Helsingin suuret työmaat saavat rottapopulaatiot liikkeelle. Kaivinkoneiden aiheuttama tärinä ja maan muokkaaminen rikkovat maan alla olevat pesät ja käytävät, joten rotat pakenevat etsimään uusia elinympäristöjä.

Esimerkiksi Raide-Jokerin työmaiden lähellä asukkaat ovat huomanneet rottien liikkumista jopa päiväsaikaan. Maunulalainen, eläkkeellä oleva Jaana Kanninen suree istuttamiaan 160 sipulikukkaa, jotka kaikki on syöty.

– En heti osannut edes yhdistää rottiin, kun uudet kukkasipulit hävisivät heti seuraavana yönä. Myyrä ei tee samanlaista jälkeä, Kanninen sanoo.

Kanninen on aiemmin työskennellyt muun muassa Ylen ulkomaantoimittajana, ja hän on asunut nykyisessä kodissaan noin 14 vuotta. Vastaavanlaisia tuhoja ei ole ollut aiemmin, vaikka pihalla käy muitakin eläimiä. Tontti sijaitsee Helsingin Keskuspuiston vieressä.

– Naapurit ja minä olemme nähneet viimeisen noin vuoden aikana täällä muutamia rottia. Käsitykseni mukaan jos päiväsaikaan näkee yhdenkin rotan, niin se tarkoittaa, että siellä on aika iso rottayhteiskunta jo asumassa, Kanninen kommentoi.

Maunulan lähellä on kaksi isoa rakennustyömaata: pohjoispuolella Raide-Jokerin maanmuokkaukset ja eteläpuolella Postipuiston suuren asuinalueen rakentaminen.

Kaupunki tiedostaa ongelman – taloyhtiöt tilaavat itse torjunnan

Helsingin kaupungin ympäristötarkastaja Jukka Kiesi tunnistaa asukkaiden huolen, mutta pitää sitä lyhytaikaisena.

– Rotat liikkuvat ravinnon perässä, mutta ne lähtevät liikkeelle aina myös isommissa maansiirtotöissä, kuten Raide-Jokerin myötä, Kiesi sanoo.

Kiesin mukaan käytännössä rottien määrä vähenee, mutta niitä näkee enemmän, kun ne liikkuvat päiväsaikaan. Rotta on luontaisesti yöeläin.

– Kun ne sitten löytävät jotain muita paikkoja asustaa, kannatkin tasaantuvat. Rottia ei voi enempää olla kuin niille on ruokaa tarjolla, Kiesi sanoo.

Helsingin kaupungin ympäristöpalveluille on tullut tänä vuonna yhteensä 128 ilmoitusta rotista eri puolilta kaupunkia. Esimerkiksi yleisten alueiden rottahavainnoista tehdyt ilmoitukset menevät kaupunkiympäristön palautejärjestelmän kautta yleisten alueiden ylläpidolle.

– Ympäristöpalveluille ei kuitenkaan tule kaikki ilmoitukset, sillä tavallisesti asukkaat ilmoittavat rottaongelmasta isännöitsijälle, joka yleensä tilaa torjuntatyön, Kiesi sanoo.

Kiesin mukaan Maunulasta on tullut ilmoituksia kuudesta eri osoitteesta tänä vuonna.

Helsinki ryhtyi tilastoimaan ilmoituksia viime vuonna kesäkuussa Raide-Jokerin rakennustöiden alkamisen jälkeen. Puolessa vuodessa ilmoituksia kertyi yhteensä 150, joten tämän vuoden määrät ovat siihen verrattuna pienemmät.

– Työmailla on tehty yksittäisiä rottahavaintoja, mutta asukkailta ei ole tullut yhteydenottoja rottiin liittyen, sanoo viestintäasiantuntija Johanna Koivunen Raide-Jokerin viestinnästä.

Koivusen mukaan työmailla rotat eivät juurikaan näyttäydy, joten torjuntatoimenpiteitäkään ei siksi ole jouduttu tekemään.

Rottaongelmat ovat yleisiä kaupungeissa, missä niillä on ruokaa ja suojaa.

Kymmeniä torjuntakohteita kuukaudessa

Rottien torjuntatyötä tekevä Anticimex-yritys kertoo saavansa työtilauksia Helsingissä 50–100 kohteeseen kuukausittain, muulla Uudellamaalla lähes kaksinkertaisen määrän tilauksia Helsinkiin verrattuna.

Yritys suosii torjunnassa myrkyttömiä menetelmiä kuten sähköisiä älyloukkoja tai perinteisiä loukkuja. Viemäreissä rottia torjutaan älyviemäriansalla. Jossain tilanteissa käytetään myös myrkkyjä.

Sekä kaupunki että torjuntayritys kehottavat huolehtimaan jätteiden oikeanlaisesta kierrätyksestä ja pihojen siisteydestä, muun muassa leikkaamaan kasvustoa ja välttämään tavararöykkiöitä, joiden lomaan rotat voisivat tehdä pesänsä.

– On tärkeää poistaa pesintä- ja piilopaikat eli huolehtia kiinteistön ja sitä ympäröivän alueen kunnossapidosta, harventaa tai poistaa runsas maan ja rakennusten lähellä oleva kasvusto sekä varmistaa rakennusten tiiviys jyrsijöiden sisäänpääsyn estämiseksi, sanoo palvelupäällikkö Jukka Pohjanoksa Anticimex-yrityksestä.

Voit vaikuttaa rottien ruoansaantiin

Jätehuoltotilojen tulisi olla jyrsijöiltä suojattuja ovia ja rakenteita myöten. Jätesäiliöt on pidettävä suljettuina ja hyvässä kunnossa.

– Jäteastioiden pohjatulppien on oltava paikoillaan, eikä jäteastioissa saisia olla ylitäyttöä, eikä jätteitä saa jättää lattioille tai maahan, Pohjanoksa muistuttaa.

Biojätteet tulee kierrättää asianmukaisesti, eikä niitä saa päästää viemäriverkostoon, jossa ne toimivat rottien ravintona. Torjuntaa on tarvittaessa syytä laajentaa myös viemäriverkostoon.

– Torjuntaa vaikeuttaa se, että varsin usein tilaajana on esimerkiksi yksi taloyhtiö, ja on mahdollista, että ongelmaa esiintyy monin paikoin laajemmalla alueella, Pohjanoksa painottaa.

Pohjanoksa suosittelee laajemman kokonaisuuden kartoittamista ja torjunnan tekemistä riittävän laajalla alueella samanaikaisesti.

Yhtenä ongelmana kaupunki ja torjuntayritys näkevät lintujen huolimattoman ruokinnan. Jos siemenet putoavat maahan lintulaudalta tai pahimmassa tapauksessa leivänmuruja ja siemeniä kylvetään maahan, rotat löytävät nopeasti ruokintapaikan.

– Lintujen ruokinnalla voi pahimmillaan houkutella rottia kiinteistöjen pihoille, sanoo Jukka Kiesi Helsingin kaupungilta.

Voit keskustella aiheeta 14.11. kello 23:een saakka.

Lue myös:

Rotta hyppäsi roskiksesta Armi Pohjansaron päälle: "Ehdin suojata kädellä kasvoja, ja se lensi olkapään yli" – Helsingin Kontulassa rottasota

Tältä näyttää rasvan riivaamassa viemäriverkostossa: pääkaupunkiseudun viemäreihin tulee tukos sata kertaa vuodessa, nyt niitä estetään tekoälyn avulla

Koronakriisi näyttää ajaneen rotat Helsingin Kalliosta lähiöihin – syynä ravintolajätteen väheneminen, arvelee tutkija

Helsingissä voi olla jopa puoli miljoonaa rottaa – tuholaistorjuja on löytänyt rotan niin suihkun lattiakaivosta kuin olohuoneesta syömästä sipsejä

Pelonsekainen.

Näin tunnelmansa kiteyttää kokenut ravintoloitsija Tomi Björck uusimman ravintolansa avajaisten kynnyksellä.

Äkkiseltään voisi kuvitella, että pelko aiheutuisi siitä, että Björck on keskellä koronapandemiaa ja keskellä pahinta ravintola-alan kriisiä kylmäpäisesti avannut kaksi uutta ravintolaa Helsinkiin.

Sen sijaan Björckin vatsapohjan pyöräyttää aivan eri asiat: uusimman ravintolan ruoka, keittiö, sali, tunnelma, sisustuselementit, cocktailit, baari, keittiön raaka-aineet, logistiikka ja se, että henkilökunnalla olisi hyvä olla.

– Pelko tulee siitä, että haluaa aina onnistua täydellisesti ja ravintolassa se on yleensä täysin mahdotonta. On niin paljon pelaajia ja osa-alueita, mitä pitää ottaa huomioon. Huomattuja virheitä sitten periaatteessa korjaillaan koko ajan, Björck selventää.

Työprojektit Helsingissä olivat tiedossa jo ennen pandemiaa

Tänä vuonna 40 vuotta täyttänyt Björck sanoo olleensa alalla 25 vuotta.

Vuonna 2009 hän perusti ensimmäisen oman ravintolansa, Farangin, Helsingin keskustaan. Sen jälkeen uusia ravintoloita syntyi hurjaa tahtia niin Helsinkiin, Tukholmaan kuin Sydneyyn.

Viimeiset vuodet Björckin perheen koti on ollut Sydneyssä, Australiassa. Toukokuusta lähtien perhe on kuitenkin ollut Suomessa.

Tomi Björckin mukaan työprojektit olivat olleet tiedossa jo pidemmän aikaa, eikä väliaikainen paluu pohjolaan varsinaisesti liittynyt koronapandemiaan.

– Muutos on kyllä tehnyt tosi hyvää koko perheelle. Pojat ovat oppineet suomea ja on ollut kivakokea suomalainen koulu. Tämä on antanut paljon pojille, että tietävät mistä perhe ja sukujuuret tulevat. Vähän näimmeluntakin, kun kävimme syyslomalla pohjoisessa.

Samaan hengenvetoon Björck toteaa, että Suomessa ollaan töissä ja yrittäjinä he ovat puolisonsa Minka Björckin kanssa täällä 24 tuntia vuorokaudessa kaikkien saatavilla.

Yksin ei olisi uskaltanut, Björck luottaa tiimin osaamiseen

Koronapandemia on merkinnyt kylmää kyytiä ravintoloitsijoille.

Esimerkiksi suomalaisen ravintola-alan konsernin NoHo Partnersin tulos on romahtanut tuntuvasti. Konsernin tunnetuimpia brändejä ovat muun muassa Palace, Savoy, Löyly, Elite, Sandro ja Yes Yes Yes.

NoHo Partners arvioi, että liikevaihdosta suli tammi–syyskuun aikana 100 miljoonaa euroa. Marraskuun liikevaihdon arvioidaan jäävän alle 50 prosenttiin edellisvuodesta, ja liiketoiminnan operatiivisen kassavirran olevan negatiivinen.

• Lue lisää: Ravintolakonserni Noho Partnersin tulos romahti koronan takia

Alan madonluvuista huolimatta, Tomi Björck avasi marraskuussa 13. ravintolansa. Boon Nam jatkaa Björckin aasialaisvaikutteisten ravintoloiden sarjaa tarjoilemalla thai-keittiön makuja St. George -hotellin tiloissa.

Elokuussa ovensa ehti jo avata Björckin toinen tulokas: Taiwanista ja Hong Kongista inspiraationsa ammentava Lily Lee.

Björck toteaa, että jos hän olisi yksin perustamassa ravintolaa tällaisena ajankohtana, olisi se jäänyt tekemättä. Nyt hänen mukaansa koossa on tiimi, johon luottoa riittää. Pandemiasta ei ole sen suuremmin keittiössä keskusteltu, vaan on keskitytty omaan tekemiseen.

– Olen avannut ympäri maailmaa myös muille ravintoloita – niin sanotusti harjoitellut muiden rahoilla. En enää tässä vaiheessa ala omilla rahoilla harjoittelemaan, Björck lisää.

Lily Lee sai kovaa kritiikkiä Helsingin Sanomien Nyt-liitteen arvostelussa, jossa muun muassa kirjoitettiin kampasimpukkasashimin maun kadonneen "tympeän chilisen kastikkeen alle, joka muistutti kebabkioskin tulista soosivaihtoehtoa".

Björck kuittaa kritiikin, sillä asiakkaat ovat pitäneet ravintolasta, ja se on hänen mukaansa täynnä.

– Jos heti ei löydy ymmärrystä sille, mitä me teemme, niin se on vaan meidän tapa kouluttaa ihmisiä. Arvostelut ovat arvosteluja. Välillä ne ovat henkilökohtaisia ja välillä ne ovat ravintolaan liittyviä, mutta pitää keskittyä omaan tekemiseen, omaan näkemykseen.

"Yhden kastikkeen tekeminenkin on monimutkainen kuvio, niin en lähde muiden duuneja arvostelemaan"

Marraskuun alussa uudet alueelliset ravintolarajoitukset astuivat voimaan.

Alkoholin anniskeluun keskittyviä yökerhoja, baareja ja pubeja rajoitetaan tiukemmin, ruokaravintoloita ja kahviloita kevyemmin.

• Lue lisää: Uudet ravintolarajoitukset: Viidessä kiihtymis- ja leviämisvaiheen maakunnassa yökerhojen ja baarien valomerkki tulee klo 22, paikat kiinni klo 23

Käytännössä esimerkiksi Uudellamaalla yökerhojen, baarien ja pubien on lopetettava alkoholin anniskelu kello 22. Nämä pääosin alkoholia tarjoilevat ravintolat pitää laittaa kiinni kello 23.

Muut ravintolat, kuten ruokapaikat, voivat olla auki kello 24:een, mutta anniskelu pitää lopettaa kahta tuntia ennen sulkemista.

Tomi Björck ei ole kovin innokas kommentoimaan hallituksen ravintolarajoituksia.

– En lähde sotkeutumaan politiikkaan, kun tiedän, miten monimutkainen kuvio se on. Yhden kastikkeen tekeminenkin on monimutkainen kuvio, niin en lähde muiden duuneja arvostelemaan.

Björck kuitenkin sanoo pitävänsä hallituksen päätöksiä melko järkevinä, mutta pohtii vaikuttaako yhden tunnin nipistäminen anniskelusta tai aukiolosta lopulta muuhun kuin siihen, että ihmisiltä lähtee työpaikat alta.

– Esimerkiksi meillä baarimestareiden ja tarjoilijoiden vuorot ovat todella, todella lyhyet. Heille voi antaa tosi vähän tunteja. Vaikuttaako se oikeasti pandemian hallintaan, että anniskelu loppuu kymmeneltä? Tai että anniskelu loppuisi kahdeltatoista, ja sitten kaikki pihalle samantien, niin onko sillä jotain väliä – tuskinpa.

Työntäyteinen visiitti Helsingissä alkaa olla ohi. Kuukauden päästä Björckin perhe pakkaa laukkunsa ja palaa kotiinsa Australiaan.

– Nämä uudet yritykset olen pystynyt tekemään kimpassa sellaisten ihmisten kanssa, kenen kanssa olen pitkään halunnut tehdä töitä. Myöskin ihmissuhteiden kannalta Suomessa oleminen on ollut tosi makee juttu.

– Koti vaan tällä hetkellä on Australiassa. Kyllä Suomeen on kaipuu kuitenkin aina, että ei siitä pääse mihinkään.

Lue myös:

Ravintolakonserni Noho Partnersin tulos romahti koronan takia

Pikkujoulujen määrä romahti, ravintolat tyhjän päällä – MaRa: "Edessä on kuolemanlaakso"

Paikallisten asukkaiden oikeus metsästää kansallispuistoissa on keskeisessä roolissa varsinkin laajojen kansallispuistojen hyväksyttävyydelle. Pohjoisen kansanedustajien mielestä oikeuteen ei pitäisi nytkään kajota, vaikka metsästysturvallisuudesta onkin syytä keskustella.

Yle kysyi Pohjois-Suomen kansanedustajilta pitäisikö metsästystä kansallispuistoissa rajoittaa nykyistä enemmän lisääntyneen retkeilijämäärän takia.

Vain Oulun vaalipiirin vihreiden kansanedustaja Jenni Pitko kannattaa rajoitusten tiukentamista. Kategorista metsästyskieltoa hänkään ei kannata, mutta rajoituksia tulisi Pitkon mielestä tarkastella uudelleen riskien minimoimiseksi.

– Metsästys on totta kai myös hyvä tapa liikkua luonnossa ja sille täytyy olla mahdollisuuksia. Kansallispuiston lähtökohtainen toiminta on kuitenkin luonnonsuojelu ja ihmisten virkistäytyminen, Pitko sanoo.

Ilman metsästysoikeutta kansallispuistoja ei ehkä olisi

Metsähallituksen Luontopalvelujen Lapin aluejohtaja Jyrki Tolonen muistuttaa, että metsästysoikeudesta on säädetty puistokohtaisesti laeissa, joilla kansallispuistot on perustettu.

– Ilman metsästysoikeutta puistoja tuskin olisi perustettu, olen siitä aika varma lappilaisia ihmisiä tuntien, Tolonen sanoo.

Metsästyksen turvallisuus retkeilijöiden suosimissa kansallispuistoissa nousi keskusteluun, kun maastopyöräilijä kuoli lokakuussa metsästäjän luotiin Urho Kekkosen kansallispuistossa.

Poliisi tutkii asiaa törkeänä kuolemantuottamuksena, mutta tutkinnanjohtaja Marko Ijäs on kertonut, ettei poliisi epäile tahallisuutta.

Tietojen mukaan lintumetsällä ollut metsästäjä oli metsästystilanteessa ampunut kiväärillä ja luoti oli osunut retkeilijään. Tarkempia tietoja poliisin onnettomuustutkinnasta ei vielä ole saatavissa.

Lue lisää: Maastopyöräilijän kuolema pysäytti metsästäjät pohtimaan keinoja parantaa turvallisuutta – "Laukaus lähtee vain kun tiedetään, ettei riskiä aiheuteta muille"

Metsähallitus: Kansallispuistoissa voi yhä retkeillä turvallisesti, UKK-puiston traaginen onnettomuus on ääriharvinainen

Haulikko on turvallisin metsästysase

Linnustuksessa on hyvin tavallista, että puussa istuvaa lintua ammutaan viistosti ylöspäin. Mikäli luoti ei osu kohteeseen tai lävistää kohteen ilman, että se vaurioituu, luoti voi lentää jopa kilometrien päähän.

Rovaniemeläisen kokeneen metsästys- ja aseharrastajan Erkki Jäntin mielestä vaara-aluetta saataisiin pienennettyä käyttämällä lyhytkantoisempia aseita ja panoksia.

Metsästyslaki määrittelee sen, millaisella luotiaseella mitäkin riistaeläintä saa metsästää. Jäntti muistuttaa, että esimerkiksi pyyn metsästykseen riittää tavallinen pienoiskivääri.

– .22 Winchester Magnum, eli pikkuisen isompi käy metsollekin, Jäntti sanoo.

Turvallisin ase on Jäntin mukaan haulikko, jolla voi ampua lintua enimmillään 35-40 metrin päästä. Itse ladatulla haulipanoksella tehoa ja kantavuutta voi saada reilusti lisää.

Taustan turvallisuuden selvittämisessä esimerkiksi kännykän karttaohjelmat ovat Jäntin mielestä hyvä apu. Niistä näkee reitit, laavut ja tulipaikat.

– Kannattaa myös valita, jos mahdollista, ampumapaikka, jossa ampumasuunnassa on puita takana eikä aukkoa. Silloin luoti osuu puihin, muistuttaa Erkki Jäntti.

Vastuu on kuitenkin viime kädessä aina metsästäjällä itsellään.

Kansanedustajat eivät kiristäisi rajoituksia

Ylen kyselyyn metsästysoikeuksien rajoittamisesta kansallispuistoissa vastasi 17 Lapin ja Oulun vaalipiirin kansanedustajaa. Heistä 15 vastasi kysymykseen yksiselitteisen kielteisesti.

Ainoa rajoituksia kannattava oli vihreiden Jenni Pitko, perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Juuso taas vastasi, ettei osaa sanoa mitä pitää tehdä.

Kokoomuksen rovaniemeläinen kansanedustaja Heikki Autto vetoaa onnettomuuden ainutlaatuisuuteen.

– Koska kysymyksessä on täysin poikkeuksellinen tapaus, ei sen pohjalta voi, eikä pidä tehdä lainsäädännöllisiä muutoksia.

Myös kansanedustajien vastauksista nousi esille se, että paikallisten metsästysoikeuden säilyttäminen laajoja kansallispuistoja perustettaessa on ollut tärkeä tekijä siinä, että puistot ovat saaneet paikallisyhteisöjen hyväksynnän.

Metsähallituksen luontopalveujen Lapin aluejohtajan Jyrki Tolosen mielestä metsästyksellä voi olla kansallispuistoissa myös luonnonsuojelun kannalta suotuisaa merkitystä. Se voi esimerkiksi estää hirvikannan kasvamista liian tiheäksi.

Tolonen muistuttaa, että aluehallintovirastot voivat paikallisesti ja määräaikaisesti asettaa metsästyskieltoja kansallispuistoihin tai muille suojelualueille.

Näin on tehty esimerkiksi Oulangan kansallispuiston Pienen karhunkierroksen lähellä ja muutamissa muissa kohteissa Pohjois-Pohjanmaalla.

Ympäristöministeri Krista Mikkonen (vihr.) selvityttää Metsähallituksella parhaillaan, ovatko kansallispuistojen metsästysmääräykset turvallisuuden kannalta ajan tasalla kasvavan kävijämäärän kanssa.

Pitäisikö retkeilijöiden suosimissa kansallispuistoissa Pohjois-Suomessa rajoittaa metsästysoikeutta myös paikallisilta? Osallistu keskusteluun sunnuntaihin kello 23 saakka.

Katso Yle Areenassa: Ylen aamu tänään: Metsästysonnettomuudet puhuttavat ihmisiä – miksi kansallispuistoissa saa metsästää? Katso lähetys tästä

Britanniassa pääministeri Boris Johnsonin tärkein avustaja Dominic Cummings näyttää jättäneen tehtävänsä odotettua aiemmin. Eilisiltana Cummingsin nähtiin poistuvan pääministerin virka-asunnosta kantaen henkilökohtaisia tavaroitaan.

Brittiläisten tiedotusvälineiden mukaan Cummings jättää tehtävänsä saman tien. Etukäteen oli arveltu, että Britannian EU-eroon johtaneen kampanjan pääarkkitehteihin kuulunut Cummings jatkaisi tehtävässään vielä vuoden loppuun asti.

Cummingsillä oli keskeinen rooli EU-eroa ajaneessa kampanjassa ennen vuoden 2016 kansanäänestystä. Hän kerrotaan muun muassa olleen vastuussa iskulauseesta, jolla annettiin ymmärtää, että eroaminen EU:sta säästäisi 350 miljoonaa puntaa viikossa. Äänestäjille kerrottiin, että "säästyneet" rahat voitaisiin käyttää kansalliseen terveydenhuoltoon NHS:ään.

Muun muassa Britannian tilastokeskus huomautti jo kampanjan aikana, että luku ei pidä paikkaansa.

Cummingsia syytettiin koronarajoitusten rikkomisesta

Yleisradioyhtiö BBC:n tietojen mukaan Cummings jatkaa vielä jonkin aikaa työntekoa kotoa ja valmistelee hallituksen koronatoimia. Cummings joutui aiemmin kovan arvostelun kohteeksi, kun hänen tulkittiin rikkoneen Britannian koronarajoituksia.

Cummings ajeli kevällä satoja kilometrejä Englannin halki, vaikka hänellä oli koronaan viittaavia hengitystieoireita. Samaan aikaan hallitus oli kehottanut kansalaisia pysymään kotona.

Jotkut konservatiivisen puolueen parlamentin jäsenet ovat myös arvostelleet Cummingsin asemaa todeten, että neuvonantajat ovat saaneet liikaa valtaa vaaleilla valittujen poliitikkojen kustannuksella.

Alla olevan valikon kautta pääset lukemaan oman maakuntasi tilanteen koronaviruksen osalta.

Lue myös:

Kysymyksiä ja vastauksia koronaviruksesta

Uusimmat tiedot koronaviruksesta

Yhdysvalloissa korona on päässyt luikertelemaan maan istuvaa presidenttiä Donald Trumpia ja seuraavaa presidenttiä Joe Bidenia turvaavaan salaiseen palveluun, kertovat yhdysvaltalaismediat.

Washington Post -lehden mukaan yli 130 salaiseen palveluun kuuluvaa on saanut koronavirustartunnan tai joutunut karanteeniin oltuaan lähikontaktissa tartunnan saaneen kanssa. Ainakin 30 salaisen palvelun jäsentä on saanut positiivisen testituloksen viime viikkojen aikana, kertoo puolestaan New York Times -lehti (NYT). Lisäksi lehti kertoo, että noin 60 salaisen palvelun virkamiehen on käsketty jäädä karanteeniin.

NYT:n mainitsemat henkilöt kuuluvat viraston niin sanottuihin virkapukuisiin joukkoihin, jotka eroavat jokseenkin paremmin tunnetuista, usein pukuihin tälläytyneistä agenteista, jotka suojelevat muun muassa presidenttejä. Univormuihin sonnustautuneet joukot suojelevat muun muassa Valkoista taloa ja varapresidentin kotia sekä katsastavat väkijoukkoja julkisissa tilaisuuksissa, kertoo NYT.

Ainakin neljäs kerta, kun korona riepottelee virastoa

Trumpin sisäpiirissä on ollut syksyn aikana useita tartuntoja, ja hallinto on järjestänyt viime aikoina useampia tapahtumia, joissa ei ole noudatettu tarkasti koronasuosituksia. Aiemmin tässä kuussa Valkoisessa talossa järjestettiin muun muassa presidentinvaalivalvojaiset. Tapahtuman jälkeen useampi virkamies ilmoitti saaneensa positiivisia tuloksia koronatesteistään. Koronatartunta on todettu muun muassa Trumpin kansliapäälliköllä Mark Meadowsilla. Trump sairastui itsekin virukseen vaalikampanjansa aikana.

NYT:n mukaan on jokseenkin epäselvää, miten salaisen palvelun jäsenet ovat tartuntoja saaneet. Lukuiset salaisen palvelun jäsenet ovat kuitenkin kulkeneet Trumpin kanssa ympäri maata kampanjatilaisuuksissa, joihin osallistuneista valtaosa on ollut maskitta, eivätkä monet virkamiehetkään ole maskeja käyttäneet. Tämä ei ole myöskään ensimmäinen kerta, kun korona iskee salaiseen palveluun. NYT:n mukaan kyseessä olisi ainakin jo neljäs kerta pandemian aikana, kun virus on levinnyt laajemmin viraston sisällä.

Uutistoimisto AFP:n mukaan lukuisat salaisen palvelun agentit joutuivat eristäytymään Trumpin Oklahoman Tulsassa kesäkuussa järjestetyn kampanjatilaisuuden jälkeen. Sama tapahtui myös heinäkuussa Floridan Tampassa järjestetyn tilaisuuden jälkimainingeissa Myös salaisen palvelun Marylandin osavaltiossa sijaitsevassa koulutuskeskuksessa on ollut tartuntarypäs.

Agentit olleet kampanjatilaisuuksissa hammasta purren

New York Timesin mukaan useat salaisen palvelun agentit ja virkapukuiset jäsenet olivat kertoneet vaalikampanjan viimeisten viikkojen aikana, että haluaisivat välttää kampanjatapahtumiin matkustamista tartuntariskin vuoksi. Salaisessa palvelussa on yhteensä noin 7 000 työntekijää, kertoo AFP. Washington Postin mukaan virkapukuisessa joukko-osastossa on noin 1 300 jäsentä.

AFP:n mukaan salaisen palvelun edustaja Julia McMurray sanoi, ettei virasto aio antaa yksityiskohtaisia tietoja koronatartunnoista ja perusteli kantaa yksityisyydellä ja toiminnan turvaamisella.

– Työvoimamme terveys ja turvallisuus on tärkeintä, hän sanoi ja vakuutti viraston arvioivan jatkuvasti koronapandemian aikana toimimisen vaatimuksia. Hänen mukaansa pandemia ei ole heikentänyt viraston tehtävien hoitamista.

– Sähän olet kehittänyt uuden tiputanssin! huikkaa musiikkituottaja Risto Asikainen laulaja Stigille.

Muusikoilla on työhuoneet saman helsinkiläisen musiikkikustantamon tiloissa.

Asikainen viittaa tanssilla Stigin versioon Kuningaskobra-kappaleesta, johon on keksitty uudet tanssiliikkeet. Stig esitti biisin Vain elämää -ohjelmassa muutama viikko sitten, ja siitä tuli välitön hitti.

Kappale nousi suoratoistopalvelu Spotifyn kärkeen. Se on Stigin ensimmäinen listaykkönen. Tanssin, tai ennemminkin käsiliikkeiden, ansiosta biisistä on tullut myös viraalihitti videopalvelu Tiktokissa.

Nuoremmille lukijoille tiedoksi, että tarkkoja käsiliikkeitä noudattanut tiputanssi oli muodissa 1980-luvun alussa. Sitä tanssittiin Linnan juhlissakin.

Palataan tarkemmin Stigin Kuningaskobra-tanssin syntymiseen myöhemmin tässä jutussa.

Stig, oikealta nimeltään Pasi Siitonen, on hämillään Vain elämää -ohjelman tuomasta uudesta suosiosta. Hänen mukaansa yleisön ennakko-odotukset ohjelmaa kohtaan eivät olleet korkealla, sillä kyseessä on jo 11. tuotantokausi. Mutta ainakin Stigin kohdalla asia on mennyt päinvastoin. Ohjelman kautta artistista on tullut suositumpi kuin koskaan.

– Kivahan se on saada huomiota ja suosiota, mutta pakko myöntää, että se on välillä alkanut pikkusen stressaamaan. Mutta sitten olen ajatellut, että nautitaan tästä nyt niin kauan kuin se kestää, 42-vuotias Stig pohdiskelee.

Vain elämää -ohjelma on luonut kuvan ujosta muusikosta, joka laittaa lavalla bileet pystyyn luomansa hahmon kautta. Suurelle yleisölle ovat tulleet tutuksi myös hänen härskit biisinsä, joista ainakin Ressu Redfordin ja Mariskan ronskit versiot saivat sosiaalisen median kuohahtamaan. Joidenkin mielestä kappaleet eivät olleet lasten korville sopivia.

Vain elämää -ohjelma on viikon mittainen muusikkojen leiri. Stig kertoo löytäneensä sen aikana itsestään uusia puolia. Kuten sen, että hän tutustui niin vaivattomasti muihin muusikoihin.

– Oli yllättävää, kuinka läheisiksi tultiin noiden tyyppien kanssa viikon aikana. En ole yleensä aikuisiässä saanut uusia ystäviä hirveän nopeasti.

Nimmareiden jakoa jo lapsena

Kirjoittaminen oli Helsingissä syntyneelle Pasi Siitoselle nuorena vaikeaa. Hän ei saanut ajatuksiaan paperille. Sanojen tuottaminen tuntui tahmealta. Lukiossa jokin lukko sitten aukesi äidinkielenopettajan ansiosta.

– Jotain tapahtui, että uskalsin ylipäätään mitään kirjoittaa.

Musiikin pariin Siitonen päätyi jo kuusivuotiaana, kun hän aloitti klassisen pianonsoiton opinnot. Varhaisteininä piano vaihtui bändikuvioihin. Viidennellä luokalla hän lauloi bändissä, joka soitti covereita Ne Luumäet -punkrockbändin coverkappaleista.

Esiintyminen koulun juhlasalissa pidetyssä bänditapahtumassa oli Siitosen ensikosketus esiintymiseen.

– Sain jo välitunnillakin maistaa suosiota, kun frendit tulivat pyytämään nimmareita, mies virnistää.

Sanoittamisen ja laulamisen taidot puhkesivat kukkaan kuitenkin vasta paljon myöhemmin, ja sitä varten piti keksiä hahmo.

Stig-hahmo syntyi vahingossa

Lähes kaksimetrinen Stig herättää huomiota. Eikä niinkään pituutensa takia vaan koko olemuksellaan. Hänen tavaramerkkejään ovat viikset, kasarityyliset insinöörilasit, lippis ja olkapäille asti roikkuva takatukka.

Tyyli syntyi puolivahingossa, kun Siitosen piti astua ensimmäistä kertaa lavalle sooloartistina Stig Dogg nimellä vuosituhannen alussa. Hänellä oli tuolloin parta, joka ei sopinut räppärin imagoon. Hän ajoi pois partaansa juuri ennen keikkaa ja huomasi, että jäljelle jääneet viiksethän ovat aika vitsikkäät.

Stig Dogg oli hahmona parodia amerikkalaisesta räpistä ja r&b:stä, johon kuului tuohon aikaan rahalla ja naisilla leveily.

– Stig Dogg oli hahmo, joka luuli asuvansa Amerikassa isoissa r&b-kuvioissa, vaikka tekikin keikkaa täällä pubeissa ja kavereiden bileissä. Se jaksoi itseä ja kavereita huvittaa, ja siitä lähti sitten homma leviämään.

Huumorihahmo antoi ujolle Siitoselle rohkeutta esiintyä ihmisten edessä.

– Ilman tuota hahmoa ei olisi tullut mieleenkään mennä laulamaan ihmisille. Ja kun pääsi kirjoittamaan hahmon kautta, niin se avasi sanaisen arkun. En olisi varmaan saanut yhtään biisiä aikaiseksi, jos en olisi sitä hahmoa keksinyt.

Sanoituksiin Siitonen oli saanut innoituksen toisten räppäreiden; Edu Kehäkettusen, Setä Koposen ja Davon biiseistä. Niissä ei korostettu omaa itseä kuten räpissä yleensä, vaan tekstit käsittelivät juhlimista ja naisia toisinaan epäkorrektistikin.

Stig Doggin kappaleissa osa sanoituksista on huomattavan härskejä.

– En tiedä, miksi ne tuollaisina sieltä ryöpsähtivät, kun en nyt ole mikään erityisen härski jäbä kuitenkaan ikinä ollut.

Hupiprojekti alkoi kuitenkin jossain vaiheessa puuduttaa. Hahmo alkoi tuntua taakalta.

– Koin, että se vitsi on kulunut, ja aika on ajanut sen ohi. Siinä oli lopettaminenkin lähellä.

Vuonna 2012 Siitonen uudistautui, kun hän osallistui Uuden musiikin kilpailuun artistinimellä Stig ja kappaleella Laululeija. Samalla musiikkityyli muuttui akustisemmaksi. Myöhemmin ilmestyneet kappaleet kuten Niks ja naks ovat jatkaneet Stigin pehmeämmän puolen esiintuomista.

– Aika vähän Stigissä on enää sitä alkuaikojen hahmoa jäljellä. Stig on nykyisin aika lähellä tätä siviili-Pasia.

Ei pelkkä vitsi

Hahmona esiintymisen kääntöpuoli on se, että yleisö ei välttämättä ota artistia vakavasti. Siitosen mukaan meni kauan niin, että monikaan ei tiennyt, että hän tekee itse omat kappaleensa tai että hän tekee musiikkia myös toisille artisteille ulkomaita myöten.

Siitosta itseään asia ei ole harmittanut, mutta hänen äitiään kyllä.

– Äiti haluaisi, että ihmiset näkisivät minussa muitakin puolia. Ehkä Vain elämää -ohjelma on auttanut siinä ja tyynnyttänyt äidinkin mieltä, muusikko naurahtaa.

Siitonen kokee, että hänellä on hyvä tasapaino Stigin kanssa tällä hetkellä. Hän voi tehdä niin bilebiisejä kuin herkempiäkin kappaleita.

– Biisin päähenkilö ei ole välttämättä kaikkien alojen voittaja tai naisten suurin suosikki. Olen päässyt kirjoittamaan antisankaritarinoita, jotka ovat ehkä enemmän lähellä omaa elämää.

Muusikko haluaisi astella fanittamansa, tänä vuonna menehtyneen Jope Ruonansuun jalanjäljissä. Siitonen ihailee sitä, että koomikko teki parikymmentä vuotta huumorimusiikkia ja julkaisi sitten aivan yllättäen herkkiä kappaleita sisältäneen albumin.

– Ruonansuu on ollut minulle esikuva. Siihen voisi tähdätä, että pystyisi tekemään tuollaisen takin käännöksen jossain vaiheessa. Ja sen jälkeen voisi taas jatkaa Kuinka paljon mahtuu pieneen Hiaceen -meiningillä, Siitonen pohdiskelee viitaten yhteen Ruonansuun huumoripitoisista suosikkikappaleista.

Stig unohtuu hiekkalaatikkolla

Vain elämää -ohjelma on tuonut Stigille uusia faneja. Kadulla yhä useampi tulee juttelemaan ja kiittelemään musiikista.

Siitonen kertoo, että Stig-hahmo karisee häneltä itseltään siinä vaiheessa, kun hän palaa sunnuntaina keikoilta ja vie pienet lapsensa hiekkalaatikolle. Samalla hän tapaa asuinalueen muita vanhempia, joiden kanssa voi jakaa arkisia asioita.

– He ovat nähneet muutakin kuin mitä on telkkarissa ja lehdissä. Tuolla pihoilla on kivaa, kun ei tarvitse siellä starbana pyöriä.

Bileet jatkuvat

Stigin kädet viuhtovat ilmassa, kun hän esittää Kuningaskobra-kappaleeseen tehtyä tanssia. Sen kehitti hänen ystävänsä, musiikkituottaja DJPP.

Stig kertoo, että kollega oli keksinyt liikkeet mökillään kaksi päivää ennen biisin kuvauspäivää.

– Hänellä oli minulle tarkat ohjeet, ja hän lähetti minulle videon, missä hän näytti, että pitää olla napakat ja käärmemäiset liikkeet.

Vain elämää -ohjelman muusikkoleiri saa usein luovuuden kukkimaan, kun artistit tapaavat itselleen tuntemattomia muusikoita. Stig kertoo, että tämän kauden osallistujat ovat jo puhuneet yhteistyöstä eri kokoonpanoissa.

Artisti itse aikoo julkaista uutta musiikkia ohjelmakiireiden jälkeen. Hän aikoo tehdä “suuria rakkauslauluja” ja toivoo niiden saavan avomielisen vastaanoton.

– Mutta sen voin luvata, että eivät ne bilerallit ole minnekään jäämässä. Se on kuitenkin ydinjuttuni. Bileet pystyyn! Se on Stigin hommaa, ja sitä aion tehdä jatkossakin.

Nenäpäivän keräyspottiin kertyi perjantain suoran lähetyksen loppuun mennessä yli 3,3 miljoonaa euroa. Potti on 1,25 miljoonaa euroa enemmän kuin vuosi sitten. Nenäpäivään osallistuttiin kotikatsomoissa ja myös turvavälein järjestetyt tapahtumat ympäri Suomen keräsivät osallistujia.

Tänä vuonna Nenäpäivän varoin autetaan lapsia 17 eri maassa Afrikassa, Aasiassa ja Etelä-Amerikassa. Avun vie perille yhdeksän suomalaista järjestöä.

Nenäpäivä-keräys jatkuu vuoden loppuun saakka. Nenäpäivä on Nenäpäivä-säätiön järjestämä hyväntekeväisyyskampanja. Viime vuonna Nenäpäivä-keräys tuotti kaikkinensa 2,3 miljoonaa euroa, josta 2,1 miljoonaa lahjoitettiin Nenäpäivä-illan suoran lähetyksen loppuun mennessä.

YleX Naurumaraton ja Puoli seitsemän tekivät keräysennätykset

Juontajakaksikko Ville "Viki" Eerikkilän ja Juuso "Köpi" Kallion luotsaama YleX Aamun Naurumaratoni keräsi lahjoituksia yli 314 200 euroa. Helsingin keskustan Nenäkulmassa 42-tuntisessa maratonlähetyksessä otettiin muun muassa tatuointeja, nenälävistyksiä ja julkaistiin uutta musiikkia. Viime vuonna Naurumaratoni keräsi yli 177 000 euroa.

Keräysennätyksen teki myös Puoli seitsemän. Ohjelman katsojat lahjoittivat Nenäpäivä-keräykseen yli 282 600 euroa. Osa Puoli seitsemän Nenäpäivä-viikkoa oli juontaja Mikko Kekäläisen kokemukset hänen vierailultaan Keniassa yhdessä Nenäpäivän avustuskohteista.

Mukana Nenäpäivässä olivat myös Yle Radio Suomi ja Svenska Yle, joka ilahdutti katsojia suoralla Född i Farstun -sitcom-lähetyksellään viiden tunnin ajan. Nenäpäivään osallistuttiin myös Yle Puheen Aamussa, Summerissa, Ylen e-urheilussa, Strömsössä, Noin viikon studiossa ja Pikku Kakkosessa.

Yhdysvaltain poliittiset vastakkainasettelut eivät ole loppuneet vaaleihin. Osaltaan siitä ovat pitäneet huolen presidentti Donald Trump ja hänen republikaaniliittolaisensa, kun he ovat kyseenalaistaneet demokraattien Joe Bidenin vaalivoiton.

Toisaalta koronaviruspandemia, mustiin kohdistuvasta poliisiväkivallasta puhjenneet suurmielenosoitukset ja Trumpin presidenttiys ovat nostaneet pintaan yhteiskuntarauhaa jo aiemmin kalvaneet syvät ristiriidat.

Tässä jutussa käydään läpi poliittisten suosikkikäsitteiden taustoja Yhdysvalloissa: miten ihmisiä jaotellaan meikäläisiin ja heikäläisiin, miten poliittisia intohimoja lietsotaan.

Esimerkiksi syytökset vasemmistoradikalismin tai valkoisen ylivallan kannattamisesta kertovat, miten kovina poliittisen puheen aallot lyövät. Viattomaltakin kuulostavat sanat kuten keskiluokka ja esikaupungit heijastelevat myös poliittisessa käytössä yhteiskunnan kipupisteitä.

Kokosimme listan lyömäsanoista, joista on tullut jälleen kerran paljon käytettyjä jakautuneessa maassa.

Dog Whistle (Koirapilli)

Dog Whistle -politiikaksi kutsutaan poliitikkojen kiertoilmaisuja, joilla vedotaan rasistisiin tuntoihin jäämättä kiinni ilmirasismista.

Koirapillistä lähtee niin korkea ääni, että ihmiskorvin sitä ei kuule. Koirat sen sijaan kuulevat vihellyksen.

Kun republikaanit 1960-luvulta lähtien houkuttelivat etelän osavaltioiden valkoisia äänestäjiä, he turvautuivat usein ilmaisuihin, jotka eivät olleet suoranaisesti rasistisia, mutta jotka vetosivat rasistisiin tuntoihin.

Tyypillinen veto oli kannattaa osavaltioiden oikeuksia. Republikaanien ei tarvinnut avata tietäväisille kuulijoilleen, että tämä tarkoitti eteläisten osavaltioiden oikeutta jatkaa mustia syrjivää lainsäädäntöä ilman liittovaltion sekaantumista.

Valtion sosiaalitukien alasajoa vaatinut presidentti Ronald Reagan tapasi puhua “sossukuningattaresta” (welfare queen), joka nostaa yhteiskunnan tukea ja elelee leveästi. Ilmauksen kärki kohdistui mustiin yksinhuoltajaäiteihin.

Toisaalta Trumpin presidenttiyden aikana on voitu kysyä, onko kiertoilmaisuilla pelaava koirapillipolitiikka jo menneisyyttä.

Trump pohjusti poliittista uraansa kannattamalla Yhdysvaltain ensimmäiseen mustaan presidenttiin Barack Obamaan kohdistunutta birther-salaliittoteoriaa. Sen mukaan Obama ei olisi syntynyt Yhdysvalloissa eikä siten olisi oikeutettu presidentinvirkaan. Trump aloitti ensimmäisen vaalikampanjansa kutsumalla Yhdysvaltoihin pyrkiviä meksikolaisia rikollisiksi ja raiskaajiksi.

Retoriikastaan huolimatta Trump kasvatti tämän vuoden vaaleissa kannatustaan vähemmistöjen parissa: ovensuukyselyiden mukaan hän sai mustien äänistä 12 prosenttia, kun vuonna 2016 sama luku oli vain kahdeksan prosenttia. Kannatus latinojen keskuudessa oli nyt 32 prosenttia, edellisissä vaaleissa puolestaan 28 prosenttia.

Vähemmistöjä Trump houkutteli erityisesti talouslupauksilla.

Ovensuukyselyihin liittyy kuitenkin epävarmuuksia, kuten Wired-lehti kertoo. Tarkempien analyysien valmistumiseen menee vielä aikansa.

Scranton vastaan Park Avenue

Joe Biden on esiintynyt työtä tekevän pikkukaupungin Scrantonin edustajana vaurasta New Yorkin Park Avenueta edustavaa Trumpia vastaan. Toisaalta rahan ja vallan katu Wall Street tuki Bidenia presidentiksi.

– Näen kampanjan Scrantonin ja Park Avenuen kamppailuna. Trump näkee Park Avenuelta vain Wall Streetin. Siksi hänelle ainoa Yhdysvaltain vaurauden mittari on Dow Jonesin arvo, Joe Biden sanoi Minnesotassa syyskuussa.

Vanhan hiiliteollisuuskaupungin Scrantonin ja äveriään Park Avenuen rinnastus muistuttaa vanhaa Wall Street–Main Street-vastakkainasettelua: voittoja tekevä rahoitusala vastaan kärsivä reaalitalous.

Toisaalta New Yorkin kuulu pörssikatu Wall Street on tukenut Bidenia enemmän kuin Trumpia. Syyskuun tietojen mukaan rahoitusalan tahot olivat tukeneet Trumpia runsaalla 10 miljoonalla dollarilla, kun taas Bidenin kampanja oli saanut reilut 50 miljoonaa dollaria.

Main Streetin miehenä eli keski- ja työväenluokan esitaistelijana esiintyvällä Bidenilla on kuitenkin pitkä suhde Wall Streetiin. Senaattorina hän edusti Delawaren osavaltiota, joka on tarjonnut suotuisan kotipaikan rahoitusalan yhtiöille.

Biden esimerkiksi tuki vuoden 2005 konkurssilakia, jota luottokorttiyhtiöt ajoivat. Laki vaikeutti pääsyä henkilökohtaiseen konkurssiin, joka on toiminut ylivelkaantuneiden viimeisenä keinona päästä eroon näännyttävästä velkataakasta.

Trump vaati vuoden 2016 vaalikampanjassaan eliitin korruption “suon kuivattamista”, mutta hänen kaudellaan pyöröovi hallinnon ja suuryhtiöiden välillä on käynyt entiseen tapaan. Trumpin kabinetti on rikkain Yhdysvaltain historiassa.

Law and Order (Laki ja järjestys)

Politiikka, joka ammentaa rikollisuuden ja sekasorron pelosta. Tämä politiikka kohdistuu usein mustiin ja muihin vähemmistöihin.

– LAKI & JÄRJESTYS!!!!

Näin presidentti Donald Trump tviittasi 30. elokuuta 2020.

Laki ja järjestys, lex et ordo, on ikivanha fraasi ja sitä ovat käyttäneet erilaiset poliittiset voimat. Vuoden 1968 vaalikampanjassa republikaanien presidenttiehdokas Richard Nixon omi lain ja järjestyksen republikaanien iskulauseeksi.

Nixon kalasteli etelän valkoisia äänestäjiä, jotka olivat vieraantuneet kansalaisoikeuksien puolelle asettuneesta demokraattipuolueesta: heille laki ja järjestys tarkoitti, että mustat pidetään kurissa. Kyse oli siis “koirapillipolitiikasta” eli rasistisesti latautuneesta kiertoilmaisusta.

Sodan huumeita vastaan aloitti Nixon, mutta presidentti Ronald Reagan kiihdytti sitä 1980-luvulla. Yhdysvaltain vankilaväestö paisui, ja kohteena olivat suhteettomasti mustat.

Toisaalta demokraatitkaan eivät halunneet esiintyä pehmeinä suhteessa rikollisuuteen.

Joe Bidenilla on senaattorina pitkä historia ankarampien rangaistusten vaatijana. Hän oli mukana myös vuoden 1994 kiistellyssä rikoslakiuudistuksessa, joka pidensi vankilatuomioita ja kasvatti edelleen mustan väestön osuutta vankiloissa.

Siitä huolimatta, että rikollisuus kääntyi selvään laskuun 1990-luvulta alkaen, vankilaväestön määrä ei laskenut vastaavasti. Tämän vuoden tietojen mukaan Yhdysvalloissa on vangittuna 2,3 miljoona ihmistä.

Lue reportaasi: George Floydin kuolinkaupunki on hengenvaarallinen monelle mustalle – Minneapolisin kadut tunteva Queen haluaa estää uudet kuolemat, ja yksi ratkaisu löytyy asumisesta

Deep State (Syvä valtio)

Salaliittoteoreetikkojen termi, jota myös Yhdysvaltain nykyinen presidentti on suosinut.

Donald Trump on useasti syyttänyt syvän valtion juonivan itseään vastaan, erityisesti vuoden 2016 vaalikampanjansa mahdollisia Venäjä-yhteyksiä selvittäneen tutkinnan aikana. Erityissyyttäjä Robert Mueller ei lopulta löytänyt todisteita, että Trumpin kampanja olisi ollut salaliitossa tai koordinoinut toimiaan Venäjän hallituksen kanssa.

Tämän vuoden elokuussa Trump syytti syvän valtion hidastavan tahallaan koronarokotteen kokeita liittovaltion elintarvike- ja lääkevirastossa FDA:ssa.

Alun perin termi syvä valtio (derin devlet) tarkoitti Turkissa demokraattisten kulissien takana maata ohjannutta sotilaiden, poliitikkojen, tuomareiden ja rikollisten piirien verkostoa, eräänlaista valtiota valtiossa.

Trumpille ja hänen liittolaisilleen syvä valtio merkitsee Obaman hallinnosta periytyneitä virkamiehiä, jotka yrittävät estää Trumpin politiikan toteutumisen. Näin asian ainakin selitti Valkoisen talon lehdistösihteeri Sean Spicer maaliskuussa 2017.

Puhumalla syvästä valtiosta Trump myös ruokkii häntä kannattavaa Qanon-salaliittoteoriaa.

Toisaalta Yhdysvalloissa poliitikkojen, asevoimien ja aseteollisuuden yhteen kietoutuneita etuja voi pitää eräänlaisena ”syvänä valtiona”. Presidentti Dwight Eisenhower varoitti jäähyväispuheessaan vuonna 1961 sotateollisen kompleksin kasvavasta vallasta.

Tätä syvää valtiota Trump on ruokkinut kasvattamalla merkittävästi asevoimien budjettia.

Suburbs (esikaupunkien omakotitaloalueet)

Hyvinvoiva omakotilähiö on ollut amerikkalaisen unelman keskiössä, ja näissäkin vaaleissa käytiin ankaraa kamppailua lähiöiden äänistä. Donald Trump yritti vedota vauraiden valkoisten lähiöiden pelkoihin.

– Jos [Biden] koskaan pääsisi johtamaan tätä maata, ja he johtaisivat sitä kuten hän haluaa sitä johtaa, esikaupunkimme olisivat mennyttä, Trump sanoi presidenttiehdokkaiden ensimmäisessä vaaliväittelyssä syyskuun lopulla.

– Hän ei tuntisi esikaupunkia, ellei kääntyisi sinne vahingossa. Minut kasvatettiin esikaupungeissa. Tämä ei ole vuosi 1950. Koirapilliin puhaltaminen ja rasismi eivät enää toimi. Esikaupungit ovat pitkälti integroituneet, Biden vastasi.

Kampanjassaan Trump pyrki vetoamaan valkoisten pelkoihin voittaakseen taistelun esikaupungeista: hän uhkasi, että demokraattien valta toisi idyllisiin esikaupunkeihin matalan tulotason asutusta, asuntojen arvonlaskua ja nousevaa rikollisuutta.

Sata päivää ennen vaaleja Trump purki Obaman aikaisen säännöksen, jonka piti vahvistaa vuoden 1968 fair housing actia, siis asuinalueiden rotuerottelua vastustavaa lakia. Trump uskoi, että esikaupunkien kotirouvat äänestäisivät häntä.

Esikaupungissa sijaitseva omakotitaloalue hyvin hoidettuine nurmikoineen on jopa parodian tasolle viety kuva periyhdysvaltalaisesta elämäntavasta.

Toisen maailmansodan jälkeen Yhdysvalloissa puhuttiin valkoisten paosta (white flight), kun valkoinen väestö muutti kantakaupungeista esikaupunkien omakotialueille. Samaan aikaan etelästä muutti mustaa väestöä pohjoisen kaupunkeihin teollisuustyöpaikkojen perässä. Liittovaltion asutuspolitiikka tuki asuinalueiden eriyttämistä.

Esikaupungit ovat nykyisin paljon monimuotoisempia kuin ideologinen kuva omakotitaloalueesta antaa ymmärtää. Enemmistö mustista ja latinoista asuu esikaupungeissa, ja niihin asettuu myös enemmistö maahanmuuttajista.

Toisaalta Yhdysvaltain asuinalueet ovat edelleen varsin eriytyneitä. Mustat ja latinot asuvat usein eri esikaupungeissa kuin valkoinen keskiluokka.

Trumpin peliliikkeet eivät nyt toimineet: Biden onnistui vahvistamaan asemiaan esikaupungeissa, myös republikaaneihin kallellaan olevilla alueilla.

Inner cities (Sisäkaupunkialueet)

Termillä inner cities viitataan rikollisuudesta kärsiviin mustien ja latinojen asuinalueisiin suurkaupungeissa. Trump maalaa kuvaa rikollisuuden ja kaaoksen pesäkkeistä, vaikka väkivaltarikostilastot ovat laskeneet 1990-luvulta.

– Kukaan ei ole maksanut korkeampaa hintaa äärivasemmiston tuhoavasta agendasta kuin sisäkaupunkialueidemme asukkaat, Donald Trump sanoi joukkokokouksessa Cincinnatissa elokuussa 2019. Hän arveli, että Baltimoren rikostilasto on pahempi kuin Afganistanissa.

Trumpille inner cities merkitsee mustien ja latinoiden köyhiä ja rikollisuuden riivaamia asuinalueita. Puhumalla demokraattijohtoisten kaupunkien anarkiasta Trump ja monet muut republikaanit ovat lietsoneet pelkoa kannattajakuntaansa esikaupungeissa ja maaseutualueilla.

Käsite inner cities oli sosiologien ja kaupunkitieteilijöiden suosiossa 1960- ja 70-luvuilla.

Kun valkoinen väestö muutti esikaupunkien omakotitaloalueille, mustien asuttamat hyljeksityt kantakaupungin asuinalueet köyhtyivät. Ne jäivät usein kiinteistökeinottelun uhreiksi.

Aikoinaan alueista käytettiin myös termiä ghetto. Nämä olivat myös usein rotumellakoiden näyttämöitä. Elokuvateollisuus vahvisti 1970-80-luvuilla mielikuvaa kaupungeista rikollisuuden ja kurjuuden pesinä.

Trumpin puheet heijastelevat tuota 70-luvun mielikuvaa. Vaikka henkirikosten määrä suurissa kaupungeissa on noussut tänä vuonna, väkivaltarikollisuus on yleisesti ottaen laskenut tasaisesti 1990-luvulta alkaen.

Tänä päivänä suuri osa vähemmistöistä asuu jo esikaupunki- ja lähiöalueilla.

Nyt monissa suurkaupungeissa jyllää gentrifikaatio: kun rouheiksi koetut asuinalueet muuttuvat trendikkäiksi, asumiskustannukset nousevat ja vähävaraiset asukkaat joutuvat hakeutumaan lähiöihin.

Radical Left (Radikaali vasemmisto)

Kommunisminvastaisuudella on Yhdysvalloissa pitkät perinteet. Trump nojasi niihin pyrkiessään maalaamaan kuvaa Bidenista radikaalin vasemmiston sätkynukkena.

– Me olemme nyt voittamassa radikaalin vasemmiston, marxilaiset, anarkistit, agitaattorit, ryöstelijät ja ihmiset, joilla monissa tapauksissa ei ole mitään käsitystä mitä he ovat tekemässä, Donald Trump sanoi puheessaan Mount Rushmorella Yhdysvaltain itsenäisyyspäivänä 4. heinäkuuta.

Yhdysvaltoihin ei ole päässyt juurtumaan sosialismin perinteestä nousevaa työväenpuoluetta. Maassa on pitkä antikommunismin perinne jo ensimmäisen maailmansodan jälkeiseltä ajalta ja erityisesti kylmän sodan kaudelta.

Niinpä Donald Trump nojasi pitkään perinteeseen, kun hän yritti maalata kuvaa Joe Bidenista radikaalin vasemmiston sätkynukkena.

Trump veti yhtäläisyysmerkit Bidenista vasemman laidan demokraattiseen Bernie Sandersiin, Sandersista Antifaan, anarkisteihin ja kommunisteihin. Sanders on kutsunut itseään demokraattiseksi sosialistiksi, mikä vastaa suunnilleen eurooppalaista sosiaalidemokraattia.

Samalla Trump löi kiilaa demokraattipuolueen keskilinjaa edustavan Bidenin ja Sandersia kannattavan vasemmistosiiven väliin, kun Biden joutui toistuvasti vakuuttelemaan, ettei kannata Sandersin politiikkaa. Vaalien jälkeen valtavirran demokraatit syyttivätkin odotettua heikommasta tuloksesta vasemmistosiipeä.

Trumpin retoriikka puri tiettävästi ainakin Floridan kuubalaistaustaiseen väestöön, jolle mikä tahansa sosialismiin viittaava kytkeytyy Castrojen hallintoon Kuubassa. Trump voitti Floridassa osavaltion valitsijat puolelleen selvin luvuin.

Mutta sukupolvikokemukset vaikuttavat.

Opintovelkojen ja epävarman tulevaisuuden kanssa elävien nuorten aikuisten parissa sosialismi ei ole entisenlainen mörkö. Vuonna 2019 tehdyssä mielipidekyselyssä peräti 70 prosenttia millenniaaleista sanoi voivansa äänestää sosialistia. Samaan aikaan kapitalismin suosio on laskenut kyselyissä.

Antifa

Löyhä äärivasemmistolainen ryhmittymä, joka hakeutuu yhteenottoihin äärioikeistolaisten kanssa. Presidentti Donald Trump on käyttänyt Antifaa lyömäaseena demokraatteja vastaan.

- Viime päivinä ammattimaiset anarkistit, väkivaltaiset väkijoukot, tuhopolttajat, ryöstelijät, rikolliset, mellakoitsijat ja muut ovat ottaneen kansakunnan otteeseensa, presidentti Donald Trump sanoi kesäkuussa.

Trump nosti erityisesti Antifan tikunnokkaan, kun hän pyrki esittämään rasisminvastaiset Black Lives Matter -protestit äärivasemmiston väkivaltaisena liikehdintänä.

Viranomaiset ovat korostaneet, että Trumpin puheet ovat liioittelua. Esimerkiksi liittovaltion poliisin FBI:n päällikkö on sanonut, että Antifa ei ole järjestäytynyt ryhmä tai organisaatio, vaan hajanaisempi liike tai ideologia.

Uutistoimisto AP kävi puolestaan läpi tuhansia sivuja protesteissa pidätettyjen oikeudenkäyntiasiakirjoja mutta löysi vain harvoja viitteitä järjestäytyneisiin äärivasemmistolaisiin ryhmiin.

Antifan juuret löytyvät Euroopasta. Nimi Antifa tarkoittaa antifasistia.

Nykymuodossaan liikehdintä alkoi Saksassa ja Britanniassa 1970- ja 80-luvuilla vastavoimana skinhead-uusnatseille. Se oli osa punk-henkistä anarkistista alakulttuuria. Yhdysvaltoihin liike levisi 80-luvun lopulla.

Liikettä inspiroivat 1930-luvun katukamppailut fasisteja vastaan esimerkiksi Weimarin Saksassa ja Britanniassa.

Antifa-aktivistit katsovat, että fasistien nousu voidaan estää, jos heidän julkisille esiintymisilleen pannaan ajoissa piste, tarvittaessa jopa väkivalloin.

Ryhmä vastustaa siis uusnatseja, uusfasisteja, valkoisen ylivallan kannattajia ja rasisteja, nykyisin myös alt-right-ryhmiä.

Antifaan perehtyneiden tutkijoiden mukaan suurin osa toiminnasta on väkivallatonta.

Kriitikoiden mielestä Antifa tulee toimillaan antaneeksi äärioikeistolaisille ryhmille sellaista julkisuutta, jota ne haluavatkin: yhteenotot luovat mielikuvaa kaaoksesta, jonka suitsimiseksi tarvitaan vahvaa johtajaa – kuten Trumpia.

White Supremacy (Valkoinen ylivalta)

Yhdysvaltain politiikkaa varjostaa orjuuden ja intiaanien kansanmurhan varjo. Donald Trumpilla on ollut suuria vaikeuksia tuomita selväsanaisesti valkoisen ylivallan kannattajia.

– Proud Boys, vetäytykää ja olkaa valmiudessa. Mutta minä sanon teille: jonkun pitää tehdä jotain Antifalle ja vasemmistolle, koska tämä ei ole oikeiston ongelma, Donald Trump sanoi vaaliväittelyssä syyskuussa, kun moderaattori Chris Wallace kysyi, tuomitseeko hän valkoisen ylivallan kannattajat.

Seuraavana päivänä Trump kertoi, ettei tiedä, keitä Proud Boysit ovat.

Yhdysvaltain kotimaanturvallisuuden viraston DHS:n mukaan valkoisen ylivallan kannattajat ovat suurin kotimaisen terrorismin uhka.

Yhdysvaltain historiassa valkoisen rodun herruuden ajamisella on pitkät ja synkät juuret.

Orjien vapauttamisen jälkeen etelävaltioiden valkoiset alkoivat palauttaa valkoista ylivaltaa Ku Klux Klanin terrorin avulla 1860-luvun lopulla. Keskeinen keino olivat lynkkaukset, jotka jatkuivat aina 1950-luvulle. Tuolloin Ku Klux Klan aktivoitui uudelleen mustien kansalaisoikeusliikettä vastaan.

Sittemmin valkoisen ylivallan kannattajat menivät maan alle ja jakautuivat kymmeniin pienempiin ryhmittymiin.

Viime vuonna kotimainen terrorismi vaati Yhdysvalloissa eniten uhreja sitten Oklahoman pommituksen 1995. Suuri enemmistö veritöistä oli valkoisen ylivallan kannattajien työtä: 45 kuolonuhrista 39 kuoli heidän hyökkäyksissään.

Militia (miliisi eli kansalaiskaarti)

Valtiovaltaan epäilevästi suhtautuvat puolisotilaalliset ryhmät ovat yhdysvaltalainen erikoisuus. Aseelliset ryhmittymät katsovat toimivansa perustuslain mukaisesti ja suojelevansa perinteisiä vapauksia valtiovallan kuristusotteelta.

– Kehotan kannattajiani menemään vaalipaikoille ja seuraamaan hyvin tarkasti, Donald Trump sanoi vaaliväittelyssä 30. syyskuuta.

Yhdysvaltain militioita seuraavat asiantuntijat ilmaisivat huolenaan, että Trumpin kutsuun vastaisivat häntä kannattavat puolisotilaalliset ryhmittymät. Poliittista väkivaltaa monitoroiva järjestö ACLED varoitti raportissaan väkivallan mahdollisuudesta vaalien aikana ja niiden jälkeen.

Esimerkiksi entisiä poliiseja ja sotaveteraaneja värväävä Oath Keepers ja valkoista ylivaltaa kannattava Patriot Front kehottivat jäseniään varautumaan sotaan mellakoivia vasemmistolaisia vastaan.

Vaalipäivänä ei puhjennut asiantuntijoiden pelkäämiä väkivaltaisuuksia, mutta kiista vaalituloksesta voi edelleen lietsoa militioiden aktiivisuutta.

Militioiden jäseniä on osallistunut koronarajoitusten vastaisiin mielenosoituksiin ja lähtenyt aseiden kanssa kaduille "järjestystä turvaamaan" Black Lives Matter -mielenosoitusten aikana.

Militia-liike saa innoituksensa Yhdysvaltain itsenäisyyssodan aikaisista kansalaiskaarteista. Nykyinen liikehdintä kehkeytyi 90-luvulla.

Militiat katsovat olevansa viimeinen puolustuslinja tyrannimaista liittovaltiota vastaan. Erityinen pelko liikkeen kannattajilla on, että liittovaltio puuttuu perustuslain toisen lisäyksen suomaan aseenkanto-oikeuteen. Osa militioista elättelee salaliittoteorioita vapautta uhkaavasta maailmanhallituksesta.

Monet ryhmistä ovat melko pieniä, jäseniä saattaa olla vain kymmenkunta.

FBI:n lokakuussa paljastama Michiganin kuvernöörin sieppaushanke kuvastaa osavaltion asemaa nykyisen militia-liikehdinnän keskiössä. Yksi suurimmista ja tunnetuimmista ryhmistä on ollut juuri Michiganin militia.

Yhdysvaltain ensimmäisen mustan presidentin Barack Obaman vaalivoiton jälkeen militioiden määrä nousi 42:sta 127:ään yhdessä vuodessa, ääriliikkeitä seuraava Southern Poverty Law Center raportoi.

Middle Class (Keskiluokka)

Ihmisryhmä, johon sekä demokraatti- että republikaanipuolueet vetoavat. Laajan keskiluokan katsotaan olevan yhdysvaltalaisen elämäntavan ytimessä, mutta sen asema on taloudellisesti heikentynyt.

– Tätä maata eivät rakentaneet Wall Streetin pankkiirit ja pääjohtajat ja vipurahastojen hoitajat. Sen rakensitte te, suuri amerikkalainen keskiluokka, Joe Biden sanoi presidentinvaalikampanjansa alkumetreillä vuonna 2019.

Lähes 70 prosenttia yhdysvaltalaisista laskee itsensä keskiluokkaan, joten ei ole yllättävää, että kaikki puolueet ilmoittautuvat keskiluokan pelastajiksi. Pew-tutkimuskeskus on laskenut, että tulojen perusteella jaoteltuna keskiluokkaa olisi vain 52 prosenttia väestöstä.

Bidenille keskiluokan yläraja näyttää menevän 400 000 dollarin vuosituloissa – sen yli menevien tulojen verotusta hän on valmis kiristämään. Poliittisessa puheessa Yhdysvaltain keskiluokkaan lasketaan helposti myös työväenluokka.

Kylmän sodan aikana luotiin kuva Yhdysvaltain vahvasta keskiluokasta suojamuurina sosialismin uhkaa vastaan. Melkein yhtä kauan on puhuttu keskiluokan ahdingosta. Sen suhteellinen asema alkoi heikentyä jo 1970-luvulla.

Yhdysvaltain keskiluokan osuus väestöstä kutistuu ja sen tulot kasvavat hitaammin kuin ylemmissä tuloluokissa, Pew-tutkimuskeskus kertoi tammikuussa.

Kun republikaanit kosiskelevat keskiluokkaa, he tarjoavat veronalennuksia. Demokraateille keskiluokan kosiskelu taas on usein tarkoittanut sitä, että puolueen ei kannata tehdä liian vasemmistolaista politiikkaa.

Working Class (Työväenluokka)

Vuoden 2016 vaaleissa Trumpin voiton sinetöi valkoisen työväenluokan kannatus. Nyt molemmat ehdokkaat yrittävät vedota tähän äänestäjäryhmään. Yhdysvaltain politiikassa työväenluokkaiset poliitikot ovat harvinaisuus.

– En pyytele anteeksi. Olen liiton mies. Piste, Joe Biden sanoi ammattiliittojen jäsenille Pittsburghissa aloittaessaan kampanjansa huhtikuussa 2019.

Trump vetosi ensimmäisessä vaalikampanjassaan työväenluokkaisiin äänestäjiin vastustamalla työpaikkoja ulkomaille vieviä vapaakauppasopimuksia. Vuoden 2016 vaalien jälkeen tulkittiin, että juuri valkoisen työväenluokan äänien siirtymä Trumpille sinetöi hänen vaalivoittonsa.

Tutkijat Nicholas Carnes ja Noam Lupu ovat riitauttaneet väitteen: vuonna 2016 vain 31 prosenttia Trumpin kannattajista oli valkoista työväenluokkaa, eikä se ole poikkeuksellista. Se on aivan samaa luokkaa kuin republikaanien ehdokkaalla Mitt Romneyllä edellisvaaleissa.

Pitkällä aikavälillä valkoisen työväenluokan äänestäjät ovat siirtyneet kohti republikaaneja. Näissä vaaleissa Joe Biden näyttää aavistuksen verran voittaneen takaisin valkoiseen työväenluokkaan laskettuja äänestäjiä.

Toisaalta jos tarkastellaan työväenluokkaa kokonaisuutena, mustien ja latinojen kannatus on vielä kääntänyt työväenluokan kannatuksen demokraattien hyväksi.

Nyt Trump toisaalta näyttää menestyneen odotettua paremmin työväenluokkaisten latinoäänestäjien keskuudessa. Se vei osaltaan Bidenilta voitonmahdollisuudet Texasissa.

Missourin senaattori Josh Hawley kiirehti ilmoittamaan, että republikaanien tulevaisuus on olla työväenluokan puolue.

Poliitikkojen maailmankuvassa työväenluokkaa edustavat edelleen perinteiset työläisammatit kuten tehdastyöläiset, kaivostyöläiset ja rekkakuskit.

Palvelualan työläiset jäävät vähemmälle huomiolle, vaikka monet uusista työn ja pääoman välisistä kamppailuista käydään nykyään toisaalla, esimerkiksi Amazonin varastotyöläisten tai Uber-kuskien työehdoista.

Työväenluokkaan voidaan laskea puolet kansasta, mutta kongressissa taustaltaan työväenluokkaisia edustajia ei koskaan ole ollut enempää kuin kaksi prosenttia edustajista. Useimmat johtavat poliitikot ovat miljonäärejä.

Lue myös:

Päivittyvä seuranta USA:n vaalien jälkipelistä

Analyysi: Miksi 10 miljoonaa amerikkalaista on yhtäkkiä kiinnostunut Qanonista? Kun median huomio keskittyy villeihin salaliittoteorioihin, se voi jättää tilaa vaarallisemmille valheille

George Floydin kuolinkaupunki on hengenvaarallinen monelle mustalle – Minneapolisin kadut tunteva Queen haluaa estää uudet kuolemat, ja yksi ratkaisu löytyy asumisesta

Kuuntele myös:

Maailmanpolitiikan arkipäivää: USA:n jännitysvaalien ratkaisijat 7.11.

Maailmanpolitiikan arkipäivää: Kansankiihottajan aika - Mihin Trumpin retoriikka perustuu? 17.10.

Terroriverkosto al-Qaidan kakkosmieheksi luonnehdittu Abdullah Ahmed Abdullah, joka tunnetaan taistelijanimellä Abu Muhammad al-Masri, on tapettu kertoo New York Times -lehti.

Yhdysvaltalaisiin tiedustelulähteisiin perustuvan uutisen mukaan Israelin lähettämät agentit ampuivat al-Masrin elokuussa Teheranissa.

Omasta mielestään oikean sunni-islamin puolesta taistelevan al-Qaidan johtohahmon löytymistä Iranista on pidetty yllättävänä. Iran on taistellut al-Qaidaa vastaan muun muassa Irakissa.

New York Timesin lähteiden mukaan al-Masri oli muodollisesti kiinniotettuna Iranissa. Hän sai kuitenkin liikkua vapaasti. ja hänet surmattiin autoonsa Teheranissa. Iskussa kuoli myös al-Masrin tytär, al-Qaidan perustajan Osama bin Ladenin pojan Hamza bin Ladenin leski.

Iranin tiedetään pidättäneen joitakin al-Qaida johtajia ja käyttäneen heitä vankienvaihdoissa. On myös väitetty, että Iran ajoittain on ollut yhteistyössä al-Qaidan ja muiden sunnitaustaisten ryhmien kanssa.

Vuoden 1998 lähetystöiskujen suunnittelija

Egyptissä 1963 syntynyttä Al-Masria pidetään yhtenä al-Qaidan perustajista. Yhdysvaltain mukaan hänellä oli keskeinen rooli vuoden 1998 Kenian ja Tansanian terrori-iskuissa, jotka kohdistuivat Yhdysvaltain suurlähetystöihin.

Iran kertoi aiemmin, että Teheranissa tapettu mies oli libanonilainen professori Habib Daoud, joka oli shiiamuslimien Hizbollah-liikkeen jäsen. New York Timesin mukaan Libanonista ei löydy tietoja Habid Daoud -nimisestä professorista, eikä tämän nimisen henkilön kuolemasta ole raportoitu. Israel ja Yhdysvallat eivät virallisesti ole kommentoineet tapahtumia.

Iranin ulkoministeriön mukaan New York Timesin juttu ei pidä paikkaansa. Ministeriön mukaan Iranin maaperällä ei ole al-Qaidan "terroristeja".

08.35 Juttua päivitetty Iranin kommenteilla.

Puutteet vanhojen ihmisten hoidossa ryöpsähtivät esiin keväällä 2019. Ensiksi kohun keskelle joutuivat hoivayritykset. Useita ongelmia löytyi niin Esperin, Mehiläisen kuin Attendon hoivakodeista. Myöhemmin keväällä puhuttiin myös kotihoidon ongelmista.

Vanhuspalvelujen ongelmat pitää saada korjattua, sanottiin.

Kohusta on kohta kaksi vuotta. Puhetta on ollut paljon, mutta käytännön toimia vähemmän.

Reilu kuukausi sitten julkaistiin sosiaali- ja terveysministeriön (STM) ja Kuntaliiton uudet vanhuspalvelujen laatusuositukset (Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi 2020-2023). Lisäksi STM julkaisi Ikäohjelman vuoteen 2030.

Mitä vanha ihminen voi odottaa tältä lajissaan neljänneltä laatusuositukselta? Kysyimme asiaa 72-vuotiaalta Marja-Leena Timoselta, gerontologian professori Marja Jylhältä ja sosiaaligerontologian emeritaprofessori Marja Vaaramalta.

Suositukset ja käytäntö elävät eri todellisuuksissa

Laatusuosituksia on kolmisenkymmentä. Ne koskevat muun muassa iäkkäiden toimintakyvyn tukemista, vapaaehtoistyötä, digitalisaatiota ja uusia teknologioita ja palvelujen järjestämistä.

Kriittinen lukija voi yllättyä, jos tutustuu suosituksiin tarkemmin. Monet niistä saattavat tuntua tyhjiltä, itsestään selviltä päätelmiltä, joiden mukaan asioiden tulisi olla mieluummin hyvin kuin huonosti.

Esimerkiksi palveluista sanotaan, että ne toteutetaan iäkkään ihmisen itsemääräämisoikeutta kunnioittaen. Hyvä idea, kukapa meistä ei toivoisi, että minua kuullaan, kun palveluistani päätetään.

Toinen suosituksista sanoo, että hoidon, kuntoutuksen, tuen ja palveluiden tulee toteutua hoito- ja palvelupäätöksen mukaisena ja toteutumista on seurattava. Joku voisi luulla, että tämä on itsestäänselvää. Siis se, että jos ensin arvioidaan, mitä vanha ihminen tarvitsee ja sitten tehdään siitä palvelupäätös, niin se tarkoittaa, että sitten iäkäs saa palvelut, joita tarvitsee.

Todellisuus on kuitenkin suosituksia ihmeellisempää.

Niin hassua kuin se onkin, iäkäs ei välttämättä saa niitä palveluita, joita palvelupäätökseen on kirjattu. Hän voi saada vähemmän.

Suositukset nostavat myös esiin palvelujen hankinnat, joissa on ollut viime vuosina paljon ongelmia. Suositus sanoo, että kunta palvelujen järjestäjänä vastaa siitä, että palvelujen hankinnassa ja kilpailutuksessa kiinnitetään erityistä huomiota palvelujen laatuun.

Itsestään selvää pitää olla, että palveluiden pitää olla hyvälaatuisia. Jos ongelmia on, huonoon laatuun pitää voida puuttua.

Käytännön ongelmia ei joko tunnusteta tai tunnisteta

Marja-Leena Timonen, 72 vuotta, sanoo, että laatusuositus vaikuttaa hyvin tehdyltä ja kattavalta, mutta sen toteuttaminen arjessa voi olla monilla alueilla valovuosien päässä.

Timonen teki elämäntyönsä hoivakodin johtajana. Hän on itsekin lähestymässä ikää, jossa palveluja tarvitaan. Jo nyt hän osallistuu 94-vuotiaan anoppinsa palvelutaloarkeen.

Timonen sanoo, että ristiriita arjen ja laatusuosituksen välillä muodostuu siitä, että hyville suosituksille ei löydy maksajia eikä välttämättä työntekijöitäkään.

– Tämä kyllä huolestuttaa. Koronakriisi on tosin osoittanut, että jossakin sitä rahaa on.

Myös professori Marja Vaarama arvioi, että vasta julkaistujen laatusuositusten ongelma on se, että vanhusten palvelujen kroonisesta alibudjetoinnista ja jatkuvien säästöjen näivettämästä palvelutarjonnasta ei puhuta ollenkaan.

– Sinällään hyvät suositukset saattavat jäädä tyhjiksi toiveiksi, koska käytännön ongelmia ei joko tunnusteta tai tunnisteta.

Vaaraman mukaan suosituksissa ei myöskään esitetä konkreettisia keinoja, miten nykytilaa voidaan korjata niin, että on käytännössä mahdollista pyrkiä esitettyihin tavoitteisiin.

– On kuin suosituksen laatijat eläisivät eri todellisuudessa kuin käytännön vanhustyötä tekevät ja palvelujen asiakkaina olevat ikäihmiset.

Professori Marja Jylhä yhtyy kritiikkiin. Hänen mukaansa suosituksista puuttuu jäsentynyt yleiskuva palveluista, niiden nykytilasta, tarpeen kehityksestä, kehittämistarpeista ja laadun parantamisesta.

– Kaiken kaikkiaan huonosti löydetään välineitä, joilla palveluita voisi parantaa. On vaikea uskoa, kuinka suositus voisi parantaa palvelujen laatua.

Miksi ei tehdä sitä, mitä pitäisi tehdä?

Professori Jylhä sanoo, että teot puuttuvat, koska vanhuutta karsastetaan ja vanhojen ihmisten tarpeita pidetään vähemmän tärkeinä kuin nuorempien.

– On melkein hullunkurista, että ikääntyminen mainitaan aina julkisen talouden uhkana, ja vanhat ihmiset kulueränä. Kuluja tulee paljon muustakin, esimerkiksi koulutuksesta, liikunnasta ja kulttuurista. Miksi vain ikääntyminen on aiheellinen keskustelunaihe julkisen talouden kestävyyden yhteydessä? professori Jylhä kysyy.

Samaa hämmästelevät Marja Vaarama ja Marja-Leena Timonen. Vanhat ihmiset ovat paljon muuta kuin vain kuluerä. Ikääntyneet tekevät paljon vapaaehtoistyötä ja auttavat lapsia ja lastenlapsia.

– Käytämme myös monia kulttuuri- ja matkapalveluja. Jos kaikki iäkkäiden osallistuminen ja työpanos jäisi pois, huomaisimme puutteen selkeästi yhteiskunnassamme, Timonen sanoo.

Professori Jylhän mukaan vanhuspalveluiden surkeasta tilasta ovat vastuussa kaikki puolueet.

– Tosin nykyinen hallitusohjelma on ikääntyneiden tarpeiden kannalta parempi kuin muutama aikaisempi. On säädetty hoitajamitoitus, eli jotakin myös tehdään, eikä nähdä ikääntyneiden palveluja ensi sijassa säästökohteina. Tekoja tarvitaan kuitenkin enemmän – ja kokonaisnäkemys.

Professori Jylhä sanoo, että erityisen vaikeaa keskustelu ikääntyvien palveluiden parantamisesta näyttää olevan valtiovarainministeriölle ja Kuntaliitolle. Lisäksi useat hallitukset, milloin minkäkin puolueen johdolla, ovat vältelleet asiaa.

– Tämä on johtanut siihen, että kaikki ikääntyvien palveluita käsittelevät työryhmät joutuvat tuottamaan lähinnä sanahelinää, koska varsinaisiin kipupisteisiin ei voi koskea.

Samaa sanoo professori Vaarama. Nykytilan ongelmista ja rahasta ei saa tai ei haluta keskustella.

– Ehkäpä konsensuksen löytäminen valtiovarainministeriön ja Kuntaliiton kanssa on edellyttänyt, että niistä ollaan hiljaa, Marja Vaarama sanoo.

Mitä sitten pitää tehdä?

Professorit Vaarama ja Jylhä sanovat, että ensinnäkin pitää lopettaa yli 65-vuotiasta puhuminen vanhuksina. Hoivapalveluista puhuttaessa oikeampi kohderyhmä ovat yli 80-vuotiaat.

Tuoreen tutkimuksen mukaan iäkkäiden henkilöiden toimintakyky on nykyään huomattavasti parempi verrattuna samanikäisten toimintakykyyn 30 vuotta sitten.

Marja-Leena Timonen kantaa huolta siitä, että sen enempää vanhan ihmisen ääni kuin omaistenkaan ääni ei kuulu hoivapalveluissa riittävästi.

– Hyvä esimerkki on tämä laatusuositus. En sitä siinäkään kuule, Timonen sanoo.

Molemmat professorit haluaisivat, että vihdoinkin rehellisesti analysoitaisiin nykytilanne, vanhuspalvelujen ongelmiin tehtäisiin konkreettiset parannuskeinot ja kustannusarviot.

Tässä pelkistetty lista siitä, mitä pitää tehdä.

1. Vanhuspalvelujen määrän ja laadun kehittämistarpeet arvioidaan ja suunnitellaan kokonaisuutena. Palveluihin varataan riittävä, realistinen rahoitus.

2. Kotihoidon kattavuutta ja laatua parannetaan.

Tarvitsevan pitää saada kotihoitoa. Kotihoidon henkilömitoitus säädetään lailla, joka takaa että hoitoon on tarpeeksi aikaa. Henkilökunnan tulee saada koulutusta. Tähän tarvitaan lisärahoitusta.

3. Hoivakotiin pitää päästä, kun kotona ei enää ole hyvä asua. Kriteerit hoidon saamiselle tulee määritellä selkeästi mutta niin, että ne ottavat huomioon yksilölliset elämäntilanteet. Tähän tarvitaan lisärahoitusta.

Vaikeaselkoinen termi “tehostettu palveluasuminen” pitäisi poistaa kokonaan käytöstä ja tilalle vaikkapa “hoivakoti” tai ”palvelukoti” ainoaksi laitosmaisen pitkäaikaishoidon muodoksi.

4. Tuetun asumisen muotoja, sekä yksilöllisiä että yhteisöasumista, pitää kehittää.

Iäkkäille pitäisi olla lisää vaihtoehtoisia tapoja asua: ei vain yksin kotona tai hoivakodissa. Ikäihmiset pitäisi ottaa mukaan suunnitteluun.

Professorit sanovat, että termi “välimuotoinen asuminen” pitäisi kokonaan poistaa. He kysyvät missä, ihminen silloin oikeastaan asuu?

5. Palvelujen laadulle pitäisi laatia avainkriteerit.

Viimeisenä, muttei vähäisimpänä:

6. Valvontaa tulee lisätä ja tähän varata resurssit.

Yksityisiä ja julkisia toimijoita tulee valvoa samalla tavalla. Rikkeistä tulee olla seuraamuksia, tarvittaessa myös rikosoikeudellista vastuuta.

Professorit sanovat, että tosiasiat pitää tunnustaa ja tehdä poliittiset päätökset. On laadittava valtakunnallinen asteittainen ohjelma rahoituksineen, jolla vanhuspalvelujärjestelmä konkreettisesti parannetaan toivotulle tasolle

– Jo 1990-luvun alusta on tiedetty, että kustannukset nykymenolla kaksinkertaistuvat vuoteen 2030. Aikaa olisi ollut kehittää palvelurakennetta, mutta toiminta on ollut säästöjen toimeenpanoa tulevista haasteista välittämättä, Vaarama muistuttaa.

Voit keskustella aiheesta 15.11. kello 23:een saakka.

Lue myös:

Muistatko vielä viime vuoden vanhuskohun ja isot lupaukset? Vanhusprofessorit tylyttävät uutta raporttia: Kotihoidon hoitajakato näyttää jatkuvan

Sote-uudistus nappaa kuntien vastuulta valtavan osuuden niiden tehtävistä. Vastuun mukaan lähtevät myös rahat.

Nyt sosiaali- ja terveyspalvelut haukkaavat kunnan budjetista noin puolet. Vuonna 2023 sote-kulujen on määrä siirtyä maakuntien tai niin sanottujen hyvinvointialueiden hoidettavaksi.

Kuntien tehtävien vähentyessä niiden saamat valtionosuudet myllerretään perusteellisesti. Kun sote-vastuu vastuu siirtyy pois, siirtyvät mukana myös valtionosuusrahat. Kunnilta siirtyvän potin arvo on hallituksen mukaan melkein 20 miljardia euroa.

Selvimmin muutokset tuntuvat ääripäissä. Eniten verorahaa menetetään kunnissa, joissa on nyt suhteellisesti suurimmat sote-menot.

Paljon pelissä: kymmenillä kunnilla valtionosuus on yli puolet verotuloista

Suurimmillaan valtionosuudet ovat nykyisin kaksi kolmasosaa kunnan saamasta kaikesta verorahoituksesta. Esimerkiksi Sallassa valtionosuudet ovat 66 prosenttia kaikista verotuloista. Ranualla osuus on lähes 67 prosenttia.

Verorahoitukseen lasketaan kunnan omat tuloverot ja kiinteistöverot, mutta myös valtion kautta valtionosuuksina tuleva veroraha.

Valtionosuuslistan toisessa ääripäässä ovat kunnat, joilla on suuret omat verotulot. Kolmessa kunnassa valtionosuudet ovat alle kymmenesosan kaikesta verorahoituksesta.

Esimerkiksi Espoossa valtiolta tulee vain alle kahdeksan prosentin osuus koko verorahoituksesta. Kauniaisissa osuus on Suomen pienin, kolme prosenttia.

Kunnilta siirtyy pois sote-remontissa suuri ja kallis tehtäväkokonaisuus, ja siksi valtio vaatii kuntia pudottamaan veroprosenttejaan. Tämän hetkisen laskelman mukaan jokaisen kunnan on leikattava veroprosenttiaan 13,26 prosenttiyksikköä. Esimerkiksi kunta, jossa veroprosentti on nyt 20, joutuu leikaamaan sen korkeintaan 6,74 prosenttiin.

Soten on määrä tulla voimaan vuoden 2023 alusta ja silloin möyhennetään lista valtion tuella elävistä kunnista.

Tästä voit katsoa, seisooko oma kuntasi talous tällä hetkellä omilla jaloillaan vai elääkö se valtionosuuksien varassa.

Onko kuntasi valtion elätti vai seisooko sen talous omilla jaloillaan? Ylen kuntaverokoneesta näet, mistä kuntasi ottaa rahansa

Rahakkaat kunnat valtion talutushihnaan

Finnish Consulting Groupin (FCG) kuntatalouden asiantuntija, hallintotieteiden tohtori Eero Laesterä ja erityisasiantuntija Tuomas Hanhela ovat laskeneet, miten sote muuttaa valtionosuuksien painoa kuntien taloudessa.

Muutokset ovat suuria. Esimerkiksi Kaskisissa valtionosuus on nyt lähes 30 prosenttia verotuloista, mutta uudistuksen jälkeen osuus kääntyy lähes 50 prosenttia miinukselle. Kaikkiaan valtionosuus pienenee FCG:n mukaan peräti 75 prosenttiyksikköä.

Valtionosuus voi olla negatiivinen, kun kunnalla on suuret verotulot ja niistä maksetaan osa valtiolle tasausjärjestelmän kautta. Esimerkiksi yhteisöverosta suuri osa jaetaan valtiolle. Tämän merkitys kasvaa, jos kunnassa on vaikkapa paljon yhteisöveroa maksava teollisuusyritys.

Laesterän mukaan muutosta selittää sote-velvotteiden poistumisen lisäksi se, että kunnassa on vähän lapsia.

Miinukselle menevä valtionosuus tarkoittaa käytännössä sitä, että kunta ei saa lainkaan valtionosuuksia, mutta joutuu omalla verokertymällään rahoittamaan niitä.

Muutoksen toisessa ääripäässä on Kauniainen. Sen saama valtion osuus on nyt vain kolmen prosenttia verotuloista, mutta uudistuksen jälkeen yli 50 prosenttia. Valtionosuus siis kasvaa noin 50 prosenttiyksikköä. Suomen ennätyspienen kuntaveroprosentin pitäisi laskea 17,0:stä soten jälkeiseen 3,74 prosenttiin.

Muissa kunnissa kunnissa valtionosuuden muutos ei ole näin suuri, mutta parissa kymmenessä kunnassa valtionosuuden merkitys kasvaa kuitenkin toista kymmentä prosenttiyksikköä.

Laesterän mukaan kunnan siirtyminen omavaraisuudesta valtionosuusriippuvaiseksi muuttaa päätöksenteon perusteita.

– On myös henkinen muutos päätöksenteossa, että joku muu alkaa rahoittaa toimintaa, Laesterä pohtii.

Hän arvioi, että kiinteistöverosta tulee kunnille entistä tärkeämpi tulonlähde. Sitä ei nimittäin leikata uudistuksessa, eikä sen tuotto vaihtele yhtä herkästi kuin tuloverotuksen tuotto.

Taulukosta näet, kuinka paljon omassa kunnassasi valtionosuuksien merkitys kasvaa tai vähenee.

Ennen sotea -sarake kertoo, kuinka suuri valtionosuuden määrä on kunnan kaikista verotuloista. Soten jälkeen -sarake kertoo, mikä valtionosuuden määrä on sote-uudistuksen jälkeen vuonna 2023. Tiedot voi järjestää klikkaamalla otsikkoriviä. Tiedot perustuvat FCG:n laskelmaan. Ennusteissa on epävarmuutta koronan ja talouden yleisen kehityksen takia.

Aiheesta voi keskustella sunnuntaihin 15.11. klo 22 saakka.

Miksi kukaan ei huomioi kohteeksi joutuneita nuoria ja esitä konkreettisia puuttumiskeinoja?

Näin ajatteli espoolainen Anne Ebeling seuratessaan Helsingin Sanomien tiistaisen uutisen käynnistämää keskustelua väkivaltaisesti oirehtivista helsinkiläisnuorista.

Ebelingillä on omakohtainen kokemus aiheesta, sillä hänen 15-vuotias poikansa joutui ystävänsä kanssa aiemmin syksyllä vakavan ryöstön yrityksen kohteeksi Helsingissä.

Ebelingin mukaan isompi poikaporukka oli “spotannut” ja piirittänyt kaksikon, mutta nämä onnistuivat pakenemaan piiritysringin keskeltä. Pojan ystävä sai paetessaan kuitenkin hengenvaarallisen puukoniskun selkäänsä.

Ebelingin pojaltaan saaman käsityksen mukaan piirittäjät olivat maahanmuuttajataustaisia, suunnilleen samanikäisiä poikia.

– Tuollaisessa taistele tai pakene -tilanteessa fokus menee vain hengissä selviytymiseen eikä mieleen jää hirveästi tuntomerkkejä.

Tekijöitä ei saatu kiinni.

Takaisin Pasilaan -podcastissa räppäri ja kirjailija Mercedes Bentso kertoo omien kokemustensa kautta, mikä ajaa nuoret yhteiskunnan laidalle ja miten heidät voisi sieltä tavoittaa.

Ebeling ei halua kertoa tapahtumapaikkaa tai tarkempia yksityiskohtia julkisesti, mutta hänen kuvailemansa tapaus on poliisin esitutkinnassa.

Poliisi ei voi vahvistaa Ylelle asianosaisten nimiä, mutta Yle on nähnyt Ebelingin perheen ja tapausta tutkineen poliisin sähköpostikeskustelun, joka liittyy tapauksen yksityiskohtiin.

– Ymmärrän, että yksittäistapauksia on ollut kautta maailman sivun, mutta poliisit sanoivat, että tällaista _ _ryöstelyä tapahtuu joka viikko. Omakohtaisessa tapauksessa siitä törkeän teki puukon käyttö, Ebeling sanoo.

Poliisi on huolissaan yli sadasta nuoresta, joista 10–20 hankalimpia

Helsingin poliisin nuorisoryhmän johtaja, rikoskomisario Marko Forss toteaa HS:n uutisen mukaisesti poliisin ja nuorisotyöntekijöiden olevan huolissaan noin 100–150:stä väkivaltaisesti oireilevasta alaikäisestä, jotka liikkuvat vaihtelevissa porukoissa kaupungilla. Forssin mukaan osa on ulkomaalaistaustaisia ja osa kantasuomalaisia.

– Kyseessä ei ole mikään yksi sadan nuoren jengi. Yhdistävä tekijä on lastensuojelun asiakkuus ja se, että näitä nuoria tuntuu olevan usein paikalla kun sattuu ja tapahtuu. Tietyt nimet toistuvat suhteellisen usein rikosilmoituksissa.

Niin kuin koulukiusaajaporukassa, osa on Forssin mukaan pääkiusaajia, osa liepeillä pyöriviä nuoria, "hangaroundeja" ja muut siltä väliltä.

Forssin mukaan erotettavissa on 10–20 henkilöä, jotka ovat syyllistyneet vakavampiin rikoksiin. Myös heihin kuuluu sekä kanta- että maahanmuuttajataustaisia nuoria rikoslajista riippuen.

Ryöstöissä erottuvat Forssin mukaan maahanmuuttajataustaisista ne, joiden juuret ovat Lähi-Idässä ja Pohjois-Afrikassa. Kantasuomalaisia näkyy esimerkiksi huumausaineiden käyttörikoksissa.

– Täytyy tietysti muistaa, että maahanmuuttajataustaiset nuoret ovat hyvin heterogeeninen joukko. Mutta jos ajatellaan haasteita, ne liittyvät segregaatioon. Ollaan omissa porukoissa ja nähdään, ettei yhteiskunnassa välttämättä ole etenemismahdollisuuksia.

– Eniten esille on kuitenkin noussut helpon rahan motiivi. Helppo eteneminen maineeseen ja mammonaan houkuttelee koulutuksen ja uran hankkimista enemmän, Forss tuumaa.

Forssin mukaan tärkeää olisi saada mukaan maahanmuuttajataustaisten nuorten kohdalla nuorten oma yhteisö.

– Ja sitä olemme tehneetkin sidosryhmien kanssa.

Väkivaltarikosten määrä vähentynyt, teräaseita nuorilla aiempaa useammin

Forss on toiminut poliisin nuorisoryhmässä pian kolme vuotta. Koko sen ajan näköpiirissä on ollut oirehtivia nuoria ja osalla heistä on maahanmuuttajatausta. Koko sen ajan myös poliisin ennalta estävä toiminta, nuorisotyö, lastensuojelu ja muut viranomaiset ovat tehneet tiivistä yhteistyötä.

– Tätä problematiikkaa on ollut koko sen ajan havaittavissa kun olen ollut nuorisoryhmässä. Uutta tässä on huoli siitä, että myös hieman vanhempien kohdalla olisi alkanut muodostua ryhmiä. Ja kun se yhdistetään oirehtiviin nuoriin, lopputulos huolestuttaa.

Forssin mukaan porukalla tehdyissä ryöstöissä on mukana usein viisi tai kuusi nuorta, joista kaksi on aktiivisia. Täysi-ikäisyyden myötä porukalla ryöstely Forssin mukaan usein jää.

"Kukaan päättäjä ei ole pahoitellut uhreille"

Ryöstöyrityksen kohteeksi joutuneen pojan äiti Anne Ebeling kertoo olleensa tapahtuneen jälkeen yhteydessä useampaan poliittiseen päättäjään, mutta kukaan ei tuntunut haluavan puhua aiheesta, koska se liippaa maahanmuuttajataustaisia nuoria.

– Asia on arka eikä kukaan halua leimautua rasistiksi, mutta todellisuudessa meillä on ryhmä nuoria, jotka uhkaavat tai haluavat jäädä yhteiskunnan laidalle. Asiasta vaikeneminen vain lisää polarisoitumista ja populismia.

– Kyse ei ole ihonväristä, vaan siitä, että kaikki rikoksia tekevät on otettava kiinni. Myös maahanmuuttajataustaiset.

Tiistain jälkeen asiasta on toden teolla keskusteltu ja kantaa ovat ottaneet myös pääministeri Sanna Marin (sd.) sekä sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.), mutta uhrit on Ebelingin mielestä keskustelusta unohdettu.

– Se tuntuu loukkaavalta. Samoin tapahtumien vähättely "normaalina" nuorten jengitappeluna. Yksikään päättäjä ei ole pahoitellut väkivallan uhreille ja heidän läheisilleen tapahtunutta ja pieleen menneitä päätöksiä, joiden vuoksi he ovat joutuneet kohteiksi.

– Nuoria on jopa kuollut, Ebeling sanoo ja viittaa Vallilassa 31.10. tapahtuneeseen puukotukseen ja Kaivopuistossa kesällä tehtyyn pahoinpitelyyn, jonka seurauksena kuoli nuori mies.

Helsingin poliisin tiedotteista ei ilmene, että Vallilan lokakuisesta henkirikoksesta epäillyt nuoret olisivat maahanmuuttajataustaisia. Kaivopuiston kesällä tapahtuneessa pahoinpitelystä epäillään neljää nuorta ulkomaalaistaustaista miestä.

Poliisin paine alaikäisten epäiltyjen valokuvien julkaisemiseen kasvaa

Ebeling pohtii, voisiko esimerkiksi vakaviin rikoksiin syyllistyneiden alaikäisten edesvastuuseen asettamista ja lastensuojelun keinoja tiukentaa.

– Kyllä 14–16 vuotias tietää, että puukolla lyönti voi tappaa, hän toteaa.

– Meillä ei mielestäni ole vakavissa tapauksissa riittäviä keinoja puuttua tapahtumien kulkuun. Jonkinlaisen intervention täytyy olla mahdollista. Hinta alkaa olla kova, kun nuoria kuolee ja haavoitetaan puukolla.

Hän nostaa esimerkiksi Vallilassa 31.10. tapahtuneen henkirikoksen, josta yksi 16-vuotias epäilty on epäiltynä myös aiemmin Tampereella tapahtuneesta tapon yrityksestä, mutta oli rikkonut kohdalleen asetettua matkustuskieltoa.

Nuorisopoliisi Marko Forss ei lähtisi yleisesti ottaen tiukentamaan alaikäisten vangitsemiskäytäntöä, vaikka se voi olla hänen mukaansa tarpeen erityisesti vakavien rikosten selvittämisessä.

– Matkustuskiellolla saadaan yleensä nuori pysymään nuorisokodissa, sillä kiellon rikkomista eli hatkojen ottamista seuraa pidätys ja mahdollinen vangitseminen.

Forss nostaa esiin, että joissain nuorisoväkivaltaan liittyvissä tapauksissa on ollut vaikea saada silminnäkijätietoja, vaikka paikalla olisi ollut paljon nuoria.

Forssin mukaan poliisilla alkaakin olla kasvava paine julkaista etenkin vakavista rikoksista epäiltyjen alaikäisten kuvia valvontakameran tallenteesta, jos silminnäkijätietoja ei poliisille muuten tule.

– Olemme äärimmäisen varovaisia emmekä haluaisi julkaista kuvia alaikäisistä, mutta nykysuuntaus menee varmasti siihen, että rajanvetoa on tarkasteltava uudelleen erityisesti vakavien tekojen kohdalla.

Lue lisää:

Kysyimme aseman nuorilta jengiytymisestä, ryöstelystä, väkivallasta ja maahanmuuttajien syyttelystä – "Kuka tahansa voi tehdä rikoksia, at the end of the day"

Nuorten tekemiin ryöstöihin liittyy Ruotsissa välillä myös uhrin häpäisyä – tutkija: nuorukaiset nostavat statustaan ja näyttävät valtaansa

Nuorisotutkija varoo leimaamista: nuorten rikollisuutta on ollut aina – "Olemme taas tässä samassa keskustelussa"

Alaikäiset syyllistyneet vakavaan väkivaltaan tänä syksynä poikkeuksellisen paljon – lastensuojeluun kaivataan lisää järeitä keinoja

– Missä ovat republikaanit! Vähän selkärankaa. Taistelkaa vilppiä vastaan.

Näin viestitti presidentti Donald Trumpin poika Eric Trump Twitterissä viime viikon lopulla, kun Yhdysvaltain presidentinvaalien tulos alkoi selvitä.

Myös Trumpin toinen poika, Donald Trump Jr on vaatinut republikaaneja taistelemaan sinnikkäämmin presidentti Trumpin kampanjan esittämien vaalivilppiväitteiden puolesta

Suurimmasta osasta republikaaneista Trumpin poikien ei kuitenkaan tarvitse olla huolissaan.

Ylen selvityksen mukaan jo kaksi kolmasosaa republikaanien kongressiedustajista ja senaattoreista on julkisesti asettunut tukemaan Trumpia.

He ovat kehottaneet Trumpin kampanjan käyttämän retoriikan mukaisesti "laskemaan vain kaikki lailliset äänet" tai sanoneet, että peli ei suinkaan ole vielä selvä.

Rajuimmillaan republikaaniedustajat puhuvat "varastetuista vaaleista".

Kaikkiaan Trumpin takana on 164 yhteensä 256:sta republikaaniedustajasta.

Yle kävi läpi kaikkien republikaaniedustajien ja senaattoreiden Twitter-kannanotot aikavälillä 4.-10. marraskuuta, eli viikko presidentinvaalien äänestyspäivän jälkeen.

Ne edustajat, jotka eivät ottaneet kantaa Twitterissä, käytiin läpi Google News -palvelun avulla. Palvelusta etsittiin jokaiseen edustajaan Yhdysvalloissa liittyviä uutisosumia samana aikajaksona.

Vain kymmenet onnittelut

Selvästi yli puolet republikaaniedustajista tukee Trumpia vähintään varovasti. He esimerkiksi ovat lähettäneet tviittejä tai antaneet lausuntoja, joissa kehotetaan laskemaan "kaikki lailliset äänet".

Näin he antavat Trumpin kampanjan käyttämän hokeman mukaisesti ymmärtää, että vaaleissa olisi annettu suuria määriä "laittomia ääniä".

Tästä ei ole esitetty mitään todisteita.

Ja vaikka Trump ja hänen kampanjansa on mediassa toistanut tarinaa vaalivilpistä, Trumpin omat lakimiehetkään eivät ole oikeudessa suostuneet kutsumaan väitteitä vaalivilpiksi.

Tämän viikon keskiviikkoon mennessä vain kymmenen republikaaniedustajaa oli onnitellut Joe Bidenia vaalivoitosta. Kaikkiaan 22 oli ilmaissut luottavansa vaalien tulokseen.

Selvästi useampi republikaaniedustaja on sanonut, että vaaleissa tehtiin vilppiä tai että vaalitulos voisi jopa vielä muuttua.

Tämä on käytännössä mahdotonta.

Siihen ei riittäisi edes se, että Trump voittaisi osan käynnistämistään oikeusjutuista – mikä sekin on epätodennäköistä.

Trump hävisi ratkaisevissa osavaltioissa niin selvällä äänimäärällä, että edes oikeudenpäätöksellä kumotut äänet eivät riittäisi tuomaan hänelle vaalivoittoa.

"En kommentoi" on monen edustajan strategia

Huomionarvoista on, että 49 edustajaa 256:sta ei ole ottanut minkäänlaista kantaa presidentinvaalitulokseen.

On vaikea kuvitella tilannetta, jossa viidennes suomalaisista kansanedustajista ei suostuisi edes pyynnöstä sanomaan mitään suomalaisten presidentinvaalien tuloksesta.

Tilannetta ihmeteltiin muun muassa New Yorkin osavaltion paikallislehdessä.

“[New Yorkin osavaltion kongressiedustaja Chris] Jacobs ei kommentoinut aihetta, joka saattaa jopa aiheuttaa väkivaltaisuuksia. Hänen avustajansa vastasi kysymykseemme tekstiviestillä: ‘Kongressiedustaja ei ole tavoitettavissa tänään’. Miettiikö kukaan miksi, Buffalo News -sanomalehti pauhasi pääkirjoituksessaan.

Yhdysvalloissa presidentillä on enemmän poliittista valtaa kuin Suomessa ja senaatti ja kongressi ovat presidentille erittäin tärkeitä yhteistyökumppaneita.

Presidentti tarvitsee esimerkiksi lainsäädännön muuttamiseen heidän tukensa.

Georgian senaatinvaali häilyy kaiken yllä

Tilanne on republikaaneille vaikea. Trump oli alkuviikosta tyytymätön siihen, että republikaanipuolue ei ollut vaalivilppisyytöksissä vahvemmin hänen takanaan.

Uutiskanava CNN:n lähteen mukaan Trump oli jopa uhannut, että jos meno ei muutu, hän ei panisi tikkua ristiin Georgian osavaltion senaatinvaalin toisen kierroksen eteen.

Georgian senaatinvaalin tulos on republikaaneilla ratkaisevan tärkeä, sillä sen tuloksesta on kiinni, saavatko republikaanit enemmistön Yhdysvaltain senaatissa. Demokraattien värisuora, eli edustajainhuoneen, senaatin ja Valkoisen talon hallinta, olisi myrkkyä republikaaneille.

Trumpilla on kampanjakentillä kiistaton imu. Hänen vetäytymisensä kampanjatyöstä on riski, jota republikaanit eivät halua ottaa.

Ei olekaan sattumaa, että yksi Trumpin ärhäkimmistä tukijoista on georgialainen republikaaniedustaja Judy Hice.

“Demokraatit: “Trump voitti vuoden 2016 vaalit AINOASTAAN Venäjän vaikutuksen ansiosta. Hänen presidenttiytensä on laiton! Demokraatit: “Vaalivilppiä ei ole. Toki, kuolleet äänestivät Bidenia, mutta hän voitti reilusti ja republikaanien on tyydyttävä siihen. Ei mitään itse ymmärrystä”, Hice tviittasi tiistaina.

Isoista määristä kuolleiden nimillä täytetyistä äänestyslomakkeista ei ole esitetty todisteita.

Trumpin painoarvo puolueessa on taannut myös republikaanien johtohahmojen tuen. Senaatin republikaanijohtaja Mitch McConnell asettui maanantaina senaatissa tiukasti Trumpin taakse.

– On turha luennoida, kuinka presidentin pitäisi välittömästi ja iloisesti hyväksyä alustavat vaalitulokset, hän sanoi puheessaan.

Tähän lausuntoon moni republikaani on nyt tukeutunut.

Kongressiedustajat ovat Ylen selvityksen mukaan esittäneet enemmän ja selvemmin Trumpin puolelle asettuvia lausuntoja kuin senaattorit.

Senaattia pidetään Yhdysvalloissa arvovaltaisempana kuin kongressia muun muassa senaattoreiden pidemmän toimikauden vuoksi.

Bidenin voittoa tukevilla republikaaneilla on vähän menetettävää

Harvassa ovat ne republikaanit, jotka ovat julkisesti arvostelleet Trumpin vaalivilppipuheita saati onnitelleet Joe Bidenia. Ja hekin ovat niitä, joilla on ennestään skismaa joko Trumpin tai republikaanisen puolueen kanssa.

Twitterissä äänekkäimpiä ovat olleet väistyvät edustajat Paul Mitchell ja Denver Riggleman.

Mitchell on arvostellut Trumpia suhtautumisesta etnisiin vähemmistöihin ja ulkomaalaisiin. Rigglemanille puolestaan on ollut erimielisyyksiä puolueen kanssa seksuaalivähemmistöihin liittyen.

Riggleman oli viikon aikana tviitannut Trumpin vaalivilppiväitteistä kriittisesti viisi kertaa, esimerkiksi näin:

“Vannoin puolustavani tätä maata ja sen demokratiaa. Kyllä laskekaa kaikki äänet, mutta lopettakaa hölynpöly, herra presidentti, ja kunnioittakaa demokraattista prosessia, joka tekee Amerikasta suuren.”

Bidenin voittoa on puolustanut laajasti myös republikaanien kongressiedustaja Adam Kinzinger. Hänkin on ollut otsikoissa Trumpin-vastaisista puheista aiemmin.

Tunnetuimmat Trumpia arvostelevat republikaanipoliitikot kuuluvat republikaanien maltilliseen laitaan.

Senaattorit Mitt Romney ja Lisa Murkowski ovat odotetusti asettuneet eri linjoille Trumpin kanssa. Senaattori Susan Collins onnitteli Joe Bidenia vaalivoitosta maanantaina, mutta hänkin asetteli sanansa tarkkaan.

- [Vaali]tuloksen haastamiseen on prosessi, ja presidentille pitää antaa mahdollisuus tehdä se tämän prosessin mukaisesti, Collins muotoili Twitterissä julkaisemassaan lausunnossa.

Moni republikaani on vielä monitulkintaisempi. Esimerkiksi väistyvä kongressiedustaja Rob Bishop totesi, että ei ole hänen tehtävänsä sanoa, onko presidentinvaalien tulos selvä vai ei.

– Minusta tästä saarnaaminen on turhaa. Voisin, mutta miksi. Sillä ei ole vaikutusta, sanonko tästä jotain vai en, kiemurteli Bishop Salt Lake Tribunen haastattelussa maanantaina.

Demokraattisenaattori Chris Coonsin mukaan moni republikaaniedustaja on lähettänyt onnittelunsa Bidenille yksityisesti, vaikka ei olekaan uskaltanut onnitteluaan julkaista.

Trumpin suosio voi pelottaa edustajiakin

Miksi kysymys siitä, kuka voitti Yhdysvaltain presidentinvaalit, on republikaaneille niin vaikea?

Georgian tärkeä senaatinvaali on osasyy, mutta se ei selitä kaikkea. Republikaanit on puolueena vahvasti naimisissa Trumpin kanssa. Eropapereiden lähettämisellä puolueen suosituimmalle tähdelle voisi olla arvaamattomia seurauksia.

Presidentinvaalitulos osoitti, että Trumpilla on laaja ja uskollinen ydinkannattajajoukko.

Republikaanistrategi Lian Donovan sanoo Washington Postissa, että moni Trumpin äänestäjistä luottaa tällä hetkellä enemmän Trumpiin kuin senaattoreihin tai kongressiedustajiin.

Kun Trump sanoo, että vaalit on varastettu, äänestäjät uskovat siihen, Donovan arvioi.

Lisäksi he ajattelevat, että Trumpin hyljänneet republikaanit ovat osa korruptoitunutta poliittista järjestelmää.

Juuri sitä, josta Trump on vuosikausia varoitellut.

Näin juttu tehtiin:

Keräsimme kaikkien istuvien kongressiedustajien Twitter-viestit aikaväliltä 4.-10. marraskuuta. Kaikkiaan 256 republikaaniedustajasta 152 oli ottanut sinä aikana kantaa vaaleihin Twitterissä. Kerätyt noin 1500 tviittiä käytiin läpi käsin.

104 edustajaa ei ollut reagoinut vaaleihin Twitterissä. Heidän kantojaan etsittiin uutisia keräävästä Google News -hakupalvelusta. Hakualueeksi merkittiin Yhdysvallat ja haku rajattiin ajalle 4.-10.11. Hakutulokset käytiin läpi käsin.

Annoimme kaikille edustajien vaalikannanotoille arvon 1-5 sen mukaan, kenen puolesta ja kuinka jyrkän kannan he vaaleihin ottivat.

1 tarkoitti, että edustaja on onnitellut Bidenia tai todennut, että Trumpin puheet vaalivilpistä uhkaavat Yhdysvaltain demokratiaa.

2 tarkoitti, että edustaja kehottaa unohtamaan vaalit ja jatkamaan eteenpäin.

Luku 3 merkitsi neutraalia kannanottoa.

Lukeman 4 sai, jos kehotti esimerkiksi laskemaan kaikki lailliset äänet ja lukeman 5 sanomalla, että postiäänestys on huijausta tai että Trump tullaan vielä valitsemaan presidentiksi .

Lue lisää:Voiko Trumpista tulla vielä USA:n presidentti hyvien juristien avulla? Lyhyet vastaukset siitä, mitä vaalit hävinnyt presidentti voi seuraavaksi tehdä

Trump ei päästä Bidenia valmistelemaan valtakauttaan – viivästys voi heikentää Yhdysvaltain turvallisuutta

Ylen selvitys: Tekeydyimme Instagramissa tavallisiksi amerikkalaisiksi äänestäjiksi – Näin he joutuivat vastakkainasettelua kylväviin somekupliin

Trumpin nimen mainitseminen on Joe Bidenille vaaliase Twitterissä: "Hän on huonoin mahdollinen henkilö johtamaan meitä"

Yhdysvaltain istuva presidentti Donald Trump puhui perjantaina lehdistötilaisuudessa ensimmäistä kertaa sen jälkeen, kun hänen kerrottiin häviävän presidentinvaalikisan demokraattien Joe Bidenille viikko sitten lauantaina.

Trump ei puhunut tilaisuudessa vaaleista, vaan keskittyi koronavirusrokotteeseen ja virukseen liittyviin rajoituksiin. Hän korosti, että hänen hallintonsa ei aio panna kaikkein tiukimpia koronarajoituksia toimeen. Trump myös sanoi odottavansa, että koronavirusrokote on saatavilla kaikille yhdysvaltalaisille huhtikuussa.

Trump ei puheessaan ottanut kantaa siihen, kenen hallinto Yhdysvalloissa toimii alkavalla presidenttikaudella. Hän kuitenkin heitti ilmaan ajatuksen siitä, että aika näyttää, mikä hallinto tulee toimimaan Valkoisessa talossa.

– Mitä tapahtuukaan tulevaisuudessa – kuka tietää, mikä hallinto silloin on, luulen, että aika näyttää. Mutta voin kertoa, että tämä hallinto ei ryhdy koronasulkuihin, hän sanoi.

Trump ei vastannut toimittajien kysymyksiin

Sekä uutistoimisto AFP että uutiskanava CNN arvioivat, että Trumpin kommentti on tähän mennessä lähin viittaus hänelle itselleen tappiollisen vaalituloksen huomioimisesta. Presidentti on aloittanut oikeustoimia ympäri maata eikä ole tunnustanut tappiotaan.

Trumpin lähtiessä lehdistötilaisuudesta toimittajat huusivat hänen peräänsä tiedustellen muun muassa, milloin presidentti suostuu myöntämään hävinneensä vaalit. Trump kuitenkin päätti tilaisuuden vastaamatta paikalla olleiden toimittajien kysymyksiin.

Trump on väittänyt vaaleja Twitterissä vilpillisiksi lukuisia kertoja. Yhdysvaltain liittovaltion ja osavaltion vaaliviranomaisten mukaan vaaleissa ei ole kuitenkaan ilmennyt minkäänlaisia todisteita vaalivilpistä. Eri tahojen yhteisessä lausunnossa todettiin, että marraskuun 3. päivän vaalit olivat "maan historian turvallisimmat".

Myöhään perjantai-iltana Suomen aikaa järjestetyssä lehdistötilaisuudessa puhui myös Trumpin koronatiimin asiantuntijoita. Heistä yksikään ei vastannut toimittajien kysymyksiin tilaisuuden jälkeen.

Hallituspuolue keskustan Lapin piiri vaatii perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun (sd.) eroa. Keskustan Lapin piirikokous esitti erovaatimuksen tänään julkaistussa kannanotossa.

Lapin piiri on erityisen tyytymätön Kiurun ja sosiaali- ja terveysministeriön ajamaan tiukkaan linjaan matkailurajoituksissa.

– Lappilaiset matkailutoimijat ovat esittäneet selkeitä matkailukuplamalleja jo viime keväästä lähtien, mutta viestiä Lapista ei ole otettu riittävän vakavasti ministeriön johdossa, kannanotossa sanotaan.

Piirin mukaan Lapin matkailuyrittäjät menettävät koronapandemian seurauksena jopa 700 miljoonaa euroa liikevaihtoa ja pahimmillaan jopa 8 000 ihmistä joutuu työttömäksi.

– Monen Lapin matkailuyrittäjän tulevaisuus on nyt todella usvainen ja epätoivoinen.

Aiemmin tällä viikolla Independent-lehti kertoi, että Britannian suurin matkanjärjestäjä TUI peruu kaikki lomamatkansa Suomeen marras-joulukuun ajalta. Päätöksen taustalla olivat nopeasti muuttuva matkailuympäristö ja Suomen matkailurajoitukset.

Lapin piirin kannanoton mukaan keskusta on odottanut Kiurulta myös päätöstä synnytysten jatkolle Länsi-Pohjan keskussairaalassa. Nykyinen poikkeuslupa on voimassa vuodenvaihteeseen asti.

– Pidämme erikoisena ministeri Kiurun vitkuttelua tässäkin asiassa, kannanotossa lausutaan.

Saarikko: Kiurun ero ei veisi asiaa eteenpäin

Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko ei kannata Lapin piirin vaatimusta Kiurun erosta.

– Kollega Krista Kiurun ero ei asiaa veisi eteenpäin. En siis yhdy Lapin keskustapiirin vaatimukseen, Saarikko tviittaa.

Saarikko toteaa Lapin elävän matkailusta ja koronan rajaavan elinkeinoa rajusti. Hänen mukaansa hallituksen on tehtävä nyt voitavansa.

– Raja-asiat ratkaistava – terveys edellä, mutta käytännön järjellä toimien, Saarikko kirjoittaa.

Keskustan rovaniemeläinen varapuheenjohtaja ja kansanedustaja Markus Lohi pitää Iltalehden mukaan piirikokouksen vaatimusta "aika radikaalina".

– Mutta samalla se kertoo siitä hätähuudosta, joka täällä Lapissa on matkailuelinkeinon puolesta. Hätä on täällä aika laaja ja suuri, varmasti sieltä kumpuaa tällaiset vaatimukset, Lohi sanoi Iltalehden mukaan.

Lohi korostaa, ettei keskusta puolueena ole vaatimassa kenenkään ministerin eroa.

Erovaatimuksesta uutisoi aiemmin keskustan pää-äänenkannattaja Suomenmaa.

WASHINGTON Yhdysvaltain politiikkaa seuraava törmää näinä päivinä vaatimuksiin vastuuvapaudesta.

Presidentti Donald Trump pitää maanantaina Orlandossa kampanjatilaisuuden. Paikan päälle mielivän on luvattava kirjallisesti, ettei syytä Trumpia eikä kisajärjestäjiä, jos saa tilaisuudessa koronan.

Orlandon ralliin on siis osallistuttava sanan varsinaisessa merkityksessä henkensä kaupalla. Koronatartunnan saanut Trump ei välitä vaatimuksista julkistaa viimeisimmän testinsä tulosta, jos nyt ylipäätään on testeissä käynyt.

Laitetaan tähänkin vastuuvapauslauseke.

Tämä kirjoitus ei ole Yleisradion uutisraportti vaan kirjeenvaihtajan kommentti.

Teksti on henkilökohtainen tilannearvioni kolme viikkoa ennen Yhdysvaltain presidentinvaalia. Se perustuu sekä yleisistä että täällä Washingtonissa primäärilähteistä keräämääni aineistoon ja siihen, mitä itse päivittäin näen ja kuulen.

Sinun ei tarvitse lukea eteenpäin, jos uskot sokeasti Trumpin voittoon. Se on ihan ok. En kuitenkaan lisää tekstiin mieliksesi ”nähtäväksi jää” –sanahelinää saati valehtele, että Trumpin kampanja ei olisi vaikeuksissa.

Se on vähintään törmäyskurssilla, mielestäni jopa merihädässä.

Jos Trumpin kampanja olisi kauhutarina, nyt elettäisiin vedenpaisumuksen jälkeisiä päiviä. Kirkuvat rotat rynnisivät ulos aluksesta, joka on ajanut Capitol-kukkulan karikkoon.

Tilanne 23 päivää ennen vaalia on tämä:

Trump voi voittaa vain oikeussalissa tai jos jotain odottamatonta tapahtuu.

Voi hyvinkin vielä tapahtua. Trump on itse elävä todiste siitä, että kuka tahansa Yhdysvalloissa voi sairastua koronaan.

Vastaehdokas Joe Biden on yhtä lailla riskiryhmäläinen kuin Trump. Jokaisen Yhdysvaltain vaaleihin jossain roolissa osallistuvan iltarukouksena on säästyä taudilta ja karanteenilta.

Ääntenlaskusta voi tulla sotku tai äänestäjiä saatetaan uhkailla ja häiritä.

Liittovaltion poliisi FBI paljasti tällä viikolla ääriryhmän salaliiton Michiganin kuvernöörin Gretchen Whitmerin sieppaamiseksi. Tapaus toi uuden, pelottavan ulottuvuuden vaalien turvallisuudesta käytävään keskusteluun.

Trumpilla on tukenaan lakimiesten armeija, joka on valmiina käynnistämään oikeustoimet jo ääntenlaskun aikana.

Lauantaina pitämässään kampanjatilaisuudessa Trump ei loistanut. Hän vaikutti siltä, että tosiaan tarvitsee vähintään oikeusoppineita tuekseen. Hän puhui Valkoisen talon parvekkeelta puhdittomasti.

Silmiinpistävää oli, ettei paikalle saapunut republikaanien kärkikaartilaisia, vaikka 2 000 ihmistä oli kutsuttu.

He eivät saapuneet, koska kutsu Valkoiseen taloon on vaaratiedote.

Korkeimman oikeuden tuomarin Amy Coney Barrettin nimitystilaisuudessa kaksi viikkoa sitten sairastui lukuisia ihmisiä. Tuo Trumpin isännöimä tilaisuus oli maan johtavan korona-asiantuntijan mukaan varsinainen superlinko.

Lauantaina Valkoisen talon nurmikolla seisoskeli paikalle jostain haalittuja taviksia. Joukosta erottui ns. ”blexit” –väki turkooseissa t-paidoissaan ja punaisissa Trump-lippiksissään.

Blexitit ovat tummaihoisten eroa demokraattipuolueesta vaativa ryhmä. Heidän kannatuksensa afroamerikkalaisten keskuudessa on olematonta.

Myös latinoja oli houkuteltu yleisön joukkoon. Trump on viime kuukausina yrittänyt voittaa heitä puolelleen. Pew'n tutkimuksessa 89 prosenttia afroamerikkalaisista ja latinoista 63 prosenttia kannattaa kuitenkin Bidenia.

Demokraattiehdokas on muutenkin tukevoittanut johtoaan kaiken aikaa.

Biden johtaa koko maassa ja keskimäärin myös ratkaisevina pidetyissä vaa'ankieliosavaltioissa. Mielipidemittauksia on kehitetty niin, että viime vaaleissa mahdollisesti aliedustetuiksi jääneet Trumpin hiljaiset kannattajat näkyisivät niissä paremmin.

Näiden mittausten mukaan republikaanit saattavat hävitä Valkoisen talon lisäksi koko kongressin. Esimerkiksi republikaani-ikoni Lindsey Graham joutuu taistelemaan tosissaan paikastaan senaatissa.

Neljä vuotta sitten Trump otti loppukirin ja rynni kalkkiviivoilla Hillary Clintonin ohi. Presidentin vankkumattomat kannattajat uskovat ihmeeseen tälläkin kertaa.

Loppukiri on kuitenkin vaikeampi toteuttaa kuin 2016. Yhdysvallat on koronan kourissa. Kuolonuhrien määrä on jo yli 214 000 eikä pandemia näytä hiipuvan.

Trump ei löytänyt tarvitsemaansa uutta vaihdetta elo-syyskuussa, ja virustartunta reilu viikko sitten sotki hänen loppusuoran suunnitelmansa. Hänen olisi saatava kampanja-aluksensa kiireesti pois karilta, sillä aika on käymässä vähiin.

Pelastustöitä vaikeuttaa se, että myös hänen kampanjapäällikkönsä, neuvonantajansa ja päätiedottajansa ovat sairastuneet koronaan.

Korjattu kello 9.29, poistettu sana äärioikeistolainen kuvernöörin sieppaushanketta käsittelevästä lauseesta. Ryhmän ideologiasta ei ole täyttä selvyyttä.

Aiheesta aiemmin:

Koronasta toipuva Trump kertoi voivansa hyvin ja korosti puheessaan poliisien työn tärkeyttä – Lääkärin mukaan Trump ei ole enää tartuntariski muille 10.10.2020

Kuten monet lapset, myös valotaiteilija Juha Rouhikoski leikki pimeällä taskulamppuleikkejä. Hän innostui valottelemaan varsinkin sellaisilla lampuilla, joihin vaihdeltiin polttimon eteen värikalvoja.

Hämeenlinnalaisen valotaiteilijan teoksia on ollut esillä mm. Helsingissä, Hämeenlinnassa, Mikkelissä, Berliinissä, Pariisissa ja Tukholmassa. Rouhikoski toimii Suomen valotaiteen seura Flashin puheenjohtajana, opettaa valosuunnitelua Taideyliopistossa sekä tekee tuotantosuunnittelijan työnsä ohessa tohtorinväitöskirjaa valotaiteesta.

Pimeys on turvallinen peitto

Valotaiteilijalle pimeys toimii kuten kangas taidemaalarille. Pimeys on pohja, mistä lähdetään valoilla nostelemaan asioita.

– Oma tapani työskennellä lähtee siitä, että ensin sammutetaan valot ja sitten lähdetään tekemään, kertoo Rouhikoski.

Juha Rouhikoski tutkii myös väitöskirjaa tehdessään pimeyttä. Hän on rakentanut tutkimustyössään pilkkopimeitä loukkoja, joissa on viettänyt joskus tuntikausia täydellisessä pimeydessä ja puhunut samalla muistiinpanoja sanelimeen.

– Huonetiloissa pimeyttä on vaikea löytää, vaatekaappiinkin tiivistenauhaa tarvitsee aika paljon, että saat sen pimeäksi, sanoo Rouhikoski.

Kun viettää pitkän ajan pilkkopimeässä, alkaa havaita asioita, vaikka mitään ei näekään.

– Ne ehkä kääntyvät enemmän pääkopan puolelle. Missään nimessä siellä ei kyllä pelota, pimeys voi tuntua jopa turvalliselta, jossa tulee sellainen vaippa ympärille. Siellä on mielestäni hyvä olla, sanoo Rouhikoski.

Ripustaako valotaitelija jouluvalot?

Syyspimeään pihoille, parvekkeille ja ikkunoihin sytytellään kausivaloja. Valotaiteillijalla on omien sanojensa mukaan kaksijakoinen suhde pihoilla loistaviin eläinhahmoihin ja ikkunoissa vilkkuviin värivaloihin: ne lisäävät valosaastetta, eivät välttämättä edes sovi maisemaan, mutta tuovat iloa.

– Ihmisethän saavat niistä valtavasti, siinä mielessä kannatan, että antaa mennä. Vaikka naapurit eivät välttämättä aina tykkääkään. Valon ominaisuus on se, että sitä on vaikea rajata.

Saako Juha Rouhikoski itse kirjavista joulu- tai kausivaloista "allergisia reaktioita"?

– Saisin varmaan, jos ajattelisin asiaa pidemmälle, mutta olen mietttinyt sen niin päin, että valo tuottaa iloa käyttäjälleen ja tekijälleen. Siinä jokainen toimii oman elämänsä valotaiteilijana.

Rouhikoski ei itse varusta kotiaan monivärisillä kausivaloilla. Taiteilijan omassa kodissa ikkunoita koristavat “kynttelikön tapaiset”. Loisteputki- ja led-valot ovat Rouhikosken mielestä turhan kylmiä.

– Hehkulangan vanhanaikainen lämmin valo toimii minulle näin pimeänä aikana, luo tunnelmaa ja romantiikkaa.

Valosaaste sotkee avaruuskaton

Juha Rouhikoski käyttää valotaiteessaan tekniikkaa ja keinovaloja, mutta saa innoituksensa luonnon valoilmiöistä. Lähes kaikkialle hivuttautuvaa valosaastetta paetessaan Rouhikoski sanoo ajaneensa joskus pitkiäkin matkoja. Revontulia tai tähtien valoa ei havaitse kaupungin keskustassa.

– Kun on maisemassa, missä ei tule mistään keinovaloa, pystyy havaitsemaan linnunradat ja kaikki. Avaruuskatto yläpuolellamme on ihan toisennäköinen, kun ympärillä ei ole valosaastetta.

Kaamos kalvaa valotaiteilijaakin

Juha Rouhikoski tarvitsee työssään pimeää ja tutkii sitä kiinnostuneena, mutta monen muun tavoin myös valotaiteilija sanoo kärsivänsä luonnon valon puutteesta.

– Kun aamulla pitäisi töihin lähteä, on pimeä ja kun palaat, niin on taas pimeä. Kyllä se on raskasta, sanoo Rouhikoski.

Valotaiteilija taistelee pimeää vuodenaikaa vastaan sytyttämällä heti aamusta tarpeeksi valoa herätäkseen.

– Herätessäni laitan päälle kirkkaat valot, mikä auttaa minua jaksamaan. Ei mitään kirkasvalolamppua, mutta olen joskus sellaistakin kyllä harkinnut.

Katso lisää: Miten Juha Rouhikosken valoteos toimii Sibelius-Fantasiassa