Paavi Franciscus korosti jouluyön messussaan Jumalan rakkautta kaikkia ihmisiä kohtaan. Paavi sanoi Vatikaanin Pietarinkirkossa pidetyssä messussa Jeesuksen syntymän muistuttavan ihmisiä siitä, että Jumala rakastaa kaikkia, jopa kaikkein pahimpia ihmisiä.

Roomalaiskatolisen kirkon johtaja kehotti ihmisiä keskittymään itsensä parantamiseen eikä vaatimaan muita ihmisiä muuttumaan.

Paavi on perinteisesti pitänyt jotakin teemaa esillä jouluyön messussa. Viime vuonna paavi tuomitsi ahneuden ja materialismin.

Tänään paavi pitää puolestaan Vatikaanissa perinteisen joulupäivän urbi et orbi -puheensa.

Paavi antaa Pietarinkirkon parvekkeelta juhlallisen siunauksensa Rooman kaupungille ja koko maailmalle. Urbi et orbi (kaupungille ja maailmalle) -puhe pidetään kahdesti vuodessa: pääsiäisenä ja jouluna.

Paavilla on ollut myös tapana ottaa siunauksessaan kantaa ajankohtaisiin asioihin. Viime vuonna paavi toivoi puheessaan rauhaa konfliktialueille, kuten Syyriaan ja Jemeniin.

Pietarinkirkon aukiolle odotetaan kymmeniätuhansia ihmisiä seuraamaan puhetta, joka alkaa Suomen aikaa kello 13. Voit seurata puhetta suorana TV1:ssä ja Yle Areenassa.

Animaatioelokuva Frozen – Huurteinen seikkailu ja etenkin sen tunnuslaulu Taakse jää eli Let it go valloitti paitsi valkokankailla myös kotona.

Vuodesta 2013 lähtien pikkutytöt ja monet pojatkin ovat pyörineet sinisissä mekoissa ja hoilanneet: Let it Gooooo! elokuvan tunnussävelmän mukana.

Frozen on nykytyttöjen sukupolvikokemus. Niin kuin monen äidinkin.

Nyt kun jatko-osa Frozen 2 alkaa pyöriä elokuvateattereissa Suomessa joulupäivänä 25. joulukuuta, on hyvä kerrata, miksi elokuvasta tuli niin valtava ilmiö ympäri maailman.

Jutussa pohditaan myös, jatkaako jatko-osa Huurteisen seikkailun edistyksellisellä tiellä. Joitain spoilereita eli juonipaljastuksia Frozen 2:sta on jokaisen osion lopussa.

1. Ei pelastavaa Prinssi Rohkeaa, vaan sisarrakkauden voima

Perinteisissä Disney-saduissa – ja perinteisissä saduissa – on kaunis, haavoittuvainen prinsessa. Hän joutuu pulaan, ja lopulta saapuu uljas prinssi ratsullaan pelastamaan. 1990-luvulta lähtien prinsessoista on tullut reippaampia ja aktiivisempia, mutta keskiössä on edelleen ollut romanssi prinssin kanssa. Vaan ei Frozenissa.

Keskushahmo on herkkä kruununprinsessa Elsa, joka ei hallitse taikavoimiaan. Elsa ja pikkusisko Anna joutuvat pulaan, mutta toimivat urheasti. Elokuvan pelastaja on rohkea pikkusisko Anna.

Entä Frozen 2?

Kuningatar Elsan ja prinsessa Annan sisaruus ja rakkaus sekä voimaannuttava girl power määrittävät myös jatko-osaa. Prinssiosastolla jatkaa hieman hupsu jääkauppias Kristoff, joka rakastaa Annaa palavasti ja yrittää useasti kosia häntä kömpelösti.

Annaa englanninkielisessä elokuvassa ääninäyttelevä Kristen Bell on kuvaillut Kristoffin hahmoa hienoksi roolimalliksi miehestä, joka uskaltaa näyttää hellät tunteensa ja arvostaa vahvoja naisia.

2. Kaksi aktiivista tyttösankaria

Roolileikkeihin Frozen – Huurteinen seikkailu tarjoaa poikkeuksellisen hienot mahdollisuudet. Ei ole vain yhtä ihanaa prinsessaa – vaan kaksi! Päähenkilö Elsa on melankolinen, salaperäinen sankari. Pikkusisko Anna on kuplivan iloinen ja reipas pikkuprinsessa.

Animaatio uudistaa myös sadun onnellisen lopun perinnettä.

– Frozenissa tyttöjen tavoite elämässä ei liity avioliittoon – tai ainakin he elokuvan edetessä sen ymmärtävät, kommentoi aikoinaan mediatutkija Katariina Kyrölä Aamulehdessä.

Iso osa Frozenin ilmiöstä liittyy siihen, että se on vedonnut sekä lapsikatsojiin että vanhempiin – ja jopa tutkijoihin.

Entä Frozen 2?

Jatko-osa sisältää vielä enemmän toimintaa ja seikkailua kuin ensimmäinen Frozen-elokuva. Roolileikkeihin on edelleen valinnanvaraa: melankolinen Elsa vai reipas Anna.

Elokuva tarjoaa inspiraatiota myös häikäisevillä puvuillaan. Perinteisten pitkien prinsessamekkojen ohella Arendellin siskoilla on toimintaan sopivia, mutta upeita matka- ja toiminta-asuja.

3. Monitasoinen tarina

Suurissa tarinoissa on aina monta tasoa. Frozen – Huurteinen seikkailu on jännittävä seikkailukertomus lapsille. Aikuisille se tarjoaa lisää tasoja. Sen voi nähdä pakahduttavana kasvutarinana tytöstä naiseksi. Elsan vaikeudet hallita tunteitaan ja voimiaan näyttäytyvät kuvauksena murrosiästä.

Elsan taikavoimat voivat kuvastaa myös nykyajan tyttöjen arkisempaa ongelmaa, jossa moni joutuu piilottelemaan kykyjään sopeutuakseen “normaalin naisen” rooliin. Joku myös eristäytyy, kuten Elsa.

– Elsa ei ole sukua prinssiä odottaville prinsessoille vaan ennemminkin yliluonnollisilla voimilla varustelluille hahmoille, joita pojille on tarjoiltu vuosikymmeniä. Näissä rainoissa päähenkilö on ulkopuolinen ja outo, mutta selviytyy voittajana, kun oppii hallitsemaan omia voimiaan, toimittaja ja kirjailija Anu Silfverberg on analysoinut.

Entä Frozen 2?

Myös jatko-osa kirvoittaa useita tulkintoja. Käsikirjoittaja-ohjaaja Jennifer Lee kuvasi Ylen haastattelussa elokuvaa tarinaksi omien juurien löytämisestä ja itsensä hyväksymisestä.

Tällä kertaa Elsan ajaa seikkailuun salaperäinen musikaalinen kutsu, jota hän ei voi vastustaa. Hän lähtee etsimään taikavoimiensa alkuperää.

Elsa etsii myös yhteyttä äitiinsä, joka on kuollut tytön lapsuudessa. Elokuvan yhteyttä omaan elämäänsä pohti laajasti Kirsten Clodfelter New York Timesissa.

– Toivon, että kun tyttäreni katsovat tätä elokuvaa, he huomaavat sitkeän sisaryhteyden ja sen, että he voivat olla omien tarinoidensa sankareita, että naiset voivat olla pystyviä ja vahvoja silloinkin kun heitä pelottaa ja he kokevat epävarmuutta, hän kirjoitti New York Times -lehdessä.

4. Se musiikki!

Tunnuskappale Let it Go on vielä itse elokuvaa suurempi hitti. Vuonna 2014 se oli viidenneksi suosituin kappale koko maailmassa. Kappale voitti myös Oscarin. Suomessakin järjestettiin sing-along-näytöksiä, joissa sai laulaa mukana. Kappaleen sävellystä, sanoitusta ja sanomaa ylistettiin.

–Jokainen voi sen kautta avata omia haavojansa, alkaa korjaamaan niitä ja etsimään uutta suuntaan elämälleen. Se ei ole masentava vaan lohdullisen tumma kappale, kommentoi musiikin tohtori Aija Puurtinen Nyt.fi:ssä.

Entä Frozen 2?

Uudesta soundtrackista ei näytä muodostuvan ensimmäisen kaltaista megahittiä. Se on noussut soittolistojen kärkeen, mutta ei samalla voimalla kuin Let it go.

5. Sopivasti perinteisen sadun uudistamista – ja tuttua Disney -tenhoa

Kaikessa edistyksellisyydessään ja Disney-satujen mittakaavassa radikaaliudessaan Frozen vetoaa perinteisten satutarinoiden ja Disney-elokuvien ystäviin. Satumaisten päähenkilöiden ohella lumoresepti koostuu tutuista elementeistä. On hauskoja ja hullunkurisia sivuhenkilöitä kuten rakastettava lumiukko Olaf, joka pitää lämpimistä haleista. On jännittävä juoni päähenkilöä kohtaavista esteistä ja uhkista.

Monet fanit ja kriitikot odottivat jatko-osalta lisää perinteiden uudistamista. Voisiko ulkopuolisuutta kokeva Elsa löytää poikaystävän sijasta tyttöystävän? Internetissä kokonainen kampanja tunnistella #giveelsaagirlfriend vaati tätä. Kun Huffington Post kysyi asiasta käsikirjoittaja Jennifer Leeltä, vastaus oli “Katsotaan, mitä tapahtuu”.

Entä Frozen 2?

Kuningatar Elsa löytää juurensa ja yhteisönsä. Perinteistä romanssia miehen tai naisen kanssa elokuvan lopussa ei hänelle kirjoiteta.

Elsa ja Anna toimivat edelleen aktiivisesti ja rohkeasti, mutta ulkomuodoltaan he istuvat hyvin perinteiseen kauneusmuottiin: äärikapeat vyötäröt, hennot vartalot, suuret silmät ja muovimaisen virheetön iho.

Tätä Disney ei ole vielä onnistunut uudistamaan.

Hou hou, nou nou! Joulupukki osoitti mieltään Beirutissa Libanonissa. Pukki ei hyväksy Hassan Diabin nimitystä pääministeriksi.

Pussi auki ja vähän äkkiä! Oravasaimirit saivat herkkusatsin lahjaksi luoteisranskalaisessa eläintarhassa.

Hyinen tonttupiiri pyörii. Rostockin hylkeet -niminen uimaseura ilakoi aina jouluaattona Itämeressä. Tällä kertaa vesi oli kuusiasteista.

Grillit kuumina. Ranskan Marseillen sataman työntekijöillä oli pelkistetty joululounas.

Jouluiloa lapsille. Nunna puhaltaa saippuakuplia unkarilaisen vähävaraisen perheen lapsille.

Joulu joutui myös Afganistaniin. Lapset leikkivät pakolaisleirillä Kabulissa jouluaattona.

Näyttääkö hyvältä? St. Josephin katedraali Hanoissa Vietnamissa on niin kauniisti valaistu, että sen edessä kelpaa ottaa selfieitä.

Valoa maailmaan. Kristityt sytyttivät puhelimiensa taskulamput jouluaaton rukouksessa Itä-Jaavalla Indonesiassa.

Pariisin Notre Damessa jäi tänä vuonna jouluaaton messu väliin ensimmäistä kertaa yli 200 vuoteen. Katedraali on tällä hetkellä verhottu rakennustelineisiin keväällä tapahtuneen tuhoisan tulipalon vuoksi.

Katolilaiset joutuivat kokoontumaan sen sijaan muutaman sadan metrin päässä sijaitsevaan Saint-Germain l'Auxerrois’n kirkkoon.

Notre Dame on ollut jouluna auki yli kahden vuosisadan ajan muun muassa toisen maailmansodan saksalaismiehityksestä huolimatta. Pariisin maamerkkeihin lukeutuva pyhäkkö vaurioitui pahoin raivoisassa tulipalossa huhtikuun puolivälissä.

Rakennus menetti tulipalossa muun muassa goottilaisen torninsa ja useita katedraaliin säilöttyjä artefakteja. Katedraali on osa Seine-joen rannalla sijaitsevaa Unescon maailmanperintökohdetta.

Ranskan presidentti Emmanuel Macron esitti pian palon jälkeen tavoitteen, että 850 vuotta vanha kirkkorakennus korjataan viidessä vuodessa. Töiden pitäisi olla valmiit siihen mennessä, kun Pariisissa järjestetään vuonna 2024 olympialaiset.

Maan kulttuuriministeriö kertoi lokakuussa, että katedraalin kunnostustöihin on tarjolla luvattujen lahjoituksien ja keräyksin kasattujen varojen muodossa lähes miljardi euroa.

Paikalliset syyttäjät avasivat kesäkuussa tutkinnan tulipalon syistä. Syyttäjät epäilevät, että tulipalon taustalla voisi olla esimerkiksi tupakantumppi tai sähkövika.

Länsiafrikkalaisessa Burkina Fasossa on kuollut 35 siviiliä jihadistien tekemässä iskussa. Lisäksi yhteensä noin 87 jihadistia ja sotilasta kuoli taistelussa, viranomaislähteet kertovat.

Jihadistien hyökkäys tapahtui tiistaina maan pohjoisessa Soumin provinssissa.

Burkina Fason presidentti Roch Marc Kabore julisti maahan kaksi päivää kestävän maansurun hyökkäyksen johdosta.

Sotilaslähteiden mukaan jihadistit tekivät iskun armeijan tukikohtaan Arbindan kaupungissa tiistaiaamuna. Tunteja kestäneiden taisteluiden jälkeen armeija onnistui torjumaan jihadistien hyökkäyksen ja ottamaan haltuun suuren määrän aseista ja ajoneuvoja, armeija kertoo tiedotteessaan.

Maan hallitus vahvisti myöhemmin, että taisteluista perääntyessään jihadistit surmasivat 35 siviiliä, joista 31 oli naisia. Taisteluissa sai surmansa myös 80 jihadistia sekä 7 Burkina Fason armeijan sotilasta.

YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n mukaan sadattuhannet ihmiset ovat joutuneet jättämään Burkina Fasossa kotinsa islamistien väkivallan vuoksi.

Satoja ihmisiä on kuollut Burkina Fasossa vuodesta 2015 lähtien, jolloin jihadistien iskut levisivät maahan naapurimaasta Malista.

Aiheesta lisää:

Jo kolmas joukkomurha runsaan vuoden aikana – Kymmeniä kaivostyöntekijöitä tapettiin väijytyksessä Burkina Fasossa

Burkina Fasossa hyökkäysten sarja – muutaman päivän aikana kuollut lähes 20 siviiliä

Burkina Fasossa 16 on kuollut jihadistien moskeijaiskussa – hyökkäsivät kesken rukoushetken

Burkina Fasossa kasvaa humanitaarinen kriisi – sadat tuhannet pakenevat väkivaltaisuuksia

"Baari on ainoa paikka, missä näkee kavereita" – Monet nuoret aikuiset viettävät joulupäivän kodin sijaan baarissa

Joulupäivästä on tullut tärkeä päivä baariyrittäjille ennen hiljaista vuodenalkua. Päivä on nykyään monelle yrittäjälle kiireisempi kuin tapaninpäivänä perinteisesti juhlitut Tapsantanssit. Joulupäivänä baarissa on erityisen lämmin tunnelma, ja se eroaa baariyrittäjien mukaan täysin muista vuoden päivistä.

Tikkoja saapunut lähes ennätyksellisen paljon

Pohjantikkoja ja uhanalaisia valkoselkätikkoja saapui tänä syksynä Suomeen toiseksi eniten tarkkailuhistorian aikana. 14 tarkkailuvuoden aikana hyviä vaellusvuosia on ollut kolme. Iso osa tänne vaeltaneista linnuista ei kuitenkaan selvinne talvesta – selvitessään ne parantaisivat Suomen tikkakantoja.

Onko kuningatar oikeasti tunteeton – mikä The Crown-sarjassa on totta ja mikä ei?

Netflix-suoratoistopalvelun huippusuosittu The Crown -sarja on edennyt kolmanteen tuotantokauteen, ja katsojat tutustuvat sarjan kautta Britannian tapahtumiin ja kuningasperheen elämään vuosina 1964–1977. Mutta mikä sarjassa on totta ja mikä sepitettä? Teeskenteleekö kuningatar Elisabet II todellakin tunnereaktioitaan, oliko Walesin prinssi Charlesilla suhde Camilla Parker-Bowlesiin jo 1970-luvun alussa? Norjalainen kuningashuoneen asiantuntija kertoo vastaukset näihin ja moneen muuhun kysymykseen.

Sää kylmenee hieman joulupäivänä

Joulupäivänä sadealue on maan keskivaiheilla, Etelä- ja Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa kertynee paikoin yli 10 senttiä lunta. Sää kylmenee hieman ja huomenna on jo pakkasta koko maassa. Lue lisää Ylen sääsivuilta.

Se alkoi viattomista kokeiluista.

Käytin fitnessmittaria aluksi vain lenkillä tai salilla – en aina silloinkaan. En tutustunut sen mukana tulleeseen sovellukseen, josta saisi yksityiskohtaisempaa tietoa kalorien kulutuksesta, askelmääristä ja unenlaadusta.

Melko huonounisena en edes uskaltanut mitata uneni laatua, vaikka PolarA370-mittarini ei ominaisuuksiltaan mikään huippulaite olekaan. Pelkäsin, että todisteet huonosti nukutusta yöstä veisivät viimeisetkin unet.

Sitten kuulin, että huonouninen tuttavanikin käytti omaa mittariaan jatkuvasti. Päätin tehdä viikon mittaisen testin.

Lauantai

Illalla laitan kellon ranteeseeni ja lataan Flow-sovelluksen ennen kuin lähden lenkille.

Sovellus on simppeli. Se laskee päivän aktiivisuustavoitteen käyttäjän taustatietojen pohjalta. Sovellukseen määritellään paitsi oma ikä ja mitat myös se, onko työ enimmäkseen istumista, seisomista vai fyysisempää. Minulla se on lähinnä ensimmäistä vaihtoehtoa.

Sovellus piirtää jatkuvasti päivittyvää aktiivisuuspalkkia. Treeni piirtyy sinne tummansinisenä, sohvalla makoilu valkoisena. Mitä enemmän liikkuu, sitä tummempi väri. Lisäksi jokainen treeni kirjautuu sovellukseen erikseen ja sisältää tiedot kalorienkulutuksesta, rasvanpolttoprosentista ja sykevaihtelusta.

Testin lähtökohdista kerrottakoon sen verran, että ennen sen aloittamista en ole mikään himoliikkuja. Olen käynyt salilla 1–3 kertaa viikossa ja sen päälle satunnaisesti lenkillä.

Uneni tavoitepituudeksi määritän kahdeksan tuntia. Olen illalla tosi väsynyt, joten yllättävän vähän ahdistaa, kun pitää mennä nukkumaan.

Sunnuntai

Nukun pitkään. Aamulla noin tunnin kuluttua heräämisestä mittari värähtää ja näytölle ilmestyy teksti: Uniaikasi oli 9 tuntia 24 minuuttia. Kellon näyttö kertoo, että uneni laatu on 3,4 / 5. Eihän tässä ole mitään ongelmaa.

Flow-sovelluksessa eteen lävähtää viisiportainen asteikko, joka tiedustelee, kuinka hyvin omasta mielestäni nukuin. Hyvin. Se on omakin tuntumani.

Unta kuvaava tuntikäyrä on kuitenkin yllätys. Sen mukaan olen herännyt yön aikana yli 20 kertaa, ja yhteensä olen ollut hereillä melkein puoli tuntia. Itse muistan heränneeni kahdesti ja nukahtaneeni heti uudestaan.

Pitääkö huolestua, jos herää noin tunnin välein? Ehtiikö silloin koko yön aikana syvään uneen ollenkaan?

Uneen ja vuorokausirytmiin perehtynyt tutkimusprofessori Timo Partonen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta sanoo, ettei huoleen ei ole aihetta. Hänen mukaansa on normaalia herätä 20 kertaa yön aikana. Omia heräämisiään ei välttämättä aamulla muista.

– Ne ovat lyhytkestoisia, alle minuutin pituisia havahtumisia ja kuuluvat asiaan. Silloin kyseessä on REM- eli vilkeuni ja kevyt perusunta, joista voi havahtua hereille, Partonen sanoo.

Havahtumisia alkaa Partosen mukaan tulla yöunen puolivälin jälkeen, kun REM-unijaksot pitenevät ja ulkoiset häiriötekijät kuten äänet ja valot häiritsevät unta helpommin.

– Yön ensimmäinen puolisko yleensä sisältää kaiken syvän perusunen, josta ihminen ei juurikaan herää, vaikka joku toinen herättelisi siinä vieressä.

Päiväni kuluu kotihommissa, mutta kuitenkin liikkeessä. Iltapäivällä menen salille. Päivän aktiivisuussaldo on sen jälkeen 83 prosenttia.

Seuraavaksi on siis vedettävä rankempi tai ainakin pidempi treeni.

Maanantai

Aamu on poikkeuksellisen tuskainen. Kuvittelin nukkuneeni kohtalaisesti, mutta mittarissa näkyvä unisaldo vähän masentaa. Sen mukaan nukuin alle seitsemän tuntia.

Mittari tärähtää parin tunnin kuluttua siitä, kun olen tullut töihin. Passiivisuusleima. Mittari siis herjaa, että olen laiska. Sähköpöydän nostaminen ja tietokoneen naputus seisten ei auta. Leimoja tulee päivän mittaan seitsemän.

Voisi luulla, että viikonloppuna leimoja tulisi enemmän, mutta nähtävästi asia on päinvastoin.

Töiden jälkeen on pakko lähteä pienelle lenkille. Juoksen 20 minuuttia maksimisykkeillä, mutta päivän aktiivisuus jää silti tavoitteesta.

Mittarin huono puoli on, että sen akku ei kestä kuin pari päivää kerrallaan. Tunnin latausaikakin tekee tylsän harmaan loven Flow-sovelluksen päivään.

Olo on yhtä yksinäinen kuin silloin, kun oma puhelin on unohtunut työpäivän ajaksi kotiin.

Tiistai

Mittarin mielestä nukuin hyvin. Olen eri mieltä. Alan epäillä, ettei mittarin unitoiminto ole kovin luotettava.

Menin sänkyyn kello 23.30. Unikäyrä väittää, että olisin nukahtanut parissakymmenessä minuutissa. Muistan kuitenkin, että katsoin kelloa vielä puoli kahdelta yöllä. Heräsin myös kuuden aikaan aamulla pari tuntia ennen kuin nousin ylös, mutta mittarin mukaan olen nukkunut kahdeksaan asti.

Polarin mukaan käyttämäni fitnessmittari mittaa unta epäsuorasti liikemittauksen avulla. Liikettä mitataan herkällä kiihtyvyysanturilla.

Epäilen, että mittari mittaa enemmänkin paikallaan pysymistä kuin unta. Polarin mukaan tämä on mahdollista.

– Epäsuorat menetelmät voivat toisinaan tunnistaa valveen erheellisesti uneksi. Tyypillinen esimerkki on, että käyttäjä makaa hereillä kesken unien tai katsoo illalla televisiota, mutta rannemittari tulkitsee hänen nukkuvan, kertoo tuote- ja sykeasiantuntija ja koulutuspäällikkö Ville Uronen Polarilta.

Polarilta kerrotaan, että liikkeeseen perustuvat mittarit arvioivat unta ja valvetta tietyllä tarkkuudella eikä niitä ole tarkoitettu unihäiriöiden diagnosointiin.

– Riippumattomien tutkimusten mukaan Polarin laitteiden unimittaus tunnistaa unen ja valveen samalla tarkkuudella kuin tieteelliseen ja kliiniseen käyttöön hyväksytyt rannelaitteet, sanoo Uronen.

Tutkimusprofessori Timo Partosen mukaan ongelma on, että kaikki markkinoilla olevat fitnessmittarit, aktiivisuusrannekkeet ja vastaavat laitteet yliarvioivat nukuttua aikaa.

– Se on tyypillistä etenkin laitteille, jotka mittaavat liikeaktiivisuutta. Tarvittaisiin kolme mittalaitetta, jotta todella nähtäisiin, onko ihminen unessa vai ei.

Mittareita on Partosen mukaan myös testattu suhteessa polyunigrafioihin eli koko yön unen rekisteröinteihin ja katsottu, miten hyvin ne täsmäävät toistensa kanssa.

– Ongelmaksi on osoittautunut juuri se, että mittarit eivät pysty arvioimaan onko liikkumaton ihminen vuoteessa hereillä vai unessa. Sama koskee hereille havahtumista. Jos ei silloin liiku, laite ei tunnista valvetilaa.

Huonosti nukutusta yöstä ja unitutkijan tuomiosta huolimatta päivästäni tulee lopulta erinomainen. Huijaan ranneketta työmatkalla ja painan mittarista treenin päälle, vaikka kävely bussipysäkille kestää vain vartin.

Passiivisuusleimoja tulee tänään viisi. Illalla menen salille. Kotimatkalla ranneke alkaa täristä sen merkiksi, että päivän aktiivisuustavoite on täynnä. Piristyn heti.

Hiukan houkuttaisi pitää rannekkeen treenitoimintoa päällä vaikkapa siivotessa, kun se näkyy täyttävän aktiivisuustavoitetta näin helposti.

Keskiviikko

Kuvittelin nukkuneeni kohtalaisesti, mutta mittari on eri mieltä. Unitoiminto ärsyttää minua entistä enemmän. Kellossa näkyy olevan muutama automaattinen analyysi, jonka se tarjoaa näytille sen mukaan miten yö on sujunut. En usko siihen enää.

Tänään en ehdi salille enkä lenkille. Töissä on hektinen päivä, ja kotiin ehdin vasta puoli kahdeksan aikaan illalla.

Aktiivisuustavoitteesta on täyttynyt yhdeksän prosenttia. Työmatka bussipysäkille ilman treenitoimintoa ei juurikaan täytä sitä.

Polarin mukaan aktiivisuuden mittaus perustuu käden liikkeeseen, mitattuun sykkeeseen ja henkilön taustatietoihin. Treenin ulkopuolella aktiivisuuden mittaukseen vaikuttaa se, onko jatkuva sykeseuranta päällä vai ei.

– Kannattaa tarkistaa se mittarin asetuksista. Jatkuva sykeseuranta tarkentaa tuota ilman treenitilaa tehtävää mittausta. Jos se on päällä, laite tarkistaa sykettä säännöllisesti ja tarvittaessa mittaa sitä tiheämmällä aikavälillä, toteaa syke- ja tuoteasiantuntija Ville Uronen.

Laitan sykeseurannan päälle heti. Aktiivisuustavoite tosiaan täyttyy enemmän kuin ilman sykeseurantaa. Se kuitenkin syö myös akkua, joten en halua pitää sitä päällä jatkuvasti.

Aktiivisuutta voi Urosen mukaan vähentää myös esimerkiksi kassin kantaminen, jolloin käsi ei liiku normaalissa kävelyrytmissä.

– Silloin ero on huomattava. Kiihtyvyysanturi ei tunnista liikettä, mutta sykkeen avulla laite sen havaitsee.

Torstai

Olen nukkunut omasta mielestäni yön huonosti, mutta mittari hehkuttaa hyvää unenlaatua ja tarpeeksi pitkää unta. En enää usko.

Janoan tarkempaa tietoa uneni laadusta. Edistyneemmissä mittareissa on kuulemma toimintoja, jotka mittaavat unen syklit erikseen. Yle kertoi maanantaina Oura-sormuksesta, joka ainakin kehittäjiensä mukaan mittaa unta tarkemmin kuin muut puettavat laitteet.

Haluaisin tietää, kuinka iso osuus unestani on syvää unta. Auttaisiko uudempi ja parempi mittari? Uusinta mittariaan markkinoivan Polarin mielestä vastaus on kyllä.

– Se mittaa unta epäsuorasti liikemittauksen ja sykevälimittauksen avulla. Pulssivälejä mitataan optisesti ranteesta. Menetelmällä voidaan arvioida unen laatua. Se mahdollistaa myös unen eri vaiheiden erottelun, kertoo Ville Uronen.

Tutkimusprofessori Timo Partonen on eri linjoilla. Hän kertoo, että parhaatkaan mittarit eivät pysty erottelemaan univaiheita toisistaan.

Koko yön kestävissä polyunigrafioissa eli unen rekisteröinneissä käytetään aivojen sähköistä toimintaa mittaavaa laitetta EEG:tä, lihasten sähkötoimintaa mittaavaa EMG:tä ja silmien liikettä mittaavaa EOG-laitetta.

– Mittareissa ei ole näistä yhtäkään. Vain niillä voi erottaa univaiheet toisistaan eli nähdään, nukkuuko henkilö kevyttä tai syvää perusunta, onko mukana vilkeunta eli REM-unta tai valvetiloja, Partonen sanoo.

Lepoa ja aktiivisuutta mittaavan kiihtyvyysanturin, asentomittarin ja sykettä mittaavan ominaisuuden avulla pystytään kuitenkin Partosen mukaan tekemään jonkinlaisia päätelmiä unen laadusta.

– Sydämen sykevaihtelu kiihtyy REM-unessa. Kun on yhdistetty kiihtyvyysanturi, asentomittari ja sykevälin vaihtelua mittaava laite, voidaan hiukan tarkemmin sanoa, onko uni levollista vai rauhatonta.

En tänäänkään ehdi liikkumaan. Ahdistaa vähän.

Perjantai

Kahden päivän liikuntatauosta ahdistuneena käyn aamulla juoksemassa ja teen vähän lihaskuntoa ennen kuin aloitan työpäivän.

Päivän mittaan kertyy kuusi passiivisuusleimaa. Aktiivisuustavoitteesta uupuu illalla noin puolet. Tavoite täyttyisi mittarin mukaan esimerkiksi pelaamalla 15 minuuttia koripalloa.

Kun nyt vertaan kahta vähemmän aktiivista päivää keskenään huomaan, ettei laite mittaa aivotyöhön kuluvaa energiaa. Kulutus on osapuilleen sama, vaikka töissä on ollut toisena päivänä kiire, toisena ei.

Ylekin kertoi joitakin vuosia sitten uusista tutkimuksista, joissa älyllisesti haastavia tehtäviä tekevillä havaittiin stressihormoneiden tason kohoamista. Tämä puolestaan nosti sydämen sykettä ja verenpainetta, mikä heijastui suoraan myös energian kulutukseen.

45 minuuttia kestäneen testin aikana haasteellisten tehtävien kanssa painiskelevat kuluttivat jopa kaksinkertaisen määrän kaloreita.

Koripallon pelaamiseen ei nyt ole mahdollisuutta, mutta sen sijaan nappaan hulavanteen ja pyöritän sitä samalla, kun katson telkkaria.

Ärsyttää, koska 74 prosenttia on tänään paras, mihin pystyn. Jää vähän huono omatunto.

Ehkä pieni liikuntariippuvuus on hyväksikin.

Öisin en enää mittaria käytä.

Kuinka sinä mittaat itseäsi tai seuraat terveyttäsi älylaitteiden avulla? Millaisia laitteita tai mittareita käytät? Mitkä toiminnot ovat sinulle tärkeitä?

Uskotko laitteiden tekemiin analyyseihin, vai riittääkö sinulle pelkästään suuntaa-antava tieto? Oletko jäänyt koukkuun? Onko riippuvuus hyvä asia vai ahdistutko, jos mittari herjaa liikkumattomuudesta?

Kerro meille mielipiteesi! Voit keskustella aiheesta klo 22 saakka.

Ainakin kahdeksan ihmistä kuoli eilen Venäjän ilmaiskuissa Idlibin maakunnan alueelle Luoteis-Syyriassa. Uutistoimisto AFP kertoo, että yksi ohjus osui Jubassin kylässä sijaitsevaan kouluun maakunnan eteläosissa. Kahdeksan kuolonuhrin joukossa on viisi lasta. Uutiskanava al-Jazeeran mukaan monet siviilit olivat kerääntyneet kouluun hakemaan suojaa pommituksilta.

Syyrian joukot ovat piirittäneet lisäksi Turkin armeijan tarkkailupisteen Idlibissä, mutta eivät ole toistaiseksi hyökänneet tarkkailupisteeseen, kertovat opposition aktivistilähteet al-Jazeeralle.

Turkki on vaatinut loppua iskuille ja maa on lähettänyt Moskovaan delegaation neuvottelemaan väkivaltaisuuksien lopettamisesta. Turkin presidentin Recep Tayyip Erdoğanin tiedottajan mukaan Turkki vaatii uutta tulitauko alueelle, koska aiempi, elokuussa solmittu tulitauko ei ole pitänyt.

Venäjä ja Syyrian hallituksen joukot ovat pommittaneet Idlibin aluetta joulukuun puolesta välistä lähtien. Iskuissa on kuollut lähes 80 siviiliä, kertoo Syyrian sotaa seuraava kansalaisjärjestö Syrian Observatory for Human Rights. YK:n arvion mukaan noin 60 000 ihmistä on paennut väkivaltaisuuksia. Moni on suunnannut kohti etelää, mutta viime päivien aikana tuhansien on kerrottu paenneen myös pohjoiseen kohti Turkin rajaa.

Idlib on viimeinen kapinallisten pääosin hallitsema maakunta sodan runtelemassa maassa. Maakunta ja osa sen lähialueista on ollut al-Qaida-terroristijärjestöön yhteyksissä olevien jihadistitaistelijoiden hallussa. Tämän lisäksi alueella asuu kolme miljoonaa siviiliä. YK varoittaa, että humanitäärisen katastrofin riski on kasvanut merkittävästi Syyrian ja Turkin raja-alueella.

Lue myös:

Al-Jazeera: Children among eight killed in Syria as missile hits school

Kansalaisjärjestö: Syyrian hallituksen joukot ympäröivät Turkin armeijan tarkkailupisteen Idlibissä

Erdogan: Turkin rajalle on pakenemassa yli 80 000 syyrialaista – Turkki haluaa pommitusten loppuvan Pohjois-Syyrian Idlibissä

Jos olet koskaan tuntenut yksinäisyyttä jouluna, et ole yksin tunteesi kanssa.

Venäjän Siperiassa sijaitsevassa Krasnojarskin kaupungissa on nimittäin järjestetty joulun aikaan jokaisena iltana paikallisessa puistossa jouluesitys, jota on kuvailtu sosiaalisessa mediassa kaupungin ”surullisimmaksi joulujuhlaksi ikinä.” Asiasta kirjoittaa The Moscow Times.

Puiston lavalle on kivunnut iltaisin kolme eläimeksi pukeutunutta viihdetaiteilijaa, joiden tarkoituksena on ilahduttaa yleisöä tanssiesityksellä. Sian, koiran ja elefantin tanssihulinat Siperian pakkasilloissa eivät ole ikävä kyllä juuri innostaneet yleisöä paikalle.

Moscow Times julkaisemalla Twitter-videolla näkyy, kuinka yleisölle varattu luminen alue lavan edustalla ammottaa tyhjyyttään. Ihmisiä ei vaikuta liikkuvan missään pimeän puiston ympäristössä. Tästä huolimatta urhea eläinkolmikko joraa energisesti teknojytän tahdissa.

Tilanne saattaa tosin muuttua nyt, kun video on päättynyt julkisuuteen. Osa videon nähneistä on nimittäin luvannut lähteä katsomaan esitystä tukeakseen reippaita viihdeartisteja.

Moscow Times: ‘Saddest Сhristmas Party Ever’ Held in Siberia

Venäjällä on testattu onnistuneesti maan sisäistä tietoverkkoa, joka on eristetty muusta maailmasta, Venäjän viestintäministeriö kertoo.

Lisäksi venäläiset tiedotusvälineet uutisoivat, että viestintäministeriön apulaispäällikkö kertoo testin menneen suunnitelmien mukaisesti.

Testin tarkemmat yksityiskohdat ovat toistaiseksi hämärän peitossa. Viestintäministeriön mukaan tavalliset internetin käyttäjät eivät huomanneet testin aikana kuitenkaan muutoksia internetin toimivuudessa.

Testin tulokset esitellään seuraavaksi Venäjän presidentille Vladimir Putinille, BBC kertoo.

Asiantuntijat ovat huolissaan kehityssuunnasta, jonka myötä eräät valtiot pyrkivät purkamaan internetiä.

– Valitettavasti Venäjän suunta on vain jälleen yksi askel internetin lisääntyvässä hajottamisessa, Surreyn yliopiston tietojenkäsittelyn professori Alan Woodward sanoo BBC:lle.

Woodward lisää, että autoritaariset valtiot katsovat nyt lisääntyvissä määrin sitä, miten Kiina ja Iran rajoittavat ja valvovat kansalaistensa internetin käyttöä.

– Tämä tarkoittaa sitä, että ihmiset eivät voi seurata kansainvälistä keskustelua siitä, mitä heidän kotimaassaan tapahtuu. He jäävät oman kuplansa sisään, Woodward toteaa.

Venäjällä oman verkon suojaamista pidetään tärkeänä Yhdysvaltain "aggressiivisen kyberuhan varalta".

Kiistely laki, jolla voidaan katkaista verkkoyhteys kansainvälisiltä palvelimilta tuli voimaan marraskuussa. Viestintäministeriö on kiistänyt syytökset Venäjän eristämisestä.

Aiheesta lisää:

Venäjä testasi verkkoyhteyksiä ulkoisen hyökkäyksen varalta

Iran on yhä taitavampi sulkemaan yhteydet ulkomaailmaan – Netin katkaiseminen on yleistyvä keino levottomuuksien tukahduttamiseksi

BBC: Kiina lisää jälleen kansalaistensa valvontaa – jatkossa puhelinliittymän rekisteröinti vaatii kasvojen skannauksen

Internetin vapaus väheni jälleen – Väärien tietojen levittäminen ja kansalaisten seuranta rapauttavat demokratiaa, järjestö varoittaa

_Juttu on julkaistu Norjan yleisradion NRK:n sivuilla 1. joulukuuta. Voit lukea alkuperäisen norjankielisen jutun täältä._

Britannian kuningasperheestä kertovandraamasarjan jokainen jakso herättää kysymyksen: Voiko The Crownin esittämään kuvaan kuningasperheestä luottaa?

Norjalainen toimittaja Inger Merete Hobbelstad tietää siihen vastauksen. Hän on perehtynyt Britannian kuningashuoneeseen ja julkaissut tänä syksynä kuningatar Elisabetista kertovan kirjan Årene med Elizabeth.

Mikä sarjassa siis on faktaa, mikä fiktiota?

1. Sisaruskateus

Sarjassa kuningatar Elisabetin ja pikkusisko prinsessa Margaretin suhdetta värittää kateus.

Kolmas kausi sisältää kohtauksen, jossa nuori Margaret yrittää vakuuttaa isänsä yksityissihteerin siitä, että hänestä pitäisi tulla kuningatar isonsiskon sijaan. Hän saa vastaukseksi tylyn ein.

Margaretin kaipuu perheen tähdeksi toistuu kuitenkin jaksosta toiseen.

Inger Merete Hobblestadin mielestä faktat eivtä tue sitä, että Margaret olisi halunnut kuningattareksi. Sarjan käsikirjoittajat ovat käyttäneet taiteellista vapauttaan.

– Tiedämme, että Margaret on kokenut nuoremman sisaruksen roolin hyvin hankalaksi. Hän on tarpeeksi kuninkaallinen, jotta se on vaikuttanut hänen elämänvalintoihinsa. Hän ei esimerkiksi saanut mennä naimisiin Peter Townsendin kanssa, joka oli eronnut. Mutta hän ei ole niin kuninkaallinen, että se olisi täyttänyt hänen päivänsä, Hobbestad sanoo.

Johtopäätös: Fiktiota.

2. Ikäkriisit

Sekä kuningatar että hänen miehensä, Edinburghin herttua, kokevat sarjassa ikäkriisejä.

Kuningatar Elisabet kieltäytyy vanhenemasta ja käy läpi epäilyjä siitä, mitä hän oikeastaan on saavuttanut kuningattarena 25 vuodessa.

Inger Merete Hobbelstadin tiedossa ei ole faktoja, jotka tukisivat väittämää.

– Mutta monilla on melankolinen suhtautuminen ikääntymiseen, joten en voi sulkea ikäkriisiä poiskaan, Hobbelstad myöntää.

Mitä prinssi Philipiin tulee, sarja antaa ymmärtää, että kuulaskeutuminen vuonna 1969 laukaisi hänessä keski-iän kriisin.

Hobbelstad uskoo, että se on osittain totta ja johdatti prissi Philip takaisin kristinuskon pariin.

Kuningatar Elisabet on hyvin uskonnollinen, kun taas prinssi Philip oli aiemmin lähes uskonnoton. Hän on kuitenkin yrittänyt yhdistää käsityksensä tieteestä ja uskosta.

Hobbelstad kertoo kuningattaren ilahtuneen niin, että tämä kirjoitti Windsorin kirkkoherralle ja kiitti tätä siitä, että hänen miehensä oli tullu uskoon. Prinssi Philip oli käynyt kirjeenvaihtoa Windsorin kirkkoherran kanssa.

Johtopäätös: Osin faktaa.

3. Tunteeton kuningatar

Yksi The Crownin kritisoiduimmista jaksoista käsittelee Aberfanin katastrofia. Eteläwalesiläisessä kylässä tapahtui vuonna 1966 maanvyöry, jossa kuoli 144 ihmistä. Uhreista 116 oli lapsia.

Jaksossa kuvataan kuningatarta, joka teeskentelee itkevänsä tavattuaan kuolonuhrien vanhempia ja omaisia.

Onko kuningatar todella niin kylmä tunteiltaan?

– Ei ole mitään merkkejä siitä, että hän olisi itkenyt krokotiilinkyyneleitä. Ihmiset, joiden kanssa hän puhui, ovat kertoneet, että vaikutti siltä, että hän äitinä kykeni ymmärtämään tragedian ja ottamaan siihen osaa.

Kuningatar vieraili Aberfanissa vasta viikko katastrofin jälkeen, mikä herätti paljon arvostelua. Hobbelstad korostaa, että arvostelu kohdistui nimenomaan vierailun viivästymiseen, mitä kuningatar on myöhemmin katunut syvästi.

Johtopäätös: Fiktiota.

4. Walesin prinssi

The Crownin kolmannella kaudella uusi näyttelijä esittää kuningattaren vanhinta poikaa ja Britannian tulevaa kuningasta prinssi Charlesia.

Charles lähetetään kolmeksi viikoksi Walesiin opettelemaan maan kieltä ja historiaa. Walesiläinen nationalisti Edward Millward antaa hänelle yksityistunteja, ja opettajan ja pojan välille syntyy luottamuksellinen suhde.

Oppiviikkojen jälkeen Charles kruunataan Walesin prinssiksi. Sarjassa annetaan ymmärtää, että hän kirjoitti osan kruunajaisseremoniassa pitämästään puheesta itse ja ilmaisi siinä voimakkaasti tukeaan Walesin kansalle.

Hobbelstadin mukaan Charlesin lähettäminen Walesiin oli poliittista peliä. Pääministeri Harold Wilson oli menettänyt kannatustaan Walesissä ja hänen ehdotuksestaan Charlesin kruunajaispaikaksi valittiin Caernarfonin linna Walesissä.

Charlesin puhe tuskin oli niin kiistanalainen kuin sarjassa annetaan ymmärtää, mutta Hobbestad uskoo prinssin tunteneen sympatiaa walesiläisiä kohtaan.

– Prinssi Charles ilmaisee optimistista uskoa siihen, että vuoropuhelu Walesin kansallismielisten voimien kanssa olisi mahdollista, mikäli heihin suhtaudutaan avoimin mielin.

Prinssin kruunajaisten aikaan järjestettiin suuria mielenosoituksia, ja pommit räjähtelivät koko päivän ajan. Prinssi oli todellisessa vaarassa Caernafonissa.

Kuningatar Elisabet sai kruunajaisten jälkeen stressioireita ja jäi kuuden päivän sairauslomalle.

Johtopäätös: Faktaa.

5. Charles ja Camilla

Britanniassa on kulkenut sitkeitä huhuja, että prinssi Charles ja Camilla Parker Bowles olivat nuorina rakastavaisia, ja heidät erotettiin toisistaan väkisin. Miten sarjassa käsitellään heidän rakkaustarinaansa?

Huhut esitetään totuutena ja sarjassa jopa väitetään, että Charlesin vanhemmat sukulaiset juonivat yhdessä päättääkseen suhteen ja lähettääkseen Charlesin laivaston tehtäviin.

Lisäksi sarjassa kerrotaan, kuinka Charlesin nuorempi sisar prinsessa Anne aloitti suhteen Camilla Parker Bowlesin entisen poikaystävän ja tulevan aviomiehen Andrew Parker Bowlesin kanssa.

Mikä tästä on totta?

Hobbelstadin mukaan prinsessa Anne ja Andrew Parker Bowles seurustelivat lyhyen aikaa, luultavasti juuri ennen prinssi Charlesin ja Camillan suhdetta.

Mutta tieto Charlesin lähettämisestä laivastoon suhteen lopettamiseksi ei hänen mukaansa pidä paikkaansa.

Hobbelstad arvioi, että Camilla tuskin oli kovin rakastunut Charlesiin nuoruudessaan. Mutta hän oli hyvin rakastunut Andrew Parkes Bowlesiin.

Hobbelstad arvelee, että Camilla on saattanut hakkailla Charlesia kostaakseen Andrew´lle, kuten sarjassakin näytetään. Camilla ja Charles löysivät toisensa vasta myöhemmin.

Johtopäätös: Osin faktaa.

6. Philipin suhde äitiinsä

Yksi kolmannen kauden erikoisimmista hahmoista on Philipin äiti, Tanskan ja Kreikan prinsessa Alice.

Prinsessa Alice eli hiljaiselämää kreikkalaisessa luostarissa, kunnes kuningasperhe haetutti hänet Buckinghamin palatsiin Lontooseen Kreikan sotilasvallankaappauksen aikana vuonna 1967.

Sarjan mukaan prinssi Philipin ja hänen äitinsä suhde oli hankala, ja Elisabet joutui taivuttelemaan Philipiä, jotta tämä salli äitinsä muuton heidän luokseen palatsiin. Sarjassa poika ja äiti sopivat välinsä sen jälkeen, kun Alice avautui elämästään nuorelle reportterille antamassaan haastattelussa.

Todellisuudessa mitään nuorta reportteria ei ollut, ja pojan suhde äitiinsä oli kohtuullisen hyvä.

– En ole nähnyt mitään merkkejä siitä, että Philip olisi vastustanut äitinsä muuttoa palatsiin. Kun Alice oli muuttanut heidän luokseen, he ajautuivat kuitenkin usein kiivaisiin keskusteluihin. Muut kuningasperheen jäsenet hymähtelivät riidoille, koska poika ja äiti muistuttivat toisiaan niin kovasti, sanoo Inger Merete Hobbelstad.

Hän huomauttaa, että prinsessa Alicen joutuminen pakkohoitoon, kun prinssi Philip oli hyvin pieni, vaikutti suhteeseen. Äiti ja poika eivät käytännössä tavanneet toisiaan vuosiin.

Johtopäätös: Fiktiota.

7. Kapinoiva Anne

Kuningattaren ainoa tytär kuvataan The Crownissa kapinallisena ja kovana nuorena naisena. Hän koettelee kerta toisensa jälkeen rajojaan.

Kuinka kapinallinen hän oikein oli?

Hobbelstadin mielestä prinsessa Annen suhde vanhempiinsa oli hyvä. Hän kapinoi lähinnä lehdistöä vastaan.

– Hänellä oli hyvin vaikea suhde lehdistöön, ja hän oli ristiriitainen hahmo. Jos hän oli sitä mieltä, että toimittajat tungettelivat tai esittivät tyhmiä kysymyksiä, hän sanoi siitä suoraan.

Hobbestadin mukaan prinsessan arvostelu lehdistössä haavoitti tätä.

– Kun hän oli teini-ikäinen, naistenlehdet kirjoittivat, että hän oli liian lihava ja kuningattaren pitäisi pistää hänet laihdutuskuurille.

Johtopäätös: Osin faktaa.

8. Margaretin uskottomuus

The Crownissa vihjaillaan useiden kuningasperheen jäsenten uskottomuudesta puolisoilleen.

Sarja herättää henkiin muun muassa ikivanhat huhut kuningattaren läheisestä suhteesta kilpahevostallinsa johtajaan, lordi Porchesteriin. Hovin entinen lehdistösihteeri Dickie Arbiter kiisti huhut viimeksi vain joitakin viikkoja sitten.

Sen sijaan Hobbelstad vahvistaa, että Margaretilla oli suhde 17 vuotta nuorempaan Robby Llewelliniin.

– Suhde kuvataan sarjassa pääpiirteissään oikein, Hobbelstad sanoo.

– Se johti käytännössä Margaretin ja valokuvaaja Anthony Armstrong-Jonesin avioeroon.

Hobbelstadin mukaan Margaret, kuten sarjassakin kerrotaan, otti yliannostuksen unilääkkeitä, kun uskoi Llewellyn jättäneen hänet. Hovineidot tarkkailivat prinsessaa itsemurhayrityksen jälkeen vuorokauden ympäri.

Johtopäätös: Faktaa.

9. Kuningattaren epäilys

Kauden viimeisessä jaksossa esitellään haavoittuva kuningatar, joka valmistautuu 25-vuotisjuhliinsa hallitsijana.

Luottamuksellisessa keskustelussa sisarensa Margaretin kanssa hän ilmaisee epäilyksensä siitä, mitä hän loppujen lopuksi on saavuttanut valtaistuimella.

Hobbelstad ei usko kuningattaren epäilevän rooliaan.

– Kuningatar on ajoittain tuntenut, että hänellä ei ole tarpeeksi kattava koulutus, ja hän on tuntenut itsensä epävarmaksi intellektuellien vieraiden joukossa. Mutta hän on myös käyttänyt rajoittunutta koulunkäyntiään keimailukeinona saadakseen hermostuneet vieraansa rentoutumaan.

Johtopäätös: Fiktiota.

Teksti: Sunniva Tillson, muokkaus ja suomennos Paula Tapiola

Chilen Valparaísossa roihuavassa tulipalossa on tuhoutunut kymmenittäin asuinrakennuksia ja alueelle on julistettu hätätila, viranomaiset kertovat.

Nopeasti leviävässä tulipalossa on tuhoutunut jopa 120 kotia, Chilen maatalousministeri Antonio Walker kertoo.

Ihmiset joutuivat pakenemaan kodeistaan kesken jouluaaton vieton Rocuantin ja San Roquen kaupunginosissa, kun metsäpalot levisivät rannikkokaupunkiin tiistaina.

Kaupungin palokunta on koko vahvuudellaan sammuttamassa tulipaloja. Sammutustöissä käytetään apuna myös helikoptereita ja lentokoneita.

Paloalueen viereiset kaupunginosat on evakuoitu. Lämmin ja kuiva sää vaikeuttavat sammutustöitä, paikalliset pelastusviranomaiset kertovat.

Alueella on varotoimenpiteenä katkaistu sähköt jopa 90 000 asukkaalta.

Valparaíso on yksi Chilen suurimmista kaupungeista ja tunnettu värikkäistä puutaloistaan. Se on myös turistien suosima matkakohde sekä merkittävä Tyynenmeren satamakaupunki.

Porissa Uudenkoiviston kaupunginosassa on ammuttu ihmistä, kertoi Lounais-Suomen poliisi Twitterissä varhain joulupäivän aamuna.

Poliisin esitutkinnan mukaan isän epäillään ampuneen täysi-ikäistä poikaansa haulikolla kylkeen, koska perheenjäsenten välille oli tullut riitaa. Asian selvittelyn yhteydessä on otettu kiinni kaksi ihmistä.

Poliisin mukaan pojan vammojen vakavuudesta ei voida vielä kertoa tarkemmin. Poliisi kertoi aiemmin aamulla, että yksi ihminen on kuljetettu sairaalaan.

Tapausta tutkitaan tapon yrityksenä.

Tilanteesta ei ole enää ympäristölle vaaraa ja alue on turvallinen, Lounais-Suomen poliisista kerrottiin aamulla STT:lle.

Kerrataan ensin raa’at faktat: Nurmes on 7 500 asukkaan kuihtuva kaupunki Pohjois-Karjalassa. Jos täältä haluaa automarkettiin, yliopistoon tai kaupunginteatteriin, on ajettava 130 kilometriä joko Joensuuhun tai Kuopioon.

Vanha puu-Nurmes sijaitsee kyllä komealla paikalla: harjun päällä Nurmesjärven ja Pielisen sylissä. Ja onhan Nurmes julistautunut myös Euroopan joululaulukaupungiksi vuonna 2009.

Mutta tilastokäppyrät eivät muuksi muutu: Nurmeksen väkiluku on jo useamman vuosikymmenen luisunut jyrkkään laskuun. Uusia nurmeslaisia syntyy vuosittain noin 50 ja kuolee kolme kertaa enemmän.

Mutta nyt yhteen puu-Nurmeksen komeista hirsitaloista on kokoontunut perhe, joka vähät välittää Suomen synkistä väestöennusteista. Terttu ja Seppo Laanisen kaikki kolme aikuista lasta ovat palanneet opintojen jälkeen kotiseudulle Pohjois-Karjalaan, kaksi heistä Nurmekseen.

Saammeko esitellä: ihmeperhe Laaniset, väestöennusteen myytinmurtajat! Annetaan heidän pistää pilkkeiksi stereotypiat siitä, millaista on elämä autioituvassa Suomessa.

1. Syrjäseudulla ei voi tehdä uraa

Matias Laaninen, 31, on unelma-ammatissaan Nurmeksen terveyskeskuksen lääkärinä.

– Työ on erittäin haastavaa ja merkityksellistä. Lääkärinä tällaisessa paikassa kokee olevansa tarpeellinen.

Lukion jälkeen Matias lähti Nurmeksesta Kuopioon opiskelemaan lääkäriksi. Ajatuksissa siinsi kirurgin ura, ja väitöskirja valmistui Tampereen yliopistosta haimakirurgian alalta. Sairaalatyötä Matias Laaninen on tehnyt Kuopiossa, Joensuussa ja Kajaanissa. Työ pienen kunnan terveysasemalla viehättää kuitenkin eniten.

– Tässä työssä voi nähdä ihmisen kokonaisvaltaisesti. Monessa muussa paikassa lääkäri on jonkin hyvin kapean erityisalan spesialisti.

Syrjäseudun kunnaksi Nurmeksen kaupungilla on käynyt melkoinen tuuri: terveysasemalla ei ole yhtään lääkärinvirkaa täyttämättä. Matiaksen vaimo Emmiina Laaninen on lääkärinä samassa työpaikassa, ja kahdessa muussa virassa on niin ikään nuoret lääkärit.

Matiaksen perehdytti työhön terveysasemalla vuosikymmenet työskennellyt osaava kollega, joka tunsi asiakkaansa useammassa polvessa.

– Minua viehättää vanhan ajan kunnanlääkäri -tyyppinen suhde potilaisiin, Matias sanoo.

Oikeastaan samaa 1900-luvun alun henkeä on koko Laanisten perheen ammatinvalinnoissa. Terttu ja Seppo Laanisen keskimmäinen lapsi Annastiina Leppälä, 34, on kuvataideopettaja ja pian myös historianopettaja ja erityisopettaja – vähän niin kuin vanhan ajan kansankynttilä. Esikoispoika Tuomo Laaninen, 38, puolestaan on kuin entisaikojen nimismies: hän työskentelee syyttäjänvirastossa Joensuussa.

2. Siellä asuu pelkkiä juntteja

Kuvataiteilijaksi opiskellut Annastiina Leppälä ja hänen kuvataiteilijamiehensä Pasi Leppälä päättivät esikoislapsensa Noakin syntymän jälkeen muuttaa Annastiinan kotimaisemiin Nurmekseen. Päätöksen sinetöi Nurmeksen kulttuurimyönteinen ilmapiiri, Annastiina sanoo.

Hän kasvoi Nurmeksessa viulua soittaen ja maalaten. Maailmalle lähdettyään Annastiina ymmärsi eläneensä poikkeuksellisessa ympäristössä.

– Kasvoin kauneuden keskellä. Nurmes on kulttuurihistoriallisesti aivan ainutlaatuinen. Esikoisen syntymän jälkeen tuli vahva tunne, että haluan tarjota hänelle samanlaisen ympäristön.

Taiteilijapariskunta otettiin Nurmeksessa hyvin vastaan. Pasi on toiselta ammatiltaan insinööri ja työllistyi sähköalan opettajana ja sähköasentajana. Annastiina teki kuvataideopettajan sijaisuuksia kansalaisopistossa ja koulussa. Perheeseen on syntynyt parin vuoden välein kaikkiaan neljä lasta.

Sitä paitsi ei Nurmeksessa muutenkaan eletä niin tiukasti diesel-Suomessa kuin voisi luulla: Matias perheineen ajaa pidemmät välit sähköautolla ja päiväkotimatkalle lapset pakataan laatikkopyörän kyytiin. Molemmat kulkuvälineet saattavat tosin olla Nurmeksen ainoita lajissaan. Mutta jonkunhan on näytettävä suuntaa.

3. Vain hullu ostaa asunnon kuolevasta kunnasta

Matias ja Emmiina Laanisella ja heidän kahdella lapsellaan on asunnossaan mukavasti tilaa. Sitä on 120 neliötä – per kerros, ja kerroksia Tuiskun vanhassa kartanossa on kolme. Kaksi niistä Matias ja Emmiina ovat jo saaneet remontoitua kuntoon.

Matias ja Emmiina ostivat vanhan kartanon kolme vuotta sitten ja remontoivat sitä ensimmäisen vuoden Kuopiosta käsin. Kauppahinnalla ei olisi saanut edes yksiötä Helsingin Kalliosta.

– En oikein ymmärrä puhetta, että asunnon ostaminen syrjemmästä olisi suuri riski. Emme ole sidottuja 30 vuoden asuntolainaan. Minusta se on taloudellista vapautta, Matias sanoo.

Annastiina ja Pasi Leppälän asunto on pienempi. Vanhassa kyläkoulussa Kynsiniemellä on vain reilut 250 neliötä.

Molempien perheiden lapset ovat tottuneet siihen, että aina juostaan jonkun luona pitkiä käytäviä huoneesta toiseen.

– Lapsilukumme olisi varmaankin jäänyt isommassa kaupungissa kahteen nykyisen neljän sijaan, Annastiina sanoo.

Monet ystäväperheet Nurmeksessa ovat nykymittapuulla suurperheitä.

– Niin, tässähän on vasta päästy alkuun, sanoo Emmiina Laaninen, joka on 3-vuotiaan Eeliksen ja 1-vuotiaan Iisan äiti.

Sekä Matiaksen että Annastiinan perheet harrastavat perinnerakentamista. Matiaksen mielestä se on parasta vastapainoa aivoja kuormittavalle työlle. Annastiinan puoliso Pasi on paitsi kuvataiteilija myös insinööri. Hän on tehnyt kyläkoulun remontin miltei kokonaan itse. Ulkosaunan puut on kaadettu omasta metsästä, ja hirret veistetty ja kehikko rakennettu perinteiseen tyyliin.

Kun yksi Annastiinan ja Pasin lapsista piirsi kuvan perheestään, isällä roikkui kädessä ainakin kolme työkalua.

4. Tunnelma on lannistunut – viimeinen sammuttaa valot

Valot ovat päällä, eikä kukaan ei ole sammuttamassa niitä. Annastiina Leppälän mielestä median viljelemä kuva tyhjenevistä syrjäseuduista on väärä. Se saa hänet vihaiseksi.

Hänen lapsuudenystävistään moni asuu Nurmeksessa. Matiaksen kavereista erityisesti korkeasti koulutetut ovat pakkautuneet Tampereen eteläpuolelle.

– Kun esimerkiksi lääkärikavereille kertoo työstä täällä, moni sanoo, että “kuulostaapa ihanalta”. Silti he jatkavat asumista isoissa kaupungeissa. Se on vähän absurdia.

Mutta entä työpaikat? Miten tulla toimeen yt-uutisten kunnassa, jos ei satu olemaan ammatiltaan lääkäri, joista on pulaa?

Matias Laaninen uskoo, että etätyön mahdollisuuksissa on vielä paljon otettavaa. Vain harva työ on paikkaan sidottu, ja kokouksiin voi osallistua videon välityksellä. Moni matkustaa työn vuoksi kokouksiin ulkomaille. Aivan sama asia olisi pendelöidä tarpeen mukaan Nurmeksesta Helsinkiin.

Oli aika, jolloin Laanisen perheen lapset halusivat ehdottomasti pois Nurmeksesta. Kaikki kolme lähtivätkin heti lukion jälkeen, ja se oli hyvä päätös. Paluun arvon ymmärtää, kun on kerran lähtenyt.

– Nuorena miehenä ei ollut ensimmäisenä mielessä kauniit puutalot ja upea Pielisen maisema, Matias naurahtaa.

Ne alkoivat kummasti kiinnostaa, kun ikää tuli lisää. Samalla tavalla kävi Annastiina Leppälälle. Hänessä halu palata Nurmekseen syttyi voimakkaana esikoisen syntymän jälkeen. Se liittyy ennen kaikkea arvoihin.

– Tärkein arvoni on yhteinen aika perheen kanssa. Hitaampi elämäntyyli mahdollistaa sen.

Terttu ja Seppo Laanisen kaikki kolme lasta vaikuttavat poikkeuksellisen kotiseuturakkailta. Esikoispoika Tuomokin kävi opiskelemassa oikeustieteellisessä Helsingissä, mutta palasi pian sen jälkeen Pohjois-Karjalaan. Tuomon häät vietettiin Kolin huipulla.

Mitä ihmettä Laanisten lapsille on pienenä syötetty äidinmaidon ohessa?

– Olemme mahdollisimman paljon pidättäytyneet ottamasta kantaa lasten elämänvalintoihin, Terttu Laaninen sanoo.

Annastiina Leppälän mielestä hänen vanhempansa ovat antaneet perinnöksi positiivisen asenteen ja aktiivisen elämäntavan. Laanisilla ei ole synkistelty Nurmeksen tulevaisuutta. Nurmeksessa on viihdytty, ja sieltä käsin on käyty myös maailmalla.

– Koskaan ei ole ollut oloa, että täällä ollaan jossakin pussinperällä.

5. Ei siellä ole mitään tekemistä

Hyvä on, myönnetään. Esimerkiksi näitä asioita Nurmeksesta ei löydy: kauppakeskus, yökerho, Hop Lop, uimahalli.

– Paitsi onhan meillä Bomban kylpylä, Emmiina Laaninen huudahtaa.

Emmiina on taustaltaan kaupunkilaistyttö, kotoisin Kuopiosta. Hän oli pariskunnasta se, joka halusi vielä Matiasta enemmän muuttaa Nurmekseen.

Asuessaan Kuopion keskustassa Emmiina ja Matias huomasivat, että arki kulki työpaikan, ruokakaupan ja kodin väliä. Kaupungin houkutuksia ei tullut käytettyä, vaikka ne olivat kotioven takana.

Arki on samanlaista Nurmeksessa, mutta helpompaa. Halutessaan voi viikonloppuna ajaa Kuopioon tai Joensuuhun ja tuntuu kuin olisi isommallakin elämysmatkalla. Vuokatin, Kolin ja Tahkon laskettelurinteet ovat kaikki tunnin ajomatkan päässä.

Viime kesänä Matias ja Emmiina veneilivät Pielisellä. Vuosipäiväänsäkin he viettivät Pielisen saarten hiekkalaguuneilla. Eipä näkynyt muita ihmisiä häiritsemässä kuhertelua.

Matiaksen ja Annastiinan perheet elävät lapsiperheen arkea, jossa puuhastellaan kotiympyröissä. Se on heidän mielestään luksusta. Kun Matias pilkkoo polttopuita, Eelis huseeraa vieressä leikkisahansa kanssa.

6. Ei puoliso siellä viihtyisi, anopin naapurissa

Riippuu tietysti paljon anopista, mutta Terttu Laanisen miniä ja vävy viihtyvät hyvin samassa pikkukaupungissa appivanhempiensa kanssa.

Emmiina Laaninen ja Pasi Leppälä ovat molemmat muuttaneet Nurmekseen puolisoidensa kotiseudulle. Terttu ja Seppo Laanisen mökki Pielisen rannalla on heillekin rakas suvun kokoontumispaikka.

Terttu ja Seppo Laaninen ovat juurruttaneet lapsensa perheineen Nurmekseen, vaikka kumpikaan heistä ei ole sieltä kotoisin. 1980-luvulla eräässä sunnuntai-Hesarissa sattui olemaan yhtä aikaa kaksi työpaikkailmoitusta: Nurmekseen haettiin opettajaa kauppaoppilaitokseen ja psykologia perheneuvolaan. Terttu Laaninen muistaa, miten hän katseli työhaastattelureissulla ympärilleen talvisessa Nurmeksessa: kylläpä täällä on kaunista!

Nurmeksesta tuli koti. Elettiin ruuhkavuodet ja keski-ikä. Nyt Terttu ja Seppo Laaninen ovat molemmat eläkkeellä. He saavat seurata läheltä kahdeksan alle 10-vuotiaan lapsenlapsensa kasvua.

– Se on sellaista onnea, ettei sitä oikein uskalla edes ääneen todeta, Seppo Laaninen sanoo.

Voit keskustella aiheesta klo 22 asti.

Lue myös:

He ovat kotiseutunsa kultakimpaleita – Jenni, Hanna, Samuel ja Eve perustivat kotinsa paikkaan, johon harva haluaa jäädä

Kuinka sinun kuntasi käy? Ylen väestökone kertoo, kuinka huolestuttava kuntasi tilanne on vuonna 2040

Yhä useampi baari ja ravintola on joulupäivänäkin auki, arvelee Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi. Tutkimustietoa joulupäivän baarivietosta ei kuitenkaan ole.

Lapin mukaan monet ovat perinteisesti lähteneet viettämään joulua vanhoille kotikulmille, mutta monet nuoret aikuiset ovat viime vuosina jääneet jouluksi kaupunkiin, jonne ovat muuttaneet työn tai opiskelupaikan perässä.

Lapin näppituntuman mukaan muutos on tapahtunut viimeisen kymmenen vuoden aikana.

Joulupäivä on uusi Tapsan tanssit

Mikkeliläisessä Bar Domissa tapaninpäivän tanssit eivät ole enää joulun ykkösbilepäivä. Baariyrittäjä Juha Parkkisen mukaan ihmiset ovat kerääntyneet juhlimaan baariin heti aaton jälkeen jo useamman vuoden ajan

– Mikkeliin tulee paljon ihmisiä vanhempiensa luokse. Elämän hektisyydestä kertoo se, etteivät ihmiset eivät jaksa olla kahta päivää kotona. Juhliminen startataan jo joulupäivänä.

Vaikka perinteiset Tapsan tanssit yhä vetävät porukkaa, Parkkinen uskoo, että tänä vuonna tanssien suosiota hillitsee entisestään perjantaina koittava arkipäivä.

Joulupäivän baari-ilta on monelle jo perinne. Silti tapa ei ole vielä tuttu läheskään kaikille.

– Olisi aika lanseerata jokin nimi tällekin päivälle.

Baariyrittäjälle joulupäivä yhdistää työn ja huvin

Juvalla sijaitsevat Ylä- ja Alabaari ovat kiinni jouluaattona, mutta avaavat ovensa joulupäiväksi.

Baariyrittäjä Antti Halosen mukaan joulupäivästä alkaa viimeinen viikko ennen vuoden vaihtumista. Viikko on alan yrittäjille viimeinen rutistus ennen kuin bisnes hiljenee alkuvuodeksi.

Halonen on huomannut, että joulupäivän baari-ilta on erilainen kuin muut vuoden työpäivät.

– Se on paljon lämminhenkisempi. Kaikki ihmiset ovat hyvällä päällä.

Baarialalla ihmiset ovat tottuneet olemaan töissä, kun muut ovat vapaalla. Joulupäivä yhdistää kuitenkin Halosen mielestä työn ja huvin: silloin töiden ohessa näkee paljon paikkakunnalta muuttaneita tuttuja.

Joulu pehmentää baarin asiakkaat

Myöskin Rantasalmella joulupäivä on perinteisesti baariyrittäjän työpäivä. Paljon päivän kiireellisyys riippuu Oluthuoneen yrittäjä Eino Ristilän mukaan viikonpäivästä, johon joulupäivä osuu.

Ristilä on huomannut, ettei joulu ole enää niin perhekeskeinen kuin hänen nuoruudessaan.

– Kun pienelle paikkakunnalle tulee paljon poislähteneitä, baari on ainoa paikka, missä näkee kavereita. Tämä on kohtuullinen päivä ravintolan kannalta.

Suomalaiset ovat eittämättä kynttiläkansaa, ainakin jouluisin. Ledi-huuma on valaissut talot ja torpat ulkopuolelta, mutta pirtin sisällä joulutunnelman luo edelleen perinteinen elävällä liekillä palava kynttilä.

Kynttilöiden tekijöille loppuvuosi onkin erittäin kiireistä aikaa. Suomen vanhin kynttilätehdas, 190 vuotta täyttänyt Havi tekee Riihimäellä kynttilöitä vuorokaudet ympäri.

Tehdas työllistää näin sesonkiaikana liki 30 työntekijää. Loppuvuoden sesonki kattaa noin puolet koko vuoden liikevaihdosta kynttilöiden valmistuksessa.

Kynttilöitä Riihimäellä valmistuu paljon. Tuikku-lämpökynttilöiden linjalta valmistuu tarvittaessa 1,3 miljoonaa alumiinikippoon valettua kynttilää päivässä.

Kruunu- ja pöytäkynttilät tehdään nekin enimmäkseen koneiden avulla. Vain valvontaan, linjaston säätämiseen ja kynttilöiden pakkaamiseen tarvitaan paljon ihmiskäsiä.

Sirot steariinista valetut antiikkikynttilät tehdään yhä lähes kokonaan käsityönä.

– Tuotantoa on lisätty lähes kolmanneksella normaaliin nähden. Teemme kynttilöitä kolmessa vuorossa ja tällä hetkellä ajamme koneita myös viikonloppuisin. Tilauskantamme on ollut tänä vuonna erinomaisen hyvä, Suomen Kerta Oy:n toimitusjohtaja Linda Schlobohm kertoo.

Havin tehtaan kynttilät ovat tunnetuin osa Suomen Kerta Oy:n tuotteita. Yritys tekee myös kertakäyttöisiä kattaustuotteita.

Vahva tilauskanta tarkoittaa myös sitä, että Havin kynttilöiden liikevaihto kasvaa tänä vuonna noin viidenneksen viime vuodesta.

– Suomalaiset arvostavat edelleen kotimaassa tehtyjä laadukkaita kynttilöitä, Schlobohm sanoo.

Valtaosa tuotannosta myydään kotimarkkinoilla pääosin suurten keskusliikkeiden kautta, mutta jonkin verran kynttilöitä on saatu myydyksi myös ulkomaille.

– Olemme saaneet avatuksi syksyllä uusia vientikanavia. Erityisesti Pohjoismaat ja Baltia vetävät nyt hyvin, Linda Schlobohm kertoo.

Havi on noin seitsemän miljoonaan liikevaihdollaan ja pitkälle koneistetuilla tuotantolinjoillaan Suomen ainoa teollisen kokoluokan kynttilätehdas. Pienempiä valmistajia on muutamia.

Vaajakoskella toimivan Puttipajan toimitusjohtaja Terttu Kilpinen on pyörittänyt omaa yritystään 45 vuotta. Pöytäkynttilät valetaan teräksisiin muotteihin käsin, ainoastaan perinteikkäät pallokynttilät puristetaan koneiden voimalla muotoonsa.

– Me haluamme säilyttää käsityöläisyyden leiman ja siten erottua tehdaskynttilöistä. Kynttilöissä näkyy käden työn jälki, Kilpinen sanoo.

Vaikka joulu onkin kynttilöiden polttamisen ehdoton sesonki, on kynttilästä tullut entistä ympärivuotisempi juhlan korostaja sekä osa kodin aivan arkista sisutusta. Värejä, kokoja, muotoja sekä tuoksuja on valittavana kynttilöissäkin laaja kirjo.

– Yritin tarjota yrityksen alkuvuosina kynttilöitä sisutusliikkeisiin myös keväisin, mutta minulle vastattiin, että olemme korjanneet ne pois. Nyt kynttilöitä on tarjolla ympäri vuoden ja kynttilästä on muutenkin tullut osa sisutusta ja kodin tunnelmaa, Terttu Kilpinen kertoo.

Puttipajalle joulun sesonki tuo jopa kaksi kolmasosaa yrityksen koko vuoden liikevaihdosta, joka on jonkin verran alle miljoona euroa.

Myynti on kasvanut pari viime vuotta 10–20 prosentin vauhdilla. Yrityksen tiloissa onkin alkamassa remontti lisätilan saamiseksi tuotannolle ja varastolle.

Kiireaikaan työtekijöitä on liki kaksikymmentä, ja kynttilöitäkin valmistuu silloin tuhansittain. Hiljaisina kuukausina töissä on vain viisi vakituista työntekijää.

Kynttilöiden käytön muutos vaatii valmistajia seuraamaan aikaa ja trendejä tarkasti. Voimistunut keskustelu ilmastonmuutoksesta ja ekologisesti kestävistä elämäntavoista vaikuttaa myös kynttilöiden raaka-ainevalintoihin.

– Harkitsemme ekologisiin raaka-aineisiin perustuvia investointeja tuotantolinjoihin, joissa on eniten kasvupotentiaalia. Pyrimme myös laajentamaan steariinikynttilöiden valikoimaa, Havin Linda Schlobohm kertoo.

Kynttilöiden perusraaka-aineet ovat parafiini ja steariini. Parafiinia syntyy öljynjalostuksen sivutuotteena, joten se on fossiilinen raaka-aine. Steariinia tehdään eläin- tai kasvirasvoista, joita voi pitää uusiutuvina raaka-aineina.

Eläinrasvasta tai palmuöljystä tehty steariini ei kuitenkaan kelpaa kaikille kynttilöiden ostajille.

– Olemme kokeilleet useita raaka-aineita [ekologisen] kynttilän valmistuksessa. Tänä syksynä toimme markkinoille oliiviöljystä tehdyn kynttilän, joka on täysin vegaaninen. Haluamme näin olla mukana nykyajan kehityksessä ja ilmastokeskustelussa, Puttipajan Terttu Kilpinen sanoo.

Oliivisteariinista valmistetun kynttilän alkutaival ei ole ollut kovin helppo, sillä raaka-aineen saatavuudessa ja toisinaan laadussakin on ollut puutteita.

Täysin kasvipohjaisen raaka-aineen on valinnut myös nurmijärveläinen mikroyrittäjä Annina Rosenström. Hänen valmistamissaan kynttilöissä on raaka-aineena soijavaha ja sydämenä puinen ”minipäre”.

– Kiinnostuin soijavahasta, koska se on luonnollinen vaihtoehto sekä parafiinille että eläinpohjaiselle steariinille. Huomattuani, että soijavahakynttilöitä ei juuri Suomessa tehdä, päätin alkaa tehdä niitä itse, Rosenström kertoo.

Rosenström on tehnyt Candle Light Story -kynttilöitä nyt kolme vuotta. Jouluna ja toisinaan muulloinkin hän palkkaa muutaman apulaisen purkamaan tilausten ruuhkaa, mutta muuten hän on yrityksensä ainoa työntekijäomistaja.

– On tietenkin raskasta vastata kaikesta itse, mutta teen tätä intohimosta ja rakkaudesta. On valtavan palkitsevaa, kun asiakkaat antavat myönteistä palautetta ja kertovat vaikka kiintyneensä johonkin kynttiläni tuoksuun.

Niin, nämä tuoksut. Kynttilä ei ole välttämättä vain valon ja lämmön lähde, vaan moni ostaja toivoo kynttiläänsä myös tiettyä tuoksua.

– Se voi liittyä johonkin muistoon tai sitten se voi olla eteerinen, joka vaikuttaa vaikkapa mielentilaan. Laventeli esimerkiksi rauhoittaa ja rosmariini auttaa keskittymään, Rosenström sanoo.

Rosmariini onkin yksi kaikkein suosituimmista tuoksuista. Rosenström pystyy valmistamaan noin neljä tuhatta kynttilää vuodessa. Pääosin ne päätyvät myyntiin jälleenmyyjien kautta, joita on kymmeniä ympäri Suomen.

Nepalissa toistasataa kiinalaista on pidätetty kyberhuijauksesta epäiltynä, kertoo poliisi. Kyse on maan suurimmasta ulkomaan kansalaisiin kohdistuneesta ratsiasta.

Turistiviisumilla maassa olevista 122 pidätetystä kahdeksan on naisia. Pidätykset tehtiin maan pääkaupungissa Kathmandussa, jossa poliisi teki koordinoidun ratsian yhteensä yhdeksään rakennukseen.

Poliisin mukaan ratsioiden kohteena olleet talot oli tehty muistuttamaan hostelleja. Niissä oli isot keittiöt, kerrossänkyjä ja työskentelyyn tarkoitettuja pöytärivejä, joiden ääressä oli useita tuoleja.

Nepalin tiedustelupalvelun johtaja Niraj Bahadur Shahi kertoi uutistoimisto AFP:lle, että pidätettyjä epäillään osallisuudesta kyberrikollisuuteen ja todisteita tarkastellaan paraikaa.

Uutistoimisto Reutersin mukaan epäillyt olivat muun muassa hakkeroituneet pankkiautomaatteihin. Nepali Times -lehti kirjoittaa, että pidätykseen liittyy myös epäily laittomasta villieläinten kauppaamisesta.

Ratsiassa takavarikoitiin yli 700 puhelinta, noin 330 kannettavaa tietokonetta ja lähes sata pöytätietokonetta. Poliisi otti haltuunsa myös lukuisia muistitikkuja ja sim-kortteja.

Kiinalaisia pidätetty myös Filippiineillä ja Malesiassa

Shahin mukaan nepalilaisviranomaiset tekivät yhteistyötä kiinalaisviranomaisten kanssa.

Muutama päivä sitten Filippiineillä pidätettiin luvatta toimiviin peliyrityksiin tehdyssä ratsiassa yli 340 kiinalaista. Viime kuussa taas lähes 700 kiinalaista pidätettiin Malesiassa, kun viranomaiset tekivät iskun mittavaan verkkosijoitushuijausoperaatioon.

Ei ole vielä tiedossa, ovatko nämä kolme tapausta kytköksissä toisiinsa.

Lue myös:

"Miljardeja hyökkäyksiä sekunnissa" – kyberhyökkäykset ovat uhka, jota Oulun yliopistossa aletaan torjua yhdessä amerikkalaisten kanssa

Reuters: Pohjois-Korealla kyberrikoksiin erikoistunut yksikkö – hankkii maalle valtavia rahasummia

Mennyt syksy on saanut tikat liikkeelle lähes ennätyksellisissä määrin.

Pohjantikkoja ja uhanalaisia valkoselkätikkoja on nimittäin tullut idästä Suomeen toiseksi eniten tarkkailuhistorian aikana.

Tiira-havaintotietokannan mukaan muuttolennossa nähtyjä valkoselkätikkoja on syksyn aikana havaittu yhteensä 579 ja pohjantikkoja puolestaan 628 yksilöä.

Valkoselkätikkojen vaellusten ennätys nähtiin vuonna 2015, jolloin niitä havaittiin muuttolennossa 885 yksilöä. Pohjantikkojen paras vuosi puolestaan oli 2008, jolloin niistä tehtiin reilut 1 600 muuttolentohavaintoa.

Havaintotietokanta ulottuu vuoteen 2006.

– 14 vuoteen mahtuu kolme hyvää vaellusvuotta. Huonoimpina vuosina muuttavia tikkoja nähdään vain muutamia kymmeniä, eli siihen verrattuna niitä on ollut erittäin paljon liikkellä, sanoo BirdLife Suomen suojeluasiantuntija Petri Lampila.

Tikat vaeltavat Venäjän suunnalta

Ei ole tarkkaa tietoa siitä, mistä tikat vaellukselleen lähtevät, koska niitä ei ole rengastettu lähtöalueella. Se tiedetään, että ne tulevat Venäjän suunnalta.

– Runsas vaellus kertoo hyvästä pesimävuodesta. Kun kanta on tiheä ja nuoret linnut eivät löydä reviiriä, ne lähtevät vaellukselle.

Lampilan mukaan hyvät vaellusvuodet saattavat parantaa Suomen tikkakantoja, kun osa linnuista jää Suomeen ja vahvistaa pesimäkantaa. Iso osa syksyn aikana tulleista linnuista ei kuitenkaan selvinne talvesta.

– Iso osa todennäköisesti kuolee ensimmäisenä talvena muun muassa matkarasitukseen tai siksi, että sopivaa reviiriä ei löydy. Sekä valkoselkätikka että pohjantikka ovat vaativia lajeja, eikä sopivia pesäpaikkoja ole tarpeeksi, Lampila sanoo.

Vaikka valkoselkätikka onkin uhanalainen, sillä menee tällä hetkellä kohtuullisen hyvin. Valkoselkätikkoja on arvioiden mukaan noin 180–400 paria, kun huonoimpina vuosina 1990-luvun puolivälissä lintuja oli hädin tuskin 20 paria.

Pohjantikkoja puolestaan on arviolta 20 000–34 000 paria.

Suomen runsain tikkalaji on käpytikka, joita on optimistisimman arvion mukaan jopa yli puoli miljoonaa paria.

Yle Radio Suomen Luontoretki-ohjelmassa käytiin syksyllä tikkaretkellä katsomassa, kuinka monta harvinaista tikkaa metsästä bongataan. Voit kuunnella ohjelman tästä.

Jouluyönä Helsingissä oli paljon enemmän poliisitehtäviä kuin vuosi sitten. Helsingin poliisin mukaan jouluaattoyönä oli 209 tehtävää, mikä on 45 prosenttia enemmän kuin viime vuonna.

Tehtävistä suurin osa oli kotihälytyksiä, kaikkea meluamisesta väkivaltaan, poliisi kertoo. Poliisi joutui rauhoittelemaan juhlintaa myös ravintoloissa, joissa oli pahoinpitelyitä ja muuta häiriökäyttäytymistä.

Vaikka yö oli tavallista arkiyötä vilkkaampi, se oli kuitenkin normaalia viikonloppuyötä rauhallisempi.

Kuopion pääpoliisiaseman ovi rikottiin

Kotiväkivallasta kertoo myös Itä-Suomen poliisi.

Nelikymppinen päihtynyt mies pahoinpiteli poliisin mukaan kolmekymppistä vaimoaan perheen kotona jouluyönä Koillis-Savossa. Mies löi vaimoaan nyrkeillä, avokämmenellä sekä jääkiekkomailalla ja lisäksi repi hiuksista, poliisi kertoo. Mies otettiin kiinni ja asiaa tutkitaan pahoinpitelynä.

Kuopion pääpoliisiasemalla joku rikkoi pääoven joulupäivän aamuna kuuden jälkeen. Poliisin mukaan oli "hullun tuurista" kiinni, ettei tekijä jäänyt kiinni, koska tapahtuma-aikaan oli vuoronvaihto käynnissä ja poliiseja kulki ovesta suuntaan ja toiseen. Poliisi kertoo selvittävänsä tekijää ja tutkivansa asiaa vahingontekona.Hämeen poliisista taas kerrotaan, että jouluaatto sujui rauhallisesti.

Vuorokauden aikana joulupäivän aamuun mennessä oli 145 tehtävää, muun muassa pahoinpitelyitä ja huumeratteja.

Tampereella kuristettiin maassa makaavaa miestä

Tampereella puolestaan noin viisikymppinen mies riitautui neljän nuoren kanssa ennen puoltayötä ravintolassa Hämeenkadulla, kertoo Sisä-Suomen poliisi.

Kaikki viisi poistettiin ravintolasta, mutta riita jatkui ulkona ja miestä lyötiin ja potkittiin niin, että tämä kaatui maahan. Maassa ollutta miestä potkittiin vielä keskivartaloon ja kuristettiin kurkusta takaapäin. Nuorisoporukka poistui paikalta ja uhri toimitettiin ensiapuun. Poliisi tutkii asiaa pahoinpitelynä.

Lue lisää:

Helsingin poliisi on ottanut kiinni viisi asein varustautunutta miestä Malmilla

Poliisi: Isän epäillään ampuneen poikaansa haulikolla kylkeen aamuyöllä Porissa

Näin kierrätät eri jouluroskat oikein.

Lahjapaperit energiajätteeseen – tai ensi vuoteen

Lahjapaperit ja -narut eivät sovi paperinkeräykseen voimakkaan värjäyksen takia, ja koska niissä on usein teippiä ja tarroja. Joulupaperit laitetaan energiajätteeseen tai sekajätteeseen. Kierrätysnäkökulmasta vielä parempi vaihtoehto on säästää hyväkuntoiset lahjapaperit ensi vuoteen tai pakata lahjat esimerkiksi sanomalehtipaperiin. Myös kukkien pakkauspapereita voi säästää paketointia varten.

Joulukoristeet ovat yleensä sekajätettä

Rikkoutuneet joulukuusen pallot ja tähti, kimallenauhat ja muut koristeet ovat sekajätettä. Jos koristeessa on yli puolet metallia, se kuuluu metallinkeräykseen.

Kaikki lasi ei kuulu lasinkeräykseen

Lasiset kynttilälyhdyt kuuluvat sekajätteeseen, eivät lasinkeräykseen. Samoin rikki menneet astiat ovat sekajätettä. Elintarvikepakkauksissa käytettävä lasi on erilaista kuin astioissa, kertoo ympäristöasiantuntija Hanna Tukiainen Helsingin seudun ympäristöpalveluista (HSY).

– Jos siellä on juomalasi joukossa, niin se ei mene prosessissa eteenpäin.

Konvehtirasia pitää purkaa osiin

Muovinen konvehtialusta menee muovinkeräykseen, tai jos muovinkeräyspistettä ei ole, energiajakeeseen tai sekajätteeseen. Pahvipakkaus kuuluu kartonginkeräykseen, mutta sen voi säästää myös käteväksi lahjapakkaukseksi. Myös konvehtirasioiden kerrosten välinen paperinen pehmuste kuuluu kartonkikeräykseen. Niin ikään joulukalenterissa on usein erikseen pahvi- ja muoviosat.

Tuikkukynttilät, laatikkovuoat, tinat

Foliovuoat ja tuikkukynttilät kuuluvat metallinkeräykseen. Steariininjämiä ei tarvitse poistaa. Myös foliomaiset, kasaan rypistyvät karkkikääreet menevät metallinkeräykseen.

Uudenvuoden tina sen sijaan ei kuulu metallinkeräykseen. Uudenvuoden tinoja ei saa enää myydä, mutta jos vanhoja tinoja on vielä jäljellä, ne tulee viedä vaarallisen jätteen keräykseen. Jo valettuja tinoja voi myös valaa uudelleen.

Kuusta ei saa tunkea roska-astiaan

Monilla alueilla joulukuuset kerätään tammikuussa jätekatosten reunalta, jonne ne voi jättää. Joissain kunnissa on järjestetty erilliset kuusten keräyspaikat. Kuusen voi myös karsia itse ja viedä puutarhajätteeseen. Uusiokäyttöön kuusen saa pilkkomalla sen klapeiksi.

Jouluvalot ja hautakynttilän suojukset

Muoviset kynttilänsuojukset menevät sekajätteeseen. Hajonneet jouluvalot pitää viedä elektroniikkaromun keräykseen, ei sekajätteeseen.

Biojätteen lajittelussa vielä petrattavaa

Suomalaiset taitavat parhaiten paperinkierrätyksen, kertoo ympäristöasiantuntija Tukiainen HSY:ltä. Sen sijaan biojätteen kanssa on vielä opittavaa.

– Biojätteestä yksi kolmasosaa tulee biojäteastiaan ja kaksi kolmasosaa päätyy sekajätteeseen, Tukiainen kertoo tilanteesta pääkaupunkiseudulla.

Parasta olisi toki, ettei biojätettä ylipäänsä syntyisi. Ruokahävikkiä voi karsia joulunakin.

Kannattaa myös muistaa, että jouluna jäteastiat pullistelevat. Siksi esimerkiksi kartonki tulee litistää mahdollisimman pieneen tilaan. Varsinkaan suuria pakkauksia ei kannata viedä heti joulun jälkeen roskikseen, vaan odottaa, että astioita tyhjennetään taas.