Oululainen kaupunginvaltuutettu Junes Lokka (asyl.) on tuomittu 70 päiväsakkoon kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Tuomio liittyy kahteen rikokseen, joissa kummassakin rikosnimikkeenä on kiihottaminen kansanryhmää vastaan.
Lokkaa syytetään siitä, että hän on loppukesästä 2016 ladannut Helsingissä mielenosoituksen yhteydessä pidetyn puhetaltioinnin Youtube- ja Facebook-sivustoille, jossa englantia puhuva mies solvaa maahanmuuttajia ja islaminuskoisia.
Toisen kerran hän on syyllistynyt samaan rikokseen saman vuoden syyskuussa, jolloin hän on ladannut maahanmuuttajia ja islaminuskoisia solvaavan videon Youtube-tililleen. Kyseisellä videolla esiintyy sama mies, kuin aikaisemmassa taltioinnissa.
Lokka tekstitti aikaisemman taltioinnin usealla eri kielellä, jälkimmäisen suomeksi. Lokka on tunnustanut esitutkinnassa ladanneensa videot sosiaalisen median tileilleen.
Tuomio ei ole vielä lainvoimainen.
Yle tavoitti Junes Lokan, mutta hän ei halunnut kommentoida valittaako tuomiosta.
Luistarista on kaivettu esiin yli 1300 ruumishautaa. Ne ovat antaneet paljon tietoa viikinkiaikaisesta kulttuurista ja pukeutumisesta Suomessa.
Viisikymmentä vuotta sitten löytynyt Euran Luistari on Suomen suurin myöhäisrautakautinen (n. 800 - 1200/1300 jaa.) kalmisto. Löytymisestään lähtien Luistaria on tutkittu ahkerasti.
Käynnissä on parhaillaan useita tutkimuksia, jotka ovat antaneet aivan uudenlaista tietoa näistä menneisyyden ihmisistä. Tuoreimmat tiedot on nyt saatu isotooppitutkimuksista.
Tulijoilla merellistä ruokavaliota
Ruokavalioiden tutkimuksessa voidaan hyödyntää sitä, että ruokavaliomme näkyy luissamme eri alkuaineiden isotooppien välisinä suhteina. Myös muinaisten ihmisten ruokavaliota ja liikkumista voidaan tutkia luihin ja hampaisiin tallentuneiden typen, hiilen, rikin, hapen ja strontiumin eri isotooppien välisten suhteiden avulla.
Viikinkiajan alusta lähtien hautoihin laitettiin aiempaa enemmän tarve-esineitä, naisille usein sirppejä ja miehille viikatteita. Ulla Moilanen
Ne kertovat siis vainajien ruokavaliosta ja elinympäristöstä ja samalla siitä, missä ihminen on elänyt.
– Se on nyt selvinnyt, että kala on ollut Luistarissa ruokavalion perusta, se näkyy melkein kaikista ihmisistä, kertoo tohtorikoulutettava Heli Etu-Sihvola Helsingin yliopistosta.
– Mutta sitten on muutamia ihmisiä, jotka ovat syöneet merikalaa tai hylkeitä.
Keitä nämä ihmiset ovat olleet?
Miesten haudoista on löydetty väkäsellisiä keihäänkärkiä eli angoja, kilpien rautaisia keskikupuroita, erilaisia puukkoja ja tulusrautoja sekä tulen iskemiseen käytettyä piikiveä. Osa aseista on tyypiltään balttilaisia, osa todennäköisesti Suomen alueella kehitettyjä tyyppejä.Ulla Moilanen
– Ehkä he ovat olleet muualta tulleita kauppiaita tai hylkeenpyytäjiä. Mutta minkä takia heidät on haudattu tänne? Tätä kaikkea tutkitaan jatkossa vielä tarkemmin.
Suurin osa Euran Luistariin haudatuista ihmisistä näyttää olleen paikallisia ihmisiä. Mutta hylkeensyöjien lisäksi Euran Luistariin on haudattu muitakin arvoituksellisia ihmisiä.
– On muutama ihminen, joilla on tosi poikkeavat rikin isotooppiarvot, sanoo Etu-Sihvola.
– Rikki kertoo kallioperästä. Se on vielä jatkoselvityksen alla, ovatko he jostain muualta, ehkä rannikolta.
Enemmän itä-kuin länsisuomalaisia
Lisävaloa myös luistarilaisten alkuperään antaa tutkimusprojekti, jossa on tutkittu muinaisten suomalaisten äitilinjoja. Viime vuoden lopussa julkaistiin tuloksia luistarilaisten äitilinjoista.
– Ehkä se suurin yllätys oli, että siellä oli yllättävän paljon tällaisiin muinaisiin metsästäjä-keräilijöihin yhdistettyä äitilinjaa eli U-haploryhmää, sanoo tohtorikoulutettava Sanni Översti Helsingin yliopistosta.
– Kun verrataan nykysuomalaisiin, niin nämä Luistarin vainajat muistuttavat äitilinjoiltaan hieman enemmän itäsuomalaisia kuin nykyisiä länsisuomalaisia.
Nykyään Luistarin aluetta hoidetaan muun muassa laiduntamalla siellä lampaita. Ulla Moilanen
Kaikkia Luistarissa tavattuja äitilinjoja on myös nykysuomalaisilla.
– Haploryhmä itsessään ei kerro miten nämä yksilöt on elinkeinonsa hankkineet. Varmasti ovat asuneet yhdessä ja mahdollisesti viljelleet maata myös nämä metsästäjä-keräilijätkin, sanoo Översti.
Ruumishautausta jo ennen kristinuskon tuloa
Arkeologi Ulla Moilanen tekee parhaillaan väitöskirjaa rautakauden hautaustavoista. Hän on tutkinut myös Luistaria.
– Tämä Ala-Satakunta on siitä poikkeuksellinen paikka, että täällä siirryttiin polttohautauksesta ruumishautaukseen jo muutamaa sataa vuotta aiemmin kuin muualla Suomen alueella, Moilanen sanoo.
– Muualla se tapahtuu kristinuskon vaikutuksesta, mutta täällä se syy on voinut olla jokin muu.
Rautakaudella polttohautaus oli yleisin tapa haudata vainajat.Ulla Moilanen
Tunnetuin luistarilainen on viikinkiajan loppupuolella elänyt Euran emäntä. Hänen hautalöytönsä ovat rikkaimpia Suomesta löydettyjä naisen esineistöjä. Euran emännän puku on ennallistettu.
Aikalaisekseen kookas, noin 170-senttinen nainen on ollut tärkeä henkilö. Hän kuoli arviolta 45-vuotiaana.
– Luistariin on haudattu varakasta ja hyvin toimeentulevaa väkeä, jolla on ollut laajat verkostot Itämeren yli, Moilanen sanoo.
– Hautalöydöt kertovat myös rautakauden raskaasta arjesta, johon on kuulunut lapsikuolleisuutta. Joukkohaudat kertovat myös sairauksista ja muista poikkeustilanteista.
Metsäteollisuuden lakko on kestänyt jo toista viikkoa. Neuvotteluissa ei ole saatu tulosta ja alalla varaudutaan jo kuukauden mittaiseen työnseisaukseen. Paperitehtailta leipänsä tienaavien talouksissa lakon venyminen tietää hankalia aikoja taloudellisesti, sillä tilinauhassa voi lakon venyessä olla nolla.
Kymmenkunta vuotta Kemissä Stora Enson Veitsiluodon tehtailla työskennellyt paperiprosessinhoitaja Marjo Nousiainen sanoo, että lakko tuntuu lapsiperheen kukkarossa äkkiä.
– Kyllähän se tietenkin taloudellisesti kirpaisee, kun on talolainat ja lapsia ja nyt on vielä koirakin kipeänä. Sen lääkkeisiin menee 208 euroa kuussa. Ei siinä paljon hymyilytä, jos nollatilejä alkaa tulla, Nousiainen sanoo.
Paperiliiton Stora Enso Veitsiluodon varapääluottamusmies Mikko Alamommo ymmärtää työläisten huolta. Liitto maksaa jäsenilleen lakkoavustusta 50 euroa päivässä, josta osasta peritään verot päältä.
– Liittohan maksaa lakkoavustusta vähän reilummin kuin aiemmin. Mutta onhan väki huolissaan ja näkyyhän se ihmisten kukkarossa, jos ollaan kuukausikin pois. Kaksi tiliä jää pois sitten täysin, Alamommo sanoo.
Paperiliiton liittosihteerin Juhani Siiran mukaan ensimmäinen nollatili odottaa työntekijöitä helmikuun lopussa, jos sopua työriidassa ei saada.
– Jos mielikuvitellaan, että sopu syntyisi tällä viikolla niin siinä tapauksessa helmikuun lopussa ei tulisi nollatiliä, Siira sanoo.
Stora Enso Veitsiluodon paperityöläisten varapääluottamusmies Mikko Alamommo sanoo, että kentällä toivotaan pikaista sopua, mutta ei hinnalla millä hyvänsä.Antti Ullakko / Yle
Lakko koskee kymmeniä tuhansia
Viikko sitten maanantaina alkaneen metsäteollisuuden lakon piirissä on ammattiliittojen mukaan yli 17 000 työntekijää. Lakko koskee Paperiliiton paperi- ja sellutyöläisiä sekä Teollisuusliiton mekaanisen metsäteollisuuden työntekijöitä ja ammattiliitto Prohon kuuluvia paperiteollisuuden toimihenkilöitä.
Aivan kaikki alan työntekijät eivät ole lakkoon taipuneet ja joillakin mekaanisen metsäteollisuuden alan tuotantolaitoksilla töitä on jatkettu liittoon kuulumattomien työntekijöiden voimin.
Metsäteollisuuden työriidassa on kyse muun muassa kiky-sopimuksen 24 lisätyötunnista, mutta työnantajaosapuolen (Metsäteollisuus) ja työntekijöiden näkemykset (Paperiliitto) työajasta ja palkankorotusten suuruudesta ovat myös olleet kaukana toisistaan.
Lue tästä, mistä ja miksi metsäteollisuudessa työtaistellaan:
Lakko näkyy myös metsissä, kun tehtaat eivät pyöri eikä puuta kulu. Maaseudun Tulevaisuuden mukaan Metsä Groupin korjuutyömaat ja kuljetukset on jo keskeytetty lakon vuoksi. Tavaravirtojen hiipuminen vaikuttaa myös esimerkiksi Kemin Ajoksen satamassa työskentelevien elämään: jos laivattavaa ei ole, ei ole töitäkään tarjolla.
Mahdolliset satamatyöläisten lomautukset tekisivät tilanteen Nousiaisten perheessä entistä tukalammaksi, sillä perheen isä työskentelee Ajoksen satamassa.
– Toivottavasti ei mennä siihen asti. En kyllä halua kuvitella, miten sitten käy. Miten maksetaan laskut ja lainat. Toivotaan että sovinto saadaan ennen sitä, Marjo Nousiainen huokaa.
Tämänhetkisten tietojen mukaan metsäteollisuuden lakon sovittelua jatketaan valtakunnansovittelijan johdolla torstaina 6.2.
Stora Enson Kemin tehtaan varapääluottamusmiehen Mikko Alamommon mukaan paperityöntekijät toivovat sopimuksen pikaista syntymistä, mutta ei hinnalla millä hyvänsä.
– Jokainen ymmärtää, että neuvottelut jatkuu niin kauan, kuin tulee vain sanelupolitiikkaa. Toivottavasti työnantajapuoli muuttaa vähän tyyliä ja päästään rakentamaan oikeasti sopimusta, Alamommo sanoo.
Onko myötätuntosi lakkoilevien teollisuustyöntekijöiden puolella? Mietityttääkö lakon hinta kansantaloudelle? Keskustele aiheesta huomiseen torstaihin kello 23 asti.
Suomalainen vaatekauppa maksaa 1 500 euron hyvityksen kahdelle romaniasiakkaalle, joita vartija seurasi. Lisäksi se kouluttaa henkilökuntaansa, jottei vastaavaa enää tapahtuisi, kertoo yhdenvertaisuusvaltuutettu.
Suuressa liikekeskuksessa toimiva vaatekauppa oli kutsunut vartiointiliikkeen seuraamaan romaniasiakkaita heidän asioidessaan kaupassa. Paikalla olleen myyjän mukaan liikkeellä oli ohjeistus seurata kaikkia romaniasiakkaita.
Vaateliikkeen johto kiistää ohjeistuksen, mutta ymmärtää asiakkaille aiheutetun loukkauksen. Se on yhdenvertaisuusvaltuutetun edistämässä sovinnossa sitoutunut kouluttamaan henkilökuntaansa ja maksamaan asiakkaille hyvityksen. Myös liikekeskus ottaa asian käsittelyyn.
Yhdenvertaisuusvaltuutettu haluaa korostaa syrjintälainsäädännön merkitystä romaneihin kohdistuvan syrjinnän kitkemiseksi ja syrjinnän uhrien perusoikeuksien toteuttamiseksi.
– Sovinto osoittaa, miten tärkeää on puuttua romaneihin kohdistuvaan syrjintään arkielämässä. Kyseinen vaateliike ja kauppakeskus ovat olleet yhteistyöhaluisia ja osoittaneet vastuunkantoa tilanteen ratkaisemiseksi, valtuutetun sijaisena toimiva toimistopäällikkö Rainer Hiltunen sanoo.
Diplomi-insinööri Julia Pietilä tutki väitöstutkimuksessaan Tampereen yliopistossa muun muassa alkoholin vaikutusta yöuneen.
Selvisi, että alkoholia nauttinut ihminen palautuu ihan yhtä huonosti oli nuori tai vanha. Humalainen uni virkistää siis iästä riippumatta yhtä vähän.
Aiemmin asiaa ei ole päästy tutkimaan, sillä aineistoa on ollut liian vähän.
Pietilä käytti väitöstutkimuksessaan Firstbeat Technologies Oy:n keräämää sykevälivaihteluun perustuvaa mittausaineistoa. Aineistoa oli yli 52 000 suomalaisesta työntekijästä, joilla oli ollut käytössä esimerkiksi älykello.
– Puettavilla mittalaitteilla kerätyt aineistot antavat uudenlaisen mahdollisuuden tutkia ja tehdä arkielämän havaintoja siitä, miten ihmiset käyttäytyvät, toteaa Pietilä tutkimustiedotteessaan.
Väitös tarkastetaan Tampereen yliopistossa 14. helmikuuta.
Britannia sanoo etsivänsä vaihtoehtoja kiinalaisyhtiö Huawein tuotteille.
– Tarvitsemme toisen 5g-tuotteiden toimittajan, jotta pystymme takamaan meille tärkeän 5g-verkon turvallisuuden, Britannian digitalisaatiosta vastaava ministeri Nicky Morgan sanoi keskiviikkona uutistoimisto Reutersin mukaan.
Morgan arvioi, että Britannia voi joutua kääntymään liittolaistensa puoleen, jotta korvaavia tuotteita toimittava yhtiö löytyisi.
Yhdysvallat on useaan otteeseen syyttänyt Huaweita verkkovakoilusta Kiinan valtion hyväksi. Yhtiö on kiistänyt väitteet.
Viime viikolla Britannia ilmoitti sallivansa Huawein toimittaa matkapuhelintekniikkaa maan 5g-verkkojen rakentamiseen. Britannian linjaus oli vastoin Yhdysvaltain tahtoa. Washington on toistuvasti vedonnut Naton jäsenmaihin, etteivät ne päästäisi Huaweita 5g-verkkkoihinsa.
Valmistuessaan 5g:n arvioidaan kymmenkertaistavan verkkoyhteyksien nopeudet. Tämä tarkoittaa, että esineitä ja palveluita pystytään yhdistämään verkkoon yhteiskunnan elintärkeillä sektoreilla entistä helpommin.
Itä-Turkissa lähellä Iranin rajaa on sattunut kaksi useita ihmishenkiä vaatinutta lumivyöryä. Tiistaina sattunut ensimmäinen lumivyöry hautasi alleen aura-auton ja minibussin Vanin maakunnassa.
Viisi ihmistä kuoli. Kahdeksan kulkuneuvoissa ollutta pelastui turmasta ja kateisiin jäi kaksi ihmistä.
Kadonneita etsimään lähetettiin noin 300 pelastustyöntekijää, mutta keskiviikkona kesken pelastustöiden alueelle syöksyi toinen lumivyöry, joka hautasi useita ihmisiä.
Turkin viranomaisten mukaan toinen lumivyöry vaati ainakin 33 ihmisen hengen. Lisäksi useita pelastustyöntekijöitä saattaa olla edelleen kateissa.
Lumen alta on pelastunut noin 30 ihmistä, ja heidät on viety sairaalahoitoon. Heidän tilastaan ei ole annettu tietoa.
Ensimmäisen vyöryn alle jääneen minibussin kuljettaja Bahattin Karagulle on kertonut uutistoimisto Anadolulle olleensa lumen alla 25 minuuttia ennen kuin sai rikottua ikkunan ja kaivauduttua lumen päälle. Apua hän hälytti läheisestä kylästä.
Lapsensa aliravituksi näännyttämisestä tuomitut vanhemmat on vapautettu kaikista syytteistä Ruotsissa. Hovioikeus otti tapauksessa täysin käräjäoikeuden tuomiosta poikkeavan kannan, ja katsoi ettei vanhempien ole todistettu aiheuttaneen pojalleen vakavan ruumiinvamman.
Ruotsissa jaettiin viime vuonna kahdessa erillisessä tapauksessa tuomiot vanhemmille, joiden katsottiin aiheuttaneen lapsilleen vakavan ruumiinvamman riittämättömän ravinnon vuoksi. Tapausten taustalla oli lapsille annettu väärin koostettu "vegaaniruoka".
Toisessa tapauksista Nackan käräjäoikeus tuomitsi yhden vanhemmista 14 kuukaudeksi vankilaan ja toisen yhdyskuntapalveluun ja valvontaan tämän alhaisen iän vuoksi. Vanhemmat valittivat tuomiosta hovioikeuteen, joka nyt on vapauttanut molemmat.
Svean hovioikeuden mielestä syyttäjä ei kyennyt todistamaan lapsen aliravitsemuksen ja kasvun pysähtymisen johtuneen vanhempien tarjoamasta ravinnosta. Oikeuden mukaan lapsi oli usein kieltäytynyt syömästä ja vanhemmat olivat hakeneet tähän apuakin.
Sekä lääkäri että sosiaalityöntekijä puuttuivat lapsen aliravitsemukseen.
Kun viranomaiset ilmoittivat ottavansa lapsen huostaan, karkasi äiti lapsensa kanssa ja piileskeli viranomaisilta lähes kaksi viikkoa. Hovioikeuden mukaan äiti ei kuitenkaan syyllistynyt rikokseen, sillä lasta ei ollut vielä ehditty sijoittaa.
Toinen samanlainen tapaus johti tuomioon Göteborgissa
Myös viime kesänä Göteborgin käräjäoikeudessa toiselle pariskunnalle vastaavanlaisessa tapauksessa annettu tuomio on tulossa hovioikeuskäsittelyyn. Vanhemmat tuomittiin käräjäoikeudessa vakavan ruumiinvamman tuottamisesta kolmeksi kuukaudeksi vankeuteen.
Göteborgilaisvanhemmat olivat ruokkineet tytärtään pääasiassa rintamaidolla, riisillä, perunalla, hedelmillä ja kasviksilla. Äiti väitti kuulusteluissa, että ihminen voisi elää pelkästään ilmalla.
Vegaaniruokavaliossa ei käytetä mitään eläinperäisiä raaka-aineita. Oikein koostetussa vegaaniruokavaliossa kuitenkin varmistetaan kaikkien tarvittavien ravintoaineiden saanti ruoasta.
Vegaaniliiton mukaan tasapainoiseen ruokavalioon kuuluu muun muassa viljavalmisteita, palkokasveja, kasviksia, marjoja, hedelmiä, sieniä, ravintorasvoja ja erilaisia maitotuotteita korvaavia kasviperäisiä vaihtoehtoja.
Liikenneturvallisuutta edistävä Liikenneturva pelkää liikenneonnettomuuksien määrän kääntyvän kasvuun tieliikennelain uudistuksen astuttua voimaan ensi kesäkuun alusta.
Liikenneturva perustelee kantaansa ajokieltoehtojen löysäämisellä, mikä johtaa ajonopeuksien nousuun ja heikentää nopeusrajoitusten noudattamista. Se taas lisää onnettomuusriskiä.
– Se johtaa suoraan henkilövahinko-onnettomuuksien kasvuun tai ainakin turvallisuuden paranemisen heikkenemiseeen. Kyllä sillä on suora vaikutus liikenneturvallisuuteen, sanoo tutkimuspäällikkö Juha Valtonen Liikenneturvasta.
Juha Valtonen arvioi liikenneturvallisuuden heikkenevän uuden lain voimaantulon myötä.Markku Pitkänen / Yle
Valtosen mukaan juuri pientä ylinopeutta säännöllisesti ajaville muutos vähentää pelotetta ajaa rajoitusten mukaan.
Sen sijaan poliisi ei näe uudistuksen aiheuttavan suurta muutosta liikenneturvallisuuteen.
– Ainoastaan pienemmät ylinopeudet poistuvat toistuvien rikkomusten laskennasta eli pienemmät ylinopeudet eivät heti vaikuta ajo-oikeuteen, jos niitä tulee useampi vuoden tai kahden vuoden aikana, sanoo poliisitarkastaja Konsta Arvelin poliisihallituksesta.
Ajokortti kuivumaan
Toistuva kärähtäminen esimerkiksi ylinopeudesta, punaisiin päin ajosta tai kännykän näpyttelystä ajaessa kartuttavat tekijänsä rikkomuslistaa poliisin muistikirjassa. Myös tutkanpaljastin ja vakavammat liikennerikokset kartuttavat tätä tiliä.
Jos rikkomuksia kertyy useita vuoden tai kahden aikana, määrää poliisi kuljettajan ajokieltoon, yleensä kuukauden tai muutaman määräajaksi.
Konsta Arvelin veikkaa ajokieltomäärien putoavan merkittävästi ensi kesän jälkeen.Markku Pitkänen / Yle
– Uusilla kuljettajilla (ajokortti alle 2 v.) kaksi rikkomusta vuoden aikana ja vanhoilla kuljettajilla kolme rikkomusta vuoden aikana johtavat määräaikaiseen ajokieltoon, Arvelin kertoo.
Tavalliselle autoilijalle pelko ajokortin menetyksestä on erittäin kova pelote.
– Yleensä kenellä kortti on kuivumassa niin tämä kyllä muistetaan ja sitä vältetään viimeiseen asti, Valtonen sanoo.
Laura Merikalla/Yle
Mutta uusi tieliikennelaki muuttaa ajokieltoehtoja. Ensi kesäkuusta lähtien rikkomustili alkaa karttua vasta nykyistä reippaamman ylinopeuden jälkeen. Nyt varoitustili lähtee täyttymään jo 7 kilometrin ylinopeudesta. Kesäkuusta lähtien varoitus napsahtaa hitailla teillä yli 10 kilometrin ylinopeudesta ja nopeilla teillä yli 15 kilometrin ylinopeudesta.
Ajokiellot romahtavat
Muutos tietää myös pudotusta ajokieltojen määriin. Viime vuonna ajokortteja oli kuivumassa 6 300.
– Sieltä voi hyvinkin lähteä esimerkiksi puolet ajokielloista pois, arvioi Valtonen
– Veikkaan että merkittävästi tulee laskemaan, sanoo Arvelin.
Laura Merikalla/Yle
Kesäkuun alusta lähtien ajokielto on paljon nykyistä epätodennäköisempi rangaistus. Autoilija voi ajaa hiukan vauhdikkaaammin ilman pelkoa ajokortin menetyksestä.
– Voisi sanoa karrikoidusti ja pikkaisen yleisöä ärsyttäen, että jos vaan lompakossa riittää maksukykyä, niin (toistuvista rikkomuksista) melkein selviää maksamalla, Arvelin heittää.
Keskustaan palaava Paavo Väyrynen voi saada puolueessa selvästi rivijäsentä isomman aseman. Väyrynen liittyy puolueeseen ruotsinkieliseen piiriin kuuluvan Maalahdenseudun Keskustan kautta.
Ruotsinkielisen piirin toiminnanjohtaja Peter Albäck kertoo, että Väyrysestä voi tulla piirin puheenjohtaja ja edustaja puoluehallitukseen.
– Moni meidän hallituksessa on ehdottanut, että Väyrynen voi ottaa puheenjohtajan paikan. Ja on aika luonnollista, että puheenjohtaja istuu puoluehallituksessa, Albäck sanoo.
Väyrysen paikka puoluehallituksessa on herättänyt vastustusta
Piirin henkilövalinnat tehdään ensi syksynä. Se tarkoittaa, että puoluehallituksessa Väyrynen voisi istua ensi vuonna. Albäckin mukaan Väyrysen paikka puoluehallituksessa on jo herättänyt vastustusta puolueen johdossa.
– Minutkin yritettiin kerran saada pois puoluehallituksesta käyttämällä naiskiintiötä. Meillä piti olla ehdolla mies ja nainen ja nainen valittiin. Mutta senkin voi kiertää. Voidaan tehdä herrasmies-sopimus, jonka mukaan varamies lähtee kaikkiin kokouksiin. Näin ei voida savustaa Paavoa ulos.
– Pääsääntöisesti mennään piirien esitysten mukaisesti, mutta meillä on sukupuolisäännökset, naisia ja miehiä pitää olla puoluehallituksessa vähintään 40 prosenttia, joten puoluevaltuusto joutuu joskus poikkeamaan esityksistä, Pirkkalainen sanoo lehden haastattelussa.
Kääntääkö Väyrynen keskustan kannatuksen nousuun?
Albäck on erittäin pettynyt keskustan johdon toimintaan.
– Olen ollut erittäin vihainen puolueen johdolle. He yrittävät koko ajan savustaa ulos niitä ihmisiä, joilla on ideoita ja mielipiteitä. Mitä sillä voitetaan? Nyt nähdään, että puolue on kuoleman partaalla.
Hän on vakuuttunut siitä, että Väyrynen kääntää keskustan kannatuksen nousuun.
– Olen aivan varma, että jo seuraava kannatusluku on pari prosenttiyksikköä ylempänä Paavon valinnan takia. Olen kuullut, että esimerkiksi Seinäjoelle on jo tullut useampi uusi jäsen, Albäck kertoo.
Ruotsinkielinen piiri ei ole väleissä puoluetoimiston kanssa
Keskustan ruotsinkielinen piiri on ollut jo pidempään napit vastakkain puolueen johdon kanssa.
– Meillä tuli riita puoluesihteeri Timo Laanisen kanssa, kun vuonna 2012 pyysimme Paavoa presidenttiehdokkaaksi. Puolueen liberaalit ajattelivat varmaan, että Olli Rehn olisi lähtenyt ehdokkaaksi. Pilasimme suunnitelman ja sen jälkeen olimme puoluetoimistolla vähän niin kuin tappolistalla, Albäck sanoo.
Väyrynen sai vuoden 2012 presidentinvaaleissa kolmanneksi eniten ääniä. Hyvän vaalituloksen on ajateltu kääntäneen keskustan silloisen nousuun.
Viime eduskuntavaaleissa piiri jopa kehotti boikotoimaan keskustaa. Puolue puolestaan on katkaissut piirin rahoituksen jo ennen sitä.
– Se johtuu nimenomaan siitä, että olemme kritisoineet Sipilän toimia, Albäck sanoo.
Puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen sanoo Ilta-Sanomien haastattelussa, että puoluetuen jäädyttäminen ei liity linjariitoihin.
Kyyjärvellä betonielementtitehtaalla työskentelevän Esmatullah Azimin perhe saa jäädä Suomeen. Yle kertoi neljä vuotta Suomessa asuneen perheen tilanteesta tiistaina julkaistussa jutussa.
Maahanmuuttovirasto myönsi turvapaikan koko Azimin perheelle eli isälle, äidille, lapsille ja isän siskolle kansainvälisen suojelun perusteella.
Perhe sai tiedon turvapaikasta tiistaina iltapäivällä, kun perhe kutsuttiin kuultavaksi Migrin Oulun toimistoon. Esmatullah Azimi kertoo puhelimessa, että perhettä pelotti kovasti mennä paikalle, koska aikaisemmat päätökset ovat tulleet kotiin kirjeitse.
Vaikka perheen asianajaja oli rohkaissut ja vakuuttanut kutsun tarkoittavan hyviä uutisia, Esmatullah Azimi oli hyvin huolissaan.
Azimi kuvailee, että turvapaikka oli niin suuri uutispommi, että hän reagoi siihen fyysisesti.
– Sydän hakkasi kovasti ja tuli huono olo. Vaimo haki minulle vettä.
Virkailijakin oli huolestunut ja kysynyt, että pitäisikö pitää tauko. Azimi ei ollut suostunut, vaan hän oli pyytänyt virkailijaa kertomaan päätöksen uudestaan.
Valitus tuotti tulosta
Azimin perhe sai ensimmäisen kielteisen päätöksen turvapaikkahakemukseensa kolme vuotta sitten. Perhe valitti hallinto-oikeuteen ja viime vuonna hallinto-oikeus palautti asian Maahanmuuttovirastoon.
Azimin perheeseen kuuluvat isän lisäksi äiti Viktorya, lapset Hikmat, 11, Husnia, 10, Husna, 7, ja Rhmat, 3, sekä Esmatullah Azimin 19-vuotias sisko. Migrin katsoi päätöksessäään, että perheeseen kohdistuu uhka Afganistanissa ja että perhe on asettunut Suomeen.
Vaikka Azimin perhe sai turvapaikan, perheenyhdistämisen tulorajaan liittyviä ongelmatilanteita muiden perheiden osalta se ei helpota. Sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) ilmoitti keskiviikkona Twitterissä pistäneensä virkamiehet töihin.
Esmatullah Azimilla on jo vuosia ollut työperäinen oleskelulupa, koska hänellä on vakituinen työpaikka. Työperäinen oleskelulupa peruttiin, koska myös Esmetullah sai turvapaikan.
Ehkä unettomuuskin helpottaa
Pelko perheen käännyttämisestä on ollut niin kova stressi, että Azimi on kärsinyt pitkään unettomuudesta. Viime yönäkään uni ei tullut. Pitkän ajomatkan Oulusta Kyyjärvelle jälkeen iloisista uutisista häkeltynyt perhe valvoi myöhään ja ihmetteli oleskelulupapapereitaan.
Azimi uskoo, että kun huojentavan uutisen vähitellen sisäistää, alkaa stressikin helpottaa.
– Eilen alkoi meidän perheemme elämä uudelleen. Se oli meidän uusi syntymäpäivämme.
Azimi on varma, että turvapaikka pelasti koko perheen hengen. Hän sanoo rukoilevansa, että myös hänen työkaveriensa perheet saisivat luvan jäädä Kyyjärvelle.
Azimin työpaikalla betonielementtitehdas Betsetillä nähtiin tehdaspäällikkö Jari Pohjosahon mukaan keskiviikkona iloisia kasvoja. Azimi on ensimmäinen turvapaikanhakija, joka tehtaalle palkattiin. Hän on myös ensimmäinen, joka on saanut myönteisen päätöksen turvapaikkahakemukseen.
– Hieno juttuhan tämä on. Varsinaiseen työhön päätös ei tietenkään vaikuta, mutta toki nyt Esmetin varaan voi ihan eri tavalla miettiä työtehtäviä tai koulutuksia, Pohjosaho sanoo.
Azimin perhe aikoo juhlistaa päätöstä vasta myöhemmin, sillä edessä on paperitöitä. Ensimmäiseksi perheenjäsenet rekisteröidään Suomen väestötietojärjestelmään. Sen jälkeen he saavat henkilötunnuksen, ja he voivat hakea Kela-kortteja.
Aiheesta voi keskustella torstaihin kello 23.00 saakka.
Lentokone on suistunut ulos kiitoradalta Turkin Istanbulissa. Turmassa koneen runko katkesi kolmeen osaan.
Loukkaantuneita on Istanbulin kuvernöörin Ali Yerlikayan mukaan ainakin 52. Turkin liikenneministerin Mehmet Cahit Turhan sanoo, etteiturma vaatinut kuolonuhreja.
Paikalla Sabiha Gökçen -lentokentällä on suuri määrä pelastushenkilökuntaa. Lentokenttä on suljettu toistaiseksi liikenteeltä.
Pegasus-lentoyhtiön kone vaurioitui turmassa pahasti.Muhammed Demir / AFO
Teollisuusliitto tiedottaa, että se on hyväksynyt uudet työehtosopimukset kahdeksalle sopimusalalleen. Sopimukset koskevat muun muassa maaseutualaa, metsäkonealaa ja media-alaa.
Neljästä maaseutualan ja yhdestä metsäkonealan sopimuksesta poistuvat sopimuksen sisään kirjatut kiky-tunnit. Tunnit poistuvat vaiheittain kolmen vuoden aikana. Palkankorotukset ovat puolestaan noin kolme prosenttia.
Vastapainoksi sopimuksiin sisältyy mahdollisuus teettää palkallista lisätyötä, johon pitää saada luottamusmiehen tai liittojen hyväksyntä.
Sopimus noudattaakin palkankorotusten yleistä linjaa. Teknologiateollisuus ja Teollisuusliitto sopivat kahden vuoden sopimuksessa yhteensä 3,3 prosentin palkankorotuksista.
Sopimuksilla voi olla merkitystä Kemianteollisuuden ja Teollisuusliiton sekä Paperiliiton ja Metsäteollisuuden välisiin neuvotteluihin, joissa väännetään kättä nimenomaan kiky-tunneista ja palkankorotuksista.
Työnantajien tulkinnan mukaan neuvoteltavissa sopimuksissa ei voida ottaa mallia Teknologiateollisuuden ja Teollisuusliiton välisestä sopimuksesta, koska siinä kiky-tunnit oli sovittu erillisellä lisäpöytäkirjalla, joka voitiin irtisanoa.
Nyt Teollisuusliiton ilmoituksen mukaan kiky-tunnit poistuvat neljästä sopimuksesta ja palkankorotukset ovat lähellä yleistä linjaa.
Tilanteeseen on saattanut vaikuttaa se, etteivät alojen työnantajia edustavat Maaseudun työnantajaliitto eikä Koneyrittäjät kuulu työnantajien keskusjärjestöihin.
Työntekijäliitot ovat syyttäneet varsinkin Elinkeinoelämän keskusliittoa (EK) koordinaatiosta kiky-tunneista ja palkankorotuksista sovittaessa.
Teollisuusliitto hyväksyi myös kolme media-alan uutta sopimusta. Niiden sisällöistä liitto kertoo myöhemmin, kun työnantajia edustava, Medialiitto on hyväksynyt sopimukset.
Media-alan sopimuksista kiky-tunnit ovat poistuneet jo aiemmin.
Maatalousalojen sopimusten piirissä on noin 30 000 työntekijää. Metsäkonealan sopimuksessa on noin 5 500 työntekijää. Media-alan sopimuksilla määritellään noin 13 000 työntekijän työehdot.
Hallituksen tänään esittelemä vanhempainvapaamalli jakaa mielipiteitä työmarkkinoilla. Kaikki osapuolet eivät ole tyytyväisiä uuteen malliin, jossa kummallekin vanhemmalle on noin 7 kuukauden kiintiö, josta voi luovuttaa toiselle kolme kuukautta.
Hallituksen esittelemä malli maksaisi toteutuessaan noin 100 miljoonaa euroa enemmän vuodessa kuin nykyinen järjestelmä. Uudistus astuu voimaan aikaisintaan vuonna 2021.
Korkeakoulutettujen työmarkkinakeskusjärjestön Akavan mukaan hallituksen malli lisää kustannuksia, mutta ei lisää työllisyyttä tai paranna tasa-arvoa.
– Olisin halunnut nähdä sellaisen uudistuksen, jolla olisi ollut selkeä vaikutus työllisyyteen, koska Suomessa on laajasti sitouduttu 75 prosentin työllisyysastetavoitteeseen. Uudistus ei myöskään merkittävästi lisää tasa-arvoa, joten kustannuksia lisäävää mallia ei kannattaisi toteuttaa, Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder sanoo.
Myös Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) työelämäasioista vastaava johtaja Ilkka Oksala huomauttaa, että perhevapaauudistus ei lisää tasa-arvoa tai paranna naisten työmarkkina-asemaa.
– Malli olisi hyvä, jos siitä poistettaisiin mahdollisuus siirtää vapaat toiselle puolisolle ja jos kotihoidon tukeen olisi voitu puuttua, Oksala kirjoittaa tviitissään.
Suomen Yrittäjien mukaan uudistus uhkaa nostaa työnantajien kustannuksia ja heikentää työllisyyttä.
Työmarkkina-asioiden päällikön Harri Hellsténin mukaan malli on kuitenkin yrittäjille niin hyvä, kuin EU-direktiivien ja hallitusohjelman vaatimusten pohjalta voi saada aikaan.
Sen sijaan Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön (SAK) pääekonomisti Ilkka Kaukoranta kiittelee uudistusta siitä, että isille kiintiöidyn osuuden pidentäminen parantaa tasa-arvoa.
– Yhdenvertaisuuden kannalta on hyvä, että vihdoin päästään eroon heteronormatiivisesta isyys- ja äitiysrahaterminologiasta, Kaukoranta tviittaa.
Toimihenkilöiden ammatillinen keskusjärjestö STTK pitää perhevapaajärjestelmän kokonaisuudistusta välttämättömänä.
STTK on pitkään tavoitellut 6+6+6-mallia, mutta johtaja Katarina Murto pitää maan hallituksen linjaamaa mallia lähtökohdiltaan kohtuullisena.
– Sen myötä STTK:n keskeiset tavoitteet, tasa-arvon edistäminen sekä joustavuuden ja yhdenvertaisuuden lisääminen, voivat toteutua, Murto sanoo.
Alokas Tommi Valtonen olisi mieluummin kotona kuin armeijassa. Hän suorittaa palvelustaan Karjalan prikaatissa Kouvolan Vekaranjärvellä.
– Ihan mielelläni tulin tänne, mutta nyt kun täällä on ollut, niin mieluummin olisin kotona, naurahtaa Puumalasta kotoisin oleva alokas.
Kouvolalainen Aatu Linnakallio kertoo olevansa armeijassa pakon edessä.Hän ei silti harkinnut muita vaihtoehtoja kuin varusmiespalvelukseen astumista.
– Ei ole muuten kotiin tulemista, jos ei tätä käy.
Taakse jäävä arki jännittää ja laskee intoa
Yleisen asevelvollisuuden kannatus on nuorten keskuudessa nousussa. Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) haastattelututkimuksen mukaan yli 80 prosenttia nuorista kannattaa nykyistä yleistä asevelvollisuutta. Vuotta aiemmin sitä kannatti alle 60 prosenttia nuorista.
MTS:n tutkimuksessa selviää myös, että nuorten maanpuolustustahto on kääntynyt jälleen kasvuun. Siitä huolimatta löytyy paljon heitä, jotka tulevat vain pakon edessä armeijaan.
– Tarkkoja lukuja vastentahtoisista en osaa sanoa, koska tutkimuksia en ole aiheesta nähnyt. Osa näistä vastentahtoisista intin aikana kuitenkin tykästyy armeijaan ja lähteekin sitten esimerkiksi johtajakoulutukseen, sanoo puheenjohtaja Topi Korpinen Varusmiesliitosta.
Vaikka maanpuolustusinto on kasvussa, löytyy vielä heitäkin, jotka tulevat pakon edessä armeijaan.Silva Nieminen / Yle
Intoa varusmiespalvelukseen laskevat usein arjen asiat, jotka jäävät kotiin armeijaan astuessa.
– Armeija on iso muutos ihmisen elämässä. Inttiin tulevaa voi jännittää, että täytyy olla puolesta vuodesta vuoteen pois työelämästä ja koulusta. Sitä kautta voi tulla vastentahtoinen fiilis, ettei tahtoisi poistua mukavuusalueeltaan, kertoo Korpinen.
Kouvolalaisen Aatu Linnakallion mielestä varusmiespalveluksen hyödyt ovat johtajakoulutuksessa, jonne mies ei kuitenkaan aio itse hakeutua.
– Enköhän mene ihan puolella vuodella, että pääsen jatkamaan elämää, tekemään töitä ja laittamaan autoja.
Varusmiespalveluksen muokkaamiseen Linnakalliolla ei ollut mielipidettä.
– Olen vain täällä ja teen, mitä muut käskevät. Se on ihan hyvä näin.
Haittojakin varusmiespalveluksella miehen mukaan on.
– Kyllähän tässä raha-asiat menevät ihan sekaisin. Tyttöystäväkin jäi kotiin. Eniten harmittaa se, kun koira on kotona, eikä sen kanssa pääse olemaan. Kyllä tämä sekoittaa elämän täysin, mutta ei sille voi mitään, Linnakallio kertoo.
Alokkaat harjoittelivat tällä viikolla ampumisasentoa Karjalan prikaatissa. Silva Nieminen / Yle
Harjoituspaikoille siirrytään ajoneuvoilla
Vastentahtoisuutta on pyritty parantamaan Puolustusvoimissa parhaillaan kokeilussa olevalla Koulutus2020-uudistuksella, jota kokeillaan muutamissa varuskunnissa muun muassa Porin prikaatissa ja Ilmasotakoulussa.
– Viihtyisyyttä on yritetty parantaa muun muassa siten, että harjoituksiin siirryttäisiin ajoneuvoilla eikä marssien. Tämä mahdollistaa sen, että harjoituksessa voi antaa kaikkensa ja jaksaa sen paremmin. Marssiharjoitukset ovat sitten erikseen, kuvailee puheenjohtaja Topi Korpinen Varusmiesliitosta.
Korpinen uskoo, että koko ikäluokkaa koskevat kutsunnat parantaisivat maanpuolustusintoa.
– Niiden kautta saataisiin mahdollisesti enemmän naisia hakemaan varusmiespalvelukseen. Näin palvelukseen tulisi enemmän motivoituneempia henkilöitä, Korpinen toteaa.
Anni Koivunen sai idean armeijaan lähtemisestä yläasteikäisenä. Lopulta hän päätyi sinne osittain näyttämisen halusta.
– Sanoin isälle, että haluaisin mennä kokeilemaan armeijaa. Isä sanoi, että armeija ei ole naisten paikka.
Vänrikki Koivunen työskentelee tällä hetkellä puolustusvoimissa, mutta aikoo hakea toiselle alalle keväällä.Silva Nieminen / Yle
Nyt nainen on töissä Puolustusvoimissa.
– Tällä hetkellä iskä on aika ylpeä tyttärestään, vänrikki Koivunen toteaa naurahtaen.
Yle kävi kysymässä Karjalan prikaatin varusmiehiltä Vekaranjärvellä, mitä he ajattelevat maanpuolustustahdosta. Lisäksi kysyimme, pitäisikö kutsuntojen koskea miehiä sekä naisia.
Anni Koivusen mielestä kutsuntojen ei tarvitse koskea koko ikäluokkaa, koska armeija ei sovi kaikille. Sen sijaan esimerkiksi koulussa annettavaa tietoa naisten vapaaehtoisesta palveluksesta pitäisi lisätä.
– Aika paljon sai itse selvitellä asioita. Naisille suunnattua tietoa ja markkinointia varusmiespalveluksesta pitäisi lisätä, Koivunen toivoo.
Alikersantti Siiri Lötjösen halu puolustaa maata
Viime vuoden heinäkuun alussa Siiri Lötjönen vaihtoi siviilivaatteet armeijan varustukseen. Alikersantti Lötjönen päätti mennä armeijaan osittain velvollisuudentunnosta.
– Mielestäni on velvollisuus puolustaa omaa maatani, savonlinnalainen Lötjönen toteaa.
Lisäksi hän uskoo työnsaannin helpottuvan tulevaisuudessa, kun armeija on käyty. Alikersantti Lötjönen on oppinut armeijassa ollessaan täsmällisyyttä, johtamistaitoja ja yhteishenkeä.
– Olen saanut täältä sellaisia kokemuksia, joita en mistään muualta saisi.
Lötjösen mielestä kutsunnat voisivat koskea koko ikäryhmää, niin miehiä kuin naisiakin.
– Olisi hyvä, että kutsunnat olisivat kaikille, koska näin naiset kiinnostuisivat paljon helpommin puolustuksesta ja naisten olisi helpompi tulla armeijaan, sanoo Lötjönen.
Alikersantti Lötjönen pääsee reserviin ensi juhannuksen alla.
Armeijaan astuminen jännittää monia. Taakse jäävä arkielämä töineen, kouluineen ja puolisoineen saattaa harmittaa, joka syö myös maanpuolustusintoa.Silva Nieminen / Yle
Vänrikki Koivusen ura puolustusvoimissa loppuu
Vänrikki Anni Koivusen uran loppu puolustusvoimissa häämöttää jo lähitulevaisuudessa. Nainen aikoo hakea opiskelemaan muuta alaa keväällä, mutta hänen mukaansa Puolustusvoimissa työskentelemisestä on hyötyä alalla kuin alalla.
– Olen oppinut todella käytännöllisiä taitoja. Osaan olla joukon edessä, antaa ja vastaanottaa selkeitä ohjeita, suunnitella sekä reagoida nopeasti, ynnää Koivunen armeijatyön antia.
Koivunen kehottaa naisia rohkeasti kokeilemaan armeijaa.
– Aina kannattaa lähteä kokeilemaan. Täällä on se henki, ettei kaveria jätetä. Yhteishenki on hyvä. Naisilla on kuitenkin olemassa vaihtoehto, että he voivat jättää armeijan kesken ilman mitään sitoumuksia, Koivunen kannustaa.
Varusmiespalveluksen alettua naisella on oikeus 45 päivän ajan ilmoittaa, ettei aio jatkaa palvelusta.
Myös alokas Tommi Valtosen mukaan kutsunnat voisivat koskea naisia.
– Ne voisi avata myös naisille, mutta siitä eteenpäin naisille ei pitäisi olla muuta pakollista. Kutsuntoihin he voisivat tulla sen takia, että tietäisivät tästä mahdollisuudesta enemmän, Valtonen sanoo.
Aatu Linnakallio pitäisi kutsunnat ennallaan. Hänen mielestään on hyvä, että naiset voivat astua palvelukseen vapaaehtoisina.
Veteliläisen Vuokko Lahden ura ikäihmisten perhehoitajana alkoi katastrofilla. Elettiin heinäkuuta 2017. Lahti oli toteuttamassa pitkäaikaista unelmaansa hoitaa oma isoäitinsä tämän viimeisinä elinvuosina.
Mummu oli muuttanut perheen luokse pari viikkoa aiemmin ja Lahti oli irtisanonut itsensä vakituisesta toimittajan työstä ryhtyäkseen vanhusten perhehoitajaksi.
Sitten syttyi tulipalo, joka tuhosi kodin ja työpaikan. Jäljelle jäivät hirsikehikko, vesikatto, mies, mummo ja viisi lasta. Kaaoksen keskellä perhe muutti mummun kanssa vuodeksi evakkoon.
– Se oli kipeä asia. Vieläkin käsivarret nousevat kananlihalle, kun muistaa miltä se tuntui.
Tragedialla oli käänteinen, hyvä puoli. 100-vuotias kotitalo rakennettiin uudelleen vielä paremmin perhehoitoon sopivaksi. Mummun hoitaminen vei ajatuksia muualle ja auttoi selviämään tulipalosta.
Vuokko Lahdelle oman mummun hoitaminen oli äärimmäisen tärkeää. Kalle Niskala / Yle
Vuokko Lahden perustama Vuokkola on yksi Suomen noin 300:sta ikäihmisten perhekodista. Perhekoti sopii vanhuksille, jotka eivät enää pärjää yksin kotonaan mutta eivät tarvitse vielä laitoshoitoa. Perhekoti sopii, jos ikäihminen pystyy vielä itse syömään, liikkumaan ja pärjäämään yön yli.
89-vuotiaat Hillevi Uusimäki ja Reino Saari tulivat Vuokkolaan viime kesänä. Takana oli kuntoutumisjakso Iltaruskon jaksohoito-osasto Kuntolassa. Molemmat ovat tyytyväisiä.
– Täällä on ihan kuin kotona. On turvallista ja ihanaa. On kissoja ja kesällä kukkoja ja kanoja. Tykkään, kun olen itse maaseudulta kotoisin, Uusimäki toteaa.
Ikäihmisten perhehoitajan työ vaatii sitoutumista, koko perheen tukea ja maalaisjärkeä. Kodin on oltava turvallinen ja esteetön.Kalle Niskala / Yle
Ikäihmisten perhehoitokodin pitää olla turvallinen ja esteetön. Vuokkolassa Hillevi-mummolla ja Reino-papalla on omat huoneet. Viikonloppuna kolmaskin kamari oli käytössä, kun Vuokkolassa oli väliaikaisessa hoidossa "intervallimummo". Nyt kamariin on muuttanut uusi vakituinen asukas. Perhehoidossa on myös mahdollista, että kaksi vanhusta jakaa huoneen.
Vuokko Lahti touhuaa tapansa mukaan keittiössä. Ikkunasta aukeaa näkymä Perhonjokilaaksoon. Tuli palaa takassa, liedellä kiehuu nakkikeitto. Välillä pitää huolehtia, ettei kuuro ja lämpimästä pitävä kissa hyppää takkaan.
– Arki rytmittyy ruoanlaiton, syömisen, päiväkahvin, lääkkeiden annon ja kaiken sellaisen ympärille. Vanhusten ikä on korkea, joten he huilaavat aika paljon. Sitten on lasten pyörittämä show, joka pyörii ympärillä. Ei tässä ehdi paljon ylimääräisiä sirkushuveja. Me vain olemme, Lahti kertoo hymyillen.
Ovatko pohjalaiset liian ylpeitä asumaan toisten nurkissa?
Perhehoitoliiton mukaan ikäihmisten asuminen perheissä on lisääntynyt kymmenen viime vuoden aikana. Silti alueelliset erot ovat suuret.
Esimerkiksi Pirkanmaalla, Pohjois-Pohjanmaalla ja Keski-Suomessa on lähes 30 perhekotia, kun taas etelän suurissa kaupungeissa, Lapissa ja muissa pohjalaismaakunnissa niitä on vain kourallinen.
Kehityspäällikkö Maria Kuukkanen Perhehoitoliitosta uskoo, että avain perhehoidon onnistumiseen on oikea ajoitus. Valmennettu perhehoitaja ei voi jättäytyä pois esimerkiksi kodin ulkopuolisesta työstä, jos perhehoitoon tulevia ikäihmisiä joutuu odottamaan liian kauan. Sen vuoksi on tärkeää, että palveluohjaajat tietävät, mitä perhehoito on ja kenelle se sopisi. Myös ikäihmisen ja hänen läheisensä tutustumiskäynnistä perhekotiin on ollut hyötyä.
Laura Merikalla/Yle
Vuokko Lahti on seurannut maakuntien välisiä eroja aitiopaikalta. Hänen mummunsa oli kotoisin Kyyjärveltä Keski-Suomesta, nykyiset huollettavat ovat Kaustiselta ja Vetelistä Keski-Pohjanmaalta.
– Keski-Suomessa on perhekodeilla on pitkät perinteet. Esimerkiksi perusturvaliikelaitos Saarikan viranhaltijoilla on tuntosarvet, kenelle perhehoito sopii ja ketkä sopivat perhehoitajiksi. Siellä ikäihmisiä löytyy ja perhehoitajia on.
Keski-Pohjanmaalla ikäihmisten perhehoito on vielä uutta. Olisiko yksi syy kansanluonteessa?
– Keskisuomalaiset taisivat sanoa, että jos te pohjalaiset olette jotenkin jäyhempiä ettekä rokene mennä toisten kotiin. Ehkä se on niin. Täällä tarvittaisiin rohkeaa ja uudenlaista asennetta, Lahti uskoo.
Vuokkolassa on neljä kissaa ja yksi koira. Kuvassa myös esikoulua käyvä Vertti Lahti.Kalle Niskala / Yle
Perhehoitaja saa yhden vanhuksen hoitamisesta kuukausittain vähintään 800 euron hoitopalkkion ja 420 euron kulukorvauksen. Kunnat ja sote-yhtymät voivat kuitenkin harkintansa mukaan maksaa enemmän. Viime vuonna hoitopalkkio oli enimmillään 1650 euroa (Keusote) ja kulukorvaus 740 euroa (Siunsote). Lomaa perhehoitajalle kertyy vähintään 2 päivää kuukaudessa.
– Jos perhehoitoon halutaan panostaa, kuntayhtymä laittaa sinne lisää liksaa ja lisää vapaita. Silloin perhehoitajia voi löytyä paremmin. Jos mennään lakisääteisellä minimillä, heitä ei löydykään. Molemmat kuntayhtymät, jonka kanssa minulla on ollut sopimus, ovat maksaneet yli lakisääteisen. Keski-Suomessa palkkiot ovat isommat ja myös vapaita kertyy enemmän, Lahti kertoo.
Esimerkkejä jatkuvan perhehoidon palkkioista ja kulukorvauksista (Perhehoitoliitto 2019)
*Keski-Suomessa on käytössä kokemus- ja koulutuslisä 1.2% jatkuvassa ja 0.5 lyhytaikaisessa perhehoidossa
Lahden mukaan moni kuntavaltuutettu on huolissaan vanhustenhuollosta ja kasvavista sote-menoista, mutta silti niihin ei pystytä tai osata vaikuttaa. Hänelle oman perheen ja muutaman vanhuksen hoito on tapa parantaa maailmaa.Kalle Niskala / Yle
Lapset saivat nähdä kuoleman
Vuokko Lahden mummu kuoli kotona asuttuaan lapsenlapsensa luona kaksi vuotta. Hänen lisäkseen Lahden perhe on menettänyt vielä kaksi perhehoidossa ollutta vanhusta.
– Kuolemaan ei ikinä totu, mutta se on meidän kaikkien kohtalo joskus. Läheisen menettämisen on helpompi ymmärtää, kun näkee, että ihminen on vanha, on parantumattomia sairauksia ja vanhus toivoo itsekin pääsevänsä pois. Silloin kuolema on armahtaja ja kiitollisuuden paikka.
Lahti pitää tärkeänä myös sitä, että omat lapset saivat nähdä vainajan.
– Mummu eli pitkän hyvän elämän ja kuolema oli hyvien loppukuukausien luonnollinen ja pakollinen päättyminen.
Lahden mukaan moni pitää vanhusten kotona hoitamista suurena uhrauksena. Hän on eri mieltä.
– Olemme saaneet valtavasti elämyksiä, iloisia yhdessäolonhetkiä, uusia ihmisiä, bonussukulaisia. On aivan ainutlaatuista, että lapseni saavat viettää vuorokaudet läpeensä yhdeksänkymppisten kanssa. Moni ei voi tarjota lapsilleen sellaista elämystä. Minusta se on rikkautta.
Aiheesta voi keskustella keskiviikkoon kello 23.00:een asti.
Paikalliset vastustivat rajoitusta muun muassa luontoarvoihin vedoten. Asiasta jätettiin kolme muistutusta. Niissä toivottiin Kukuljärven palauttamista yhteiseen käyttöön. Paikalliset ovat huolissaan myös kalanistutusten vaikutuksesta vedenlaatuun.
”Päätös oli odotettavissa”
Fishventures Oy:n yrittäjä Niko Lehtola kertoo odottaneensa elyltä myönteistä päätöstä.
– Olemme toimineet aikaisempien lupaehtojen mukaisesti eikä mikään ole muuttunut, joten päätös oli odotettavissa, Lehtola kertoo.
Kukuljärvi on ollut vuodesta 2015 lähtien niin sanottu erityiskalastusalue, jossa jokamiehenoikeuksiin perustuva kalastaminen on kielletty.
Kalastaminen on ollut sallittua Fishventuresin myymillä luvilla. Niitä on yrittäjän mukaan myyty kaikille halukkaille ympäri vuoden. Yritys on istuttanut järveen vuosittain noin 800–1000 kiloa onkikokoista kirjolohta.
Yritys on Kukuljärvellä vuokralaisena, ja järveä vuokraa Ahlström-Munksjö. Ennen Fishventuresia järveä vuokrasi kalastusseura Ruotsinpyhtään kalaveikot.
Yrittäjä Niko Lehtola pitää mahdollisena, että kalastusoikeuksien rajoittamisesta tulee valitus.Pyry Sarkiola / Yle
Ely: Kalastamaan pääsee lupamyynnin kautta
Varsinais-Suomen ely-keskus perusteli päätöstään muun muassa kalavesien hoidon tuloksellisuudella ja kalaistutusten kaupallisella hyödyntämisellä.
Kalastuslain mukaan ely-keskus voi rajoittaa onkimista, pilkkimistä tai viehekalastusta, jos se on esimerkiksi kaupallisten kalaistutusten takia tarpeellista.
Ely totesi myös, ettei kalastus Kukuljärvellä lopu, vaan kalastamaan pääsee lupamyynnin kautta. Alueella voi edelleen ulkoilla, ja kalastajille löytyy myös muita kalapaikkoja.
Päätöstä varten pyydettiin lausunnot myös Suomen vapaa-ajan kalastajien keskusjärjestöltä ja Kymen kalatalousalueelta.
Keskusjärjestö suhtautui kalastusoikeuksien rajoittamiseen myönteisesti. Se ei ollut kuullut, että kalastusrajoitus olisi haitannut vapaa-ajan kalastusta.
Lausunnon mukaan Kukuljärvi on myös tuonut lisäarvoa keskusjärjestön ylläpitämälle kalastusohjaustyölle. Nuoret ovat päässeet kokemaan hienoja saaliselämyksiä, ja yritys on suhtautunut nuorisotoimintaan myönteisesti. Myönteisyys on näkynyt esimerkiksi kalastuslupien maltillisena hinnoitteluna.
Myöskään Kymen kalatalousalue ei vastustanut kieltoa.
Kymijokilaakson kylien kyläyhdistys, Ruotsinpyhtään Kalaveikoilta ja yksityishenkilö jättivät ely-keskukseen muistutuksen Kukuljärven kalastusoikeuksista.Pyry Sarkiola / Yle
”Sen mukaan eletään, että homma jatkuu entisellään”
Kalastuskielto Kukuljärvellä on voimassa heti.
– Tämä antaa mahdollisuuden jatkaa kalastusmatkailuyrityksen nykyistä toimintaa ilman mahdollisia pitkiäkin katkoja, johtava kalatalousasiantuntija Mikko Koivurinta Varsinais-Suomen ely-keskuksesta sanoo.
Kielto on voimassa vuoden 2024 loppuun asti eli yhtä pitkään kuin Fishventuresin vuokrasopimus järven kalastusoikeudesta.
Päätökseen voi hakea muutosta valittamalla Helsingin hallinto-oikeuteen.
Fishventuresin yrittäjä Niko Lehtola pitää mahdollisena, että valitus olisi tulossa.
– Sen mukaan kuitenkin eletään, että homma jatkuu entisellään, ja aletaan suunnitella tulevaa.
Kalastuskiellosta Ylen aiemmassa jutussa puhunut Kymijokilaakson kylien kyläyhdistys ei halunnut keskiviikkona kommentoida ely-keskuksen päätöstä.
Ely-keskuksessa on käsittelyssä myös toinen Kukuljärveen liittyvä hakemus, jossa haetaan lupaa istuttaa järveen siikaa ja lohta. Sitä käsitellään elyssä lähiviikkoina.
Voit keskustella aiheesta torstaihin 6. helmikuuta kello 23.00 asti.
Opiskelijat kärsivät aiempaa enemmän hampaiden kulumisesta ja stressin aiheuttamista purentaongelmista.
Vuonna 2019 Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) hammaslääkärit tekivät noin 25 000 hammaskariekseen ja 10 000 muihin hampaiden kovakudossairauksiin liittyvää diagnoosia.
YTHS:n johtajahammaslääkärin Anne Komulaisen mukaan hampaiden kuluminen johtuu muun muassa happamien juomien ja ruokien nauttimisesta sekä napostelusta. Hampaiden voimakas narskuttelu ja yhteen pureminen pahentaa kulumista.
– Jos tähän ei puututa, lyhyessä ajassa hampaisiin voi tulla vaikeasti korjattavia vaurioita, Komulainen sanoo.
Pinja Rantama opiskelee hammaslääkäriksi Helsingin yliopistossa. Rantaman mukaan ala on hyvin stressaava.Sasha Silvala / YLE
"Jatkuvaa jomottavaa kipua"
24-vuotias Pinja Rantama opiskelee Helsingin yliopistossa hammaslääkäriksi. Hän on kärsinyt jo useamman vuoden ajan stressiperäisistä purentaongelmista.
– Puren hampaita tiukasti yhteen ja narskuttelen niin, että purentalihakset ovat koko ajan todella arat. Niissä tuntuu jatkuvaa jomottavaa kipua, Rantama kertoo.
Hampaiden pureminen yhteen aiheuttaa päänsärkyä ja niskan alueen jumeja. Pahimmillaan Rantama on joutunut ottamaan useamman tulehduskipulääkkeen päivässä.
– Tämä on meidän koulussa aika yleinen ongelma. Ala on stressaava, koska lyhyessä ajassa pitää oppia todella paljon asioita.
Hammaskaries on yleisin lääkärin tekemä diagnoosi YTHS:llä.Sasha Silvala / YLE
Purentakisko voi auttaa
Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) sosiaalipolitiikan asiantuntija Touko Niinimäki kertoo, että opiskelijoita askarruttavat etenkin toimeentulo ja sosiaaliset suhteet.
– Opiskelijat ovat huolissaan siitä, miten he tulevat toimeen opintojen aikana. Toinen iso teema on yksinäisyys, joka aiheuttaa pahoinvointia ja nakertaa itseluottamusta.
Rantama on pyrkinyt vähentämään stressiä urheilun ja vapaa-ajan harrastusten avulla. Erityisesti kuntosalilla käyminen ja suun lihasten venyttely ovat auttaneet lievittämään oireita.
Vuosi sitten Rantamalle tehtiin purentakisko, joka laitetaan yöksi suuhun. Kiskon tarkoitus on suojata hampaita narskuttelulta ja rentouttaa puremalihaksia.
– Kiskosta ja venyttelystä on ollut apua, ja kovat kivut ovat vähentyneet. Jo se helpottaa, että tietää, mitä asialle voi tehdä.
Viime vuonna YTHS:ssä tehtiin noin 900 purentakiskoa. Yksityislääkärin vastaanotolla purentakisko maksaa noin 500–700 euroa. YTHS:n kautta hankittuna kisko maksaa opiskelijalle noin 300–400 euroa.
Vuosi sitten Rantama sai purentakiskon, joka on auttanut lievittämään oireita. Sasha Silvala / YLE
Nuuskan käyttö kasvussa
Niska- ja hartiaseudun lihasten sekä puremalihasten venyttely ja rentoutus ovat ensisijaisia hoitokeinoja stressistä johtuviin purennan häiriöihin. Hyvä ergonomia ja liiallisen istumisen välttäminen auttavat ehkäisemään hampaiden kulumista.
– Hyvä ryhti on tärkeää purentalihasten rentouttamisessa. Mobiililaitteiden käyttö ei helpota tilannetta, johtajahammaslääkäri Anne Komulainen sanoo.
Komulaisen mukaan purentavaivojen oireet vaihtelevat eri ikäkausina. Ne voivat hävitä itsestään, kun elämäntilanne muuttuu.
– Yhteys opiskeluun, työelämään ja stressiin on kuitenkin olemassa, Komulainen sanoo.
Hammaskaries on edelleen kaikista yleisin lääkärin tekemä diagnoosi YTHS:llä. Säätiön vuosiraportissa todetaan myös, että opiskelijat tupakoivat aiempaa vähemmän.
1900-luvun puoliväliin saakka painovoimainen ilmanvaihto oli suomalaisrakennusten tavallisin ilmanvaihtojärjestelmä. 1970-luvulla yleistynyt koneellinen ilmanvaihto syrjäytti kuitenkin nopeasti vanhan ulkoilman ja sisäilman välisiin paine-eroihin ja perustuvan tekniikan.
Oulussa pari vuotta sitten käynnistetty ainutlaatuinen rakennuskokeilu törmäsi heti isoon ongelmaan. Perinteisellä ilmanvaihdolla toimivalle asuinkerrostalolle ei löytynyt suunnittelijaa. Rakennuttajayhtiö TA-Yhtiöt etsi sellaista pitkään ennen kuin Helsingistä löytyi suunnittelija, joka uskaltautui mukaan kokeiluun.
Oulussa kaksi kokeilukerrostaloa valmistuvat tämän vuoden lokakuussa. Myös Helsingissä eri rakennuttaja aloittaa ensi vuonna vastaavan kokeilun (Helsingin Sanomat).
TA-yhtiöiden projektipäällikkö Jouko Knuutisen mukaan yksi syy Oulun kokeiluun oli halu kokeilla, miten vanhan ajan ilmanvaihto toimii nykyajan taloissa. Myös koneellisen ilmanvaihdon ongelmat olivat tulleet pitkän linjan rakentajalle tutuksi.
– Koneellisen ilmastoinnin tasapainoa on hirmuisen vaikea löytää. Se voi mennä pieleen monesta syystä, esimerkiksi jos korvausilmaventtiili teipataan umpeen tai ilmasuodatinta ei vaihdeta juuri samanlaiseen suodattimeen. Myös ilmanvaihtokone voi rikkoontua yllättäen.
Knuutisen mukaan painovoimainen ilmanvaihto on omalla tavallaan varmatoimisempi. Vaikka sähköt katkeaisivat, ilmanvaihto toimii kuitenkin. Painovoimainen ilmanvaihto ei kuluta sähköä, mutta vaatii kuitenkin vuosittaisen nuohouksen.
Vanhaa ideaa ei voi kopioida sellaisenaan
Nykyään käytetyn koneellisen ilmanvaihdon hyvä puoli on, että se on sääolosuhteista riippumaton.
Suomessa on käytössä kolmenlaisia ilmanvaihtojärjestelmiä.Yle
Tallinnan teknillisen yliopiston professori, arkkitehti Kimmo Lylykangas näkee painovoimaisen ilmanvaihdon nykyiset pullonkaulat, kuten eri vuodenaikojen aiheuttamat ilmavirtausvaihtelut, enemmän osaamishaasteena.
– Kun kehitymme auringon ja tuulen hyödyntämisessä, niin ilma saadaan kyllä liikkumaan niiden voimalla hallitusti, sanoo Lylykangas.
Kokeilutaloissa tuloilma tulee tuloilmaikkunan kautta ja poistoilma puolestaan menee erityisten poistoilmahormien kautta. Kesällä ilmanpoistoa parannetaan lämmittämällä hormeja sähköisesti omilla aurinkokennoilla.
Painovoimaisella ilmanvaihdolla toteutetussa talossa tuloilma lämmitetään ennen sisääntuloa.Juha Hintsala / Yle
Oulun kokeilun kokeilua Lylykangas pitää erittäin kiinnostavana.
– Kannatan rakentamisen moniarvoisuutta ja on huonoa, jos kaikki ratkaisut tulevat samasta muotista. Tällaista luonnon voimiin tukeutuvaa ratkaisumallia kannattaa ehdottomasti kehitellä eteenpäin ilmanvaihdossa ja suunnittelussa, kertoo Kimmo Lylykangas.
Rakennusperinteestä tuttuja ja toimiviksi koettuja painovoimaisen ilmanvaihdon ratkaisuja ei voi Lylykankaan mukaan kuitenkaan kopioida suoraan uusiin rakennuksiin ilman huolellista suunnittelua.
Asunnot ja asuminen ovat nykyään erilaisia kuin vuosikymmeniä sitten, jolloin painovoimainen ilmanvaihto oli hallitseva ratkaisu asuinrakennuksissa. Tuohon aikaan märkätiloja ei ollut nykyiseen tapaan, eikä niitä käytetty yhtä paljon, taloissa oli tulisijat ja eristys oli huonompi.
Rakennuslupa oli tiukassa
Uuden painovoimaisen asuinrakennuksen ensimmäinen rakennuslupahakemus ei mennyt läpi. Vuotta myöhemmin keväällä 2019 lupa myönnettiin ehdollisena. Ehtona oli, että kohteelle tehdään kaksi ulkopuolista tarkastusta.
Oulun rakennusvalvonnan johtaja Pekka Seppälä sanoo, että rakennusluvan hyväksymisen perusteena olivat hyvät selvitykset rakennusten turvallisuudesta ja terveellisyydestä.
– Meillä oli motiivina, että kokeillaan uutta ja kehitetään alaa. Jos tämä luo ilmanvaihtoon uuden ei-koneelliseen ratkaisun, niin sehän on vaan positiivista, Seppälä sanoo.
Jos ilmanvaihto ei toimi niin kuin pitää, on rakennuttaja velvollinen järjestämään asuinkerrostaloon toimivan ratkaisun.
Rakenteilla olevan koetalon huonekohtaiset ilmanvaihtoputket.Juha Hintsala / Yle
Suurimmat haasteet ovat painovoimaisen ilmanvaihdon riittävyys vuoden eri aikoina. Myös kosteudenhallintaa tullaan seuraamaan.
– Äänet ovat myös yksi ongelma. Vaikka ilmanvaihtojärjestelmä on itsessään äänetön, ulkoilman äänet voivat kantautua sisälle. Esimerkiksi liikenteen melusta voi muodostua ongelma vilkkailla paikoilla, sanoo Seppälä.
Muuttaisitko sinä uuteen painovoimaisella ilmanvaihdolla varustettuun kerrostaloon? Voit keskustella aiheesta kello 23:een saakka!
