Disneyn tämän vuosikymmenen suosikkielokuva Frozenin jatko-osa on julkaistu. Frozen2:sta odotetaan sekä menestystä että puheenaihetta.

Frozenin prinsessat, tarina ja tunnussävelmä "Let it go" ovat tuttuja lapsiperheissä.

Frozen-elokuva on herättänyt myös keskustelua esimerkiksi siksi, että se rikkoo perinteistä satujen prinsessa – prinssi -asetelmaa.

Elokuvan tekee poikkeukselliseksi se, että Frozenin päähenkilö-Elsalla ei ole elokuvan lopussa poikaystävää, kuten prinsessoilla yleensä.

Teatteri-ilmaisun ohjaaja, käsikirjoittaja, kouluttaja ja äiti Anni-Veera Aitolehti pitää Frozenin asetelmaa mielenkiintoisena.

– Elokuvassa on monia mielenkiintoisia ajatuksia. Esimerkiksi se, että sisarrakkaus on se suuri rakkaus, joka voittaa. On myös hienoa, että Elsa voi olla merkittävä henkilö ja itsenäinen toimija ilman, että hänellä on suhde mieheen, sanoo feministiksikin tunnustautuva Aitolehti.

Kuka tahansa voi olla prinsessa

Aitolehti on kolmen lapsen äitinä hyvin perillä niin vanhoista kuin uudemmistakin Disney-elokuvista. Vaikka hänen ensimmäinen elokuvakokemuksensa oli seikkailua eikä prinsessoita, ensimmäinen prinsessaelokuva, Tuhkimo, teki pieneen tyttöön suuren vaikutuksen.

– Olihan se ihana ajatus, että kenestä tahansa voi tulla prinsessa.

Aitolehti on ilahtunut, että Disney on muokannut prinsessoja omaa tahtoa omaaviksi.

Hänen oma suosikkinsa Disneyn prinsessa-elokuvista on Urhea, joka kertoo skotlantilaisesta prinsessa Meridasta.

Poikatyttömäinen Merida rakastaa metsässä ratsastamista ja jousella ampumista, vaikka kuningataräiti yrittää kasvattaa tyttärestään hienostunutta prinsessaa.

– Mielestäni on hienoa, että lapsille löytyy elokuvistakin esikuvia naisista, jotka ovat vahvoja, omapäisiä ja tekevät asioita vähän eri lailla, myös psykodraamaohjaajana työskentelevä Aitolehti kertoo.

Persoonallisia prinsessoja

Frozenin jatko-osa tulee varmasti ilahduttamaan heitä, joiden mielestä Disneyn prinsessat ovat vain tylliunelmiin pukeutuneita tyhjiä kuoria. EsimerkiksiTime-lehti hehkuttaa jo verkkoartikkelinsa otsikossa Elsan käyttävän housuja.

Se, ettei Elsa päätynyt ensimmäisessä elokuvassa prinssin kainaloon, on saanut monet toivomaan olisiko Elsa ensimmäinen homoseksuaali prinsessa? Heti kun tieto jatko-osasta julkistettiin, alkoi sosiaalisessa mediassa levitä toive Elsan tyttöystävästä,#GiveElsaAGirlfriend

Toimittajan kysymykseen tulevaisuuden toiveprinsessasta Aitolehti pyysi kommentteja Feministisen puolueen tukiryhmässä Facebookissa. Osa vastanneista toivoi, että perinteiset käsitykset seksuaalisuudesta uskallettaisiin haastaa.

– Ryhmässä toivottiin esimerkiksi prinssiä, joka tykkää pukeutua prinsessaksi. Pohdittiin, että voisiko prinsessaus kuvata jotain muuta kuin sukupuolta.

Kuinka hyvin sinä tunnet Disney-prinsessat?

Lumikki, Tuhkimo, Aurora, Ariel, Belle, Jasmine, Pocahontas, Mulan, Tiana, Tähkäpää, Merida, Vaiana, Elsa ja Anna ovat hurmanneet tarinoillaan niin lapset kuin aikuisetkin.

Testaa, kuinka hyvin muistat prinsessojen ratkaisut kiperissä tilanteissa!

Kysymykset saattavat sisältää juonipaljastuksia.

So no one told you life was gonna be this way. Noilla sanoilla alkava kappale on syöpynyt syvälle miljoonien entisten nuorten takaraivoon. Ja biisiin yhdistyvät automaattisesti suihkulähteellä ilakoivat Rachel, Monica, Phoebe, Joey, Ross ja Chandler.

Frendit-sarjan legendaarisen tunnusbiisin luoja on nyt poissa. Grammy-voittaja Allee Willis kuoli sydänkohtaukseen jouluaattona 72-vuotiaana.

Willis sävelsi Frendien I'll Be There for You -tunnarin yhdessä Rembrandts-yhtyeen kanssa, joka myös esittää kappaleen. Vuosien varrella Willis teki myös lukuisia muita hittejä, kuten Earth, Wind & Fire -yhtyeen Septemberin ja Boogie Wonderlandin.

Hän voitti urallaan kaksi Grammy-palkintoa. Toinen tuli Beverly Hills kyttä -elokuvan musiikista ja toinen Häivähdys purppuraa -musikaalista.

Willisin kynästä on kotoisin myös Pointer Sistersin biisi Neutron Dance sekä Pet Shop Boysin ja Dusty Springfieldin kappale What Have I Done to Deserve This.

Willisin kumppani Prudence Fenton kunnioitti rakkaansa poismenoa Instagramissa julkaisemalla tästä kuvan saatesanoilla: Rest in Boogie Wonderland.

Lue myös:

Frendien näyttelijät yhteen ensimmäistä kertaa sarjan päättymisen jälkeen

Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin presidentinvaalikampanja avasi jouluaattona verkkosivuston, jossa annetaan ohjeita liberaaliläheisten kanssa käytyjen väittelyiden voittamiseen. Sivustosta on kertonut muiden muassa Washington Post.

Lehden mukaan sivustolla puhutaan esimerkiksi Venäjä-huijauksesta ja valeuutismediasta. Faktantarkastajat ovat kuvailleet sivuston lausuntoja virheellisiksi tai harhaanjohtaviksi.

Sivustolla on myös julkaistu video, jossa kerrotaan joulun olevan täynnä rakkautta ja naurua. Videolla hulmuavan yhdysvaltalaislipun edessä esiintyvä kampanjaedustaja kuitenkin jatkaa, että joulu on myös täynnä väistämättömiä keskusteluja perheen liberaalin kanssa, joka "ei vain halua uskoa sitä, kuinka hyvin Yhdysvalloilla menee Trumpin ollessa presidenttinä".

Videolla myös väitetään, että Yhdysvalloissa on käynnissä Trumpin ansiosta energiauudistus. Yhdysvaltojen kerrotaan muun muassa olevan maailman suurin öljyntuottaja, minkä lisäksi öljyn ja kaasun vientiä suitsutetaan.

Videolla esiintyvä henkilö väittää demokraattien haluavan muun muassa määrätä siitä, mitä kansalaiset syövät ja miten he matkustavat. Edustaja viittaa nimeämättömään tutkimukseen, jonka mukaan demokraattien "radikaali agenda" voisi lisätä yhdysvaltalaiskotitalouksien energialaskuja vuositasolla lähes 4 000 dollarilla.

Trumpin kampanjapäällikkö Brad Parscale mainosti sivustoa Twitterissä.

– Me tiedämme, että joulun ja juhlapyhien aikaan on aina mukana se liberaali lumihiutale, joka aloittaa väittelyn ja sen jälkeen pakenee ja piiloutuu, Parscale kirjoitti tviitissään.

– Älä anna heidän päästä kuin koira veräjästä tänä vuonna. Ole kuin Donald Trump ja jatka voittamista, hän lisää.

Sivusto syyttää Bideniä, vaikka väite on kumottu useasti

Sivustolla on osio, jossa käsitellään virkasyyteprosessia, ja väitetään, että kyse olisi ollut vaalitaktikoinnista.

Yhdysvalloissa edustajainhuone hyväksyi viime viikolla odotetusti virkasyytteen Trumpia vastaan. Syytteen ensimmäinen kohta koskee vallan väärinkäyttöä ja toinen kongressin toiminnan estämistä.

Trumpin katsotaan painostaneen Ukrainan johtoa tutkimaan demokraattien presidenttiehdokkaaksi pyrkivää Joe Bidenia. Häntä syytetään myös kongressin työn estämisestä virkarikostutkinnan aikana.

Jouluaattona julkistetulla sivustolla sen sijaan esitetään useaan otteeseen virheelliseksi todistettu väite siitä, että demokraattien Biden olisi painostanut Ukrainan johtoa erottamaan huippusyyttäjänsä. Näin väitetään tapahtuneen, koska syyttäjä oli aloittanut tutkinnan sijoitusyrityksestä, joka oli nimittänyt Bidenin pojan hallitukseensa.

Seuraavaksi Trumpin virkasyytteestä järjestetään oikeudenkäynti kongressin ylähuoneessa eli senaatissa. Senaatissa Trumpin republikaaneilla on enemmistö, joten syytteen odotetaan kaatuvan.

"Trump on vastuussa maan vahvasta taloudesta"

Sivustolla kehotetaan konservatiiveja muistuttamaan liberaaliläheisiään siitä, että Trump on vastuussa maan talouden vahvistumista. Sivustolla ei kuitenkaan ole mainintaa siitä, että talouden vahvistuminen alkoi jo hyvissä ajoin ennen kuin Trump aloitti tehtävässään.

Sivustolla käsitellään Trumpin rajoittavaa maahanmuuttopolitiikkaa ja sairasvakuutuksia. Sivuston mukaan demokraatit yrittävät riistää äänestäjiltä heidän yksityisen, työnantajan tarjoaman sairasvakuutuksensa.

Kaikki demokraattien presidenttiehdokkuutta havittelevat eivät kuitenkaan NPR:n mukaan edes pyri tuomaan maahan valtion hallinnoimaa sairasvakuutusjärjestelmää. Vakuutusjärjestelmän laajentamisesta kaikkien käyttöön on myös erilaisia näkemyksiä, ja osa puolueen ehdokkuudesta kisaavista aikoisi uudistuksesta huolimatta pitää myös yksityiset sairasvakuutukset voimassa.

Sivustolla painotetaan lisäksi Trumpin omaa suhdetta maahanmuuttoon ja muistutetaan muun muassa siitä, kuinka Trumpin esi-isät sekä hänen nykyinen vaimonsa Melania Trump ovat maahanmuuttajia.

Tämän jälkeen keskustelu siirretään laittoman maahanmuuton kitkemiseen ja Trumpin kiisteltyyn rajamuuriin, jonka Trump lupasi jo ensimmäisen kampanjansa yhteydessä rakentaa Yhdysvaltojen ja Meksikon rajalle.

Viime vuonna syntyneiden tyttöjen elinajanodote on 84,3 vuotta ja poikien vastaavasti 78,9 vuotta. Ero vastasyntyneiden elinajanodotteissa on 5,4 vuotta. Tyttöjen luku parantui viime vuodesta 0,1 ja poikien 0,2 vuotta.

Vastasyntyneiden poikien elinajanodote on viimeisten 30 vuoden aikana pidentynyt 8,2 vuodella ja tyttöjen 5,6 vuodella. Suurimmillaan sukupuolten välinen ero oli 1970-luvun loppupuolella, jolloin se oli yhdeksän vuotta. Luvut selviävät Tilastokeskuksen tänään julkaisemasta elinajanodotteesta.

Samasta tilastosta näkyvät myös eri ikäluokkien keskimääräiset elinajanodotteet. Voit tarkistaa itse allaolevalla laskurilla, kuinka pitkään tilastojen mukaan elät.

Huom.: Laskuri perustuu Tilastokeskuksen julkaisemaan elinajanodotteeseen. Se kertoo vuosien määrän, jonka verran tietyn ikäinen henkilö keskimäärin eläisi kuolleisuuden pysyessä ennallaan. Laskelmat siis arvioivat kunkin ikäluokan keskimäärin jäljellä olevaa elinaikaa. Niissä ei oteta huomioon yksilöiden elämäntapoja, sairauksia tai muita henkilökohtaisia eroja.

Pohjanmaan vastasyntyneet elävät pisimpään

Vuosina 2016 - 2018 syntyneiden elinajanodote oli molemmilla sukupuolilla pisin Pohjanmaalla: pojilla 80,5 vuotta ja tytöillä 85,2 vuotta.

Lyhyimmät vastasyntyneiden elinajanodotteet olivat puolestaan pojilla Kainuussa, 76,8 vuotta, ja tytöillä Päijät-Hämeessä ja Etelä-Savossa, 83,4 vuotta.

Maakuntien väliset erot olivat suuremmat miehillä kuin naisilla. Pohjanmaalla syntyneen pojan elinajanodote oli 3,7 vuotta pidempi kuin Kainuussa, jossa poikien elinajanodote oli lyhyin. Tytöillä vastaavasti ero maakuntien lyhyimmän ja pisimmän elinajanodotteen välillä oli 1,8 vuotta.

Kaupunki ja ruotsin kieli ennustavat pidempää elämää, etenkin miehillä

Vastasynyneen elinajanodote on korkein kaupunkimaisissa ja matalin maaseutumaisissa kunnissa

Pojilla elinaikaodote kaupunkimaisissa kunnissa on 78,8 vuotta, mutta maaseutumaisissa lähes vuoden lyhyempi. Tytöillä kaupungeissa luku on 84,3 ja eroa maaseutumaisiin kuntiin on noin vuoden kolmannes.

Ruotsia äidinkielenään puhuvien poikien elinajanodote oli 80,9 vuotta, mikä on yli kaksi vuotta pidempi kuin äidinkielenään suomea puhuvien poikien elinajanodote.

Tytöillä ero oli samansuuntainen, mutta ei yhtä suuri. Ruotsia äidinkielenään puhuvien tyttöjen elinajanodote oli 85,1 vuotta ja suomea äidinkielenään puhuvien tyttöjen vajaan vuoden lyhyempi.

Päivitetty 24.10. klo 9.10: Juttuun Juttuun lisätty maakuntakohtaiset erot, erot kaupunkien ja maaseutukuntien sekä kieliryhmien välillä.
Korjattu: 24.10. klo 10.35: Korjattu laskurissa ollut vika, joka antoi joillekin käyttäjille keskenään ristiriitaiset jäljellä olevan eliniän ja laskennallisen kuolinpäivän.

Rovaniemeläisellä Petri Vuomajoella, 33, on tatuoituna kumpaankin käsivarteen 16 sanaa. Jokaisen sanan tehtävä on muistuttaa.

Mies muistaa syödä ja juoda, koska hänen käteensä on tatuoitu sanat vesi ja ruoka.

Kädestä löytyy myös muun muassa sana vaatteet. Se muistuttaa siitä, että pakkasella on syytä pukeutua lämpimästi, eikä lähteä ulos ilman takkia, minkä mies on joskus tehnyt.

Osa tatuoinneista muistuttaa arkisista asioista, kuten laskujen maksamisesta tai varpaan kynsien leikkaamisesta. Osa siitä, että kaikkiin ihmisiin ei kannata sokeasti luottaa ja tunteet ovat normaali osa elämää.

Vuomajoen elämä ei ole kuitenkaan aina ollut riippuvainen käsiin tatuoiduista sanoista. Tarpeelliseksi ne tulivat silloin, kun hän 25-vuotiaana unohti eletyn elämänsä.

Kun Toni kuoli

Vielä kahdeksan vuotta sitten Petri oli nimeltään Toni. Tai oikeastaan Toni-Petri, mutta kaikki kutsuivat häntä Toniksi.

Eräänä joulukuisena päivänä vuonna 2011 hän oli ystävineen kotipaikkakunnallaan Torniossa baarissa istumassa iltaa. Kun humala muuttui liian tuhdiksi, mies päätti lähteä kotiin.

Hän meni läheiselle nakkikioskille, söi ja lähti jostain syystä kävelemään vastakkaiseen suuntaan kotitalostaan. Parin korttelin päässä kerrostalon rapussa Toni kuoli.

Halusin kuntoutua, jotta voisin ottaa poikani syliini. Petri Vuomajoki

Puhelin soi. Petrin äiti oli juuri lähdössä Oulussa töihin, kun hän sai puhelun. Hänen poikaansa oltiin tuomassa Torniosta Ouluun sairaalaan ja olisi varauduttava siihen, ettei tämä selviä.

Äidin silmiin pojan tila oli sairaalaan tuotaessa lohduton. Tajuton Petri makasi sairaalan sängyssä, kasvot ruhjeilla, veressä ja oksennuksessa. Korvasta valui verta.

– Kyllä tästä selvitään, nyt taistelet, äiti kuiskasi pojalleen, kun tämä vietiin leikkaussaliin.

Yksi isku voi saada aikaan vakavan aivovamman. Jopa kaatuminen, jos pään lyö tarpeeksi kovaa. Vuomajoen päähän oli kohdistunut useita iskuja. Hänet oli löydetty makaamasta kerrostalon rapusta verilammikosta. Toinen korva oli miltei repeytynyt irti, vasen silmä valunut poskipään paikalle ja kallo oli useammasta kohdasta halki.

Mies oli pahoinpidelty. Lääkäreiden mukaan vammojen perusteella tekijöitä oli ollut vähintään kaksi. Kukaan ei vieläkään tiedä, keitä pahoinpitelijät olivat ja mikä heidän motiivinsa oli.

Kolmen viikon kooma

Vuomajoki oli pahoinpitelyn jälkeen kolme viikkoa koomassa. Oulussa hän oli ensiksi teho-osastolla, josta hänet siirrettiin Rovaniemelle. Lääkärin ennuste oli, että mies on loppuelämänsä laitoshoidossa.

Vastoin odotuksia Vuomajoki heräsi koomasta.

Hänen ensimmäinen muistikuvansa pahoinpitelyn jälkeen oli Rovaniemeltä Lapin kuntoutuskeskuksesta. Sairaalan sängyn vieressä istui ihmisiä, jotka näyttivät tutuilta. Perhe.

Hän yritti puhua ja kirjoittaa. Kummastakaan ei tullut mitään. Kirjaimet olivat vain allekkain olevia vänkyröitä.

Vuomajoki vietti kuntoutuskeskuksessa yhteensä puolitoista kuukautta.

Eräänä yönä Vuomajoki piirsi äidilleen invamerkin ja tikku-ukon. Mies osoitteli merkkejä vimmoissaan ja hoki "katso, katso", mutta äiti ei ymmärtänyt, mitä poika tarkoittaa.

Seuraavana aamuna se kuitenkin valkeni. Vuomajoki halusi tietää, pystyykö hän vielä kävelemään, vai joutuuko hän pyörätuoliin.

Kuntoutuksessa ollessaan mies oppi uudelleen puhumaan, kävelemään ja syömään.

Hänen äitinsä asui vuoroin Oulussa kodissaan ja Rovaniemellä asuntoautossa yhdessä Petrin pikkusiskon kanssa. Hän halusi olla lähellä poikaansa. Ja poika tarvitsi äitiään.

Pelot vaivasivat miestä. Pelotti nukkua ja pelotti, että tukehtuu. Äiti ajatteli, että luultavasti siksi, koska pahoinpitelytilanteessa hän oli oksennellut ja ehkä pelännyt silloinkin tukehtuvansa.

Tulevaisuus sairaalan pedillä maatessa tuntui synkältä. Yksi asia auttoi häntä jaksamaan. Lapsi. Piti parantua, jotta poika oppisi tuntemaan isänsä ja isä poikansa, joka oli pahoinpitelyn tapahtuessa alle vuoden ikäinen.

– Halusin kuntoutua, jotta voisin ottaa poikani syliini ja kantaa häntä, jos hän ei jaksaisi kävellä.

Kun ihminen unohtaa koko elämänsä

Petri Vuomajoki unohti pahoinpitelyn seurauksena koko aiemman elämänsä. Kotikaupungin tutut kadut muuttuivat täysin tuntemattomiksi.

Vanhat ystävätkin muuttuivat vieraiksi. Suurin osa heistä onkin jäänyt pois elämästä. Ei niinkään siksi, että Vuomajoki olisi halunnut, vaan siksi, että kaverit eivät halunneet nähdä vaivaa tutustuakseen häneen uudelleen.

– En voi olla jonkun kaveri vain sen takia, että minulle sanotaan, että me olemme olleet kavereita.

Jonkinlaiset muistiongelmat liittyvät aina vakaviin aivovammoihin. Muistiaukko saattaa olla kuukauden mittainen tai jopa pidempi. On kuitenkin hyvin harvinaista, että ihminen unohtaisi koko elämänsä, niin kuin Vuomajoelle kävi.

Muisti tallentuu monelle eri aivoalueella. Ihmisellä on lyhytkestoinen ja pitkäkestoinen muisti: lyhytkestoisessa muistista löytyy esimerkiksi työmuisti ja pitkäkestoiseen muistiin sisältyy muun muassa tapahtumamuisti ja tietomuisti. Vamman kohdistuminen kaikille muistialueille on harvinaista.

Nopeinta toipuminen on 1–2 vuoden ajan vammasta. Senkin jälkeen toipumista voi tapahtua sopeutumisen kautta pitkäänkin. Osa muistista voi palautua spontaanisti tai kuntoutuksen avulla. Aina niin ei kuitenkaan tapahdu.

Elämäntapahtumien ja läheisten lisäksi Vuomajoki unohti myös monet arkeen kuuluvat perusasiat. Siksi hän otti tatuoinnit, jotka muistuttavat esimerkiksi ottamaan mukaan kännykän ja lompakon, kun hän lähtee kotoa ulos. Tai pesemään hampaat ja käymään suihkussa.

Vuomajoki ei halunnut ottaa tatuointeja hienolla tekstillä, koska niitä ei ole otettu koristeeksi.

– Minun tatuoinneillani on oikea tarve. Niiden avulla voin elää itsenäisesti.

Ennen sanan tatuoimista käteensä Vuomajoki on kirjoittanut sen paperille kotinsa seinälle ja sanan alle selityksen, mitä se hänelle merkitsee. Hän ottaa tatuoinnin, kun sana ja sen merkitys ovat painuneet muistiin.

Yhteen asiaan mies ei kuitenkaan tarvitse tatuointia muistaakseen. Vessassa käymiseen.

– Pahoinpitelyn jälkeen rakkoni toiminta muistuttaa viimeisillään raskaana olevan rakkoa. Vessaan pitää päästä jatkuvasti, mutta syytä sille ei ole löydetty.

Kun Petri syntyi

Oman elämän historian ja koettujen tapahtumien muistaminen on olennainen asia sen hahmottamiseksi, kuka minä olen. Eletty elämä vaikuttaa vahvasti myös oman identiteetin ja persoonallisuuden rakentamiseen.

Kun koko elämä on pyyhkiytynyt pois mielestä, saattaa käsitys omasta minuudesta tuntua epäselvältä. Niin Vuomajoki koki. Nimi oli Toni, joka sekin alkoi tuntumaan vieraalta, kun osa entisen elämän muistoista alkoi palata mieleen.

Mies löysi tietokoneeltaan päiväkirjamerkintöjä, joita hän oli kirjoittanut ennen pahoinpitelyä. Niiden perusteella muodostui kuva ihmisestä, joka on manipuloiva, itsekäs, valehtelija. Sellainen, mitä mies ei kokenut olevansa. Ainakaan enää.

Hän päätti muuttaa nimensä Tonista Petriksi.

Sen, miten Toni eroaa Petristä tietää ehkä parhaiten miehen lapsuudenystävä Jonne Suopajärvi. Miehet ovat tunteneet toisensa lapsesta saakka.

Suopajärven mielestä aivovamman jälkeen Vuomajoki on tehnyt järkevämpiä ja harkitumpia päätöksiä ja on huomattavasti tietoisempi siitä, miten hänen oma käytöksensä vaikuttaa muihin.

Isoin muutos oli kuitenkin heti onnettomuuden jälkeen. Yhtäkkiä ystävä oli taas kuin 16-vuotias.

– Se näkyi eniten sosiaalisissa suhteissa. Esimerkiksi Petrin riitely vanhempiensa kanssa muuttui samanlaiseksi, kuin se on teininä. Hyvin monessa asiassa tuli kapinavaihe takaisin.

Vakavan aivovamman jälkeen ihmisen käyttäytyminen muuttuu usein jollain tapaa. Ärtyisyys ja impulsiivisuus ovat tyypillisimpiä luonteenpiirteiden muutoksia, etenkin silloin, jos aivovamma on tullut otsalohkon vaurioitumisen seurauksena.

Ihmisen jo olemassa olleet luonteenpiirteet voivat myös joko korostua tai latistua aivovamman seurauksena. Vuomajoen tapauksessa tapahtui jälkimmäinen.

– Ennen tapahtumaa Petrin ilot ja surut olivat tosi suuria ja viha paljon voimakkaampaa. Nykyään hän on huomattavasti hillitympi, Suopajärvi sanoo.

Vuomajoen toipumisprosessi on ollut vaikeaa, mutta hankalaa oli myös ystävällä. Ensin kuulla, että mies ei luultavasti ikinä herää koomasta tai jos herää, jää aivokuolleeksi.

Kun hän vastoin kaikkia todennäköisyyksiä heräsi ja kuntoutui, vaikeaa oli hyväksyä myös se, kun Petri sanoi, että Tonia ei enää ole.

– Se oli outo suruprosessi käydä läpi. Kun edessä seisoo sama, tuttu ihminen, joka ei kuitenkaan ole sama ihminen. Uudelleen tutustuminen oli vuosien prosessi.

Jotain samaa ystävässä oli kuitenkin jäljellä. Vuomajoen ollessa koomassa Robinin Frontside Ollie oli hittilistojen kärjessä. Kun Suopajärvi meni tapaamaan Vuomajokea sairaalaan, hän päätti soittaa kappaleen ystävälleen, koska tiesi, että ainakin aiemmin hän olisi inhonnut biisiä.

– Petrin vastaus oli, että olisi ollut parempi jäädä koomaan. Eli huumorintaju oli ainakin tallella.

Muistamattomuus houkuttelee hyväksikäyttäjiä

Aika, tunteet, luottamus. Myös nämä sanat on tatuoitu Vuomajoen käsivarsiin.

Pahoinpitelyn aiheuttama aivovamma muutti myös miehen ajantajun. Päivä tuntui muutamalta tunnilta, viikko parilta päivältä ja kuukausi viikolta.

Kipuakaan mies ei juuri tunne. Siitä muistuttavan sanan hän tatuoi käteensä, kun ymmärrys kivun hyödyllisyydestä konkretisoitui.

Vuomajoen alaselkä oli vihoitellut parin viikon ajan. Kipu ei ollut kovaa, mutta sen huomasi. Yhtenä päivänä hän ei kuitenkaan päässyt nousemaan sängystä ylös itse, joten hänen piti soittaa apua. Sairaalaan päästyään selvisi, että hänellä oli virtsatiekivi ja virtsatie oli ollut tukossa kaksi viikkoa.

Fyysisen kivun lisäksi mies ei pahoinpitelyn jälkeen tuntenut mitään muutakaan, ei iloa tai surua. Kun tunteet pikkuhiljaa palasivat, ne tulivat hyvin voimakkaina, ikään kuin säädettynä täydelle tasolle.

– Aluksi tunteet ahdistivat todella paljon, siksi tatuoin käteeni tunteet-sanan. Se auttoi muistamaan, että tunteet ovat normaali asia ja kaikki kokevat niitä.

Myös luottamus oli asia, joka piti opetella uudelleen. Ymmärtää se, että kaikilla ei ole puhtaat jauhot pussissa.

Vielä muutama vuosi sitten mies luotti kehen tahansa, joka tuli juttelemaan kadulla. Ja jos joku pyysi lainaan rahaa hän lainasi. Moni onkin yrittänyt käyttää muistamattomuutta hyväksi.

– Olen esimerkiksi maksanut olemattomia velkoja ja eräs tuttavani yritti pistää auton oven korjauksen minun maksettavakseni, sillä verukkeella, että minä olisin rikkonut sen.

Kuolema tulee joka yö

Suurin osa vakavista aivovammoista tulee vakavan liikenneonnettomuuden tai pahoinpitelyn seurauksena. Suomessa tapahtuneista aivovammoista kuitenkin vain 10–20 prosenttia on vakavia.

Jos aivovamma on tullut traumaattisissa olosuhteissa, kuten pahoinpitelyssä, voi seurauksena olla traumaperäinen stressireaktio. Siihen saattaa liittyä pelkoa, järkytystä ja ahdistusta.

Aivovammaan liittyy usein tajuttomuutta ja muistinmenetystä, minkä vuoksi aivovamman saanut ei välttämättä muista vammautumiseen liittyviä tapahtumia.

Vuomajoella on pahoinpitelyillasta tasan yksi muistikuva. Hän makaa lattialla, näkee pelkästään punaista ja yrittää soittaa epätoivoisesti hätänumeroon. Apu ei tule koskaan paikalle. Numero, jonka hän näppäili puhelimeensa, oli 911.

Tekijöistä miehellä ei ole mitään muistikuvaa.

– Ihan sama oliko pahoinpitelyn syynä se, että olin kusipää, minä aloitin tappelun tai että se oli vain päähänpisto. Haluaisin vain tietää, miksi.

Pahoinpitelyn jälkeen mies näki joka yö painajaisia, joissa jokainen hänen tuntemansa ihminen tappoi hänet. Ja aina kun hän tutustui uuteen ihmiseen, sama toistui. Ehkä miehen alitajunta prosessoi tapahtunutta näin – kun tekijästä ei ole tietoa, on kuka tahansa epäilty.

Paniikista eroon purkalla ja purentakiskoilla

Vesi-sanan alle on tatuoitu kuusi ruutua. Vuomajoki piirtää ruutuun aina yhden ruksin, kun hän on juonut vesilasillisen.

Toiseen käteen on myös tatuoitu tyhjä kalenteri, johon mies merkkaa, monesko päivä ja mikä viikonpäivä on. Kalenterin alapuolella on palkki, johon hän merkkaa kuukauden.

Vuomajoki ei kuitenkaan enää käytä kalenteria aktiivisesti. Hänen ei tarvitse turvautua moniin muihinkaan tatuointeihin enää niin usein kuin aiemmin. Syynä on hänen vaimonsa, johon hän tutustui pari vuotta sitten Tinderissä. Vaimo auttaa miestä esimerkiksi juoksevien asioiden muistamisessa.

– Se saa oloni tuntumaan hieman normaalimmaksi, kun ei tarvitse koko ajan suttailla käteen.

Jotkin asiat kummastuttivat aluksi vaimoa. Kuten se, että Vuomajoki lähetti WhatsApp-viestisovelluksessa aina pelkästään ääniviestejä. Mies kertoi myös heti aivovammastaan ja siitä, mitä kaikkea se on tuonut hänen elämäänsä.

Myöhemmin hän on ymmärtänyt, että yltiöpäinen avoimuus johtuu osittain siitä, että mies haluaa kertoa aivovammastaan pikimmiten, koska se selittää, miksi hän on erilainen kuin muut tai miksi hän toimii tietyllä tavalla.

Esimerkiksi suunnitelmien tekeminen on miltei mahdotonta. Jos mies tekee suunnitelmia ja menee nukkumaan, ei hän enää seuraavana päivänä muista niistä mitään. Suunnitelmien tekeminen on siis hidasta ja sen takia pariskunta on menossa häämatkalle vasta tänä kesänä, vaikka häitä tanssittiin syyskuussa 2017.

Vuomajoki ei myöskään mielellään mene julkisille paikoille, missä on paljon ihmisiä, koska se saattaa aiheuttaa paniikkikohtauksen. Sen varalta miehellä on aina mukanaan purkkaa tai purentakiskot. Hampaiden pureminen kovaa yhteen auttaa selviämään paniikista.

Suuri ihmismäärä ja hälinä vaikuttaa myös keskittymiseen, mikä vie voimat. Väsymys taas saattaa johtaa epilepsiakohtaukseen.

Kova väsymys onkin yleisin oire aivovammapotilailla. Ja väsymys ei ole mitään pientä. Viestin kirjoittaminen, lukeminen tai seurustelu vieraiden kanssa saattaa väsyttää Vuomajoen niin pahasti, että hänen on pakko päästä nukkumaan.

Ja se muisti. Etenkin suhteen alussa Petrin muistamattomuus saattoi jopa tuntua vaimosta pahalta. Mies ei esimerkiksi muistanut, mitä he ovat yhdessä tehneet.

Vaikka Vuomajoen aivovamma aiheuttaa omat vaikeutensa parisuhteeseen, saattaa se olla syy siihen, miksi pariskunta ylipäätään on yhdessä.

– Sen perusteella, mitä Petri on kertonut edellisestä elämästään, en usko, että meidän tiet olisivat ikinä kohdanneet. Minulla ei ole mitään yhteistä sen ihmisen kanssa.

Kirja kiitokseksi kehosta

Ennen pahoinpitelyä Vuomajoki opiskeli Tornion ammattikorkeakoulussa media-alaa. Kuntouduttuaan hän palasi hetkeksi kouluun, mutta lopetti sen kesken, koska opiskelu tuntui liian vaikealta. Nyt hän on työkyvyttömyyseläkkeellä.

Kun Vuomajoki ilmoitti ryhmänohjaajalle suunnitelmistaan lopettaa koulunkäynti, pyysi tämä miestä lupaamaan jotain ensin: ettei hän ikinä luopuisi luovuudestaan.

– Minun mielikuvitukseni on aina ollut hyvä. Kerron esimerkiksi pojalleni iltasatuja niin, että hän saa kertoa mitä sadussa esiintyy, missä ja milloin se tapahtuu. Muutaman minuutin miettimisen jälkeen minulla on tarina koossa ja kerron sen.

Vaikka hän oli huonompi ihminen, minulla on paljon kiitettävää. Petri Vuomajoki

Vuomajoki tatuoi sanan luovuus käteensä, jotta muistaisi lupauksensa. Muutamia vuosia sitten luovuus pääsi tositoimiin, kun mies löysi muistiinpanoja, jotka hän oli kirjoittanut ennen pahoinpitelyä. Kun hän oli vielä Toni. Ne liittyivät kirjaan, jota hän oli tehnyt usean vuoden ajan.

– Olen työstänyt kirjaa nyt kuusi vuotta ja minulla alkaa pikkuhiljaa olla kuva siitä, mitä Toni on miettinyt. Yritän tehdä kirjan loppuun Tonille. Vaikka hän oli huonompi ihminen, minulla on paljon kiitettävää, koska sain kehon missä elää. Vaikka se onkin rikkinäinen.

Lähteet: Petri Vuomajoen sairauskertomukset. Juttua varten on myös haastateltu Petri Vuomajoen äitiä ja vaimoa, sekä Tampereen yliopistollisen sairaalan neurologian erikoislääkäri Tomi Sarkasta ja Helsingin yliopistollisen sairaalan neurokeskuksen johtavaa neuropsykologia Marja Hietasta.

Mitä ajatuksia juttu sinussa herättää? Keskustele aiheesta kello 22.00 saakka.

Lue myös:

Yksi tönäisy muutti elämän pysyvästi – päävammat veivät halut ja hajuaistin

21-vuotias sai aivoverenvuodon kolarissa, toisen pudottuaan hevosen selästä – ja nousi uudestaan ratsaille: "Ei pidä lopettaa elämistä"

Pekka ja Emma Pirinen pelaavat Alias-lautapelia puolenpäivän aikaan Sellon kirjastossa. Isä ja tytär halusivat ajanvietettä joulupäivään.

– Olemme äitini luona viettämässä joulua, ja hän huomasi, että kirjasto on auki. Kiva päästä tänne, ettei tule mökkihöperöksi, Pekka Pirinen sanoo.

Vaikka joulupäivän viettäminen kirjastossa tuntuukin Pirisistä hieman oudolta, he pitävät aukioloa hyvänä ideana. Pirisille kirjastot ovat muutenkin tuttuja paikkoja, sillä 14-vuotias Emma lukee paljon ja isä Pekka käy kirjastossa pelaamassa lautapelejä ja vaikkapa biljardia.

Espoossa pääsee tänä jouluna poikkeavina aikoina kirjastoon, sillä Sellon kirjasto pitää ovet auki koko joulun. Kirjasto on auki aatosta tapaninpäivään, aamukahdeksasta puoleenyöhön.

– On tärkeää, että on joku paikka, mihin voi tulla ja jossa voi olla rauhassa, Sellon kirjaston asiakaspalvelupäällikkö Hans Swahn sanoo.

Swahnin mielestä on tärkeää, että tarjolla on joulunakin jokin maksuton ja kenelle tahansa sopiva paikka. Kaikki eivät vietä joulua tai heillä ei ole mahdollisuutta joulun juhlimiseen.

Lomalukemista ja oleskelua

12-vuotias Silva Määttänen on hakemassa matkalukemista Lapin reissulle. Kirjaston hyllystä löytyy kaivattu fantasiakirja, Tuhkakaupunki, ja mukaan tarttuu vielä saman sarjan seuraavakin osa.

– Tämä ei ole lähikirjastoni, mutta tulin hakemaan kirjaa täältä, koska muut kirjastot eivät ole auki, Silva Määttänen sanoo.

Joulupäivänä moni muukin kävijä on Sellon kirjastossa nimenomaan kirjoja lainaamassa.

– Näppituntuma on, että eilen aattona varsinainen kirjaliikenne oli aika vähäistä. Kyllä se oli enemmän olemista. Tänään ihmiset tuntuvat olevan kirjamielessä liikkeellä, Swahn sanoo.

Hans Swahnin mukaan Sellon kirjaston pitäminen auki läpi joulun syntyi heti viime joulun jälkeen. Tähän mennessä pitkä aukioloaika on hänen mielestään näyttänyt tarpeelliselta.

Jouluaattona Sellon kirjastossa kävi lähes tuhat asiakasta, mikä on viidesosa tavallisen arkipäivän kävijämäärästä. Puoleenyöhön saakka paikalla oli vielä muutamia ihmisiä. Swahnin mukaan osa kirjaston asiakkaista katseli aattoiltana elokuvaa, osa opiskeli tai oli muuten viettämässä aikaa. Paikalla oli niin nuoria kuin vanhempiakin ihmisiä.

– Eilen saimme tosi paljon kiitosta ihmisiltä, jotka eivät halunneet vain istua yksin kotona vaan tulivat mieluummin tänne, Swahn sanoo.

Myöhäisellekin aukiololle tarvetta

Joulupäivän ohjelmaan kuuluu myös joululauluja ja ruokakassien jakoa. Ne ovatkin espoolaisen Anneli Niemen syy kirjastossa käyntiin. Niemi pitää kirjaston aukioloa joulunpyhinä hyvänä varsinkin niille, jotka ovat yksinäisiä.

– Minusta tämä on loistava ajatus. Tulin tekemään kaksi asiaa yhdellä iskulla, laulamaan joululauluja ja hakemaan ruokatavarakassin, Niemi sanoo.

Sellon kirjaston lisäksi muitakin yksittäisiä kirjastoja on ollut joulunpyhinä auki eri puolilla Suomea, vaihtelevin aukioloajoin. Asiakaspalvelupäällikkö Hans Swahnin mielestä joulun aukiololle olisi tarvetta tulevinakin vuosina.

– Ainakin aaton perusteella vaikuttaa siltä, että kysyntää on sille myöhäisellekin aukiololle, ehdottomasti, Swahn sanoo.

Sellon kirjaston aukioloajat jouluna näet täältä.

Finnkino ilmoittaa sulkeneensa jumiutuneen verkkokauppansa ja puhelinapplikaationsa toistaiseksi.

Jo iltapäivällä sivusto oli pahasti ruuhkautunut. Alkuillasta jonotusaika kipusi yli tuntiin ja paikka jonossa 19 000 kieppeille.

Todennäköisesti jumin syynä on ensi-iltansa tänään saanut lastenelokuva Frozen II.

– Aivan varmaa tietoa meillä ei ruuhkan syystä tällä hetkellä ole, mutta oletettavasti syynä kuitenkin on se Frozen, koska elokuvan ensi-iltakin on tänään, arvioi Finnkinon myyntijohtaja Hannele Wolf-Mannila iltapäivällä.

– Osattiin odottaakin, että suosio on kova ja siihen varauduttiinkin – mutta ei ilmeisesti riittävän hyvin.

Twiitissään Finnkino ilmoittaa pyrkimäänsä korjaamaan vian mahdollisimman pian.

Ennen verkkokaupan sulkemista jonottajia rauhoiteltiin Tähtien Sodan vanhan ja viisaan Yoda-hahmon sanoin: "Patience you must have, my young padawan", "Kärsivällisyyttä, nuori oppilaani".

Päänvaivaa voi aiheutua, mikäli haluaa lunastaa jo varatut lippunsa verkossa, esimerkiksi älypuhelimellaan. Varatut liput pääsee lunastamaan kuitenkin perinteiseen tyyliin paikan päältä ennen elokuvaa.

Myyntijohtaja Wolf-Mannila kertoo, että lippuja elokuvaan on myyty tai varattu tähän mennessä noin 45 000.

– Mikään elokuva Finnkinon historiassa ei ole myynyt joulupäivänä yhtä paljon kuin Frozen II myi tänään.

Iltapäivällä hän tuumi, että aivan kaikki tämän päivän näytökset eivät ole täysin loppuunmyytyjä.

– Aivan varmaa tietoa minulla ei ole, koska kaikkia lippuja ei ole päästy vielä lunastamaan. Uskoisin, että sieltä vielä tilaa löytyy, kun saadaan jonot purettua, Wolf-Mannila kommentoi neljän jälkeen.

Lue myös:

Prinsessatarina ilman pelastavaa prinssiä ja vuosikymmenen korvamato – Lue viisi syytä, jotka tekivät Frozenista ilmiön

Uuden Frozen-elokuvan prinsessat ovat sisukkaita esikuvia – Testaa, mitä tiedät Disneyn prinsessoista kautta aikojen

Hittielokuva Frozen 2:n käsikirjoittaja Jennifer Lee eläytyi Elsan elämään kirjoittamalla päiväkirjaa: "Opin, milloin hän tunsi olonsa levottomaksi"

Synnyt luolassa. Vanhempasi ovat vastikään oppineet hyödyntämään kiveä, puuta, luuta ja nahkaa metsästämiseen, kalastamiseen, pukeutumiseen ja luonnon vaaroilta suojautumiseen. Menee vielä satoja tuhansia, jopa pari miljoonaa vuotta siihen, että tullaan pisteeseen, jossa parrakas, juutalainen saarnaaja kiertää Rooman imperiumin alueella kiihottamassa kansaa.

Isäsi kuolee parikymppisenä, pian syntymäsi jälkeen. Samoin äitisi, serkkusi, naapurisi. Ehkä sinäkin: suurin osa lapsista kuolee ennen viidettä syntymäpäivää, ja jos olet niin onnekas, että täytät 15, voit odottaa elämäsi jatkuvan vielä noin toisen samanmoisen.

On paleoliittinen kausi eli vanha kivikausi. Ihmisten elinajanodote on arviolta reilut 30 vuotta.

Kehitystä tapahtuu hitaasti, kunnes lääketiede, teollisuus ja ihmisten laajempi organisoituminen yhteisöiksi, kyliksi, kaupungeiksi ja valtioiksi viimeisten vuosituhansien aikana kiihtyy. 1800-luvun puolessa välissä viisi vuotta täyttänyt lapsi elää keskimäärin jo 55-vuotiaaksi.

Tänä päivänä sama lapsi eläisi keskimäärin 82-vuotiaaksi. Vuonna 2015 enää noin neljä sadasta lapsesta kuolee ennen viisivuotissyntymäpäiväänsä ympäri maailmaa. Lähivuosikymmenien ja -satojen kehitys on ollut eksponentiaalista.

Ranskalainen Jeanne Calment syntyi vuonna 1875 keskelle teollista vallankumousta elävää, urbanisoituvaa maailmaa, jossa orjuutta kitketään, imperiumeita hajoaa ja ensimmäinen sisätiloissa järjestetty jääkiekko-ottelu mitellään Montréalin kaupungissa Kanadassa.

Calment eläisi aina vuoden 1997 elokuuhun saakka. Niin lähellä, mutta niin kaukana, että hän olisi nähnyt elämää kolmella eri vuosisadalla. Calment oli kuollessaan peräti 122 vuoden ikäinen. Hänen ikäänsä on epäilty, ja jotkut ovat väittäneet, että Calmentin tytär Yvonne olisi käyttänyt äitinsä henkilöllisyyttä 1930-luvulta alkaen.

Voisimmeko tulevaisuudessa elää kaikki yhtä vanhoiksi kuin Calment? Kuinka pitkälle voimme venyttää ihmisyyden rajoja?

Elinajanodote vastaan elinaika

Tulevaisuusanalyytikko Bruno Jacobsén kirjoitti viime kesänä suomalaisen tulevaisuustutkimusta tekevän Futures Platform -yrityksen blogissaan, kuinka ei voida lähtökohtaisesti olettaa, että ihmisen elinikä venyisi jatkuvasti eteenpäin sitä mukaa, kun kehitys jatkuu.

Maailman ihmisten elinajanodote on tilasto, jonka kasvu ei kuvaa ihmislajin biologista muutosta vuosien saatossa. Se kertoo vain, että yhä suurempi osa väestöstä selviää pitempään.

Lääkkeet, hoiva, turvallisuus – kaikki nämä pitävät meitä vain suojassa uhilta aiempaa paremmin. Nyt emme yhtä todennäköisesti kuole shakaalin hyökkäykseen, sotilaan varsijousen nuoleen tai mustaan surmaan.

Geneettisellä tasolla ihminen on pitkälti samankaltainen laji kuin synnyttyäänkin. Jos ihminen eli vuosien 1200–1745 välillä ja selvisi 21 vuoden ikään kuolematta turmassa, väkivaltaisesti tai myrkkyyn, hän olisi keskimäärin elänyt 62–70 vuoden ikään, lähes yhtä pitkään kuin ihmiset nykypäivänä.

Elinikää voidaan kuitenkin venyttää, mahdollisesti hyvin pitkällekin.

Rajoja rikkomassa

Tieteellisessä Gerontology-journaalissa vuonna 2017 julkaistu artikkeli The Future of Human Longevity osoittaa, että ihmisten kyky elää entistä pidemmälle on toistaiseksi pysähtynyt. Yli satavuotiaiden kuolleisuus ei ole viimeisten vuosikymmenten aikana merkittävästi laskenut.

Samassa artikkelissa kuitenkin todetaan, ettei ole olemassa minkäänlaista vedenpitävää näyttöä siitä, etteikö ihmisen elinaikaa voitaisi tulevaisuudessa pidentää entisestään. Ihmiselämän pituus ei ole kiveen hakattu, vaan se riippuu siitä, onnistuvatko ihmiset kehittämään entistä parempia mahdollisuuksia pitkään elämään.

Tuoreessa tutkimuksessa Rooman Sapienzan yliopistolta ja Rooman yliopistolta havaittiin eräänlainen kuoleman todennäköisyyden katto (mortality plateau).

Selvisi, että kun ihminen tulee tiettyyn ikään, hänen todennäköisyytensä kuolla ei enää nouse iän nousun mukana. Kun yltää 105 vuoden ikään, todennäköisyys kuolla luonnollisesti ennen jokaista seuraavaa syntymäpäivää on noin fifty-fifty. Tutkijat käyttivät aineistonaan jokaista 105-vuotiasta ja vanhempaa italialaista vuosilta 2009–2015.

Stanfordin yliopiston tutkimus vuodelta 2018 sen sijaan päätyi sellaiseen tulokseen, että keskimääräinen kuolinikä ihmisillä, jotka elävät 65 ikävuotta vanhemmaksi, kasvaa kolmella vuodella jokaisen 25 vuoden ajanjakson myötä. Ihminen elää siis arviolta kuusi vuotta pidempään kuin hänen isovanhempansa.

Sama tutkimus osoittaa, etteivät ihmiskunnan pyrkimykset pidentää elinikää ole turhia. Aiempi tutkimus asetti ihmisen absoluuttisen elinikäkaton noin 125 vuoteen, mutta tuloksia on haastettu ja puolustettu.

Millainen on ihmiskunnan tulevaisuus?

Tulevaisuudessa, jossa jokainen ihminen voisi elää 115-vuotiaaksi ja vanhemmaksi, tulee yhteiskunnalle eteen useita sosioekonomisia haasteita. Jacobsén esittelee blogissaan useita muutoksia, joita maailmassa tulisi tässä tapauksessa tehdä.

1. Eläkeiän laaja nousu

Kun elämme pidempään ja lääketiede kehittyy, yhä useampi pystyy työskentelemään entistä vanhempana. Eikä vain pysty, vaan myös joutuu, jotta pidempi elämä on mahdollista kustantaa.

Euroopassa eläkeikä vaihtelee keskimäärin 60–72 vuoden välillä. Eläkeiän nostoa tavoitellaan esimerkiksi Espanjassa, Tanskassa, Ranskassa ja Irlannissa.

Monet maat ovat sitoneet eläkeiän nousun elinajanodotteen nousuun. Niin myös Suomi. Kun elämme pidempään, pääsemme jatkossa myös eläkkeelle myöhemmin. Näin turvataan yhteiskunnan verotulot ja eläkejärjestelmän ylläpito.

2. Eläkejärjestelmän uudistaminen

Jotta yhä useammalle voidaan jatkossa maksaa riittävää eläkettä, joudutaan muuttamaan myös eläkemalleja. Maailman talousfoorumin selvityksessä ilmeni, että ihmiset tulevat käyttämään eläkesäästönsä loppuun keskimäärin 8–20 vuotta ennen kuolemaa. Eniten kehitys kuormittaa naisia.

Monissa maissa on alettu harkitsemaan hybridiratkaisuja, joissa yhdistyvät kansaneläke, yksityiset eläkkeet, henkilökohtaiset säästöt ja eläketilit. Pinnalle on noussut myös vaihtoehto, jossa eläkekertymää voitaisiin laskea taloudellisesti haastavien tilanteiden yhteydessä.

Singaporessa on käytössä malli, jossa työnantajat ja -tekijät maksavat arviolta viidesosan kuukausipalkastaan automaattisesti eläketilille. Näitä tuloja sijoitetaan pääasiassa Singaporen asuntomarkkinoille tuottojen toivossa. Jotta Singaporen kansalainen pääsee mukaan järjestelmään, tulee hänen kerätä 55 ikävuoteen mennessä vähintään 155 000 Singaporen dollaria eläketililleen.

3. Julkisten palveluiden säännöstely ja niiden hinnan nosto

Julkiset palvelut ovat monissa maissa taistelleet jo pitkään väestön ikääntymisen kanssa. Resurssit eivät ole kasvaneet samaa tahtia apua tarvitsevien ihmisten määrän kanssa.

Näin myös Suomessa, jossa väestön huoltosuhde heikkenee vääjäämättä. Ratkaisuksi on Suomessa suunniteltu soteuudistusta, mutta esimerkiksi lääkärit eivät ole pitäneet sitä yksinkertaisena vastauksena ongelmaan. Sote on noussut Suomen politiikan yhdeksi suurimmista kiistakapuloista.

Vaihtoehtoina olisi siis joko alkaa säännöstelemään julkisia palveluita tarpeen mukaan entistä hanakammin tai lisätä asiakkaan palveluista maksamaa omavastuuta. Molemmissa vaihtoehdoissa on kuitenkin olemassa riski, etteivät kaikki apua tarvitsevat saisi terveydelleen välttämätöntä tukea.

Haluammeko edes elää ikuisesti?

Ajatus ikuisesta elämästä on kiehtonut ihmiskuntaa läpi historian.

Nuoruuden lähteestä on haaveiltu niin kreikkalaisissa kuin roomalaisissa taruissa, pappiskuningas Johanneksen ristiretkien ja 1000-luvun alun legendoissa kuin Karibian alkuperäiskansojen suullisessa perinnössä ja Juan Ponce de Léonin seikkailuissa.

Rakastetuissa Indiana Jones -elokuvissakin teema on esillä. Steven Spielbergin ja George Lucasin luoma aarteenetsijähahmo etsii ja lopulta löytää Graalin maljan, joka suo kupista juovalle ikuisen elämän.

Maljan voimat perustuvat Kuningas Arthurin ja pyöreän pöydän ritarien tarinoihin, ja sitä pidetään kultturihistoriallisesti astiana, josta Jeesus Nasaretilainen tarjosi viimeisellä ehtoollisella viiniä ennen kuolemaansa.

Varo mitä toivot, sillä se saattaa vaikka toteutua. Tuttu fraasi, jonka juuret ovat muinaiskreikkalaisen satusedän Aisopoksen tarinoissa. Monesti valtavaa voimaa tavoitellessaan ihminen tuntuu kompastuvan kuvitelmaan kaikkivoipaisuudestaan. Yliluonnollisten voimien kyljessä saattaa tulla myös negatiivisia vaikutuksia, jotka tekevät voimat hyödyttömiksi, peräti taakaksi.

Yli sadan ikävuoden matkan kulkeneet ihmiset ovat usein poikkeusyksilöitä. Poikkeuksellisen terveitä, poikkeuksellisen ihmeellisiä. Pitkän iän myötä suurimmalla osalla tulee väistämättä eteen vakavia sairauksia, jotka rappeuttavat aivoja, muistia, kehoa, liikkumista. Niitä asioita, jotka mahdollistavat meille kaikille onnen.

Satojen ikävuosien aikana tulee todistaneeksi monia tragedioita. Ystävien, sukulaisten ja lasten kuolemia. Särkyviä sydämiä.

Mitä on elämä, jos et tunnista rakkaitasi tai heitä ei enää ole?

Mitä on elämä, jossa sadan vuoden muistot samentuvat ja sulautuvat yhdeksi epäselväksi kokonaisuudeksi?

Mitä on elämä, jos et voi enää puraista pihapuusta pudonnutta tuoretta omenaa?

Valtiotieteiden maisteri Rosa Rantanen väitteli vastikään syksyllä ikuisen elämän eettisyydestä tohtoriksi Turun yliopistosta.

Hän kirjoittaa väitöstutkimuksessaan useimpien ihmisten intuition olevan, että elämä on hyvä asia ja kuolema paha. Suurin osa ei kuitenkaan halua myöskään elää ikuisesti. Syntyy paradoksi: emme halua kuolla, muttemme myöskään tallustaa maan päällä loputtomiin.

Ikuisuus on kuitenkin eri asia kuin vaikkapa 200 tai 1 000 vuotta.

Mitä on elämä, jos et voi enää puraista pihapuusta pudonnutta tuoretta omenaa?

Entäs sitten maapallon ylikansoittuminen, joka uhkaa planeettamme kantokykyä jo nyt, kun elämme huomattavasti satoja vuosia lyhyempiä aikoja? Kolonisoitaisiinko Kuu ja läheisiä planeettoja, jotta pitkäikäisellä väestöllä olisi tilaa elää?

Rantanen pohtii asiaa kahdesta näkökulmasta.

Jos ihmisen keskimääräiseksi elinajanodotteeksi muodostuisi jonain päivänä 1 500 vuotta, voisi olla, että väestö lisääntyisi 30 ikävuoden sijaan 300-vuotiaana.

Voisi myös olla niin, että elinikää säännösteltäisiin. Jos haluaisi saada lapsia, eläisi lyhyemmän elämän, jotta maapallo kestäisi kuormituksen. Epätodennäköistä maailmassa, jossa suurin osa arvostaa lisääntymiskysymyksessä vapautta tehdä omia päätöksiä.

Rantanen ei tutkimuksessaan asetu puolustamaan tai vastustamaan eliniän merkittävää pidentämistä.

Hänen johtopäätöksensä on helppo allekirjoittaa: Merkitystä voi luoda lyhyessäkin elämässä. Mieluummin lyhyt ja onnellinen kuin pitkä ja onneton elämä.

Ehkä osaamme tavoitella aktiivisesti onnea vain siksi, että tiedämme rajallisuutemme. Miksi syleillä, silittää ja suudella tänään, jos niihin on ikuisuus aikaa?

Haluaisitko sinä elää ikuisesti? Mitä tekisit 200 lisävuodella? Voit keskustella aiheesta kello 22 saakka.

Aiheesta lisää:

Japanilaisnainen on maailman vanhin ihminen – 116-vuotias nauttii matematiikasta ja lautapeleistä

Satavuotiaan Walfred Andersonin uskomaton elämä: Lamat ja Siperian vankileirit eivät nujertaneet suomalaisen ikuista optimismia

Maailman vanhin pariskunta löytyy Japanista – "Me olemme pärjänneet näin pitkään, koska olin kärsivällinen"

Tutkijat todistivat matemaattisesti: Ikuinen elämä on mahdotonta (2017)

Tänään tulee kuluneeksi 15 vuotta Kaakkois-Aasian tuhoisasta tsunamista. Tapaninpäivän aamuna vuonna 2004 tapahtui voimakas maanjäristys Indonesiaan kuuluvan Sumatran saaren tuntumassa. Järistys sai liikkeelle jopa 15 metrin korkuiset hyökyaallot, joka iskeytyivät rannikoille musertaen talot ja paiskoen veneet satoja metrejä sisämaahan.

Luonnonkatastrofissa kuoli yli 230 000 ihmistä. Kuolonuhrien joukossa oli 179 suomalaista.

Tsunami aiheutti tuhoa erityisesti Indonesian, Thaimaan, Intian, Sri Lankan ja Malesian rannikoilla.

Pahimmat tuhot kärsittiin Indonesiassa, jossa kuoli noin 170 000 ihmistä. Tsunamista eniten kärsineessä Banda Acehissa ranta-alueet ja niiden asutus tuhoutuivat käytännössä täysin luonnonkatastrofissa.

Nyt 15 vuotta myöhemmin kymmenet tuhannet asukkaat ovat rakentaneet talonsa uudelleen samalle alavalle rannikkoalueelle siitäkin huolimatta, että tsunami- ja tulvariskit ovat ennallaan.

Asiantuntijoiden mukaan uudeelleenrakentamisen taustalla on muun muassa löyhä lainsäädäntö ja huutava pula rahasta. Lisäksi moni kotinsa menettänyt ei halua muuttaa uuteen paikkaan, vaan jatkaa elämistä vanhassa asuinympäristössään.

Kun Banda Acehiin ohjatut ulkomaiset avustukset hiipuivat vuosien myötä, ei kaupunginhallituksella ollut enää varoja sijoittaa kotinsa menettäneitä asukkaita uusille alueille.

Rahoituksen puute esti myös uusien rantavallien rakentamisen tsunamituhojen estämiseksi.

Lisäksi vankempien talojen rakennusmateriaalit ovat liian kalliita paikallisille, joten rakennukset eivät täytä vähimmäisvaatimuksia maanjäristysten tai voimakkaiden aaltojen varalta.

Riskialueille keskitytään väestön kouluttamiseen

Uutistoimisto Reutersin mukaan korkean riskin alueelle Banda Acehiin on rakennuttu yli 25 600 asuintaloa sekä koulu- ja hallintorakennusta. Kaupungin tilastojen mukaan riskialueella asuu tänä päivänä noin 50 000 ihmistä eli yhtä paljon kuin tsunamin aikaan vuonna 2004.

Heti katastrofin jälkeen Indonesian hallitus kaavaili kieltävänsä kaiken rakentamisen kahden kilometrin säteelle rannikosta. Suunnitelmasta kuitenkin luovuttiin, kun kalastuksesta riippuvaiset asukkaat lähtivät kaduille osoittamaan mieltään.

Koska asutus on ja pysyy Banda Acehin riskialueilla, ovat viranomaiset keskittyneet kouluttamaan väestöä luonnonkatastrofien varalta.

Rannikkoalueilla asuvia on tiedotettu vaaroista, ja koulujen opetussuunnitelmaan on sisällytetty varautumisopetusta luonnonkatastrofeihin.

Uudelleenrakennus tsunamin tuhoamille rannikkoalueille on jatkunut Indonesian lisäksi myös muissa hyökyaaltojen 15 vuotta sitten runtelemissa maissa.

Niin ikään Thaimaassa ja Sri Lankassa on keskitytty väestön kouluttamiseen luonnonmullistusten varalta.

Lisäksi hallitukset ovat sijoittaneet miljoonia tsunamivaroitusjärjestelmiin, evakuointireittien rakentamiseen sekä ranta-alueiden hälytyssireeneihin.

Aiheesta aiemmin:

Tuhon aamu – kymmenen vuotta Intian valtameren tsunamista 31.12.2014

Elävä arkisto: Ensimmäiset uutiset Aasian tsunamista

Yle Areena: Yle Uutiset 50 vuotta: Kaakkois-Aasian tsunami (2004)

Venäjän valtio on hakenut oppositiovaikuttaja Ruslan Šaveddinovin kotoaan ja vienyt hänet asepalvelukseen Novaja Zemljan saarelle Jäämerelle. Hänen tukijansa pitävät toimintaa kidnappauksena.

23-vuotias Šaveddinov on oppositiojohtaja Aleksei Navalnyin liittolainen ja työskentelee tämän korruptionvastaisessa järjestössä.

Navalnyin mukaan Šaveddinov katosi kotoaan Moskovasta maanantaina sen jälkeen kun poliisi murtautui asuntoon katkaistuaan ensin sähkön ja estettyään Šaveddinovin puhelimen sim-kortin toiminnan.

Hän onnistui myöhemmin soittamaan jonkun toisen puhelimella naisystävälleen ja kertomaan olinpaikkansa Jäämerellä 2000 kilometrin päässä Moskovasta.

Venäjän armeijan mukaan Šaveddinov on asevelvollinen ja on pakoillut asepalvelusta pitkään. Navalnyi puolestaan sanoo, että Šaveddinovin terveydentila estää häntä menemästä asepalvelukseen.

Asiasta kirjoitti ja tviittasi myös The Moscow Times.

Opposition kannattajat protestoivat Šaveddinovin viemistä saarelle Moskovassa armeijan päämajan edessä.

"Hyvää uutta vuotta 1937", luki yhdessä mielenosoittajan kyltissä. Lauseella viitattiin Stalinin puhdistuksien huippuvuoteen.

Navalnyin mukaan Šaveddinov ei saa kommunikoida ulkomaailman kanssa muiden varusmiesten tapaan. Lisäksi häntä seuraa joku koko ajan.

Šaveddinovin asepalvelus kestää vuoden ajan.

Lue myös:

Venäjän viranomaiset aloittivat uuden kotietsintöjen aallon oppositiota vastaan – Navalnyi: "Tyhjäntoimittajat ja koijarit asialla"

Venäjä julisti oppositiojohtaja Navalnyin säätiön ulkomaiseksi agentiksi – "Jälleen uusi yritys tukahduttaa toiminta"

Venäjän poliisi teki kymmeniä ratsioita opposition toimistoihin ja aktivistien koteihin

Venäjän viestintäministeriön mukaan maassa on testattu onnistuneesti Venäjän sisäistä, muusta maailmasta eristettyä tietoverkkoa.

Asiasta uutisoi jouluaattona BBC. Venäjän aikeista tiedettiin jo keväällä. Seuraavaksi kokeen tulokset esitellään presidentti Vladimir Putinille.

Ministeriön mukaan "tavalliset netin käyttäjät" eivät kokeilua huomaa, mutta mitä yksittäisten maiden irtautumisesta internetistä voi seurata, ja mitä Venäjä rajaamisella tavoittelee?

Merkittävä toimi, jos on tapahtunut niin kuin uutisoidaan Jukka Savolainen

Kysyimme tätä kahdelta kyberturvallisuusden ja informaatiovaikuttamisen asiantuntijalta. Jarno Limnéll on Aalto-yliopiston kyberturvallisuuden työelämäprofessori ja Jukka Savolainen Euroopan hybridiosaamiskeskuksen Haavoittuvuudet ja resilienssi -verkoston johtaja.

Kontrolloidaan tietoa, sisään ja ulos

Internetin rajaaminen palvelee erityyppisiä tarkoitusperiä. Siten on mahdollista hallita maahan tulevaa ja maailmalle menevää tietoa, kuten uutisia. Toisaalta omalla "rinnakkaisnetillä" voidaan varmistaa netin toimiminen esimerkiksi kyberhyökkäysten varalta.

– Venäjä on itse todennut, että kyse on erityisesti venäläisen kriittisen infrastruktuurin suojaamisesta kyberhyökkäyksiä vastaan. Mutta kyllä kyse on myös informaatiotilan hallinnasta, eli siitä että Venäjä haluaa kontrolloida yhä vahvemmin, mitä tietoa venäläisille jaetaan, ja mihin tietoon kansalaiset ylipäätään pääsevät käsiksi, sanoo Aalto-yliopiston Jarno Limnéll.

Nämä motiivit tunnistaa myös Eurooopan hybridiosaamiskeskuksen Jukka Savolainen.

– Tällä voi olla vähittäinen vaikutus. Hivuttamalla kontrolloidaan mediaa, joka venäläisillä on käytettävissä, ja minkälaisia uutisia Venäjältä saa lähetettyä ulospäin, Savolainen kertoo.

Toinen merkittävä motiivi on huoltovarmuus.

– Esimerkiksi yhteyksien katkaisu ulkopuolelta ei katkaise näiden Venäjällä toimivien verkkojärjestelmien toimintoja.

Savolainen: Toimii sotilaallisena pelotteena

Näistä haetaan Jukka Savolaisen mukaan hyötyä myös mahdollisessa konfliktissa.

– Katson että merkittävämpi muutos on nimenomaan se, että voidaan kontrolloida internetiä konfliktissa, Savolainen sanoo.

– Jos on hankittu merkittävä kyky hallita uutisvirtoja sisään ja ulos – sillä on suuri vaikutus, kuinka hyvin valtiojohto pystyy pitämään tilanteen hyppysissään.

Nämä kaksi tekijää yhdessä, tiedon rajoittaminen sekä huoltovarmuuden paraneminen nostavat Savolaisen mukaan Venäjän kykyä sietää konflikteja ulkovaltojen kanssa.

– Siten tällä toimenpiteellä tulee ikään kuin tuettua sotilaallisen pelotteen uskottavuutta. Tämä on mielestäni merkittävä toimi, jos on tapahtunut niin kuin uutisoidaan, Savolainen arvioi.

Limnéll: EU:n mietittävä ratkaisuja netin rapautumiseen

Venäjän koe on yksi askel kohti internetin hajoamista, arvioi BBC:lle Surreyn yliopiston tietojenkäsittelyn professori Alan Woodward.

Jarno Limnéllin mukaan sekä Suomen että EU:n tulisi varautua siihen, että maailmanlaajuiset tietoverkot seuraavien vuosien aikana muuntuvat tai jopa murenevat, kun valtiot tekevät niistä irtiottoja.

Hän muistuttaa että oman internetin luomiselle on Venäjän johdon vahva tuki.

– Tässä tilanteessa Euroopan ja Suomen tulee yhdessä pohtia, mitkä olisivat eurooppalaisia ratkaisuja joita me voimme eurooppalaisten kesken käyttää. Tällä hetkellä näyttää, että internetin hajautumiskehitys maailmalla voimistuu.

Tekninen puoli ei ole vaikea toteuttaa

Kuinka netti sitten suljetaan, tai rajataan jonkin tietyn alueen sisäpuolelle? Pääpiirteissäin tekninen toteutus ei ole kovin mutkikasta.

– En ole tekninen asiantuntija, mutta arvioni on ettei se ole teknisesti monimutkaista vaan pikemminkin yksinkertaista. Kun Venäjällä kytkeytyy internet millä tahansa laitteella, yhteys kulkee takuuvarmasti venäjällä olevan palvelimen kautta, Jukka Savolainen muotoilee.

Edellytyksenä on kuitenkin yhteiskunta ja viranomaiset, jotka näyttävät vihreää valoa tämänkaltaisille toimille.

– Sitten palvelimen omistajan on oltava yhteistyössä viranomaisen kanssa, silloin tämä kontrolli toteutuu.

LUE MYÖS:

BBC: Venäjä kertoo testanneensa onnistuneesti maan sisäistä tietoverkkoa

Internetin vapaus väheni jälleen – Väärien tietojen levittäminen ja kansalaisten seuranta rapauttavat demokratiaa, järjestö varoittaa

Iran on yhä taitavampi sulkemaan yhteydet ulkomaailmaan – Netin katkaiseminen on yleistyvä keino levottomuuksien tukahduttamiseksi

BBC: Kiina lisää jälleen kansalaistensa valvontaa – jatkossa puhelinliittymän rekisteröinti vaatii kasvojen skannauksen

Venäjä aikoo testata internetistä irtautumista tänä keväänä

Ylikansalliset megakorporaatiot hallitsevat saasteisiin tukehtuvaa maailmaa. Suurkaupunkien sateisilla kaduilla vaeltaa hahmoja, joiden silmissä vilkkuvat ledit ja ranteissa kimaltavat linkkiplugit. Kaupunkien laitamilla koneteknologialla itseään parannelleet punkkarit sotivat yhtiöiden palkkasotilaita vastaan. Viivaksi vedetyt raadot kerätään varaosiksi tai jätetään lojumaan katuojaan.

Tervetuloa vuoteen 2020.

Kolmekymmentä vuotta sitten julkaistu Cyberpunk 2020 -roolipeli maalaa synkän kuvan nykyhetkestä. Pörssiromahdusten, ydinsotien ja tautiepidemioiden runtelema maailma on luisunut väkivaltaan ja hedonismiin. Teknologian kehitys ja sen aiheuttama eriarvoisuuden kasvu ovat vieraannuttaneet ihmiset toisistaan. Elämä on pinnallista ja vaarallista.

Tieteiskirjailija William Gibsonin teoksiin (mm. Neurovelho, Kreivi Nolla ja Mona Lisa) ja Blade Runnerin sekä Terminaattorin kaltaisiin elokuviin nojaavan pelin lohduton maailma on vuosikymmenten ajan vedonnut roolipelaajiin ympäri maailmaa.

Luultavasti imppasit tämän artikkelin tietokannasta henkilökohtaiselle tieturillesi. Cyberpunk 2020

– Kyberpunk laajempana ilmiönä on poikkeuksellinen, koska se on edelleen pinnalla, sanoo Suomen roolipeliseuran varapuheenjohtaja Tuomas Kuusniemi.

Hyvä esimerkki tästä on ensi vuonna julkaistava Cyberpunk 2077 -tietokonepeli. Keanu Reevesin tähdittämä peli tuo neonvalojen valaiseman ja kromin heijasteleman maailman myös tietokone- ja konsolipelaajien ihasteltavaksi.

Kuusniemi itse tutustui kyberpunkin armottomaan maailmaan 90-luvulla. Hän kuvailee ensikosketusta peliin mullistavaksi.

– Siihen asti suurin osa roolipeleistä oli keskiaika-fantasiaa, eli suht leppoisaa tai sankarillista menoa. Cyberpunk 2020 oli ensimmäinen peli, joka yritti simuloida oikeaa maailmaa. Ja se pelimaailma on huolestuttavan tuttu.

"Tässä hommassa pelataan vallasta"

Cyberpunk 2020:n kantava teema on jättiyhtiöiden ylivalta. Pelissä maailmaa eivät pyöritä poliitikot, vaan pukumiehet. Yhtiön miehet hallitsevat hallituksia, markkinoita, kansakuntia ja armeijoita.

Kun amerikkalainen Mike Pondsmith ja kumppanit kehittivät peliä 80-luvun loppupuolella, Ronald Reaganin ja Margaret Thatcherin talouspolitiikan seuraukset näkyivät jo Yhdysvalloissa ja Britanniassa. Verohelpotukset ja julkisen hallinnon leikkaukset olivat vuosien ajan kasvattaneet ihmisten eriarvoisuutta. Yhtiöiden valta kasvoi ennennäkemättömiin mittasuhteisiin. Tämän kehityksen Cyberpunk 2020 vie äärimmilleen.

Nyt kaikki on tietysti enemmän tai vähemmän yhtiöiden hallinnassa, ja yhtiöt ovat melko pitkälle hallituksia itsessään. Cyberpunk 2020

Cyberpunk 2020:ssä muutama mediayhtiö omistaa tv-kanavat, elokuvastudiot, levy-yhtiöt, radioasemat ja kustantamot. Teknologiayhtiöt ovat kasvaneet maailman suurimmiksi yrityksiksi. Terveydenhuollosta on tehty liiketoimintaa, ja yksityiset yritykset ovat ottaneet avaruusrahdin kuljettamisen kontolleen.

Kuulostaako tutulta?

Kyberpunkin maailmassa megayhtiöt tekevät mitä lystäävät. Ne vakuuttavat kunnioittavansa saastekontrollia, minimipalkkoja ja tuotevastuuta, mutta samalla ne sanelevat hallitusten ohjelmat.

Pahimmaksi tilanne on riistäytynyt Yhdysvalloissa, missä korruptio jyllää. Euroopassa tiukan byrokratian ansiosta “bisnesparonit” on saatu jotenkuten aisoihin ja maiden taloudet ovat tasapainossa – “poikkeuksena Espanja, Italia ja Kreikka”.

Neuvosto-Venäjällä ylikansalliset yhtiöt eivät ole saaneet vahvaa jalansijaa. Ainoastaan tiiviisti hallinnon kanssa yhteistyötä tekevät yritykset pärjäävät. Alueen teknologia laahaa pahasti muiden perässä.

Kuulostaako tutulta?

Suora linkkiyhteys aivoihin on vain ajan kysymys

Cyberpunk 2020:n maailma on sekoitus Blade Runnerin estetiikkaa, Tronin teknologiaa ja Robocopin moraalia. Uudet teknologiat ovat kerta toisensa jälkeen mullistaneet yhteiskunnan, mikä on monen kohdalla johtanut teknoshokkiin.

Kun teknologia kasvaa ulos ihmisen käsityskyvystä tai elämästä. Yht’äkkiä ihmiset friikkaavat täysin. Heistä tulee irrationaalisia; väkivaltaisia. Perheet pirstoutuvat; suhteet repeilevät. Ihmiset tuntevat itsensä avuttomiksi Universumin alla. Lopulta koko ihmiskunta jähmettyy massapsykoosiin. Sitä me nykyään nimitämme Romahdukseksi. Cyberpunk 2020

Pahiten teknologian jyräämiksi joutuneet ihmiset istuvat kodeissaan passiivisina ja odottavat ohjeita johtajilta. Pieni ryhmä teknologiaa vastustavia neo-luddiitteja yrittää kääntää kelloja taaksepäin. Loput nappaavat teknologiaa kurkusta ja syöksyvät tulevaisuuteen pää edellä.

Nämä kyberpunkkarit ovat nivoneet teknologian osaksi hermostojaan; yksi on asentanut datalastuja parantaakseen tennistaitojaan, toinen on piilottanut automaattiaseita käsivarsiinsa.

Näin pitkällä teknologian kehitys ei ole vielä tosimaailmassa vuonna 2020. Teknoshokin oireita on jo nähtävissä, mutta me emme kykene parantamaan refleksejämme mikrosiruilla tai ohjamaan autojamme ajatuksen voimalla – vielä.

Laboratorioissa on jo jonkin aikaa testailtu aivosignaaleilla ohjattavia järjestelmiä. Syksyllä Facebook hankki miljardilla dollarilla teknologiayritys CTRL-labsin, joka kehittää mielen avulla ohjattavia tietokoneita.

Samoilla apajilla häärii Teslan ja SpaceX:n toimitusjohtaja Elon Musk. Kaksi vuotta sitten hän perusti Neuralink-yhtiön, jonka päämääränä on yhdistää tekoäly ihmisaivoihin. Heinäkuussa yhtiö kertoi onnistuneensa asentamaan apinan aivoihin sensorin, jonka avulla apina kykeni hallitsemaan tietokonetta.

Myöhäisellä 20. vuosisadalla Nettiin pääsi vain tietokonepäätteen avulla, käyttäen tiedonvälityksessä apuna modeemiksi kutsuttua laitetta. Vuonna 2020 Nettiin pääsee suoraan. Linkkiplugit ja monimutkaiset ohjelmat muuntavat tietokonedatan ihmismielen ymmärtämiksi tapahtumiksi ja syöttävät ne suoraan aivoihin. Cyberpunk 2020

Google on jo useamman vuoden ajan suunnitellut kyberoptiikkaa, joka ruiskutetaan suoraan ihmisen silmämunaan. Näön parantamisen lisäksi tämä elektroninen piilolinssi voisi esimerkiksi mitata kantajansa verensokeritasoja.

Muutama viikko sitten Bathin yliopiston tutkijat esittelivät mahdollisuuden korjata hermovaurioita keinotekoisista neuroneista koostuvilla mikrosiruilla.

Supertietokoneet kutistuivat puhelimiksi

Kun Cyberpunk 2020 ilmestyi vuonna 1990, maailman tehokkain tietokone, Cray-2, kykeni suorittamaan 1,9 miljardia laskutoimitusta sekunnissa. Yli kaksi tonnia painavassa supertietokoneessa oli parhaimmillaan 32 gigatavua tallennustilaa. “Pienet matkapuhelimet” olivat juuri tulleet markkinoille. Ne painoivat alle kilon.

Viime syksynä Apple esitteli uuden puhelimen mikropiirin, joka kykenee suorittamaan biljoona laskutoimitusta sekunnissa. Alle 200 grammaa painavien nykypuhelimien tallennustilat alkavat 64 gigatavusta ylöspäin.

Osa kolmenkymmenen vuoden takaisista kuvitelmista on toteutunut paljon pidemmälle mitä Pondsmith ja kumppanit osasivat ennustaa.

Cyberpunk 2020:ssä musiikki ostetaan levykaupoista ja sitä kuunnellaan “mikro-stereocombosta”. Kodeissaan ihmiset tuijottavat kuvaputkitelevisioita ja työmatkoillaan he kantavat mukanaan salkkutietokoneita. Uutiset luetaan sanomalehtien sijaan “faxareista”, joita voi tulostaa kioskeista. Paperia säästävä punkkari voi lukea samat uutiset kadunkulmissa nököttävistä tietokonepäätteistä.

Internet nykyisessä muodossaan alkoi hahmottua vuoden 1990 tienoilla. Cyberpunk 2020:ssä puhutaan Netistä, joka verkkosivujen sijaan tuo mieleen Tron-elokuvan neonvärejä hehkuvat ruudukot. Pelissä reaalimaailman ylle laskostuva Netti ei ole maailmanlaajuinen tietoverkko, vaan lääneistä koostuva näennäistodellisuus.

Me liha-aivot olemme etanoita verrattuna isoihin järjestelmiin ja AI:hin Cyberpunk 2020

Cyberpunk 2020:n suurin kritiikki on kohdistunut juuri Nettiin. Ei siksi, että se olisi huonosti ennustettu, vaan koska sitä ei ole onnistuttu integroimaan tarpeeksi hyvin muuhun peliin.

– En ole törmännyt keneenkään, joka olisi käyttänyt alkuperäisiä sääntöjä ja ollut niihin tyytyväinen, sanoo Suomen roolipeliseuran varapuheenjohtaja Tuomas Kuusniemi.

Tosimaailmassa vuonna 2020 internet on integroitunut muuhun elämään erittäin tehokkaasti.

Kyberpunk on osa jokapäivästä elämäämme

Vajaamittaisiksi jääneiden tai liian pitkäksi menneiden ennustusten lisäksi Cyberpunk 2020 sisältää myös onnistuneita kuvitelmia tästä päivästä.

Ääniohjaus on arkipäivää. Ruoan geenimanipulaatio on niin yleistä, että on helpompaa merkitä tuotteet, joita ei ole geenimuunneltu. Robotti-imurit siivoavat asuntoja ja tehtaissa käytetään mekaanisia tukirankoja helpottamaan raskasta työtä.

Cyberpunk 2020:ssä puhutaan etiöistä, jotka ovat tietokonejärjestelmiin kytkettyjä laitteita. Nykyään oikea termi on esineiden internet. Pelissä hakkerit voivat luoda Nettiin näennäiskansaa, eli botteja.

Joissakin tapauksissa Cyberpunk 2020:ssä hahmoteltu teknologia on toteutunut hieman eri muodossa. Hyvä esimerkki on “soolojen, krääsäfriikkien ja stressistä kärsivien pukumiesten suosikki”, eli kyynärvarren ihon alle asennettava biomonitori. Tosimaailmassa kuka tahansa voi seurata omaa biometristä statistiikkaansa aktiivisuusrannekkeesta.

Toisin kuin luultiin, 2000-luku ei ole tuonut mitään mullistavia uudistuksia liikenteeseen […] Voit odottaa vuoden 2020 liikenteeltä pitkälti samaa kuin 20. vuosisadallakin – tukkoisten moottoriteiden, täpötäysien junien ja muurahaispesänä kuhisevien lentokenttien verkosto. Cyberpunk 2020

Cyberpunk 2020:ssä pienet autot ja moottoripyörät kulkevat sähköllä. Isommat autot metanolilla tai synteettisellä CHOOH2-meta-alkoholilla, koska “sähkössä ei vaan ole sitä potkua”. Öljystä luopuminen ei ole tapahtunut ilmastonmuutoksen takia, vaan koska ydinsodan jäljiltä lähi-itä on radioaktiivinen joutomaa.

Cyberpunk 2020:ssä japanilaisten yritysten valta on merkittävä. Ylikansallisia suuryhtiöitä kutsutaan pelissä zaibatsuiksi japanin talouskonglomeraattia tarkoittavan sanan mukaan. Tosimaailmassa japanilaisten tilalle voi laittaa kiinalaiset.

Käännös syntyi rakkaudesta lajiin

Suomessa Cyberpunk 2020:n kulttimaineeseen on vaikuttanut paljon Joona Vainion tekemä suomennos. Moni pelaaja pitää suomenkielistä versiota jopa parempana kuin alkuperäistä. Kehuja ovat keränneet etenkin raflaavat slangikäännökset.

– Mä päätin, että jos nämä ovat jotain punkkareita, katujätkiä ja -giltsejä, niin ne sitten puhuvat, miten ne puhuvat. Mä lisäsin armotta kirosanoja väliin, Vainio kertoo.

Kaikkia Vainion lisäämä realismi ei miellyttänyt. Vainio muistelee, kuinka pelin ilmestymisen jälkeen hän sai vihaisen puhelun äidiltä, joka oli tyrmistynyt lapselle hankkimansa pelin kielenkäytöstä ja maailmankuvasta. Rikosilmoituksella uhkailu ei lopulta kuitenkaan johtanut mihinkään.

Ennen Cyberpunk 2020:tä Vainiolla ei ollut kokemusta pelien kääntämisestä. 21-vuotias taideteollisen korkeakoulun opiskelija oli kuitenkin innostunut roolipelaaja ja hän osasi hyvin englantia.

– Ja mä olin graafikko, joten mä käytännössä tein sen kokonaan itse. Mä suomensin ja taitoin sen, Vainio sanoo.

Palkkio vajaan puolen vuoden työstä ei Vainion mukaan ollut kummoinenkaan. Työ tuli tehtyä enemmänkin rakkaudesta lajiin.

Kolmekymmentä vuotta myöhemmin Vainio katselee työnsä tulosta armollisesti, mutta samalla kriittisesti.

– Mun tekisi mieli kääntää se uudestaan. Ei varsinaisesti kokonaan, mutta korjata muutama moka.

Yksi tällainen moka on pelissä esiintyvät NMT-puhelimet. Myöhemmin ilmestyneisiin lisäosiin Vainio ehti jo lisätä maininnan, että “itse asiassa NMT-standardi vanhentui ajat sitten, mutta nimi jäi roikkumaan”.

Päivittämisen lisäksi Vainiota kiinnostaa pelin uusien versioiden suomentaminen. Hän kertoo jo olleensa yhteydessä Cyberpunk-pelisarjan luoneeseen Mike Pondsmithiin, josko ensi vuonna ilmestyvän Cyberpunk 2077 -tietokonepelin kääntäminen ja lokalisointi olisi mahdollista.

Vainio ystävystyi Pondsmithin ja tämän vaimon kanssa suomentaessaan Cyberpunk 2020:tä. Tuolloin yhteyttä Suomesta Kaliforniaan ylläpidettiin fakseilla. Nykyään viestit kulkevat sähköpostitse.

Minkälaisen arvosanan kymmenen vuotta Pelit-lehden arvostelijana toiminut Vainio antaisi kulttimaineeseen nousseelle pelille?

– Aikansa tuotteena mä antaisin sille 90 pistettä. Käännöstä mä olen jäävi arvioimaan, mutta mun mielestä se oli tosi hauska ja raflaava.

Entä kuinka hyvin peli onnistui ennustamaan synkän tulevaisuuden?

– Se ei nyt ennustanut ihan oikein kaikkea, mutta kyse on fiktiosta. Scifin tulevaisuuden visiot kuitenkin toteutuu, ikävän usein, muodossa tai toisessa. Sillä ei ole paskan väliä, mikä vuosi se lopulta on, tuollaista tulee vielä tapahtumaan, Vainio ennustaa.

Norjan prinsessa Märtha Louisen entinen aviomies, kirjailija ja taiteilija Ari Behn on kuollut 47-vuotiaana, kertovat muun muassa norjalaismediat VG ja NRK.

Tiedon Behnin kuolemasta vahvisti hänen managerinsa Geir Håkonsund. Hän välitti Behnin perheen lausunnon norjalaismedioille.

– Suuri suru sydämissämme meidän, Ari Behnin läheisten, on ilmoitettava, että hän on riistänyt oman henkensä. Pyydämme kunnioittamaan yksityisyyttämme tulevina päivinä, perhe kirjoitti lausunnossaan.

Behn ja Märtha Louise avioituivat vuonna 2002 ja erosivat 14 vuoden avioliiton jälkeen vuonna 2016. Heillä on kolme yhteistä tytärtä.

Norjan kuningas Harald V ja kuningatar Sonja ovat välittäneet osanottonsa Behnin poismenon johdosta kuningashuoneen nettisivuilla. Märtha Louise on kuningasparin esikoinen ja kruununperimysjärjestyksessä neljäntenä.

– Ari oli tärkeä osa perhettämme jo monien vuosien ajan, ja meillä on lämpimiä ja hyviä muistoja hänestä. Olemme kiitollisia, että saimme tutustua häneen. Valitettavasti lapsenlapsemme ovat menettäneet rakkaan isänsä, ja tunnemme syvää myötätuntoa hänen vanhempiaan ja sisaruksiaan kohtaan. He ovat menettäneet rakkaan poikansa ja veljensä, kuningatarpari kirjoitti lausunnossaan.

Kruununprinssi Haakon ja kruununprinsessa Mette-Marit välittivät myös surunvalittelunsa.

– Meille Ari oli hyvä ystävä, rakas perheenjäsen ja upea setä, jonka kanssa jaoimme monet elämän pienistä ja isoista hetkistä. Me kaikki pidimme Arista, prinssipari kirjoitti lausunnossaan.

Lue myös:

Kriisipuhelimet tarjoavat apua läpi juhlapyhien – Auttavia numeroita löytyy myös lapsille ja nuorille

Valtakunnallinen kriisipuhelin tarjoaa keskusteluapua kriisissä oleville ja heidän läheisilleen. Keskustelun tavoitteena on helpottaa henkistä hätää sekä ehkäistä itsemurhia. Krii­si­pu­he­lin päi­vys­tää nu­me­ros­sa 09-25250111.

Israelin pääministeri Benjamin Netanjahu on saanut murskavoiton Likud-puolueen puheenjohtajavaalissa. Hänet valittiin jatkamaan puolueen johdossa 72 prosentilla äänistä. Puheenjohtajasta äänestettiin torstaina, ja viralliset tulokset vahvistettiin varhain perjantaiaamuna.

Netanjahun pitkäaikainen kilpakumppani Gideon Saar sai 28 prosenttia äänistä.

Puheenjohtajasta äänesti hieman alle puolet Likud-puoleen noin 116 000 äänioikeutetusta jäsenestä. Israelissa riehuvan talvimyrskyn epäillään vaikuttaneen äänestysintoon.

Netanjahu on ollut puolueen keulahahmo kahden vuosikymmenen ajan. Jo äänestyksen jälkeen ovensuukyselyn perusteella ennustettiin, että Netanjahu saa vaalissa selvän voiton. Hänelle ennustettiin yli 71 prosenttia äänistä.

– Valtava voitto! Kiitos Likudin jäsenille luottamuksesta, tuesta ja rakkaudesta, Netanjahu tviittasi tunti äänestyksen päättymisen jälkeen.

Saar myönsi tappionsa jo ennen tuloksen vahvistumista.

– Olen tyytyväinen päätökseeni. He, jotka eivät ota riskejä sen vuoksi mihin uskovat, eivät tule koskaan onnistumaan. Kollegani ja minä aiomme seisoa Netanjahun takana kampanjoimassa Likudin menestyksen puolesta vaaleissa, Saar tviittasi.

Netanjahu tulee viemään Likud-puolueen kohti maaliskuussa järjestettäviä parlamenttivaaleja. Likudin johtajana hän voisi saada uuden mahdollisuuden muodostaa hallitus maahan.

Tulevat vaalit ovat jo kolmannet vuoden sisällä Israelissa. Sekä Netanjahu että toisen valtapuolueen, Sininen ja valkoinen -puoleen johtaja Benny Gantz epäonnistuivat vuoroillaan hallituksen muodostamisessa. Israelin parlamentin eli Knessetin saama lisäaika hallituksenmuodostajan löytämiseksi umpeutui reilut kaksi viikkoa sitten, minkä takia parlamentti joutui hajoamaan.

Maassa ei ole ollut toimivaa hallitusta liki vuoteen.

Netanjahun asema on saanut kolhuja

Useissa israelilaisissa vaalikampanjoissa toiminut mielipidetutkija Stephan Miller sanoi aiemmin, että Netanjahu voi vain hävitä johtajuustaistossa. Siitä huolimatta, millaisen kannatuksen hänen vastustajansa Saar äänestyksessä saa, on se selvä merkki puolueen sisäisistä asenteista.

– Se on ensimmäinen kerta kymmeneen vuoteen, kun joukko oikeistoäänestäjiä selkeästi ilmaisee halukkuutensa päästä eroon Netanjahusta, hän kertoi.

Ministerinäkin toiminut Saar haastoi Netanjahun johtajuuden viime kuussa, kun Netanjahua vastaan nostettiin syytteet korruptiosta. Häntä syytetään monista eri tapauksista muun muassa rikosnimikkeillä petos ja lahjuksen ottaminen. Netanjahu on kiistänyt syytökset.

Syytteet saattavat päättää Netanjahun poliittisen uran. Hän on maan pitkäaikaisin pääministeri ja toiminut tehtävässään vuodesta 2009.

Israelin lainsäädännön mukaan pääministerin on pakko erota vasta, kun hänet on tuomittu ja kaikki mahdolliset valitusmahdollisuudet on käytetty. Poliittiset paineet Netanjahun eroamiseksi ovat silti olleet kovat.

Lue myös:

Israelissa pääministeri Netanjahu taistelee puolueensa puheenjohtajuudesta

Israelissa järjestetään kolmannet vaalit vuoden sisällä – parlamentti ei löytänyt hallituksenmuodostajaa määräaikaan mennessä

Tiistai 6. kesäkuuta 2017: Muutama varma loikkari

Hallituspuolueet kokoontuvat kesäjuhliin pääministerin virka-asunnolle Kesärantaan. Kansanedustajat, ministerit ja avustajat mittelevät leikkisissä kuulantyöntö- ja tikkakisoissa. Keskustaedustaja räppää, kokoomusedustaja laulaa ja perussuomalainen edustaja huvittaa yleisöä sanamuunnoksilla.

Hilpeistä ohjelmanumeroista huolimatta pinnan alla väreilee. Kaikkia jännittää tuleva viikonloppu. Perussuomalaiset valitsee uuden puheenjohtajan. Kukaan ei tiedä, ollaanko tällä hallituskokoonpanolla enää viikon päästä.

Perussuomalaisten kansanedustaja, talousvaliokunnan puheenjohtaja Kaj Turunen kiertää erityisen ahkerasti juhlaväen keskuudessa. Turunen kysyy tulevaisuudensuunnitelmia etenkin perussuomalaisilta, jotka eivät ole paljastaneet suosikkiaan puheenjohtajaksi: mitä teet, jos Jussi Halla-ahosta tulee puolueen johtaja? Pari edustajaa kokee, että Turunen jakaa siinä tilanteessa heitä leireihin.

Vasta myöhemmin heille selviää, miksi.

Samana iltana Demokraatti-lehdessä on julkaistu Turusen kovasanainen haastattelu. Turunen ennakoi, että joitakin kansanedustajia eroaa puolueesta, jos Halla-aho valitaan. Hän painottaa, että ulkoministerin valinta ei ole vain perussuomalaisten asia. Halla-aho on sanonut haluavansa ulkoministeri Timo Soinin vaihtoon.

Myös pääministeri Juha Sipilä saa Kesärannan illassa viitteitä perussuomalaisten hajoamisesta. Hän kertoo myöhemmin kuulleensa muutamilta perussuomalaisilta juhlissa, että heitä saattaa loikata muihin eduskuntaryhmiin.

Tämä on tässä vaiheessa yleisin skenaario. Keskustassa ja kokoomuksessa tiedetään varmuudella, että lähtijöitä on kourallinen, ehkä viisi. Suunnitelmia loikkareiden houkuttelemiseksi omien puolueiden riveihin on jo tehty. Joku yksittäinen perussuomalainen saattaa siirtyä kristillisdemokraatteihin, kepulaiset ja kokoomuslaiset arvelevat.

Kokoomuksen kanta Halla-ahoon on ollut tiedossa koko kevään. Toukokuun alkupuolella kokoomuksen ydin on tehnyt perussuomalaisten ytimelle selväksi, että jos puoluekokous tekee tietyt henkilövalinnat, luottamus hallituskumppaniin kariutuu.

Timo Soini kirjoittaa myöhemmin aavistelleensa “asioiden tolan” kuukauden verran. Hän viittaa haastatteluun, jonka antoi Kuukausiliitteelle toukokuun alkupuolella. Siinä Soini toteaa joskus käyvän niin, että “vaikka talo on hyvin hoidettu, poika tai tytär hassaa isänsä perinnön”.

Myös keskustan ytimessä on tiukasti Halla-ahoon suhtautuvia, mutta valtaosa kepulaisista pidättäytyy ottamasta asiaan kantaa. Kokoomuksessa moni uskookin, ettei keskusta näytä heti Halla-aholle ovea. Mitä jos Sipilä näyttääkin ovea heille itselleen, jos kokoomus yltyy yhteistyökyvyttömäksi? Jotkut kokoomuslaiset käyttävät ryhmäkokouksissa tällaisia puheenvuoroja.

Toisaalta kukaan ei voi vannoa, pitääkö kokoomuksen tai keskustan kanta loppuun asti. Politiikassa mikään ei ole satavarmaa. Varmaa on vain kaikkien huoli tulevasta hallituskombinaatiosta, juuri kun Suomen talous on kääntynyt parempaan päin.

Villeimmissä visioissa perussuomalaisista lähtee isompikin joukko, mutta sitä pidetään käytäväpuheissa aivan liian rajuna spekulaationa. Lännen Media on uutisoinut, että jopa 20 edustajaa voisi muodostaa soinilais–terholaisen eduskuntaryhmän.

Perussuomalaiset tyrmäävät väitteen. Muun muassa Timo Soini kirjoittaa, että ajatus hänen loikkaamisestaan perustamastaan puolueesta on mieletön. Myöhemmin paljastuu, että luku 20 perustuu toimittaja Lauri Nurmen hallituslähteistä saamiin tietoihin siitä, kuinka monen perussuomalaisen edustajan arvioidaan kannattavan Sampo Terhoa puheenjohtajaksi.

Hallituksessa persuministerit ovat loppumetreille saakka järkähtämättömiä siitä, että Sampo Terho voittaa.

Kesäjuhlissa ilmeet alkavat olla tuskaisia. Siksi keskusta valmistautuu puoluekokousviikolla henkisesti “pahimpaan”, Halla-ahon voittoon.

Keskusta ja kokoomus pitävät todennäköisimpänä ratkaisuna, että hallitusta täydennetään RKP:llä, kristillisillä ja muutamalla perussuomalaisella loikkarilla. Yksi skenaario on, että loikkarit muodostavat oman pienen eduskuntaryhmän.

10 edustajan RKP tarvitaan joka tapauksessa, he ajattelevat. Viiden edustajan KD-ryhmästä on eri näkemyksiä. Kokoomus elättelee toiveita, ettei kristillisiä edes tarvita, jos perussuomalaisten “sirpalepuolue” takaa eduskuntaan riittävän enemmistön RKP:n rinnalla. Laskelmissa tavoitteena on 105–106 edustajan enemmistö.

Kokoomuslaiset eivät halua, että KD pääsee jarruttamaan alkoholiuudistusta ja asettamaan muita kynnyskysymyksiä. Heidän ajatuksensa kulkee näin: jos loikkaavat persut eivät ole pahimpia ruotsin kielen tai maahanmuuton vastustajia, ehkä he kelpaavat RKP:lle.

Keskustalaiset pitävät mieluusti KD:n mukana pelikirjassa. He tietävät, että myös ex-perussuomalaisten yhteistyö sujuu paremmin kristillisten kuin RKP:n kanssa.

Juha Sipilä, Timo Soini ja kokoomusjohtaja Petteri Orpo eivät välttämättä puhu triona näistä skenaarioista, mutta ovat niistä hyvin perillä. Kaikilla hallituspuolueilla on vahva käsitys, että PS-ryhmä hajoaa tavalla tai toisella, jos Halla-aho nousee sen johtoon.

Kukaan ei osaa ennustaa, että perussuomalaisten johto uusiutuu totaalisesti.

Lauantai 10. kesäkuuta: Vastaisku terassilla

Järkytys on karmea. Jyväskylän Paviljongista valuu ravintola Mustaan Kynnykseen puolueensa menettäneitä ihmisiä.

Koko puheenjohtajisto on vaihtunut maahanmuuttovastaisiin käsiin. Iltajuhlassa Soiniin ja muihin vanhoihin SMP-läisiin on suhtauduttu kylmäkiskoisesti. Salissa Halla-ahon kannattajat ovat uhonneet miehittävänsä kaikki puolue-elimet.

Kun edellisenä iltana Kynnyksessä oli tavattu Terhon tukiporukalla, ilmassa oli ollut vielä toivoa. Nyt “kiemungit” tekevät paluuta puolueeseen. Perussuomalaisista erotettu Terhi Kiemunki on iloinnut Facebookissa työskennelleensä Halla-ahon valinnan eteen vuoden päivät.

Myös ministereiden avustajia on pyörinyt suljetuissa FB-ryhmissä. Työmies Matti Putkosen epäillään jopa suosineen Halla-ahoa puheenjohtajatentissä.

Kynnyksen terassilla istuu kolme ministeriä: puheenjohtajakisan hävinnyt Eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terho, puolustusministeri Jussi Niinistö ja työministeri Jari Lindström. Kansanedustajista shokkia ovat purkamassa Kaj Turunen, Ari Jalonen, Tiina Elovaara ja Simon Elo.

Juuri Turunen, Jalonen ja Elovaara ovat keskustelleet eduskunnassa jo viikkoja siitä, mitä tapahtuu, jos Halla-ahon henkilövalinnat menevät läpi.

Ihmisiä tulee ja menee, pöydissä istuu puolisoita ja toimittajia. Aluksi keskustelu on terapeuttista. Halla-ahon tukijoukot ovat luoneet Soini-vihaa järjestelmällisesti, paikallaolijat puhuvat. Vastakkainasettelu kentän ja mystisen “puolue-eliitin” välillä ei olisi näin syvä ilman tietoista kampanjointia, he uskovat.

Tuoppien ääressä viihtyvät myös Niinistön erityisavustaja Petteri Leino ja Lindströmin erityisavustaja Juha Halttunen. He ovat seuraavat kaksi päivää avainasemassa pettymyksen kanavoimisessa toiminnaksi.

Illan mittaan persuseurueen jäsenet alkavat vetää toisiaan sivummalle. Keskustelut käydään ulkona, koska sisällä on liikaa kuulevia korvia. Jätetäänkö tämä tähän vai otetaanko vastaisku? Kaikki baariin tulleet eivät rekisteröi, mitä ympärillä kuiskutellaan.

Timo Soini ei ole Mustassa Kynnyksessä. Hän puhuu illalla pitkään puhelimessa pääministeri Juha Sipilän kanssa. Sipilä kertoo myöhemmin, että puhelussa Soini on purkanut pettymystään ja pohtinut ulkoministeriytensä jatkoa.

Ylen tietojen mukaan jo tuossa puhelussa Sipilä antaa Soinin ymmärtää, ettei keskusta halua jatkaa hallitustaivalta perussuomalaisten uuden johtonelikon kanssa.

Sipilä on kertonut päivällä medialle, että on osannut varautua Halla-ahon valintaan hyvin. Hän on pitänyt sitä todennäköisimpänä vaihtoehtona tiistai-illasta asti.

Sunnuntai 11. kesäkuuta: Suunnitelma A muotoutuu

Aamukymmeneltä Paviljongin korokkeella istuu vakavia naamoja. Puoluekokouksen ohjelmassa on ministereiden kyselytunti. Tenttaus alkaa takinkäännöstä hallintarekisteriasiassa. Siitä on tullut jäseniltä toista sataa kysymystä.

Sampo Terho astuu urheasti puhujapönttöön ja selittää, miksi perussuomalaiset joutui sallimaan osakeomistukset hallintarekisterin kautta ulkomailla.

Timo Soini lähtee kyselytunnin jälkeen kohti Naantalia. Presidentin kesäasunnolla Kultarannassa ovat alkamassa ulko- ja turvallisuuspoliittiset keskustelut, joissa Soini edustaa ulkoministerinä – ehkä viimeisen kerran.

Puolustusministeri Jussi Niinistö peruu osallistumisensa Kultaranta-keskusteluihin. Hän jatkaa viestittelyä Mustan Kynnyksen porukan kanssa.

Edellisillan promillet ovat haihtuneet, mutta uhkarohkea suunnitelma vain vahvistuu. Puoliltapäivin käsillä on päätös: potkitaan halla-aholaiset pois eduskuntaryhmästä.

Puolue meiltä on viety, piiritkin viedään, mutta ainakin meillä on vielä enemmistö eduskuntaryhmässä, he ajattelevat.

Jussi Niinistö, Petteri Leino ja Kaj Turunen listaavat nimiä. He asettavat tavoitteeksi 20 kansanedustajaa. Kutistuvan PS-ryhmän pitää olla suurempi kuin RKP:n ja KD:n yhteensä, jotta se olisi Sipilälle ja Orpolle edelleen houkutteleva hallituskumppani.

Siksi ehdoton minimi on 16 edustajaa.

Ennakkoon tiedetään, ketkä ovat tyytyväisiä puoluekokouksen päätöksiin. Mustan Kynnyksen viestirinki pohtii, keitä maltillisia voisi saada idean taakse ja keitä ei missään tapauksessa.

Iltapäivällä Niinistö ja Leino vetäytyvät hauholaiselle mökille saunomaan. Presidenttiehdokkaan valinta on siinä vaiheessa mennyt kokousväeltä sekoiluksi. Puoluehallituksen valmistelema sääntöuudistus on kaatunut. Viimeinen niitti on, kun Suomen Sisu tuo puoluevaltuustovaaliin vaihtoehtoisen ehdokaslistan. Se häviää äänestyksessä, mutta saa yli 150 ääntä reilusta 500:sta.

Jyväskylään jääneet kansanedustajat tapaavat toisiaan ja päivittelevät tilannetta. Osa päättää jo jättää politiikan tai erota perussuomalaisista. Puolueen jättäminen voi olla poliittinen itsemurha, mutta niin voi olla puolueeseen jääminenkin.

Toiset ovat sitä mieltä, että halla-aholaisten “käenpoikien” kunnioituksen puutteeseen Soinin perintöä kohtaan on jotenkin reagoitava.

Maaperä dramaattiselle liikkeelle on otollinen.

Samaan aikaan Juha Sipilä esittelee pääministerin haastattelutunnilla prosessikaavionsa. Hän on putsannut kalenterinsa tiistaihin saakka hallitustilanteen takia. Hän aikoo ottaa yhteyttä valtiosääntötuntijoihin ja puhua opposition kanssa.

Sipilä kertoo, että hän haluaa kuulla myös perussuomalaisten eduskuntaryhmän tuntoja tilanteesta.

Haastattelutunnin jälkeen Sipilä soittaa RKP:lle ja kristillisille. Pääministeri lähettää mahdollisille apupuolueille erilaiset viestit. RKP saa vihjeen ryhtyä valmistautumaan hallitusneuvotteluihin. KD:lle Sipilä selostaa vain prosessin.

Alkuillasta presidentti Sauli Niinistö ottaa kantaa Halla-ahon valintaan. Hän sanoo tiedotustilaisuudessa, ettei ole huomannut perussuomalaisten uuden johdon katuneen rikostuomioitaan.

Niinistö huomauttaa, että presidentiltä on ollut tapana kysyä mielipidettä ulkoministeristä. Niinistö ja Sipilä ovat keskustelleet tilanteesta edellisiltana puhelimessa.

Helsingin pormestari Jan Vapaavuori toistaa kantansa, että kokoomus ei voi jatkaa hallituksessa Halla-ahon perussuomalaisten kanssa. Presidentin ja Vapaavuoren lausunnot kaventavat Petteri Orpon liikkumatilaa entisestään. Voi myös olla, että lausunnon antajat tietävät jo Orpon ratkaisun.

Perussuomalaisten puoluekokous päättyy kello 17 Jussi Halla-ahon linjapuheeseen. Loput kansanedustajat lähtevät kotimatkalle. Illalla puhelinliikenne kiihtyy. Operatioon pyydetään mukaan muun muassa Simon Eloa ja Hanna Mäntylää. Myös Naantalissa olevaan Soiniin ollaan yhteydessä.

Sipilä saa tiedon perussuomalaisten suunnitelmasta puhdistaa eduskuntaryhmä halla-aholaisista. Mutta tunteet ovat pinnassa. Annetaan pölyn laskeutua, keskustajohdossa ajatellaan.

Keskustan kansanedustaja Tapani Tölli ottaa yhteyttä valtiosääntöoikeuden emeritusprofessori Mikael Hidéniin. Ensimmäinen kysymys koskee sitä, kuinka monta ministeriä täytyy vaihtua, jotta syntyy käytännössä uusi hallitus. Tällä tiedolla Sipilä haluaa valmistautua seuraavaan päivään ja siihen, että Halla-aho alkaisi kierrättää ministereitä.

Maanantai 12. kesäkuuta: Operaation kulminaatiopiste

Aamu:

Jussi Halla-ahon musta mersu lipuu toimittajajoukon läpi Kesärannan portille. Juha Sipilä ja Petteri Orpo ovat kutsuneet perussuomalaisten uuden puheenjohtajan tapaamiseen kello 10.

Halla-aholla on mukanaan työministeri Jari Lindströmin erityisavustaja Sakari Puisto. Puisto ei vielä tiedä, että saa seuraavana päivänä potkut. Hän on erikoistunut maahanmuuttokysymyksiin.

Sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila irtisanoo avustajansa Tiina Ullvén-Putkosen, Matti Putkosen vaimon, heti maanantaina. Syynä on luottamuspula.

Samaan aikaan kun Halla-aho neuvottelee Kesärannassa, tuleva Uusi vaihtoehto -ryhmä järjestäytyy. He organisoivat työnjaon. Puhelut hoitaa yksi ihminen. Näin viesti ei muutu matkalla. Sähköpostia ei voida käyttää, koska avustajatkin lukevat sitä.

Vastauksen on tultava kuin pyssynsuusta. Houkutteluun ei ole aikaa eikä varaa. Jos sanoo, että katsellaan, on ulkona.

Siksi kansanedustajille ei edes kerrota, ketkä muut ovat mukana, jotta kiusaus arpomiseen ei kasva.

Soittajaksi valikoituu Petteri Leino, puolustusministeri Jussi Niinistön oikea käsi. Leinoa kuvataan mieheksi, joka ei tee mitään ilman esimiehensä Niinistön hyväksyntää. Jussi Niinistöä taas kuvataan mieheksi, joka ei tee mitään ilman Timo Soinin hyväksyntää.

Jos Soini olisi kieltänyt, homma olisi loppunut siihen, yksi sisäpiiriläinen kuvaa.

Niinistön rinnalla operaatiota johtaa Sampo Terho. Terho ei kuitenkaan ole ollut siinä aloitteellinen, moni arvioi. Jos uuden ryhmän perustaminen olisi ollut Terhosta kiinni, sitä olisi tuskin koskaan syntynyt, yksi sisäpiiriläinen sanoo.

Käytännön järjestelyitä hoitavat erityisavustajat: Niinistön avustaja Petteri Leino, Lindströmin avustaja Juha Halttunen ja perussuomalaisten hallitusryhmän valtiosihteeri Samuli Virtanen. Niinistö, Terho ja erityisesti Soini pysyvät yhteydenpidosta sivussa. Jos jotain menisi pieleen, ministerit eivät menettäisi kasvojaan.

Juuri Petteri Leino sopii hyvin “mustiin operaatioihin”, moni perussuomalaisiin jäänyt sanoo.

Leino tunnetaan räväköistä kommenteistaan, joiden vuoksi hän on joutunut Twitter-myrskyihin. Hän on esimerkiksi todennut, ettei sukupuolineutraaliteettia pidä sotkea sotahommiin. Kun Yle uutisoi puolustusvoimien kaksoiskansalaisuusohjeista, Leino twiittasi Ylelle Trumpin tunnisteella #FakeNewsMedia eli valemedia.

Puoliltapäivin Leinon ensimmäinen puhelukierros on lähes käyty. Tavoitettuja ja myöntävästi vastanneita on jo 17. Väliaikatietoa toimitetaan Sipilälle.

Vain yksi on epäröinyt, eikä puhelu hänen kanssaan ole jatkunut. Hän on Ville Vähämäki, joka jää sittemmin osaksi perussuomalaisten eduskuntaryhmää.

Halla-aho lähtee Kesärannasta kello 12. Sipilän poliittinen erityisavustaja Riina Nevamäki näppäilee eduskunnan eläkkeelle jääneen pääsihteerin ja perustuslakituntijan Seppo Tiitisen numeron.

Sipilä kysyy Tiitiseltä kaiuttimessa, missä tilanteessa hän tarvitsee uudet hallitusneuvottelut ja missä ei. Tiitinen ymmärtää, että hallituksen taakse oltaisiin saamassa eduskunnasta selvästi isompi joukko kuin 101 kansanedustajaa.

101 on niukin mahdollinen enemmistö, joka syntyisi keskustan, kokoomuksen, RKP:n ja kristillisten kokoonpanolla.

Sipilän esikunta soittaa pitkin päivää myös emeritusprofessori Mikael Hidénille. Valtiosihteeri Paula Lehtomäki tarkistaa Hidéniltä perustuslakitulkintoja tilanteen edetessä. Kysymykset kietoutuvat sen ympärille, kuinka iso muutos hallituspohjassa aiheuttaa sen, että koko hallituksen muodostus pitää aloittaa alusta.

Aukottomia vastauksia ei ole. Tällaisessa tilanteessa ei uuden perustuslain aikaan ole oltu.

Aukottomia vastauksia ei ole. Tällaisessa tilanteessa ei uuden perustuslain aikaan ole oltu.

Tiedot Hidénin ja Tiitisen kannoista kantautuvat perussuomalaisten korviin.

Keskustan ja kokoomuksen ydinryhmät kokoontuvat Kesärantaan sinetöimään hallitusyhteistyön päättymisen Halla-ahon kanssa. Kello 14 Sipilä ja Orpo twiittaavat, ettei edellytyksiä jatkamiselle ole.

Syynä päätökseen on kokonaisharkinta: erilainen arvopohja ja luottamuksen puute. Jos yksi hallituspuolueen puheenjohtaja on Brysselissä, eteen tulee jatkuvasti tilanteita, joissa hallituksen toimintakyky on heikko. Sipilällä ja Orpolla ei myöskään ole luottoa kaikkiin Halla-ahon vihjaamiin ministerinimiin.

Ylen tietojen mukaan Halla-aho olisi todennäköisesti nostanut Soinin paikalle ulkoministeriksi Sampo Terhon ja Terhon paikalle kulttuuri- ja urheiluministeriksi varapuheenjohtajansa Laura Huhtasaaren. Halla-aho kommentoi valintansa jälkeen, että Terholla säilyy “erittäin keskeinen rooli” perussuomalaisten riveissä.

Jotkut veikkaavat, että Halla-ahon ministerilistalla oli myös kansanedustaja Arja Juvonen. Juvonen olisi voinut korvata sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattilan.

Tästä kieli epäilijöiden mukaan se, että puoluekokouksessa Halla-aho jätti toisen varapuheenjohtajavalinnan “herran haltuun”, vaikka antoi muihin äänestyksiin selvät ohjeet. Toisen varapuheenjohtajan paikkaa tavoittelivat vahvimmin juuri Juvonen ja Halla-ahon tukija Teuvo Hakkarainen.

Hakkarainen valittiin, mutta pienikin epäilys siitä, että Juvonen oli saattanut tehdä diilin Halla-ahon kanssa, riitti pudottamaan hänet Uuden vaihtoehdon nimilistalta.

Myöhemmin Juvonen tyrmistyy, ettei häneen otettu yhteyttä, eroaa perussuomalaisten eduskuntaryhmästä ja palaa pari viikkoa asiaa sulateltuaan perussuomalaisiin.

Iltapäivä:

Kun koko perussuomalainen puolue on ulkona hallituksesta kello 14, kapinasakki joutuu muuttamaan suunnitelmaa. He ottavat käyttöön vaihtoehto B:n.

Operaatio “vallataan eduskuntaryhmä” muuttuu operaatioksi “perustetaan uusi eduskuntaryhmä”.

Alkaa uusi soittelukierros. Kansanedustajat joutuvat nyt ottamaan kantaa astetta rajumpaan ratkaisuun, koko vanhan eduskuntaryhmän hylkäämiseen.

Valtaosalle vastaus ei aiheuta omantunnontuskia: heillä ei ole enää menetettävää, kun oppositio kutsuu joka tapauksessa. Sipilä varmasti jo neuvottelee ruotsalaisten ja kristillisten kanssa, he sadattelevat.

Vielä viikonloppuna ajatus siitä, että jopa ministerit lähtevät kävelemään puolueestaan, on ollut kaukainen. Taloudellisesti mikään muu kuin puolueorganisaatioon jääminen on tuntunut järjettömältä. Nyt heidän pitää luopua vapaaehtoisesti miljoonien eurojen puoluetuesta.

Se on kova valinta. Edustajat soittelevat varovasti toisilleen ja tunnustelevat, oletko sinäkin “joukossa” mukana?

Operaation ydinryhmä tietää, että suunnitelma A olisi sisältänyt myös riskejä. Vaikka kymmenkunta halla-aholaista kansanedustajaa olisi heitetty pihalle eduskuntaryhmästä, sen palkkalistoille olisi jäänyt “epäluotettavia” avustajia ja ryhmäkanslian väkeä.

Ikävintä oli, ettei ehdotettu sääntöuudistus ollut mennyt läpi. Uusissa säännöissä ministerit olisi valinnut puoluehallitus yhdessä eduskuntaryhmän kanssa. Nyt ministereistä päättää puoluehallitus käytännössä puheenjohtajan esityksestä. On vain ajan kysymys, milloin puoluehallituksen kokoonpano muuttuu Halla-aholle suopeaksi.

Sisimmässään kapinalliset ymmärtävät, että ministeri- ja eduskuntaryhmä, joka sanoutuu irti puoluejohdosta eikä nauti puolue-elinten luottamusta, olisi ollut ennen pitkää mahdoton yhtälö.

Kun kapinallisten lopullinen toimintamalli varmistuu, valtiosihteeri Samuli Virtanen soittaa Seppo Tiitiselle ja pyytää tapaamista. Tiitinen on ajamassa maatilaltaan kohti Helsinkiä. Tapaaminen sovitaan viideksi Tiitisen kotiin.

Muille oikeusoppineille Virtanen ei enää soita, jotta tieto ei vuoda. Sitä paitsi he ovat kuulleet Hidénin kannan pääministerin kabinetista.

Kello 17.15 loikkareiden avustajakolmikko tapaa Tiitisen Töölössä. Paikalla on Petteri Leinon ja Samuli Virtasen lisäksi Sampo Terhon erityisavustaja Jouni Westling.

Kolmikko kysyy Tiitiseltä, miten pääministerin ja presidentin on syytä toimia tilanteessa. Tarvitseeko hallituksen erota, miten eduskuntaa pitää informoida? Tulevia UV-ryhmäläisiä kiinnostaa myös, minkälainen kirje heidän pitää antaa eduskunnan puhemiehelle ryhmän perustamisesta.

Tiitinen kertoo, että ryhmällä on käynyt tuuri, koska ennen vuoden 2000 perustuslakia kuvio ei olisi ollut mahdollinen. Tuolloin hallituksen saivat muodostaa vain puolueet, eivät eduskuntaryhmät.

Tiitisen luona puhutaan jo 20 nimestä. Tapaamisen jälkeen Samuli Virtanen informoi Sipilän ja Orpon esikuntia sen sisällöstä. Virtanen kertoo keskustalle ja kokoomukselle, että operaation aikaikkuna umpeutuu tiistaina kello 13, kun perussuomalaisten eduskuntaryhmän kokouksen on määrä alkaa.

Historiallisen hankkeen onnistuminen näyttää yhä todennäköisemmältä, mutta siinä on edelleen muttia. Mitä jos jotkut pakittavat viime metreillä? Jos kaikki 20 eivät allekirjoita erokirjettä ajoissa, operaatio lässähtää.

Nämä kysymykset risteilevät sekä perussuomalaisten, keskustalaisten että kokoomuslaisten päässä. Vain harvat tietävät asiasta. Heillä on vaikeuksia uskoa, että tämä todella tapahtuu, ennen kuin näkevät sen omin silmin.

Samaan aikaan kun loikkareiden edustajat istuvat Tiitisen olohuoneessa, Juha Sipilä ja Petteri Orpo pitävät tiedotustilaisuuden Kesärannassa. He kertaavat, miksi yhteistyö perussuomalaisten kanssa ei jatku ja miten syntynyttä hallituskriisiä lähdetään ratkomaan. Pääministeri aikoo jättää seuraavana päivänä hallituksen eropyynnön presidentille.

Sipilä sanoo, että haluaa kuulla myös perussuomalaisten eduskuntaryhmän ajatukset tiistaina kello 13, ennen kuin tekee päätöksiä eteenpäinmenosta.

Kun toimittaja kysyy, voisiko joku ryhmä perussuomalaisista olla mukana neuvotteluissa, Sipilä vastaa, että sitä on mahdoton arvioida. Hän sanoo tietävänsä, että monille perussuomalaisille puoluekokouksen päätökset ovat olleet kovia.

Ilta:

Kokoomuksen ja keskustan eduskuntaryhmät kokoontuvat illalla puimaan poikkeuksellista tilannetta. Molemmissa ryhmissä puhutaan, että realistisin hallituspohja on RKP ja KD vahvistettuna perussuomalaisilla loikkareilla. Kokoomusedustajien parhaat arvaukset pyörivät 10 loikkaavassa persussa.

Keskustalaiset varautuvat sopimaan, kuka pyytää ketäkin perussuomalaista vuorokauden sisällä loikkaamaan keskustaan.

Kokoomuksen valiokuntavastaavat kirjoittavat jo papereita hallitusneuvotteluihin. He tietävät, että vaa’ankieliasemaan pääsevillä RKP:llä ja KD:lla on pitkä ostoslista eikä neuvotteluista tule helppoja.

Myös RKP on ryhtynyt miettimään vaatimuksiaan neuvotteluihin.

Petteri Leino saa viimeiset tulevan Uusi vaihtoehto -ryhmän kansanedustajat kiinni noin kello 18.30. Hän kutsuu kynnelle kykenevät illaksi epäviralliseen tapaamiseen. Koko maanantain ajan operaation puuhamiehet ovat välttäneet näyttäytymistä yhdessä paikassa.

Iltakahdeksalta 11 perussuomalaista tapaa yksityisasunnossa Helsingin keskustassa. Tällä kertaa läsnä on myös Timo Soini. Paikalla on koko ministeriryhmä: Jussi Niinistö, Sampo Terho, Jari Lindström ja Pirkko Mattila. Ministerit ovat maanantaisin Helsingissä, toisin kuin kansanedustajat, jotka ovat kotikunnissaan. Kansanedustajista kokoukseen pääsevät vain Kaj Turunen ja Espoossa asuva Simon Elo.

Tuttuun tapaan tapaamiseen tulevat myös avustajat: Petteri Leino, Samuli Virtanen, Juha Halttunen ja Jouni Westling. Westlingistä tehdään myöhemmin Uusi vaihtoehto -eduskuntaryhmän pääsihteeri.

Porukka valmistelee seuraavan päivän juoksutuksen: perustamiskokouksen asialistan, eduskuntaryhmän säännöt ja puheet medialle. Uuden ryhmän johtajaksi ehdotetaan Simon Eloa. Elo kiittää kunniasta ja ryhtyy soittamaan paikalta puuttuvat edustajat läpi. Elo haluaa varmistaa, että hänellä ja loikalla on varmasti kaikkien tuki.

Samalla Simon Elo ilmoittaa paikan ja ajan ratkaisevalle perustamiskokoukselle. Petteri Leino on varannut Sokos Hotel Vaakunasta kabinetin edustamansa yhdistyksen nimellä tiistaiksi kello 11.

Tiistai 13. kesäkuuta: U-käännös Naantalissa ja pudonnut pinssi

Aamu:

Valtiosihteeri Samuli Virtanen informoi aamulla Sipilää ja Orpoa päivän aikataulusta. Hän toimittaa heille kirjelmätekstin, joka on menossa eduskunnan täysistuntoon.

Orpo kuvaa myöhemmin Helsingin Sanomille, että hän törmäsi kello 10 jälkeen kävellessään kohti valtioneuvoston linnaa sattumalta perussuomalaiseen toimijaan, joka kertoo, että “meillä on 20 nimeä”.

Perussuomalaiset kansanedustajat, pian entiset, saapuvat aamukoneilla, -junilla ja autoilla Helsinkiin. Kaikki suuntaavat kohti hotelli Vaakunaa sydän pamppaillen.

Edustajat pälyilevät ja halailevat toisiaan. Moni on odottanut näkevänsä paikalla Arja Juvosen, Veera Ruohon tai Toimi Kankaanniemen.

Kankaanniemi ilmaisee myöhemmin syvän pettymyksensä siitä, ettei häntä kutsuttu paikalle. Kankaanniemi eroaa eduskuntaryhmän puheenjohtajan tehtävästä, mutta jää perussuomalaiseen ryhmään.

Ruoho eroaa Juvosen tavoin perussuomalaisista ja jää pohtimaan tulevaisuuttaan.

Soini pitää kokouksessa puheenvuoron, jossa sekä kannustaa että varoittaa tulevasta. Soini on todistanut aikoinaan perussuomalaisten edeltäjän, Suomen Maaseudun Puolueen SMP:n traumaattisen hajoamisen ja tietää, että irtautumisesta seuraa herjaamista, uhkailua ja takaisin houkuttelua. Hän sanoo, että pitää uskaltaa tehdä niin kuin sydän sanoo oikeaksi.

Soini irrottaa legendaarisen persupinssin rinnastaan ja laskee sen pöydälle.

Ryhmän puheenjohtajaksi valitaan yksimielisesti Simon Elo. Ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi esitetään Tiina Elovaaraa. Ennen kuin Elovaara ehtii sanoa juuta tai jaata, ryhmä yltyy taputuksiin ja kokousta johtava Lea Mäkipää lyö nuijan pöytään.

Toiseksi varapuheenjohtajaksi taputetaan Kike Elomaa ja kolmanneksi Ari Jalonen. Ryhmän nimeksi nuijitaan Uusi vaihtoehto.

Nupinoita ei kuulu, eikä niihin ole aikaa. Kokouksen asiakirja pitää kiikuttaa eduskunnan kansliaan kello 12 mennessä, jotta eroilmoitus ehtii iltapäivän täysistunnon asialistalle. Täysistuntoa johtaa tänään varapuhemies, keskustan Mauri Pekkarinen, koska puhemies Maria Lohelalla on muita kiireitä. Lohela loikkaa muiden mukana Uuteen vaihtoehtoon.

Perussuomalaisten pahat kielet kommentoivat jälkeenpäin puheenjohtajavalintoja sanoen, että noviisit on valittu keulakuviksi ottamaan “iskut vastaan”.

Vaikka kiire on kova, ryhmäkokous on hämmästyttävän rauhallinen ja yksituumainen, moni osallistuja kuvaa. Perussuomalaisten eduskuntaryhmän tuskaisten kokouksien tunnelma on poissa.

Pari–kolme edustajaa jää kuitenkin hämmentyneeseen tilaan. He kertovat jälkikäteen, että ajattelivat tulevansa keskustelemaan “fiiliksistä” ja antamaan halla-aholaisille opetuksen. Mutta se, että edessä oli täysvalmis suunnitelma ja täysi pesäero puolueesta, oli heille yllätys. Uudesta puolueesta ei kokouksessa juuri ehditä puhua.

Yksi epävarmoista on Kike Elomaa, joka reilua viikkoa myöhemmin loikkaa takaisin perussuomalaisten eduskuntaryhmään.

Kokouksen aikana 20 eropaperia printataan ja allekirjoitetaan. Teksti on lyhyt: Eroan perussuomalaisten eduskuntaryhmästä, 13. kesäkuuta 2017.

Päivä:

Kello 13.10 joukko järjestäytyy tiedotusvälineiden eteen eduskunnan kirjastossa. He ovat juuri kävelleet ääneti perussuomalaisten ryhmäkokoukseen ja jättäneet ällistyneille kollegoille eropyyntönsä. Simon Elo pitää tunteikkaan puheen, jossa hän sanoo, että päätös todennäköisesti tuhoaa heidän poliittiset uransa.

Äänessä ovat myös Jari Lindström ja Kike Elomaa. Setelit menivät, selkäranka jäi, Elo kommentoi.

Samaan aikaan pääministeri Juha Sipilä valmistautuu Cessna-suihkukoneen ohjaimiin Helsingissä. Tasavallan presidentin kanslia on tiedottanut, että pääministeri ja presidentti tapaavat kello 15 Kultarannassa. Sipilällä on taskussaan hallituksen erokirje.

Sipilä on aikatauluttanut päivän niin, että ehtii Naantalista kuudeksi takaisin eduskuntaan aloittamaan hallitustunnustelut. Eduskuntaryhmät on jo kutsuttu koolle.

Tässä aikataulussa on pakko lentää itse, Sipilä perustelee pari tuntia myöhemmin Turun lentokentällä. Hän on laskenut, että omatoimilento nopeuttaa hallitusprosessia vuorokaudella.

Ennen kuin Sipilä käynnistää koneen, Simon Elo on jo lähettänyt kännykkäkuvan Uuden vaihtoehdon perustamispöytäkirjasta.

Ennen kuin Sipilä käynnistää koneen, Simon Elo on jo lähettänyt kännykkäkuvan Uuden vaihtoehdon perustamispöytäkirjasta avustaja Riina Nevamäelle.

Sipilä päättää silti ohjata pienkoneen nokan kohti Turkua. Tapaaminen presidentin kanssa on sovittu, eikä Sipilä halua perua sitä. Presidentti- ja pääministeri-instituutioiden on hyvä keskustella joka tapauksessa kasvokkain. Sitä paitsi uutta ryhmää ei ole virallisesti merkitty eduskunnan pöytäkirjoihin ennen kuin täysistunto alkaa kello 14.

Laskeuduttuaan kahden jälkeen Turun lentokentälle Sipilä soittaa Simon Elolle. Sipilä kiittää rohkeasta ratkaisusta, joka on varmasti ollut vaikea. Sipilä haluaa vielä varmistaa, mihin ryhmä on sitoutunut. Elo kertoo, että Uusi vaihtoehto on valmis jatkamaan Sipilä 1:ssä samalla hallitusohjelmalla, mutta myös samalla ministerikokoonpanolla.

Sipilä jatkaa ajomatkaa kohti Naantalia. Hän soittaa matkalla Mikael Hidénille, Seppo Tiitiselle, Petteri Orpolle ja lopulta presidentille. Sipilä kertoo presidentti Sauli Niinistölle, että hänen harkintansa mukaan eroa ei tarvitsekaan jättää. Sipilä kysyy, ajaako hän silti kahville Kultarantaan, mutta presidentin mukaan pääministerillä on tärkeämpääkin puuhaa.

Presidentti Niinistö kommentoi myöhemmin, että hänen tulkintansa mukaan eropyynnön olisi voinut muuttuneessa tilanteessa jättääkin.

Sipilä tekee Naantalin kyltin kohdalla U-käännöksen. Hän soittaa puhemies Maria Lohelalle ja pyytää tätä etsimään eduskunnan kalenterista ajan pääministerin tiedonannolle ja luottamusäänestykselle.

Presidentin viestintäpäällikkö Katri Makkonen lähettää Kultarannan portilla odottavat toimittajat pikapikaa Sipilän perään. Kultarantaan aiottu tiedotustilaisuus siirretään Turun lentokentälle.

Sipilä ilmoittaa kello 15 alkavassa tiedotustilaisuudessa, että hallituskriisi on peruttu. Hän toteaa, että ratkaisu on mieleinen: nykyisellä, toimivaksi havaitulla kokoonpanolla jatketaan. Syntynyt tilanne saadaan “klousattua”, päätettyä reilussa vuorokaudessa.

Sipilä kertoo, että perussuomalaisten “liikehdintä” oli hänen tiedossaan, mutta sen varaan ei voinut laskea mitään. Hän sanoo varautuneensa siihen, että uuden hallituksen pientä enemmistöä olisivat vahvistaneet muutamat muihin hallituspuolueisiin loikkaavat perussuomalaiset.

Kamerat seuraavat Sipilää, kun hänen ohjaamansa 10-paikkainen Cessna rullaa kiitotiellä takaisin kohti Helsinkiä.

Ilta:

Koko Suomen poliittinen kenttä on sekaisin. ”Sellainen tunne on tullut, että olemme nähneet suomalaisen version House of Cards -televisiosarjasta”, RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson kommentoi.

Uusvanha hallitus pitää tiedotustilaisuuden Kesärannassa kello 19.30. Juha Sipilän ja Petteri Orpon rinnalle uudeksi trioministeriksi ilmaantuu Sampo Terho.

Sipilä, Orpo ja Terho kiistävät, että suunnitelma uuden ryhmän perustamisesta ja hallituskokoonpanosta olisi ollut valmis ennen tätä päivää.

Sipilä polttaa hallituksen erokirjeen Kesärannan saunan takassa.

Terho huomauttaa, että jos operaatiota olisi suunniteltu pitkään, he eivät olisi valinneet nimekseen Uusi vaihtoehto.

Hän ottaa taskustaan Timo Soinin rinnastaan irrottaman pinssin, jonka hän on ottanut muistoksi. Terho sanoo päätöksen ottaneen koville, mutta olleen ainoa mahdollinen.

Sipilä ja Orpo toistavat, että Halla-ahon hallitustien päättyminen ei riippunut perussuomalaisten mahdollisista loikkauksista. Pääministerin mukaan pöydällä oli useita vaihtoehtoja muodostaa hallitus.

Terhon mukaan on todennäköistä, vähintään mahdollista, että Uusi vaihtoehto ryhtyy rakentamaan uutta puoluetta.

Illalla kokoomuksen ja keskustan eduskuntaryhmät hyväksyvät hallituspohjan, mutta jupisevat, miksi miltei puoleen pienentynyt ryhmä saa pitää yhtä monta ministeriä kuin ennenkin.

A-studiossa Uuden vaihtoehdon puheenjohtajat Simon Elo ja Tiina Elovaara kohtaavat Jussi Halla-ahon. Elo perustelee, että heidän operaationsa on ollut vastaoperaatio niille voimille, jotka perussuomalaisen puolueen ovat kaapanneet.

Elovaara kertoo Halla-ahon valinnan yhteydessä nähdyistä käsitervehdyksistä, jotka eivät kuulu perussuomalaisiin. Myöhemmin Elovaara ei pysty todistamaan väitettään natsitervehdyksistä.

Sipilä polttaa hallituksen erokirjeen Kesärannan saunan takassa.

Jälkinäytös, maanantai 19. kesäkuuta

Sampo Terho, Simon Elo ja Tiina Elovaara kertovat, että Uusi vaihtoehto -eduskuntaryhmä on perustanut yhdistyksen nimeltään Sininen tulevaisuus. He aikovat kerätä kannattajakortteja yhdistyksen viemiseksi puoluerekisteriin. Pilailijat rekisteröivät nopeasti tukun Sininen tulevaisuus -nimisiä verkko-osoitteita.

Täysistunnossa Juha Sipilä antaa eduskunnalle pääministerin tiedonannon. Hallituksen luottamuksesta käydään värikäs keskustelu.

“Se, että jo ennen perussuomalaisten puoluekokousta triolla olisi ollut jokin suunnitelma, on täyttä mielikuvitustarinaa”, Sipilä sanoo puhujapöntöstä.

“Ei hallitus voinut tietää etukäteen, että 20 kansanedustajan joukko irtautuu perussuomalaisista”, Petteri Orpo säestää.

“Tämmöisiä etukäteen kirjoitettavia käsikirjoituksia ei ole voinut tehdä myöskään sen takia, että mistä tiedetään, että eduskuntaryhmästä riittävästi eroaa porukkaa?” kansanedustaja Kaj Turunen sanoo.

“Loputon kohujen selittely, epäyhtenäisyyden henki ja riitely ovat menneisyyttä. Korostan, että tämä oli vaihtoehto, jolle ei ollut vaihtoehtoa”, Simon Elo sanoo.

Seuraavana päivänä eduskunta äänestää Juha Sipilän hallituksen luottamuksesta. Hallitus voittaa luottamuslauseäänestyksen äänin 104–85.

Tätä juttua varten on kerätty tietoja noin 30 perussuomalaiselta ja muiden puolueiden edustajilta.

Juttua korjattu 8.7.2017 klo 12.58: Virke "Myöhemmin paljastuu, että luku 20 perustuu toimittaja Lauri Nurmen omiin laskelmiin siitä, kuinka monen perussuomalaisen edustajan hän tietää tai arvioi kannattavan Sampo Terhoa puheenjohtajaksi." on muutettu muotoon "Myöhemmin paljastuu, että luku 20 perustuu toimittaja Lauri Nurmen hallituslähteistä saamiin tietoihin siitä, kuinka monen perussuomalaisen edustajan arvioidaan kannattavan Sampo Terhoa puheenjohtajaksi."

Kun 32-vuotias lahjakas Carl Fabergén korusuunnittelija Alma Pihl saapui Venäjän vallankumouksen jaloista Suomeen, hän toi vähäisen omaisuutensa lisäksi mukanaan salaisuuden.

Salaisuus oli sitä luokkaa, että hän aikoi säilyttää sen kuolemaansa saakka.

Alma Pihl kätki sen sydämeensä ja eli hiljaiseloa Kuusankoskella, jonne hän asettui 1920-luvun alussa miehensä Nikolai Kleen kanssa.

Kuusankoski valikoitui asuinpaikaksi Kymijoen koskien ääreen nousseen Kymi-yhtiön takia. Nikolai oli ollut yhtiön palveluksessa jo sen Pietarin konttorissa.

Vaimo puolestaan sai töitä kaunokirjoituksen ja kuvaamataidon opettajana tehdasyhteisön ruotsinkielisestä koulusta, joka sekin oli Kymi-yhtiön ylläpitämä.

Alma Pihl halusi peitellä menneisyyttään leimautumisen pelosta ja ajan ilmapiirin vuoksi.

– 1920- ja 1930-luvun Suomessa ei ollut kovin muodikasta olla Venäjältä tullut henkilö, selittää kulttuurineuvos Eero Niinikoski, joka työskenteli aikoinaan Kymi-yhtiön ja UPM:n viestinnässäja markkinoinnissa.

Venäjältä tulleita Alma ja Nikolai rohkenivat olla vain kotinsa seinien sisäpuolella. Vain siellä myös tiedettiin, että Alma Pihl oli yksi maailman parhaista korutaiteilijoista.

Ja tätä jatkui vielä pitkään.

Eno huomasi nuoren Alman kyvyt

Alma Pihl syntyi Moskovassa 1888. Perhe oli kuitenkin suomalaistaustainen, sillä Alman isä Knut oli kotoisin läntiseltä Uudeltamaalta, Pohjan pitäjästä.

Jalokiviuralle Alma päätyi Pietarissa. Sinne hän oli muuttanut sisarustensa ja äitinsä kanssa, kun isä Knut kuoli Alman ollessa vain 9-vuotias.

Nuorena aikuisena Alma pääsi harjoittelijaksi ja arkistotöihin enonsa jalokivipajalle, jonka asiakas Carl Fabergé oli. Työnä oli piirtää ja arkistoida pajalla valmistettuja tuotteita.

Välillä jäi aikaa luonnostella paperille omiakin ideoita. Eno huomasi Alman kyvyt ja päätti tarjota nuoren sisarentyttärensä töitä asiakkailleen.

Alman suunnittelemat työt alkoivat nopeasti saada aikansa kansainvälisen huippubrändin, Fabergén, leiman kylkeensä.

Pääsiäislahjoja keisarinnoille

Alma Pihl ehti lyhyellä urallaan, ennen Venäjän vuoden 1917 vallankumousta, suunnitella noin 2000 arvoesinettä.

Näiden joukossa olivat sittemmin huippuarvokkaiksi ja maailmanmaineeseen nousseet jalokivikoristeiset tsaarien pääsiäismunat.

Talvimuna oli tsaari Nikolai II:n pääsiäislahja äidilleen leskikeisarinna Maria Feodorovnalle vuonna 1913. Alma Pihl sai idean pakkaspäivänä ikkunassa näkemistään jääkiteistä.

Tsaarin perhe ihastui Talvimunaan niin paljon, että Alma sai tehtäväkseen suunnitella myös seuraavana vuonna keisarillisen pääsiäismunan.

Alma Pihlin suunnittelutyöllä on valtava merkitys. Eero Niinikoski

Siitä tuli Mosaiikkimuna, jonka sai lahjaksi Nikolain puoliso, keisarinna Alexandra Feodorovna. Mosaiikkimunan innoittajana olivat ristipistokäsityöt.

Keisarilliset pääsiäismunat valmistettiin muun muassa timanteista ja platinasta.

Tsaariperheen kalleuksiksi päätyminen oli kuitenkin vasta pitkän matkan alku. Vuosikymmeniä myöhemmin ne päätyivät maailman muille hallitsijoille, ja niiden arvo nousi huikeisiin summiin.

"Tant Alma"

Alma Pihl toimi kaunokirjoituksen ja piirustuksen opettajana Kuusankosken ruotsinkielisessä koulussa lähes 25 vuoden ajan.

Suomenkielisessä ympäristössä ruotsinkieliselle opetukselle oli tarvetta, koska Kymi-yhtiön johdossa oli paljon ruotsinkielistä henkilökuntaa perheineen.

Oppilailleen Pihl oli Alma-täti eikä entinen korusuunnittelija. Espoolainen Maj-Britt Paro oli Alman oppilaana 1940-luvun lopulta alkaen.

Meidän piti laittaa tunteet peliin, kun piirsimme. Maij-Britt Paro

Paron mukaan kaikki rakastivat “Tant Almaa”.

– Hän oli ihastuttava ja hyvin inspiroiva.

Paron mukaan Alma Pihl, opettajana miehensä nimen mukaisesti Alma Klee, ei pahemmin piitannut piirtämiseen liittyvistä teknisistä asioista.

– Ei hän perspektiiveistä välittänyt. Meidän piti laittaa tunteet peliin kun piirsimme.

Paro muistelee, että tunnetta ja lennokkuutta Alma kaivoi oppilaistaan esiin käyttämällä ruotsista ja saksasta sekoitettua eräänlaista iskulausetta.

– Mera schwung, hän saattoi huudahtaa.

Entisille oppilaille Alma Pihlin lahjakkuuden ja luovuuden tausta selvisi vasta vuosikymmeniä myöhemmin. Silloin Pihlin töitä tutkinut Ulla Tillander-Godenhielm onnistui vanhojen luonnoskirjojen ja käsialanäytteiden perusteella todistamaan, että Alma Pihl todellakin oli työskennellyt maineikkaalle Fabergélle.

Tillander-Godenhielmin apuna oli Alma Pihlin ottotytär Lydia, jolle Alma oli lopulta paljastanut taustansa muutama vuosi ennen kuin kuoli vuonna 1976. Muita lapsia Almalla ja Nikolailla ei ollut.

– Olihan se uskomattoman sääli, ettei hän itse saanut nauttia menestyksestään. Vasta kymmenen vuotta hänen kuolemansa jälkeen koko hänen salaisuutensa paljastui, mietti Maj-Britt Paro vuonna 2008 esitetyssä Ilona Arosalon dokumenttielokuvassa.

Maailman kaunein taide-esine

Talvimunasta maksettiin kansainvälisessä taidehuutokaupassa 2000-luvun alussa lähes kymmenen miljoonaa dollaria. Taide-esine on viimeisimmän tiedon mukaan Lähi-idässä sijaitsevan Omanin sulttaanikunnan hallitsijan perillisten omaisuutta Lontoossa.

Mosaiikkimunan rahallisesta arvosta ei ole varmoja arvioita liikkeellä. Jotain esineen arvostuksesta kertoo se, että muna on ollut jo pitkään Englannin kuningatar Elisabet II:n kokoelmissa.

Carl Fabergén jalokivipaja tuotti aikoinaan noin 150 000 erilaista esinettä.

– Alma Pihlin suunnittelema Talvimuna on kansainvälisesti arvioitu Fabergén kauneimmaksi esineeksi. Kyllä hänen suunnittelutyöllään on valtava merkitys, sanoo Eero Niinikoski.

Pihl kuuluu myös niihin suuruuksiin, jotka tunnetaan paremmin ulkomailla kuin Suomessa. Siihen on yksinkertainen syy.

– Hänen korunsa tulevat aika ajoin myyntiin suuren maailman huutokauppoihin, jolloin hänen työnsä analysoidaan sikäläisissä huutokauppaluetteloissa, sanooUlla Tillander-Godenhielm.

Alma Pihlin työn arvoa ei tunnisteta kovin hyvin edes Kymenlaaksossa, jossa hän asui valtaosan elämästään.

Lasten kevätretki Alman kotitalolle

Alma Pihlin arkisesta aherruksesta kuusankoskelaiskoulun kaunokirjoituksen ja piirustuksen opettajana ei ole paljoa jälkipolville säilynyt. Jotain kuitenkin.

Alma taiteili oppilailleen opetustaulut, jotka ovat tallessa Kouvolan kaupunginmuseossa Poikilossa.

Kopiot niistä ovat Kuusankoskella sijaitsevassa ruotsinkielisessä koulussa, Svenska Skolanissa, joka nykyään toimii eri paikassa kuin menneinä vuosikymmeninä. Se on nykyään Kouvolan kaupungin ylläpitämä koulu.

2000-luvun lapsille on kerrottu koulussa, kuka Alma Pihl oli.

– Teemme yleensä toukokuussa keväisen kävelyretken Alman entiselle kotitalolle. Samalla sitten kerron Alman tarinaa, kertoo alakoulun luokanopettajana toimiva Sanna Eloranta.

Alma Pihlin entinen kotitalo on edelleen asuinkäytössä. Paikallinen kotiseutuyhdistys Kuusankoski-Seura kiinnitti talon seinään 2000-luvun alussa muistolaatat, jotka kertovat neljällä kielellä talon entisestä asukkaasta.

Alman tulevaisuus

Voisiko Alma Pihlistä tulla jatkossa nykyistä tunnetumpi myös Suomessa? Kouvolan kaupunginmuseo Poikilon vs. intendentti Mari Lehtosalo on hiukan epäileväinen.

– Korutaide ei ehkä ole kuitenkaan suurten joukkojen taidetta. Toki toivoisin, että ainakin Alman kotiseudulla hänet tiedettäisiin.

Kulttuurineuvos Eero Niinikoski on samoilla linjoilla.

– Hänen alansa, korutaide, lienee sen verran erikoinen, että suuren yleisön suosioon se ei ehkä nouse.

Hän myös kertoo aika ajoin kyselleensä eri yhteyksissä kymenlaaksolaisilta, kuka heidän mielestään on kaikkien aikojen kuuluisin kymenlaaksolainen.

– Moni on vastannut, että jalkapalloilija Sami Hyypiä. Hämmästys on ollut suuri kun olen kertonut, että minusta se on kyllä Alma Pihl, naurahtaa Niinikoski.

Jutussa on käytetty lähteinä Maj-Britt Paron kirjaa Tant Almas hemlighet, Anu Seppälän kirjaa Jääkukkia keisarinnalle - Alma Pihlin uskomaton elämä, Ilona Arosalon tv-dokumenttia Alma Pihl – Fabergén hurmaava koruseppä sekä Kouvolan kaupunginmuseo Poikilossa meneillään olevaa Myyntinmurtajia ja matkantekijöitä -näyttelyn Alma Pihliä koskevaa osuutta.

Suuret väkijoukot kokoontuivat torstaina ihailemaan osittaista auringonpimennystä Aasiassa ja Lähi-idässä.

Tulirenkaaksikin kutsuttua luonnonilmiötä pääsi todistamaan muun muassa Sri Lankassa, Indonesiassa, Intiassa ja Saudi-Arabiassa, kertoo BBC.

Rengasmaisessa auringonpimennyksessä Kuu menee kokonaan Auringon eteen, mutta jättää ohuen renkaan Auringosta näkyviin.

Auringonpimennys toistuu yleensä kaksi kertaa vuodessa silloin, kun Maa jää osittain tai täydellisesti Kuun varjoon.

Seuraava täydellinen auringonpimennys on nähtävillä 14. joulukuuta 2020. Sitä pystyy ihastella osissa Chileä ja Argentiinaa sekä Lounais-Afrikasta ja Etelänapamantereelta käsin.

Lue myös:

BBC: Annular solar eclipse: Crowds in Asia gather to see 'ring of fire'

Alennusmyynnit pyörähtävät käyntiin viimeistään joulun jälkeen, ja osin ne ovat jo alkaneet. Kaupan alan asiantuntijoiden mukaan joulualen merkitys on hieman laskenut takavuosista muun muassa syksyn alennuskampanjoiden, kuten Black Fridayn myötä. Kauppojen näkökulmasta jouluale on silti tärkeä kausialennusmyynti, jonka tarkoituksena on tyhjätä varastoja seuraavaa kautta varten.

– Kyllä talvitavaraa on pakko laittaa kaupoista eteenpäin, koska sinne alkaa ihan oikeasti tulla niitä kevääksi tilattuja tavaroita tilalle, sanoo edunvalvontajohtaja Tuula Loikkanen Kaupan liitosta.

Johtaja Ari Sääksmäki K-Citymarket-ketjusta kuitenkin kertoo, että varastotilanteeseen liittyvä paine on vähentynyt, kun varastonhallintaan liittyvä automatisointi ja ennustettavuus ovat parantuneet.

– Kulutuskäyttäytymisen puolella merkittävin asia on, että alennuksia on jo nähty ennen sesonkia ja monet ovat hankkineet kauden sesonkituotteita jo ennen joulua. Siinä mielessä joulun alennusmyyntien merkitys on pikkuisen pienentynyt.

Sääksmäki arvioi, että Black Fridayn kaltaiset tapahtumat ovat tuoneet kuluttajille tavan odottaa tiettyjä alennuksia eli pantata ostamistaan. Silti tuotetta ei nykyään välttämättä osteta edes hyvällä hinnalla, jos tarvetta ei ole.

– Kaiken kaikkiaan kuluttaminen on mennyt siihen suuntaan, että kun se tarve on, niin silloin hankitaan.

Myös talvikamppeita jo alennuksella

Etelä-Suomessa talvi antaa vielä odottaa itseään, mikä heijastuu talvivaatteiden ja -varusteiden kauppaan. Kaupan liiton Loikkasen mukaan näitäkin saattaa silti jo tulla joulualennusmyyntiin. Kauppa ei voi säätää tilauksiaan sään mukaan, sillä tuotteet tilataan lähes vuotta aiemmin. Lisäksi osassa Suomea talvi on jatkunut jo monta viikkoa.

– Talviurheiluvälineissä sitä sesonkiaikaa ei tässä enää montaa kuukautta ole jäljellä, Loikkanen muistuttaa.

– Nyt säätiedotteiden mukaan sattuu ilmeisesti vähän kylmempää ja talvisempaa keliä tähän samaan hetkeen. Uskomme, että tämä kyllä vauhdittaa talvipukeutumisen ja -urheiluvälineiden kauppaa kivasti, K-Citymarketin Sääksmäki jatkaa.

Alennukset hillitympiä?

Tutkija Mikko Hänninen Aalto-ylipistosta arvioi, että syksyn ostostapahtumat, kuten Black Friday ja isänpäiväkampanjat, saattavat hillitä joulualennusten määrää.

– Aika moni kauppa laittaa Black Fridaylle hyvinkin kovia tarjouksia, jopa 50 prosenttia joissain kategorioissa. Voi olla hankalaa laittaa joulualennuksia saman tien sen jälkeen, koska ei haluta antaa kuluttajille kuvaa, että se paras alennus ei ollutkaan silloin Black Fridayna.

Lisäksi joulukauppa on Hännisen mukaan kovin kilpailtua, minkä vuoksi osa liikkeistä voi haluta tehdä takavuosia parempaa katetta joulun jälkeen.

Asiakkaiden kannalta kampanjoiden paljous tekee sen, ettei joulun alennusmyynti enää erotu aiempaan tapaan muista.

Hännisen mukaan alennusmyynnit ovat siinä mielessä tärkeitä kivijalkakaupoille, että ne tuovat ihmisiä sisään liikkeisiin.

– Nykyään kauppakeskukset ovat elämyskeskuksia, missä on ravintoloita, viihdettä, elokuvateattereita ja liikuntatiloja. Siinä mielessä on hyvä, että voi tapaninpäivänä tai vaikka ensi viikonloppuna yhdistää monta eri asiaa, kun menee käymään lähikauppakeskuksessa. Ostaminen ei samalla tavalla ole enää se pääjuttu.

Ainakin 20 ihmistä on kuollut Phanfone-taifuunin iskettyä Filippiineille, kertovat viranomaiset. Phanfone pyyhkäisi keskiviikkona Filippiinien keskiosien pikkukylien ja suosittujen turistikohteiden yli.

Pahimmillaan hirmumyrskyn tuulet olivat voimakkuudeltaan noin 54 metriä sekunnissa. Tuuli riepotteli asumusten kattoja ja kaatoi sähkötolppia.

Phanfonen jäljiltä kymmenettuhannet ihmiset joutuivat majoittumaan ja viettämään joulua väliaikaismajoituksissa ja evakuointikeskuksissa.

Myrskyn tuhoja on vielä vaikea arvioida, sillä internet- ja puhelinyhteydet ovat yhä poikki. Tuhoja selvitettiin torstaiaamuna paikallista aikaa.

Vahvistetut kuolinuhrit löytyivät Visayasin kylistä. Taifuuni iski myös muun muassa Boracayn ja Coronin lomakohteisiin, ja Boracayn lähellä sijaitseva Kalibon lentokenttä varioitui AFP:n saamien tietojen mukaan.

– Tiet on suljettu, mutta vaurioita on yritetty korjata. Tilanne on aika paha, korealaisturisti Jung Byung Joon sanoi Instagram-viestien välityksellä.

– Kaikki sadan metrin säteellä lentokentältä näyttää hajonneen. Kentällä on paljon turhautuneita ihmisiä, sillä lentoja on peruttu.

Jungin mukaan paikalla on takseja, mutta sateiden takia kukaan ei halua poistua kentältä.

"Supertaifuunin nuorempi sisarus"

Taifuuni kulki pitkälti samaa reittiä kuin supertaifuuni Haiyan, joka tappoi tuhansia ihmisiä vuonna 2013.

– Tämä on kuin Haiyanin nuorempi sisarus. Se on tuhonnut vähemmän, mutta seurasi samaa reittiä, paikallisen katastrofiviranomaisten tiedottaja Cindy Ferrer sanoi AFP:lle.

Filippiineihin iskee vuosittain noin 20 merkittävää myrskyä, joista monet jättävät jälkeensä kuolonuhreja ja tuhoavat taloja, satoja ja infrastruktuuria.

Tiedot tuhoista vasta tulossa

Ylen haastattelema Kansainvälisen Punaisen ristin operaatiokoordinaattori Johanna Arvo uskoo, että myrskyn uhriluku tulee vielä kasvamaan. Tietoja syrjäisemmiltä seuduilta on vasta alkanut tulla.

– Näyttää siltä, että ollaan ehkä suuremman asian kanssa tekemisissä, hän sanoo.

Suuri ongelma on, että myrsky katkoi sähköt laajalta alueelta.

– Viimeisimmän raportin mukaan, jonka olen Filippiineiltä saanut, siellä on 115 kaupunkia ilman sähköjä. Niistä on nyt ehkä 25 prosenttia saatu korjattua.

Johanna Arvo tavoitettiin asemapaikaltaan Malesian Kuala Lumpurista.

Päälle puhumista, väärinymmärtämistä, tuhahteluja ja suoraa huutoa. Kaikki tietävät, mitä keskustelu voi pahimmillaan olla.

Juuri tähän moni on myös kyllästynyt – siksi Sitran kehittämä keskustelutapa, Erätauko, leviää työyhteisöissä ja järjestöissä kulovalkean tavoin.

Menetelmä on rakentavaa keskustelua koulutetun ohjaajan johdolla. Keskustelussa on selkeät pelisäännöt. Toisia pitää kuunnella, päälle ei saa puhua, asiassa pitää pysyä ja olla tilanteessa läsnä. Keskusteluissa esiinnytään ilman titteleitä ja pelkillä etunimillä.

Yksi innokkaimmista Erätauko-menetelmän käyttäjistä on Lahden kaupungin strategiasuunnittelija Olli Toivonen. Hän oli vakuuttunut, että menetelmä toimii, vaikka alku Lahdessa ei ollut helppo.

– Meillä oli hankala löytää ihmisiä tähän koulutukseen. Muutaman keskustelun jälkeen mukana olleet halusivatkin viedä menetelmän omaan yhteisöönsä. Yhtäkkiä meillä oli 44 halukasta, sanoo Toivonen.

Suomalainen puhekulttuuri on pitkään ollut murroksessa. Perinteisesti suomalaiset ovat arvostaneet harmoniaa ja vältelleet erimielisyyttä. Viime vuosikymmenen aikana verkkokeskusteluissa mielipiteitä on alettu ilmaista värikkäämmin ja jopa aggressiivisesti.

Samalla on unohtunut kuuntelemisen taito ja pyrkimys ymmärtää eri näkökantoja.

Keskustelu auki nuorisotyöttömyyteen ja ilmastonmuutokseen

Lahti on vuoden aikana kouluttanut yli 50 keskustelun ohjaajaa. Keskusteluja on pidetty työyhteisöissä, päättäjien ja asukkaiden kesken sekä kaupungin yhteistyökumppaneiden kanssa. Aiheet eivät ole olleet helpoimmasta päästä; nuorisotyöttömyys, kaupunkilaisten tyytymättömyys, ilmastonmuutos.

– Kaupunki joutuu painimaan usein viheliäisten ongelmien kanssa. Niihin ei ole yksioikoisia ratkaisuja. Kun kuuntelemme toisiamme, ymmärrämme erilaiset näkökulmat.

Erätauko-keskustelut poikkeavat muista keskusteluista siinä, että tarkoitus ei ole saadakaan yhteistä ratkaisua aikaan.

– Lähtökohtana ei ole yksimielisyys. Meillä on levollisempi mieli kuunnella toisiamme, kun ei synny mielikuvaa, että kannatan ajatuksiasi ja kohta teemme päätöksen sinun mielesi mukaan. sanoo Toivonen.

Menetelmää voidaan siis käyttää erityisesti ennen ratkaisujen etsimistä. Neuvottelu on helpompaa, kun eri näkökannat ovat selvillä. Keskusteluun osallistuneet kertovat usein tulleensa kuulluksi, kun kukaan ei puhu päälle eikä väitä vastaan.

Erätauko-säätiön tavoitteena on tehdä Suomesta maailman parhaiten keskusteleva kansa.

Joulutorilla kokeiltiin pop up -keskusteluja

Strategiasuunnittelija Olli Toivonen haluaa lahtelaisia asukkaita enemmän keskusteluihin mukaan. Lahden joulutorilla ohikulkijoita kutsuttiin mukaan keskustelemaan jouluisista aiheista.

– Usein meille tulee yksittäinen ihminen kertomaan ideoitansa, mutta yleensä asukkaat eivät yhdessä keskustele tai ideoi.

Sää kuitenkin verotti osallistujia eikä kaupunkilaisia ollut helppo saada pysähtymään puoleksi tunniksi keskustelemaan. Silti muutama rohkea istahti keskustelupiiriin ja sitä useampi seurasi uteliaana vierestä.

Toivonen ei lannistunut. Vuodenvaihteen jälkeen Lahden kauppakeskus Triossa avautuu kaupungin palvelutori. Strategiasuunnittelija haaveilee, että palvelutori toimisi kaupunkilaisten dialogipaikkana.

– Olemme oppineet kuuntelemaan. Olemme oppineet myös ymmärtämään sitä, että vaikka toisen reaktio voi olla vahva, niin se ei ole aina koko totuus.

Mallia viedään ulkomaille

Myös Pori, Espoo, Oulu, Tuusula, Helsinki, valtioneuvoston kanslia ja monet järjestöt ovat hyödyntäneet Erätaukoa. Tähän mennessä Suomessa on ollut mukana 10 000 keskustelijaa.

– Lahti on poikkeuksellisen innostunut tästä, sanoo Erätauko-säätiön toimitusjohtaja Laura Arikka.

Uutta tapaa on viety myös muualle. Suomen suurlähetystöissä Australiassa ja Roomassa on käyty Timeout-keskusteluja ilmastonmuutoksesta. Keskusteluissa on mukana päättäjiä, asiantuntijoita ja eri-ikäisiä nuoria tasavertaisina keskustelijoina.

Säätiö järjesti joulukuun alussa Erätauko-viikon, jolloin se kutsui suomalaisia järjestämään keskustelutuokion ja kutsumaan siihen erilaisia ihmisiä paikalle.

Tapahtumaa aiotaan järjestää tulevina vuosina aina itsenäisyyspäivän viikolla.