Savonlinnan lähistöllä asuva Mirva Behm on onnekas. Hänen ei tarvitse pelätä koronavirusta, sillä se on hoidettu hänestä pois ja vieläpä kotioloissa. Hoitavina lääkäreinä toimivat kohta 7-vuotias Aada ja 4-vuotias Elsa Behm. Kyseessä on lasten leikki.

– Minulle on potilaana tehty kliinisiä tutkimuksia, ja löydetty kaikenlaista mahataudista koronaan. Koronavirus on saatu poistumaan omenamehulla ja käsivarteen kiinnitetyllä usb-piuhalla, tyttöjen äiti Mirva Behm kertoo.

Korona vilahtelee perheen nuorimpien lasten leikeissä monin tavoin. Barbie-nuket joutuvat sairaalahoitoon koronan takia ja kotileikeissäkin virusta esiintyy. Aina mehu ja sähkö eivät ole leikissä auttaneet potilasta.

– Kaikista rajuimmissa leikeissä on vietetty hautajaisiakin.

Leikki auttaa tunteiden käsittelyssä

Monessa muussakin kodissa on huomattu koronan ilmestyneen lasten leikkeihin. Näin on käynyt myös kansallisen leikkipäivän perustajan Mira Jääskeläisen kotona.

– Lapsi on leikkinyt, että joku sairastuu koronaan. Leikkiessään hän selvästi käsittelee ajatuksissaan olevaa huolta viruksesta.

Ajatusten ja tunteiden käsittely leikin avulla on lapselle tärkeää. Näin on erityisesti elämänmuutoksissa, joissa lapsilta vaaditaan sopeutumiskykyä.

Lastensuojelussa pitkään työskennellyt ja siellä nykyisin työnohjaajana toimiva Mira Jääskeläinen on sitä mieltä, että leikki auttaa käymään läpi vaikeita kokemuksia. Koronaepidemian aikana leikillä voi olla erityisen tärkeä rooli lapsen elämässä.

– Leikkimällä on mahdollisuus toteuttaa itseään ja käsitellä tunteita. Lapselle leikki on tapa uppoutua omiin ajatuksiin ja mielikuvitukseen, Jääskeläinen sanoo.

Koronaleikeistä ei tarvitse huolestua

Vakavalla sairaudella leikkiminen saattaa huolestuttaa vanhempia. Syytä huoleen ei ole, jos lapsi leikkii muitakin leikkejä eikä vaikuta ahdistuneelta. Aikuisen tehtävänä on olla saatavilla silloin, kun lapselle tulee tarve kysyä jotain.

Mira Jääskeläinen neuvoo myös ottamaan koronan puheeksi lapsen kanssa, jos leikit tuntuvat synkiltä tai toistuvilta.

Eri järjestöjen nettisivuilta löytyy ohjeita, miten lapsen kanssa voi puhua koronatilanteesta. Esimerkiksi Mannerheimin Lastensuojeluliitto neuvoo, että huolestuneelta vaikuttavalta lapselta voi kysyä suoraan, mitä lapsi ajattelee ja mikä häntä pelottaa.

Mirva Behm on huomannut lastensa leikkien muuttuneen koronapandemian myötä. Alussa leikeissä oli vakavampi sävy ja lasten tiedontarve oli suuri. He halusivat tietää, miltä virus näyttää, ja saattoivat kesken leikkien tulla kysymään jotain viruksesta.

Nyt koronasta on tullut arkipäiväisempi asia.

– Lasten leikeissä näkyy, että samalla kun pelko ja huoli kevenevät, niin myös leikit kevenevät, Behm kertoo.

Kaipuu kavereiden seuraan voi olla suuri

Koronan takia ero leikkikavereista voi olla raskasta. Maaseudulla kaukana naapureista asuva Behmin perhe on kokenut myös tämän harmituksen.

– Leikkikavereiden ja sosiaalisen elämän kaipuu oli lapsilla pahimman eristyskauden aikana päivittäistä, vaikka heillä sisaruksia onkin.

Perheet suhtautuvat koronarajoituksiin eri tavoin; osa lapsista saa leikkiä kavereiden kanssa esimerkiksi leikkikentillä, osa lapsista on tiukasti vain oman perheen parissa. Tämä voi herättää lapsessa kiukkua ja epäoikeudenmukaisuuden tunnetta.

Leikissä lapsi oppii myös sosiaalisia taitoja, vuorovaikutusta ja kuuntelemisen taitoja. Koronatilanne vaikeuttaa tätäkin, koska lähikontakteja pitäisi välttää, eivätkä ryhmäleikit ole nyt paras vaihtoehto.

Mira Jääskeläinen kannustaa keksimään sellaisia yhteisleikkejä, joissa jonkinlainen turvaväli säilyisi.

– Puistoon tai metsään voi vaikka rakentaa köysiesteradan, jossa ollaan luontevasti toisista vähän kauempana.

Kun koronarajoituksia nyt varovaisesti puretaan, ovat Aadan ja Elsan leikitkin siirtyneet hoitoleikeistä kohti uutta normaalia. He askartelevat ahkerasti hengityssuojaimia talouspaperista ja villalangasta. Niitä jaetaan auliisti muille perheenjäsenille ja käytetään itse kauppareissuilla.

Maski saatetaan tosin kauppaan sisään astuessa riisua reteästi otsalle. Jäätelöä kun on vaikea syödä talouspaperi suun peittona.

Lue myös:

Täältä voit lukea kaikki tuoreimmat uutiset koronaepidemiasta.

Maauimalat ympäri Suomen pähkäilevät, kuinka selvitä kesästä koronaviruksen kanssa. Moni uimala aikoo avata porttinsa, mutta erityisjärjestelyin.

Yli 60-vuotiaassa Riihimäen maauimalassa on jo mietitty tarkasti, kuinka kesä sujuu jouhevasti, vaikka kaupunginhallitus päättää uimalan avaamisesta vasta maanantaina.

– Laskemme ihmismääriä, valvomme suojavälejä myös altaissa, saunat ja osa pukukopeista suljetaan ja tarjoamme käsidesiä ympäri uimalaa, luettelee Riihimäen liikuntapalvelupäällikkö Kati Hämäläinen-Myllymäki.

Maauimalat eivät ole saaneet erillistä koronaohjetta viranomaisilta, vaan uimalat soveltavat Aluehallintoviraston (avi) tiistaina antamaa ohjetta yleisötilaisuuksista.

Avin mukaan yli 50, mutta enintään 500 henkilön yleisötilaisuuksia ja yleisiä kokouksia sisätiloissa ja alueellisesti rajatuissa ulkotiloissa on mahdollista järjestää erityisjärjestelyin. Myös Suomen uimaopetus- ja hengenpelastusliitto on laatinut ohjeet tartuntojen ehkäisemiseksi.

Riihimäellä pidetään kesän ajan lukua, ettei 500 henkilön kävijämäärä ylity kerralla. Sisään- ja ulostuloportit pidetään erillään turhien fyysisten kontaktien välttämiseksi. Uimavalvojia aiotaan palkata tavallista kesää enemmän.

– Myös aikaraja alueella olemiseen on mahdollinen. Se olisi enintään kaksi tuntia kerralla, Hämäläinen-Myllymäki kertoo.

Hämeenlinnassa Ahveniston maauimala aikoo avata 1. kesäkuuta. Tarkat turvajärjestelyt ovat vielä työn alla, ja niistä tiedotetaan mahdollisimman pian. Ruuhka-aikoina uimala aikoo ottaa tavallista enemmän valvojia työvuoroon.

Klooria ei lisätä

Turussa Samppalinnan maauimala avataan kesäkuun alussa, Kupittaan maauimala kahta viikkoa myöhemmin kunnostustöiden vuoksi.

Myös Turussa seurataan kävijämääriä portilta, eikä saunatiloja oteta käyttöön.

– Saunoissa on lähes mahdotonta toteuttaa turvaetäisyyksiä. Temme myös rata- ja allaskohtaisia rajoitteita, Turun liikuntapaikkapäällikkö Oskari Nummi toteaa.

Altaiden puhdistusjärjestelmät toimivat tavalliseen tapaan ja altaista otetaan näytteitä normaalisti. Esimerkiksi kloorin määrää ei ole syytä lisätä, Nummi sanoo.

Niin ikään Lahden maauimala aukeaa kesäkuun ensimmäinen päivä. Henkilökunta neuvoo kävijöitä heidän tullessaan paikalle sekä kuulutuksien avulla.

Lahden kaupungin liikuntatoimenjohtaja Tommi Lanki korostaa jokaisen vastuuta turvallisuudesta huolehtimiseeen.

– Olemme ennenkin tehneet kuulutuksia, mutta nyt informaation välitys korostuu. Neuvomme joko lisävoimin tai lisäämme olemassa olevan henkilöstön liikkumista alueella. Asiakkailla on oma vastuu, mutta ohjeistusta tullaan antamaan tiiviisti.

Turvallisuuden takaamiseksi Mäkikatsomon saunat, kuntosali ja liikuntatila eivät ole toistaiseksi käytössä. Myös yleisö- ja seurojen harjoitusvuoroja on aikataulutettu ruuhkien hillitsemiseksi.

Lanki ei usko, että 500 ihmisen raja on maauimalalle ongelma. Parhaimpina hellepäivinä maauimalan kävijämäärät ovat yltäneet noin kahteen tuhanteen.

Saksa kehottaa Yhdysvaltoja harkitsemaan vielä Open Skies -asevalvontasopimuksessa pysymistä.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump kertoi torstaina kaavailevansa maan vetämistä ulos sopimuksesta. Open Skies -sopimus on mahdollistanut allekirjoittaneiden valtioiden tarkkailulennot toistensa ilmatilassa, käytännössä siis toistensa sotilaallisen toiminnan tarkkailemisen.

Trumpin mukaan Venäjä ei ole noudattanut sopimusta. Yhdysvallat on jo pidempään protestoinut, ettei Venäjä salli lentoja alueelle, jossa Yhdysvallat uskoo Venäjän ydinohjusten sijaitsevan.

– Olen syvästi pahoillani tästä ilmoituksesta. Teemme kumppaniemme kanssa töitä kehottaaksemme Yhdysvaltoja harkitsemaan vielä tätä päätöstä, Saksan ulkoministeri Heiko Maas sanoi.

Maasin mukaan Saksa on yhdessä Ranskan, Puolan ja Britannian kanssa yrittänyt selittää Yhdysvalloille, että vaikeudet Venäjän kanssa eivät oikeuta vetäytymään sopimuksesta.

– Sopimus rakentaa turvallisuutta ja rauhaa melkein koko pohjoisella pallonpuoliskolla.

Maasin mukaan Yhdysvaltojen vetäytyminen heikentäisi sopimusta. Hän kehotti myös Venäjää noudattamaan sopimusta täysimääräisesti. Maas vakuutti Saksan tekevän kaikkensa sopimuksen suojelemiseksi.

Niinistö tulkitsee tilannetta hiukan myönteisemmin

Presidentti Sauli Niinistö arvioi, että Yhdysvallat pyrkii Avoin taivas -sopimuksesta vetäytymällä pääsemään laajempiin sopimuspöytiin. Hänen mukaansa asian ennuste ei ole kuitenkaan kovin hyvä tällä hetkellä.

– Avoin taivas on ollut eräs tällainen toinen toisensa vakuuttamisen tapa. On oltu avoimia esimerkiksi harjoitustoiminnan aikana, Niinistö sanoi.

Suomi jatkaa Niinistön mukaan sillä linjalla, että asevalvonta ja aseidenriisunta ovat ehdottomasti kansainvälisen politiikan ykkösaiheita.

Niinistö kommentoi asiaa Kultaranta-keskustelujen pohjustuksena toimivassa mediatapaamisessa.

Nato-maat puivat asiaa perjantaina

Venäjä sanoi torstaina, että Yhdysvaltojen vetäytyminen sopimuksesta olisi takaisku Euroopan ja Yhdysvaltain kumppanimaiden turvallisuudelle.

Nato-maiden suurlähettiläiden on puolestaan tarkoitus käsitellä asiaa perjantaina kokouksessa, joka kutsuttiin koolle lyhyellä varoitusajalla.

Open Skies -sopimus allekirjoitettiin kylmän sodan jälkimainingeissa vuonna 1992, ja se astui voimaan 2002. Sopimukseen kuuluu Venäjän ja Yhdysvaltojen lisäksi 32 maata, myös Suomi sekä valtaosa Nato-jäsenistä.

Kansainvälisistä sopimuksista vetäytyminen tai sillä uhkailu on kuulunut Trumpin tapoihin presidenttinä. Hän on aiemmin vetänyt Yhdysvallat muun muassa Iranin ydinsopimuksesta sekä Venäjän kanssa solmitusta keskipitkän matkan ohjukset kieltävästä INF-sopimuksesta.

Torstain ilmoitus herätti spekulaatioita myös siitä, että Trump voisi yrittää saada Yhdysvallat irti ydinaseiden määrää säätelevästä Start-sopimuksesta, joka on katkolla ensi helmikuussa.

Lue lisää:

Trumpin Yhdysvallat hylkää taas uuden kansainvälisen sopimuksen – nyt maa eroaa asevalvontasopimus Open Skiesista

Poliisi kertoo tutkineensa Itä-Helsingissä maaliskuussa tapahtunutta törkeää ryöstöä ja törkeää vapaudenriistoa. Juttu on siirtynyt tällä viikolla syyteharkintaan.

Rikoksesta epäillään neljää 1990-luvun loppupuolella syntynyttä miestä. Myös asianomistaja on samaan ikäluokkaan kuuluva mies. Uhri ja osa asianomistajista tiesivät toisensa jo entuudestaan.

‒ Epäiltyjen tekojen motiivi on edelleen epäselvä, mutta taustalla ovat mahdollisesti aikaisemmat ristiriidat epäiltyjen ja asianomistajan välillä, sanoo tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Kari Järmälä Helsingin poliisilaitokselta.

Poliisin tiedotteessa kerrotaan, miten maaliskuun 30. päivän tapahtumien epäillään edenneen esitutkinnan perusteella.

Poliisin mukaan asianomistaja oli pakotettu käsiaseella uhaten henkilöautoon hänen kotinsa edustalla Herttoniemessä. Tämä oli tapahtunut puolenyön jälkeen.

Myös autossa asianomistajaa oli uhkailtu aseella, jottei tämä pääsisi pakenemaan. Auto oli ajettu Herttoniemestä Vuosaareen Kallvikinniementien päädyssä sijaitsevan uimarannan pysäköintialueelle.

Miestä oli potkittu ja lyöty parkkialueen viereisessä metsikössä. Lisäksi epäillyt olivat uhanneet ampua miestä aseella.

Pahoinpitelyn yhteydessä mieheltä anastettiin rannekello, puhelin ja avaimet, mutta myös päällysvaatteet. Epäillyt olivat jättäneet miehen metsään ilman paitaa ja kenkiä, ja poistuneet itse paikalta.

Uhri oli kävellyt paljain jaloin hakemaan apua. Lämpötila oli ollut nollan tuntumassa. Lehdenjakajan avulla mies oli saanut soitettua hätäkeskukseen.

Vähän ennen kuin poliisille oli tullut ilmoitus ryöstöstä, poliisipartio oli pysäyttänyt tuntomerkkeihin sopivan henkilöauton tarkoituksenaan tarkistaa kuljettajan ajokunto. Poliisi olikin ottanut kuljettajan ja kyydissä olleet henkilöt kiinni.

Yksi epäillyistä kertoi poliisille ensin henkilötietonsa väärin. Tämän takia häntä epäillään myös väärän henkilötiedon antamisesta. Lisäksi samaa henkilöä epäillään ampuma-aserikoksesta. Kahta mukana olleista miehistä epäillään myös huumausainerikoksista.

Poliisin mukaan ase, jolla epäillyt olivat uhkailleet, on yhä kateissa.

Mustarastas alkoi rakentaa pesää turkulaisen omakotitalon pihassa olevaan halkopinoon toukokuun puolivälissä. Munat ilmestyivät pesään pari päivää ennen helatorstaita.

Tämän artikkelin kautta voit seurata 24/7 livekuvaa mustarastaan pesinnästä.

Naaras hautoo munia yleensä vajaat pari viikkoa. Jos kaikki sujuu hyvin, munat kuoriutuvat kesäkuun alkupäivinä tai ihan toukokuun lopussa.

Mustarastas munii yleensä 2–6 sinivihreää munaa, ja vain naaras hautoo. Poikasten ruokinnan hoitavat naaras ja koiras yhdessä.

Mikäli halkopinoon syntyvät mustarastaan poikaset ovat elossa ja hyväkuntoisia vielä viikon kuluttua syntymästä, ne on tarkoitus rengastaa. Sen jälkeen niiden elämästä on mahdollista saada lisää tietoa.

Mustarastas on niin sanottu osittaismuuttaja. Perinteisesti mustarastaat ovat lähteneet talveksi Länsi-Eurooppaan, mutta varsinkin leutoina talvina monet ovat jääneet talveksi Suomeen.

Mustarastas on yksi parhaimpia ja kovaäänisimpiä laulajia, joka aloittaa laulunsa keväällä jo hyvin varhain ennen auringonnousua.

Lue lisää:

Ovikranssi, traktori, pyöräilykypärä – katso lintujen erikoiset pesäpaikat

Leuto sää sai mustarastaan aloittamaan pesinnän – linnun on havaittu jo munineen Espoossa

Pyöräkauppa käy nyt koronaviruksen vauhdittamana paikoin vilkkaammin kuin koskaan aikaisemmin.

– Meidän euromääräinen myynti on ollut huhtikuun loppuun mennessä 60–70 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten, kertoo kotimaisen pyörävalmistaja Helkaman myyntipäällikkö Harri Halme.

Se tarkoittaa käytännössä esimerkiksi sitä, että kolmivaihteinen, 24-tuumainen Jopo on jo loppuunmyyty.

Myös urheilukaupan jättiläisen XXL:n toimitusjohtaja Pasi Lämsä hykertelee tyytyväisenä.

– Meilläkin on kasvuprosentit sellaisia, että raporttia lukiessa hymyilyttää, mutta en voi kertoa tarkemmin, koska olemme pörssiyhtiö, sanoo toimitusjohtaja Lämsä.

XXL:ssä myynti on lisääntynyt erityisesti maasto- ja hybridipyörissä.

Viihde-elektroniikan myyjänä paremmin tunnetusta pörssiyhtiö Verkkokauppa.com:sta sen sijaan kerrotaan korkeista kasvuluvuista.

– Vaikea erottaa koronan vaikutusta, mutta pyöriä on myyty tänä keväänä noin 50 prosenttia enemmän kuin viime vuonna, kertoo ostopäällikkö Tatu Kaleva Verkkokauppa.com:sta.

Lähes 30 vuotta alalla ollut Helkaman myyntipäällikkö Halme muistelee, että edes maasto- tai sähköpyörien tulo markkinoille eivät aiheuttaneet tämän kevään kaltaista myyntipiikkiä.

– Alalla on nähty paljon nollavuosia ja 5–10 prosentin kasvua on pidetty hyvänä. Ei tällaista kasvua ole ollut minun mielestäni koskaan.

Pyörien kysyntää lisää myyntipäällikkö Halmeen arvion mukaan muiden liikuntaharrastusten estyminen koronaviruksen vuoksi.

– Saattaa olla, että kun ihmiset eivät pääse tekemään tuttuja juttuja, se sataa pyöräilyn laariin.

Ostopäällikkö Kaleva arvioi, että pyörien menekkiä kasvattaa erityisesti se, että ihmiset liikkuvat nyt joukkoliikenteen sijaan mieluummin muilla kulkuvälineillä.

– Pyöräily on kasvattunut suosiotaan, kun julkisia kulkuneuvoja on vältelty ja ulkoilumahdollisuuksia kavennettu.

Myös erikoisliikkeissä vilkasta, mutta ei myyntiennätyksiä

Pääkaupunkiseudun pyöräliikkeissä myynti on ollut tavallisen kevään tapaan vilkasta, mutta sähköpostivastauksissa ei hehkuteta huippumyynneistä.

Käpylässä sijaitseva Velosport kertoo, että muutamat suositut mallit on myyty lähes loppuun. Lauttasaaren suosittu Larun pyörä on kärsinyt siitä, että ei ole saanut tavaraa maailmalta myyntiin. Liike kertoo, että joutuu myymään asiakkaille paljon niin sanottua ei-oota.

Pyörien lisäksi kaupaksi on tänä keväänä mennyt Verkkokauppa.com mukaan ennennäkemättömällä tahdilla sähköpotkulautoja. Yritys kertoo myyneensä niitä jopa kolme kertaa enemmän kuin vuosi sitten.

– Viime vuosi oli jo buumivuosi, mutta nyt se on todella merkittävää kauppaa. Lyhyen matkan sähköpyörät ovat menettäneet selvästi osuuttaan sähköpotkulaudoille. Viime kesänä vuokrasähköpotkulaudat tekivät tuotteen ihmisille tutuksi, sanoo ostopäällikkö Kaleva Verkkokauppa.com:sta.

Juttuun lisätty XXL:n toimitusjohtajan kommentit 22.5.2020 klo 12.43.

Oletko ostanut polkupyörän tai sähköpotkulaudan? Voit keskustella aiheesta 23.5. kello 23:een saakka.

Lue lisää:

Polkupyörät menevät nyt kuin kuumille kiville Yhdysvalloissa – koronakriisin myötä halvimmista pyöristä myydään jo ei-oota

Lue tästä uusimmat tiedot koronavirustilanteesta Suomessa ja ulkomailla

Lue tästä uusimmat tiedot koronavirustilanteesta Uudellamaalla

Pulssikysely, fiilismittaus, henkilöstötyytyväisyyskysely, 360-arviointi...

Työhyvinvoinnin henkilöstökyselyillä on suuret markkinat. Erilaisia kyselyitä, pulssimittauksia ja nettilomakkeita on tarjolla yritysten käyttöön paljon.

Ennen kyselyt tehtiin kerran, pari vuodessa. Nyt trendi on mitata usein ja nopeasti.

– Alkujaan työhyvinvoinnin kyselyt ovat olleet isoja ja laajoja kokonaisuuksia. Nyt suositaan nopeita menetelmiä ja yksilön hyvinvoinnin mittaamista, sanoo Tampereen yliopiston työhyvinvoinnin tutkimusryhmän tutkimusjohtaja Kirsi Heikkilä-Tammi.

Yksilön mittaaminen kiinnostaa, koska hyvinvoiva työntekijä tekee parempaa tulosta.

Ongelmiin halutaan puuttua heti – ei ensi vuonna

Monelle yritykselle ja yhteisölle vuosi on liian pitkä aika kyselyille. Ja niin se on työntekijällekin. Jos jokin asia stressaa toukokuussa, marraskuussa julkaistava henkilöstökyselyn tulos on liian kaukana.

Hidas mittaaminen on hankalaa myös taloudellisista syistä. Esimerkiksi pörssiyhtiöissä taloutta suunnitellaan kvartaaleissa, neljännesvuoden jaksoissa. Kolmen vuoden työkykyhanke voi siis olla aivan liian pitkä perusteltavaksi talousosastolle.

Yritykset haluavat toimia ennaltaehkäisevästi.

Perinteisesti on seurattu sairauspoissaoloja, nyt ongelmiin halutaan puuttua, ennen kuin poissaoloja tulee.

Henkilöstöyritys Manpowergroupin hr-johtaja Eira Pohjanvaara sanoo, että suoralla ja nopealla mittauksella saadaan erilaiset hyödyt kuin perinteisillä kyselyillä.

– Kun HR:stä lähetetään kysely, saadaan jonkinlainen tieto, että tuollapäin firmaa on ongelmia. Vasta hamassa tulevaisuudessa lisäselvitysten jälkeen pystytään asialle tekemään jotain. Yksilön kannalta se tapahtuu joskus liian myöhään, hän sanoo.

Nyt mitataan kuormitusta

Nykyään on myös yhä tärkeämpää tietää, miten yksittäisellä työntekijöillä menee. Kuormittava tietotyö näkyy tilastoissa: mielenterveyteen ja jaksamiseen liittyvät ongelmat ovat kasvaneet. Masennus ja muut mielenterveyteen liittyvät ongelmat ovat suurimpia työkyvyttömyys ja sairaspoissaolojen syitä. Yritykselle se tulee kalliiksi.

– Erilaisten psykososiaalisten riskitekijöiden olemassaolo tunnistetaan entistä paremmin, mikä on tärkeää, koska muun muassa masennuksen sanotaan olevan uusi kansansairaus. Psykososiaaliset oireet tulevat harvoin heti esiin. Usein ne kytevät hitaasti ja aikaisin puuttuminen voi auttaa ihmisiä. Mittaamalla tilannetta yksilön omaan aktiivisuuteen perustuvilla uusilla työkaluilla päästään niihin paremmin kiinni, Eira Pohjanvaara sanoo.

Kun kytevät ongelmat tunnistetaan nopeasti, niitä voidaan vähentää ja ehkäistä.

– Tavoite on, että ihmiset saavat apua jo ennen kuin kuormitus muuttuu ongelmaksi, Pohjanvaara sanoo.

Stressi mitataan suoraan iholta

Uusinta uutta on, että työhyvinvoinnin seuraamisessa hyödynnetään tieto- ja terveysteknologiaa.

Nyt käytetään dataa, algoritmeja sekä fyysisiä mittareita.

Esimerkiksi työterveyspalveluita tarjoavalla Mehiläisellä on omat algoritminsa, jotka seuraavat ihmisten työterveyskäyntejä. Se lähettää tarpeen tullen automaattisesti kyselyitä ja auttaa ihmisiä hakeutumaan työrveyteen.

Työntekijät seuraavat kuormitustaan ja omaa suoriutumistaan yhä useammin itse. Apuna ovat mittavälineet, kuten älysormukset, sykemittarit ja älykellot eli elintoimintoja seuraavat rannekkeet.

Manpowerissa on kokeiltu älysormusta, joka mittaa kehon stressitasoa.

Datan avulla työntekijä tietää suoraan, mitkä työtehtävät – tai vapaa-ajan asiat – häntä stressaavat.

Jos stressi on jatkuvaa tai liittyy tiettyihin työtehtäviin, siihen voidaan puuttua. Työntekijä voi olla yhteydessä työterveyshuoltoon.

Esimiehet eivät saa yksittäisen työntekijän tietoja, mutta tarvittaessa he voivat seurata, millainen vaikkapa tietyn tiimin kuormitustaso on. Jos luvut ovat hälyttäviä, he voivat ryhtyä etsimään syytä.

Ongelmiin voidaan puuttua tällä tavalla nopeasti.

Kohderyhmänä ovat erityisesti tietotyötä tekevät yritykset.

– Ihmisten on vaikea tunnistaa tämmöistä henkisellä tasolla tapahtuvaa kuormitusta, Moodmetricin toimitusjohtaja Niina Venho kertoo.

Myös vapaa-ajan stressi vaikuttaa työhön: perinteisessä työhyvinvointikyselyissä sitä ei mitata

Manpowergroupin Annina Pelamo on yksi Moodmetric-älysormusta kokeillut työntekijä.

Hän mittasi stressitasoaan ja kuormitustaan laitteella kolmen viikon ajan.

– Olen kokenut, että hallitsen elämääni ja stressiä hyvin. Halusin saada siihen dataa itselleni tueksi. Siksi halusin ottaa sen kokeilujaksolle käyttöön, Pelamo kertoo.

Konkreettisin ero työhyvinvointikyselyihin on se, että sormus ei erota työ- ja vapaa-aikaa, Pelamo arvioi.

– Työhyvinvointikyselyissä jää vapaa-aika pois. Se mitä tapahtuu vapaa-ajalla, vaikuttaa töihin ja toisin päin.

Pelamo kertoo, että sormuksen keräämää dataa on helppo tulkita. Toisaalta sitä data ei kerro, mitä stressille pitäisi tehdä.

Manpowerilla koko tiimiä koskevat tiedot purettiin palaverissa terveysammattilaisten kanssa. Osallistujilla oli myös mahdollisuus käsitellä omat tietonsa kahden kesken ja käydä kuormittavat asiat läpi.

Pelamo ei myöskään pelkää yksityisyyden menettämistä. Tietoa käsitellään huolellisesti.

Sitä saa mitä mittaa

– Jokaisen organisaation kannalta kaikissa työhyvinvointikyselyissä on olennaisinta tavoitteet. Mitkä firman liiketoiminnan tavoitteet ovat? Mitä firma haluaa saada aikaan? Eira Pohjanvaara muistuttaa.

Kun yksilöt voivat hyvin, yritys voi hyvin. Ja jos yritys esimerkiksi haluaa kasvaa, työntekijöistä täytyy pitää sitäkin parempaa huolta, hän arvioi.

–Työkyvyn kehittämisessä yksilön etu ja yrityksen etu ovat harvoin, jos koskaan, ristiriidassa, Pohjanvaara arvioi.

Tampereen yliopiston työhyvinvoinnin tutkimusryhmän johtaja Kirsi Heikkilä-Tammi sanoo samaa. Työhyvinvoinnin pitää lähteä yrityksen strategiasta.

Trendit vaihtelevat, eikä niiden perässä kannata juosta. Sen sijaan jokaisen yrityksen pitää miettiä, mitä mittaamisella halutaan saavuttaa.

– Eri tarkoituksiin toimivat eri mittarit. Isot kyselyt ovat edelleen ylimmän johdon väline, esimiehillä taas on kevyempiä välineitä.

Kuka vastaa työhyvinvointikyselyiden ja mittareiden laadusta?

Erilaisia työhyvinvointikyselyitä on paljon. Yksi ongelma on, että niillä ei silti ole minkäänlaisia laatustandardeja.

Siksi kyselyitä järjestäviltä henkilöstöihmisiltä vaaditaan osaamista. Heidän pitää tuntea alaa, Kirsi Heikkilä-Tammi muistuttaa.

– Nykyisin on paljon jo hyviä, tieteellisiä mittareita. Niistä jokainen yritys voi koota omanlaisensa mittariston, Heikkilä-Tammi sanoo.

Manpowergroupin Eira Pohjanvaara sanoo, ettei toistaiseksi ole nähnyt ylilyöntejä erilaisten mittareiden tai kyselyiden käytössä. Eri menetelmiä testataan ja hyvät jäävät käyttöön.

Lue myös:

Nuoret hakevat työltä merkitystä ja vapautta, yrittäjyys kiinnostaa yhä useampaa – "Työn pitäisi olla jotain muutakin kuin tulonlähde", sanoo tutkimuspäällikkö

Korona muuttaa työelämää pysyvästi ja pomoilta vaaditaan uusia taitoja – ”suomalaisten sydämissä on sellaista, mikä pääsee nyt kukoistukseen”

Sipoonjoen koulussa on todettu jo toinen koronavirustartunta. Tartunta todettiin eilen torstaina 21.5.

Oppilas on eri opetusryhmästä kuin toinen oppilas, jolla todettiin tartunta viime tiistaina 19.5.

15 koulun oppilasta ja muutama opettaja on altistunut tartunnalle ja asetettu karanteeniin varotoimena. Oppilaiden huoltajat ovat saaneet asiasta tiedon eilen.

Altistuneet oppilaat jatkavat koulunkäyntiä etäopetuksessa.

Alkuviikosta todetun virustartunnan vuoksi Sipoonjoen koulusta on jo parikymmentä oppilasta ja muutama opettaja karanteenissa.

Muut opetusryhmät jatkavat lähiopetuksessa. Sipoonjoen koulussa on noin 330 oppilasta vuosiluokilla 7.–9.

Sipoossa koronavirusaltistumisen vuoksi karanteeneja on myös Etelä-Sipoossa sijaitsevassa Gumbostrands skolassa sekä Söderkulla skolanissa.

Merkittävä osa Söderkulla skolan opettajista ja koulunkäynninohjaajista on karanteenissa oltuaan kontaktissa koronavirustartunnan saaneeseen henkilöön.

Söderkulla skolan oppilaat eivät ole altistuneet, mutta 4.–6. luokka-asteen oppilaita on tilapäisesti siirtynyt etäopetukseen henkilökunnan poissaolojen vuoksi.

Nukutushammashoitoon päätyvien terveiden lasten määrä on kasvussa Suomessa, kertoo hammaslääketieteen tohtori ja erikoishammaslääkäri Päivi Rajavaara Oulun yliopistosta.

Rajavaara sanoi Ylen Radio Suomen päivässä, että koronakriisin aikaan monissa perheissä lasten hampaiden pesu on voinut unohtua varsinkin etäkouluvaiheessa, kun selkeää kouluun tai päiväkotiin lähtöä ei ole ollut. Hänen mukaansa myös napostelu on saattanut lisääntyä poikkeusoloissa.

Monien lasten hampaita ei harjata riittävästi

Tutkimusten mukaan lasten hampaiden reikiintyminen on Suomessa varsin yleinen ongelma. Suomessa hampaiden harjaussuositus toteutuu vain alle puolella 2–5-vuotiaista pikkulapsista.

– Varsinaiseen korkean kariesriskin ryhmään kuuluu tutkimusten mukaan Suomessa noin 5–15 prosenttia lapsista ja noin 0,2 prosenttia terveistä lapsista päätyy yleisanestesiahammashoitoon hammaskarieksen takia. Tämä määrä on nousemassa, Rajavaara sanoi.

Rajavaaran mukaan nukutushammashoitoon päätyvillä potilailla on yleensä huomattavan paljon tarvetta korjaavalle hammashoidolle. Käytännössä kyse on lähes jokaisen hampaan reikiintymisestä.

– Usein on niin, että ne lapset joiden hammashoitoon tuomisessa on ongelmia, ovat juuri niitä lapsia, joilla hampaistossa on hoidon tarvetta ja perheen elämänhallinnassa ehkä muutenkin puutteita.

Säännöllinen ruokailurytmi ja rajoitetusti herkkuja

Rajavaara painottaa, että suun terveyden kannalta on keskeistä, että hampaat pestään aamulla ensimmäiseksi ja illalla viimeiseksi. Lisäksi ruokailurytmi tulee pitää säännöllisenä siten, että päivän aikana on selkeästi aamupala, lounas, välipala, päivällinen ja iltapala.

Hänen mukaansa lasten tulisi suosia juomina vettä ja maitoa. Sokeripitoisia ja happamia mehuja ja limsoja pitäisi välttää. Karkkeja ja sipsejä saisi syödä vain herkkupäivänä tai jälkiruokana. Ksylitolin käyttö on suositeltavaa.

– Säännölliset hammastarkastukset tukevat näitä arkisia toimia. Pelkästään hammashoitolan toimilla ei voida ylläpitää hyvää suun terveyttä lapsilla. Vastuu on aina vanhemmalla.

Presidentti Sauli Niinistö on perjantaina median haastateltavissa ennen sunnuntaina pidettäviä Kultaranta-keskusteluja.

Niinistö otti kantaa koronatilanteeseen mutta arvioi myös kysyttäessä esimerkiksi Euroopan unionin talouspäätöksiä. Unioni valmistelee linjanmuutosta, jossa se ottaisi yhteissä velkaa tukeakseen taloutta ja koronasta kärsineitä alueita.

• Mediatapaaminen järjestettiin videokokouksena ja voit katsoa tilaisuuden klikkaamalla yllä olevaa kuvaa.

Niinistö ei ottanut valmisteilla olevaan esityksen suoraa kantaa. Presidentti kuitenkin arvioi, että euroalueen olisi palattava alkuperäiseen toiminta-ajatukseensa ja palattava no bail out -periaatteeseen.

Presidentti Niinistö yhdistää ajatukset yhteisvastuun kasvattamisesta kymmenen vuoden takaiseen tilanteeseen, kun euromaat talouskriisissä lähtivät pelastamaan toistensa talouksia tukipaketteja rakentamalla.

– Kymmenisen vuotta sitten lähdettiin aika lailla uusille teille. Minusta nyt pitäisi ottaa keskusteluun se, että palataan takaisin alkuperäiseen euroalueen sopimukseen no bail out -säännöksineen. Siinä samalla korostuisi kunkin jäsenmaan talousryhti, Niinistö sanoi.

Geopoliittisesti EU on Niinistön mielestä viime aikoina jäänyt sivurooliin. Talouskysymykset ja esimerkiksi rajakysymykset voivat aiheuttaa unioniin sisäisiä paineita.

– Ellei niistä selviydytä, Euroopan vaikutusvallan heikkeneminen jatkuu.

Suomi ja muut EU-maat odottavat parhaillaan EU-komission esitystä Euroopan elvytysrahastosta. Ylen tietojen mukaan komissio esittäisi 400 - 800 miljardin euron yhteistä velkaa, jolla kasvatettaisiin EU:n budjettia. Velasta vastaisivat jäsenmaat samassa suhteessa kuin niiden bruttkokansantuoten on EU:n bkt:sta.

Maanantaina Ranska ja Saksa kertoiva omasta ehdotuksestaan, jossa ne olivat päässeet sopuun periaatteesta, joka mahdollistaisi unionin yhteisen velan. Suomen valtiovarainministeri Katri Kulmuni kommentoi eilen Ylelle, että esitys kasvattaisi yhteisvastuuta. Kulmuni kuitenkin totesi, ettei Ranskan ja Saksan esitys ei tule toteutumaan sellaisenaan.

Talous- ja EU-politiikka kuuluvat Suomessa hallituksen toimivaltaan. Presidentin toimivaltaan kuuluu ulkopolitiikka, jota hän johtaa yhdessä valtioneuvoston kanssa.

Niinistö: Korona-tilanne vaikuttaa Euroopassa lohduttavalta

Presidentin isännöimät Kultaranta-keskustelut järjestetään sunnuntaina. Tapahtuma on perinteisesti järjestetty presidentin kesäasunnolla Naantalin Kultarannassa, mutta tänä vuonna keskustelut järjestetään poikkeusjärjestelyin.

Kultaranta-keskusteluissa pureudutaan tänä vuonna koronapandemian jälkeiseen aikaan. Keskusteluissa pohditaan kuinka sopeutua muutoksiin, joita koronan jälkeinen aika tuo mukanaan ja miten itse voi vaikuttaa muutoksen suuntaan. Aihetta käsitellään maailman, talouden ja suomalaisen yhteiskunnan kautta.

Niinistö arvioi koronatilanteen vaikuttavan Euroopassa lohduttuvalta. Myös Suomen aloittamaa rajoitusten purkua Niinistö pitää toistaiseksi onnistuneena, sillä tauti ei ole leimahtanut uudelleen eikä esimerkiksi Uudenmaan liikkumisrajoitusten purkaminen näkynyt tartuntoina.

– Emme me voi loputtomiin ylläpitää rajoituksia, Niinistö sanoi.

Maailman tilanteessa korona on Niinistön mielestä jo nyt kiristänyt Yhdysvaltojen ja Kiinan välistä jännitettä. Niinistö huolettaa pitkän päälle myös talous. Toistaiseksi maailmalla kriisiin on suhtaudutta niin, että rahaa on, mutta näin ei voi loputtomiin jatkaa, presidentti arvioi.

Korjattu 22.5. klo 15.10: EU:n elvytysrahaston koko 400-800 miljardia euroa.

Lue myös:

Minkälainen on koronapandemian jälkeinen aika? Katso Kultaranta-keskustelut suorana Ylen kanavilla

Monet ravintolat valmistautuvat avaamaan ovensa runsaan viikon kuluttua, mutta lopullinen varmuus ravintoloiden kesärajoituksista uhkaa venyä kalkkiviivoille.

Kaljahanoista päättäminen on vienyt poliitikoilta paljon aikaa poikkeusolojen aikana. Hallitus päätti ravintoloiden uusista rajoituksista vasta tiistaina, lähes viikkoa alkuperäisiä suunnitelmia myöhemmin.

Ravintolat voivat avata kesäkuun alussa ovensa, mutta ne voivat täyttää enintään puolet asiakaspaikoistaan ja kaljahanat pitää sulkea kello 22.

Hallituksen esityksen pitää kuitenkin läpäistä vielä perustuslakivaliokunnan ja eduskunnan seula, mikä ei ole läpihuutojuttu.

Tavoitteena oli, että rajoitusesitys olisi edennyt eduskunnassa nopeammin jo tällä viikolla, mutta esimerkiksi kaikkia asiantuntijoita ei onnistuttu saamaan kuultavaksi lyhyellä varoitusajalla.

Aikataulua kiristää se, että hallituksen ravintolaesityksen toinen käsittely voi tapahtua aikaisintaan kolmen päivän kuluttua ensimmäisestä käsittelystä.

Ravintolarajoitusten etenemiselle on keskeinen perustuslakivaliokunta, joka on koolla maanantaina ja kuulee asiantuntijoita, minkä jälkeen se kirjoittaa rajoituksista lausunnon sosiaali- ja terveysvaliokunnalle. Se tekee asiasta varsinaisen mietinnön, jonka jälkeen asia etenee eduskunnan suureen saliin ensimmäiseen käsittelyyn.

Jos valiokunnat eivät saa heti maanantaina työtään valmiiksi, ravintolarajoitukset eivät välttämättä ehdi presidentin esittelyyn ainakaan vielä perjantaina aamupäivällä, jolloin se yleensä pidetään.

Ravintoloiden on määrä aueta runsaan viikon kuluttua maanantaina, mutta jos eduskuntakäsittely venyy, ravintolarajoitusten hyväksyminen uhkaisi jäädä sitä edeltävälle viikonlopulle mahdollisiin ylimääräisiin istuntoihin.

Jos eduskunta ei ehtisi hyväksyä lainmuutosta, ravintolat aukeaisivat kesäkuussa kokonaan, koska lainmuutos, jolla ravintolat suljettiin, on voimassa toukokuun loppuun. Sitä ei pidetä kuitenkaan todennäköisenä, että näin kävisi.

Professori: Hätäluukku pidetään sepposen selällään

Julkisoikeuden apulaisprofessorin Pauli Rautiaisen mukaan keskeinen ongelma on se, että hallitus on rajoittamassa edelleen ravintoloiden toimintaa perustuslain 23. pykälän nojalla. Rautiainen sanoo, että 23. pykälä on "viimeinen hätäluukku", joka hallituksen pitäisi pyrkiä sulkemaan.

Pykälän mukaan suomalaisten perusoikeuksista voidaan poiketa tilapäisesti kansakuntaa vakavasti uhkaavien poikkeusolojen aikana. Hallitus otti 23. pykälän käyttöön maaliskuussa saadakseen ravintolat suljettua.

– Pidän selvänä, että tilanteessa, jossa rajoituksia lievennetään, pitäisi pyrkiä hätäluukun sulkemiseen eikä siihen, että sitä avataan ajallisesti entistä enemmän, hän sanoo.

– Hallituksen esityksessä hätäluukku pidetään sepposen selällään, ja vielä pidempi aika kuin on perustuslakivaliokunnan lausuntojen valossa perusteltua.

Rautiainen viittaa siihen, että hallitus on tähän asti rajoittanut suomalaisten perusoikeuksia eri tavoilla selvästi lyhyemmän aikaa kuin nyt. Esimerkiksi peruskouluissa siirryttiin etäopetukseen kahdeksi kuukaudeksi, kuukausi kerrallaan tehdyin päätöksin, mutta ravintoloiden rajoitusten on määrä olla voimassa kesäkuun alusta lokakuun loppuun eli viisi kuukautta.

Rautainen arvostelee myös sitä, että hallitus ei ole huomioinut alueellisia eroja, eli sitä että ravintolatoimintaa rajoitetaan alueilla, joissa koronatartuntoja ei ole enää juuri havaittu.

– Perustelut valtakunnallisista rajoituksista ovat entistä heikommalla pohjalla, hän sanoo.

Peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) on vedonnut siihen, että hallituksella on mahdollisuuksia myös lieventää rajoituksia, ja tehdä se alueittain. Hallituksen on määrä myös arvioida rajoitusten tilannetta kahden viikon jaksoissa.

Hallitus laskeneekin sen varaan, että vaatimukset täyttyvät, koska rajoitusesityksen liitteenä on asetus, jossa on lueteltu missä maakunnissa rajoitukset ravintoloiden asiakaspaikkoihin, aukioloon ja anniskeluun ovat voimassa.

Kiuru on myös korostanut sitä, että tauti elää ryppäittäin, joita voi syntyä vähäisten tartuntojen alueilla, ja että lievässäkin tautitilanteessa tilanne voi muuttua yllättäen.

Rautiainen moittii kuitenkin sitä, että hallitus haluaa itselleen vallan antaa asetuksia ravintoloiden rajoituksista, vaikka lähtökohtaisesti perusoikeuden rajoituksista pitäisi säätää laissa.

Lue lisää:

Näin oluthanat, terassit ja ravintolat avataan kesäkuun alussa – katso hallituksen päätökset tiivistetysti tästä

Keskustelu on auki lauantaihin kello 23.00:een asti.

Yle selvitti laajalla kyselytutkimuksella, mikä suomalaisille on tärkeää ja mistä hyvä elämä muodostuu. Vastauksissa nousevat esille oma ja perheen terveys, läheiset, sekä turvallinen toimeentulo.

Tutkimuksen perusteella suomalaiset ovat varsin tyytyväisiä elämäänsä. Ja mikäpä on ollessa, kun toivelista on suomalaisen vaatimaton: kohtuullista, tasaista elämää ilman liian suuria huolia.

Kysymysten sitaatit ovat tutkimukseen osallistuneiden vastauksia kysymykseen, mitä hyvä elämä tarkoittaa ja mitkä asiat siihen liittyvät.

Tee testi ja selvitä, kuinka hyvin sinun käsityksesi hyvästä elämästä vastaa samanikäisten suomalaisten ajatuksia. Voit muuttaa valintoja myös testin kuluessa tai sen jälkeen, jotta näet miten kysymyksiin on vastattu eri ikäryhmissä.

Taustatietoa testistä:

Testidata perustuu Ylen IROResearchilta tilaamaan Suomalaisten pelot ja haaveet 2019 -kyselytutkimukseen. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, mitä suomalaiset ajattelevat elämästään, mitä me pidämme tärkeänä ja mitkä asiat meitä huolettavat.

Internetpaneelissa toteutettuun kyselyyn saatiin 3000 vastausta yli 15-vuotiailta suomalaisilta. Otos on painotettu ja tulokset ovat yleistettävissä suomenkieliseen yli 15-vuotiaaseen väestöön. Virhemarginaali on 1,8 prosenttia.

Kyselyä on täydennetty 1000 uudella vastaajalla huhtikuussa. Koronatilanne korostaa terveyden merkitystä entisestään, mutta asioiden tärkeysjärjestys on pysynyt likipitäen ennallaan.

Lue myös:

Yle kysyi, mistä suomalaiset haaveilevat koronan keskellä: "Pysyä terveenä, kasvattaa järkevä lapsi, saada talous kuntoon"

Voit keskustella aiheesta lauantaihin kello 23.00:een asti.

Pakistan International Airlinesin matkustajakone on pudonnut Karachin kaupunkiin Pakistanissa. Lentokoneessa oli onnettomuushetkellä 99 matkustajaa ja kahdeksan miehistön jäsentä, maan ilmailuviranomaiset kertovat.

Karachin pormestarin Wasim Akhtarin mukaan kaikki koneessa olleet saivat surmansa, uutistoimisto AP raportoi. Pakistanin pelastusviranomaiset eivät ole vielä vahvistaneet tietoa kuolonuhreista.

Lahoresta ilmaan noussut Airbus A320 -matkustajakone putosi asuinalueelle lähelle Karachin lentokenttää. Pormestari Akhtarin mukaan kone osui viiteen tai kuuteen asuinrakennukseen. Toistaiseksi ei ole tiedossa, kuinka moni asukas on kuollut tai loukkaantunut onnettomuudessa.

Pakistanin ilmailuviranomaisten mukaan lentäjä oli ennen onnettomuutta lähettänyt hätäkutsun ja kertonut menettäneensä yhden moottorin.

Uutistoimisto AP:n haastattelemien silminnäkijöiden mukaan lentokone vaikutti yrittävän laskeutumista kaksi tai kolme kertaa ennen kuin se syöksyi lentokenttää reunustavalle asuinalueelle.

Paikallinen asukas Abdul Rahman kertoi AP:lle, että matkustajakone teki ainakin kolme kierrosta lentokentän yllä ennen törmäystä asuinrakennuksiin.

Turmapaikan suunnasta on noussut savua ja sinne on lähetetty ambulansseja. Raunioista on pakistanilaislähteiden mukaan kaivettu parikymmentä ihmistä, osa hengissä.

Pakistan aloitti matkustajalentoliikenteen uudelleen viime viikonloppuna, kun koronaviruspandemian takia määrättyjen matkustusrajoituksia höllennettiin.

Uutinen täydentyy.

Presidentti Sauli Niinistön mielestä sotilasliitto NATOn kanssa tehty järjestely mahdollisuudesta tiedonvaihdon syventämiseen kriisitilanteissa olisi ollut hyvä viedä eduskunnan tiedoksi jo järjestelyn sopimisaikaan.

– Olisin minäkin voinut hyvin hoksata, että tämä olisi hyvä viedä eduskuntaan jo ajat sitten, eli silloin kun se oli vireillä, presidentti Niinistö arvioi tapahtunutta.

Sauli Niinistö kommentoi asiaa Kultaranta-keskustelujen tiedotustilaisuudessa perjantaina.

Ulkoministeriölle odotettavissa nuhteet eduskunnasta

Yle kertoi keskiviikkona, että eduskunnan ulkoasiainvaliokunta ja puolustusvaliokunta aikovat kirjoittaa lausuntoihinsa perustuslakivaliokunnalle moitteet siitä, että valiokunnat jäivät tietopimentoon.

Torstaina Yle sai vahvistuksen, että NATO-järjestely kuuluu ulkoministeriön vastuulle eli moitteet suuntuvat ainakin ulkoministeriöön.

Valiokunnat viimeistelevät ensi viikolla lausuntonsa perustuslakivaliokunnalle. Perustuslakivaliokunta selvittää parhaillaan laajemminkin eduskunnan tiedonsaannin ongelmia.

Suomi sopi keväällä 2018 Ruotsin ja NATOn kanssa järjestelystä, jossa kriisiytyvässä tai vaikeassa tilanteessa Suomi, Ruotsi ja NATO voisivat erikseen sopia tiedonvaihdon ja vuorovaikutuksen syventämisestä.

Esimerkiksi Suomi voisi pyytää NATOlta luottamuksellisia tietoja tai päinvastoin. Tiedon haltijamaa tai sotilasliitto päättäisi itse, luovuttaako se pyydetyt tiedot.

Ylen tiedossa ei ole, onko järjestelyä käytetty kuluneen kahden vuoden aikana tiedonvaihdon syventämiseen. Yhden kuvailun mukaan järjestelmä ei ole ollut "erityisen operatiivinen" eli tiedonvaihdon syventämisestä ei olisi tullut ainakaan runsaasti osapuolten pyyntöjä.

Tieto NATO-järjestelystä kulki eduskuntaan kaksi vuotta

Eduskunnan ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa seuraavat valiokunnat kuulivat järjestelystä vasta liki kaksi vuotta myöhemmin, helmikuussa 2020.

Presidentti Niinistö pohti tiedotustilaisuudessaan, että NATO-järjestelyn rakenne saattoi vaikuttaa siihen, ettei asiaa viety eduskunnan tietoon. Presidentin mukaan kysymys ei todellakaan ollut sopimuksesta.

– Varmasti tuo rakenne oli vähän sen tapainen, kun kysymys ei todellakaan ollut selvästä sopimuksesta, rakenne aiheutti pidättyväisyyden. Onneksi kaikki on nyt esillä, presidentti Sauli Niinistö arvioi.

Järjestelystä ei ole erikseen Suomen allekirjoittamaa paperia

Ylen tiedon mukaan järjestelyä ei ministeriöissä kutsuta sopimukseksi vaan järjestelyksi tai pöytäkirjaksi.

Teknisesti Suomen, Ruotsin ja NATOn järjestely on tehty seuraavasti:

• NATO-maat päättivät keväällä 2018, että Suomen ja Ruotsin kanssa voidaan kriisiytyvässä tai heikkenevässä turvallisuustilanteessa erikseen sopia tiedonvaihdon ja vuorovaikutuksen syventämisestä.
• Suomea ja Ruotsia kuultiin etukäteen päätöksestä.
• Päätöstä ei olisi tehty, elleivät Suomi ja Ruotsi olisi olleet myötämielisiä asialle.

Kaikki kolme järjestelyn osapuolta olivat samaa mieltä siitä, että järjestely kannattaa tehdä.

Tiedonvaihdon syventämisen mahdollisuudesta ei Ylen tiedon mukaan ole tehty asiakirjaa, jonka joku päättäjä olisi Suomessa allekirjoittanut.

Ilmeisesti myös Ruotsin parlamentti on saanut tiedon NATO-järjestelystä vasta tänä keväänä.

Presidentti kuvasi järjestelyä NATOn päätökseksi, joka kuvaa sotilasliiton suhtautumista Suomen ja Ruotsin kanssa tehtävään yhteistyöhön. Presidentti muistutti, että tämä NATO-järjestely pitää aina erillisillä päätöksillä hyväksyä otettavaksi käyttöön.

Sauli Niinistön mukaan syntyneestä tilanteesta käytiin keskusteluja presidentinkin suuntaan helmikuussa 2020.

– Nyt on hyvä, että valiokunnilla on tieto kaikista asiakirjoista ja ilmeisesti kumpikin valiokunta aikoo niihin tosissaan paneutua, Niinistö kuvasi tilannetta tällä hetkellä.

Ylen lähteet: presidentti ja hallitukset tiesivät järjestelystä

Mahdollisuudesta tiedonvaihdon syventämiseen tiesi aikanaan Juha Sipilän (kesk.) hallitus. Järjestely on ollut myös nykyisen Sanna Marinin (sd.) johtaman hallituksen tiedossa.

Ylen lähteet vahvistavat, että NATO-järjestely on hyväksytty presidentin ja hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisessa valiokunnassa (TP-Utva).

TP-Utvassa tiedonvaihdon syventämisen esitteli ulkoministeriön edustaja. Yksi lähteistä kuvaa, että yksikään ministeri ei voi sooloilla tuonkaltaisissa asioissa, vaan TP-Utva hyväksyy järjestelyt.

Keskiviikkona yksi Ylen lähde piti vakavana sitä, että tietoja NATO-järjestelystä oli jätetty kertomatta valiokunnille. Eduskunta ei ole tiennyt, mihin kaikkeen Suomi on sitoutunut yhteistyössä Ruotsin ja sotilasliitto NATOn kanssa.

Tiedonvaihdon ja vuorovaikutuksen syventäminen voi tarkoittaa eri tyyppisiä asioita, myös tiedustelutietoja. Esimerkiksi Suomen ja Ruotsin merivoimat ovat keskenään sopineet tietojen vaihdosta yhteisen tilannekuvan luomiseksi Itämeren merialueelta.

Juttua täydennetty useaan otteeseen torstaina iltapäivällä 22.5.2020. Lisätty yksityiskohtaisempia tietoa NATO-järjestelystä.

Voit keskustella jutun aiheesta lauantaihin 23.5.2020 kello 23 asti, klikkaa painiketta jutun jälkeen.

Lue lisää:

Eduskunta valmistelee noottia ulko- ja puolustusministeriöille: Kansanedustajilta pimitettiin tietoja NATO-yhteistyöstä

Perustuslakivaliokunta aloittaa selvityksen ongelmista eduskunnan tiedonsaantioikeudessa

Porvoolaisen rivitaloyhtiön on korjattava ilmanvaihtojärjestelmäänsä tupakansavun kulkeutumisen vuoksi, määrää korkein hallinto-oikeus KHO vuosikirjapäätöksessään.

Kyse on tapauksesta, jossa omalla terassillaan tupakoivan asukkaan tupakansavua kulkeutui ilmanvaihtokanavan kautta naapurin asunnon sisätiloihin.

Asuntojen tuloilma-aukot sijaitsevat huoneiston takapihalla, terassin katoksen yläpuolella. Sekä asukkaan omien muistiinpanojen että koetupakointia seuranneiden terveystarkastajien mukaan haju oli havaittavissa asunnossa.

Porvoon sosiaali- ja terveyslautakunta määräsi marraskuussa 2018, että ilmanvaihto on korjattava maaliskuun 2019 loppuun mennessä.

Sekä Helsingin hallinto-oikeus että KHO hylkäsivät taloyhtiön valituksen. KHO pidensi määräaikaa siten, että korjaukset on tehtävä tämän vuoden elokuun loppuun mennessä.

Viime viikolla Kabulissa synnytyssairaalaan tehty tuhoisa isku ylitti raakuudessaan kaiken, jopa Afganistanin mittakaavalla laskettuna.

– Toin miniäni Zainabin tänne pääkaupunkiin Kabuliin synnyttämään, jotta kaikki varmasti sujuisi turvallisesti, Zahra Muhammadi kertoo uutistoimisto Reutersin haastettelussa.

Zainab oli toivonut miehensä kanssa lasta jo seitsemän vuotta. Terve poika sai heti synnyttään nimen Omid, joka tarkoittaa dariksi onnea.

Omidin elämä jäi lopulta vain neljän tunnin mittaiseksi. Kolme poliisiksi naamioitunutta miestä ryntäsi synnytyssairaalaan ja murhasi ainakin 24 ihmistä.

Mikään terroristiryhmä ei ole ilmoittautunut iskun tekijäksi, mutta esimerkiksi Yhdysvallat syyttää Isisiä.

Taliban-järjestö ainakin jatkaa rauhanneuvotteluissa. Kabulissa puhelimeen vastava AAN-tutkimusjärjestön tutkija Obaid Ali ei usko talibanien osallisuuteen.

– En usko, että Taliban oli hyökkäyksen takana. Tekotapa, helppo kohde, viittaa suoraan Isisiin.

Isis on kaatumassa Afganistanissa

Isis ja Taliban, saman äärisuunnan edustajat, eivät mahdu samaan maahan. Taliban pyrkii hallitsemaan pelkästään kotimaataan Afganistania. Isisin tavoite on laajempi, valtioiden rajat ylittävä kalifaatti.

Taliban julisti sodan Isisiä vastaan tammikuussa 2015. Voittajasta ei ole enää epäselvyyttä.

– Isis on jo erittäin heikko. Se on menettänyt alueita ja miehiä, ja sen tärkein johtaja Abdullah Orakzai on nyt pidätetty, tutkija Ali sanoo.

Afganistanin tiedustelupalvelu pidätti Abdullah Orakzain eli Farooqin huhtikuussa Kandaharissa. Presidentti Ashraf Gahni oli ehtinyt jo puoli vuotta aiemmin julistaa Isisin "tuhotuksi".

Paikallisten asiantuntijoiden mukaan sadat Isisin taistelijat ovat kuitenkin edelleen toimintavalmiudessa ja kykeneviä tekemään yksittäisiä tuhoisia iskuja siviilejä vastaan.

Poliittinen kriisi

Viime sunnuntaina Afganistanin kaksi johtavaa poliitikkoa, presidentti Ashraf Ghani ja maan kakkosmies Abdullah Abdullah, pääsivät viimein sopuun siitä, kumpi voitti syyskuussa järjestetyt presidentinvaalit.

Abdullah antoi lopulta periksi, vaikka oli itsekin jo ehtinyt järjestää omat virkaanastujaisensa. Uudessa vallanjaoassa Abdullahin tehtäväksi jää nyt muun muassa rauhanneuvottelut Talibanin kanssa.

Tutkija Obaid Alin mukaan sillä, kuka Afganistanin hallinnosta on mukana neuvotteluissa, ei ole mitään merkitystä.

– Taliban ja Yhdysvallat ovat ratkaisevassa asemassa, Ali sanoo.

Kokonaan toinen asia on, kuinka paljon demokratiaan pyrkivä valtio voi tehdä hirmuhallintoa kannattavalle Talibanille myönnytyksiä.

Kuvaavaa nykyiselle tilanteelle on, että 19 vuotta lännen mahtiarmeijoita vastaan taistellut Taliban on se, joka saa pitkälti sanella neuvottelujen kulun. Vainotusta hylkiöstä on tullut uudelleen vahva peluri, jonka sanaa ja oikkuja lännenkin on kuunneltava.

Nyt keskustelut ovat tyssänneet jo vankienvaihtoon. Sen jälkeen täytyisi käsitellä esimerkiksi naisten asema ja Taliban-johtajien mahdolliset armahdukset.

Talibanin päättävistä elimistä löytyy Alin mukaan henkilöitä, joiden kanssa sopimusten tekeminen voisi olla mahdollista, mutta liikkeen nykyinen johtaja ei kuulu heihin.

Mawlawi Hibatullah Akhundzada tunnetaan säälimättömänä aatteen miehenä, jonka periaatteista kertoo paljon se, että hän uhrasi jopa oman poikansa antamalla tämän tehdä itsemurhaiskun kolme vuotta sitten.

Rauhansopimus pelkkä paperi

Yhdysvaltain ja Talibanin helmikuussa Dohassa allekirjoittama rauhansopimus on ollut alusta saakka kovalla koetuksella. Väkivaltaisuudet ovat jatkuneet, eikä edistystä ole nähty.

Jos Yhdysvallat todella vetää kaikki joukkonsa Afganistanin maaperältä runsaan vuoden kuluttua, se tarkoittaa monien mielestä Talibanille helppoa marssia pääkaupunkiin Kabuliin.

Tutkija Obaid Ali myöntää olevansa huolissaan myös omasta ja perheensä turvallisuudesta. 33-vuotias Kabulin yliopiston kasvatti on juuri mennyt kihloihin.

– Amerikkalaisten lähtö olisi lopullinen katastrofi Afganistanille, Ali sanoo.

Lisää aiheesta:

Yhdysvallat ja Taliban allekirjoittivat historiallisen sopimuksen: Yhdysvallat aikoo vetää joukkonsa Afganistanista

Trumpin rummuttama Afganistan-diili sai lupaavan alun, mutta nyt rauhankehitys näyttää romahtavan – Mitä on tapahtunut?

Afganistanissa historiallinen sopimus vallanjaosta – Vaalit hävinnyt presidenttiehdokas neuvottelemaan Talibanin kanssa

Liikkeiden siirtyminen kauppakeskuksiin ja verkkokaupan nousu ovat näivettäneet kaupunkien keskustoja vuosien ajan. Alkuvuodesta vaikutti siltä, että keskustojen hiljentyminen olisi pysähtynyt, mutta sitten alkoi koronakevät.

Elävät kaupunkikeskustat ry:n mukaan poikkeustilanne kadotti esimerkiksi Helsingin normaalisti vakaasta keskustan elinvoimasta huhtikuun aikana 48 prosenttia.

Yhdistys on mitannut kaupunkikeskustojen elinvoimaisuutta viiden vuoden ajan. Mukana on 35 suomalaista kaupunkia. Elinvoimaisuutta mitataan sillä, miten tehokkaasti keskustojen liiketilat ovat käytössä. Tyhjien liiketilojen määrä suhteutetaan asukaslukuun.

Ravintolat pitävät elinvoimaa yllä

Elinvoimatilastoista vastaava Martti Wilhelms kertoo, että kaupunkikeskustoissa liikkeet vähenevät yhä.

– Trendihän on ollut, että vaikka kauppaliikkeet keskustoissa muuten vähenevät, pitävät ravintolat elinvoimaa yllä. Ravintoloiden määrä monissa kaupunkikeskustoissa on pysynyt samana tai jopa lisääntynyt.

Esimerkiksi Kuopion keskustassa ravintoloiden osuus on elinvoimaselvityksen mukaan nyt 34,2 prosenttia. Luku on noussut vuodesta 2017 yli neljä prosenttiyksikköä.

Kokonaisuutena laskien kauppojen ja ravintoloiden määrä on keskustoissa kuitenkin laskenut ja tilalle on tullut toimistoja, arkisin palvelevia yrityksiä tai tyhjiä liiketiloja.

– Tänäkin vuonna trendi oli sama ja muutosta kuvaava prosenttiluku oli 5,27. Suuria muutoksia ei ole. Viime vuonna muutosprosentti oli jopa aavistuksen suurempi eli 5,55.

Pori ja Järvenpää kasvussa

Martti Wilhelmsin mukaan kaupunkien välillä on suuria eroja. Pienemmissä kaupungeissa liiketiloja on vähän ja jo muutaman huoneiston tyhjeneminen tai täyttyminen saa aikaiseksi suuria prosenttimuutoksia.

Esimerkiksi Järvenpäässä on ennätyksellisen vähän keskustan tyhjiä liiketiloja. Luku on alle kolme prosenttia.

– En muista, että missään kaupungissa olisi mitattu noin alhainen määrä. Järvenpäässä voikin jo sanoa, että tyhjistä liiketiloista on pulaa.

Järvenpään keskustaan on suunniteltu rakennustöitä ensi vuodelle ja uutta liiketilaa on tulossa.

Järvenpään lisäksi kovassa nosteessa on Pori. Aiemmin keskustasta muutti liikkeitä Puuvillan kauppakeskukseen, nyt muuttoliike tuntuisi olevan jopa toiseen suuntaan.

– Silloin kun aloimme tehdä elinvoimalaskentaa, oli Puuvilla juuri tyhjentänyt Porissa paljon keskustan liiketiloja. Täysin emme ilmiön juurille siis tämän viiden vuoden aikana ole pääseet.

Heinola, Seinäjoki ja Jyväskylä laskussa

Häviäjiä tuoreissa elinvoimaisuusluvuissa ovat muun muassa Heinola, Seinäjoki ja Jyväskylä. Heinolassa elinvoimaluvun vuosimuutos 2019-2020 oli lähes 38 prosenttia, Seinäjoella 24 prosenttia ja Jyväskylässä runsaat 16 prosenttia.

Helsingin keskustan elinvoima on ollut vakaata vuosia ja sen keskusta onkin edelleen kaupallisesti Suomen tiivein. Tyhjinä kaupungin liiketiloista on 7,5 prosenttia.

Sekä Tampereella että Turussa kaupungin elinvoimaa laskevat suuret rakennushankkeet: Tampereella jättimäinen raitiotietyömaa ja Turussa laaja toriparkkityömaa.

Heinola ei säikähdä romahdusta

Elinvoimaluvun suhteellinen pudotus viime vuodesta on jyrkintä Heinolassa. Kaupungin elinvoimajohtaja Heikki Mäkilä ei ole valtavan huolestunut tiedosta. Heinola on niitä pieniä kaupunkeja, joissa yhdenkin liiketilan muutos heilauttaa tilastoja.

Selvityksen mukaan tänä vuonna noin 17 prosenttia liiketiloista oli Heinolassa tyhjillään.

Elinvoimaluku oli miinuksella myös, kun verrattiin viime vuotta toissa vuoteen.

– Elinvoimaa voi tarkastella myös esimerkiksi katsomalla, miten paljon ihmisiä katukuvassa näkyy, sanoo Mäkilä.

Noin 19 000 asukkaan Heinola aikoo edistää myös asuntorakentamista keskustassa, kun tyhjiä kiinteistöjä on tarkoitus ottaa käyttöön.

Kaupunki panostaa jatkossa lisäksi muun muassa keskustan katujen ja torin remontoimiseen. Pyöräteiden aukkokohtiakin on tarkoitus täydentää.

Heinolalaiset pääsevät mukaan muokkaamaan kaupunkikuvaa. Esimerkiksi vanhan linja-autoaseman alueelle ja keskustaan hahmotellaan erilaisia vapaa-ajan liikuntapaikkoja, jotka eivät vaadi massiivisia investointeja.

Toiveita on tullut muun muassa skeittiparkista.

– Ihmiset haluavat liikkua ulkona ja luonnossa. Koronaepidemia näyttää vain vahvistavan tätä halua. Meillä on keskustassa jo hyvät ulkoilumahdollisuudet, mutta esimerkiksi opasteita on parannettava, Mäkilä toteaa.

Porissa iloitaan noususta

Porin keskustassa tyhjiä liiketiloja on selvästi aiempaa vuotta vähemmän. Keskustaan on tullut lisää kauppoja ja ravintoloita. Porin elinvoimaindeksin kasvu, runsaat kymmenen prosenttia, on ollut suurinta koko Suomessa, iloitsee toiminnanjohtaja Mari Antikainen Porin kaupunkikeskusta ry:stä.

– Osasimme jo varovasti aavistella tätä nousua. Kaupunkikeskustayhdistys perustettiin viime vuoden alussa ja siitä asti olemme puhaltaneet enemmän yhteen hiileen.

Porin kaupunkikeskustan liiketilojen määrä on viimeisen viiden vuoden aikana kasvanut. Ensimmäisessä laskennassa viisi vuotta sitten keskusta-alueella oli liiketiloja 631, nyt niitä on 24 enemmän.

Asukkaat epäilevällä kannalla

Porin kävelykadulla tavatut kaupunkilaiset suhtautuvat elinvoimaindeksin huippulukuihin skeptisesti.

– Ehkä lähtötilanne oli niin huono, että tuo on mahdollista, Markku Koskinen toteaa.

Hän ei näe Porin keskustaa järin elinvoimaisena, vaikka Teljäntorin kauppakeskuksessa jonkin verran vilinää riittääkin. Kadun toisella puolella tyhjiä liiketiloja on Koskisen mukaan turhan paljon.

Keskustaa pitäisi kehittää, mutta ideat ovat Koskisellakin vähissä.

– Kehitettävää olisi monellakin alalla, mutta on vaikea hahmottaa, miten se tehtäisiin. Ei se ole niin helppoa kuin yhtäkkiä luulisi.

Juho ja Ritva Tuomisalo ajattelevat, että katettu kävelykatu voisi lisätä liikehdintää keskustassa. Ehkä kauempaa maakunnasta Puuvillaan ostoksille tulevat jatkaisivat sen huokuttamana matkaansa keskustaan.

Myös Puuvillan ja keskustan väliin jäävää ranta-aluetta voisi Tuomisalojen mielestä tehdä houkuttelevammaksi.

– Erilaiset tapahtumat ja teemat esimeriksi kahviloissa voisivat olla mukavia piristysruiskeita myös, Juho Tuomisalo toteaa.

Vaikka Porin kehitystä kuvaavat tilastot ovatkin Anni Alhon mielestä hyvin yllättäviä, on uutinen positiivinen.

– Toivon, että Porissa voitaisiin palata sellaiseen aikaan, jota elettiin 5-10 vuotta sitten. Silloin kaikissa näissä ympäröivissä taloissa oli liikkeitä.

Myös Alho toivoo lisää tapahtumia keskustaan.

Yritykset tempaisevat yhdessä

Porin kaupunkikeskustayhdistyksen puheenjohtajan Mari Antikaisen mukaan tapahtumien lisäämiseen on jo panostettu. Yhdistyksen toiminnassa on mukana noin 250 yritystä. Ne ovat yhdessä ideoineet paljon uutta.

– Olemme yhteisten kampanjoiden kautta alkaneet toimia hieman kuin kauppakeskus. Ei siihen tarvita yhteisiä seiniä, että keskustan yritykset voivat tempaista joukolla.

Kevät on ollut poikkeustilan takia vaikea, mutta Antikainen on jo havainnut viitteitä vilinästä kaupungin keskustassa.

– Kävin Porin torilla ja siellä näytti jo kohtuullisen vilkkaalta. Toivon, että ihmiset lähtevät nyt liikkeelle ja avaavat rahapussejaan, kun muutama kuukausi on pihistelty.

Lue lisää:

Hyväpaha Ideapark romahdutti Seinäjoen keskustan elinvoiman – mutta se ei ole koko totuus.

Uutiskanava Fox News on julkaissut kuukausittaisen kyselynsä maan presidenttiehdokkaiden suosiosta.

Kyselyn mukaan demokraattinen haastaja Joe Biden johtaa istuvaa republikaanipresidenttiä Donald Trumpia prosenttiosuuksin 48 – 40. Edellisessä, huhtikuussa tehdyssä kyselyssä miesten suosioluvut olivat tasan 42 – 42, mutta maaliskuussa kysely antoi Bidenille selvän johdon.

Uudessa kyselyssä vastaajien selvä enemmistö uskoo Bidenin tekevän parempaa työtä kuin Trump terveydenhuollon, koronaviruksen estämisen ja myös Kiina-suhteiden osalta. Niukka enemmistö vastaajista, kolme prosenttiyksikköä, luottaa mieluummin Trumpiin taloudenhoidossa.

Juuri talouden on arveltu olevan Trumpin presidenttikampanjan suurin valtti. Hänen valtakaudellaan taloudella on mennyt hyvin, osakekurssit ovat olleet pilvissä ja työttömyys olematonta.

Fox Newsin mukaan koronapandemia on aiheuttanut "maanjäristyksen" yhdysvaltalaisten uskossa taloudenhoitoon. Kun vielä tammikuussa enemmistö vastaajista (55 %) sanoi talouden olevan hyvässä tai erittäin hyvässä tilassa, nyt peräti 78 prosenttia sanoi sen olevan joko huono tai erittäin huono.

Vastaajista 44 prosenttia kertoi, että heidän perheissään ainakin yksi ihminen oli menettänyt työnsä koronaviruksen takia.

Biden niskan päällä monessa ryhmässä

Kysely on Bidenille lohdullista luettavaa. Hän johtaa 12 prosenttiyksiköllä niiden vastaajien joukossa, jotka ovat erityisen motivoituneita äänestämään. Puolueettomien äänestäjien joukossa hän johtaa 13 prosenttiyksiköllä ja yli 65-vuotiaiden keskuudessa 17 prosenttiyksiköllä.

Yhdysvalloissa on kevään aikana puhuttu Joe Bidenin 1990-luvulla tapahtuneesta väitetystä seksuaalisesta ahdistelusta. Vastaajista 52 prosenttia sanoo kohun vaikuttavan äänestyspäätökseensä. Toisaalta valtaosa näin vastaajista on republikaaneja.

Joe Bidenin ahdisteluskandaali saattaa kääntää Yhdysvaltain vaaliasetelmat päälaelleen

Samaan aikaan vastaajat 23 prosenttiyksikön enemmistöllä sanovat, että Biden olisi luotettavampi presidentti naisten oikeuksia koskevissa asioissa.

Kyselyssä paljastui myös äänestäjäryhmä, joka vastustaa sekä Trumpia että Bideniä. Tässä ryhmässä Biden on Trumpia suositumpi luvuin 40 – 11.

Fox News on Yhdysvaltain jakautuneessa mediamaailmassa kallellaan republikaaneihin päin. Fox Newsin TV-kanava tunnetaan presidentti Trumpin mielikanavana.

Fivethirtyeight.com-sivusto vetää yhteen presidenttiehdokkaiden suosiosta tehtyjä kyselyjä. Pääset sivustolle tästä.

Katso tästä muita Yhdysvaltain vaaleihin liittyviä uutisia

Poliisi kertoo tiedotteessaan koululaisten puhelimissa kiertävästä karkaushaasteesta. Haaste on kiertänyt ainakin Tampereen Kissainmaalla alakouluikäisten Whatsapp-viesteissä.

Haasteessa lapsia kehotetaan menemään piiloon vanhemmiltaan. Jos vanhemmat soittaisivat katoamisesta hätänumeroon ja poliisi aloittaisi etsinnät, voisi saada kuvansa lehteen.

Yleisjohtaja, komisario Pauli Hursti pyytää vanhempia keskustelemaan asiasta vakavasti lasten kanssa.

– Pienten lasten etsintöihin suhtaudutaan aina vakavasti ja isoilla resursseilla. Jos poliisi etsii lasta turhaan haasteen takia, jonkun oikeasti hädässä olevan avunsaanti voi viivästyä.

– Katoamisella ei saa leikkiä, sanoo komisario Pauli Hursti.

Poikkeusajat tuovat paljon suomalaisia luontoon, mikä lisää altistumista puutiaisille. Punkkeihin kuuluvat puutiaiset levittävät puutiaisaivotulehdusta ja borrelioosia eli Lymen tautia.

– Maastossa liikkuessa huomaa, että aika paljon ihmisiä on liikkeellä ja turvavälien pitämiseksi väistetään usein hieman pusikkojen puolelta, kertoo Turun yliopiston tutkijatohtori Jani Sormunen. Hänen mukaansa tottuneet ulkoilma- ja luontoharrastajat tiedostavat puutiaisten levittämien tautien vaarat ja tietävät, miten niiltä tulee suojautua.

– Jos nyt on ihan uusia ihmisiä, jotka ovat innostuneet ulkoilusta kun ei ole ollut muuta tekemistä, voi olla että tätä vaaraa ei tiedosteta. On mahdollista, että borrelioositapauksia tulee enemmän, mutta sen näkee vasta kun kesä on ohi.

"Puutiaisia saattaa olla missä tahansa Oulusta etelään"

Punkit ovat levinneet vuosikymmenten aikana laajemmille alueille ja niiden aktiivisuuskausi on pidentynyt, sillä lumet sulavat aikaisemmin ja lämmintä ilmaa riittää pitkälle syksyyn. Sääolot vaikuttavatkin Sormusen mukaan suuresti liikkeellä olevien punkkien määrään.

Laajoja levinneisyystutkimuksia on tehty Suomessa vain kaksi, ensimmäinen 50-luvulla ja uudempi vuonna 2015. Tutkimusten välillä huomattiin, että punkkeja on levinnyt pohjoisemmaksi.

– Kannattaa tiedostaa, että puutiaisia saattaa olla missä tahansa Oulusta etelään. Ihan kaikkialla niitä ei ole, mutta se on olosuhteiden puolesta mahdollista. Puutiaiset tuntuvat keskittyvän suurten vesialueiden rannoille, Sormunen kertoo.

Levinneisyys laajentaa rokotussuosituksia

Puutiaisaivotulehdukselta voi suojautua TBE-rokoteella. Riskialueilla vakituisesti asuvat ja loma-asuntojen omistajat ovat oikeutettuja maksuttomaan rokotteeseen. Aktiivisuusalueiden laajeneminen näkyy myös uusissa suosituksissa, sillä rokoteohjelmaa laajennettiin tänä vuonna Kustaviin ja Lohjanjärven saaristoalueelle. Maksuttomia rokotuksia jatketaan edelleen Ahvenanmaalla, Paraisilla, Simossa, Kemin eteläisissä kaupunginosissa, Kotkan saaristossa, Lappeenrannassa Sammonlahden kaupunginosassa sekä Raahen edustalla Preiskarin saaressa. TBE-rokote ei suojaa borrelioosilta tai punkin puremalta.

Viime vuosina THL:n kansalliseen tartuntatautirekisteriin on ilmoitettu keskimäärin 70 puutiaisaivotulehdustapausta vuosittain.THL:n tutkija Sari Huusko kertoo sähköpostitse, että vaikka suomalaiset liikkuisivat luonnossa enenevästi, puutiaisten levittämiltä taudeilta voidaan suojautua. Hänen mukaansa suomalaisten tietoisuutta puutiaisista on tärkeää edistää yhä myös riskialueilla.

Rokotteen antama suoja heikkenee, ellei tehosteista huolehdita. Turun yliopistollisen keskussairaalan infektiotautien ylilääkäri Jarmo Oksi korostaa, että suojaa puutiaisaivotulehdusta vastaan ei enää ole, jos varsinaisen rokotesarjan saamisesta on pitkä aika. Nuorilla suoja voi kestää jopa 10 vuotta, mutta iäkkäämpien tulisi ottaa tehoste kolmen vuoden välein.

Borrelioosia vastaan parhaan suojan antaa huolellinen punkkisyyni ulkoilun jälkeen. Mitä kauemmin punkki on iholla, sitä suuremmaksi borreliabakteerin tartunnan todennäköisyys kasvaa. Poistamiseen myydään erilaisia tuotteita, mutta Sormusen mukaan puutiaisen voi poistaa sormillakin, jos pinsetteihin ei ole pääsyä heti.

– On oleellista, että poistaminen tapahtuu mahdollisimman nopeasti, jotta bakteerin siirtyminen ei ehtisi tapahtua.

Lue lisää:

Tarttuvatko punkit pyykkeihin ulkona? Miksei muurahaiskeon ympärillä ole punkkeja? 7 + 1 yleisökysymystä puutiaistutkijalle

Hyvä uutinen punkkikammoisille: Turun ja Helsingin keskustan viheralueiden punkeista ei löytynyt puutiaisaivokuumetta