Vain 50 vaatetta ympäri vuoden. Miten tällainen garderobi toimii vai toimiiko se?
Katri Kallion, 35, mielestä se on itse asiassa tehnyt elämästä helpompaa. Hän laski kaikki vaatteensa ja ryhtyi vähentämään niitä määrätietoisesti.
– Mulla ei enää mene aikaa siihen, että mietin, mitä laitan päälle, enkä käytä enää aikaani siihen, että käyn kaupoissa, Katri sanoo.
Katrin mielestä 50 vaatetta ei edes ole vähän.
– Mun mielestä tässä on tosi paljon itse asiassa. Olen luopunut kokonaan siitä, että olisi erikseen kesävaatteet ja talvivaatteet. Olen alkanut myös yhdistellä vaatteita, ja olen tajunnut, että niitä on ihan käsittämättömän paljon.
Avain toimivaan vaatekaappiin on Katrin mielestä se, että ei tee ex tempore -ostoksia.
– Kun ostan uuden vaatteen, mietin miten pystyn yhdistelemään sitä olemassa oleviin vaatteisiin.
Tekstiiliteollisuuden hiilidioksidipäästöjä voitaisiin vähentää 44 prosenttia pelkästään sillä, että vaatteiden käyttöikä tuplaantuisi. Jos siis käytämme vaatteitamme kaksi kertaa kauemmin, päästöt lähes puolittuvat. Aika yksinkertaista ja helppoa. Sen sijaan ostamme vaatteita enemmän kuin vuosiin, ja halvemmalla.
Omien toimien lisäksi, vaatteiden päästöjä voi vähentää tulevaisuuden teknologioilla, joista osa on jo pienesti käytössä ja osaa vasta testataan laboratorioissa. Tällaisia ovat esimerkiksi Aalto-yliopistolla puusta ja jätemateriaaleista valmistettava ioncell-kuitu, Spinnovan puukuitulanka tai Infinitive Fiber Companyn loputtomasti kierrätettävä raaka-aine.
Kuuntele myös Jennin ilmastohaaste -podcastista, miten Tuuli Erkko ja Heidi Säynätkari yrittivät minimoida vaatteidensa määrän. Pitääkö joka päivä olla eri paita? Kuinka likaisissa vaatteissa kehtaa liikkua? Asiantuntijana WWF:n Mia Rahunen:
Tämä juttu on osa Ilmasto-Jenni-sarjaa, jossa Jenni Frilander etsii (ja löytää) kahdeksan tapaa torjua ilmastonmuutosta ja ilmastoahdistusta.
Miten vähillä vaatteilla sinä pärjäät? Tai onko sinulla joku muu tapa vähentää vaatetuotannon päästöjä? Keskustelu on auki tiistaihin 18.2. kello 23.00 asti.
Kesäkuun 6. päivä vuonna 1999 oli Kouvolan seudulla hieman sateinen. Lämpötila nousi silti parhaimmillaan reilusti yli 20 asteen, joten sunnuntaiautoilun kannalta sää oli mitä mielekkäin.
Tällaisena tavallisena kesäpäivänä 29-vuotias valkealalainen Kimmo Ojala käynnisti punaisen Ford LTD Wagon -autonsa ja lähti ajamaan kohti Mikkeliä. Määränpäänä oli hänen entisen avovaimonsa perheen mökki. Näin hän ainakin oli sanonut kouluaikaiselle kaverilleen, jonka oli tavannut sattumalta matkan aikana huoltoasemalla Ristiinassa, Etelä-Savon puolella.
Miehet olivat jutelleet, kuten vanhat kaverit tapaavat. Kuulumiset vaihdettiin, hyvät jatkot toivotettiin. Kaikki oli kuin tavallisesti. Tämän jälkeen Kimmo Ojala oli startannut jälleen Fordinsa liikkeelle. Koulukaveri näki, miten Ojalan huomiotaherättävän näköinen jenkkiauto kaarsi kohti Mikkeliä.
Se oli viimeinen havainto Kimmo Ojalasta. Sen jälkeen hänen tarinassaan ei ole enää mitään tavallista.
Poliisi tutkii Kimmo Ojalan katoamista nyt murhana.Poliisi
Juhannus häämötti vajaan kolmen viikon päässä.Mittumaarista Kimmo Ojala ei luultavasti päässyt nauttimaan. Hän oli kadonnut. Kimmo Ojalan kahdeksanvuotias poika odotti isänsä edes soittavan. Turhaan.
– Kimmo tapasi soitella lähes päivittäin, ja joskus hän kiireiltään ehti poiketa luonani Huittisissa. Huolestuin, kun hänestä ei ollut kuulunut mitään pitkään aikaan, Kimmo Ojalan äiti Päivi Virtaranta muistelee nyt 20 vuotta myöhemmin.
Rekkamiehenä työskennellyt Ojala saattoi olla tien päällä pitkiäkin aikoja, mutta useiden kuukausien taukoja yhteydenpidossa ei ollut äidin mukaan koskaan aiemmin ollut.
Jostain syystä kukaan ei kuukausiin kaivannut Kimmo Ojalaa niin paljon, että olisi tehnyt hänestä katoamisilmoituksen.
Puolen vuoden hiljaisuus
Loppiaisen jälkeen 7. tammikuuta vuonna 2000 Virtaranta lähti käymään Kouvolan poliisiasemalla. Hän halusi tehdä katoamisilmoituksen pojastaan. Ojala oli ollut kateissa puoli vuotta.
Kouvolan reissulla Virtaranta tapasi myös Kimmo Ojalan entisen vaimon sekä avovaimon, jonka kanssa Kimmon suhde oli päättynyt hiljattain.
– Hekään eivät olleet kuulleet Kimmosta mitään, ei myöskään sisko. Edes pienen poikansa perään hän ei ollut kysellyt. Se ei ollut Kimmon tapaista, Virtaranta sanoo.
Kuka ajoi autoa?
Poliisi ymmärsi nopeasti, että Ojalan tapauksessa on jotain poikkeuksellista.
Yksi erikoisimmista piirteistä oli puolen vuoden hiljaisuus katoamisen ja katoamisilmoituksen välillä. Tämä koitui myös tutkinnan kannalta ongelmalliseksi.
– Luonnollisesti pitkä väli katoamishetkestä ilmoituksen tekemiseen vaikeuttaa asioiden selvittämistä. Puhuteltavat ihmiset unohtavat asioita ja muistavat päivämääriä väärin, silloinen tutkinnanjohtaja Juha Paukkunen harmitteli Ylen Kadonneet-ohjelmassa vuonna 2010.
Nyt poliisi on kaivanut tapauksen kansioistaan päivänvaloon. 20 vuotta katoamisen jälkeen tapausta tutkitaan murhana.
Kadonneen Kimmo Ojalan äiti Päivi Virtaranta muisteli poikaansa Kadonneet-ohjelmassa vuonna 2010.Kuvakaappaus Kadonneet-ohjelman jaksosta
Katoamisilmoituksen jälkeen asiasta tiedotettiin medialle. Sitä käsiteltiin muun muassa Ylen Poliisi-tv:ssä vuoden 2000 alussa. Julkisuus toikin apua nopeasti. Ojalan auto löytyi Kouvolasta helmikuussa 2000 tulleen yleisövihjeen avulla.
Ford rekisteritunnuksella NG-50 oli pysäköitynä kerrostaloalueelle Lehtomäen kaupunginosassa. Sen etuikkunat olivat raollaan, ja autossa oli kesärenkaat. Kaikesta päätellen se oli seissyt paikalla koskemattomana kesästä saakka.
– Se auto minua mietityttää. Miksi se löytyi Lehtomäestä? Kuka auton oli sinne ajanut? Kimmoko itse, ihmettelee Ojalan äiti Päivi Virtaranta.
Samaa on ihmetellyt poliisi. Lehtomäestä on matkaa Kimmon viimeisimpään osoitteeseen Valkealaan kymmenkunta kilometriä. Kimmolla ei tiettävästi ollut mitään erityistä yhteyttä Lehtomäkeen.
Oliko auton ajanut Lehtomäkeen Kimmo Ojala vai joku muu? Miksi auton etuikkunat olivat raollaan? Oliko Ojala todella käynyt Mikkelissä? Ja ennen kaikkea, mitä hänelle oli viimeisen havainnon jälkeen tapahtunut? Näitä kysymyksiä poliisi pohti pohtimasta päästyään.
Toiveet tapauksen ratkeamisesta heräsivät, kun suunnistaja löysi elokuussa 2015 maastosta Kouvolan Lehtomäestä ihmisen pääkallon. Löytöpaikka sijaitsi vain muutaman kilometrin päässä paikasta, josta Ojalan auto oli aikanaan löydetty.
Toive oli ennenaikainen.
Auto löytyi näistä maisemista talvella tasan 20 vuotta sitten. Sen ikkunat olivat raollaan ja alla kesärenkaat.Antro Valo / Yle
Outo puhelu
Kimmo Ojalan elämä oli katoamishetkellä sekavassa vaiheessa. Hänen kuljetusfirmansa oli ajautumassa konkurssiin, ja aiemman avioliiton lisäksi myös myöhempi avoliitto oli päättynyt. Ojala oli vailla asuntoa. Hän majaili välillä rekkansa nupissa, välillä kavereiden luona.
Lähipiirilleen Ojala vaikeni vastoinkäymisistä.
– Ei Kimmo minulle puhunut eroistaan ja ongelmistaan. En oikein tiennyt, millä tolalla hänen asiansa olivat tai missä hän asui viimeisimmän eronsa jälkeen, äiti Päivi Virtaranta kertoo.
Poliisi sai selville, että Ojalalla oli ollut todennäköistä katoamispäiväänsä edeltäneenä yönä raju riita entisen avovaimonsa kanssa. Heidän suhteensa oli päättynyt hieman ennen Ojalan katoamista.Riidan vuoksi asunnolle oli hälytetty poliisipartio, joka kävi paikalla kahteen kertaan. Sen päätteeksi avovaimo lapsineen oli lähtenyt pois kotoa Kimmon jäädessä sinne. Seuraavana päivänä Kimmo Ojala katosi.
Kimmo Ojalan entinen vaimo, jonka kanssa Kimmolla oli lapsi, kertoi puolestaan Päivi Virtarannalle oudosta puhelusta, jonka oli saanut katoamisen jälkeen.
– Joku oli soittanut ja sanonut, että Kimmolla on jäänyt ryyppy päälle, eikä hän pääse töihin pariin viikkoon, Virtaranta muistelee.
Poliisi ei kuitenkaan ole saanut tutkimuksissaan viitteitä siitä, että Ojala olisi ollut puhelinyhteydessä kehenkään 6. kesäkuuta 1999 jälkeen.
Murhatutkinta
Ensin poliisi piti mahdollisena, että Kimmo Ojala halusi kadota omasta tahdostaan. Vuosien kuluessa tämän vaihtoehdon todennäköisyys on kutistunut.
Henkirikoksen mahdollisuus on sen sijaan ajan saatossa vahvistunut. Tapausta selvitettiin pitkään katoamisena, sen jälkeen tappona. Nyt poliisi tutkii Kimmo Ojalan katoamista murhana. Tapon syyteoikeus menee umpeen 20 vuodessa, murha ei vanhene koskaan.
Näin vanhan katoamistapauksen muuttuminen murhatutkinnaksi on harvinaista, mutta ei täysin poikkeuksellista. Esimerkiksi Ojalan kanssa samana vuonna kadonneen tamperelaisen Raisa Räisäsen tapausta on alettu sittemmin tutkia murhana.
Tapauksen nykyisenä tutkinnanjohtajana Kaakkois-Suomen poliisissa toimii rikoskomisario Mika Salminen. Hän ei voi avata tarkemmin keskenräisen tutkinnan yksityiskohtia, mutta toteaa, että tapauksessa on piirteitä, joiden mukaan on syytä epäillä nimenomaan murhaa eikä tappoa.
Yleisesti murhasta on kyse silloin, jos tappo tehdään esimerkiksi vakaasti harkiten tai erityisen raa´alla tai julmalla tavalla.
– Poliisin tietoon on tullut tiettyjä aihetodisteita, jotka viittaavat murhan tunnusmerkistöön. Tapaukseen epäillään liittyvän elementtejä, joiden puitteissa voidaan puhua ennemmin murhasta. Siksi viisari on kääntynyt siihen suuntaan, Salminen muotoilee.
Tutkimuksissa on kuitenkin selvinnyt, ettei Lehtomäestä vuonna 2015 löytynyt pääkallo kuulunut Ojalalle.
Rikoskomisario Mika Salminen on Kimmo Ojalan epäillyn murhan nykyinen tutkinnanjohtaja.Antro Valo / Yle
Tutkinnanjohtaja ei halua avata tarkemmin, millaisia todisteita poliisilla on olemassa. Hän mainitsee, että yhtenä motiivina murhan taustalla on saattanut olla raha.
Kimmo Ojalan katoamisesta kerrottiin mediassa sen paljastuttua vuoden 2000 alussa. Ylen dokumenttisarja Kadonneet käsitteli aihetta 2010.
Viime vuosina tapaus on ollut esillä julkisuudessa niukasti. Poliisilta tapaus ei kuitenkaan ole unohtunut.
– Meille tulee aina silloin tällöin asiasta vihjeitä, joita me käymme huolella läpi. Sitä tehdään tälläkin hetkellä, Salminen toteaa.
Tapauksen kimpussa ovat sekä taktinen että tekninen tutkija. Myös vainajan etsintöjä saattaa olla tulossa. Poliisi kaipaa yhä yleisöltä tietoja Kimmo Ojalan kohtalosta.
– Rohkaisemme edelleen kaikkia asiasta jotain tietäviä ottamaan poliisiin yhteyttä. Yksittäinen vihje saattaa näyttää merkityksettömältä, mutta isossa kuvassa ja yhdistettynä muihin poliisilla jo oleviin tietoihin se saattaa olla ratkaiseva.
Kimmo Ojalan epäilty murha on poliisin mukaan ratkaistavissa, vaikka katoamisesta on kulunut jo 20 vuotta eikä Ojalan ruumista ole löytynyt.
Rikoskomisario Mika Salminen ei ota kantaa, onko poliisilla tiedossa, kuka ajoi Ojalan auton löytöpaikalleen Kouvolan Lehtomäkeen. Hän ei avaa myöskään sitä, pääsikö Ojala koskaan perille avovaimonsa vanhempien mökille Mikkeliin, jonne hän viimeisimmän havainnon mukaan oli matkalla.
Poliisilla ei ole tällä hetkellä varsinaista epäiltyä.
– Mutta on olemassa henkilöitä, joiden kanssa haluamme asiasta keskustella lisää.
Virallisesti kuollut
6. kesäkuuta 1999 on viimeinen päivä, jolloin Kimmo Ojala on todistettavasti nähty elossa. Hautakivessä kuolinpäivä on 6.6.2004.
Omaiset hakivat kuolleeksi julistamista, kun lain edellyttämä viiden vuoden odotusaika oli kulunut. Äidilleen Kimmo Ojala ei ole kuollut.
– Kimmon nimi lukee kivessä yhdessä isänsä kanssa, mutta se ei minulle merkitse hänen kuolemaansa. Tiedän, että Kimmo ei siellä ole, Päivi Virtaranta sanoo hiljaa.
Pojan kohtalo askarruttaa Päivi Virtarantaa lähes päivittäin.
– Varsinkin iltaisin tulee usein hetkiä, jolloin sitä ajattelee. Kun vain tietäisi, mitä on tapahtunut, äiti miettii.
Suru ja epätietoisuus ovat puristaneet 20 vuotta. Äidin on vaikea uskoa, että Kimmo olisi riistänyt hengen itseltään. Jos niin olisi, ruumiin olisi luullut löytyvän. Päivi Virtaranta uskoo poliisin tavoin, että Kimmo Ojala joutui henkirikoksen uhriksi.
– Kimmolla oli firmansa kautta yhteyksiä Viroon. Olisiko hän voinut sotkeutua johonkin? Vai tapahtuiko siellä mökillä Mikkelissä jotain? Kävikö hän kuitenkin Lehtomäessä, josta autokin löytyi?
Äiti jaksaa yhä uskoa, että Kimmon kohtalo selviäisi.
– En ole menettänyt toivoani. Toivottavasti jotain tulisi esille, että saisi tälle kaikelle pisteen.
Yhdysvaltalaisartisti John Legend esiintyy tänä kesänä Pori Jazz -festivaaleilla. Hän tähdittää Kirjurinluodon torstaikonserttia yhdessä muun muassa Herbie Hancockin kanssa
Legend esiintyi Porissa viimeksi vuonna 2013. Samana vuonna julkaistiin hänen suurin hittinsä All of Me.
Laulaja, säveltäjä, näyttelijä ja tuottaja on noussut sen jälkeen maailmanlaajuiseen suosioon.
Hän on ensimmäinen afrikanamerikkalainen mies, joka on voittanut Yhdysvaltojen neljä merkittävintä viihdealan palkintoa: televisioalan Emmyn, musiikkialan Grammyn, elokuva-alan Oscarin sekä teatterialan Tonyn. Neljän palkinnon EGOT-kerhoon on päässyt tähän päivään mennessä vain 15 henkilöä.
Esimerkiksi Grammy-palkintoja Legend on voittanut jo yksitoista.
Parhaillaan John Legend juontaa The Voice of USA -ohjelmaa toisen Porin Jazziin saapuvan artistin, Gwen Stefanin kanssa.
Legend on julkaissut urallaan kuusi studioalbumia. Uusimman kappaleensa, Conversations in the Dark, hän julkaisi tammikuussa.
Helsingin poliisilaitos jatkaa keskustakirjastossa Oodissa 16.2. tapahtuneen välienselvittelyn tutkimista törkeänä ryöstönä. Poliisi epäilee pariskunnan pahoinpidelleen asianomistajaa ryöstääkseen tämän.
Poliisin mukaan välienselvittelyssä käytettiin teräasetta, josta yksi henkilö sai vammoja. Uhri kuljetettiin sairaalahoitoon. Hänen vammansa eivät ole hengenvaarallisia eivätkä vaadi pidempää hoitoa.
Puukotus tapahtui kirjaston sisätiloissa, kerrotaan poliisilaitokselta.
Epäillyt poistuivat paikalta, eikä heitä ole vielä tavoitettu.
Törkeästä ryöstöstä voidaan tuomita enintään kymmenen vuotta vankeutta ja vähimmäisrangaistuskin on kaksi vuotta.
Tämä tarkoittaa sitä, että "lievästäkään" törkeästä ryöstöstä ei välttämättä selviä ehdollisella vankeudella, sillä enintään kahden vuoden vankeusrangaistus voidaan määrätä ehdolliseksi.
Poliisi ei tässä vaiheessa tiedota asiasta enempää.
Kirjaston johtaja: Vartijat ovat jo aiemmin toivoneet lisää valvontakameroita
Oodin kirjasto neuvottelee tänään vartiointiliikkeen kanssa uusista sopimusehdoista. Neuvottelut eivät kirjaston johtajan Anna-Maria Soininvaaran mukaan liity viikonlopun tapaukseen, mutta sitäkin käsitellään.
– Kirjastoon on tarkoitus lisätä uusia valvontakameroita helpottamaan vartijoiden työtä. Tämä idea nostettiin esiin vartijoiden puolelta jo ennen sunnuntain tapausta.
Soininvaaran mukaan kirjastossa oli varauduttu siihen, että sijainti keskustassa tuo mukanaan mahdollisia ongelmia.
Viiden eri puolueen valtuutetut esittävät, että Tampere julistaa ilmastohätätilan. Aloite asiasta jätetään Tampereen kaupunginvaltuuston kokouksessa tänään maanantaina. Kyseessä on tiettävästi ensimmäinen ilmastohätätilahanke Suomessa.
– En tiedä yhtään vastaavaa hanketta kuntatasolla tai muutenkaan Suomessa. Esimerkiksi eduskunta tai hallitus ei ole tehnyt tällaista julistusta, kertoo hankkeen Tampereella käynnistänyt Oras Tynkkynen (vihr.).
Tynkkysen lisäksi aloitteen ovat allekirjoittaneet sosialidemokraattisen valtuustoryhmän puheenjohtaja Pekka Salmi ja rivivaltuutetut Jouni Markkanen (kok.), Noora Tapio (vas.) sekä Vilhartti Hanhilahti (kesk.).
Tähän mennessä ilmastohätätilan on julistanut jo liki 1 400 kaupunkia, valtiota ja aluetta, joissa asuu yhteensä yli 800 miljoonaa ihmistä. Joukossa ovat muun muassa Euroopan unioni, Lontoo, Bryssel, Pariisi ja New York. Kannanottojen sisällöt ja muodot vaihtelevat paikasta toiseen, mutta perusviesti on sama: ilmastokriisi on polttava uhka ja toimilla on kova kiire.
Hiilineutraali Tampere 2030
Oras Tynkkysen mukaan muiden ryhmien valtuutetut oli yllättävänkin helppoa saada mukaan hankkeeseen.
– Mietin tökkiikö hätätila maltillisia tamperelaisia valtuutettuja tässä kärkevöityneessä yhteiskunnallisen keskustelun kulttuurissa. Mutta eipä tökkinyt. Ehkä se kertoo siitä, miten hyvin nykyään yleisesti ymmärretään, kuinka vakavasta asiasta ilmastokriisissä on kyse, Tynkkynen kertoo.
Tampere on jo sitoutunut saavuttamaan hiilineutraaliuden vuoteen 2030 mennessä ja pyrkinyt pitkään vähentämään päästöjä. Aloitteen allekirjoittajien mielestä ilmastohätätilan julistaminen olisi kaupungin linjalle luontevaa jatkoa.
– Tampereellakin julistus voisi auttaa lisäämään tietoisuutta ilmastokriisin vakavuudesta ja vauhdittaa edessä olevia välttämättömiä toimia hiilineutraaliuden saavuttamiseksi, valtuutetut kirjoittavat tiedotteessaan.
Hätätilajulistus on nimensä mukaisesti symbolinen teko, joka ei välttämättä johda välittömiin toimiin.
Taksiyrittäjien liikevaihdot ovat laskeneet ja alan kannattavuus on koetuksella.
Esimerkiksi Turussa ja Porissa taksiyrittäjät kertovat, että taksien liikevaihdot ovat laskeneet roimasti. Syynä tähän on reilut puolitoista vuotta sitten voimaan tullut uusi liikennepalvelulaki, joka vapautti taksimarkkinat sääntelystä.
Porin taksiautoilijat ry:n puheenjohtaja Juha Mäntylän mukaan vapautuminen näkyi suoraan taksiyrittäjien kukkarossa.
– Olihan se iso muutos. Keskimääräinen liikevaihdon putoaminen pyörii 15–20 prosentin luokassa.
Tilastokeskuksen tilastojen mukaan taksimatkat ovat kallistuneet keskimäärin 13 prosenttia. Mäntylän mukaan hinnoittelua on muutettu niin, että nyt taksit veloittavat kuljetun matkan lisäksi myös matkaan kuluvasta ajasta.
– Jokaisella välitysyhtiöllä on käytössä kilometrikorvauksen lisäksi myös aikaveloitus. Aikaisempaan verrattuna kilometriveloitus on laskenut hieman, mutta aikaveloitus on tullut siihen lisäksi.
Porin taksiautoilijat ry:n puheenjohtaja Juha Mäntylä toivoo virallista taksamittaria pakolliseksi kaikkiin takseihin.Jari Pelkonen / Yle
Uusi yrittäjä: "Ei ole mikään kultakaivos"
Uutena taksiyrittäjänä vuonna 2018 aloittanut porilainen Mikko Koskinen vahvistaa tilipussin olevan tiukalla. Hänellä on nyt kolme autoa, joita ajaa hänen lisäkseen kolme työntekijää.
– Ei ole mikään kultakaivos. Useampi auto tuo toki enemmän mahdollisuuksia toimia, mutta myös riski kasvaa. Ei se silti pelota, Koskinen sanoo.
Koskisen mukaan taksiyrittäjän perusleipä tulee pääosin julkisista kyydeistä, kuten koulu- tai vammaispalvelulain alaisista kuljetuksista. Tolppakyydit ovat harvassa.
– Esimerkiksi arkiyöt ovat Porissa tosi hiljaisia. Eihän täällä ketään liiku. Viikonloppuisin kyllä on väkeä liikkeellä vaihtelevasti. Autot liikkuvat silti päivystysvuorojen mukaan.
Takseja jonossa Turun rautatieaseman edessä aamulla 17.2.2020.Kalle Mäkelä / Yle
16 vuotta taksialalla ollut Rami Mattila on nähnyt vuosien aikana monenlaista tilannetta. Asiakkaita odotellessa Turun rautatieaseman edessä on aikaa kommentoida alan nykytilaa.
– Olisi uudistus voitu tehdä nätimminkin, värikästä on touhu, Mattila sanoo.
Hänkin kertoo asiakasmääriensä pudonneen.
Kakkua jakamassa entistä enemmän takseja
Suomen Taksiliitossa arvioidaan, että liikevaihdon kehityksen taustalla on se, että alalle on tullut runsaasti uusia yrittäjiä. Uusia liikennelupia on myönnetty lain voimaantulon jälkeen kolmisen tuhatta ja autojen määrä on kasvanut sitäkin enemmän.
Samaan aikaan taksimarkkina on säilynyt ennallaan, vaikka ennen lain voimaantuloa markkinan ennakoitiin kasvavan.
Kakkua on jakamassa nyt enemmän yrittäjiä kuin aikaisemmin, sanoo Suomen Taksiliiton toimitusjohtaja Timo Koskinen.
– Tilanne on monella yrittäjällä vaikea.
Mikko Koskinen ryhtyi taksiyrittäjäksi loppuvuonna 2018.Jari Pelkonen / Yle
Taksamittari takaisin
Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisemassa taksipalvelun arviointimuistiossa todetaan, että harmaan talouden torjunnan osalta nykylaissa on paljon ongelmia.
Taksiyrittäjät ovat arvostelleet voimakkaasti sitä, että taksamittareita ei enää tarvita autoissa. Myös verottaja on nyt vaatinut taksamittaripakkoa takaisin takseihin. Nyt tilanne on kirjava takseissa.
Taksimittariksi käy vaikkapa kännykkäsovellus, joka tuottaa numerotietoa kuljetusta matkasta, mutta ei välttämättä todellista matkaa.
Taksamittaripakosta luopumista on perusteltu sillä, että se on kalliina investointia ollut alalle tulemisen este.
Porin taksiautoilijoiden Juha Mäntylä ihmettelee, miksi verottajankin työtä helpottavaa reilun tuhannen euron kapistusta ei kaikkiin takseihin vaadita.
– Eihän se niin mene, että jos joku pistää kioskin pystyyn, niin ei hänen tarvitse ostaa kassakonetta, koska se maksaa niin paljon.
Kaikki taksit samalle viivalle
Taksiliiton toimitusjohtaja Timo Koskisen mielestä on kestämätöntä, että nykylaki mahdollistaa epärehellisen yrittämisen taksimarkkinoilla.
Koskinen kertoo, että verottaja on ilmoittanut, että heiltä on noin 1 300 liikenneluvan haltijaa kokonaan kateissa. Hänestä on väärin rehellisiä yrittäjiä kohtaan, että joku voi jättää verovastuunsa hoitamatta.
– Eihän sellaiset markkinat toimi. Kaikki tämä johtuu siitä, että kertaheitolla luovuttiin voimakkaasti säännellystä järjestelmästä aivan mahdottoman vapaaseen järjestelmään. Nyt sitten kipuillaan sen kanssa.
Kerro kokemuksistasi taksiliikenteessä uudistuksen jälkeen. Voit kommentoida Yle Tunnuksella. Keskustelu sulkeutuu 18.2. kello 23.
Havahduin hiljattain lasten vaatteita järjestellessäni hämmentävään havaintoon. Washingtonissa iltapuvuillani on ollut enemmän käyttöä kuin lasten kurahousuilla.
Se ei johdu siitä, että ravaisin alvariinsa iltapukujuhlissa tai gaalailloissa. Eikä liioin siitä, etteikö Washingtonissa kuunaan sataisi. Tätä kirjoittaessanikin vettä ropisee reippaasti.
Suomalaisen lapsiperheen luottovaate on jäänyt hyllynperälle siitä yksinkertaisesta syystä, että täkäläisessä päiväkodissa ja koulussa lapset eivät sateella ulkoile. Se ällistyttää suomalaiseen varhaiskasvatukseen ja kouluopetukseen tottunutta.
Suomessa lastentarhanopettajat ja -hoitajat pitävät ihailtavasti huolen, että lapset, vastaanhangoittelevinta uhmaikäistä myöden, saadaan ulos. Vanhemmat oppivat nopeasti, että kumisaapas-kurahousuyhdistelmä on päiväkodissa yhtä tärkeä varuste kuin unilelu. Oma jälkikasvuni on Helsingissä ulkoillut päiväkodissa kahdesti päivässä, satoi tai paistoi, pyrytti tai porotti.
Yhdysvalloissa sisälle jääntiin ei aina tarvita edes vesisadetta. Päivän ulkoilu on lapsellamme jäänyt väliin myös, jos ulkona on ollut liian kylmä tai tuulista.
Tänä talvena sopimaton sää kuopuksen päiväkodissa ulosmenoon oli aurinkoinen -5 asteen pakkaspäivä. Suomessa pakkasraja lienee useimmissa kouluissa välitunnilla ulosmenoon 15-20 astetta. Toivon, että Yhdysvaltain pohjoisemmissa osavaltioissa ollaan pääkaupunkiseutua karaistuneempia.
Täällä toiminnasta ei voi olla tekemättä kuin yhden johtopäätöksen: Lasten ulkoilua päiväkoti- ja koulupäivän aikana ei arvosteta. Jos arvostettaisiin, se olisi järjestetty, ja yhdysvaltalaisittain vastuuvapauslomakkeilla turvattu, ettei koulu tai päiväkoti joudu vaikeuksiin jonkun kaatuessa pihalla.
Yhdysvaltalaiskoulussa ulkoiluun on suomalaiseen koulupäivään verrattuna ylipäätään onnettoman vähän mahdollisuuksia: yleensä vain yksi välitunti. Washingtonilaisessa julkisessa koulussa se ajoittuu lounastauon yhteyteen noin puolille päivin.
Siihen mennessä lapset pienimmistä eskarilaisista alkaen ovat olleet sisällä reilut kolme tuntia. Käsitykseni mukaan Suomessa samassa ajassa koululaiset ovat ulkoilleet välitunnilla ainakin pari kertaa.
Mietin, miten oppimistuloksiin mahtaa vaikuttaa pitkä yhtäjaksoinen sisällä istuminen? Miten opettaja virittää lapset oppimiselle alttiiseen tilaan, kun aivotutkijoiden keskuudessa vallitsee yksimielisyys siitä, että oppiakseen aivot tarvitsisivat taukoja?
Taukojen tarvetta lisää, että Yhdysvalloissa koulupäivät ovat alaluokilta alkaen pitkiä. Ekaluokkalaisemme istuu koulussa yhtä pitkät päivät kuin isommat: joka koulupäivä yli kuusi tuntia.
Sisälläoloon painottuvien koulupäivien vastapainoksi olemme yrittäneet koulun jälkeen harrastaa lasten kanssa ulkoliikuntaa. Ilmoitimme myös esikoisen ulkoilu- ja retkeilykerhoon.
Mutta kuinkas kävikään. Kun kerhopäivänä satoi, ulkoilukerho oli peruttu.
Kansainvälisissä medioissa leviää tarina Suomesta löytyneestä amerikkalaisesta luokkasormuksesta.
Mainen osavaltiossa Brunswickin kaupungissa asuva Debra McKenna kadotti poikaystävältään lahjaksi saamansa luokkasormuksen ystävänpäivänä vuonna 1973.
Lähes puoli vuosisataa myöhemmin, tämän vuoden tammikuussa, levyseppähitsaaja Marko Saarinen löysi sen kaarinalaisesta metsästä Varsinais-Suomesta. Asiasta kertoi ensimmäisenä Ilta-Sanomat.
Kukaan ei tiedä sitä, miten sormus on päätynyt suomalaisen pikkukaupungin metsään. McKenna sanoo unohtaneensa sormuksen Mainen osavaltiossa sijaitsevan liikkeen vessaan.
Hän kertoo edesmenneen miehensä Shawn McKennan työskennelleen Suomessa 1990-luvulla, mutta sormus oli silloin ollut jo pitkään kadoksissa, eikä Shawn McKenna käynyt hänen leskensä mukaan lähelläkään Kaarinaa, paikallinen sanomalehti kertoo.
Saarinen löysi sormuksen metallinpaljastimella ja otti pian sen jälkeen yhteyttä Mainen osavaltioon Morse High Schoolin, jonka logo sormuksessa oli.
Marko Saarinen
He selvittivät pian kenelle sormus kuului, ja Saarinen lähetti sen Debra McKennalle. McKenna sanoo olevansa kiitollinen siitä, että sormus löytyi.
Koronaviruksen kuolonuhrien määrän kasvu taittui Kiinassa ensimmäistä kertaa useisiin päiviin. Tähän asti kuolemantapauksia on ollut päivä päivältä enemmän parin viikon ajan.
Japanilaismedian mukaan koronaviruksen vuoksi eristetyllä Diamond Princess -risteilyaluksella on havaittu lähes sata uutta koronavirustartuntaa.
Tokion maraton peruttiin amatöörijuoksijoiden osalta koronaviruksen leviämisen estämiseksi. Maaliskuun alkuun suunnitellulle maratonille oli ilmoittautunut noin 38 000 juoksijaa.
17.2. klo 17.00 Japanilaismedia: Eristetyllä risteilyaluksella lähes sata uutta koronavirustartuntaa
Japanilaisten mediatietojen mukaan eristetyllä Diamond Princess -risteilyaluksella on havaittu 99 uutta koronavirustartuntaa. Aluksella on siten yhteensä jo yli 450 tartuntaa. Japanin terveysministeriö ei toistaiseksi ole vahvistanut uusia tartuntoja.
Brittiläis-amerikkalaisen yhtiön alus on ollut koronavirustartuntojen vuoksi helmikuun alusta asti eristyksissä japanilaisessa satamassa. Se on laajin koronavirustapausten keskittymä Kiinan ulkopuolella. Laivalla oli alunperin noin 3 700 matkustajaa ja miehistön jäsentä.
Yhdysvallat evakuoi alukselta tänään yli 300 ihmistä ja lennätti heidät takaisin Yhdysvaltoihin. Evakuoitujen joukossa oli koronavirustartunnan saaneita henkilöitä. Evakuoidut joutuvat kotimaassaan vielä uuteen kahden viikon karanteeniin. Osa tartunnan saaneista jäi karanteeniin Japaniin. Myös useat muut maat ovat evakuoineet kansalaisiaan Diamond Princess -laivalta.
Perinteinen Tervahiihto joudutaan perumaan talven huonojen olosuhteiden vuoksi. Tervahiihto oli tarkoitus järjestää karkauspäivänä 29. helmikuuta.
Kyseessä on tiettävästi ensimmäinen kerta, kun Tervahiihto on jouduttu perumaan lumen puutteen vuoksi. Tervahiihto on maailman vanhin yhtäjaksoisesti järjestetty hiihtotapahtuma. Sitä on järjestetty vuodesta 1889 saakka, aluksi Oulun hiihdon nimellä. Sotavuosina hiihto hiihdettiin rintamalla.
Oulun Hiihtoseuran järjestelytoimikunnan puheenjohtaja Anne Talvensaari-Mattila kertoo, että Tervahiihdon reittiä lyhennettiin ja lähtöpaikkakin muutettiin Utajärveltä Muhokselle, mutta sekään ei pelastanut kisoja.
– Päätös kisojen perumisesta tehtiin raskain mielin. Reitin varrella on pitkiä lumettomia taipaleita, jopa kahden kilometrin mittaisia. Kisojen järjestäminen on mahdotonta.
Ilmoittautuneita hiihtäjiä oli tässä vaiheessa noin nelisensataa.
TUKHOLMA Monet ruotsalaiset omaiset ovat yrittäneet kuukausien ajan saada al-Holin leirillä olevia omaisiaan kotiin. Ruotsin kanta on, että he eivät auta aikuisia palaamaan Ruotsiin.
Al-Holin leirillä on entisten Isis-taistelijoiden perheenjäseniä. Leirillä on 57 ruotsalaista lasta, suurin osa äitiensä kanssa.
Silloin syyttäjä voisi etsintäkuuluttaa henkilön ja pyytää kansainvälistä apua. Henkilöä voitaisiin yrittää syyttää Ruotsissa.
Ahlstrandin mukaan tämä keino voisi saada vauhtia poliitikkoihin, jos olemassa olisi mahdollisuus syyttää näitä ihmisiä Ruotsissa.
Ahlstrad työskentelee syyttäjälaitoksen kansainvälisessä yksikössä Göteborgissa ja tutkii Ruotsiin palanneiden Isis- taistelijoiden epäiltyjä sotarikoksia.
Leirillä olevan isä pitää ehdotusta pohtimisen arvoisena
Sotarikossyytettä varten tarvitaan konkreettista näyttöä. Sellaiseksi Ahlstrand mainitsee orjuuttamisen. Isis orjuutti muun muassa jesidinaisia. Näyttönä voi olla myös se, jos on asunut toiselta ottamassa asunnossa.
Dagens Nyheterin haastattelemalla omaisella on leirillä tytär ja kaksi lastenlasta. Miehen mielestä ehdotusta kannattaa pohtia. Hän aikoo keskustella siitä tyttärensä kanssa.
–Tähän asti olemme yrittäneet virallista tietä, mutta turhaan, mies sanoo.
Al-Holin leirillä on myös Suomesta lähteneitä naisia ja lapsia.Otso Reunanen / Yle
Mies sanoo, että hänen tyttärensä on asunut Raqqassa jossain vaiheessa.
–Talo on kuulunut alunperin jollekin toiselle. Mutta kenelle, tuskin tyttärenikään tietää.
Asunnon anastaminen voi olla sotarikos
Suomen apulaisvaltakunnansyyttäjä Jukka Rappe uskoo, että tilanne Syyriassa voisi täyttää sotarikoksen edellyttämän sotatilan tai asellisen konfliktin.
Hänestä on täysin mahdollista, että suomalaiset ovat syyllistyneet sotarikoksen tunnusmerkistön mukaiseen tekoon, mutta esitutkinnan käynnistämiseksi vaaditaan rikoksen tapahtumiseen viittaavia tosiseikkoja.
Pelkkä konfliktialueelle meneminen ei täytä rikoksen tunnusmerkkejä.
Rikoslaissa olevassa sotarikoksen tunnusmerkistössä on toistakymmentä erilaista tekotapaa, joista yksi koskee omaisuuden anastamista, tuhoamista tai takavarikoimista mielivaltaisesti ilman sotilaallista tarvetta
–Tarvittaisiin tietoja, jotka viittaisivat siihen, että juuri kyseinen henkilö on anastanut jonkun tietyn henkilön asunnon. Silloin voisi olla syytä epäillä sotarikoksen tapahtuneen ja sitä koskeva esitutkinta olisi mahdollista käynnistää.
Jukka Rappe.Markku Ojala / AOP
Suomi voisi käyttää pakkokeinoja, kuten kansainvälistä etsintäkuulutusta jonkun henkilön tavoittamiseksi. Edessä olisi kuitenkin vaikea työ rikoksen ja tekopaikan tutkimisessa alueella, jossa Suomen esitutkintaviranomaisilla ei ole toimivaltaa.
Rappe pitää todennäköisenä, että tapaus tyssäisi tähän.
Ruotsalainen syyttäjä Thomas Ahlstrand pitää kuitenkin ehdottamaansa keinoa oljenkortena omaisille.
–Syytetyt joutuisivat oikeuden eteen ensisijaisesti siinä maassa, missä he ovat eikä heitä tuotaisi automaattisesti Ruotsiin. Mutta toisena vaihtoehtona on maa, joka on heidät etsintäkuuluttanut eli siinä tapauksessa Ruotsi.
Markkinaoikeus katsoi, että yrityskauppa oli kilpailulaissa tarkoitetulla tavalla omiaan olennaisesti estämään tehokasta kilpailua Suomen markkinoilla. Yrityskaupalla olisi markkinaoikeuden mukaan luotu määräävä markkina-asema tai vahvistettu sitä.
Yhdistyminen olisi KKV:n selvitysten mukaan johtanut määräävään markkina-asemaan yleistukkujen markkinoilla. Keskon ja Heinon Tukun yhteinen markkinaosuus olisi noussut jopa 60–70 prosenttiin yleistukkujen markkinoilla.
Kesko ilmoitti Heinon Tukun ostoaikeista toukokuussa. Kaupassa Keskon omistukseen olisivat siirtyneet noutotukkukiinteistöt Espoossa, Helsingissä, Kuopiossa ja Vantaalla.
Ensimmäinen päätös laatuaan
Markkinaoikeuden mukaan nyt tehty yrityskaupan kieltäminen on ensimmäinen laatuaan. Markkinaoikeustuomari Pertti Virtasen mukaan kilpailunäkökulmasta ongelmalliset yrityskaupat voidaan yleensä hyväksyä ehdollisena, mutta nyt se ei ollut mahdollista.
Virtasen mukaan on mahdollista, että kaupan osapuolet valittavat päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen.
Kesko oli pettynyt markkinaoikeuden päätökseen.
– Olisimme luonnollisesti toivoneet ratkaisun olevan toinen. Perehdymme nyt markkinaoikeuden päätökseen sekä sen perusteluihin ja päätämme, jatkammeko prosessia osaltamme. Markkinaoikeuden päätös ei ole vielä lainvoimainen, Keskon päivittäistavarakaupan johtaja Ari Akseli sanoo yhtiön tiedotteessa.
Salaperäisen italialaisen yhtiön ilmestymisestä satojen miljoonien eurojen asunto- ja yritysalueen rahoittajaksi Mänttä-Vilppulaan on paljastunut uutta tietoa.
Ylen tietojen mukaan italialaisen Osanna Groupin tuloa poikkeukselliseen ilmailukylähankkeeseen oli järjestämässä brittiläinen kiinteistösijoituskonsultti.
Konsultin palveluita ovat ostaneet viime vuosina sekä valtion rahoittama Business Finland että kahdeksan kunnan omistama kehitysyhtiö Kainuun Etu.
Myös Seura-lehti kirjoitti viikonloppuna konsultin roolista suomalaisissa majoitushankkeissa.
Brittikonsultin näytöt liiketoiminnasta eivät ole erityisen vakuuttavia. Ainakin neljä hänen johtamistaan yrityksistä on mennyt konkurssiin. Tästä huolimatta kansainvälistymis- ja rahoituspalveluita tarjoava Business Finland on tehnyt miehen kanssa yhteistyötä.
Johtaja Hanna Lankinen Business Finlandista myöntää Ylelle, etteivät he ole selvittäneet brittikonsultin taustoja.
– Lähtökohtaisesti teemme hänen kanssaan yhteistyötä samalla tavalla kuin kaikkien muidenkin konsulttien kanssa.
Mäntän pienlentokentän ympäristöön suunnitellaan muun muassa omakotitaloja, joiden pihaan voisi rakentaa oman lentokonehangaarin.Lakeside Airpark Finland
Kultaisia viisumeja kahdella miljoonalla eurolla
Nettisivujensa perusteella konsultti on auttanut asiakkaitaan hankkimaan Kyproksen niin kutsuttuja kultaisia viisumeja. Kultaisilla viisumeilla tarkoitetaan järjestelmää, jossa rikkaat henkilöt voivat saada EU-kansalaisuuden sijoittamalla Kyprokseen vähintään kaksi miljoonaa euroa.
EU on arvostellut kultaisia viisumeja. EU-komission mukaan järjestelmä avaa unionin ovet rikolliselle rahalle (siirryt HS:n sivuille).
Kansalaisjärjestö Transparency Internationalin mukaan Kypros on kerännyt kultaisilla viisumeilla vuoden 2013 jälkeen lähes viisi miljardia euroa.
Venäläiset ovat suurin kansallisuusryhmä, joka on hankkinut kultaisia viisumeja Kyprokselta.
Konkursseja ja yhtiö Kyproksella
Yle kertoi aiemmin, että Osanna Groupin takaa paljastuu varattomia pöytälaatikkoyrityksiä eikä italialaisyhtiön toteutuneista hankkeista löydy varteenotettavaa näyttöä.
Italialaisen rahoittajan hankkeeseen toi siis brittiläinen konsultti, jonka oma liiketoimien historia ei anna kuvaa uskottavasta kiinteistöalan toimijasta.
Mies on ollut hallituksen jäsen tai osakas ainakin kahdessatoista brittiyhtiössä. Näistä neljä on ajautunut konkurssiin. Myös loppujen yhtiöiden toiminta on pienimuotoista ja yhtiöt ovat pääosin lakkautettuja tai ne ovat varattomia.
Miehellä on yhtiö myös Kyproksen veroparatiisisaarella. Se ei ole toimittanut tilinpäätöksiä maan kaupparekisteriin, joten yhtiön taloudellisesta tilanteesta ei ole saatavilla tietoja.
Mänttä-Vilppulan kaupungin mukaan Osanna Groupin taustat on selvitetty kunnolla. Kaupungin johto uskoo yhtiön kykyyn kerätä rahoitus.
Mänttä-Vilppulan kaupunginvaltuusto päätti kaupungin osallistumisesta Lakeside Airpark Finland -hankkeeseen 27. tammikuuta. Muutama valtuutettu vastusti hanketta.Antti Palomaa / Yle
Kontakti syntyi Kainuun kehitysyhtiön tilaisuudessa Lontoossa
Mänttä-Vilppulan kaupungin edustajat ovat kertoneet aiemmin, että kontakti italialaisiin rahoittajiin sai alkunsa Business Finlandin tilaisuudessa Lontoossa.
Business Finlandin Hanna Lankinen kertoo, että Suomen Lontoon-suurlähetystössä järjestetty tilaisuus oli kuitenkin Kainuun Edun järjestämä. Tilaisuuteen osallistui myös Business Finland, joka on vuosittain mukana useissa kymmenissä vastaavissa tilaisuuksissa eri puolilla maailmaa.
Tilaisuuteen oli kutsuttu 10-20 sijoittajaa, ja tarkoitus oli esitellä heille Suomea sijoituskohteena. Lähetystöön saapui myös Osanna Groupin brittiläinen liikekumppani Roy Goff.
Osanna ja Goffin yritys omistavat suunnilleen puoliksi Suomeen perustetun Osanna ACI Finland Oy:n, jonka kautta rahoitus Mänttä-Vilppulan jättihankkeeseen on luvattu järjestää.
Goff ei antanut Ylelle haastattelua.
Goffin kutsui Lontoon-suurlähetystön tilaisuuteen Kainuun Edun palkkaama brittiläinen konsultti. Suomalaiset toivoivat, että brittikonsultti etsisi tilaisuuteen sijoittajia, jotka voisivat mahdollisesti järjestää rahaa myös Suomeen.
Yhtenä ideana oli, että konsultti hyödyntäisi kontaktejaan sijoittajiin, jotka olivat aikaisemmin olleet kiinnostuneita Kyproksesta.
Konsultti vastasi Ylen sähköpostilla lähettämiin kysymyksiin, että hän ei pysty vielä kertomaan yhteistyöstään Osanna Groupin kanssa salassapitosopimuksen vuoksi.
Yhteistyötä Business Finlandin kanssa
Brittiläinen konsultti kertoo nettisivuillaan tarjoavansa palveluja Suomeen sijoittaville ulkomaalaisille. Yritys muun muassa etsii asiakkailleen kiinteistöihin ja turismiin liittyviä sijoituskohteita.
Konsulttiyritys kertoo järjestävänsä tapaamisia Lontoossa, Helsingissä ja Kyproksen Limassolissa. Se on kertonut myös avaavansa toimiston Helsingissä keväällä 2019, mutta Yle ei löytänyt mitään vahvistusta että näin olisi tapahtunut.
Yritys kertoo toimivansa yhdessä Business Finlandin kanssa. Hanna Lankinen kertoo, että konsultti on yksi monista, joiden kanssa he tekevät yhteistyötä.
– Pyrimme olemaan hyvä kumppani erityyppisille toimijoille, jotka tekevät samantyyppistä työtä eli pyrkivät saamaan investointeja Suomeen.
Lankisen mukaan konsultin taustoja ei ole erityisesti selvitetty ennen yhteistyön aloittamista, koska Kainuun Etu käytti konsulttia.
Business Finland on ostanut konsultin palveluita kahdesti vuosina 2017–2018. Toisella kertaa tilattiin kahden päivän tapahtuman juoksutus ja järjestely, toisella kertaa markkinaselvitys. Konsultti kuittasi näistä yhteensä 15 400 euroa.
Valtion rahoituksella toimivan Business Finlandin päätehtävä on edistää ulkomaisia investointeja Suomeen. Matkailunedistämispalveluja tarjoava Finpro ja innovaatiorahoitusta tarjoava Tekes yhdistyivät Business Finlandiksi vuoden 2018 alussa.
Kainuun Etu puolestaan maksoi konsultille vajaat 40 000 euroa kolmessa eri projektissa. Kaikki projektit liittyivät ulkomaisten investointien houkutteluun.
Projekteihin käytetyistä rahoista 70 prosenttia oli julkiselta puolelta, 30 prosenttia yksityisiltä yrityksiltä.
Kainuun Edun ja konsulttiyrityksen yhteistyö sai alkunsa loppuvuonna 2016. Viimeksi kehitysyhtiö maksoi yrityksen palveluista keväällä 2018.
Johtaja Carl Wideman Kainuun Edusta sanoo, että tilaukset on tehty hankintalain mukaan ja työhön on oltu pääosin tyytyväisiä.
Eilisen runsaat sateet ovat saaneet joet tulvimaan etelä- ja länsirannikon vesistöissä ja Lounais-Suomessa. Esimerkiksi Keravanjoen pinnan ennustetaan nousevan yli tulvarajan yli tämän päivän aikana.
Riihimäellä Vantaanjoki on noussut lähelle tulvarajaa, ja myös Espoonjoki on nousemassa Kirkkojärvellä tulvakorkeudelle.
Tulvatilanne on ajankohtaan nähden poikkeuksellinen.
– Ennätyksiä kolkutellaan, toteaa STT:lle hydrologi Bertel Vehviläinen Suomen Ympäristökeskuksesta.
– Kaikki Etelä-Suomen vesistöt ovat tosi korkealla, ihan kevättulvakorkeuksissa, mikä on tietysti helmikuussa poikkeuksellista.
Esimerkiksi Uudellamaalla vesi on noussut pelastuslaitoksen mukaan paikoin myös ajoradoille tai kevyen liikenteen väylille.
– Ojat ja purot ovat monin paikoin täynnä, eikä maa ime vettä. Aja varovasti ja vältä ajamista tulvivalle tiellä, Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos viestitti tänään Twitterissä.
Katso tästä Ylen video, jossa joki on laajentunut kaupungin keskustassa kävelyteille asti.
Perniönjoella ja Uskelanjoella vedenkorkeus on noussut lähes kaksi metriä, ja Perniössä vesi voi uhata lähelle rantaa rakennettuja asuntoja.
– Pohjanmaalla näyttää, ettei vesi ihan niin korkealle nouse kuin perjantaina ennustettiin. Tulva sielläkin on, mutta tulvapenkereiden takana, Vehviläinen sanoo.
Helmikuun sade-ennätykset menossa rikki?
Tässä helmikuussa on satanut siihen malliin, että kuukauden sade-ennätykset voivat hyvinkin mennä rikki kuun viimeisenä päivänä. Esimerkiksi Helsinki-Vantaan lentoasemalla mitattiin vuonna 1990 helmikuun sade-ennätys, joka oli 112 millimetriä. Tähän aamuun mennessä siellä oli helmikuussa satanut 82,3 millimetriä.
Myös Kaarinan Yltöisessä Varsinais-Suomessa mitattiin helmikuun ennätyslukemat vuonna 1990. Silloin siellä satoi 94 millimetriä. Tähän aamuun mennessä Kaarinassa oli satanut helmikuussa 74,2 millimetriä.
Jos tarkastellaan vuorokauden sade-ennätyksiä helmikuussa mittaushistorian varrelta, voiton vie Kolarin Venejärvi vuonna 1998. Siellä mitattiin yhden helmikuisen vuorokauden sademääräksi 41,2 millimetriä.
Helsingin Kumpula kolkuttelee Kolarin ennätystä, sillä siellä satoi vuorokauden aikana eilen ja tänään yhteensä 39,3 millimetriä.
Tänään huippupäivä, sitten pitäisi helpottaa
Vehviläisen mukaan ainakin pienempien jokien tulvatilanne helpottaa heti, kun sateet loppuvat. Vedenkorkeuden odotetaan kääntyvän laskuun mahdollisesti jo huomenna.
– Tänään taitaa olla huippupäivä, ja tänään voi vielä nousua olla.
Sen sijaan isot joet, kuten Kymijoki ja Kokemäenjoki, pysyvät Vehviläisen mukaan korkealla koko talven.
– Mutta mitään vahinkoja ei ole tullut, eikä toivon mukaan tule kummallakaan joella.
Myös järvien vedenkorkeudet ovat ajankohtaan nähden suuret koko maassa lukuun ottamatta Lappia. Suurista järvistä muun muassa Päijänne ja Keitele ovat jo tyypillisen kevättulvahuipun tasolla. Saimaan vedenkorkeus on myös ajankohtaan nähden harvinaisen nopeassa nousussa.
Kuinka käy Lapin kevättulvien?
Jos etelässä tulvii nyt, pohjoisessa samaa on luvassa myöhemmin, kun lumet Lapissa alkavat sulaa.
– Riski isolle tulvalle on Lapissa varsinkin Kemijoella ja Ivalojoella mutta osittain myös Tornionjoella, Vehviläinen toteaa.
Vehviläisen mukaan tulvan aikainen sää ratkaisee hyvin paljon. Suureen tulvaan joka tapauksessa varaudutaan.
– Riski ennätystulvalle on olemassa. Hyvällä tuurilla saadaan kaksi tai kolme tulvahuippua, jotka eivät ole kovin kummoisia. Mutta huonolla tuurilla saadaan ennätystulva.
Yle uutisoi viikonloppuna, että Oulun yliopistollisen sairaalan vierihoito-osaston kätilöt ovat huolissaan potilaistaan ja uskovat heidän turvallisuutensa olevan uhattuna.
Syynä on kätilöiden mukaan työntekijöiden kiire. Jutussa haastatellut kuusi kätilöä sanoivat, että verensokerimittauksia ei pystytä tekemään ajallaan tai hälytyskellon soittoon ei ehditä heti vastaamaan. Viisi kätilöä kertoi, että myös sydänäänien mittauksissa on viiveitä.
Jutussa sairaalan johto sanoi, että kätilöiden kuvaamia ongelmia ei ole ja että huoli saattaa johtua liiasta tunnollisuudesta.
Maanantaina sairaalassa kuitenkin käytiin tarkemmin läpi henkilökunnan mahdollisista vaaratilanteista tekemiä ilmoituksia. Niissä selvisi, että verensokerimittauksissa on ollut viiveitä.
– Puutteita sydänäänikäyrien seurannassa tai lääkehoidossa ei havaittu, mutta lyhyitä viiveitä verensokerimittauksissa on tapahtunut. Ne eivät kuitenkaan ole olleet potilaille vaarallisia, sanoo Oulun yliopistollisen sairaalan naistentautien ja synnytysten vastuualuejohtajan Eila Suvanto.
Suvannon mukaan tilanteet täytyy käydä rauhassa läpi yksitellen ja pohtia, mikä on ratkaisu- ja kehitysmahdollisuus vastaavissa tilanteissa.
Hänen mukaansa vastaavat ilmoitukset käydään aina läpi. Nyt tapaukset kuitenkin käydään läpi erityisen tarkkaan.
– Koska on herännyt huoli ja on tullut jonkin verran enemmän ilmoituksia ja koska media on kiinnittänyt asiaan huomiota. Silloin on velvollisuus tarkastella ilmoituksia kahta tarkemmin.
Voit keskustella aiheesta 18.2. kello 23:een saakka!
Kierrätysvaatemyymälöistä voi saada halvalla ihan uusia vaatteita. Hieman yllättäen esimerkiksi Uffille tulee näet sellaisiakin vaatteita, joita ei ole koskaan käytetty ja joissa on vielä alkuperäinen hintalappukin tallella.
Yle todensi asian käymällä läpi kaikki naisten vaatteet yhdessä Uffin vaatemyymälässä Espoossa. Myytäviä tuotteita oli 50 metriä rekeissä. Niiden joukosta löytyi yhteensä 35 vaatetta, jotka olivat aivan uusia: housuja, paitoja, takkeja. Uusissa vaatteissa oli vielä alkuperäiset hintalaput jäljellä.
Kun koe uusittiin tasan kahta viikkoa myöhemmin, lopputulos oli sama. Osa uusista vaatteista oli löytänyt sillä välin uuden omistajan, mutta toisaalta uusia vaatteita oli tullut myös tilalle. Näyttää siis siltä, että uusien vaatteiden määrä on ainakin tässä myymälässä melko vakio.
On myös mahdollista, että uusia vaatteita on kierrätyksessä paljon enemmän, koska useimmat kuluttajat poistanevat hintalapun ostamistaan vaatteista, vaikka ne eivät päätyisikään todellisuudessa aktiiviseen käyttöön.
Vastaava ilmiö on havaittu Hope ry:ssä, joka kerää vaatteita ja tavaroita vähävaraisille lapsiperheille.
– Nämä ovat ihmisten heräteostoksia. Näin me olemme sitä tulkinneet, toiminnanohjaaja Nora Virtanen sanoo.
– Voi olla, että verkkokaupan tuotteita tulee nykyään enemmän kuin aikaisemmin. Ihmiset ostavat vaatteita, ja toteavat etteivät ne sovi, mutta eivät jaksa palauttaa niitä. Tämä on kuitenkin ihan arvailua, sanoo Suomen Punaisen ristin Kontti-kierrätystavarataloketjun johtaja Sari Nikkola.
Hope ry:n Virtanen on uusista vaatteista hyvillään, koska yhdistyksellä on paljon käyttöä ilmaisille hyville vaatteille.
Myöskään Uffilla ei olla uusista vaatteista pahoillaan: Uffin viestinnästä vastaavan Maija Makkosen mukaan hyväkuntoiset perusvaatteet menevät parhaiten kaupaksi.
Toisaalta: Uff saa myytyä myymälöistään vain viisi prosenttia vuotuisesta keräysmäärästä, vaikka määrät ovatkin olleet kasvussa.
Naiset kierrättävät, miehet käyttävät loppuun
Erityiset naiset näyttäisivät tuovan uusia vaatteita kierrätykseen, sillä he muutenkin ostavat alalla työskentelevien mukaan enemmän vaatteita kuin miehet.
– Miehet käyttävät vaatteet loppuun. Se on käsittääkseni ihan yleiseurooppalainen ilmiö, sanoo käytettyjä vaatteita myyvän Recci-yrityksen toimitusjohtaja Heikki Laine.
Nora Virtasen arvio on, että kierrätykseen tulevista vaatteista jopa kahdeksan tuotetta kymmenestä on naisilta.
Kuinka paljon näistä vaatteista on sitten uusia? Asiaa voi havainnollistaa näin: Jos Hope ry. vastaanottaa 20 säkkiä vaatteita, niistä noin puolet on käyttökelvottomia. Toinen puolikas voidaan laittaa kiertoon uusille omistajille. Näiden joukossa on kourallinen aivan uusia vaatteita.
Upouusien vaatteiden laittaminen kierrätykseen ei ole siis jättimäinen ilmiö, mutta kuitenkin tunnistettava kuluttajien käyttäytymismalli.
Uudet vaatteet tunnistaa siitä, että niissä on vielä alkuperäinen hintalappukin tallella.Tuomo Björksten/Yle
Käytettyjä vaatteita päätyy Afrikkaan
Ylen MOT selvitti tänään julkaistussa jutussa, mihin huonokuntoiset tai myymättä jääneet vaatteet kierrätetään. Sen saaminen selville olikin yllättävän vaikeaa, ja MOT joutui turvautumaan pieniin vaatteisiin kiinnitettyihin lähettimiin, jotka lähettivät paikannustietoa toimitukselle.
Suomalaiset heittävät kierrätykseen joka vuosi 70 miljoonaa kiloa tekstiilejä. Tästä massasta päätyy eri reittejä pitkin satojatuhansia kiloja Mosambikin Maputon markkinoiden kaltaisiin paikkoihin, jossa ne löytävät jälleen uusia käyttäjiä parin viikon kuluttua vaatteiden saapumisesta.
Jos vaatteet ovat riittävän huonokuntoisia, ne eivät kelpaa myytäväksi edes Afrikassa. Silloin ne vain heitetään pois ilman, että materiaaleja käytettäisiin hallitusti edes energiantuotantoon niin kuin muuta kotitalousjätettä Suomessa käytetään.
Tämä juttu on osa Ilmasto-Jenni-sarjaa, jossa Jenni Frilander etsii (ja löytää) kahdeksan tapaa torjua ilmastonmuutosta ja ilmastoahdistusta.
Thyssenkrupp on hylännyt Koneen ostotarjouksen yhtiön hissiliiketoiminnoista. Thyssenkrupp kertoo tiedotteessaan jatkavansa neuvotteluja kahden muun tahon kanssa.
Myös Kone kertoo tiedotteessaan vetäytyneensä keskusteluista Thyssenkruppin kanssa liittyen Thyssenkruppin hissiliiketoimintojen ostamiseen.
Jos Koneen ostotarjous olisi hyväksytty, olisi kaupasta mahdollisesti tullut Suomen historian suurin yrityskauppa. Uutistoimisto Bloombergin mukaan Kone ja sijoitusyhtiö CVC Capital Partners tarjosivat Thyssenkruppin hissiliiketoiminnoista yli 17 miljardia dollaria.
Vuonna 2015 Nokia osti kilpailijansa Alcatel-Lucentin lähes 16 miljardilla eurolla, ja se oli tuolloin Suomen historian suurin yrityskauppa.
Thyssenkrupp kertoo tiedotteessaan jatkavansa neuvotteluja Blackstonen, Carlylen ja Canadian Pension Plan Investment Boardin sekä Adventin ja Cinvenin muodostamien sijoittajaryhmien kanssa.
Kone kertoo omassa tiedotteessaan uskovansa edelleen, että Koneen ja Thyssenkruppin hissiliiketoimintojen yhdistäminen olisi ollut strategisesti järkevää.
– Kone tekee yritysostoja vain sellaisilla ehdoilla, jotka ovat Koneen osakkeenomistajien, työntekijöiden ja asiakkaiden etujen mukaisia, yhtiö jatkaa.
Thyssenkrupp ei halunnut kommentoida asiaa Ylelle millään tavalla.
Nuori saimaannorppa oli kolme viimeistä päiväänsä eläinlääkärien hoidossa Korkeasaaren villieläinsairaalassa. Se oli loukannut herkäksi kulunutta ihoaan altaansa uudenkarheissa betonipinnoissa.
Norpalla oli käytössään uusittu ja norpan tarpeita ajatellen muokattu saukkotarha.
Topiaksen ihoa hoidettiin villieläinsairaalassa, mutta eläin näytti oirehtivan muutakin kuin ihoaan. Kun norppaa tutkittiin lisää, sen ulosteesta löydettiin heinää ja hiekkaa. Hoito hiekan saamiseksi pois suolistosta aloitettiin heti, sillä tila on eläimelle vakava.
– Norppa oli syönyt tarhassaan heinää ja sen mukana hiekkaa, emmekä tiedä miksi. Tämä oli yllättävää, muttei täysin ennenkuulumatonta hylkeillä. Hoidon ansiosta vointi koheni, mutta valitettavasti norppa menehtyi myöhemmin komplikaatioihin. Teimme parhaamme pelastaaksemme norpan, kertoo eläinlääkäri Sanna Sainmaa.
Topias-norppa menehtyi perjantain ja lauantain välisenä yönä. Norppa vietiin patologisiin tutkimuksiin Helsingin yliopistolle. Kuolinsyyksi todettiin suolitukos, mutta jatkotutkimuksessa selvitetään siihen johtaneita syitä.
Nuori norppa toimitettiin Korkeasaareen viime kesänä, koska se oli löydetty huonokuntoisena Puumalasta.
Turun Aurajokirannassa on havaittu ensimmäiset kirsikkapuiden kukat. Tavallisesti sydäntalven aikaan Turussa ihaillaan luonnon muovaamia kuurankukkia, mutta kuluneen talven aikana Varsinais-Suomen luonnossa ovat ihmetyttäneet ihan oikeat kukat.
– Turussa kukkii nyt kuin Turkissa, toteaa Turun yliopiston kasvitieteellisen puutarhan ylipuutarhuri Simo Laine.
Laine hämmästelee kukintaa pöyristyneenä eikä muista, tai uskalla ainakaan varmaksi sanoa, että näin olisi tapahtunut aiemmin tähän aikaan vuodesta.
Kerroimme jo tammikuussa miten Utön saarella kukkivat leskenlehdet ja joulukuussa Turun yliopiston kasvitieteellisessä puutarhassa tarhamagnolia puski nuppuja oksilleen.
Vaaleanpunaiset kukat erottuvat selvästi tummien oksien joukosta.Lassi Lähteenmäki / Yle
Kukkaloistosta ei Turun jokirannassa vielä voi puhua, vaikka kukkia on jo useammassa puussa. Oksilla on kuitenkin runsaasti nuppuja ja sään helliessä jokirannan pinkki kevätasu saattaa puhjeta oksille jo helmikuussa.
Kirsikkapuiden kukinta on yksi suloisia kevään merkkejä Aurajokirannassa. Keväällä jokiranta täyttyy valokuvaajista, sillä kukinta kestää joskus niin pienen hetken, että kukat kannattaa tallentaa nopeasti.
Jos sää jatkuu plussan puolella, voivat jokirannan nuput puhjeta kukkaan muutamassa viikossa.
– Huippukukinta saattaa jäädä kevään osalta kokonaan, Laine toteaa.
Kuvat, joissa kirsikankukat ovat etualalla ja tuomiokirkko taustalla tallentuvat tänäkin keväänä monen kameraan tai kännykkään.Johanna Manu / Yle
Kaikkia aikainen kukinta ei ilahduta. Muun muassa kansanedustaja Saara-Sofia Sirén (kok) sanoi Twitterissä, ettei osaa iloita asiasta.
Useita pieniä lapsia on joutunut sairaalahoitoon eri puolilla Suomea voimakkaana jylläävän RS-virusepidemian vuoksi.
RS on flunssavirus. Aikuiselle se ei ole tavallista flunssaa vaarallisempi, mutta pienellä lapsella, erityisesti imeväisikäisellä vauvalla tartunta voi johtaa vakavaan tulehdukseen alemmissa hengitysteissä tai äityä pahimmillaan keuhkokuumeeksi.
Viime viikolla tartuntojen suuri määrä alkoi jo ruuhkauttaa Lapin Keskussairaalan lastentautien osastoa, kertoi Lapin Kansa ja samoin useita vauvoja oltiin jouduttu viemään hoitoon myös Tampereen yliopistolliseen sairaalaan, kertoi puolestaan Iltalehti.
Ruuhkautumista alkaa olla myös Helsingin Uudessa lastensairaalassa, jossa on tällä hetkellä hoidettavana parikymmentä alle puolivuotiasta vauvaa, kertoo sairaalan infektiolääkäri Harri Saxén. Myös pieni, neljän hengen RS-virus -tehovalvontayksikkö on perustettu.
– Kyllä se sillä tavalla lastensairaalaa ruuhkauttaa, että meidän täytyy miettiä olisiko muita asioita, joita voi siirtää. Esimerkiksi joitain sydäntutkimuksia tai leikkauksia jotka ei ole niin kiireisiä, Saxén kuvailee.
– Pari vuotta sitten oli aika samanlainen tilanne, viime keväänä vähän rauhallisempi, mutta silloinkin oli RS-epidemia.
RS-virusta tosiaankin esiintyy joka vuosi. Aikuisella virus tuntuu sitkeänä flunssana. Pienten lasten ohella tauti voi olla vakava myös vanhuksille.
Joka toinen vuosi suurempi epidemia, ajoittuu helmi–maaliskuulle
Tartuntojen määrä kulkee kahden vuoden sykleissä myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n pitkän aikavälin tilastoissa. Rauhallista vuotta seuraa aina ärhäkämpi vuosi.
THL:n erityisasiantuntija Niina Ikonen antaa esimerkeiksi kaksi viimeksi kulunutta vuotta. Viime talvi oli rauhallinen, mutta sitä edelsi iso epidemia talvella 2018.
– Vuonna 2018, sekä tammi- että helmikuussa raportoitiin yli 2 500 tartuntaa molempina kuukausina. Jos katsomme vastaavasti viime talvea, niin puhutaan alle tuhannesta tapauksesta kuukaudessa, Ikonen konkretisoi.
Viime talven RS-viruksen epidemiakaudella (joulukuu 2018 - kesäkuu 2019) tartuntoja raportoitiin Ikosen mukaan reilu 3 000.
Tämän vuoden kohdalle THL:n tartuntatautirekisterin tilastotietokantaan on kirjattu jo yli 2 500 tartuntaa koko maassa, eikä kausi ole vielä edes ohi. Lisäksi tämän talven kohdalla tartuntojen määrä lähti kasvuun jo viime vuoden puolella.
– Perustuen aiempaan tietoon, uskoisin tästä kuukaudesta tulevan se, jolloin tullaan havaitsemaan eniten tartuntoja. Uskon RSV-epidemian jatkuvan vielä jonkin aikaa, mutta maaliskuun jälkeen tapausmäärät lähtevät luultavasti jo vähenemään.
Epidemian huippu sijoittuu THL:n tilastojen perusteella helmi-maaliskuulle.
– Mutta tämä tieto perustuu siihen, mitä on aikaisempina vuosina nähty. Ei kukaan voi tietää etukäteen, Ikonen huomauttaa.
Tilastoissa näkyy vain jäävuoren huippu, sairaalahoidossa käyneet ja laboratoriovarmennetut tartunnat. Niissä korostuu alle 4-vuotiaat lapset ja yli 70-vuotiaat.
Hoitoon osataan hakeutua
Vauvalla RS-tartunnan alku voi näkyä esimerkiksi vaikeutena syödä tai hengittää normaalisti.
Vaikka virustartunta on pienille lapsille vakava, ei Saxén kuvailisi sitä välttämättä hengenvaaralliseksi, sillä hoitoon osataan hakeutua hyvin.
– Hoitoon hakeutuminen ei ole ongelma. Kun parin kuukauden ikäisen vauvan on vaikea syödä, imeä rintaa tai pulloa, niin yleensä se hälyttää vanhemmat lähtemään sairaalaan.
– Vakava RS kuitenkin on siinä mielessä, että se saattaa aiheuttaa keuhkokuumetta ja voi helposti vaatia viikon mittaista hoitoa. Sanoisin, ettei tämä ole hengenvaarallinen, mutta työläs se on.
Ikävää on se, ettei tautia voi oikein ennaltaehkäistä. Rokotetta ei ole ainakaan vielä ja tavallisen flunssan tavoin RS-virus leviää pisaratartuntana.
– Käsienpesua ja hygieniaa voi korostaa, muttei se kaikkia tapauksia estä, Saxén sanoo.
Influenssaepidemia nostanut päätään
Myös influenssaepidemia nostaa päätään. Ikonen kertoo, että lähes kaikissa sairaanhoitopiireissä influenssakäyntien ja laboratoriovarmennettujen tartuntojen määrä on kasvanut viime viikkojen aikana.
– Nousu ei ole mitenkään erityisen voimakasta, mutta sitä on.
Ikosen mukaan kuluva influenssakausi on ollut poikkeuksellinen, koska se on edennyt hyvin hitaasti. Siksi on myös vaikea ennustaa, miten tilanne tästä etenee.
– Viime talvi oli influenssan kannalta lievä. Voihan olla, että tästäkin kaudesta tulee lievä ja toivottavasti näin on.
Ikonen huomauttaa, että kausi-influenssarokotteen ottaminen on kannattavaa vielä tässäkin vaiheessa, vaikka epidemia on jo päällä – jos rokotetta ei siis ole ottanut jo aiemmin tällä kaudella.
– Tällä hetkellä influenssassa kiertää neljä erityyppistä virusta. Kaikkia näistä viruksista on edustettuna rokotteessa. Lisäksi näyttäisi siltä, että rokotteen teho on parempi kuin viime vuonna vastaavana aikana.
– Tiedossa ei myöskään ole, että kiertäisi muita, rokoteviruksista merkittävästi poikkeavia influenssaa aiheuttavia viruksia.
Kausi-influenssarokotteen on Ikosen mukaan tähän mennessä ottanut noin 20 prosenttia koko väestöstä. Alle 7-vuotiaiden ja yli 65-vuotiaiden kohdalla lukema on suurempi. Alle kouluikäisistä noin joka kolmas ottaa rokotteen, yli 65-vuotiaista yli puolet.
– Rokote on paras keino influenssalta suojautumiseen. Mutta tietenkin myös käsihygienia on tärkeää virukselta suojautumiseen. Jos itsellä on oireita, niin silloin kannattaa kiinnittää huomiota yskimis- ja aivastuskäytänteisiin, jottei levitä influenssavirusta eteenpäin.
