Saksassa on noussut kohu oikeistopopulistisen ja osittain äärioikeistolaisen AfD-puolueen paikallisosaston jakamasta värityskirjasta.

Väristyskirjan väitetään sisältävän rasistia ja kansanryhmää vastaan kiihottavia kuvia. Poliisi, syyttäjä sekä Nordrhein-Westfalenin alueparlamentti ovat aloittaneet asiasta tutkinnan.

Värityskirjaa jaettiin puolueen kampanjatilaisuudessa Krefeldin kaupungissa viime viikonloppuna.

BBC:n mukaan kirjassa esitetään pilapiirroksia Saksan turkkilaisvähemmistöstä. Heidät esitetään väkivaltaisina, likaisina ja alkukantaisina.

AfD on puolustautunut syytöksiltä ja vedonnut ilmaisunvapauteensa. AfD:n eduskuntaryhmän mukaan kirja on "taiteellinen ja se sisältää satiirisia piirroksia maan nykytilasta".

Yhdessä kirjan kuvista esitetään uimahalli, jonka allas on täynnä alkuasukkaiden näköisiä ihmisiä. Altaassa on myös kalanruotoja, Niqab-kasvohuntuun pukeutuneita naisia, sekä miehiä, jotka ahdistelevat länsimaisen näköisiä tyttöjä. Kuvassa uima-allasta kohti on osoitettu veitsi.

Lue myös:

Kirjeenvaihtajan analyysi: Saksassa kysytään, juhliko fasismin polunraivaaja eilen Thüringenin osavaltiovaaleissa

Analyysi: Saksan AfD uusi johtoaan – puolue lisää kannatustaan tähtipuhujiensa avulla

ITV-televisiokanavan tietojen mukaan prinssi Harry ja tämän puolison herttuatar Meghan eroavat virallisesti Britannian kuningasperheen ytimestä maaliskuun lopussa.

He jatkavat työtään kuningasperheen ytimessä siihen saakka.

Pariskunta on ilmoittanut muuttavansa perheineen asumaan Kanadaan. Maaliskuun lopussa Harry ja Meghan lisäksi menettävät toimistonsa Buckinghamin palatsissa, ja Britanniassa pariskuntaa edustaa heidän hyväntekeväisyysjärjestönsä.

Harrya, eli Sussexin herttuaa ei jatkossa enää kutsuta "hänen kuninkaalliseksi korkeudekseen. Sama pätee Meghaniin sekä heidän poikaansa Archieen.

Pariskunta ei tee enää työtä osana kuninkaallista perhettä, eivätkä he saa kuningasperheelle myönnettyjä varoja.

Lokakuussa pariskunta kertoi televisiohaastattelussa kärsivänsä suuresti heihin kohdistuvasta huomiosta.

Lue myös:

Kuningatar Elisabet hyväksyy prinssi Harryn ja herttuatar Meghanin ratkaisun

Harry ja Meghan eivät ole enää "Hänen kuninkaallinen korkeutensa"

Kanadalaiset eivät halua maksaa Harryn ja Meghanin kuluja – mielipidemittauksen mukaan vain 19 prosenttia valmis antamaan rahaa

Britannian prinssi Harrylta ja Meghanilta yllätysilmoitus: Aikovat vetäytyä nykyisistä rooleistaan kuninkaallisen perheen jäseninä – Hovi ymmärtäväisenä

Vuoden 2018 marraskuussa eteläkarjalaisella marjatilalla paljastui raju ympäristörikosepäily. Marjatilalla oli haudattu maahan suuri määrä eli ainakin 2 200 kuutiota muovijätettä. Marjatilan mailta löytyi myös tiiliä ja liuottimia.

Tulli on jo saanut valmiiksi tapauksen esitutkinnan. Sen sijaan Keskusrikospoliisin rikostekniseen laboratorioon lähteneitä laboratoriotutkimusten tuloksia on Kaakkois-Suomen poliisi joutunut odottamaan jo yli vuoden, minkä takia poliisi ei pääse jatkamaan asian tutkintaa.

Laboratoriotuloksista on tarkoitus selvitä, millaista jätettä marjatilan maastoon on haudattu ja kuinka paljon.

Historian pahin ruuhka

KRP:n rikosteknisen laboratorion laboratorionjohtaja Erkki Sippola myöntää, että ympäristörikosten laboratoriotutkimukset ovat yleisesti ruuhkautuneet ensimmäistä kertaa historiassa näin pahasti.

Hän ei halua ottaa kantaa juuri eteläkarjalaisen marjatilan ympäristörikosepäilyn tutkintaan, mutta kertoo, että jonossa on muitakin ympäristörikoksiin liittyviä näytteitä.

– Välillä ruuhkia syntyy kaikessa laboratoriotutkinnassa, mutta ympäristörikosten tutkinnassa ne johtuvat usein siitä, ettei meillä voi olla jatkuvaa valmiutta tutkia kaikkia ympäristölle vaarallisia harvinaisia aineita itse, Sippola selittää.

Ympäristörikospaikoilta otettujen näytteiden tutkimiseen KRP on joutunut etsimään ja kilpailuttamaan uusia yhteistyökumppaneita kotimaasta ja muista Pohjoismaista. Sopimusten sekä tutkimussuunnitelmien tekeminen on vienyt aikaa. Tämän jälkeen aikansa ottavat myös näytteiden tutkiminen ja tulosten yhteenveto sekä tulkinta.

Ympäristölle vaarallisia aineita on laboratorionjohtaja Erkki Sippolan mukaan hyvin monenlaisia ja niiden tutkimusmenetelmät mittaamistapoineen vaihtelevat. Myös ympäristörikollisuuteen liittyvät tekotavat vaihtelevat: jätteiden laitonta kippaamista luontoon, laitonta kuljettamista, maastavientiä ja maahantuontia.

Nämä kaikki tuovat omat vaikeutensa myös laboratoriotutkimuksiin.

– Ympäristörikollisuus on muuttunut yhä monimuotoisemmaksi, joten etsimme jatkuvasti uusia yhteistyökumppaneita kaikentyyppisten ympäristörikosten selvittämiseksi, Sippola kertoo.

Kaikkiaan ympäristörikoksiin liittyviä näytteitä KRP tutkii vain noin 200 kappaletta vuodessa. Silti näytteitä on hyvin monenlaisia, ja osan niistä selvittäminen on hyvinkin työlästä, pitkäkestoisia ja kallista.

Kovan näytön merkitys rikosten tutkinnassa kasvaa

Rikosteknisen laboratorion näytteiden kappalemäärät eivät ole vähenemässä, vaan kasvavat jatkuvasti. KRP:n rikosteknisen laboratorion laboratorionjohtaja Erkki Sippola arvioi syyksi, että rikosteknisen näytön eli niin sanotun kovan näytön merkitys rikoksissa lisääntyy.

– Rikosteknistä näyttöä pidetään luotettavampana kuin esimerkiksi silminnäkijähavaintoja, Sippola kuvailee.

KRP:n rikosteknisen laboratorion työtä kyseenalaistetaan oikeusprosesseissa harvoin, mutta kuitenkin joitakin kertoja vuodessa. Tämä on Sippolan mukaan muuttumassa.

– Oikeusprosessit menevät siihen suuntaan, että asioita kyseenalaistetaan enemmän ja enemmän. Olemme valmistautuneet tähän jo vuosia. Laatujärjestelmämme on todella tiukka eli voimme missä tahansa tilanteessa osoittaa, kuinka tutkimus on tehty, Sippola painottaa.

Siinä missä rikolliset hyödyntävät tietotekiikkaa yhä useammin, myös poliisi tekee samaa. Esimerkiksi DNA-tekniikka on kehittynyt valtavasti verrattuna vuosituhannen vaihteeseen.

– Nykytekniikalla pystytään määrittämään esimerkiksi ihmisen yksilöivä DNA-tunniste yksittäisistä soluista. Herkkyys on tavattoman paljon parempi kuin se on ollut aikoinaan, Sippola kertoo.

Sippola kertoo, että paikallispoliisit ovat välillä kyselleet tulosten perään ja jopa ikään kuin hoputtaneet analysoinnin valmistumista. Hän kuitenkin muistuttaa, että rikosten esitutkinta on monen muunkin toiminnan osalta joskus hyvinkin pitkäkestoista.

– Olemme todella pahoillamme, että olemme osaltamme saattaneet hidastaa jonkun rikoksen esitutkintaa. Laatu on meille tärkeintä. Kun raportoimme tulokset, haluamme, että ne ovat varmuudella oikein, sanoo KRP:n rikosteknisen laboratorion laboratorionjohtaja Erkki Sippola.

Eteläkarjalaisen marjatilan näytteet valmistuvat pian

Eteläkarjalaisen marjatilan ympäristörikosepäily tuli Kaakkois-Suomen poliisin tietoon kunnallisen ympäristövalvontaviranomaisen kautta.

Ympäristönvalvontaviranomaiset olivat päässeet jätteiden jäljille marjatilalle tehdyllä tarkastuskäynnillä toissa vuonna. Yrittäjä kertoi tuolloin varastoineensa omalla maallaan yritystoimintaan liittyviä muoveja, jotka hän aikoi viedä kaatopaikalle.

Tulli haki yrittäjän omaisuutta hukkaamiskieltoon, jotta epäilty ei pysty siirtämään omaisuuttaan velkojien ulottumattomiin.

Suurin osa eteläkarjalaisen marjatilan ympäristöstä löytyneiden jätteiden laboratoriotutkimusten tuloksista valmistuu noin kuukauden kuluessa ja loput tämän kevään aikana.

Erkki Sippola kertoo, että paikallispoliisin suhtautuminen on ollut yllättävän ymmärtäväistä siihen nähden, että tutkinta on viivästynyt.

– Periaatteemme on, että meidän täytyy olla varmoja, että tutkimus on varmasti oikein suoritettu. Silloin siinä ei voi hätäillä. Toivottavasti voimme jatkossa palvella asiakkaitamme nopeammin, sanoo KRP:n rikosteknisen laboratorion laboratorionjohtaja Erkki Sippola.

Akvaariotalo Maretariumin ankeriasaltaan äärellä pidätetään jälleen hengitystä Kotkassa.

Kymmenkunta Maretariumin ankeriasnaarasta osoittaa parhaillaan sukukypsyyden merkkejä. 40-vuotiaiden ankeriaiden silmät ovat suurentuneet, mikä on ensimmäinen merkki kutuvalmiudesta. Silmät ovat olleet suurentuneet jo viime syksystä saakka.

Viime syyskuussa yksi Maretariumin ankeriasnaaraista tuotti harvinaista ankeriaanmätiä. Se oli ensimmäinen ilman hormonihoitoja mätiä tuottanut yksilö Euroopassa.

Mäti jäi maidin puutteessa kuitenkin hedelmöittämättä, eikä poikasia saatu. Nyt siihen on varauduttu.

Koiraskalat valmiina

Maretariumin mädin lasku oli valtava uutinen esimerkiksi Hollannin tutkijapiireissä. Hollannissa ja Tanskassa onkin nyt varauduttu tuomaan Suomeen ankeriaskoiraan maitia, jos Maretariumin naaraat laskevat mädin.

– Viime syksynä poikasia ei tullut, koska meillä ei ollut koiraskalaa, jolta olisi saatu maitia. Tällä hetkellä poikakaloja on odottamassa Hollannissa ja Tanskassa. Maitia saadaan heti, jos mätiä tänä vuonna taas tulee, Maretariumin toimitusjohtaja Sari Saukkonen sanoo.

Akvaariotalon ensimmäisen ankeriasnaaraan sukukypsyyttä ei aluksi pidetty mahdollisena, sillä vastaavaa ei ole tapahtunut akvaario-olosuhteissa koskaan aiemmin.

Luonnossa kaikki Euroopan ja Pohjois-Afrikan ankeriaat uivat Keski-Atlantilla sijaitsevalle Sargassomerelle kutemaan. Suomen ankeriaille kertyy kutumatkaa noin 6000 kilometriä. Viljelyolosuhteissa ankeriaiden mädin lasku saadaan tavallisesti aikaan hormonihoidoilla.

Syytä tutkitaan

Akvaario-oloissa tapahtuneen ankeriaiden sukukypsyyden ja mädin laskun syy on yhä arvoitus.

Ankeriaan lisääntymistä tutkitaan paljon sekä Euroopassa että Japanissa. Maretariumin ankeriasnaaraan viime vuonna laskema mäti on parhaillaan Hollannissa tutkittavana.

Viime lokakuun lopussa akvaariotalossa vieraili tutkijoita Hollannista ja Luonnonvarakeskuksesta. Samat tutkijat ovat tulossa Maretariumiin jälleen huhtikuussa.

– He ottavat verinäytteitä ja määrittelevät ankeriaiden hormonipituisuutta, Saukkonen kertoo.

Lue lisää: Tutkijat matkustivat mätinsä altaaseen laskeneen ihmeankeriaan perässä Suomeen: ''Hollannissa tämä on ollut valtava uutinen''

Saukkosen mukaan yksi syy ankeriaiden sukukypsyydelle saattaa olla se, että niiden kanssa samassa altaassa majailee lahnoja, joiden erittämiä kutuhormoneja saattaa olla vedessä.

– Viime keväänä myös nahkiaiset ja ahvenet kutivat altaassa. Saattaa olla, että se on merkittävä tekijä ankeriaille. Tämä on kuitenkin vielä arvoitus. Varmasti tämän vuoden aikana saadaan paljon lisää tietoa.

Poikaset olisivat sensaatio

Saukkosen mukaan olisi uusi sensaatio, jos ankeriaan mätiä saataisiin hedelmöitettyä ja syntyisi poikasia.

– Suomessa ei ehkä ihan ymmärretä, kuinka tärkeä talouskala ankerias on. Esimerkiksi Hollannissa se on ehdottomasti tärkein kalalaji. Kaikki uusi tieto voi olla myös taloudellisesti hyvin arvokasta, Saukkonen sanoo.

Maretariumin suurisilmäiset ankeriaat ovat Saukkosen mukaan tällä hetkellä vielä alkuvaiheessa aiemmin mätinsä laskeneeseen ankeriasnaaraaseen verrattuna. Viime syksynä kuteneen ankeriaan pää litistyi, pyrstö surkastui ja keskiosa turposi.

– Muodonmuutos oli aika huikea juuri ennen mädin kypsymistä. Silloin ankeriaan kaikki energia menee mätiin.

Mädinlaskun jälkeen ankerias kuolee.

Pidemmän aikaa vaihtoehtohoitojen kannattajana toiminut lääkäri Antti Heikkilä on saanut varoituksen asiattomasta lääkärin toiminnasta.

Lupa- ja valvontaviranomainen Valviran mukaan Heikkilän ei pitäisi esiintyä lääkärinä ja hoitaa potilaita yleisesti hyväksyttyjen hoitokeinojen vastaisesti. Alan valvojan mukaan Heikkilä on hoitanut muun muassa syöpäpotilaita alan sääntöjen vastaisesti Eiran yksityissairaalassa Helsingissä.

Heikkilä on tullut tunnetuksi lääkkeettömyyteen ja ruokavalioon perustuvien hoitojen edustajana. Heikkilä kiistää hoitavansa potilaita ilman lääkkeitä ja toimivansa väärin alalla.

Heikkilä on muuttanut Saksaan, eikä hän Valviran arvion mukaan hoida tällä hetkellä lääkärinä potilaita Suomessa. Ulkomaille muutosta huolimatta Valvira haluaa potilasturvallisuuden takia varoittaa Heikkilää asiattomasta toiminnasta.

Valviran mukaan Heikkilä on vaarantanut potilasturvallisuuden usealla tavalla. Valviran arvion mukaan Heikkilä on jättänyt tutkimatta potilaita kunnolla, jättänyt kertomatta tarjoamiensa hoitojen vaikutuksista ja laiminlyönyt potilasasiakirjojen ylläpitämisen.

Valviran käyttämien asiantuntijoiden mukaan Heikkilä on tarjonnut hoitona houkuttelevaa vähähiilihydraattista niin sanottua ketogeenistä ruokavaliota. Ruokavaliohoito ei asiantuntijoiden mukaan sovi etenkään syövän aktiivivaiheen yhteydessä. Ketogeeninen hoito voi esimerkiksi nostaa kolestrolipitoisuuksia ja pahentaa sydän- ja verisuonisairauksia.

Valviran mukaan Heikkilä ei ole esittänyt selvityksiä, jotka kumoaisivat lääkärikunnalle harvinaisen kirjallisen varoituksen moitteet. Heikkilä on puolustautunut muun muassa sillä, että hän ei ole ehdottanut yhdellekkään potilaalleen syöpähoidoista luopumista.

Heikkilä on pitkään korostanut sitä, että syövän puhkeamisen takana on insuliiniresistenssi. Elämäntapamuutos ruokavalion muuttamisen muodossa olisi Heikkilän mukaan myös tukihoito syöpäsairaille.

Asiasta uutisoi ensin Helsingin Sanomat.

Valvira on aikaisemmin puuttunut lievemmin kuin tällä kertaa Heikkilän suosituksia suurempiin D-vitamiininäkemyksiin.

Antti Heikkilä on esiintynyt muun muassa Ylen MOT-ohjelmassa vaihtoehtohoitojen edustajana. Valvira aloitti tutkinnan Heikkilän toiminnasta, kun esiintymisten jälkeen Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Kati Myllymäki kirjoitti valvojalle Heikkilän toiminnasta.

Valviran päätöksestä voi valittaa oikeuteen.

Vuodenaikojen vaihtuminen vaikuttaa mielialaan ja käyttäytymiseen noin 90 prosentilla suomalaisista aikuisista. Pimeään vuodenaikaan nukumme huonommin, syömme epäterveellisemmin ja tapaamme harvemmin muita ihmisiä.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimusprofessori Timo Partonen on tutkinut, miten masennus, unettomuus ja kaamosoireet vaikuttavat terveyteen.

– Talvella unesta tulee katkonaisempaa ja kevyempää. Liikumme vähemmän ja syömme enemmän hiilihydraatteja, kuten suklaata, leivoksia ja pullaa, Partonen sanoo.

Kaamosoireiden seuraukset näkyvät kotona, koulussa ja työpaikoilla. Väsymyksen takia mieliala muuttuu ärtyneeksi, mikä voi aiheuttaa riitoja. Lisäksi väsymys heikentää tarkkaavaisuutta, huomiokykyä ja muistia.

Se, miten kaamosoireet vaikuttavat hyvinvointiin, on kuitenkin hyvin yksilöllistä. Suomalaisista aikuisista 25 prosenttia kokee muutokset ongelmana, ja noin kaksi prosenttia kärsii kaamosmasennuksesta.

Ilmastonmuutos vaikuttaa terveyteen

Tämä talvi on ollut monin paikoin hyvin lämmin ja sateinen. Joulukuussa keskilämpötila oli 3–6 astetta tavanomaista korkeampi, ja tammikuussa oli jopa 10 astetta tavallista lämpimämpää.

Ilmastonmuutoksen myötä Etelä-Suomen talvista uhkaa tulla nykyistä lauhempia, sateisempia ja pimeämpiä. Kun pilvisyys lisääntyy, maanpinnalle saadaan vähemmän auringonsäteilyä.

Vähenevä lumipeite lisää synkeyttä. Kun maassa ei ole lunta, maa heijastaa vähemmän auringonvaloa. Lisääntyvän pilvisyyden ja lumen puutteen vuoksi säteily voi talvikuukausina vähentyä useita prosentteja.

– Lauhat talvet yleistyvät ilmaston muuttuessa, mikä voi tarkoittaa sitä, että kaamosoireet yleistyvät, sanoo Ilmatieteen laitoksen tutkija Reija Ruuhela.

Ruuhela on mukana Suomen Akatemian rahoittamassa tutkimushankkeessa, jossa selvitetään muun muassa, miten ilmastonmuutoksen aiheuttamat vuodenaikojen muutokset vaikuttavat ihmisten jaksamiseen ja mielenterveyteen.

Nelivuotinen hanke käynnistyi tammikuussa. Yksi hypoteesi on, että ilmastonmuutos voi lisätä sairauspoissaoloja ja siten vähentää työn tuottavuutta ja tehokkuutta.

– Monet ilmastonmuutoksen terveysvaikutukset, kuten helteet, koskevat eniten ikääntyneitä, mutta kaamosoireista voivat kärsiä kaikenikäiset, siis myös työikäiset ja nuoret, Ruuhela sanoo.

Mistä apua kaamosoireisiin?

THL:n tutkimusprofessorin mukaan valo on nopein ja tehokkain hoitokeino kaamosoireisiin. Koska Suomessa on talviaikaan tarjolla niukasti luonnonvaloa, ihmisten on turvauduttava keinovaloihin.

– Paras aika käyttää kirkasvalolamppua on noin puoli tuntia viidestä kymmeneen aamulla. Lamppuun ei katsota suoraan vaan valon pitää antaa tulla epäsuorasti silmiin, Partonen opastaa.

Toinen hyvä apu kaamosoireisiin on säännöllinen kuntoliikunta, joka nostaa sykettä ja kestää vähintään kolme varttia. Paras ajankohta liikkumiseen on joko aikaisin aamusta tai iltapäivällä.

– Säännöllinen liikunta vaikuttaa sisäiseen kelloon samalla tavalla kuin valossa oleskelu, tosin heikommin ja hitaammin, Partonen sanoo.

Terveellinen ruoka ja säännöllinen ateriarytmi auttavat nekin jaksamaan. Talven aikana kannattaa myös nähdä kavereita ja pitää huolta tärkeistä ihmissuhteista, vaikka se voi välillä tuntuakin raskaalta.

Miten torjut kaamosoireita? Voit keskustella aiheesta kello 23:een asti.

Lue aiheesta lisää:

Kittilässä loppukuusta ennätyslumet – Helsingissä koko tammikuu oli ensimmäistä kertaa täysin lumeton

Korkeasaaren karhut heräsivät jo – talviunet jäivät poikkeuksellisen lyhyiksi

Vuosi 2018 toi kylmää, kuumaa ja kuivaa – muuttuva ilmasto näkyy jo säässä

Harmaa on hyvä – lue, mitä kaikkea paljon parjatusta väristä löytyy

Ruuhkavuodet painavat päälle, paineita töissä, riitaa kotona sekä puolison että lasten kanssa.

Omaa aikaa ei ole, ja se ärsyttää.

Omia tavoitteita ja muiden odotuksia on vaikea täyttää.

Riittämättömyyden tunnetta puolisona ja vanhempana. Syyllisyyttä ja häpeää siitä, että oma elämä ei vastaa omia ihanteita.

Tässä muutama syy siihen, minkä vuoksi seurakuntien perheneuvontapalveluihin hakeutui viime vuonna enemmän ihmisiä kuin koskaan aiemmin. Apua haetaan etenkin riitaisaan parisuhteeseen.

Seurakuntien perheneuvonnassa tyypillisimmät asiakkaat ovat työssäkäyviä, 30–49-vuotiaita pareja, joilla on 1–2 lasta.

– Kun lapsi syntyy, parisuhteen rinnalle muodostuu vanhemmuussuhde. Keskitytään niin paljon vanhemmuuteen, että parisuhde jää hoitamatta, ja sen myötä alkaa tulla riitelyä stressaantuneena ja väsyneenä, sanoo Kirkkohallituksen perheasioiden johtava asiantuntija Sari-Annika Pettinen.

Myös Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunkien perheneuvontaan on kova tunku.

Ei odotuksia, ei pettymyksiä

Pettisen mukaan moni kokee olevansa parisuhteessakin yksin. Puolison kanssa ei jaeta samaa arkea. Tuntuu siltä, että toinen ei arvosta sitä, mitä itse tekee perheen vuoksi. Kotona on huono ilmapiiri. Muualla on mukavampaa olla kuin kotona puolison kanssa.

– Arkitilanteet menevät sellaisiksi, että riidellään samoista asioista yhä uudestaan, eikä löydetä mitään ratkaisua.

Ero näyttää houkuttelevalta ratkaisulta, että saisi omaa aikaa edes välillä. Kun ei olisi odotuksia toista kohtaan, ei tulisi myöskään pettymyksiä.

Siinä se tavallinen tarina, joka nousee esiin seurakuntien perheneuvonnassa, jos sinne ylipäätään pääsee. Maksuton palvelu on niin kysyttyä, että lapsiperheet priorisoidaan muiden edelle. Näin toimitaan myös Helsingin, Espoon ja Vantaan kunnallisissa palveluissa. Silti jonot ovat pitkiä.

Yhden tunnin aika on parisuhteen ensiapua

Seurakuntien perheneuvonta on kehittänyt hätäavuksi kertaluonteisia tunnin aikoja, joista saa ensiapua parisuhdeongelmiin. Niitä on tarjolla Fokuksessa, joka on Töölön seurakunnan toimipiste Helsingin Pasilassa sijaitsevassa kauppakeskus Triplassa. Palvelu on tarkoitettu kaikille kotikunnasta riippumatta, eikä seurakunnan jäsenyyttä tarvita.

Myös Espoon Ison Omenan neuvolassa toimivassa Parisuhteen pelastusrenkaassa on saatavilla kertaluonteista ohjausta ja neuvontaa.

Pasilan Fokuksessa työskentelevän perheneuvojan Juha Pettersonin mukaan tunnin aika voi riittää joillekin oman tilanteen kartoittamiseen.

– Sekin helpottaa jo, että saa yhden kerran puhua tilanteestaan, Petterson sanoo.

Monet jäävät kuitenkin jonottamaan pitempiaikaista asiakkuutta. Tyypilliset ongelmat liittyvät vuorovaikutukseen, läheisyyteen, seksuaalisuuteen ja ajankäyttöön.

Myös uskottomuus ja raha aiheuttavat ristiriitoja.

Tarvittaessa asiakas ohjataan hakemaan apua muualta, missä häntä pystytään auttamaan paremmin. Näin voidaan toimia esimerkiksi silloin, kun on kyse vakavasta mielenterveys-, päihde- tai lähisuhdeväkivaltaongelmasta.

Vaikka tällaisia piirteitä ei olisikaan suhteessa, se on usein jo hyvin tulehtunut, kun parisuhdeterapiaan hakeudutaan. Puolisot ovat etääntyneet toisistaan.

– Jos tiedetään, että tietyistä asioista on keskusteltu jo sata kertaa, ja lopputulos on aina huono, niin kannattaako sitä keskustelua käydä samalla tavalla enää sadattayhdettä kertaa, Petterson kysyy.

Mitä tehdä, kun parisuhde on umpikujassa?

Petterson ei tarjoa mitään tiettyä ratkaisukaavaa tai -mallia parisuhteen ongelmiin, koska ihmiset ja suhteet ovat erilaisia. Myös odotukset kumppania ja ihmissuhdetta kohtaan ovat erilaisia.

On kuitenkin tiettyjä perusasioita, joita voi käydä läpi yhden tunnin vastaanotolla, tai miettiä itsekseen tai yhdessä kumppanin kanssa.

– Yksi tärkeä parisuhdetaito on se, että osaa rauhoittaa itseään ja toista. Välillä voi vetää happea ja tasata tilannetta. Ei tarvitse provosoitua siitä, jos ei heti saa toiselta toivomaansa reaktiota.

Suurin osa seurakuntien perheneuvonnan asiakkaista tulee vastaanotolle vuorovaikutusongelmien vuoksi.

– Usein vaikea asia tuodaan esille kritiikin muodossa, ja silloin siihen saa tylyn vastauksen. Voi miettiä, miten asian toisi pehmeämmin esille, että puolison olisi helpompi tarttua siihen.

Et reagoi pelkästään siihen, mitä puoliso sanoo vaan siihen, mitä tunteita puolison sanominen sinussa herättää. Juha Petterson, perheneuvoja

Tärkeintä on selvittää, mitä itse tuntee ja mistä omat tunteet kumpuavat. Tämä ei ole itsestäänselvää kaikille.

– Kaikkeen terapeuttiseen työhön liittyy se, että ymmärrät, mihin oikeastaan reagoit, ja mitkä asiat nostattavat sinussa tunteita. Se on usein isoin oivallus, mikä pitäisi terapian aikana tehdä. Et reagoi pelkästään siihen, mitä puoliso sanoo vaan siihen, mitä tunteita puolison sanominen sinussa herättää.

Pettersonin mukaan suuttuneelta tai vetäytyneeltä vaikuttava ihminen saattaa tuntea pelkoa, riittämättömyyttä, häpeää tai surua. Terapeutti auttaa häntä tunnistamaan omia tunteitaan ja selvittämään, mitä niiden taustalla on. Tällainen työ kestää pitempään kuin yhden tunnin, mutta alkuun voi päästä jo ensimmäisellä tapaamiskerralla.

Petterson on pannut merkille työssään, että tunteista puhuminen on monille suomalaisille vaikeaa, vaikka muutosta on vähitellen tapahtumassa etenkin nuorten aikuisten kohdalla.

– Kaikilla ei ole semmoista kokemusta, että tunteiden ilmaiseminen olisi myönteinen asia. Sitä joutuu opettelemaan. Täytyy voida luottaa siihen, että puoliso suhtautuu myötämielisesti ja haluaa kuulla, mitä minä sisimmässäni koen. Perinteisessä miesten maailmassa tunteiden ilmaisua on pidetty heikkouden merkkinä, ja se herättää häpeää. Se pitää ylittää, että pääsee puhumaan aidosta ja rehellisestä puolesta itsessään.

Kenen pitää muuttua?

Jos kumppanin käytös tuntuu loukkaavalta, pitäisikö häneltä vaatia muutosta, vai pitäisikö pystyä muuttamaan omaa tunnereaktiotaan – vai erota?

– Terapeutti ei voi ottaa siihen kantaa muuta kuin joissakin tilanteissa. Jos puolison käytös on toistuvasti vahingollista, niin ei siihen kenenkään ole syytä sopeutua. Jokaisen pitää oppia tunnistamaan omat rajansa, Petterson sanoo.

Hän kehottaa miettimään näitä kysymyksiä:

• Miksi ylipäätään olen tässä suhteessa?
• Millaisessa ihmissuhteessa haluan olla?
• Tiedänkö, mitä odotan kumppaniltani?
• Olenko kertonut kumppanilleni, mitä häneltä odotan?
• Tiedänkö tai olenko kysynyt, mitä hän toivoo minulta?
• Ovatko meidän arvomaailmamme liittyen parisuhteeseen tasapainossa?
• Olemmeko yhtä motivoituneita tähän suhteeseen?

Jos parisuhde on toiselle suurin sisältö elämässä, mutta toiselle vain yksi elämänalue työn ja harrastusten ohella, voi syntyä ongelmia.

Yhteisen sävelen löytäminen voi silti olla mahdollista, jos kumpikin osapuoli tietää, mitä haluaa ja missä asioissa on valmis tekemään kompromisseja.

Voiko valtaosassa kohtaamistilanteista kokea, että puoliso kunnioittaa ja rakastaa minua? Sari-Annika Pettinen, perheasioiden johtava asiantuntija

Kirkkohallituksen perheasioiden johtavan asiantuntijan Sari-Annika Pettisen mukaan hyvin erilaisetkin ihmiset voivat löytää oman tapansa olla yhdessä, jos he pystyvät hyväksymään toistensa erilaisuuden.

Hän viittaa amerikkalaisen professorin ja terapeutin John Gottmanin tutkimukseen, jonka mukaan 69 prosenttia parisuhteiden ongelmista ovat ratkaisemattomia.

– Onnelliset parit keskittyvät niihin asioihin, joihin he löytävät ratkaisun. Onnettomat parit pyörittävät samoja ratkaisemattomia ristiriitoja ja tuntevat, että ne eivät ikinä ratkea, Pettinen sanoo.

Monet tulevat aluksi perheneuvontaan sillä ajatuksella, että perheneuvojan pitäisi kertoa kumppanille, miten hänen pitäisi muuttua.

Pettisen mukaan molempien pitäisi kääntää katse itseensä ja kysyä, miten minä voin ajatella ja toimia toisin, että meillä olisi parempi olla.

– Ihmisen perustarve on tulla rakastetuksi ja hyväksytyksi sellaisena kuin on. Voiko valtaosassa kohtaamistilanteista kokea, että puoliso kunnioittaa ja rakastaa minua? Tietysti kaikilla on myös toisenlaisia hetkiä, mutta miten pääsisi vahvistamaan niitä parempia hetkiä?

Kuntien terveyskeskuksissa on totuttu jonottamaan lääkäriin pääsyä viikkoja tai jopa kuukausia. Valtakunnalliseen ongelmaan saattaisi kuitenkin olla yksinkertainen ratkaisu: esimerkiksi Lapissa Kolarissa hoitojonot on onnistuttu poistamaan kokonaan siirtymällä uudenlaiseen toimintamalliin.

Kolarissa potilas ensin soittaa oman alueen hoitajalle tai käyttää terveyskeskuksen internetsivun kautta avautuvaa sähköista ilmoittautumista. Terveyskeskuksessa asiaan tartutaan mahdollisimman pian.

Samantapainen asiakaskohtaiseen yhteyshenkilöön perustuva toimintamalli on aiemmin otettu käyttöön Keski-Uudellamaalla Tuusulassa (HS) ja sitä kokeillaan myös Kiteellä (Mediuutiset).

Kolarissa uuteen malliin ovat tyytyväisiä niin lääkärit kuin potilaatkin. Annalea Tervo otti yhteyden Kolarin terveyskeskukseen Virtu-palvelun kautta internetissä.

– Kirjauduin ja laitoin viestiä ja lääkäri vastasi. Ja nyt me olemme täällä. Puolisen tuntia siinä meni joten aika näppärästi meni kyllä, Tervo kehuu.

Terveyskeskukslääkäri Maija Hultin mielestä työpäivät ovat muuttuneet merkittävästi entiseen verrattuna.

– Potilaskontakteja tulee varmaan enemmän ja ne on lyhyempiä. Enemmän puhelinkontakteja, konsultaatioita ja ehkä kasvokkain vastaanottoja on vähemmän. Asiat hoituvat jouhevammin, Hult sanoo.

Vuoronumeroista luovuttu melkein kokonaan

Terveyskeskuksen käytävällä oleva taulukko kertoo kuinka monta varattua aikaa lääkäreille on sovittu tulevaisuuteen. Nekin lähinnä potilaan toiveesta, muuten potilaat pyritään hoitamaan heti.

– Hoitaja arvioi, saako hän hoidettua tämän asian loppuun. Sitten hän joko hoitaa sen tai ohjaa läääkärille, joka ottaa kopin hoidosta ja mahdollisesti soittaa potilaalle tai sopii jatkot. Antaa mahdollisesti ajan, kertoo Kolarin terveyskeskuksen johtava lääkäri Ulla Ylläsjärvi.

Entisestä vuoronumeroon perustuvasta poliklinikkavastaanotosta on lähes kokonaan luovuttu. Laput kuitenkin ovat yhä aulassa niitä varten jotka eivät ole soittaneet tai nettiin päässeet.

Pelko siitä, että puhelimessa potilaiden kanssa keskustelu ja hoito olisi hankalaa, on osoittautunut Maija Hultin mukaan vääräksi.

– Yllättävän moni asia hoituu puhelimessa näppärästi ja siitä on tullut hyvää palautetta myös potilailta. Tällä kokemuksella tässä vaiheessa uskaltaisin suositella tätä muillekin, kyllä tässä on järkeä, vakuuttaa Hult.

Sovellettavissa myös muualle

Uusi toimintamalli on ollut Kolarissa käytössä nyt lokakuusta lähtien. Sen jälkeen koko hoitohenkilökunta on toiminut uuden mallin mukaisesti.

Uusi toimintamalli on herättänyt kiinnostusta muuallakin Lapissa. Lapin sairaanhoitopiirin hanketta vetäneen perusterveydenhuollon yksikön ylilääkärin Miia Palon mukaan mitään periaatteellista estettä ei ole siihen, että malli otettaisiin käytöön myös muualla.

Perustava toimintamallin muutos ei ole kuitenkaan helppo.

– Varmasti se vaatii sitoutumista esimiehiltä ja myös henkilöstöltä sekä uskoa siihen, että muutos on mahdollinen. Kolarissakin on tarvittu ulkopuolista tukea, koska on kuitenkin iso muutos muuttaa kokonaisvaltaisesti toimintamallia, mutta mahdollistahan se kyllä on.

Lue myös:

Hoitotakuun toteutumisesta ei ole tarkkaa tietoa – "Me valvojat olemme tuoneet esille, että valvonnan pitäisi perustua luotettavaan tietoon"

Yhdysvaltalainen Super Hornet päättää Suomen hävittäjäehdokkaiden talvitestit Satakunnan lennostossa.

Lentokonevalmistaja Boeing toi Suomeen testattavaksi kolme konetta: yksipaikkaisen ja kaksipaikkaisen Super Hornetin sekä Growlerin, joka on elektroniseen sodankäyntiin tarkoitettu versio Super Hornetista.

– Mitkään ilmavoimat eivät voi toimia tehokkaasti nykyaikaisia uhkia vastaan ilman Growleria. Uudentyyppisen Super Hornetin ja Growlerin yhdistelmä tekee Suomen ilmavoimista tehokkaan tässä ympäristössä ja maailmankolkassa, sanoo johtaja Jennifer Tebo Boeingista.

Testeissä suomalaiset lentäjät pääsevät ohjaamaan kaksipaikkaista Super Hornetia. Niissä tilanteissa yhdysvaltalaiset lentäjät ovat apuna takapenkillä.

Tammi-helmikuun testijakson aikana Suomen ilmavoimat kerää tietoa siitä, miten viisi hävittäjäkandidaattia suoriutuvat Suomen olosuhteissa. HX-hankejohtaja, eversti Juha-Pekka Keränen sanoo, että sääolosuhteet ovat olleet sopivat.

– Haluamme nimenomaan tuoda esille, että Suomessa ei ole aina sininen taivas, vaan meillä on usein pilvistä. Tämä rajoittaa monien järjestelmien käyttöä.

Aiemmin Suomen taivaalla ovat lentäneet yhteiseurooppalainen Eurofighter, ranskalainen Rafale, ruotsalainen Gripen E ja yhdysvaltalainen F-35.

Keräsen mukaan testeissä on ollut tilanteita, joissa hävittäjissä ei ole voitu sään vuoksi käyttää muuta kuin tutkaa tai passiivisia järjestelmiä.

– Tavoitteet on saavutettu siinä mielessä erittäin hyvin.

Yle käy testijakson aikana läpi kuhunkin hävittäjätyyppiin liittyvät keskeiset kysymykset.

Useita miljardeja euroja maksavien hävittäjäkoneiden hankinta on vaikea päätös, jossa taustalla vaikuttavat teknisten seikkojen lisäksi myös puolustuspoliittiset syyt.

Millainen ehdokas on F/A-18 E/F Super Hornet?

Super Hornet on suomalaisille viidestä tarjotusta hävittäjävaihtoehdosta tutuin. Hävittäjä on kehitetty alkuperäisestä Hornetista ja teki ensilentonsa 1990-luvun puolessavälissä.

Yhdysvaltalaisen Boeingin valmistama Super Hornet on kaksimoottorinen monitoimihävittäjä. Se on alun perin laivaston käyttöön suunniteltu tukialuskone.

Super Horneteissa on paljon yhtäläisyyksiä Suomen nykyisten Hornetien kanssa.

Missä maissa Super Hornet on käytössä?

Boeing on toimittanut yli 600 Super Hornetia ja 160 siitä muokattua Growleria. Suurin osa hävittäjistä on käytössä Yhdysvalloissa. Australialla on 24 Super Hornetia.

Vuonna 2019 Yhdysvallat tilasi 78 Super Hornetia lisää. Kuwait on tilannut 28 hävittäjää.

Suomen lisäksi Super Hornet kilpailee mahdollisista tilauksista muun muassa Saksassa, Sveitsissä, Kanadassa ja Intiassa.

Mitkä ovat Super Hornetin vahvuuksia?

Boeing tarjoaa Suomelle Super Hornetien uusinta, Block III -versiota. Uusien päivitysten ansiosta hävittäjien toimintasäde on aiempaa pitempi ja käyttöikä on kasvanut.

Valmistaja korostaa, miten Suomi säästäisi kustannuksissa valitsemalla Super Hornetit. Boeingin mukaan esimerkiksi miehistön ja huoltohenkilöstön koulutus Super Horneteja varten olisi nopeaa.

Boeing tarjoaa Suomelle Super Hornetien kanssa Growler-hävittäjiä. EA-18G Growler on Super Hornetista elektroniseen sodankäyntiin muokattu versio.

Growlerissa on häirintälähettimiä, joilla se pystyy raivaamaan tietä Super Horneteille.

Mitkä ovat Super Hornetin heikkouksia?

Viime vuosina ilmassa on ollut epävarmuutta Super Hornetien tuotannon jatkumisesta. Riskinä on, että koneella on vähän käyttäjiä 2050-luvulla.

Hävittäjämallin tulevaisuudesta on uutisoitu Yhdysvalloissa myös aivan viime päivinä. Uutisten mukaan Yhdysvaltain laivasto aikoo käyttää Super Hornetien valmistukseen kaavailtua rahaa uuden sukupolven hävittäjän kehitykseen.

Boeing kuitenkin vakuuttaa, että Super Hornetin tuotanto ei ole loppumassa. Tarkkaa tietoa Yhdysvaltojen tulevista Super Hornet -tilauksista ei ole.

– Lopullista päätöstä ei ole. Laivasto jatkaa asian arviointia. Uskomme, että laivasto tarvitsee lisää Super Horneteja. Rahat niihin ilmestyvät takaisin tuleviin budjetteihin, sanoo johtaja Alain Garcia Boeingista.

Yhdysvaltain laivaston kommodori Brian Becker sanoi keskiviikkona Pirkkalassa, että Super Hornetit pysyvät käytössä vielä ainakin yli 20 vuotta.

Onko ratkaisulla puolustuspoliittista merkitystä?

Puolustuspoliittisesti Super Hornetien hankinta ei olisi suuri muutos Suomessa.

Yhdysvaltalaisen ilmailualan tutkimuslaitoksen Teal Groupin johtaja ja hävittäjäasiantuntija Richard Aboulafia arvioi syksyllä 2019 Ylen haastattelussa, että Super Hornetin valinnalla Suomi osoittaisi halunsa säilyttää Nato-kumppanuus ilman jäsenyyttä.

Toinen yhdysvaltalaishävittäjä F-35 taas merkitsisi Aboulafian mielestä uusia askeleita ja täyttä yhteistoimintakykyä Naton kanssa.

Boeingin mukaan Super Hornetin hankinta ”viestii vahvasta kahdenvälisestä luottamuksesta Yhdysvaltojen ja Suomen välillä”.

Joissakin eurooppalaisissa pöydissä suomalaiset voisivat joutua selittämään, miksi valitsevat yhä yhdysvaltalaisen hävittäjän eurooppalaisen sijaan. Suomi on kannattanut EU:n oman puolustuksen vahvistamista.

Esimerkiksi kun Belgia vuonna 2018 päätti valita yhdysvaltalaisen F-35-hävittäjän, Ranskan presidentti Emmanuel Macron arvosteli päätöstä terävästi. F-35 on ollut monen muunkin eurooppalaisen Nato-maan valinta.

Super Hornetia ei ole vielä myyty yhteenkään Euroopan maahan.

Lue lisää:

Onko amerikkalainen häivehävittäjä hintansa arvoinen? Viisi kysymystä tänään Suomessa testattavasta F-35:stä

Gripen E on testeissä Pirkkalassa ja ensi kertaa Ruotsin ulkopuolella – Saab kehuu koneen uudenaikaisuutta, mutta onko se valmis?

Ranskan hävittäjäehdokas testilennoilla Suomen taivaalla – Ranskalaiset korostavat yhteistä EU-puolustusta ja Rafale-hävittäjän taistelunäyttöjä

Katso, miten Eurofighteria testataan Tampereen taivaalla – vanhentuuko kone käsiin, ja 4 muuta keskeistä kysymystä hävittäjäehdokkaasta

– Sellainen spektaakkeli se kyllä oli! kiteyttää euralainen Teija Kirkkala.

Dennis-myrsky riepotteli viime sunnuntaina muun Suomen lisäksi myös Kirkkalan kotikuntaa Euraa Satakunnassa. Sää oli iltapäivällä suorastaan masentavan harmaa, sateinen ja hyvin tuulinen. Lämpötila oli kuusi astetta.

Kirkkala arveli piristyvänsä vain lähtemällä ulos ja päätti reippailla tutun ja rakkaan Pyhäjärven rantaan.

Päätös kannatti, sillä Teija Kirkkala oli ainoa katsoja paikalla, kun luonto päätti aloittaa järven pohjoispäässä Hiittenkarilla voimallisen näytelmän.

– Seisoin melkein niemen kärjessä, kun jäät alkoivat vyöryä järvestä ylös rannalle, Kirkkala sanoo.

Melkein tunnin lohkareryöppy

Teija Kirkkalalle vesi on tuttu elementti, mutta hänellekin kokemus oli aivan uusi.

Hän alkoi kuvata tapahtumaa ympärillään. Onneksi hän ymmärsi kuvata myös videopätkiä.

Kameraan tallentui vedestä maalle työntyvien, nopean tuntuisella tahdilla liikkuneiden jäälohkareiden loputtomalta tuntunut marssi.

Jopa viisi senttiä paksujen jääpalojen kipuaminen rantaan ja toistensa yli kesti ja kesti.

– Seurasin jäiden liikettä noin 45 minuutin ajan. Arvelen, että koko touhu on kestänyt ainakin vajaan tunnin, Kirkkala sanoo.

Ote videosta on nähtävissä klikkaamalla tämän jutun pääkuvaa tai Yle Areenassa.

Myrskytuuli näytti voimansa

Pyhäjärven vedenpinta on ollut nyt poikkeuksellisen korkealla. Teija Kirkkala arvelee juuri sen vaikuttaneen ilmiön syntyyn. Suurin tekijä jääinvaasion synnyssä oli kuitenkin tuuli.

Muutenkin tuulisella paikalla puhalsi sunnuntaina normaalia voimakkaampi etelätuuli.

Pyhäjärvi-Instituutin toiminnanjohtajana ja vesialan asiantuntijana työuransa tehnyt Kirkkala huomasi satelliittikuvista, että Pyhäjärven itäosassa lepäsi vielä myrskyä edeltävänä perjantaina pitkä ja kapea jääsuiro.

– Sunnuntaina sitten voimakkaat etelätuulet painoivat koko sen valkoisen massan järven pohjoiseen päähän, jossa ne iskeytyivät Hiittenkarin kapeaan niemeen, Kirkkala kertoo.

Myrskytuuli näytti voimansa ainutlaatuisella tavalla.

Poikkeuksellinen ilmiö

Teija Kirkkala tuntee Pyhäjärven hyvin. Seutua on tullut koluttua sekä työssä että vapaa-ajalla jo lähes 50 vuoden ajan ja kaikkina vuodenaikoina.

Myrskypäivän kaltaista jääspektaakkelia ei hänen mukaansa ole ennen Pyhäjärvellä koettu. Samanlaisia kommentteja on tullut toisiltakin videon nähneiltä järvenranta-asukkailta.

Kirkkala jakoi videonsa sosiaalisessa mediassa ja sai paljon palautetta.

Vähän yllättäen on kysytty, onko Kirkkala nopeuttanut videota.

– Vastaus on, että en ole. Videolla näkyy jäiden oma, luonnollinen liikerytmi, hän sanoo.

Videolla kuuluvaa jäiden pitämää helinää on moni ihmetellyt, ihastellut ja kommentoinut.

– Sehän oli kuin luontoäiti olisi pessyt astioitaan.

Voit keskustella kuluvan talven ilmiöistä Yle Tunnuksella. Kommentointi sulkeutuu 20.2. kello 23.

Lue lisää poikkeuksellisen talven ilmiöistä:

Kirsikkapuut kukkivat Aurajokirannassa – Ylipuutarhuri Simo Laine: "Turussa kukkii nyt kuin Turkissa"

Leskenlehti kukkii jo Suomessa – Ylipuutarhuri Simo Laine: "Hyvin poikkeuksellista"

Hanna Poskiparta tekee lantionpohjaa vahvistavia liikkeitä äitiysfysioterapeutti Maija Julmalan ohjeiden mukaan. Ulospäin lantionpohjaa supistava liike ei juuri näy, mutta tunnustelemalla ja kokeilemalla löytyy oikea tapa.

Se on yksi syistä, miksi viime kesänä synnyttänyt Hanna Poskiparta on fysioterapeutin vastaanotolla. Jonkun on kerrottava ja näytettävä kädestä pitäen, miten tehdä liikkeet, jotka ovat vaikeita pelkästään ohjeita lukemalla.

Toinen syy oli kaipuu ryhmäliikuntatunneille. Hanna Poskiparran esikoinen syntyi kiireellisellä sektiolla. Aktiiviselle liikkujalle oli järkytys, miten synnytys pysäytti hänet pitkäksi aikaa. Parin askeleen ottaminenkin oli alkuun hankalaa.

Kun lastenvaunulenkit alkoivat sujua, Hanna Poskiparta alkoi mieliä muutakin liikuntaa. Kysymyksiä palautumiseen ja liikunnan aloittamiseen oli paljon ja epätoivoisen googlailun jälkeen hän päätyi kysymään vinkkejä äitiysfysioterapeutilta.

Tarina on tuttu Maija Julmalalle. Liikunnan aloittaminen synnytyksen jälkeen pohdituttaa monia hänen asiakkaitaan.

– Lisäksi monella on selkeästi toiminnallisia oireita, kuten alaselkäkipuja, lantionpohjaoireita tai vatsalihasten erkauma. Niihin haetaan fysioterapeutilta apua.

Äitiysfysioterapiaa halutaan lakisääteisesti kaikille jälkitarkastuksen jälkeen

Äitiysfysioterapia on raskaana olevien tai synnyttäneiden naisten terveyteen vaikuttavaa, ennaltaehkäisevää tai kuntouttavaa fysioterapiaa.

Siinä kiinnitetään erityishuomiota raskauden ja synnytyksen aiheuttamiin fyysisiin muutoksiin. Tarkoituksena on huomioida äiti kokonaisvaltaisesti. Äitiysfysioterapia voi auttaa naisia hyväksymään ja ymmärtämään muuttunutta kehoaan.

Suomen äitiysfysioterapeutit ry:n puheenjohtaja Heli Harsusen mukaan äitiysfysioterapian suosio on kasvanut.

Hän arvelee syyksi naisten ja äitien kasvanutta kiinnostusta omasta hyvinvoinnistaan.

– Monet äidit kokevat jäävänsä hirveän yksin synnytyksen jälkeen. Kun huomio on vauvassa ja vauvan kehityksessä, eikä kukaan kysy kovin syvällisesti, että miten äiti voi.

Monet äidit kokevat jäävänsä hirveän yksin synnytyksen jälkeen. Kun huomio on vauvassa ja vauvan kehityksessä, eikä kukaan kysy kovin syvällisesti, miten äiti voi. Heli Harsunen

Äitiysfysioterapeuttien mielestä nykyisessä muodossaan kertaluonteinen, alle 30 minuutin kestoinen synnytyksen jälkeinen tarkastus ei ole riittävä.

Äitiysfysioterapiaa on toistaiseksi saatavilla suurimmaksi osaksi vain yksityisesti. Suomen Äitiysfysioterapeutit ry ajaa asiaan muutosta:

– On epätasa-arvoinen tilanne, että palvelua eivät saa ehkä ne, jotka sitä eniten tarvitsisivat ja vain osalla äideistä on mahdollisuus saada hyvää ohjausta, Heli Harsunen sanoo.

Vireillä on kansalaisaloite. Sen tarkoitus on parantaa synnyttäneiden naisten fysioterapiaan pääsyä sekä parantaa naisten saaman ohjauksen laatua valtakunnallisesti.Tavoitteena on lakimuutos, jonka ansiosta synnytyksen jälkeisen tarkastuksen jälkeen äiti ohjattaisiin fysioterapeutille.

Heli Harsusen mukaan suuri osa synnyttäjistä palautuu raskaudesta ja synnytyksistä hyvin, mutta on paljon asioita, joita ei voi tietää ilman ammattilaisen tutkimusta.

.

Äidit pulassa erilaisten nettiohjeiden viidakossa

Hanna Poskiparta koki netistä löytyvien kuntoutusohjeiden kahlaamisen miltei mahdottomaksi. Hänelle jäi usein epäselväksi, oliko liikkeet tarkoitettu tehtäväksi alatiesynnytyksen vai sektion jälkeen.

– Se oli myös syy tulla äitiysfysioterapiaan. Halusin tietoa, miten voin huomioida sektiohaavan ja pitääkö sitä erityisesti miettiä liikunnassa.

Sektioarpi tulee keskelle kehoa, jolloin sillä voi olla vaikutuksia ylä- tai alavartaloon ja sekä vatsan että selän puolelle.

– Jos arpi kiristää, se voi muuttaa ryhtiä ja tuoda kehoon kuormitusta eri tavalla. Arpialueella voi myös olla tuntomuutoksia, jolloin vatsalihasten tai lantionpohjan aktivoiminen voi tuntua vaikealta, Maija Julmala sanoo.

Heli Harsunen harmittelee sektiosynnyttäjien jääneen vähän liikaa omilleen, minkä vuoksi heitä näkee melko paljon yksityisvastaanotolla.

– Vaikka kysessä on iso leikkaus, siihen ei kuulu automaattisesti oikeastaan minkäänlaista jälkikäteistä ohjausta.

Oma ammattikuntakaan ei aluksi ymmärtänyt äitiysfysioterapiaa

Äitiysfysioterapia on verrattain uusi fysioterapian osa-alue. Suomen äitiysfysioterapeutit ry on perustettu vuonna 2017.

Heli Harsunen myöntää, että äitiysfysioterapiaa on saatettu pitää omankin ammattikunnan sisällä puuhasteluna, mutta suhtautuminen on muuttunut.

– Aluksi ehkä vähäteltiin, mutta tänä päivänä terveyspalveluyritysten tarjontaan on ilmestynyt äitiysfysioterapia omana palvelunaan.

Harsunen arvelee osittain olevan kyse markkinaraosta. Kohderyhmä on iso: joka vuosi noin 50 000 naista synnyttää.

Jokaisella äidillä on oikeus voida hyvin omassa kehossaan. Ei tarvitse sietää tyypillisinä naistenvaivoina pidettyjä ongelmia. Heli Harsunen

Hän puolustaa äitiysfysioterapian tarvetta: vaikka sitä ei ennen ollut, se ei tarkoita, etteikö tarvetta olisi ollut.

On normaalia, että kehossa tapahtuu raskauden ja synnytyksen aikana muutoksia. Ongelmissa äitiysfysioterapeuteilla on auttamiskeinoja.

– Jokaisella äidillä on oikeus voida hyvin omassa kehossaan. Ei tarvitse sietää tyypillisinä naistenvaivoina pidettyjä ongelmia.

Laadukasta tutkimusta on vähän.

– Lantionpohjan toiminnasta on tutkimusta, mutta monimutkaisista ilmiöistä on vaikea saada aukotonta tutkimustulosta. Se on haaste, Harsunen sanoo.

Sosiaalinen media luo äideille ulkonäköpaineita

Osittain kiinnostus äitiysfysioterapiaan liittyy ulkonäkökeskeiseen nykyaikaan. Äitiysfysioterapiassa voidaan käydä läpi myös kehonkuvan muutoksia.

– Sosiaalinen media luo hirveästi paineita, miltä pitäisi näyttää synnytyksen jälkeen. Siitä tulee helposti vääriä mielikuvia, Heli Harsunen sanoo.

Joskus asiakas tulee äitiysfysioterapiaan, koska kokee oman kehonsa tuntuvan vieraalta tai erilaiselta.

– Tämä on nykyaikaan liittyvä ilmiö. Vuosia sitten naisilla ei ole ollut aikaa miettiä omaa itseään tai panostaa omaan hyvinvointiinsa.

Harsunen muistuttaa, ettei sata vuotta sitten pidetty hyväksyttävänä, että naiset hikoilevat tai harrastavat liikuntaa.

– Maailma muuttuu. Ehkä tämä liittyy osittain naisten oikeuksiin. On oikeus olla kiinnostunut omasta hyvinvoinnista ja oman kehon toiminnasta. Se ei ole turhamaisuutta tai pinnallisuutta.

Varhainen puuttuminen auttaa naisia vaihdevuosi-iässä

Maija Julmalalla on ollut äitiysfysioterapiavastaanotto pari vuotta. Asiakaskunta on laajentunut, kun sana on levinnyt.

– On ollut ilo huomata, kun tietoisuus äitiysfysioterapiasta on lisääntynyt, vastaanotolle on hakeutunut myös sellaisia naisia, joiden synnytyksestä on kulunut jo useampi vuosi.

Julmalan mukaan koskaan ei ole liian myöhäistä. Fysioterapiassa pystytään auttamaan esimerkiksi lantionpohjan toimintahäiriöissä. Virtsankarkailulle tai paineentunteelle on tehtävissä hyvinkin paljon.

Enenevissä määrin äidit tulevat fysioterapiaan jo raskausaikana: joko erilaisten kipujen vuoksi tai valmistautuakseen synnytykseen ja siitä palautumiseen.

Julmala huomauttaa, että varhainen puuttuminen raskauden ja synnytyksen jälkeisiin oireisiin voi välttää leikkaushoidolta vaihdevuosi-iässä. Näitä oireita ovat muun muassa virtsankarkailu tai laskeumaoireet.

Esitutkinnan aloittaminen ministerivastuuta koskevasta asiasta on Suomen oloissa varsin poikkeuksellista.

Eduskunnan perustuslakivaliokunta kertoi tänään pyytävänsä valtakunnansyyttäjää aloittamaan esitutkinnan ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.) toimista al-Hol-asiassa.

Ministerivastuuasioiden käsittely perustuslakivaliokunnassa on suhteellisen harvinaista. Tuoreimpia tapauksia ovat Jyrki Kataisen (kok.) ja Matti Vanhasen (kesk.) toimintaa koskevat selvitykset. Kumpikaan ei johtanut syytteisiin.

Haaviston tapaus poikkeaa mainituista muun muassa siinä, että tällä kertaa selvittämiseen halutaan hyödyntää poliisin esitutkintaa.

Poliisilla on valtuudet selvittää Haaviston toimintaa myös sellaisilla keinoilla, joihin perustuslakivaliokunnalla ei ole oikeutta. Sinänsä esitutkinnan aloittaminen ministerivastuuasioissa ei ole poikkeuksellista.

Julkisoikeuden apulaisprofessori Pauli Rautiainen Tampereen yliopistosta kuitenkin huomauttaa, että esitutkinnan aloittamisesta ei voi päätellä, että Haaviston tapaus olisi edeltäjiä vakavampi. Kysymys on siitä, että valiokunta ei ole pystynyt omin voimin selvittämään riittävästi Haaviston toimintaa konsulipäällikkö Pasi Tuomisen asemaan liittyvässä kiistassa.

– Kun valiokunnan omat tiedonhankinnan keinot eivät riitä, on syytä pyytää valtakunnansyyttäjää suorittamaan esitutkinta niillä toimivaltuuksilla, mitä hänellä on. Käytännössähän se tarkoittaa poliisitutkintaa, Rautiainen sanoo.

Professori: Ei tarkoita sitäkään, että Haavisto olisi saanut puhtaat paperit

Kymmenen opposition kansanedustajaa pyysi joulukuussa perustuslakivaliokuntaa tutkimaan Haaviston toimia. He pyysivät selvitystä myös monesta muusta asiasta kuin siitä, josta esitutkinta on nyt alkamassa.

Rautiaisen mukaan valiokunnan ratkaisun ei tarvitse välttämättä tarkoittaa sitä, että Haavisto olisi saanut puhtaat paperit kaikista muista kuin konsulipäällikkö Tuomisen tapauksesta.

– Valiokunta on vain katsonut, että heillä on riittävästi tietoa kaikkien muiden asioiden ratkaisemiseen.

Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä (sd.) totesi kuitenkin Ylen A-studiossa keskiviikkoiltana, että valiokunta ei selvitä muita kuin esitutkinnan kohteena olevaa asiaa.

Itä-Suomen yliopiston julkisoikeuden professorin Teuvo Pohjolaisen mielestä mahdollisia lainvastaisuuksia olisi saattanut olla useita. Hän ei ole nähnyt perustuslakivaliokunnan ratkaisua, mutta miettii, olisiko myös muista asioista ollut syytä pyytää esitutkintaa.

– Kuten esimerkiksi päätöksen perustelematta jättämisistä, kuulemisista, hallintolain rikkomisista, Pohjolainen listaa.

"Aika kova päätös sinänsä"

Osa oikeustieteilijöistä on aiemmin ihmetellyt Haaviston päätöksentekoa al-Hol -asiassa, kun ministeri ei vienyt kysymystä valtioneuvoston yleisistunnon ratkaistavaksi.

Perustuslakivaliokunnan puheenjohtajan Johanna Ojala-Niemelän mukaan valiokunta ei kuitenkaan pitänyt tätä kysymystä merkityksellisenä. Asiaa oli käsitelty hallituksen iltakoulussa.

Turun yliopiston oikeustieteen professorin Janne Salmisen mielestä valiokunnan päätös oli tältä osin odotettu.

– Minusta ministeri on voinut toimia ilman valtioneuvoston yleisistuntoa, koska valtioneuvosto oli kuitenkin tietoinen asiasta, Salminen sanoo.

Perustuslakivaliokunnan päätös pyytää esitutkintaa oli yksimielinen. Toisin sanoen hallitus-oppositio-linja ei näkynyt ratkaisussa.

– Yksimielinen päätös esitutkinnan käynnistämisestä on aika kova päätös sinänsä. Minusta tämä on aika merkittävää. Sitähän ei tiedä, mitä tutkinnassa käy ilmi, professori Pohjolainen miettii.

Ministerivastuu on johtanut syytteisiin vain neljä kertaa

Ministerien lainvastaisen toiminnan tutkinta eduskunnassa on keskitetty perustuslakivaliokuntaan. Tutkinnan voi saada vireille oikeuskansleri, oikeusasiamies, vähintään kymmenen kansanedustajaa tai muu valiokunta.

Syytteestä päättää täysistunto perustuslakivaliokunnan kannanoton pohjalta.

Ministerivastuuta koskevia syytteitä on käsitelty valtakunnanoikeudessa vain neljä kertaa aiemmin. Vuonna 1933 ministeri Juho Niukkasen väitettiin tehneen väärän merkinnän valtioneuvoston pöytäkirjaan. Oikeus katsoi, ettei rikokselle ollut riittävää näyttöä.

Vuonna 1952 neljän ministerin syytettiin järjestäneen valtionapua lainvastaisesti niin sanotussa salaputkijutussa. Ministereistä Jussi Raatikainen ja Matti Lepistö tuomittiin virkarikoksesta sakkoihin.

Ministerit Aarre Simonen ja Antero Väyrynen tuomittiin puolestaan virkavirheestä niin kutsutussa Kätilöopiston jutussa vuonna 1959. Tuorein tapaus oli Kauko Juhantalon tuomitseminen virkavelvollisuuden rikkomisesta ja lahjuksen ottamisesta vuonna 1993.

Juttua korjattu kello 18.25: Korjattu virheellinen ministerinimi Vieno Simosesta Aarre Simoseksi.

21.42: Lisätty kappale: Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä (sd.) totesi kuitenkin Ylen A-studiossa keskiviikkoiltana, että valiokunta ei selvitä muita kuin esitutkinnan kohteena olevaa asiaa.

Lue lisää:

Pääministeri Marin: Haavisto saa jatkaa ulkoministerinä esitutkinnan aikana – "Nähdäkseni sille ei ole estettä"

Putositko tyystin kärryiltä Haavisto–al-Hol-jupakassa? Ota homma haltuun nopeasti ja lue tämä juttu

Ulkoministeri Haavistoa arvostellut konsulipäällikkö Pasi Tuominen jatkaa tehtävässään – kumpikaan ei kommentoi

Talvisodasta tulevat monelle ensimmäisenä mieleen hiihtävät lumipukuiset suomalaissotilaat ja hohtavat hanget.

Itä-Suomen yliopistossa tarkastettavan väitöstutkimuksen mukaan talvisotaan kuului olennaisesti myös poltetun maan taktiikka, eli perääntyvien suomalaissotilaiden hävitystoiminta.

Toukokuussa väittelevän Jarkko Koukkusen mukaan poltetun maan taktiikkaa käytettiin tasoittamaan voimasuhteita puna-armeijan ja Suomen armeijan välillä. Hävitystoiminnan suunnittelua oli tehty koko itsenäisyyden ajan, ja talvisodan alla pidettyjen ylimääräisten harjoitusten aikana valmistelu kiihtyi.

– Tiedettiin, mitä pääetenemisreittejä puna-armeijan joukot todennäköisesti tulevat käyttämään. Hävitykset kohdistettiin ja suunniteltiin näiden reittien ympäristöön.

Sillat poikki, talot tuleen

Yksi hävitettävistä kohteista oli Sakkolan Kiviniemi, jossa suomalaisjoukot tuhosivat siltoja vetäytyessään alueelta. Kiviniemen siltojen tuhoamista pidetään tärkeänä tekijänä sille, että puna-armeija ei päässyt nopeaan läpimurtoon Itä-Kannaksella.

Koukkusen mukaan poltetun maan taktiikan tavoitteena oli hidastaa puna-armeijan etenemistä ja vaikeuttaa neuvostojoukkojen majoittumista ja lepoa. Jälkimmäinen tarkoitti muun muassa asuinrakennusten polttamista.

– Neuvostojoukkojen pääosat olisivat pystyneet majoittumaan sisätiloihin, mikäli suomalaiset eivät olisi viivytystaisteluiden aikana hävittäneet kaikkia mahdollisia rakennuksia.

Venäläisten kannalta poltettu maa tarkoitti sitä, että heidän oli yövyttävä lumikuopissa jopa useiden viikkojen ajan.

Rakennukset, joita suomalaiset eivät polttaneet, ansoitettiin. Se aiheutti miestappioita ja lisäsi pelkoa venäläissotilaissa.

Hävitystyön tehokkuudesta kertoivat kaatuneilta venäläisiltä löytyneet kirjeet, joissa tilanne kuvattiin lohduttomana. Rakennukset oli poltettu, mihinkään ei voinut ansojen pelossa mennä, ruokaa ei ollut, eikä paikallisia asukkaita näkynyt missään.

Suvilahti paloi kaksi päivää

Talvisodan ensimmäisten päivien laajin hävitystyön kohde oli neljänsadan asuintalon Suvilahden taajama Suojärvellä.

Tehtävä oli haasteellinen, sillä hävitettäviä kohteita oli paljon, aikaa vähän, ja venäläiset jo lähes taajama-alueen reunalla.

Viidenkymmenen miehen hävityspartio aloitti polttamalla asuinrakennukset. Tavallista vaikeampi kohde oli luterilainen kirkko, jonka vartiomies esti hävityspartiota tuhoamasta kirkkoa.

Partio pääsi työhönsä vasta pitkällisen väittelyn jälkeen, mutta iso kirkko ei ollut vielä silloinkaan helppo poltettava.

– Rakennus oli sen verran suuri, että vaikka keskelle koottiin poltettavaa materiaalia, niin se ei meinannut riittää sytyttämään rakennusta, Koukkunen sanoo.

Vastaavanlainen vartioitu kohde oli Suvilahden keskuskansakoulu, jonka vartiomiehet eivät sallineet koulun sytyttämistä tuleen. Tilanne ratkesi vasta sen jälkeen, kun paikalle tuli upseeri, joka antoi luvan rakennuksen hävittämiseen.

Koukkusen mukaan Suvilahden hävitys onnistui lähes täydellisesti, sillä myös suuret propsipuuvarastot tuikattiin tuleen. Taajama paloi kahden vuorokauden ajan.

Epäonnistumisia ja tietokatkoksia

Aivan kaikki ei kuitenkaan sujunut suunnitelmien mukaan. Esimerkiksi Hyrsylän mutka Suojärvellä jäi venäläisten haltuun ehyenä, eikä polttamiseen ollut aikaa myöskään Salmin kaikissa kylissä.

Salmin Rajaselässä epäonnistui myös sillan räjäyttäminen, sillä sytyttimiä ei ollut vaihdettu kuiviin. Ignoilassa puolestaan jäi voimalaitos tuhoamatta tietokatkoksen vuoksi.

– Voimalan tuhoamistehtävän saanut sähkömies ei saanut koskaan hävityskäskyä, eikä hän uskaltanut sitä itse hävittää, Koukkunen selittää.

Viestintäongelmia oli myös Pitkärannassa, joka piti Koukkusen mukaan alun perin polttaa. Joukoille tuli kuitenkin 13. Divisioonan pioneerikomentajan käsky, jonka mukaan Pitkärantaa ei saanut hävittää.

Tämä käsky ei kuitenkaan mennyt pioneeriosastolle, joka oli jo aloittanut hävitystoimet taajamassa.

Pitkärannan hävitys tapahtui siis käskyn vastaisesti, mutta Koukkusen mielestä tuhoamisesta oli suomalaisille etua.

– Neuvostojoukkojen haltuun jäi lähes täysin hävitetty asutuskeskus, joka ei tarjonnut juurikaan majoitusmahdollisuuksia.

Koukkusen mukaan seurauksena oli huomattavasti paleltumisia, jotka aiheuttivat tappioita venäläisjoukoille.

Tuleen jopa oma kotitalo

Siltojen ja muiden vaativien kohteiden hävittämisestä vastasivat pioneerit, mutta asuinrakennusten osalta parhaimpia polttajia olivat paikalliset asukkaat.

Koukkunen on tutkimuksessaan törmännyt useisiin tapauksiin, joissa paikallisista joukoista kootun vapaaehtoisten osaston oli tehtävä hävitystyö, kun se ei ulkopaikkakuntalaisilta onnistunut.

– Vapaaehtoinen osasto oli motivoituneempi, sillä he eivät halunneet jättää kotiseutujaan hävittämättömänä Neuvostoliiton haltuun.

Jarkko Koukkusen väitöstutkimus ei muuta kokonaiskuvaa talvisodasta, mutta se saattaa muuttaa monen käsitystä siitä, kuka sodassa teki tuhotöitä.

– Saattaa olla, että se, joka sen kotitalon poltti, voi olla vaikka oma sukulainen, Koukkunen kiteyttää.

FM Jarkko Koukkusen Suomen historian alaan kuuluva väitöskirja ”Hävitysten talvi. Poltetun maan taktiikan kehitys ja käyttö talvisodassa 1939–1940” tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa 20.5.2020.

Aiheesta voi keskustella 20.2. klo 23.00 saakka.

Lue lisää:

"Nyt oli viimeinen mahdollisuus puolustaa kotiovia" – unohdetut talvisodan ratkaisutaistelut pysäyttivät puna-armeijan Pelkosenniemellä ja Kemijärvellä

Pentti Poutanen muistaa talvisodan ensimmäisen päivän, pommit putosivat kotikylän liepeille, keväällä lähdettiin evakkoon: "Koko ajan sai pelätä, tuoko vieras kuolinuutisen"

Talvisota on venäläisille tuntematon – siksi pietarilaisnuoria viedään retkille Mannerheim-linjalle, "jonka valtaaminen otti niin koville"

Tämän viikon tiistaina nuorisojoukko päätti kivittää punaista pakettiautoa ja sillä liikkeellä olevia ihmisiä Ylöjärvellä. Ihmisille tai autoille ei käynyt kuinkaan, mutta poliisi huolestui.

Taustalla on helmikuinen ilmoitus poliisille. Kuun alussa poliisi ilmoitettiin, että Ylöjärvellä olisi joku houkutellut alaikäistä punaisen pakettiauton kyytiin. Poliisi tutki tapausta ja sai selville, ettei rikoksen tunnusmerkistö täyty, eli tutkintaa ei tarvitse jatkaa.

Somessa kuohunta jatkui. Ihmiset jakoivat eri pakettiautojen rekisterinumeroita ja kuvia. Tilanne kärjistyi tiistaina.

Vastaavissa tilanteissa on poliisin mukaan aiemmin nimetty epäiltyjä tekijöitä ja heitä on uhkailtu. Poliisi harvoin tarttuu somekuohuntaan julkisella tiedotteella, mutta nyt näin tapahtui.

– Muistutamme, että poliisi ei missään muodossa hyväksy tällaista toimintaa ja sellaiseen ryhtyvät voivat syyllistyä rikokseen. Kansalaisten tehtäviin ei kuulu selvittää, onko joku syyllistynyt johonkin rikokseen vai ei.

Poliisin mukaan kansalaisille kuuluu vielä vähemmän oikeuden ottaminen omiin käsiin. Jos on epäily rikoksesta, siitä tulee kertoa poliisille.

– Kirjoittaessasi tai jakaessasi kuvia epäilyistäsi voit syyllistyä esimerkiksi kunnianloukkaukseen tai yksityiselämää loukkaavaan tiedon levittämiseen, poliisi muistuttaa.

Tietovuotosivusto Wikileaksin perustajan Julian Assangen asianajaja väittää Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin luvanneen Assangelle armahdusta.

Edward Fitzgeraldin mukaan armahduksen ehtona oli, että Assange todistaa, ettei Venäjällä ollut osuutta demokraattipuolueen luottamuksellisten sähköpostiviestien julkaisuun Yhdysvaltain vuoden 2016 presidentinvaalikampanjan aikana.

Trumpin väitetään lähettäneen republikaanien kongressiedustajan Dana Rohrabacherin tarjoamaan Assangelle armahdusta vuonna 2017. Tämä käy Fitzgeraldin mukaan ilmi todistajalausunnosta.

Tutkija: "Trump käyttää presidentin valtaa henkilökohtaisten etujensa ajamiseksi"

Sähköpostiviestit olivat noloja demokraattipuolueelle ja sen presidentinvaaliehdokas Hillary Clintonille.

Niiden julkaisun uskotaan vaikuttaneen siihen, että Trump voitti vuoden 2016 Yhdysvaltain presidentinvaalit.

– On arvioitu, että tällä oli vaikutusta siinä mielessä, että osa demokraattiäänestäjistä jätti äänestämättä. Pitää muistaa, että vaalit ratkaistiin vajaalla 80 000 äänellä, Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Charly Salonius-Pasternak sanoo Ylelle.

Salonius-Pasternak korostaa, että tässä vaiheessa väitteille Trumpin Assangelle tekemästä tarjouksesta ei ole esitetty todisteita.

– Wikileaksin ja Venäjän tiedustelupalvelun yhteistyö tosin on ollut yleisesti tiedossa jo jonkin aikaa, hän muistuttaa.

Mikäli tiedot osoittautuvat oikeiksi, on se Salonius-Pasternakin mukaan jälleen yksi todiste siitä, että Trump on valmis käyttämään virallista presidentin valtaansa omien henkilökohtaisten etujensa ajamiseksi.

Salonius-Pasternakin mukaan näillä tiedoilla olisi saattanut olla vaikutusta myös erikoissyyttäjä Robert Muellerin tutkintaan Venäjän ja Trumpin vaalikampanjan yhteyksistä.

– Assange tiesi varmasti, että Mueller teki tutkintaa tämän asian ympärillä. Hän ei tuonut tätä esille tutkinnan aikana. Miksi vasta nyt? Onko Assange pelännyt jotain?

Britanniassa järjestettiin valmisteleva oikeusistunto Assangen luovutuksesta Yhdysvaltoihin, jossa häntä syytetään useista rikoksista. Pääkäsittelyn on määrä alkaa myöhemmin tässä kuussa.

Lue myös:

The Guardian: Donald Trump 'offered Julian Assange a pardon if he denied Russia link to hack'

The Washington Post: Lawyer: Assange was offered US pardon if he cleared Russia

Suomalaiset kokevat arkensa raskaammaksi ja kiireisemmäksi kuin 2000-luvun alussa. Muutosta on tapahtunut varsinkin miesten näkemyksissä.

Myös naiset pitävät omaa arkeaan entistä raskaampana, mutta ero sukupuolten välillä on tasoittunut.

– Miehet osallistuvat enemmän kotitöihin ja lastenhoitoon. Vaikka se on myönteistä, voi olla, että miehet siksi kokevat arjen aiempaa raskaampana, Tilastokeskuksen erikoistutkija Hannu Pääkkönen sanoo.

Arjen raskaana kokevien miesten osuus on kasvanut varsinkin työntekijäammateissa.

Tilastokeskuksen vapaa-aikatutkimuksessa kysyttiin näkemystä omasta arjesta yli 10-vuotiailta suomalaisilta. Vuonna 2017 tehtyä kyselyä verrattiin vuoden 2002 kyselyyn.

Vapaa-aikatutkimuksen mukaan arkea pitää raskaana tai melko raskaana kaikkiaan 44 prosenttia suomalaisista. Arjen kokemiseen vaikuttavat niin koti ja vapaa-aika kuin työelämä ja sen muutokset.

Arjen kuormitus on selvästi yhteydessä elämäntilanteeseen ja huipentuu ruuhkavuosiin. 35–44-vuotiaista noin kaksi kolmasosaa on sitä mieltä, että oma arki on ainakin melko raskasta. Yhtä suuri joukko tämän ikäisistä kokee joutuvansa koko ajan tekemään liian monia asioita. Tässä iässä urakehitys on usein työelämässä kiivaimmillaan ja myös lapsiperhe-elämä saattaa tuntua kuormittavalta.

Koulun vaatimukset kuormittavat nuorten arkea

Muutosta on tapahtunut myös nuorten kokemuksissa. Lähes puolet yli 14-vuotiaista koululaisista ja opiskelijoista pitää omaa arkeaan raskaana. 2000-luvun alkuun verrattuna osuus on yli kaksinkertaistunut. Siihen vaikuttavat Hannu Pääkkösen mukaan ainakin koulunkäynnin ja opiskelun kovat vaatimukset, mikä on tullut esiin esimerkiksi THL:n kouluterveyskyselyssä.

– Koulun vaatimukset koetaan suuriksi, Hannu Pääkkönen sanoo.

Arjen kokemiseen vaikuttavat myös ansiotyö ja toisaalta työn puuttuminen. Arkensa raskaaksi kokevien osuus on kasvanut varsinkin työntekijöiden ryhmässä. Niin on tapahtunut myös työttömien kohdalla.

Suomalaiset pitävät arkeaan mielenkiintoisena

Valtaosa suomalaisista pitää arkeaan mielenkiintoisena. Viidessätoista vuodessa näin kokevien suomalaisten osuus on kuitenkin vähentynyt 90 prosentista 80 prosenttiin.

Työttömät ovat sosioekonomisista ryhmistä se, jossa arkensa ikävystyttävänä kokevien osuus on suurin. Ylemmät toimihenkilöt ovat puolestaan niitä, jotka kokevat arjen vähiten ikävystyttävänä.

– Työelämässä olevista ylemmät toimihenkilöt ehkä kokevat arkensa mielenkiintoisena työnsä kautta, Hannu Pääkkönen sanoo.

Yllättäen 15–24-vuotiaat kokevat muita useammin, että heidän oma arkensa on ikävystyttävää. Näin ajattelevien nuorten osuus on lisääntynyt.

– Nuorten osalta ehkä omat odotukset siitä, millaista on mielenkiintoinen arki, ovat muuttuneet vuosituhannen alusta. Tietysti myös vanhempiin ihmisiin verrattuna odotukset ovat erilaisia, Hannu Pääkkönen sanoo.

Kun ikää karttuu, näkemys oman arjen sisällöstä muuttuu myönteisemmäksi. Kun nuorista yli neljäsosa kokee arjen melko ikävystyttäväksi, 65 vuotta täyttäneistä niin ajattelee vain runsas kymmenesosa.

Tilastokeskuksen vapaa-aikatutkimukseen osallistui vuonna 2017 runsaat 7 000 suomalaista ja vuonna 2002 runsaat 3 000 suomalaista.

19.2. klo 19.52: Lisätty jutussa haastatellun Hannu Pääkkösen titteli.

Voit keskustella aiheesta 20.2. klo 23 saakka.

Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) on toiminut omasta mielestään niin kuin pitää. Hän on pyrkinyt auttamaan suomalaislapsia pois al-Holin vankileiriltä. Tätä työtä varten hän on pannut ulkoministeriön virkamiehet töihin.

Joulukuussa oma puolue tuki voimakkaasti Haavistoa tämän toimissa al-Holin lasten auttamiseksi. Ryhmän puheenjohtaja Emma Kari kertoi puolueen olevan Haavistosta ylpeä.

Rapatessa on kuitenkin roiskunut. Perustuslakivaliokunta päätyi tänään siihen, että Haaviston tekojen tutkimista jatkaa tästä eteenpäin poliisi.

Valiokunta on kuullut Haavistoa sekä päätöksenteon ongelmat julkisuuteen nostanutta konsulipäällikkö Pasi Tuomista. Kuultavana on ollut myös rikos- ja hallinto-oikeuden asiantuntijoita.

"Epäilyksen siemen" vie Haaviston kuulusteluun

Parissa kuukaudessa kansanedustajista koostuvalle valiokunnalle ei selvinnyt, miksi Haavisto toimi niin kuin toimi, kun hän yritti siirtää konsulipäällikön sivuun tehtävästään. Valiokunnan puheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä (sd.) sanoo, että valiokunnalle jäi epäilyksen siemen, että Haavisto yritti päästä eri mieltä olleesta virkamiehestä eroon.

Lain mukaan ministerin kanssa eri mieltä oleminen ei kelpaa perusteluksi siirtää virkamies toisiin tehtäviin.

Perustuslakivaliokunta ei kuitenkaan ole se, joka päättää, onko lakia rikottu vai ei. Tämän tutkiminen on valtakunnansyyttäjän tehtävä. Syyttäjän ratkaisun kuultuaan asian ratkaisee ensin eduskunta ja lopulta tarvittaessa oikeus. Kun kyseessä on ministeri, asia voi päätyä valtakunnanoikeuteen. Toistaiseksi asiaa vasta tutkitaan.

Ulkoministeriön korkea-arvoinen virkamies Pasi Tuominen on julkisesti noussut ministeriä vastaan ja väittänyt tämän rikkoneen lakia. Tällainen ulostulo ulkoministeriöstä on äärimmäisen harvinainen.

Haavisto otti ensin konsulipäälliköltä pois al-Holia koskevat tehtävät ja palkkasi tätä varten erityisedustajan. Näin al-Hol-työhön saatiin vauhtia.

Sen jälkeen ministeri yritti siirtää Tuomisen kokonaan sivuun. Tästä on perustuslakivaliokunnan mukaan olemassa valmisteltu määräys ulkoministeriön virkamiesjohdolle.

Julkisuuden kautta on ollut vaikea saada selvää, mitä ulkoministeriössä on tapahtunut.

Ulkoministerin oma kertomus on muuttunut matkan varrella. Sivuutettu konsulipäällikkö Tuominen on kertonut oman tulkintansa julki. Asiakirjat, joista voisi todeta, miten tapahtumat todella menivät, ovat salaisia. Nyt, kun asiaa tutkitaan, kukaan asianosaisista ei voi sanoa julkisuuteen mitään.

Haavisto on toistaiseksi syytön, mutta epäiltynä

Ulkoministeri Pekka Haavisto on kertonut aiemmin, että hän on useissa vaiheissa prosessia varmistanut toimiensa olevan lainmukaisia. Se ei kuitenkaan ole tiedossa, mistä hän on hankkinut varmuuden. Toistaiseksi tämä ei ole vakuuttanut myöskään perustuslakivaliokuntaa: kun asia siirretään esitutkintaan, siinä on syytä epäille rikosta.

Perustuslakivaliokunta on Suomessa paikka, jossa tutkitaan, ovatko asiat Suomen lainsäädännön tärkeimpien periaatteiden mukaisia. Muistutuksen valiokuntaan tekivät opposition kymmenen kansanedustajaa, joista osa on perustuslakivaliokunnan jäseniä.

Siitä huolimatta että valiokunnassa ratkaisua tekemässä on sekä hallitus- että oppositiopuolueiden edustajia, ratkaisu oli yksimielinen. Asia ei siis ole politisoitunut, vaikka ratkaisun tekijät ovat poliitikkoja.

Kaikkien osapuolten kannalta on tärkeää, että asia tutkitaan perinpohjin, sillä silloin kenenkään ympärille ei jää turhia epäilyjä. Se on olennaista myös ministeri Haaviston kannalta, jonka poliittinen ura voi jatkua tai kärsiä kolhuja al-Hol-kiistan takia.

On myös tärkeä muistaa, että ennen kuin asia on selvitetty loppuun asti, kukaan ei ole syyllinen.

Aiheesta voi keskustella huomiseen klo 23:een.

Lisää aiheesta:

Pääministeri Marin: Haavisto saa jatkaa ulkoministerinä esitutkinnan aikana – "Nähdäkseni sille ei ole estettä"

Al-Hol-vyyhti: Haavisto ja Tuominen antoivat perustuslakivaliokunnalle ristiriitaiset lausunnot – Tällainen on salassa pidetty Korpi-ryhmä

Näin kiista al-Holin suomalaisista on edennyt – Tämän kaiken tiedämme kohun vaiheista

Pitkään ilman etukorttia ollut Lidl lähtee nyt kilpailuun omalla kännykkäsovelluksella eikä muovikortilla. Suomalaisten keskuudessa kanta-asiakasohjelmat ovat suosittuja, ja kaupoille etuohjelmat antavat tietoja ihmisten ostoskäyttäytymisestä.

Lidl on onnistunut meilläkin iskemään kiilaa suurten suomalaisten S- ja K-ryhmän hallitsemiin ruokamarkkinoihin. Lidlin markkinaosuus on kymmenen prosentin luokkaa. Lidlin oman bonusohjelman käyttöönotto kieliikin ruokakaupan kilpailun kovenemisesta.

– Me olemme miettineet tätä pitkään. Meidän mielestämme puhelimen älysovellus on tätä päivää ja yksi suuri etu tavallisiin kortteihin verrattuna on se, ettei aina tarvitse kantaa korttia, Lidlin kaupallinen johtaja Mikko Forsström sanoo.

Johtaja Forsström huomauttaa, että heidän kaavailemaansa ohjelmaan liittyminen on helppoa.

– Se onnistuu ihan minuutissa. Ei tarvitse lähettää postitse ja odottaa koodeja ja maksaa liittymismaksuja, vaan ohjelman voi ladata kaupan ulkopuolella, ja sitten se toimii, Forsström kehuu.

Lidl vakuuttaa, ettei sen asiakaskuntaa olla jakamassa kahtia: niihin, joilla on hyvät tarjoukset kännykässä ja niihin, joilla ei ole älykännyköitä.

– Pystymme pitämään kaikista asiakkaistamme kiinni. Normaalitarjoukset ja hintataso pysyvät samoina kaikille joka tapauksessa. Tässä ei olla siirtämässä tarjouksia uuteen sovellukseen. Tämä sovellus on asiakkaille, jotka haluavat siihen liittyä ja antaa luvat markkinointitarkoituksiin ja sitä kautta saada vielä lisää etuja Lidlistä, Forsström sanoo.

Kaupan mukaan suomalaiset suosivat ylipäätään kanta-asiakasohjelmia niiden etujen takia. Ne ovatkin erittäin tärkeitä kaupoille.

– Tässä on kaksi asiaa: toisaalta kyse on asiakkaan palkitsemisesta, ja toisaalta kauppa saa asiakastiedon käyttöön, jolla he pystyvät ohjaamaan omaa toimintaansa, Päivittäistavarakauppa ry:n toimitusjohtaja Kari Luoto selvittää.

Luoto sanoo olevansa varma, että kaikki kaupan yritykset käsittelevät saamiaan tietoja huolellisesti, koska tärkeintä kaikille yrityksille on kuluttajan luottamuksen säilyttäminen.

Tamperelainen lääkäri Mari Rantamäki ajaa lähes viikottain ees-taas 200 kilometriä Keski-Uudellemaalle isänsä luo. 79-vuotias isä asuu kotona, mutta etenevä muistisairaus sumentaa fyysisesti hyväkuntoisen miehen arkea.

– Isän arjen asiat eivät suju ilman tukea ja apua. Se, että muistaa syödä ja juoda, käydä pesulla, miettiä mitä vaatteita puetaan aamulla päälle. Sekin on epäselvää, onko päivä, ilta vai yö, Mari Rantamäki kertoo.

Lääkäritytär soittaa isälleen päivittäin, mutta huoli ei hellitä. Isän asuinkunta on arvioinut, että hän tarvitsee kotihoitoa vain kahdesti viikossa, 15 minuuttia kerrallaan. Käyntien vähyyttä selittää osin se, että muistisairas isä ei tarvitse hoitajan antamaa lääkintää, haavanhoitoja tai pistoksia.

Mari on kaukoauttaja ja hänellä on ainakin kymmeniä tuhansia kohtalotovereita.

Lisäksi noin viisikymmentätuhatta omaista, usein ikääntyneen puoliso, on tehnyt kunnan kanssa sopimuksen omaishoitajuudesta.

Niin myös kuopiolainen Erkki Pesonen, josta tuli kolme vuotta sitten Parkinsonin tautia sairastavan vaimonsa Helena Pesosen omaishoitaja. Erkki Pesoselle on tehty sydämen ohitusleikkaus kolmekymmentä vuotta sitten. Nyt hän kuntoutuu lonkkaleikkauksesta, silti hän hoitaa vielä vaimoaankin.

Kunnan kotihoidon käynnit oli semmosia 15 minuutin sytkäyksiä. Hyvä kun sanoivat päivää, niin kohta oli, että näkemiin. Erkki Pesonen

Kunta maksaa Pesoselle 600 euroa omaishoitajuudesta.

Perheen hoivatöissä auttaa tarvittaessa myös tytär Anna-Katri Pesonen. Hän on ollut väliaikaisesti äitinsä omaishoitaja. Kunnan kotihoidon sijaan Pesoset ostavat lisäpalvelut yksityiseltä palveluntuottajalta.

– Vuosi sitten kun Helena pääsi sairaalasta, kunnasta sanottiin, että kotihoidon pitää käydä kolme kertaa päivässä. He kävivät, mutta ne oli semmosia 15 minuutin sytkäyksiä. Hyvä kun sanoivat päivää, niin kohta oli, että näkemiin. Se oli semmoinen pikaraapaisu. Sen takia me lopetettiin se, Erkki Pesonen kertoo.

Nyt Pesoset maksavat 1200 euroa kuussa yksityisestä kotihoidosta. Palveluun kuuluu arkisin puolen tunnin hoitokäynti aamuin illoin, viikonloppuisin vain aamuin. Puolessa tunnissa kotihoitaja ehtii vaikka suihkuttaa, pestä ja pukea Helenan, föönata hiuksetkin.

Vanhempien hoivaamisesta on tulossa nykysukupolvien elämäntapa

Sadattuhannet samalla paikkakunnalla asuvat lapset tai lapsenlapset kiirehtivät kesken työpäivän auttamaan syystä tai toisesta hätääntynyttä vanhusta. Arki-iltoina tai viikonloppuisin omaiset kylvettävät vanhuksen, pyykkäävät, vaihtavat lakanoita, setvivät pankki- tai viranomaisasioita, tekevät ruokaa tai vievät roskia.

Puhutaan, että vanhuksien kotona asumista tuetaan, mutta mitä se realistisesti on muuta kuin sitä, että omaiset huolehtivat vanhuksista. Mari Rantamäki

Tai sitten he ostavat lisää hoivaa vanhukselleen yllättyessään siitä, miten vähän kotihoito itse asiassa pitää sisällään. Kunnat tekevät palvelutarpeen arvioinnin 75-vuotiaille. Kotihoidon palvelujen laajuudesta on mahdoton saada yhtenäistä arvioita, koska kuntien mukaan palvelutarve on yksilöllistä.

Selkein arvio saatavasta hoivasta on lääkehuolto. Muu apu vaihtelee kunnittain ja yksilöittäin. Myös tamperelaislääkäri Mari Rantamäki yllättyi.

– Olen pohtinut, että mikä on kotihoidon ja omaisten välisen yhteistyön kuvio, ja mikä merkitys on vanhuksen kotona toimeentulemisella. Puhutaan paljon siitä, että tuetaan vanhuksia kotona asumisessa pitkään, mutta mitä se realistisesti on muuta kuin sitä, että omaiset huolehtivat vanhuksista.

Jyväskylän Ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksikön selvitys paljastaa, että 12–16 prosenttia heikkokuntoisista vanhuksista ei saa kotonaan apua henkilökohtaisissa toimissa, kuten wc-käynneissä ja peseytymisessä. Kotihoito voi pitää sisällään lähinnä lääkehuoltoa, muu pitäisi ostaa niin sanottuina tukipalveluina yksityisiltä firmoilta.

Koordinointi jätetään paljon perheelle, joka tarkoittaa, että siellä on sitten joku joka sopii ja aikatauluttaa ja tilaa ja varaa ja etsii tietoa. Laura Kalliomaa-Puha

Omaisille on yllätys, että verovaroin tarjottavan kotihoidon sijaan heille esitellään listaa yksityisistä hoivayrityksistä. Jos ei itse hoida asioita, yrityksiltä pitäisi ostaa kauppa-palvelut, vanhuksen hygienia ja hyvinvointi, pyykkihuolto jne.

Kunnan palvelujen tarjonnan niukkuutta perustellaan sillä, että kotihoito pyrkii tukemaan kotona asuvan vanhuksen omatoimisuutta.

Siksi ei olekaan ihme, että hyvinvointivaltio Suomessa asuu “pakko-omaisia” jo lähes joka kerrostalossa. He ovat naapureita, jotka vievät rappukäytävään karanneet muistisairaat takaisin kotiin, pitävät heille kahvikupin verran seuraa, auttavat kodin askareissa tai tuovat kaupasta ostoksia.

Sosiaalioikeuden professori Laura Kalliomaa-Puha puhuu suomalaisen vanhusten hoidon omaisolettamasta. Se tarkoittaa sitä, että vaikka omaisilla ei lain mukaan ole vastuuta hoivan järjestämisestä, viranomaiset käytännössä olettavat omaisten olevan vanhuksen tukena.

– Aika monella on varmasti arkikokemus siitä, että systeemi on monimutkainen. Vaikka palveluja olisi tarjolla, niin niiden löytäminen on aika sirpaleista. Koordinointi jätetään paljon perheelle, joka tarkoittaa, että siellä on sitten joku joka sopii ja aikatauluttaa ja tilaa ja varaa ja etsii tietoa, Kalliomaa-Puha sanoo.

Vuonna 2015 uudistetussa sosiaalihuoltolaissa on nykyään erillinen säännös asiakkaan läheisverkoston kartoittamisesta palveluntarvetta arvioitaessa. Kalliomaa-Puhan mukaan lain ei ole tarkoitus kuitenkaan velvoittaa omaisia hoivaajiksi.

– Meillä jokaisella on yksilönä oikeus niihin palveluihin, mutta samalla tunnustetaan, että ihmisellä on myös ne omaiset. Ajatus on, että otetaan huomioon se duuni mitä omaiset tekee ja sovitetaan se yhteen julkiseen tarjontaan, hän sanoo.

Lain mukaan vanhusten hoiva on yhteiskunnan vastuulla

Suomessa poistettiin 70-luvulla laki, joka velvoitti lapset vastaamaan omien vanhempien ja isovanhempien huollosta. Vastaava laki on edelleen voimassa esimerkiksi Saksassa.

Pykälien mukaan yhteiskunnan pitäisi siis vastata Suomessa vanhusten hoivasta, ei lasten eikä muidenkaan omaisten.

Perustuslaki ja sosiaalilainsäädäntö on asiassa yksiselitteinen, vakuuttaa sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo.

– Pohjoismaisessa hyvinvointimallissa on ajateltu, että oikeus sosiaali- ja terveyspalveluihin on yksilöllinen oikeus. Se eroaa keskieurooppalaisesta, konservatiivisesta mallista, jossa ensisijainen vastuu on perheellä, ja vasta jos perhe ei pysty pitämään huolta vanhuksesta, sen jälkeen tulee kunta tai valtio, Hiilamo kertoo.

Perhekeskeinen malli on hänen mukaansa hyvin vieras suomalaiselle ja pohjoismaiselle ajattelulle.

Hiilamo kirjoitti viisi vuotta sitten vaimonsa Kirsi Hiilamon kanssa aiheesta kirjan Hoivataistelu – tekoja läheisten puolesta. Tuolloin Hiilamot arvioivat, että kolmasosa työikäisistä suomalaisista hoivaa vanhusta tai sairastunutta läheistään. He varoittivat “omaishoivavaltiosta”, jossa keski-ikäiset naiset uupuvat lasten ja vanhempien hoidon puristuksessa.

Tämä yhteiskunta on tietoisesti ja eduskunnan päätöksillä päättänyt aliresurssoida vanhustenhoidon. Marja Jylhä

Varoituksista huolimatta vanhustenhuollossa on luisuttu sekamalliin, jossa vastuu vanhusten hoivasta on perheellä ja kunnalla. Vartin pyrähdykset vanhusten luona ahdistavat sekä kotihoitajia että omaisia. Kumpikin osapuoli tietää, ettei perustuslain tarkoittama yhteiskunnan vastuu vanhusten hoivasta toteudu.

Jos yhä useampi suomalainen joutuu täydentämään yhteiskunnan vaillinaisia palveluja tekemällä asiat itse tai ostamalla hoivaa, mikä mättää?

– Haluatko tietää mikä mättää. Raha, puuskahtaa gerontologian professori Marja Jylhä.

– Tämä yhteiskunta on tietoisesti ja eduskunnan päätöksillä päättänyt aliresurssoida vanhustenhoidon juuri sinä aikana, kun suuresti dementiaa sairastavien ja eniten apua tarvitsevien ihmisten määrä kasvaa Euroopan ennätysvauhtia.

Marja Jylhä ei hyväksy viime aikojen hokemaa siitä, että rahat eivät riitä hyvään hoitoon. Suomi käyttää vanhustenhuoltoon selvästi vähemmän rahaa kuin muut Pohjoismaat.

Hänestä on myös kiinnostavaa, että omaisten ja lasten apua pyydetään juuri nyt enemmän, kun samaan aikaan edellytetään, että iäkkäämmät työntekijät olisivat pidempään töissä.

– Odotukset on aika ristiriitaiset. On olemassa sellainen ikäryhmä, johon kohdistuu kolmet odotukset: olet töissä pidempään, autat lastenlasten hoidossa ja lisäksi huolehdit omista ja puolison vanhemmista, Jylhä ihmettelee.

“Kakkavaipan vaihto lapselle on eri asia kuin isolle miehelle”

Vanhustenhoivan asiantuntijat pitävät lasten huolenpitoa vanhemmistaan hienona ja luonnollisena asiana, mutta sen pitäisi perustua vapaaehtoisuuteen - ei löysään lain kunnioitukseen eikä viranomaisten odotuksiin.

Jos rahaa ei löydy eikä lisää kodinhoidon henkilökuntaa, pitäisikö piilevä omaisten työ nostaa näkyväksi ja pyrkiä korvaamaan ja tukemaan sitä. Voisiko esimerkiksi lapsilisän muuttaa hoitolisäksi tai pienten lasten vanhempien hoitovapaat muuntaa koskemaan myös omien vanhempien hoitovapaata?

Miten työmarkkinajärjestöt suhtautuvat vanhempiaan hoitavan lyhennettyyn työviikkoon?

Professori Kaisa Kotakorpi tutkii verotusta ja sosiaaliturvaa Tampereen yliopistossa ja Valtion taloudellisessa tutkimuskeskuksessa. Hän arvelee, että kysymys osuu pohjoismaisen hyvinvointimallin ytimeen.

– Jos yhteiskunta hoitaa vanhukset, työikäiset voivat käydä töissä.

Kotakorpi muistuttaa, että pienten lasten äitien työllisyysaste on Suomessa alhaisempi kuin muissa Pohjoismaissa. Yksi selitys on se, että meillä kannustetaan kotihoidon tuen kautta pienten lasten äitejä olemaan kotona.

– Jos se sama asia toistuu, että olet hetken aikaa siinä välissä lasten hoidon jälkeen työelämässä ja sitten jälleen tulet sen valinnan eteen omien vanhempien kanssa, että ketäs minä nyt hoidan. niin se sama työllisyyskysymys nousee esiin, Kotakorpi pohtii.

Gerontologian professori Marja Jylhä sanoo asian suorasukaisesti. Omaisille ei voi työntää hoivavastuuta, ellei sitten haluta estää ihmisiltä urakehitys ja vaatia, että ihmiset ei asu kauempana kuin viiden minuutin matkan päässä vanhoista vanhemmistaan.

– Iäkkäät vaativat monesti ympärivuorokautista hoitoa, niin kuin lapsikin, mutta on eri asia vaihtaa kakkavaipat kolmikuukautiselle lapselle kuin kahdeksankymppiselle vastaan panevalle, huutavalle isolle miehelle.

Sen pitäisi olla ammattilaisten hommaa. Silti sellaisten tilanteiden kanssa on monen suomalaisen tällä hetkellä elettävä.

Kotihoidon tilanteesta on 19.2. A-studiossa keskustelemassa mm. perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) ja gerontologian professori Maria Jylhä, TV1 klo 21.05. Voit katsoa aiheesta tehdyn jutun tästä.

Lue myös:

Analyysi: Koti on jo nyt monelle vanhukselle vankila – hallituksen suunnitelma uhkaa kutistaa kotihoitoa entisestään

Krista Kiuru: Hoitajien siivoaminen ja pyykkääminen loppuu, hoitajamitoitus etenee – Rahaa yksityisen terveydenhuollon Kela-korvauksista

Uusi tieliikennelaki astuu voimaan kesäkuun alusta, ja silloin Suomessa otetaan käyttöön noin viisikymmentä uutta liikennemerkkiä.

Lisäksi monien vanhojen merkkien ulkoasua päivitetään esimerkiksi sukupuolisensitiivisempään suuntaan, mikä näkyy muun muassa kävelytien ja suojatien merkeissä. Näissä merkeissä grafiikka ei enää kuvaa selvästi mitään sukupuolta, vaan ihmishahmo on pelkistetty tikkumaiseksi.

Myös tiemerkintöihin tulee muutoksia.

Muutosten tarkoituksena on parantaa merkkien selkeyttä ja näkyvyyttä, Suomen tie- ja rataverkosta vastaava Väylä kertoo tiedotteessaan.

Kokonaan uusia merkkejä tulee käyttöön noin 50, muuta niiden ohella myös monien vanhojen liikennemerkkien ulkonäköä päivitetään.

Tieliikenteen ohjauksen asiantuntija Jukka Hopeavuori Väylästä kertoo tiedotteessa, että liikennemerkeissä on muutettu esimerkiksi nuolien kärkiä, symboleita ja reunanauhoja. Hopeavuoren mukaan muutosten tarkoitus on tehdä merkeistä nykyistä luettavampia.

Monet muutoksista ovat niin pieniä, ettei niitä välttämättä edes huomaa. Useita merkkejä on muutettu vähän enemmän selkeyden ja helpomman luettavuuden vuoksi. Esimerkiksi polkupyöräilijöistä varoittavasta merkistä on jätetty ihmishahmo pois, ja pyörän kuvaa on yksinkertaistettu.

Keltaiset sulkuviivat valkoisiksi

Uuden tieliikennelain myötä myös tiemerkinnät muuttuvat, kun keltaiset sulkuviivat muutetaan valkoisiksi.

– Värinmuutoksen syynä on se, että Suomi on ollut viimeinen EU-maa, joka on käyttänyt keltaisia sulkuviivoja, Hopeavuori sanoo.

Jatkossa Suomi siirtyy samaan käytäntöön kuin muut EU-maat.

Muutokset näkyvät teillä hiljalleen, ja uusien liikennemerkkien siirtymäaika on 10 vuotta. Tästä syystä uuden- ja vanhanmalliset merkit näkyvät liikenteessä useiden vuosien ajan.

Vanhat liikennemerkit eivät vaihdu uusiin suoraan, vaan merkkejä uusitaan vasta vanhojen tullessa käyttöikänsä päähän.

– Vain pieni osa merkeistä pitää vaihtaa käytännössä heti lain voimaantulon jälkeen väärinymmärrysten välttämiseksi. Tällaisia ovat esimerkiksi muutamat kävelyn, mopoilun ja pyöräilyn kieltomerkit, Hopeavuori kertoo tiedotteessa.