien mukaan Suomen siirtyminen Naton jäseneksi olisi luonteva seuraava askel polulla, joka alkoi jo Suomen pyristellessä pois Neuvostoliiton vaikutuspiiristä kylmän sodan aikana.
– Tällä tavalla Suomi sinetöisi kuulumisen läntiseen yhteisöön. Nato on liberaalien markkinatalousmaiden ja oikeusvaltiota kunnioittavien maiden liitto, mikä on Suomelle sopiva viiteryhmä, tutkija Iro Särkkä sanoo.
Yhtenä perusteluna jäsenyyden puolesta käytetään myös sitä, että Natossa Suomi pääsisi niihin pöytiin, joissa tehdään Suomen ja lähialueiden turvallisuuteen vaikuttavia päätöksiä.
VASTAAN: Natossa Suomi joutuisi epämiellyttävään seuraan
Liittoumassa on muutama maa, joiden seuraa Suomen Nato-jäsenyyttä pohtivat kansanedustajat vieroksuvat.
Erityisesti Turkin ja Unkarin tilanne arveluttaa. Lisäksi huolia herättää Yhdysvaltoihin liittyvä epävarmuus, joka näkyi presidentti Donald Trumpin kaudella.
Turkissa ihmisoikeustilanne on heikko ja maa käy sotaa kurdeja vastaan Syyriassa ja Irakissa. Unkarissa puolestaan valtaansa lujittaa juuri neljännelle kaudelle valittu pääministeri Viktor Orbán, jonka aikana oikeusvaltio on ollut koetuksella.
Tuomas Forsbergin mukaan on selvää, että kaikki Nato maat eivät jaa täydellisesti samoja arvoja toistensa kanssa, mutta suurin osa Nato-maista on oikeusvaltioperiaatteidensa ja arvojensa puolesta hyvin lähellä Suomea.
– Jos katsotaan Suomen asemaa maailmassa, niin kyllä ne ovat pääasiassa Nato-maita, jotka ovat arvojensa puolesta lähimpänä Suomea. Kysymys on siitä, onko lasi puoliksi tyhjä vai täynnä, Forsberg sanoo.
Yhdysvaltojen ja Euroopan väliset suhteet rakoilivat Trumpin kaudella, mutta yhteistyö näyttää vahvistuneen Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Takeita tulevasta ei kuitenkaan ole myöskään tässä kysymyksessä.
Nato-jäsenyyttä punnitessaan kansanedustajat joutuvat lopulta tekemään päätöksensä ilman varmuutta siitä, mitä tulevaisuus tuo tullessaan.
Britanniassa prinssi Charles luki ensimmäistä kertaa kuningattaren puheen parlamentin istuntokauden avajaisissa.
Charles puhui parlamentissa, koska hänen äitinsä, kuningatar Elisabet oli estynyt terveysongelmien takia. 96-vuotiaalla kuningattarella on vaikeuksia liikkumisen kanssa.
Kuningatar antoi Charlesille erityisluvan lukea puheen hänen puolestaan.
Hetki oli historiallinen, sillä vuodesta 1952 Britanniaa hallinnut kuningatar Elisabet on jättänyt parlamentin avajaisistunnon väliin vain kahdesti raskauksien takia.
Edellisen kerran kuningatar ei osallistunut parlamentin avajaisiin vuonna 1963 odottaessaan prinssi Edwardia.
Prinssi Charlesin rinnalla parlamentin avajaisissa nähtiin hänen poikansa prinssi William.
Parlamentin istuntokauden avaaminen on Britannian perustuslaissa kuningashuoneen vastuulla. Puhe käsitteli hallituksen ohjelmaa.
Puheessaan Charles totesi, että hallituksen tärkeimpänä tavoitteena on luoda kasvua ja vahvistaa taloutta. Lisäksi hän sanoi pyrkimyksenä olevan perheiden elinkustannusten helpottaminen.
Prinssi mainitsi myös Ukrainan. Hänen mukaansa Britannian hallituksella on johtava rooli demokratian ja vapauden puolustamisessa. Charles sanoi Britannian jatkavan ukrainalaisten tukemista.
Britannia on toimittanut Ukrainaan sekä aseita että humanitaarista apua.
Prinssi Charlesin lukemassa puheessa sivuttiin myös muun muassa ilmastonmuutosta, energia- ja koulutuskysymyksiä sekä maahanmuuttoa.
Ensimmäinen semifinaali käynnistyy tehokkaasti Albanian etnosoundeilla väritetyllä tanssibiisillä. Lavalla Ronela Hajati tanssii yläosattomien miesten kanssa. Esitys on kerännyt huomiota koreografialla, jossa kädet liikkuvat intiimialueilla. Rohkeaa konservatiiviselta Albanialta!
Ukrainaa edustavan Kalush Orchestran kappale on noussut kotimaassaan sodan aikana liki kansallislaulun asemaan.Corinne Cumming / EBU
Ukrainan Kalush Orchestra: Stefania
Kisojen ennakkosuosikki Kalush Orchestra yhdistää kappaleessaan perinteistä ukrainalaista musiikkia ja räppiä. Lavalla nähdään breakdancea ja screeneillä ukrainalaisia kuvioita sekä vanhan naisen kasvot ja kädet.. Lopussa yhtye ottaa yleisöä mukaan taputuksin ja lavan valaistus muuttuu Ukrainan lipun väriseksi.
S10 esittää vähäeleisen De Diepte kappaleensa hollanniksi. Hollannin kieltä kuultiin viimeksi viisuissa 2010.Andres Putting / EBU
Hollannin S10: De diepte
Hollantilaisartisti S10 koskettaa herkällä kappaleellaan, joka kertoo vaikeiden asioiden käsittelemisestä. Biisin tarinaa tukee simppeli esitys, sillä sali on musta ja lavalla leikitellään vain muutamilla valoilla ja taustascreeneillä. Pisteitä tulee harvemmin viisuissa kuullusta hollannin kielestä.
Moldovan Zdob şi Zdub and Advahov Brothersin kappaleella on hyvä potentiaali nostaa bailutunnelma kattoon.Ander Putting / EBU
Moldovan Zdob şi Zdub and Advahov Brothers: Trenuleţul
Tämän vuoden hulvattomin ralli tulee Moldovasta. Tanssijalkaa alkaa vipattaa, kun pumppu soittaa itäeurooppalaista menevää biisiä, jossa matkataan junalla Chișinăusta Bukarestiin. Hey ho, let's go! Folklore and rock'n'roll!
Norjan Give that wolf a banana-kappaleen koreografiaa tullaan todennäköisesti toistamaan lukuisia kertoja Tiktokissa.Ander Putting / EBU
Norjan Subwoolfer: Give that wolf a banana
Keltainen on tänä vuonna Euroviisujen uusi musta. Norjalaisduo on pukeutunut kappaleen nimen mukaisesti keltaisiin susinaamareihin. Myös tanssijoiden päät peittyvät keltaisiin asuihin. Lavalla nähdään Tiktok-aikaan sopiva tanssikoreografia. Biisissä lauletaan, että antakaa sudelle banaani ennen kuin se syö mummoni. Onko viesti tahattomasti ajankohtainen?
Millä mielin odotat Euroviisujen ensimmäistä semifinaalia? Voit keskustella aiheesta 11. toukokuuta kello 23.00 asti.
Valiokunnan puheenjohtaja Petteri Orpo (kok.) kuvailee tilannetta historialliseksi ja sanoo Suomen turvallisuusympäristön muuttuneen, kun Venäjä hyökkäsi häikäilemättömästi helmikuussa Ukrainan kimppuun.
Myös Suomi voi olla aggression kohteena yksin.
– Olemme miettineet, miten maksimoimme Suomen ja suomalaisten turvallisuuden. Oma vahva puolustuksemme antaa tälle hyvän pohjan, mutta tämä ei nykytilanteessa ja Venäjän toimien edessä enää riitä. Tästä syystä katsomme, että Nato-jäsenyys on Suomen turvallisuuden kannalta paras ratkaisu, Orpo toteaa.
Valiokunnan mukaan Nato-jäsenyys nostaisi merkittävästi pidikettä joutua Venäjän sotilaallisen hyökkäyksen kohteeksi ja vahvistaisi kriisitilanteessa Suomen puolustuskykyä ja sotilaallista huoltovarmuutta. Nato-joukkoja voitaisiin kutsua Suomeen tarvittaessa myös ennaltaehkäisevästi.
Orpon mukaan valiokunta ei esitä kansallisia varautumia eli erillisiä ehtoja jäsenyydelle sotilasliitto Natossa.
Kaikkiaan kymmenen eduskunnan valiokuntaa lausuu niin kutsutusta Nato-selonteosta, mutta puolustusvaliokunnan lausunto on keskeinen ulkoasiainvaliokunnan mietinnön viimeistelyssä.
Vasemmistoliiton edustaja vastustaa liittymistä
Vasemmistoliiton Markus Mustajärvi jätti puolustusvaliokunnan lausuntoon eriävän mielipiteen.
Mustajärvi kertoo, että hän kirjoitti lausuntoon 16-sivuisen perustelun, miksi ei kannata Natoon liittymistä.
Valiokunnan muut edustajat korostavat puheenvuoroissaan, että jäsenyyden hakeminen on nimenomaan puolustusratkaisu, ei ketään vastaan. Liittymisellä vain maksimoidaan Suomen puolustuskyky.
Puolustusvaliokunnan lausunnossa Nato-myönteistä kantaa perustellaan näin:
"Vaikka Suomen Puolustusvoimien suorituskyky on hyvä, Suomi ei pienenä maana pysty takaamaan rauhan säilymistä. Vahva kansallinen puolustuskyky tarvitsee muutakin tuekseen. Suomi harjoittaa jo mittavaa kahden- ja monenvälistä puolustusyhteistyötä, mutta mikään näistä yhteistyömuodoista ei sisällä turvatakuita. On myös epäselvää, millaista apua Suomi kriisitilanteessa saisi kumppaneiltaan ja EU:lta. "
Valiokunta korostaa, että Nato-jäsenyyden lisäksi kansainvälistä puolustusyhteistyötä pitää jatkaa ainakin nykyisessä laajuudessa sekä kehittää edelleen uskottavaa kansallista puolustusta, koska nämä tukevat puolustuksellisesti toisiaan.
Päätös Nato-jäsenyydestä lähestyy
Suomen päätöstä jäsenyyden hakemisesta sotilasliitto Natossa odotetaan tällä tai ensi viikolla.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö aikoo kertoa kantansa jäsenyyden hakemiseen viimeistään torstaina. Myös pääministeri Sanna Marin (sd.) ilmaisee mielipiteensä viimeistään SDP:n puoluevaltuuston kokouksessa lauantaina.
Valmisruokia tuottava Saarioinen varautuu siihen, että maakaasun tuonti Venäjältä lakkaa Ukrainan sodan vuoksi. Yhtiö hakee Kangasalle lupaa nesteytetyn maakaasun (LNG) asemalle.
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes kuulutti Saarioisten lupahakemuksen viime viikon keskiviikkona.
Saarioinen kertoo Ylelle, että yhtiö on käynnistänyt varautumistoimenpiteet maakaasun korvaamiseksi heti sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Yhtiö on vähentänyt maakaasun käyttöä, mutta edelleen osa tuotannosta on maakaasun varassa.
– Korvaava energiamuoto on jatkossa LNG, jonka osalta meillä on tekninen käyttövalmius toukokuun aikana. LNG:n osalta meillä on lupaprosessi käynnissä ja toivomme luonnollisesti sen etenevän mahdollisimman ripeästi samassa tahdissa kuin tekninen käyttövalmius, kertoo tuotannosta vastaava johtaja Anu Lempinen sähköpostiviestissä.
Lempinen kertoo, että ensiksi Saarioinen pyrkii turvaamaan tuotteidensa toimitukset suomalaisille. Myöhemmin yhtiön tarkoituksena on kahdentaa kaikki energiajärjestelyt ja hankkia energiaa mahdollisimman vastuullisesti, joustavasti ja kustannustehokkaasti.
– Energiatoimittajamme seuraavat luonnollisesti poliittista päätöksentekoa ja toimivat sen antamissa puitteissa, Lempinen sanoo.
Varastoon mahtuu 35 tonnia kaasua
Hakemuskuulutuksen mukaan Saarioisten tehdasalueelle Kangasalan Sahalahdella tulee nesteytetyn maakaasun varasto ja siihen liittyvä höyrystyslaitteisto.
Yhtiö hakee lupaa yhdelle nesteytetyn maakaasun varastosäiliölle, jonka tilavuus on 70 kuutiometriä. Maakaasun varastointimäärä on enintään 35 tonnia.
Saarioinen tekee Kangasalla muun muassa perinteisiä laatikoita, pastoja, kiusauksia ja monia muita valmisruokia. Henkilöstöä Kangasalan-tehtaassa on keskimäärin runsaat 450 henkeä.
Arkistokuva vuodelta 2015 Saarioisten ruokatehtaasta Kangasalan Sahalahdella. Petri Aaltonen / Yle
Hakemuksen mukaan Saarioinen tarvitsee maakaasua uuneja, kuumaöljykattiloita ja rasvakeitintä varten. Käyttölaitteiden yhteinen nimellinen polttoaineteho on 7 MW.
Saarioinen kertoo hakemuksessa, että LNG-asema rakennetaan Kangasalan-tehdasalueen koilliskulmaan. Asemalta kulkee kaasuputkisto olemassa olevalle käyttöputkistolle.
Tehtaalla on jo putkiverkosta toimitettava maakaasu käytössä. LNG-aseman avulla voidaan ottaa vastaan nesteytettyä maakaasua ja nesteytettyä biokaasua. LNG:tä toimitetaan säiliöautoilla.
Suomi on riippuvainen Venäjän kaasusta
Suomalaiset yhtiöt alkoivat varautua Venäjän maakaasutoimitusten mahdolliseen katkeamiseen heti sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaaan helmikuun loppupuolella.
Viime viikolla Yle uutisoi, että Suomi on riippuvaisempi Venäjän kaasusta, kuin tilastoista voisi päätellä. Vain vähän yli viisi prosenttia Suomessa käytetystä energiasta on maakaasua, mutta silti kaasun tulon katkeamisella olisi kovat vaikutukset talouteen ja työllisyyteen.
Kaasumarkkinoiden asiantuntija Heikki Lindfors Energiateollisuus ry:stä arvioi, että kaasun tulon loppuminen Venäjältä johtaisi metsä-, metalli- ja kemianteollisuuden aloilla jopa tehtaiden sulkemiseen.
Kaasu on tärkeä raaka-aineen ja energian lähde teollisuudelle laajasti Etelä- ja Kaakkois-Suomessa, Pirkanmaalla ja Päijät-Hämeessä.
Suomi ei ole aikonut suostua Venäjän sanelemiin sopimusehtoihin ruplamaksuista kaasutoimituksissa.
Tähän saakka maakaasun tuonti Venäjältä on vain lisääntynyt. Tullin tilastojohtaja Olli-Pekka Penttiläkertoi Ylelle, että maakaasua tuotiin maaliskuussa poikkeuksellisen suuri määrä. Penttilä arvioi, että teollisuus täydentää kaasuvarastojaan.
Yksi ihminen sai surmansa liikenneonnettomuudessa Kankaanpäässä maanantain ja tiistain välisenä yönä. Nokkakolari sattui puolenyön aikaan Opistontiellä.
Toisessa henkilöautossa oli kuljettajan lisäksi kolme matkustajaa. Toisessa autossa oli vain kuljettaja, joka menehtyi, kerrotaan poliisin tiedotteessa.
Poliisi selvittää kolarin syytä. Pelastus- ja raivaustyöt kestivät lähes aamukuuteen saakka.
Perheenisä SvenSchättin hakee tikkaat ja kipuaa lukemaan maakaasusäiliönsä näyttöä.
– Täyttöaste on 32 prosentissa. Tähän aikaan vuodesta säiliö pitäisi jo täyttää uudestaan talvea varten, Schättin kertoo.
Takana näkyy perheen omakotitalo. 1950-luvulla rakennetun talon kellarissa oli alun perin öljysäiliö. Schättinien perhe korvasi sen maakaasulämmityksellä kuusi vuotta sitten. Vielä viime vuonna maakaasulämmitys oli verrattain halpaa: omakotitalon lämmittäminen maksoi Schättinin mukaan satasen kuussa.
– Alkuvuoden jälkeen maakaasun hinta on kolminkertaistunut. Se kirpaisee.
Saksalaisista kotitalouksista arviolta 50 prosenttia lämpiää edelleen vuonna 2022 maakaasulla.
Kaiken kaikkiaan Saksa on energiansaannissaan hyvin riippuvainen kaasusta. Koska Saksa sulkee tänä vuonna viimeiset ydinvoimalansa, on maakaasun osuus maan energiantuotannosta noin 10,5 prosenttia. Valtaosa kotitalouksien tarvitsemasta energiasta, noin 80 prosenttia, kuluu asuntojen lämmittämiseen.
Ennen Ukrainan sodan alkua 55 prosenttia Saksan tarvitsemasta maakaasusta tuli maahan Venäjältä. Toukokuun alussa osuus oli pudonnut 40 prosenttiin, mutta luopuminen on hidasta vaihtoehtojen puutteessa.
Saksa miettii kuumeisesti vaihtoehtoja venäläiskaasulle
Saksan hallitus ja erityisesti energiaministeri Robert Habeck ovat viime viikkoina neuvotelleet uusista kaasutoimituksista muun muassa Norjan, Yhdysvaltojen ja Qatarin kanssa. Viime viikolla Saksan pohjoisrannikolla Wilhelmshavenissa aloitettiin uuden LNG- eli nesteytettyä maakaasua vastaanottavan terminaalin rakentaminen, jonka on tarkoitus valmistua vielä tänä vuonna.
Hallitus arvioi kuitenkin, että venäläisiä kaasutoimituksia tarvitaan kesään 2024 asti, jotta maan maakaasutarve saadaan katettua. Venäjän lopetettua kaasutoimitukset Puolaan ja Bulgariaan huhtikuussa Saksassakin pelätään, että kaasuhanat suljetaan nopeammassa aikataulussa.
– Kaasutoimitusten loppuminen yhtäkkiä on muuttunut todennäköisemmäksi, kommentoi Saksan taloustutkimuslaitoksen DIW:n tutkimusjohtaja Claudia Kemfert Tagesspiegel-lehdelle.
DIW on laskenut, että Saksa voisi omatoimisesti lopettaa venäläiskaasun ostot vielä vuonna 2022, mutta vain jos kotitaloudet kuluttavat 18-26 prosenttia vähemmän kaasua kuin tavallisesti. Myös yritykset joutuisivat hankkimaan osan tarvitsemastaan energiasta muista lähteistä.
Yhä nousevien kustannusten ja toimitusvaikeuksien pelossa moni saksalainen kodinomistaja yrittää nyt vaihtaa omatoimisesti pois kaasulämmityksestä. Esimerkiksi lämpöpumppujen kysyntä on kasvanut, ja pumpuille on kuukausien tilausjonot.
Sven Schättin on jo tilannut kotiinsa aurinkopaneelit. Hän laskeskelee, että sähkö- ja lämmityskustannukset pysyvät vielä jonkin aikaa korkeina, jonka takia paneelit kustantavat itsensä muutamassa vuodessa takaisin.
Jo ennestään tiukassa taloustilanteessa uuden järjestelmän asennus tarkoittaa, että viisihenkinen perhe joutuu karsimaan muista menoistaan.
– Perheellämme ei ole tänä vuonna varaa lomaan. Lapset ymmärtävät tilannetta hyvin ja ovat omalta osaltaan miettineet, miten voimme säästää kulutuksessamme, Schättin kuvailee.
Kaasulämmityksen he käänsivät pois päältä huhtikuun alussa. Kesäkuukaudet lapset viettävät muutoinkin enimmäkseen pihalla.
Sven Schättinia huolettaakin aika aurinkoisten kuukausien jälkeen.
– Ensi talvesta tulee hankala, jos kaasun hinnat pysyvät nykyisellään.
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta 11. toukokuuta kello 23:een asti.
Venäjä tulee häiritsemään Suomea mahdollisen Nato-hakuprosessin aikana, mutta suomalaisten liittymishalukkuuteen se ei ehdi enää vaikuttaa, arvioi turvallisuustutkija, prikaatinkenraali evp Juha Pyykönen.
Pyykönen viittaa Ylen kyselytutkimukseen, jonka mukaan suomalaiset ovat entistä vahvemmin Nato-jäsenyyden kannalla. 76 prosenttia kyselyyn vastanneista kannattaa Suomen liittymistä Natoon.
– Päätös on kypsymässä suuntaan tai toiseen, todennäköisesti myönteiseen. Kansalaismielipidettä on hyvin vaikea vääntää mustasta valkoiseksi. Sama koskee valtionjohtoamme, Pyykönen sanoo.
– Jos jotain aiotaan tehdä, niin juna taisi mennä jo.
Pyykösen mukaan Venäjältä tuleva mielipidevaikuttaminen ja häirintä on näkynyt Suomessa jo ainakin 15 vuoden ajan. Jos Suomi päättää hakea Nato-jäsenyyttä, niin häirintä tulee yltymään.
– Sieltä tulee henkilöihin vaikuttamista diplomatian kautta. Tulee kansalaisten yleiseen mielipiteesen vaikuttamista. Kylvetään epäluuloa Nato-asiaa kohtaan. Liittymisen seurauksia suurennellaan ja niillä pelotellaan. Eripuraa luodaan suomalaisten keskuuteen, Pyykönen listaa.
Venäjä on ilmoittanut lukuisia kertoja, ettei se suhtaudu myötämielisesti Suomen ja Ruotsin mahdolliseen Nato-jäsenyyteen. Kremlin mukaan jäsenyydellä olisi seurauksia, jotka edellyttävät Venäjältä vastatoimia. Epämääräiset uhkaukset ja hyökkäyssota Ukrainassa ovat herättäneet huolen siitä, voisiko Venäjä hyökätä myös Suomeen.
Voi, mutta se ei ole todennäköistä, sanoo Pyykönen.
– En usko aseelliseen vaikuttamiseen. Se on sotatoimi. Seuraukset ovat sellaiset, joihin Venäjällä ei yksinkertaisesti ole aikaa vastata. Siihen vääntöön ei heidänkään mielestään kannata lähteä.
Suomen tulee sen sijaan varautua tietojärjestelmien ja logistiikan häiritsemiseen. Arjessa iskut voivat näkyä esimerkiksi energian- ja lämmöntuotannossa, tavaroiden kuljetuksissa sekä pankkipalveluissa.
Kyse on myös Naton uskottavuudesta
Valkoisen talon lehdistöpäällikkö Jen Psakitotesi viime viikolla, että Yhdysvallat turvaa Suomen ja Ruotsin turvallisuuteen liittyvät huolet Nato-hakuprosessin aikana. Tukea on luvannut myös Britannian pääministeri Boris Johnson.
Pyykösen mukaan Nato-maiden valtionjohdon ulostulot sekä vierailut ovat tärkeitä tuen osoituksia mahdollisen hakuprosessin aikana. Perinteisten diplomaattisten keinojen lisäksi Suomen turvallisuutta voidaan lisätä myös yhteisharjoituksilla ja "tykkivenediplomatialla".
– Voidaan lähettää laivasto-osastoja Suomeen kylään. Suomi kutsuu ja sitten ne tulevat aluevesiemme sisäpuolelle.
Sujuvan hakuprosessin takaaminen on Pyykösen mukaan myös Naton intresseissä.
– Kaikki tietävät, että täytämme vaatimukset. Jos tätä yritettäisiin häiritä Venäjän toimesta, niin se on myös Naton kysymys. Naton uskottavuus on kytköksissä siihen, miten Nato reagoi tähän.
Päijät-Hämeen käräjäoikeus antoi maanantaina 9. toukokuuta tuomiot laajassa petos- ja talousrikosjutussa.
Syytettynä oli kaikkiaan kahdeksan henkilöä, joista kaksi pääsyytettyä saivat useiden vuosien ehdottomat vankeustuomiot. 31-vuotias orimattilalaismies sai vankeutta kuusi vuotta ja 29-vuotias helsinkiläismies 4 vuotta ja 3 kuukautta.
Heidät määrättiin lisäksi maksamaan korvauksia yhteensä miljoonien eurojen edestä. Miehet huijasivat rahaa yksityishenkilöiltä ja velkaantuivat muun muassa verottajalle ja rahoituslaitoksille. Tuomiot tulivat muun muassa törkeistä petoksista ja kirjanpito- sekä huumausainerikoksista.
Orimattilalaismiehen tuomio lyheni hieman diagnosoidun peliriippuvuuden vuoksi. Lisäksi tuomiota lyhensi miehen aktiivinen yhteistyö viranomaisten kanssa rikoksen selvittämiseksi. Tapahtumat saivat alkunsa vuonna 2016 ja rikoksia ehdittiin tehtailla kolmisen vuotta.
Tuomiot eivät ole vielä lainvoimaisia.
Lisää Päijät-Hämeen uutisia Yle Areenassa: kuuntele, katsele ja lue mitä lähelläsi tapahtuu.
Akavan työmarkkinajohtaja, varatuomari Katarina Murto on Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n uusi puheenjohtaja.
Murron valinta selvisi jo ensimmäisellä äänestyskierroksella OAJ:n valtuuston kokouksessa Helsingissä. Murto sai yli puolet, 81 ääntä yhteensä 148:sta.
Toiseksi eniten ääniä, 30, sai apulaispormestarina Tampereella toimiva, vihreiden Matti Helimo.
Murto edustaa puoluekannaltaan kokoomusta.
– Tuntuu aivan mahtavalta, kiitolliselta ja nöyrältä. Nyt on vahva tuki tehdä OAJ:sta vahvempi, tehokkaampi ja vaikuttavampi ammattijärjestö, hä kommentoi valintaansa Ylelle.
Murto on toiminut opetustehtävissä kymmenen vuoden ajan tanssitaiteen lehtorina Teatterikorkeakoulussa. Vuodesta 2011 saakka hän on työskennellyt työmarkkina-alalla muun muassa SAK:n työehtoasioiden päällikkönä ja STTK:n johtajana.
Murrosta tulee OAJ:n ensimmäinen naispuheenjohtaja.
Murto aloittaa nelivuotisen puheenjohtajakautensa huomenna keskiviikkona. Hän seuraa tehtävässä vuodesta 2010 asti puheenjohtajana toiminutta Olli Luukkaista. Luukkainen ei enää asettunut ehdolle.
Katarina Murto on toiminut Akavan työmarkkinajohtajana.Toni Määttä / Yle
Murto astuu edeltäjänsä saappaisiin vaikeassa tilanteessa, keskellä kunta-alan repivää palkkakiistaa.
Opettajat päättivät lakkonsa tänään tiistaina, ja sovittelulautakunta julkaisi samalla uuden sovintoesityksen. Osapuolilta pyydetään vastausta esitykseen keskiviikkoon keskipäivään mennessä.
Olli Luukkaisella on yhä vahva rooli neuvotteluissa, sillä hän jatkaa Jukon hallituksen puheenjohtajana ja yhtenä kunta-alan pääneuvottelijoista. Juko on julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö.
Murto kommentoi omaa asemaansa käynnissä olevissa neuvotteluissa sanomalla, että siitä käydään keskustelua Luukkaisen kanssa.
Hän ei halua kommentoida esimerkiksi sitä, mitä tapahtuu seuraavaksi, jos sovintoesitys päätettäisiin hylätä.
– En lähde arvioimaan seuraavia askeleita. Yksi keskeinen kysymys on monivuotinen palkkaohjelma.
OAJ on vaatinut kunta-alalle viisivuotista palkkaohjelmaa, jossa palkat nousisivat yli yleisen linjan.
Sovittelua johtava alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen kertoi tiistaina esittävänsä ohjelmaa, jossa palkat nousisivat viiden vuoden aikana yhteensä noin 5,1 prosenttia yli yleisen linjan.
Murto sanoo, että neuvottelujen ratkeamisen jälkeen tärkeimpiä ratkottavia asioita alalla ovat muun muassa koulujen ryhmäkoot sekä opettajien kasvanut työkuorma.
– Ryhmäkoot ovat aivan liian suuria, oppimiseen on tullut erilaisia haasteita ja niihin ei ole saatavissa tukea. Opettajlle ja rehtoreille on tullut koko ajan lisää tehtäviä, Murto sanoo.
Hän haluaa, että koulutuksen perusrahoituksen tasoa nostettaisiin.
– Nyt on käännettävä suunta, että saadaan koulutuksen perusrahoitusta lisättyä pysyvästi.
Hän mainitsee tavoitteekseen myös opettajarekisterin perustamisen. OAJ on ajanut rekisteriä pitkään; sinne koottaisin tiedot kaikista pätevistä opettajista.
Aiheesta voi keskustella keskiviikkoon 11.5. klo 23 saakka.
Silmissä on hiekkaa, nenä vuotaa, aivastuttaa. Siitepöly on täällä taas.
Turun yliopiston Norkko-palvelusta näkee, että lähes koko eteläinen Suomi on pahanlaista siitepölyaluetta juuri nyt.
Pähkinäpensas ja leppä eivät enää tänä keväänä juurikaan vaivaa, mutta koivu on nyt niitäkin pahempi riesa.
Helpotusta oloon ja oireisiin
Pirkanmaan Allergia- ja astmayhdistyksen toiminnanjohtaja, sairaanhoitaja Terhi Hurme antaa seitsemän vinkkiä, joilla selvitä siitepölykaudesta hiukan helpommin.
1. Lähde lenkille vasta illalla tai aikaisin aamulla.
Siitepölyä on myöhään tai aikaisin ilmassa vähemmän kuin päivällä. Kostea sää on siitepölyallergiselle parempi ulkoiluilma kuin kuiva ja aurinkoinen.
2. Käytä ulkona P2-suojainta.
FFP2-maski on esimerkiksi se, jota moni nimitti korona-aikana suodatinpussiksi. P2 suojaa muun muassa siite- ja katupölyiltä paremmin kuin niin sanottu kirurginen maski FFP1.
Terhi Hurme vinkkaa lisäksi, että hengittäminen on helpompaa, kun valitsee venttiilillä varustetun P2 suojaimen.
3. Laita suodatinkangas tuuletusikkunoihin.
Makuuhuoneen ja muidenkin sisätilojen tuuletusikkunoihin kannattaa laittaa hiukkassuodatinkangas. Se vähentää sisään kulkeutuvan siitepölyn ja katupölyn määrä.
4. Puhdista ja pese tai vaihda suodattimet.
Parhaimmastakaan ilmansuodattimesta ei ole apua, jos siinä on tallella vielä viimevuotisetkin pölyt.
5. Pese pölyt pois itsestäsi.
Ulkona oleilun jälkeen ennen nukkumaanmenoa kannattaa käydä suihkussa ja pestä myös hiukset. Silloin iholle tai hiuksiin tarttuneet siitepölyhiukkaset eivät kulkeudu sänkyyn.
6. Kuivaa pyykit sisällä.
Pahimpaan siitepölyaikaan kannattaa ripustaa muun muassa lakanat sisälle kuivumaan. Raikkaassa tuulessa liehuessaan ne keräävät siitepölyt mukaansa liinavaatekaappiin ja sieltä edelleen sänkyyn.
7. Jos et pärjää muuten, hoida allergialääkityksesi kuntoon.
Jos kärsit kevään siitepölyistä, hanki ajoissa sopivat allergialääkkeet eli antihistamiinia, nenäsuihke ja silmätipat. Antihistamiini on aine, joka estää elimistöä erittämästä allergiaoireita aiheuttavaa histamiinia.
Onko sinulla hyviä vinkkejä allergiaoireiden taltuttamiseen? Voit kommentoida keskiviikkoon kello 23 asti.
Jyväskylän pohjoispuolella Nelostiellä Hirvaskankaalla hirviaitojen väliin eksynyt karhu on puhuttanut ihmisiä ainakin Uuraisilla.
Karhu havaittiin Hirvaskankaalla Uuraisten ja Äänekosken rajamailla maanantaina 9. toukokuuta iltakymmenen aikaan. Pedosta tiealueella on jaettu kuvia sosiaalisessa mediassa.
Karhun kerrotaan poukkoilleen tiellä edestakaisin ja yrittäneen päästä läpi riista-aidasta.
Karhun näki maanantaina pohjoisen suuntaan Viitasaarelle kotimatkalla ollut Juha Viinamäki. Hän kertoo tehneensä eläimestä ilmoituksen hätäkeskukseen ja varoitelleensa mahdollisesta vaarasta myös vastaantulevaa liikennettä vilkuttelemalla ajoneuvonsa valoja.
Viinamäki kuvailee tajunneensa kyseessä olleen karhun vasta kun eläin tietä ylittäessään kiipesi kohdalla olleen keskikaiteen yli. Kyse oli Viinamäen mukaan isokokoisesta, aikuisesta karhusta.
– Hiljentelin vauhtia ja katselin, kun karhu yritti ja yritti päästä aidasta läpi. Se juoksi lopulta pohjoista kohti aidan reunaa pitkin. Eläimestä näki, että hätä sillä oli, kun se ei oikein tiennyt mihin suuntaan mennä, kun autoja tuli, eikä se päässyt aidasta läpi. Oli se hätääntyneen näköinen, kuvailee Viinamäki.
Viinamäki toteaa, että kyseisellä tieosuudella nopeusrajoitus on sata kilometriä tunnissa ja tien läheisyydessä on asutusta.
– En tiedä tarkemmin karhun kohtalosta. Ei ole mitään ilmoitusta tai yhteydenottoa tullut hätäkeskukselta, vaikka sanoin, että voi soitella lisätietoja, jos on tarve. Ei myöskään Tilannehuoneessa näkynyt, että olisi kolaria ollut tuolla paikalla. Toivottavasti karhu pääsi aidasta yli. On se komea eläin ja mukava nähdä livenäkin, summaa Viinamäki kokemustaan.
Uuraisten riistanhoitoyhdistyksestä toiminnanohjaaja Rauno Salminen toteaa, ettei ole kuullut vastaavia tapauksia seudulta aiemmin. Hirvieläinten poukkoilu riista-aitojen välissä ei Salmisen mukaan ole sen sijaan mitenkään tavatonta.
Suurpeto tiealueella on Salmisen sanoin aina vaaratilanne ja poliisiasia.
Salminenkaan ei tiedä maanantaina illalla Nelostiellä havaitun karhun kohtalosta tarkemmin, mutta toteaa, että karhu voi kyllä päästä riista-aidan yli, koska kiipeää helposti puuhunkin.
Sisä-Suomen polisin tilannekeskuksesta vahvistetaan, että hätäkeskus sai maanantaina ilmoituksen tiealueella liikkuneesta karhusta. Eläin oli ilmeisesti päässyt omin avuin alueelta pois, koska poliisi ei petoa tavannut.
