Maanantai-illan erikoislähetyksessä arvioitiin, mitä Venäjän presidentin Vladimir Putinin lausunnot tarkoittavat sodan jatkon kannalta.
Putinilta ei kuultu voitonjulistuksia, ja sodanjulistukset ja liikekannallepano jäivät nekin puuttumaan.
Lähetyksen asiantuntijavieraina olivat Venäjän turvallisuuspolitiikan professori Katri Pynnöniemi, maanpuolustuskorkeakoulun erikoistutkija Pentti Forsström ja kansainvälisen politiikan professori Tuomas Forsberg.
Pynnöniemi arvioi lähetyksessä, että tilanne ei nyt ollut otollinen ilmoitukselle liikekannallepanosta.
– Putin haluaa pitää yllätyksen itsellään, ja nyt hän ei siihen pystynyt, Pynnöniemi kommentoi.
Forsström katsoi, että juhlapäivä ei ole oikea aika ja paikka tehdä julistuksia sodasta tai liikekannallepanosta.
– Kun sodassa on tullut tappiota ja menestyksiä, on liikekannallepano varmasti yksi varteenotettava vaihtoehto Venäjälle saada lisää sotilaallista voimaa, Forsström arvioi.
Pienimuotoinen liikekannallepano mahdollinen
Liikekannallepanoon liittyisi samalla merkittäviä riskejä, Pynnöniemi ja Forsström kommentoivat.
– Se voi kääntyä itseään vastaan kun tiedetään, että venäläinen nuori mies ei ole halukas lähtemään palvelukseen, ja kuka sinne sotaan haluaisi lähteä itseään tapattamaan, Forsström sanoi.
– Jos liikekannallepano epäonnistuisi, se olisi Kremlille aikamoinen katastrofi. Se voi olla viimeinen kortti, joka pitää ottaa käyttöön oikeassa hetkessä, Pynnöniemi sanoi.
Forsström piti mahdollisena, että Venäjä voisi julistaa liikekannallepanon pienimuotoisemmin, esimerkiksi jollakin rajatulla alueella. Laajaa liikekannallepanoa hän ei pitänyt tällä hetkellä todennäköisenä. Lisäjoukkoja Ukrainaan voidaan yrittää saada myös käskemällä reserviläisiä kertausharjoituksiin.
Forsbergin mukaan Venäjän politiikkaa tuntevat ovat arvioineet, että Putin ei ole ollut mobilisaation kannalla.
– Riskeinä liikekannallepalossa on, että se kohtaa vastustusta. Ja jos huonosti motivoituneelle porukalle sotilaita annetaan laajemmin aseet, pelätään, että ketä vastaan niitä käytetään, Forsberg sanoi.
Päätoimittaja: Suomalaiset ansaitsevat perusteellista turvallisuuspolitiikan teemojen käsittelyä
Yle Uutiset seuraa toukokuussa tehostetusti Suomen turvallisuuspolitiikan murrosta.
Suomen odotetaan tekevän historiallisen ratkaisun Natoon hakemisesta, Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa jatkuu ja länsimaat tekevät päätöksiä vastatoimista Venäjän hyökkäykselle.
Yle Uutiset käsittelee turvallisuuspolitiikkaa 9.5. alkaen toukokuun jokaisena maanantaina kello 20 alkavissa erikoislähetyksissä TV1:ssä ja Yle Areenassa.
Suoria lähetyksiä voi seurata myös Radio Suomessa. Ensimmäisessä erikoislähetyksessä aiheena on Venäjän voitonpäivä ja propaganda. Maanantai-iltojen erikoislähetykset tarttuvat päivän tärkeimpään turvallisuuspoliittiseen keskusteluun.
Ylen Uutis- ja ajankohtaistoimituksen päätoimittaja Riikka Räisänen sanoo, että tarve tehostetulle uutisseurannalle ja erikoislähetyksille on ilmeinen.
– Elämme historiallisten päätösten aikaa, jossa suomalainen yleisö ansaitsee mahdollisimman perusteellista, monipuolista ja luotettavaa turvallisuuspolitiikan teemojen käsittelyä. Turvallisuuden ja liittoutumisratkaisujen lisäksi Venäjän julmalla hyökkäyssodalla on laajoja vaikutuksia myös muun muassa hintoihin, energiaan, ruokaketjuun ja muuhun huoltovarmuuteen.
Räisänen toteaa, että koko Ylen uutiskone on nyt viritetty palvelemaan suomalaisten tiedontarvetta nopeasti muuttuneessa ja muuttuvassa tilanteessa.
– Seuraamme sekä itse sotatapahtumia että siitä kumpuavia kansalaisille tärkeitä teemoja Yle Uutisissa nyt tehostetusti kaikissa uutisvälineissämme, niin verkossa, televisiossa kuin radiossakin.
Illan erikoislähetyksen juontajana oli Sakari Sirkkanen, jonka lisäksi tulevia erikoislähetyksiä juontavat A-studion juontaja Annika Damström ja uutisankkuri Matti Rönkä. Suorat lähetykset ovat katsottavissa ja kuunneltavissa myös jälkikäteen Yle Areenassa.
Lue myös
