Finnpulpin sellutehdashanke päättyi torstaina, kun korkein hallinto-oikeus eväsi sen ympäristölupahakemuksen.

Maailman suurimman havusellutehdashankkeen julkinen matka kesti vain viisi vuotta. Hankkeen tavoitteena oli rakentaa Kuopion Sorsasaloon tehdas, joka olisi tuottanut havusellua, mäntyöljyä ja biosähköä.

Finnpulpia valmisteltiin vuodesta 2012. Yhtiö rekisteröitiin vuotta myöhemmin ja esiteltiin julkisuudessa helmikuussa 2015. Budjetiksi arvioitiin tuolloin 1,4 miljardia euroa, mutta se päivittyi myöhemmin 1,6 miljardiin euroon.

Metsäteollisuustaustaisten henkilöiden omistaman yhtiön oli tarkoitus hakea rahoitus kotimaisilta ja ulkomaisilta sijoittajilta. Alkuvaiheen rahoittajiksi kerrottiin kiinalainen pehmopaperivalmistaja Hengan ja Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto.

Taustalla pitkän linjan metsävaikuttajia

Yhtiötä johtavat Aapo Nikunen, Timo Piilonen, Jyrki Yrjö-Koskinen, Martti Fredrikson, ja Hannu Näsi.

Johdolla on monenlaista taustaa metsäteollisuudessa.

Johtaja Aapo Nikunen työskenteli lähes 13 vuotta Metsä Groupissa. Projektijohtaja Timo Piilonen on ollut johtamassa sellutehdashankkeita Tasmaniassa ja Uruguayssa.

Kaupallinen johtaja Jyrki Yrjö-Koskinen on työskennellyt Metsä Botnialla myynti- ja markkinointijohtajana.

Toimitusjohtaja Martti Fredrikson ja talousjohtaja Hannu Näsi olivat perustamassa mäntyöljyä jalostavan Forchem Oy:n Raumalle.

Fredrikson ja Näsi tuomittiin tammikuussa 2006 Oulun käräjäoikeudessa neljän kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen. Syynä olivat erimielisyydet edellisen työnantajan Arizona Chemicalsin kanssa.

Oikeuden mukaan Fredrikson ja Näsi käyttivät työnantajan yrityssalaisuuksia uutta kilpailevaa yhtiötä perustaessaan.

Fredrikson ja Näsi tekivät lopulta entisen työnantajansa kanssa sovintosopimuksen, joka määrättiin asianosaisten pyynnöstä salaiseksi 10 vuodeksi.

Ylen pyytämästä, sittemmin julkisesta asiakirjasta selvisi, että Forchem joutui maksamaan Arizonalle yhteensä 1,7 miljoonan euron sovintokorvauksen.

Pitkä valituskierre kaikilta asteilta

Finnpulpin Kuopion Sorsasaloon suunnittelema havusellutehdas sai Itä-Suomen aluehallintovirastolta biotuotetehtaan ympäristöluvan maaliskuussa 2017. Siitä tehtiin 25 valitusta, mutta ne hylättiin lähes kokonaan hallinto-oikeudessa.

Finnpulp sai Vaasan hallinto-oikeudelta toistaiseksi voimassa olevan ympäristö- ja vesitalousluvan syyskuussa 2018. Luvasta tehtiin seitsemän valituslupahakemusta korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Hakemukset tulivat yksityishenkilöiltä ja kolmelta Kallaveden osakaskunnalta.

Muutosta hakivat lisäksi Vesiluonnon puolesta, Pohjois-Savon luonnonsuojelupiiri, Kuopion Luonnon Ystäväin Yhdistys, Suomen luonnonsuojeluliiton Siilinjärven yhdistys ja Kuopion Rakennussuunnittelu Kauhanen.

KHO piti Sorsasalossa katselmuksen elokuussa. Paikalle kutsuttiin paikallisia ympäristöasiantuntijoita, tehtaan edustajia ja valituslupaa hakeneita.

Katselmukseen osallistunut Finnpulpin toimitusjohtaja Martti Fredrikson kertoi tuolloin Ylelle, että ympäristölupaan liittyvä valituskierre on hidastanut sellutehtaan rakentamiseen liittyviä suunnitelmia.

Alun perin rakennustöiden piti olla täydessä vauhdissa jo kesällä 2020.

Kuopiolaisten huolet kasvoivat lupapäätöksen lähestyessä

Finnpulp kuuli alueen asukkaita useaan otteeseen. Elokuussa 2015 yhtiö järjesti nettikyselyn, jonka se liitti osaksi hankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettelyä (YVA). Samaa kyselyä jaettiin postitse tehdasalueen lähellä asuville ihmisille.

Vastauksia kerättiin yhteensä 327. Syksyn 2015 aikana järjestettiin myös kaksi yleistötilaisuutta ja kaksi pienryhmäkeskustelua.

Elokuussa 2018 yli tuhat kuopiolaista allekirjoitti adressin, jossa he kertoivat maailman suurimman havusellutehtaan aiheuttamista ympäristöhuolista.

Finnpulp reagoi tähän järjestämällä avoimen keskustelutilaisuuden. Tilaisuudessa oli noin 300 kuulijaa, eivätkä kaikki paikalle tulleet mahtuneet saliin. Keskustelemassa oli niin tehtaan tuloon tyytyväisiä kuin sitä vastustaviakin kuopiolaisia.

Finnpulpin toimitusjohtaja Martti Fredrikson kertoi tilaisuudessa Kuopion olleen ensimmäinen vaihtoehto tehtaan sijoituspaikaksi, vaikka muitakin mahdollisuuksia oli.

Havusellutehdasta puolustettiin etenkin sen työllisyysvaikutuksilla.

Valmiissa tehtaassa olisi työskennellyt 200 ihmistä. Finnpulpin laskelmien mukaan uusia työpaikkoja olisi syntynyt valtakunnallisesti noin 3 400, kun mukaan olisi laskettu koko arvoketju.

Yleisötilaisuudessa puhunut projektijohtaja Timo Piilonen kuitenkin myönsi, että työntekijöitä olisi jouduttu rekrytoimaan rakennusvaiheessa ulkomailta.

– Fakta on, että siellä tulee olemaan paljon ulkomaalaisia ihan siitä johtuen, että Suomesta ei löydy esimerkiksi luokkahitsareita sellaista määrää tälle aikavälille, kertoi Piilonen.

"Väistämättömiä ympäristövaikutuksia"

Ely-keskuksen YVA-yhteenvedon mukaan suunnitellun tehtaan koko olisi ollut niin iso, että selvästi havaittavat ympäristövaikutukset olisivat olleet väistämättömiä.

Näitä ympäristövaikutuksia olisivat olleet huomattavan suuri vesistökuormitus Kallaveteen, lähialueen noussut melutaso ja tehtaan päästöt ilmaan. Lisäksi tehdas olisi lisännyt huomattavasti liikennettä.

Korkein hallinto-oikeus päätyi pitämään mahdollisia ympäristövaikutuksia liian suurina.

Ratkaisua perusteltiin etenkin Kallaveden kuormituksella. EU:n vesipuitedirektiivin tulkintaa ohjaavan Weser-tuomion mukaan lupaa ei saa myöntää, jos pintavesimuodostuman tila sen myötä heikkenee.

Finnpulp tyrmistyi päätöksestä ja ilmoitti sen kaatavan koko hankkeen. Toimitusjohtaja Martti Fredrikson kommentoi Ylelle, ettei vaihtoehtoista suunnitelmaa ollut. Fredrikson myös uskoi, että kielteisellä päätöksellä on vaikutusta tuleviin vastaaviin hankkeisiin Suomessa.

Metsäteollisuuskonkareiden haave kaatui, mutta valituslupaa hakeneet ympäristönsuojeluyhdistykset ja haitankärsijät olivat huojentuneita.

– Kyllä tämä pieneltä voitolta nyt tuntuu. Meillä ei ole mitään työpaikkoja vastaan, mutta paikka oli tässä tapauksessa väärä tehtaalle, sanoi tehdasalueen läheisyydessä asuva Pasi Tiilikainen Ylen haastattelussa.

Lue myös:

KHO:n päätös ei vaikuta Lapin tehdashankkeisiin, vakuuttavat sellutehdashankkeiden vetäjät

Tämän joulupuun oksilla tiivistyy suomalainen lapsiperheköyhyys. Niissä on diakoniatyön perheiltä keräämiä toiveita, vanhempien valistuneita arvauksia omien lastensa lahjatoiveista.

Poika, 6 vuotta, toivoo kirjaa. (ehkä avaruusaiheinen). Tyttö, 8 vuotta, toivoo hiuskoristeita. Tyttö, 12 vuotta, toivoo glitteriä ja jotain meikkiä. Poika, 16 vuotta, toivoo lahjakorttia. Tyttö, 15 vuotta, toivoo elokuvalippuja.

Keskustelu lasten yltiökalliista lahjatoiveista loistaa diakonian lahjapuussa poissaolollaan. Diakoniatyöntekijä Jenni Valta-Sillanpää Hämeenlinna-Vanajan seurakunnasta kertoo, että jos perhe elää minimitoimeentulolla, siitä on vaikea irrottaa mitään ylimääräisiin hankintoihin.

Kun ensimmäiset lelukuvastot tulevat postiluukkuihin marraskuussa, kulutuskiusauksen piiriin joutuvat kaikki lompakon paksuudesta riippumatta.

Joulunvieton yltäkylläisyys tuo tuloerot näkyviksi. Kaikilla ei ole mahdollisuuksia lahjoihin, pitopöytään tai sukulaisten luo matkustamiseen.

– Voi joutua myös sanomaan, ettei meille voi tulla jouluvieraita, sillä ei ole mitään tarjottavaa, kertoo diakoniatyöntekijä Jenni Valta- Sillanpää.

Joulua ei kannata tehdä velaksi

Diakoniatyön lahjoituksena keräämät paketit toivotaan toimistolle niin, että niitä ei paketoida valmiiksi. Myös joulutervehdys tuntemattomalta lahjoittajalta kannattaa jättää pois.

Joulun tuntua perheisiin tuo sekin, että perheessä lahja voidaan paketoida itse. Joulun aika tarvitsee pukin apulaisia.

Halu tehdä joulua omaan perheeseen istuu kuitenkin syvällä. Vuosittain myös diakoniatyössä tulee joulun jälkeen vastaan perheitä, jotka ovat tehneet joulun velkarahalla.

– Sen vaikutukset näkyvät pitkälle kevääseen, kertoo Jenni Valta-Sillanpää.

Perheiden ongelmat ovat usein vyyhti talousongelmia, työttömyyttä ja sairastumiskierrettä. Velaksi tehty joulu vain pahentaa kierteen syvenemistä.

Ongelmat eivät ole ihmisten oma valinta. Sairauskierteestä ei pääsekään eroon, eikä työtä löydy useista yrityksistä huolimatta.

– Joskus pää voi olla jo pinnalla, mutta sitten tulee taas joku uusi asia, ja tilanne palautuu entiselleen, kuvaa Valta-Sillanpää.

Vaikuttavien lahjojen suosio on kasvussa

Tänä vuonna diakoniatyön joulukeräys oli onnistunut. Lasten räätälöidyt lahjatoiveet löysivät hyväntekijänsä, ja ruokakeräykseen on lahjoitettu vielä virallisen keräysajan päätyttyäkin.

– Kaikki toiveet toteutuivat jollain tavalla. Kaikki mitä tulee, menee kyllä käyttöön. Tarvetta on jatkuvasti, kertoo diakoniatyöntekijä Jenni Valta-Sillanpää.

Ihmisten auttamishalu on huomattu myös Hope- Yhdessä ja yhteisesti ry:ssä. Viime vuonna järjestö auttoi 20 000 lasta ja heistä 1 500 sai harrastustukea. Toiminnanjohtaja Eveliina Hostila kertoo, että Hopen avulla voi ostaa ensi vuodeksi jollekin nuorelle harrastuksen. Harrastaminen on järjestön teemavuosi 2020, ja tavoitteena on saada harrastus 1700 lapselle ja nuorelle.

Avustusjärjestöt toivovat ihmisten muistavan, että avuntarve jatkuu perheissä myös joulun jälkeen. Aktiivisuus joulun alla on myönteinen asia: toisten hätään kiinnitetään huomiota.

Joulun alla moni ilmoittautuu mukaan myös vapaaehtoistyöhön, Hope ry:ltä kerrotaan.

Joskus auttaminen voi vahingossa lisätä vähävaraisen tunnetta omasta köyhyydestään.

– Kannattaa ajatella niin, että kuinka itse haluaisi itseään autettavan, jos omalle kohdalle sattuu samanlainen tilanne, sanoo diakoniatyöntekijä Jenni Valta-Sillanpää Hämeenlinna-Vanajan seurakunnasta.

Päivitetty 20.12.2019 klo 9.14: Tarkennettu juttuun Hope ry:n kautta tukea saavien lasten määrä.

Eilinen korkeimman hallinto-oikeuden tyrmäys Finnpulpin sellutehdashankkeelle Kuopiossa voi vaikuttaa myös muihin vireillä oleviin tehdashankkeisiin.

Kuopion hanke ei nykymuodossaan etene. Myös Metsä Groupin samankokoinen hanke voi olla vesiensuojelusyistä vaakalaudalla. Kaicell Fibersin pienempi hanke Paltamossa voi vaikuttaa Oulunjärven vesistöön niin, että ainakin nykyistä hakemusta pitää muuttaa.

Kemijärven rannalle kaavailtu Boreal Biorefin ja kiinalaisen Camcen hanke on tulossa seuraavaksi uusista hankkeista Kuopion Finnpulpin kaltaiseen vielä tiukempaan tarkasteluun. Hanke on jo saanut muun muassa vesiensuojelun sisältävän ympäristöluvan, mutta siitä on tehty useita valituksia liittyen muun muassa sen vaikutuksiin Kemijärven ja Kemijoen tilaan.

Kemijärven hanke on valitusten takia nyt ympäristöasioihin keskittyneen Vaasan hallinto-oikeuden pöydällä.

Uudet hankkeet ovat mittaluokaltaan massiivisia: tuhansia työpaikkoja ja miljardien rahavirrat talouteen. Esimerkiksi Kuopion hanke olisi tuonut arvioiden mukaan noin 3 000 työpaikkaa.

Uusien hankkeiden kohtalon ratkaisee pitkälle parikymmentä vuotta vanhan EU:n vesipuitedirektiivin soveltaminen Suomessa. Direktiivi säätelee koko unionin vesiensuojelua ja siinä pyritään parantamaan vesien laatua tai pitämään vesistöjen laatu vähintään nykytasolla. Direktiivi säätelee vesien käyttöä luonnontieteellisin kriteerein, kuten esimerkiksi vesilajien kannalta.

Kaksi hanketta edennyt ensi vaiheen yli

Uusista metsäteollisuuden suunnitelmista Euroopan tiukimmaksi ympäristölaiksi nimetyn vesipuitedirektiivin mukainen ympäristölupa on kahdella hankkeella. Pohjois-Suomen aluehallintoviranomainen (Avi) on jo käsitellyt luvan Kemijärven Boreal Biorefin ja Kemin Kaidi Finlandin biodieselhankkeen osilta.

Metsä Groupin Kemin hanke ja Kaicellin Paltamon hankkeiden ympäristöluvat ovat vielä mahdollisesti pitkään käsittelyssä avissa.

Jo luvan saanut Boreal joutui täydentämään hakemustaan liittyen päästöjen kulkeutumiseen vesistössä. Samoin myös Metsä Groupin ja Kaicellin hankevastaavat ovat täydentämässä lupahakemuksiaan niiltä osin, jotka johtivat Kuopion hankkeen kaatumiseen.

– Ei ollut yllätys, että Kuopion Finnpulpin kohdalla direktiivi oli keskeisessä asemassa. Olemme keskustelleet (lupaviranomaisten kesken) siitä, mikä on sen rooli. Kyse on siitä, kuinka vesiensuojelun hyvää tavoitetilaa ja sen mahdollista heikkenemistä pitää ottaa lupaharkinnassa huomioon, ympäristöneuvos Sami Koivula Pohjois-Suomen avista kertoo tilanteesta.

Koivula ja muut avin virkamiehet luvittavat kaikkia jäljellä olevia uusia metsäteollisuuden hankkeita.

STT: Uudet hankkeet eivät välttämättä kaadu

Korkeimman hallinto-oikeuden (Kho) tuomio oli ensimmäinen hylkäävä päätös, jossa on huomioitu direktiivin tiukat vaatimukset. Finnpulpin osalta oikeus ei vakuuttunut siitä, että sellutehdas ei heikentäisi pidemmän ajan kuluessa vain tyydyttävässä kunnossa olevan Kallaveden tilaa.

Päätös herätti suuren huolen muun muassa Maataloustuottajien keskusliiton puheenjohtaja Juha Marttilassa. Hän näkee, että päätös lamauttaa uudet teolliset investoinnit niin Suomessa kuin Euroopassa. MTK on osaomistaja Kuopion Finnpulpissa.

EU-direktiivin tiukka tulkinta saattaa uhata kaikkia valmisteilla olevia hankkeita. Uutistoimisto STT:n haastatteleman ympäristöoikeuden professori Tapani Määtän mukaan päätös ei välttämättä estä uusien investointien toteutumista lähelle vesistöjä.

Myös Metsä Groupin Kemin sellutehtaan uusiminen ja iso laajennus on ongelmallinen Kemin rannikon jo ennestään vain tyydyttävässä tilassa olevan vedenlaadun kannalta. Kemin olemassa olevan, vanhan tehtaan lupaa tiukennettiin vastikään alueen jo ennestään hankalien fosforipäästöjen takia.

Veden laatu pitäisi direktiivin mukaan saada parannettua hyvään tilaan. Sitä ei myöskään saa heikentää. Kuopion kokoinen Kemin selluhanke on lisäämässä muun muassa alueen ravinnekuormitusta merkittävästi.

– Nämä ovat niitä asioita, joihin olemme pyytäneet Metsä Fibreltä täydennystä ja arvioimaan uuden tehdashankkeen vaikutuksia, ympäristöneuvos Koivula kertoo vielä pahasti kesken olevan luvan tilannetta.

Kuopion päätöksen vaikutukset tuntuvat jatkossa

Kemijärvellä Boreal Biorefin hanke sai täydennyksen jälkeen ympäristöluvan, jota nyt testataan oikeudessa Vaasassa. Kho:n päätös vaikuttaa ohjaavana ennakkopäätöksenä kaikkeen oikeuskäsittelyyn vastaavanlaisissa tapauksissa.

Kemijärven hankkeen puuhamies, toimitusjohtaja Heikki Nivala uskoo, että heidän hankkeensa kohtalo ei ole Kuopion kaltainen.

– Puhumme eri tasoisista ja tyyppisistä luvista ja eri tyyppisestä toiminnasta johtuen hankkeiden koosta ja niihin liittyvistä päästöistä.

Nivala tulkitsee siitä, että heille on myönnetty valituksista huolimatta aloittamislupa sen, että hanke ei kaadu nykymuodossaan oikeudessa. Oikeuskäsittely voi viedä ainakin vuoden.

Kemijärvellä odotetaan kiinalaisilta päärahoittajilta rahoituspäästöstä ensi vuoden aikana. Hanke on edennyt luvituksen osalta pisimmälle valmisteilla olevista uusista sellutehdashankkeista.

Myös Kaidi Finlandin biodieseltehtaalla Kemissä on ympäristölupa, mutta hanke on pitkälti riippuvainen EU:n uusiutuvaa energiaa säätelevän EU-direktiivin kansallisesta soveltamisesta. Kansalliset säännöt valmistuvat näillä näkymin vuonna 2021. Käytännössä Kaidin hanke on jäissä niin kauan kuin on epäselvää, miten biodieselin päästöt lasketaan.

Vanha ja uusi toiminta vaikuttavat lupiin

Paltamon osalta kyse on hyvässä kunnossa olevasta Oulunjärven vesistöstä, joka on ollut paljon esillä myös Talvivaaran päästöjen osalta. Borealin kanssa samankokoinen Kaicellin hanke on merkittävä paikallinen ja alueellinen uusi päästölähde.

– Viesti on entistä selvempi kho:n päätöksen jälkeen, että hyvää ekologista tilaa ei saisi päästöjen seurauksena heikentää. Toiminnan sijoituspaikka ja päästöjen käsittely on keskeistä ja jos lupaa halutaan herkälle alueelle, vesienkäsittelytekniikkaan pitäisi investoida enemmän, Koivula puhuu yleisellä tasolla vaatimuksista hankkeille.

Kemijärven hanke meni läpi lupaviranomaisten syynistä pitkälti sen takia, että Kemijoen vesistö on voimakkaasti säännöstelty ja virtaama ovat selvästi suurempia kuin Oulunjärven vesistössä. Lupaviranomainen ei katsonut, että vanhan sellutehtaan paikalle tulevan uuden sellutehtaan lisäpäästöt eivät vaikuttaneet niin paljon vanhan toiminnan ja luonnonolosuhteiden takia alueen vesiin, että lupaa ei voitu myöntää.

Paltamon hanke poikkeaa muista valmisteilla olevista hankkeista siltä osin, että Kaicell Fibersin tehdas ei korvaa tai jatka alueen teollista perinnettä.

Lue myös:

KHO ei anna Finnpulpille ympäristölupaa sellutehtaan perustamiseksi Kuopioon – Toimitusjohtaja: "Tämä estää muidenkin hankkeiden toteutumisen"

Hakkuumäärät ylitetään Suomessa vuosi toisensa perään – Kuinka paljon puuta ja rahaa tarvitaan, jos massiiviset selluhaaveet toteutuvat?

Uusista sellutehtaista juostaan kilpaa – kiinalaiset ratkaisevat, montako uutta tehdasta Suomeen mahtuu

Joutuuko Suomi ratkaisemaan pakolla maatalouden leväongelman? Komissio patistaa tehostamaan vesiä rehevöittävän lannan käsittelyä eläintiloilla

KHO pysyi Vaasan hallinto-oikeuden kannalla: Kemijoki Oy:n Sierilän voimalaitokselle lupa vesirakentamiseen

Australiassa ennätyksellisen lämpöaalto pahentaa valtoimenaan roihuavia maastopaloja.

Palomiehet taistelevat tulen leviämistä vastaan kymmenillä paloalueilla. Samalla lämpötila on kohonnut kaikkien aikojen korkeimpiin lukemiin.

Kokosimme kuvia siitä, miltä australialaisten elämä maastopalojen nostattaman savun ja paahtavan kuumuuden keskellä näyttää.

Savu ulottuu nyt myös Australian kahteen suurimpaan kaupunkiin: Sydney ja Melbourne ovat savun peitossa.

Erityisesti Sydneyssä ilmanlaatu on surkea ja terveyshaittoja pelätään.

Torstaina uuden Etelä-Walesin pääministeri julisti osavaltioon viikonmittaisen hätätilan heikkenevien olosuhteiden takia. Osavaltio on väkiluvultaan Australian suurin.

Tuhannet palomiehet taistelevat tulta vastaan yhä vaarallisemmiksi käyvissä olosuhteissa.

Paloissa on syyskuun alun jälkeen kuollut kaikkiaan kahdeksan ihmistä. Liekit ovat tuhonneet 700 asuinrakennusta ja miljoonien hehtaareita maa-alueita.

Osa palomiehistä alkaa olla väsyneitä.

Kaksi palomiestä kuoli torstaina paloauton eteen kaatuneen puun aiheuttamassa onnettomuudessa.

Keskiviikkona valtakunnallinen keskilämpötila nousi 41,9 asteeseen. Aiempi astetta alhaisempi lämpötila oli mitattu edellispäivänä.

Useassa osavaltiossa mittari on näyttänyt yli 45 asteen lämpötiloja. Paikoin on lähennelty jopa 50 astetta.

Viilennyksessä on käytössä kaikki keinot.

Ennätyksellisen korkeiden lämpötilojen ennustetaan jatkuvan ainakin lauantaihin asti.

Lisää aiheesta:

Australian maastopalot: Kaksi palopelastajaa kuollut, pääministeri sanoi jättävänsä Havaijin-lomansa kesken ja pyysi anteeksi

Australiassa uusi lämpöennätys – Sydneyn lähialueille on julistettu hätätila maastopalojen ja helteiden takia

"O bella ciao, bella ciao, bella ciao, ciao, ciao!"

Mussolinia vastustaneiden partisaanien tunnuslaulu raikaa roomalaisella San Giovannin aukiolla lähes neljänkymmenentuhannen italialaisen yhteislauluna.

Paikalla on kaiken ikäisiä italialaisia, mutta enemmistö väestä vaikuttaa kuitenkin olevan alle kolmekymppisiä. Heillä on mukanaan kalojen muotoisia kylttejä, joita on kiinnitetty keppeihin, vaatteisiin ja jopa hattuihin.

Neljän bolognalaisnuoren perustama sardiiniliike on kasvanut muutamassa viikossa massaliikkeeksi, joka vetää täyteen Rooman tunnetuimman mielenosoitusaukion.

Keitä sardiinit ovat?

Mennäänpäs ajassa taaksepäin marraskuun puoliväliin. Matteo Santori, Andrea Gareffa, Roberto Morotti ja Giulia Trappoloni istuvat Santorin asunnolla Bolognassa ja miettivät, miten vastustaa oikeistopopulisti Matteo Salvinin suosittua La Lega -puoluetta Emilia-Romagnan alueen paikallisvaaleissa.

Nuoret päättävät järjestää flashmob-mielenosoituksen Bolognan tunnetulla Piazza Maggioren aukiolla ja unelmoivat houkuttelevansa sinne sosiaalisen median avulla 6 000 osallistujaa. Flashmobin nimeksi tulee "6 000 sardiinia Salvinia vastaan".

Sardiinit-nimellä on kaksi merkitystä. Jos aukio tulee täyteen ihmisistä, heistä tulee varmasti tuntumaan kuin sardiineista purkissa, nuoret miettivät. Nimessä on kuitenkin myös toisenlaista symboliikkaa.

Yksittäinen sardiini on pieni ja heikko kala, mutta parvessa ne näyttävät mahtipontisilta ja voimakkailta.

Piazza Maggiorelle ei tule kuutta tuhatta mielenosoittajaa. Heitä tulee viisitoistatuhatta.

Liike lähtee leviämään ja seuraavien päivien aikana aukiot eri puolilla Italiaa täyttyvät kymmenistätuhansista sardiineista.

Rooman joulukuiseen mielenosoitukseen mennessä tapahtumia on järjestetty yhteensä 113 paikassa Italiassa ja isoissa kaupungeissa ympäri maailman.

Liike vastustaa Salvinia, mutta mitä se tarkalleen ottaen haluaa? Annetaan nuorten itsensä kertoa.

"Populistit tarjoavat yksinkertaisia ratkaisuja monisyisiin ongelmiin"

Tapaan Andrea Gareffan Rooman mielenosoituksessa. Hän on antanut jo kymmeniä haastatteluja kansainvälisille medioille, mutta jaksaa hymyillä ja kysellä Suomesta.

– Kuulin, että teillä on nuorten naisten johtama hallitus. Voi kunpa tuo olisi joskus mahdollista myös Italiassa, Gareffa tuumii.

Kerron hänelle, että sardiinien vastustamat oikeistopopulistit muodostavat maan suosituimman puolueen myös Suomessa. Pääsemme asiaan.

– Salvini ja hänen hengenheimolaisensa keskittyvät pelon ja vastakkainasettelun luomiseen. Politiikasta on tullut loanheittoa, Gareffa linjaa.

Hänen mukaansa populismi tarjoaa helppoja ja yksinkertaisia ratkaisuja ongelmiin, jotka ovat luonteeltaan monisyisiä.

Gareffan mielestä Italiassa on valtava määrä nuoria, jotka kokevat tällaisen populismin vastenmieliseksi. Nuoret eivät kuitenkaan näe politiikkaa itselleen luontaiseksi tavaksi vaikuttaa.

– Me emme ole puolue, emmekä edes liike. On helpointa, jos ajattelet sardiineita yhteiskunnallisena ilmiönä, Gareffa luonnehtii mielenilmauksia.

Hänen mukaansa on tärkeää, että kansalaiset ilmaisevat pettymyksensä nykypolitiikkaan. Sardiinien toimintamallia on usein verrattu Greta Thunbergin perustamaan ilmastolakkoliikkeeseen, ja nämä kaksi liikettä ovatkin usein esiintyneet rinta rinnan.

Sardiiniliike antaa toivoa italialaisnuorille

Jätetäänpä sardiinimielenosoitus hetkeksi ja lähdetään kierrokselle eri puolille Roomaa.

Testaccion on perinteinen työväenluokkainen kaupunginosa. Huoltoaseman vieressä on edelleen Italian kommunistipuolueen paikallisosaston toimisto.

Mitäköhän täällä asuvat nuoret ajattelevat sardiiniliikkeestä?

– Minusta on hienoa, että joku vastustaa Salvinia ja puhuu sivistyneesti tämän maan haasteista. En voi uskoa, miten alhainen poliittisen keskustelun taso tässä maassa nykyään on, Pierpaolo sanoo.

Pierpaolo toivoo, että sardiinit lähtisivät mukaan politiikkaan, koska olisi tärkeää, että liikkeen innostamat nuoret alkaisivat vaikuttaa asioihin.

Samoilla linjoilla on myös Ilario Brienza. Hän tunnustaa heti haastattelun alkuun olevansa "erittäin vasemmistolainen".

– Asia on niin, että Italian vasemmisto on pettänyt meidät nuoret. He eivät ole tarjonneet vaihtoehtoja Salvinin politiikalle. Juuri tämä on sardiineissa hienointa, se tuo politiikkaan jotain ihan uutta, hän hehkuttaa.

Brienza kertoo olevansa kotoisin Etelä-Italian Basilicatan alueelta. Roomassa hän tekee pätkätöitä tarjoilijana ja opiskelee samalla oikeustieteitä.

Salvinin suosion kasvu Etelä-Italiassa on jotain, mihin kukaan ei uskonut vielä muutama vuosi sitten.

Le Lega tunnettiin aikaisemmin nimellä Pohjoisen liitto ja se ajoi alkuvuosiaan Pohjois-Italian itsenäistymistä. Puolueen mielestä oli väärin, että rikas ja teollistunut pohjoinen joutui elättämään köyhää etelää.

– Monet meillä etelässä pettyivät politiikkaan, ja Salvini on saanut heidät uskomaan, että syy on mukamas maahanmuutossa tai Euroopan unionissa, Brienza tuhahtaa.

Riittääkö pelkkä mielenosoittaminen tuomaan muutoksen?

Sardiiniliike on taustoiltaan selvästi vasemmistolainen. Ei ole sattumaa, että se syntyi juuri Bolognassa, Italian punaisimmassa kaupungissa.

Mitä liikkeestä ajattelevat porvaristokaupunginosa Monteverde Vecchion nuoret?

– Eihän liike ole vielä saanut mitään aikaiseksi. On hienoa, että he haluavat muuttaa Italiaa, mutta nyt tarvitaan tekoja, Ginevra sanoo paikallisen espressobaarin tiskillä.

Baarin ulkopuolella istuu isänsä ja äitinsä kanssa arvotetusta taidekoulusta L'Accademia di Belle Arti di Romasta valmistunut Matteo.

Hän sanoo ymmärtävänsä oikein hyvin sen, miksi sardiiniliike on niin suosittu.

– Politiikka on jo usean vuoden ajan sivuuttanut täysin meidät nuoret. Suurin osa kavereistani on muuttanut ulkomaille. Nyt meillä on vihdoin liike, joka puhuu meidän kieltämme ja on suunnattu suoraan meille, Matteo toteaa.

Matteo ei ole varma, tuleeko sardiiniliike saamaan pysyvää muutosta aikaiseksi. Hän muistuttaa, että myös päähallituspuolue Viiden tähden liike sai alkunsa vastaavanlaisesta ruohonjuuritason liikkeestä.

– Valta korruptoi. Viiden tähden liike antoi toivoa monelle ja politiikan piti muuttua. Nyt se on kuin mikä tahansa muu puolue, eikä se saa mitään aikaiseksi, Matteo harmittelee.

Rooman suurmielenosoituksen jälkeen sardiinien paikallisosastot eri puolilta Italiaa kokoontuvat suljettujen ovien takana vallatussa roomalaistalossa.

Viime sunnuntaina ilmaisivat huiman tavoitteensa: Joka neljäs italialainen pitäisi saada sardiinien kannattajaksi. Liike ei kuitenkaan tässä vaiheessa lähde mukaan politiikkaan.

Ainakin toistaiseksi sardiinit pysyvät purkissaan.

Säästäväisyys ei joulun alla ruokakaupoissa näy: suomalaiset ostavat 1,5-kertaisesti ruokaa jouluksi arkiviikkoon verrattuna. Ruokaa haalitaan valtava määrä, vaikka kaupat ovat auki melkein joka päivä.

Yltäkylläisyys kuuluu monen joulupöytään. Määriä kannattaa silti pohtia, vaikka suku olisi kuinka kova syömään. Pienillä laskelmilla ennen kauppareissua säästää rahaa ja välttyy ruokahävikiltä.

– Kun ruokalajeja on paljon, neljän hengen annoksesta riittää hyvin 10–12 hengelle – siitäkin huolimatta, että syödään paljon, Keski-Suomen Marttojen toiminnanjohtaja Kati-Erika Timperi sanoo.

Myös vatsa vetää yhtä paljon arkena ja pyhänä. Aikuisella määrä on noin puoli kiloa. Sitä tietoa Juhla- ja kokouspalvelu Wanhan Fredan yrittäjä ja kokki Saara Moilanen kannustaa käyttämään jouluruoan mitoituksen pohjana.

– Kaksi 8–12-vuotiasta lasta syö saman verran kuin yksi aikuinen. Jos lapset ovat sitä nuorempia, voi heitä laskea kolme syömään yhtä paljon kuin yksi aikuinen.

Jos joulua viettää yksin, Moilanen suosittelee käyttämään kauppojen palvelutiskejä. Niistä saa ostettua sopivia määriä esimerkiksi salaatteja ja kalaa yhden syöjän tarpeisiin.

Moilanen varaa itse jouluruokia vain aatoksi ja joulupäiväksi, koska laskelmista huolimatta ruokia jää aina yli. Hän itse tarjoaa tapanina mielellään jotain sellaista, mitä joulupöydässä ei vielä ole ollut: tänä vuonna kalkkunaa ja bataattilaatikkoa.

Näin lasket joulupöydän tarpeet

RIISIPUURO

Viisihenkiselle perheelle litrasta maitoa keittää yhdelle aterialle riittävän määrän puuroa. Riisipussin kyljessä on keittämiseen hyvä ohje. Jos viettää joulua yksin, puuroa voi keittää puolesta litrasta maitoa. Silloin syötävää jää toiseksikin päiväksi. Riisipuuron voi keittää myös riisi-, manteli-, soija-, kaura- tai kookosmaidosta tai korvata niillä osan maidosta.

250 gramman sekahedelmäpussista saa 1,5 litraa kiisseliä. Se riittää viisihenkiselle perheelle kahdeksi syöntikerraksi.

KINKKU

Kinkkua kannattaa varata yhdelle aterialle noin 250 grammaa yhdelle aikuiselle. Kyse on raakapainosta, koska paistohävikki on noin 40 prosenttia. Osa rasvasta sulaa ja nahka poistetaan. Lisäksi uunissa haihtuu nestettä. Nelihenkiselle perheelle riittää pyhiksi hyvin alle viiden kilon kinkku, vaikka sitä syötäisiin varsinaisen jouluaterian lisäksi aamu-, ilta- ja yöpaloilla.

Kalkkunassa hävikki on pienempi kuin kinkussa. Sitä kannattaa varata 150–180 grammaa syöjää kohti.

JOULULAATIKOT

Yhdellä aterialla yksi aikuinen syö noin 240 grammaa laatikoita. Jos laatikoita on kolme, yhden annoskoko on noin 80 grammaa. Silloin yhtä laatikkoa otetaan lautaselle vajaa desi, pari–kolme ruokalusikallista.

KALA

Kalaa syödään yhteensä noin 50 grammaa yhdellä aterialla. Se tarkoittaa esimerkiksi 3–4 siivua graavikalaa tai kylmäsavulohta. Jos lajeja on useita, määrä lajia kohtaan on silloin hyvin pieni.

ROSOLLI JA KASTIKE

Rosollia syödään yleensä noin 60 grammaa yhdellä aterialla. Se tarkoittaa noin paria, kolmea ruokalusikallista. Viisihenkiselle perheelle punajuurikerman jouluaatoksi ja -päiväksi saa tehtyä kahdesta desilitrasta kermaa.

SIENISALAATTI

Sienisalaatti on aika painavaa, mutta sitäkin syödään yhdellä aterialla vain noin 60 grammaa. Jos sienisalaatin ostaa kaupasta, viisihenkiselle perheelle riittää kaksi rasiaa kahdeksi päiväksi.

Britannian 98-vuotias prinssi Philip on joutunut sairaalaan. Hovin mukaan kuningatar Elisabetin puoliso Philip otettiin sairaalaan tarkkailuun "varotoimenpiteenä".

Philip siirtyi lontoolaiseen Kuningas Edward VII:n sairaalaan perjantaiaamuna Sandringhamin kartanolta Norfolkista. Kuninkaallinen perhe viettää perinteisesti joulun kartanolla.

Britannian yleisradioyhtiö BBC:n mukaan prinssi Philip oli kävellyt itse sisään sairaalaan saapuessaan. Hänen uskotaan pysyvän tarkkailussa muutaman päivän ajan.

Tarkkailujaksoa sairaalassa oli suositellut Philipin lääkäri ja se liittyy hänen aiemmin todetun sairautensa hoitoon, hovi kertoi.

Philip luopui edustustehtävistä runsaat kaksi vuotta sitten. Hänet on nähty julkisuudessa viimeksi kuningatar Elisabetin serkun tyttären Gabriella Windsorin häävastaanotolla toukokuussa.

Torstaina julkistettiin Uudenmaan sosiaali- ja terveyspalveluiden erillisratkaisu. Se jätti kuitenkin vielä avoimia kysymyksiä, joihin haimme vastauksia asiantuntijoilta.

Pyysimme arvioita sosiaali- ja terveysministeriön selvityshenkilönä toimineelta Kari Nenoselta, sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmien uudistuksiin erikoistuneelta tutkijalta Liina-Kaisa Tynkkyseltä sekä perustuslain tulkintaan liittyviin kysymyksiin erikoistuneelta apulaisprofessori Pauli Rautiaiselta Tampereen yliopistosta.

Mitä hyötyä potilaalle on siitä, että Uudellamaalla olisi yhden maakunnan sijasta viisi sote-aluetta?

– Se on hyvä kysymys, että pilkotaanko tässä vai kootaanko tässä palveluja yhteen, toteaa selvityshenkilö Kari Nenonen.

Tällä hetkellä sekä perustason terveydenhoito että sosiaalitoimi ovat kuntien järjestämisvastuulla. Uudessa mallissa ollaan Nenosen mukaan rakentamassa itsehallinnollisia alueita, jotka kaikki, Helsinkiä lukuun ottamatta, ovat suurempia kuin yksi yksittäinen kunta.

– Arvioni on, että tässä saadaan leveämmät hartiat ja laveampi pohja järjestää ihmisille tärkeitä palveluita. Potilaan kannalta en osaa nähdä mitään varsinaisia hyötyjä, Nenonen sanoo.

Tampereen yliopiston tutkijan Liina-Kaisa Tynkkysen mukaan demokraattisen kontrollin näkökulmasta saattaa olla parempi vaihtoehto, että sote-alueet eivät ole valtavan suuria.

– Sote-palvelujen tuottamisesta vastaava toimija on ikään kuin lähempänä ihmistä. Pohjoismaisen järjestelmän yksi lähtökohta on ollut, että päätökset tehdään mahdollisimman lähellä ihmisten arkea, Tynkkynen sanoo.

Mikä on Husin ja maakuntien työnjako jatkossa? Onko pelkoa päällekkäisestä toiminnasta?

– Se oli yksi suurimpia ja vaikeimpia kysymyksiä tässä selvitystyössä, Nenonen myöntää.

Tällä hetkellä erikoissairaanhoidon ensisijainen järjestämisvastuu on kunnilla ja toissijainen järjestämisvastuu Uudenmaan tapauksessa Husilla. Nenosen mukaan järjestely ei uudessa mallissa muutu muuten kuin siten, että järjestämisvastuu siirtyy kunnilta uusille sote-alueille.

– Erikseen tulee vielä säädettäväksi lainsäädännössä tarkkaan ne tehtävät, jotka kuuluvat Husille, hän toteaa.

Nenosen mukaan riski päällekkäisyydestä on olemassa, mutta näkee sen pienenä.

– Mielestäni tässä on joka tapauksessa käymässä niin, että yhteistyö tiivistyy ja paranee nykytilanteeseen verrattuna.

Tynkkynen on toista mieltä. Hän pitää päällekkäisyyttä ehdotetun mallin keskeisenä riskinä. Maakunnat saattavat hänen mukaansa uudessa mallissa ryhtyä hankkimaan erikoissairaanhoidon palveluita myös muualta kuin Husilta.

– Tarkkaan pohtisin sitä, onko siinä riski, että Husin mahdollisuudet toimia kansallisestikin merkittävässä tehtävässä jossain määrin vaarantuvat. Esimerkiksi työvoiman saatavuuden ja muiden kysymysten osalta.

Täyttääkö uusi sotemalli perustuslain vaatimukset?

Tampereen yliopiston apulaisprofessorin Pauli Rautiaisen mukaan Uudellemaalle nyt kaavaillut itsehallintoalueet kykenevät hyvin tai vähintäänkin keskitasoisesti tuottamaan riittäviä sosiaali- ja terveyspalveluja ja niiden rahoitusrakenne voitaneen rakentaa perustuslain näkökulmasta niin, että ne eivät tule kohtaamaan suurempia ongelmia.

– Ainut poikkeus ja mielenkiintoinen kysymys on Helsingin kaupunkiin liittyvä tematiikka. Siitä on tiedossa aivan liian vähän asioita, jotta voisi muodostaa perustuslain näkökulmasta kantaa, hän toteaa.

Kritiikkiä on annettu muun muassa siitä, voiko Helsingin kaupunki yksin toimia itsehallintoalueena, joka järjestää palvelut.

Selvityshenkilö Nenosen mukaan perustuslakiasiantuntijalta on selvitystyön yhteydessä saatu vastaus, että näin voidaan toimia sillä edellytyksellä, että sote erotetaan muusta kunnanhallinnosta kirjanpidollisesti.

Ylen sosiaali- ja terveysasioiden erikoistoimittaja Tiina Merikanto esitti analyysissaan näkemyksen, että nyt on käsillä perustuslaillisuuden arvioinnin näkökulmasta aivan uusia kysymyksiä ja niihin on suhtauduttava uusina kysymyksinä.

– Täydentäisin Merikantoa siinä, että meillä on koko joukko perustuslakivaliokunnan jo aiempien sote-uudistusten yhteydessä tunnistamia perustuslain kannalta relevantteja kysymyksiä, jotka kaikki on otettava asianmukaisesti huomioon ja tässä vaiheessa tiedämme niiden huomioon ottamisesta kovin vähän, Rautiainen lisää.

Miten kansalaisten yhdenvertaisuus toteutuu?

Tutkija Tynkkynen näkisi yhdenvertaisuuden vuoksi erillisratkaisuja mielellään myös muualla Suomessa.

– Suomi on laaja maa, ja meillä on hyvin erilaisia haasteita eri puolilla maata. Näkisin, että Uudenmaan tyyppiset erillisratkaisut olisivat suotavia myös muualla maassa, sillä esimerkiksi harvaan asutuilla alueilla on omat haasteensa, hän sanoo.

Rautianen puolestaan on huolestunut erityisryhmistä, esimerkiksi koko maan ruotsinkielisten vammaispalveluiden järjestämisestä, itsemääräämisoikeuden toteutumisesta sekä valvonnasta.

– Kaikki tieto on vielä sen verran ohutta, että oikeastaan ei vielä tiedä, mistä oikeastaan tällä kertaa keskustellaan sote-uudistuksessa, ja mikä on se kokonaisuus, joka tulee ja tuodaan perustuslaillisuuden arvioinnin kohteeksi, Rautiainen toteaa.

Onko mitään käsitystä siitä, miten sotemallin rahoitus järjestetään?

Uuden sote-mallin rahoitus on edelleen auki. Selvityksessä keskityttiin hallintomalliin ja rahoitus on tarkoitus ratkaista vuodenvaihteen jälkeen koko maan osalta.

– Raporttiin kirjattiin, että Uudellamaalla hyväksytään, ettei täällä ole poikkeavaa rahoitusratkaisua. Toisaalta raportissa todetaan vahvasti, että tässä uudistuksessa pitää turvata kasvualueiden rahoitus. Mitä se sitten jatkossa tarkoittaa, se jää poliittisen päätöksenteon harkintaan, Nenonen toteaa.

Lue myös:

Pysyykö sote-kone tällä kertaa ilmassa? Jälleen pöydässä on ehdotus, jonka perustuslaillisuutta ei tiedetä

Uudellemaalle esitetty sote-ratkaisu herättää tyytyväistä hyrinää

Uudenmaan soteratkaisu julki – ministeri Kiuru: Malli huomioi alueen erityispiirteet

Kansliapäällikkö Varhila: Uudenmaan sote-erillisratkaisu etenemässä – uudistus toisi viisi sote-itsehallintoaluetta

Analyysi: Yhden sortin sote-soppa tämäkin, ministeriö pyysi kielenhuoltajien apua nimisotkuun – maakunta ei voi olla monen alueen nimi

Analyysi: Ministeriöt kiistelevät ja taas on kiire – vääntö pääkaupunkiseudun erityiskohtelusta aloittaa soten uuden tuotantokauden tänään

Havumetsän peittämä loivapiirteinen Mäntyvaara kohoaa runsaat parikymmentä kilometriä Kemijärveltä Sallaan päin valtatien pohjoispuolella.

Vaaran rinteillä ja laella käytiin yksi talvisodan rajuimmista taisteluista 20. päivä joulukuuta 1939. Lyhyen talvipäivän pimennyttyä verinen taistelu käytiin ensin tuliasein, sitten käsikähmässä, puukoin ja pistimin.

Talvisodan ratkaisutaisteluina muistetaan useimmiten Suomussalmen Raatteen tai Kannaksen torjuntataisteluja. Itä-Lapin taistelut ovat jääneet vähemmälle huomiolle, vaikka niiden lopputuloksesta riippui koko Pohjois-Suomen kohtalo.

Maanpuolustuskorkeakoulun sotahistorian dosentin Pentti Airion mukaan Itä-Lapin torjuntavoittojen merkitys koko Suomelle talvisodassa on jäänyt muiden varjoon.

– Jos Mäntyvaara olisi viholliselta onnistunut, olisi katkaistu Joutsijärven joukkojen selusta, tie olisi ollut auki Rovaniemelle ja Tornioon, sanoo Pentti Airio.

Paria päivää ennen Mäntyvaaraa suomalaiset olivat torjuneet venäläiset naapurikylässä Pelkosenniemellä.

– Oli erittäin tärkeää, että nämä kaksi paikkaa pitivät, Airio muistuttaa.

Jos Mäntyvaaran ja Pelkosenniemen puolustus olisi pettänyt, Suomi olisi katkaistu ja Ruotsi olisi saanut Haaparantaan puna-armeijan naapuriksi.

Tuoreimmassa Kadettikunnan Kylkirauta-lehdessä sotahistorioitsija, eversti evp. Sampo Ahto korostaa myös Lapin taisteluiden merkitystä.

– Kuusamoa lukuun ottamatta neuvostojoukot ylittivät rajan kaikissa mahdollisissa paikoissa ja aina tavattoman ylivoimaisina. Yhden ainoankin suunnan romahtaminen kaukaista Petsamoa lukuun ottamatta olisi kaatanut Suomen koko puolustuksen, Ahto kirjoittaa.

Vastassa monikymmenkertainen ylivoima

Sallan suunnalla Neuvostoliiton joukot olivat edenneet kolmatta viikkoa jatkuneissa taisteluissa Kemijärven porteille Joutsijärvelle, muutaman kilometrin päähän Mäntyvaarasta.

Venäläisten pataljoona oli koukannut pohjoisesta vaaran takaa Joutsijärven alueella olevien suomalaisjoukkojen selustaan. Vihollisjoukko oli kävellyt metsiä pitkin parinkymmenen sentin lumihangessa. Säätilastojen mukaan alueella oli kahdenkymmenen asteen pakkanen.

Pelkosenniemen ja Mäntyvaaran pettäessä puna-armeijan tie Lapin halki länteen olisi auennut, koska reitillä ei ollut suomalaisilla riittävää voimaa.

Neuvostoliitolla oli Itä-Lapin rintamalla Sallassa monikymmenkertainen miesylivoima. Hyökkääjällä oli myös panssarivaunuja, hävittäjiä, pommikoneita ja tykistöä, jotka puuttuivat Suomen joukoilta Lapissa kokonaan. Lapin puolustajilla ei ollut myöskään panssari- ja ilmatorjuntatykkejä.

Ruotsalaisten vapaaehtoisten muodostama Lentorykmentti 19 ehti suomalaisten avuksi Lappiin vasta tammikuussa. Ruotsin ilmavoimien ensimmäinen todellinen tulikoe oli ilmataistelu Sallassa tammikuun 12. päivänä.

Ruotsalaisia ja norjalaisia vapaaehtoisia osallistui myös maataisteluihin Itä-Lapissa sodan loppuvaiheessa.

Lue myös: Puolueettomaksi julistautunut Ruotsi lensi Suomen avuksi talvisodassa – 270 vapaaehtoista puolusti Lapin taivasta ja torjui 35 pommihyökkäystä

"Viimeinen mahdollisuus puolustaa kotiovia"

Prikaatinkenraali evp. Pentti Airio on tutkinut Sallan taisteluita ja niiden merkitystä Maanpuolustuskorkeakoulun sotahistorian laitoksella. Hänen mukaansa taistelu oli paitsi merkityksellinen, myös luonteeltaan harvinainen, sillä Mäntyvaarassa taisteltiin mies miestä vastaan.

– Salla oli menetetty, Pelkosenniemi menetetty tai siellä oli taistelut ja nyt oli pelko, että Kemijärvikin menetetään. Taisteluihin osallistuneen Erillisen pataljoona 17:n miehet olivat juuri näiltä alueilta. Nyt oli viimeinen mahdollisuus puolustaa kotiovia, sanoo Airio.

Itä-Lapin kuntayhtymä tuotti vuonna 2011 dokumentin talvisodan taisteluista Itä-Lapissa. Youtubestakin löytyvässä dokumentissa sallalainen nyt 102-vuotias sotaveteraani Vilho Kellokumpu muisteli näyn Mäntyvaarassa ratkaisevan taistelun jälkeisenä päivänä olleen kamala.

– Konekiväärit oli ampuneet miljoonia paukkuja ja miestä makasi luokonaan siellä. Päiviteltiin, kun oli niin mahdottomasti kaatunut venäläisiä sinne. Ja oli siellä joku elossakin vielä. Ne loputhan pakenivat sinne Päävaaraan päin, muistelee Kellokumpu dokumenttielokuvassa.

Mäntyvaarassa kaatui vajaa 20 suomalaista. Hyökkääjän tappiot olivat yli 300 kaatunutta. Hyökkääjältä jäi maastoon yli 400 erilaista asetta.

Pelkosenniemellä ja Kemijärvellä torjuttu puna-armeija vetäytyi lopulta Märkäjärvelle, joka nykyään tunnetaan Sallan kirkonkylänä.

Sodan päätyttyä Vanha Salla ja osa Kuusamoa piti luovuttaa hyökkääjälle ja kuuluu yhä Venäjälle.

Talvisodan taistelupaikoilla on Sallassa, Savukoskella, Pelkosenniemellä ja Kemijärvellä on monta neuvostosotilaiden joukkohautaa.

Neuvostoliitto hyökkäsi Lappiin myös Petsamossa

Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen Lapin alueella Sallan lisäksi Petsamossa. Myös siellä miesylivoima oli monikymmenkertainen ja myös aseistuksen ylivoima.

Petsamossa Neuvostoliitto valtasi Pummangin kylän ja koko muun Kalastajasaarennon talvisodan alkaessa marraskuun 30. päivänä 1939.

Evakuoimatta jääneet Pummangin kalastajakylän asukkaat vietiin sotavankeuteen Murmanskin alueelle. He pääsivät vapauteen vasta keväällä 1940.

Vapauteen pääsivät kaikki paitsi yksi: Pummangin kansakoulun nuori opettaja Hilma Kilkkinen joutui Stalinin Neuvostoliiton vainoharhaisen järjestelmän kouriin.

Sotavankeuteen otettu Kilkkinen tuomittiin vakoilijana Neuvostoliitossa. Hänet vapautettiin vasta vuosi Neuvostoliiton hirmuvaltiaan Josif Stalinin kuoleman jälkeen vuonna 1954. Kilkkinen ehti kärsiä 14 vuotta Siperian vankileirejä ja menetti pysyvästi terveytensä. Kilkkisen muistelmat julkaistiin (HS:n juttu maksumuurin takana) vuonna 1997.

Talvisodassa puna-armeija valtasi Petsamon ja sotateollisuudelle tärkeän Kolosjoen nikkelikaivoksen. Hyökkäys pysähtyi Nautsin kylään Paatsjokilaaksoon.

Petsamossa Neuvostoliitto otti talvisodan päätteeksi vain Kalastajasaarennon. Historioitsijat ovat arvioineet, että Neuvostoliitto ei ottanut Kolosjoen nikkelikaivoksen aluetta, koska kaivoksen omisti brittiläis-kanadalainen yhtiö. Stalin ei halunnut Britanniaa viholliseksi.

Keskustele aiheesta kello 22 saakka.

Lue myös:

Talvisodan syttymisestä tuli tänään kuluneeksi 80 vuotta – 105 kynttilää syttyi Kasarmitorilla, valtionjohto kunnioitti vuosipäivää laskemalla seppeleen

Pentti Poutanen muistaa talvisodan ensimmäisen päivän, pommit putosivat kotikylän liepeille, keväällä lähdettiin evakkoon: "Koko ajan sai pelätä, tuoko vieras kuolinuutisen"

Carnival Cruise Line -yhtiön risteilyalus Carnival Glory vaurioitui Cozumelin satamassa, kun se törmäsi saman yhtiön Carnival Legend -aluksen kanssa. Carnival Gloryn perä osui Carnival Legendin keulaan, ja ainakin Gloryn peräkannelle tuli jonkin verran vaurioita.

Yhtiön mukaan Carnival Clory oli tulossa laituriin, ja Carnival Legend oli jo paikallaan. Yksi Carnival Gloryn matkustaja loukkaantui lievästi.

Cozumel on suosittu matkailukohde Jukatanin niemimaan edustalla Meksikon Karibian meren puoleisella rannikolla.

Carnival Legend on rakennettu Masa-Yardsin telakalla Helsingissä. Alus on kolaroinut Cozumelin satamassa ennenkin; vuonna 2009 se törmäsi Royal Caribbean Cruise Linesin risteilyaluksen kanssa.

Australiassa pelastusviranomaiset ovat taistelleet viikonloppuna rajuja maastopaloja vastaan tukalassa helteessä.

Osavaltion pääministeri Gladys Berejiklian on kuvannut olosuhteita "katastrofaalisiksi" ja erittäin vaikeiksi. Uuden Etelä-Walesin osavaltiossa lämpötilojen pelätään kohoavan jopa 47 asteeseen ja maan suurimassa kaupungissa Sydneyssä 37 asteen tuntumaan.

Sydneyn liepeillä on taas kärsitty suurista ja myrkyllisistä savupilvistä.

– Tänään on ollut kamala päivä, kuvaili osavaltion paloviranomaisten edustaja Shane Fitzsimmons lauantaina.

Paloissa on tuhoutunut noin 800 kotia ja ainakin 10 ihmistä on kuollut.

Uuden Etelä-Walesin osavaltiossa noin 3 000 palopelastajaa sammuuttaa maastopaloja. Huolena kuitenkin on, että muutos tuulissa vaikeuttaa sammutustöitä entisestään.

– Tuulet voivat tuoda erittäin vaarallisia ja vaikeita olosuhteita, Fitzsimmons sanoi.

Sääolosuhteet ovat luoneet myös vaarallisia luonnonilmiöitä. Sydneyn eteläpuolella nähtiin tulen liekeistä syntyneitä ukkosmyrskyjä.

Niin sanotussa "tulen luomassa ukkosmyrskyssä" on kyse siitä, kun tulesta syntynyt savupilvi jäähtyy ilmassa. Tämä luo taas pilven, joka kykenee itsessään tuottamaan salamoita ja voimakkaita tuulia.

Savu aiheuttaa terveysriskejä

Poliisi on joutunut sulkemaan teitä maastopalojen vuoksi. Myös junaliikennettä on jouduttu perumaan. Lisäksi poliisi on kehottanut autoilijoita siirtämään lomamatkansa aloitusta palojen vuoksi, kertoo brittilehti Guardian.

Australian terveysviranomaiset ovat varoittaneet kansallisesta terveyshätätilasta Sydneyn savupilvien vuoksi. Riskiryhmiä ovat etenkin vanhukset ja pienet lapset.

Riskinalaisiin väestöryhmiin kuuluvia on kehotettu pysyttelemään sisätiloissa.

– Koko Uusi Etelä-Walesin osavaltio on altistunut pitkittyneelle savulle. Koska emme ole aiemmin kokeneet tätä, emme tiedä, mikä sen lopullinen vaikutus tulee olemaan, sanoi paikallisen lääkärijärjestön edustaja Kim Loo uutistoimisto AFP:lle.

Alueen sairaalat ovat myös hoitaneet useita potilaita, jotka ovat kärsineet kuumuuden ja savujen tuottamista sivuvaikutuksista.

Lue myös:

Australian maastopalot: Kaksi palopelastajaa kuollut, pääministeri sanoi jättävänsä Havaijin-lomansa kesken ja pyysi anteeksi

Australiassa uusi lämpöennätys – Sydneyn lähialueille on julistettu hätätila maastopalojen ja helteiden takia

Yhdysvallat vastaa Kiinan ja Venäjän aiheuttamaan strategiseen haasteeseen perustamalla avaruusvoimat.

Presidentti Donald Trump varmisti avaruusvoimien perustamisen allekirjoittamalla perjantaina Yhdysvaltain asevoimien budjettilain, jossa uudet avaruusvoimat huomioidaan omalla budjetilla.

Avaruusvoimien perustaminen on ollut Trumpin keskeinen hanke ja niistä muodostetaan oma puolustushaara Yhdysvaltain asevoimiin.

Avaruuteen liittyviä asioita on tähän asti hoidettu Yhdysvaltain ilmavoimissa. Uudet avaruusjoukot sijoittuvat nekin ainakin alkuvaiheessa Yhdysvaltain ilmavoimien alaisuuteen.

– Avaruus on uusi sodankäynnin alue maailmassa, Trump sanoi perjantaina.

– Kun kansallista turvallisuuttamme uhataan, Yhdysvaltain ylivoima avaruudessa on ehdottoman tärkeää, hän sanoi.

Satelliittien turvaksi

Avaruusvoimilla Yhdysvallat pyrkii järjestelemään puolustusta uusiksi niin, että Yhdysvaltain strategiset edut avaruudessa turvataan maasta käsin. Näitä ovat esimerkiksi sotilaallisesti tärkeiden satelliittien turvaaminen.

Viestintä- ja paikannussatelliiteilla on myös keskeinen merkitys Yhdysvaltain taloudelle ja miljoonien yhdysvaltalaisten arjelle.

Avaruusvoimien perustaminen ei tarkoita, että Yhdysvallat olisi vielä viemässä taistelujoukkoja avaruuteen.

Viime helmikuussa Yhdysvaltain puolustusministeriö arvioi, että Kiina ja Venäjä ovat kehittäneet teknologioita, joilla ne pystyisivät häiritsemään tai tekemään toimintakyvyttömiksi Yhdysvaltain ja sen liittolaisten satelliitteja.

Trumpin mukaan Yhdysvallat on yhä johtava suurvalta avaruudessa, mutta etumatkaa ei voi pitää riittävänä.

Oma kenraali

Avaruusvoimien budjetti on ensimmäisenä toimintavuonna vaatimaton 40 miljoonaa dollaria.

Avaruusvoimat saavat kuitenkin oman kenraalin Yhdysvaltain pääesikuntaan. Avaruusvoimien johtoon on nousemassa Trumpin mukaan ilmavoimien kenraali John W. Raymond.

Trumpin ensimmäinen puolustusministeri Jim Mattis suhtautui varauksella avaruusvoimiin, koska hän epäili uuden puolutushaaran kasvattavan päällekkäisiä hallinnollisia menoja.

Yhdysvaltain nykyinen puolustusministeri Mark Esper kannattaa vankasti avaruusvoimia.

– Seuraava suuri taistelu saattaa alkaa avaruudessa, ja Yhdysvaltojen on oltava valmiina, hän on kuvannut.

Lue myös:

Trumpin hanke Yhdysvaltain omista avaruusjoukoista etenee – uusi puolustushaara olisi tasavertainen ilmavoimien kanssa(9.8.2018)

Yhdysvallat varoittaa Venäjää avaruuden militarisoimisesta – presidentti Trump haluaa silti USA:lle avaruusvoimat(14.8.2018)

Kiinan satelliitit haastavat GPS:n – Yhdysvaltain yksinvalta murenee miljardimarkkinoilla, mutta se on myös turvallisuuskysymys(5.10.2019)

Näyttelijät Kari Väänänen ja Vesa-Matti Loiri ryystävät ahvenkeittoa kiinalaisilla mausteilla pian valkokankaalla Pekingissä. Suomalaistähdet esittävät vanhuksia, jotka aluksi nyrpistelevät "limanuljaska"-pöperölle, jota kiinalainen yllätysvieras ryhtyy keittämään hiljaisessa lappilaiskylässä.

Mika Kaurismäen Mestari Cheng -elokuva odottaa Kiinan ensi-iltaansa tammikuussa kiinalaisena uutenavuotena, jolloin perinteisesti miljoonat ihmiset lähtevät yhdessä elokuviin.

Kaurismäen elokuva on tehty suomalais-kiinalaisena yhteistyönä. Sen kolmen miljoonan euron budjetista kolmannes tulee Kiinasta. Suomalaiselle elokuvalle se on jo iso raha.

Myös moni muu suomalainen elokuvantekijä pyrkii parhaillaan Kiinan markkinoille. Suomen ja Kiinan valtiot ovat neuvotelleet laajasta elokuva-alan yhteistyösopimuksesta, joka on allekirjoitusta vaille valmis.

Sensuuri ei huoleta

Maailman suurimmaksi elokuvamarkkinaksi rynnistävä Kiina houkuttaa nyt, mutta jäävätkö elokuvantekijät Kiinan pehmeän vallan eli Kiinan imagon nostamisen pelinappuloiksi?

Kiinaa johtava kommunistinen puolue määrää myös elokuva-alaa. Sensuurin alle joutuu väkivallan ja seksin lisäksi politiikka. Puoluetta tai valtiota ei saa arvostella.

Kaurismäkeä Kiinan tunnettu sensuuri ei huoleta.

– Meidän tarina oli niin simppeli. Ei ollut mitään sellaista, mihin sensuuri olisi voinut puuttua. Seksin ja väkivallan esittäminen valkokankaalla ei kiinnosta muutenkaan, Kaurismäki miettii.

Lämminhenkisessä elokuvassa ei tosiaan löydy väkivaltaa. Seksiin vivahtaa vain nopeasti vilahtava suudelma elokuvan lopussa.

Elokuvan juoni menee suurin piirtein näin: Lappilaiseen kylään saapuu kiinalaiskokki, jonka keitokset mullistavat kyläläisten elämän. Kokin keittolientä lusikoituaan kyläläisten vaivat verenpaineesta kuukautiskipuihin helpottavat.

Kaurismäen mukaan Hannu Oraviston käsikirjoittamaa Mestari Chengiä suunniteltiin alun perin vain suomalaisyleisölle. Kiinalaiset tulivat mukaan vasta siinä vaiheessa, kun elokuvaan tarvittiin kiinalaisnäyttelijä. Samalla avautui tie Kiinan markkinoille.

“Kun hallitus sanoo näin, se on suuri siunaus”

Muun muassa Raattaman kylässä Kittilässä kuvattu rakkaustarina on saanut virallisen Kiinan suosion. Sen huomaa myös Helsingissä kulttuurikeskus Caisassa, missä Kiinan suurlähetystö järjesti lokakuussa Mestari Cheng -elokuvan näytöksen kutsuvieraille.

Ohjaaja Kaurismäki kilistelee kuohuviinilaseja kiinalaisen yhteistyökumppaninsa Chin-yi Yueh’n kanssa ja asettuu vieraiden kuvattavaksi elokuvan mainosjulisteen eteen.

Yueh'n mukaan hänen tuotantoyhtiönsä oli etsinyt jo jonkin aikaa yhteistyökumppaneita Pohjoismaista. Hän kertoo, ettei tiennyt mitään Suomesta ennen kuin löysi Kaurismäen.

– Me etsimme kumppaneita sieltä, mistä hallituksemme niitä haluaa, Yueh sanoo.

Päätöksen yhteistyöstä sinetöi Kiinan viranomaisten innostus. Viranomaisilta tuli kirjallinen viesti. Se on kiinalaiselle tuottajalle enemmän kuin hyvä enne.

– Kun näytimme demovideon, saimme viestin, että tämä on paras mahdollinen esimerkki kansainvälisestä yhteistyöprojektista. Kun hallitus sanoo näin, se on suuri siunaus, Yueh sanoo.

Kiinassa elokuvat on siirretty vuonna 2018 maata hallitsevaa kommunistista puoluetta lähellä olevan propagandaministeriön alaisuuteen. Se tarkoittaa sitä, että viranomaiset valvovat, mitkä elokuvat pääsevät maahan.

Tällä hetkellä viralliseen kiintiöön hyväksytään vuosittain 34 ulkomaalaista elokuvaa. Yhteistyöprojektit pääsevät Kiinan markkinoille kiintiöiden ohi.

Kiinalaiselle tuotantoyhtiölle onnistuminen tarkoittaa tasapainoilua hallinnon toiveiden ja rahallisen tuoton välillä, Yueh selittää. Johdon toiveita kuunnellaan tarkalla korvalla.

– Tietenkin yritysten päämääränä on ansaita rahaa. Mutta me mietimme, miten saavutamme tasapainon isänmaallisuuden, missiomme ja tuoton kesken, Yueh selittää.

Käsikirjoitukset luetaan tarkasti, jotta ne eivät sisällä mitään loukkaavaa tai hyökkäävää Kiinaa vastaan. Mutta ei sensuuri ole liian tiukka, hän vakuuttaa.

– Vähän seksiä ja väkivaltaa voi päätyä elokuvaan, jos on taitava ohjaaja. Ja yhtä sun toista voi arvostellakin. Mutta on yksi poikkeus. Emme arvostele Kiinan ideologiaa. Olemme isänmaallisia ja rakastamme maatamme, joten emme tekisi sellaista, Yueh vakuuttaa.

Elokuva on ulkopolitiikkaa

Kiinassa elokuvakin on ulkopolitiikkaa. Tuottaja Chin-yi Yueh näkee elokuvayhteistyön osaksi Kiinan suurta Yksi vyö, yksi tie -hanketta. Siinä Kiina rahoittaa miljardeilla euroilla infrastruktuuri- ja kauppahankkeita kasvattaen vaikutusvaltaansa maailmalla.

– Hanke ei ole vain kauppaa. Se on myös kulttuurien yhteisymmärryksen lisäämistä. Sillä kosketetaan sydämiä, Yueh sanoo.

Ohjaaja Kaurismäki sanoo olevansa tietoinen Kiinan sensuurikoneistosta. Hongkongin demokratiamielenosoitukset saavat häneltä sympatiaa. Kiinaa kritisoivan elokuvan tekeminen esimerkiksi uiguurivähemmistöstä ei onnistuisi, ohjaaja myöntää.

– Eikä kiinnostakaan lähteä tekemään. Löytyy paljon muitakin alueita, joista pystyy tekemään elokuvia, Kaurismäki sanoo.

Mutta missä menisi Kaurismäen raja sensuurille?

– En koskaan tekisi sitä, minkä takana en itse seiso, ohjaaja vastaa.

Kaurismäki korostaa, että Mestari Cheng -elokuvan sanoma on ennen kaikkea erilaisia ihmisiä yhdistävä. Se on vastalause vihapuheelle ja valeuutisille. Kaurismäen mukaan jopa maiden johtajat yllyttävät vihapuheella ihmisiä toisiaan vastaan.

–Tein elokuvan, jossa ei jahdata ketään, ammuta ketään, ei uhata ketään. Ainoa törmäys on kahden kulttuurin hyvin pehmeä törmääminen, Kaurismäki kuvaa.

Pukudraamat kelpaavat, merelle karkaava Muumipappa ei

Usea muukin suomalaiselokuva on suuntaamassa Kiinaan. Opetusministeriön rahoittamassa Bigger Picture -hankkeessa Kiinaan tähtää yhteensä 19 tuotantoa animaatioelokuvista dokumentteihin ja tv-sarjoihin.

Hankkeen vetäjät ovat vieneet elokuvantekijöitä esittelemään ideoita mahdollisille tuotantokumppaneille Kiinaan jo muutaman kerran. Kiinalaiset kumppanit ovat sijoittaneet jo muun muassa yhteen hankkeessa mukana olevaan suomalaisanimaatioon satojatuhansia euroja.

– He näkivät, että jengi on siellä kansainvälistä. Moni on ansainnut natsansa Hollywoodissa, yksi Bigger Picture -hankkeen vetäjistä Jani Joenniemi.

Joenniemi kertoo, että Kiinan keisarinaikaiset pukudraamat ovat suosittuja, koska ne eivät sohaise vuonna 1949 valtaan noussutta kommunistista puoluetta. Ulkomaiset luontodokumentit pääsevät myös markkinoille.

Mutta Kiinaa huonossa valossa esittävät käsikirjoitukset hylätään. Joenniemi kertoo Shanghaihin sijoitetusta rikoselokuvasta, jossa yhdessä kohtauksessa varastettiin käsilaukku kadulla.

– Viranomaiset kielsivät sen sanoen, että Shanghaissa ei ole rikollisuutta, hän sanoo.

Joenniemi itse on tehnyt vuosikymmeniä kulttuurivientiä Kiinaan. Sensuurin kohteeksi joutui jopa Muumipappa ja meri -teatteriproduktio. Perhearvot eivät osuneet yhteen.

– Nimenomaan paikallinen partneri koki, ettei tarina sovi Kiinaan. Hän ihmetteli, miksi muumipappa menee soutelemaan saarelle yksin ja jättää perheen oman onnensa nojaan, Joenniemi muistelee.

Valtion kanssa turvallista toimia

Joenniemi sanoo, että valtiosta voi olla hyötyäkin elokuva-alalla. Äskettäin viranomaiset löivät jäitä ylikuumentuneen elokuvamarkkinan hattuun määräämällä, että tähtien palkkiot saavat nousta vain kolmannekseen budjetista.

– Tähtien palkkiot ovat räjähtäneet pilviin. He saattavat ilmoittaa, että he pystyvät kuvaamaan vain tiettyinä päivinä. Tähtiä saatetaan kuvata studiossa green screeniä (taustakangasta) vasten ja liimataan heidät kohtauksiin jälkeenpäin, Joenniemi kertoo.

Tähtien liimaamisen takia yksi scifi-elokuva epäonnistui niin pahoin, että ohjaajan ja näyttelijöiden piti pyytää julkisesti anteeksi. Hän uskoo, että valtion murahdus budjetin säätelystä sai palkkiot kuriin.

Hollywood rakentaa tarinat Kiinan markkinoille

Yhdysvaltain ja Kiinan kauppasodan takia Hollywood-elokuvia pääsee entistä vähemmän maahan. Kanada joutui yllättäen boikottiin valkokankaalla, kun se pidätti Huawei-johtajan.

– Siitä tulee kallista studiolle, joka on aloittanut kuvaamisen Kanadassa, Joenniemi sanoo.

Kiinan valtiovetoinen elokuvapolitiikka ei ole pysäyttänyt amerikkalaisstudioita hakeutumista kiinalaisrahan äärelle. Hollywoodissa elokuvia on rakennettu jo hyvän aikaa niin, että ne läpäisevät Kiinan sensuurin, kertoo muun muassa Financial Times -lehti.

Hollywood-studiot ovat valmiit muokkaamaan käsikirjoituksiaan niin, että ne läpäisevät Kiinan sensuurin seulan.

– Kun pääomavirrat ovat muuttuneet, on vaikeaa löytää Hollywood-tuottaja, joka esittäisi Kiinan huonossa valossa, Hollywood Made in China -kirjan kirjoittanut professori Aynne Kokas sanoo Financial Times -lehdelle.

Isot studiot esittävät Kiinan kauniissa valossa, jotta pääsy markkinoille on taattu. Mukaan voi luiskahtaa myös poliittista näkemystä, kuten lokakuussa julkaistu osin kiinalaisrahoitteinen Dreamworks-studion Jeti-animaatio osoitti.

Siinä esiintyi kartta, jossa Etelä-Kiinan meri näkyi Kiinan omaisuutena. Niinpä elokuva kiellettiin Kiinan kanssa alueesta kiistelevissä Malesiassa ja Vietnamissa ja Filippiinit sensuroi kartan.

– Pehmeää valtaa ei voi sanella. Pehmeä valta on sitä, että joku maa kuten Amerikka on niin siisti, että ihmiset haluavat olla sen kanssa tekemisissä. Jos Kiina laittaa poliittisesti arkaluonteisen kartan tuotantoon, millainen menestys se on kiinalaiselle pehmeälle vallalle, jos elokuva kielletään Kaakkois-Aasiassa, Joenniemi miettii.

Kiina nousee maailman suurimmaksi elokuvamarkkinaksi

Markkinan koko on todella valtava. Elokuvamarkkinoita tutkivan EntGroupin mukaan Kiinan lipputulot ovat kasvaneet 35 prosentin vuosivauhtia kymmenen viime vuoden ajan. Ensi vuonna sen uskotaan ylittävän Yhdysvallat ja nousevan yli yhteentoista miljardiin euroon.

Raha ajaa myös Kiinan elokuvamarkkinaa. Kiinalaisrahaa löytyy myös Hollywoodissa ja Euroopassa.

– Jasper Pääkkösen tähdittämä BlacKkKlansman on osin kiinalaisten rahoittama. Green Mile oli Kiinan rahoittama. Finnkinot ovat kiinalaisomisteisia, Jani Joenniemi luettelee.

"Pehmeää valtaa ei voi sanella"

Kiina tekee ahkerasti yhteistyösopimuksia eri maiden kanssa kuten parhaillaan Suomen kanssa. Jo kymmenet maat Virosta, Ranskasta ja Tanskasta Uuteen-Seelantiin ovat allekirjoittaneet sopimuksia.

Suomen opetusministeriölläkin on allekirjoitusta vaille valmis yhteistyösopimus Kiinan kanssa. Bigger Picture -hankkeen projektipäällikkö Kati Nuora uskoo, että Kiinassa valtion mukanaolon avulla projektit pääsevät eteenpäin.

– Meidän hankkeilla on paljon parempi edellytys menestyä ehkä Kiinan tapaisessa maassa, kun yhteistyö on julkisrahoitteinen ja me ollaan tekemässä sopimusta. Viranomaisyhteistyö on tärkeää Kiinassa, sanoo Kati Nuora.

Kun Nuora teki Amerikan markkinoille samantapaista hanketta Suomen elokuvasäätiössä, amerikkalaiset elokuvastudiot suhtautuivat epäluuloisesti julkisrahoitteisuuteen.

– Ne ihmettelivät, että mitä tässä on ja onko tämä propagandasisältöä. Näen lähinnä, että katsomme sitä, mitä mahdollisuuksia Kiinasta voi meille tarjoutua, Nuora miettii.

"Amerikan kulttuurikin voi olla propagandaa"

Pitääkö esimerkiksi ihmisoikeusrikkomusten vaikuttaa yhteistyöhön lähtemiseen? Kati Nuora sanoo, että Kiinan propagandavaikutuksesta puhutaan enemmän kuin tutumpien maailmankolkkien.

– Emme ehkä ole olleet tuntosarvet tarkkana amerikkalaiselokuvan propagandavaikutuksesta emmekä ole nähneet, minkälaisia malleja sieltä on tulossa. Koska Kiinassa elokuva on jo julkisesti propagandaministeriössä, sitä katsotaan vähän epäluuloisena, Kati Nuora miettii.

Samoin ajattelee ohjaaja Mika Kaurismäki. Hän palasi Suomeen lähes kolmenkymmenen Brasiliassa asutun vuoden jälkeen. Kotiin hänet ajoi Brasilian populistisen nykyjohdon politiikka.

– On vaikeaa oikeastaan hyvällä omallatunnolla kuvata missään, kun joka paikassa löytyy syitä. Nyt kritisoidaan Kiinaa. Yhtä huolissani olen Amerikan ekspansiosta maailmassa, Kaurismäki miettii.

Kaikki Hollywood-tähdet eivät ole suostuneet Kiinan sensuuriin. Quentin Tarantinon verta tirskuvat elokuvat eivät ole päässeet Kiinassa valkokankaalle, kun ohjaaja ei ole suostunut sensuuriin. Elokuvatähti Richard Gere taas on puhunut julkisesti siitä, että häneltä on mennyt rooleja sivu suun, kun studiot pelkäävät hänen mukanaan olon sulkevan ovet Kiinaan. Gere on puhunut julkisesti Tiibetin itsenäisyyden puolesta.

Jani Joenniemi muistuttaa, että myös Kiina kehittyy, joten sensuurinkin on muututtava.

– Väitän, että yleisö ylipäätään reagoi aika negatiivisesti päälle liimattuun propagandaan ja se heikentää leffoja. Siinä mielessä en usko, että meidän pitää olla hirveän huolissaan sensuurista, Joenniemi pohtii.

Kaurismäen elokuva voi saada lottovoiton

Kaurismäki odottelee elokuvansa Kiinan ensi-illan sinetöintiä. Pääsy ensi-iltaan kiinalaisena uudenvuodenpäivänä tammikuun lopussa olisi todellinen lottovoitto. Sadat miljoonat kiinalaiset tapaavat lähteä elokuviin uudenvuodenpäivänä. Se tietää isoja lipputuloja, vaikka liput olisivatkin halvempia kuin Euroopassa.

Kilpailu esityspaikoista on kovaa. Tässä voi auttaa poliittinen tilanne. Kun Hollywood-elokuvia ei pääse maahan kauppasodan takia, jää tilaa pienemmille elokuville. Mestari Chengille se tarkoittaa hyvää asemaa kärkkyä parhaita esitysaikoja.

Chin-yi Yueh toivoo elokuvalle paitsi tuottoja, myös sitä että kiinalaisyleisö tutustuu elokuvan kautta länsimaiseen kulttuuriin Hollywoodin ulkopuolella.

– Kyllä tämä on pehmeää valtaa. Haluamme, että katsojat oppivat muutakin kuin Hollywoodin. En tarkoita loukata, mutta näin on, hän sanoo.

Tänä vuonna särkyi yli 120 vuotta vanha ennätys. Tilastokeskuksen väestöennusteiden mukaan naisten osuus Suomen väestöstä oli maaliskuun lopulla 2019 ensimmäistä kertaa pienempi kuin vuonna 1898. Tuolloin naisia oli 50,68 prosenttia väestöstä.

Suunta on selvä kohti vuotta 2044, jolloin miehiä olisi ensimmäistä kertaa enemmän Suomen historiassaa.

Vertailun mahdollistaa se, että Suomessa ja Ruotsissa on maailman vanhin säännöllisesti vuosittain laadittu väestötilasto. Alkusysäys tapahtui vuonna 1749, jolloin Ruotsin kuningas Fredrik I käski laatia säännölliset väestötilastot Ruotsi-Suomessa.

Tilastokeskuksen julkaisemat Suomen väkilukutilastot alkavat siis vuodesta 1750.

Naisenemmistö vuosina 1750 ja 1945

Määrällisesti pienin naisenemmistö oli vuonna 1782, jolloin naisia oli vain 12400 enemmän kuin miehiä. Koko Suomen väkiluku oli kuitenkin tuolloin vain runsaat 671 000, joten naisten suhteellinen osuus oli 50,9 prosenttia.

Naisten osuus on vaihdellut paljon eri aikoina, mutta suurin naisenemmistö on ollut vuosina 1750 ja 1945. Vuoden 1945 jälkeen naisten osuus väestöstä on hiljalleen pienentynyt. Menee kuitenkin vuosia, ennen kuin naiset menettävät enemmistönsä.

Muutamissa maakunnissa naiset ovat jo vähemmistönä. Pohjanmaalla, Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa ja Lapissa miehiä on hieman enemmän kuin naisia.

Poikia syntyy enemmän

Miesten suhteellinen lukumäärä kasvaa, koska poikia syntyy koko ajan enemmän kuin tyttöjä. Tuhannesta elävänä syntyneestä lapsesta 513 on poikaa ja 487 tyttöä. Luku on sadan vuoden syntyvyystilastojen keskiarvo.

Miehet olisivat kaiketi jo enemmistönä, elleivät toistuvat sodat olisi kurittaneet erityisesti miespuolista väestöä. Vuoden 1750 selkeä naisenemmistö lienee pikkuvihan eli Hattujen sodan (1741-1743) ja ehkä vielä enemmän isovihan eli suuren Pohjan sodan venäläismiehityksen raakuuksien (1713-1721) perintöä.

Kun miesten osuus alkoi jälleen kasvaa tulivat ensin Kustaa III:n sota (1789-1790) ja Suomen sota (1808-1809) ja jälleen miehiä menehtyi rintamilla ja heidän osuutensa Suomen väestöstä pieneni.

Rauhan vuosien jälkeen sodissa kaatui 90 000 miestä

Venäjän vallan alla suomalaiset elivät (Krimin sotaa (1854-1856) lukuun ottamatta) kohtuullisen rauhallista aikaa. Tuon rauhan ajan tuloksena syntyi edellinen miesten suhteellinen väestöennätys vuonna 1898.

Miesten osuus romahti jälleen vuoden 1918 tapahtumien seurauksena. Vuonna 1917 naisenemmistö oli 52 900 henkilöä, vuonna 1918 se kasvoi 81 300 henkilöön.

Parikymmentä rauhan vuotta ei ehtinyt miesten osuutta kovin paljoa kasvattaa, kun tulivat sotavuodet eli talvisota, jatkosota ja Lapin sota (1939-1945).

Sodissa kaatui yli 90 000 suomalaista miestä. Sotien vaikutus näkyi selvästi: vuonna 1945 naisten osuus Suomen väestöstä oli 52,35 prosenttia ja naisia oli peräti 180 000 enemmän kuin miehiä.

Miesenemmistö vaihtuu vuonna 2044?

Sotavuosien jälkeen naisten osuus väestöstä on huventunut. Kuitenkin vasta vuonna 2001 naisten osuus maan väestöstä oli pienempi kuin vuonna 1938.

Viimeisten väestöennusteiden mukaan naisia on alle 70 000 enemmän kuin miehiä. Naisten osuus on enää 50,6 prosenttia kansalaisista.

Muutos on kuitenkin sen verran hidasta, että miehet saavuttavat naiset tässä tilastossa vasta reilun 20 vuoden päästä. Matemaattisesti 2000-luvun tahdilla siihen menee 22 vuotta.

Tilastokeskuksen ennuste on 25 vuotta eli enemmistö vaihtuu vuonna 2044.

Tämä vaatii tietenkin sen, että rauhan aika jatkuu vielä neljännesvuosisadan.

Espanjaa, Portugalia ja eteläistä Ranskaa koettelevissa myrskyissä on kuollut ainakin kahdeksan ihmistä.

Viranomaiset vahvistivat lauantaina, että kolmekymppinen eteläkorealainen nainen kuoli Madridin keskustassa, kun rakennuksesta irronneet kappaleet putosivat hänen päälleen.

Viranomaiset vahvistivat myös, että Andalusian rannikolla perjantaina kadonneeksi ilmoitettu hollantilainen purjelautailija on löydetty hukkuneena.

Espanjalaismedian mukaan lisäksi Andalusian Huéscarissa menehtyi mies, kun tulvavesi vei hänen autonsa mukanaan.

Myrsky on aiheuttanut kuolemia sekä Espanjassa että Portugalissa. Lauantaina saapunut Fabien-myrsky on tuonut esimerkiksi Espanjan luoteisosiin paikoin jopa lähes 50 metriä sekunnissa puhaltavia tuulia.

Galician ja Asturian alueilla viranomaiset antoivat neliportaisen asteikon korkeimman varoituksen myrskytuulista ja korkeista aalloista.

Fabienia edeltänyt Elsaksi nimetty myrsky teki tuhojaan Etelä-Euroopassa aiemmin tällä viikolla. Elsa-myrsky laantui perjantaina.

Myös Etelä-Ranskassa tuulet ovat yltyneet likelle 40 metriä sekunnissa ja useille alueille on annettu myrskyvaroituksia.

Viranomaisten mukaan Ranskalle kuuluvan Korsikan saaren kaikki lentokentät suljetaan sunnuntain ajaksi, jolloin myrskyn uskotaan siirtyvän Välimerelle ylle.

AccuWeather-sääpalvelun mukaan Fabienin sateita saadaan sunnuntaina laajalti läntisessä Euroopassa.

Junaraiteille tulvinut vesi katkaisi hetkellisesti Portugalin pääkaupungista Lissabonista Portoon johtavan yhteyden. Ranskan itä- ja eteläosissa sadattuhannet ovat olleet ajoittain sähköttä.

Valtava möhkäle, joka katkaisee kaikki arjen rutiinit.

Sellaiselta monet aiemmat joulut ovat 42-vuotiaan Sirkka Heinvuon mielestä tuntuneet. Syömishäiriö eri muodoissaan oli hänen elämässään 25 vuotta, ja matkan varrelta on niin hyviä kuin huonoja joulumuistoja.

– Joulu on hyvin ristiriitaisia tunteita herättävä juhla. On mukavaa tavata sukulaisia ja ystäviä, on joulukuusta, piparintuoksua ja muuta. Mutta joulua juhlitaan hirveän korostuneesti ruuan ympärillä ja joulunvietto jatkuu monta päivää, Sirkka Heinvuo sanoo.

Heinvuo toimii tällä hetkellä vertaistukihenkilönä Syömishäiriöliiton Helsingin ja Uudenmaan alueyhdistyksessä, Etelän-SYLI:ssä. Myös vertaistukiryhmissä joulusta odotuksineen ja onnistumisen paineineen keskustellaan paljon.

– Joulu ylitsevuotavine patoineen ja laatikoineen voi tuntua monesta sairastavasta tai toipuvasta lähes miinakentältä, Sirkka Heinvuo sanoo.

Hän toivoo, että syömisen kanssa kipuilevat olisivat tervetulleita joulupöytään ilman, että heidän syömisestään tehtäisiin numeroa tai sitä kommentoitaisiin. Jo pelkästään yhteiseen joulupöytään tuleminen voi vaatia suurta ponnistelua, mutta yhteisistä hetkistä on ikävää jäädä sivuun.

Muutkin ihmiset voivat vaikuttaa siihen, millainen ilmapiiri joulun syömiseen liittyy.

Puhe joulukiloista ja kinkunsulatustreenistä voi lisätä ahdistusta

Syömishäiriöliiton alueyhdistyksen, Etelän-SYLI:n toiminnanohjaajan Uura-Liina Lahden mukaan yleisillä puhetavoilla ja esimerkiksi somepäivityksillä on vaikutusta siihen, millaisena joulusyöminen koetaan. Siihen voivat kaikki vaikuttaa.

– Vältettäisiin sellaista negatiivista puhetta, että "voi kauhea kun tuli syötyä" ja "kyllä tammikuussa pitää aloittaa joku kurinpalautussysteemi", Uura-Liina Lahti sanoo.

Kun ruokasuhde on ongelmallinen, Uura-Liina Lahden mukaan paine vähenisi, jos ympärillä olevat ihmiset suhtautuisivat ruokaan ja liikuntaan mahdollisimman neutraalisti. Jouluna saa syödä hyvin, mutta niin saa muulloinkin. Tapaninpäivänä tai sen jälkeenkään ei tarvitse lähteä kinkunsulatusjumppaan joulukiloja karistamaan.

– Liikunta on parhaimmillaan energiaa, iloa, elämyksiä ja mielen tasapainoa tuova lisä arjen pyöritykseen. Kalorinpolttoajatukset edellä harvoin kuitenkaan löytää omiin voimavaroihin sopivaa, säännöllistä ja mielihyvää tuovaa tapaa liikkua, hän sanoo.

Vältettäisiin sellaista negatiivista puhetta, että "voi kauhea kun tuli syötyä" ja "kyllä tammikuussa pitää aloittaa joku kurinpalautussysteemi". Uura-Liina Lahti

Syömishäiriötä sairastavan kannalta voi olla helpottavaa, jos jouluun liittyvistä ajatuksista pystyy etukäteen puhumaan läheisten kanssa.

– Sairastuneelta voi kysyä, millaisin ajatuksin olet laskeutumassa jouluun ja onko jotain, miten voisimme sinua tukea tai huomioida, Uura-Liina Lahti sanoo.

Syömisen kanssa kipuilua ja syömishäiriöitä on erilaisia ja ruokasuhteen ongelmia on eri ikäisillä. Siksi myös ympärillä olevien ihmisten rooli sairastuneiden tukijoina vaihtelee.

Syömisen panttaaminen johti ruuan himoon ja pakkoliikuntaan

Heinvuon syömishäiriö alkoi 13-vuotiaana bulimiana, jossa ahmimiseen liittyivät oksentaminen ja pakkoliikunta. Hieman myöhemmin sairaus muuttui anoreksiaksi, syömisen voimakkaaksi rajoittamiseksi. Välillä hänen sairautensa on ollut ruuan terveellisyyttä sairaalloisesti korostavaa ortoreksiaa ja monenlaista eri oireiden vaihtelua.

Ikävimpiä joulumuistoja Sirkka Heinvuolla on niiltä vuosilta, jolloin hän valmistautui joulunpyhiin syömällä pari päivää niin vähän kuin pystyi, jotta hän kokisi ansaitsevansa jouluna syötävät kalorit. Kun hän sen jälkeen söi, ruuan himo oli niin ylikorostunut, että syömisestä tuli todella paha mieli. Sitä seurasivat oksentaminen ja pakkoliikunta.

– Pahimmillaan se oli tosi ahdistavaa aikaa, Sirkka Heinvuo sanoo.

Heinvuo painottaa, että tällainen kompensaatiologiikka ei toimi. Sekä ennen juhlaa, juhlapyhinä että juhlan jälkeenkin olisi syytä syödä säännöllisesti ja monipuolisesti. Jos jouluruualle koettaa jättää tilaa ajamalla kehon nälkävelkaan, nälkä- ja kylläisyyssignaaleja on vaikeaa kuunnella.

Kun pitäisi unohtaa arki ja tutut ruuat, istua jonkun toisen tekemään joulupöytään ja ottaa kaikkea, niin onhan se aika mahdoton tilanne. Sirkka Heinvuo

Niinä vuosina, kun Heinvuon oireilu puolestaan liittyi anoreksiaan tai ortoreksiaan, ruokasuhde oli hyvin mustavalkoinen. Hän on aina pitänyt hyvästä ruuasta ja söi juhlapöydässä jotain, mutta vain osa ruuista tuntui sallituilta.

– Syömishäiriöihin kuuluu vahvasti lähes rituaalinomainen suhtautuminen asioihin. Kun pitäisi unohtaa arki ja tutut ruuat, istua jonkun toisen tekemään joulupöytään ja ottaa kaikkea, niin onhan se aika mahdoton tilanne, hän sanoo.

Samankaltaisista kokemuksista on puhuttu paljon myös Heinvuon vertaistukiryhmissä.

– Olemme puhuneet siitä, että ennakoiminen on hirveän tärkeää. Kun kertoo läheisille, vertaisille, lääkärille tai kenelle tahansa, mikä tilanteissa pelottaa, niihin voi valmistautua, Sirkka Heinvuo sanoo.

Joulu ylitsevuotavine patoineen ja laatikoineen voi tuntua monesta sairastavasta tai toipuvasta lähes miinakentältä. Sirkka Heinvuo

Heinvuo kertoo olleensa toipuneena syömishäiriöstä nyt muutaman vuoden ajan. Vaikeina hetkinä vanhoja ajatuksia tulee yhä mieleen, mutta ne eivät enää johda haitalliseen toimintaan.

Mikä tekee joulusta mieluisan?

Syömishäiriöliiton alueyhdistyksen, Etelän-SYLIN:n toiminnanohjaaja Uura-Liina Lahden mukaan olisi myös hyvä miettiä, mikä joulusta tekee kullekin ihmiselle mieluisan.

Vaikka jouluruoka toki kuuluu kiinteästi joulunviettoon, joulun hyvään tunnelmaan kuuluu paljon muutakin: hyvien kirjojen lukemista, lautapelien pelaamista, elokuvien katselua, vanhojen valokuvien katselemista tai muita juuri itselle mieluisia joulunviettotapoja.

– Kun ei ole mihinkään kiire, löydettäisiin niitä kivoja asioita, joita arjessa ei ehkä tule tehtyä, Uura-Liina Lahti sanoo.

Jos sinulla on huoli läheisesi syömisestä, saat lisää tietoa täältä. Syömishäiriö on sairaus, johon täytyy hakea apua ja siitä voi täysin parantua.

Syömishäiriöliiton blogi: Ruokarauhaa joulupöytään

Seinäjoen seurakunnan lapsikuorolaisten joululoma on alkanut.

Joulunajan viimeinen ponnistus oli perjantai-illan Raskasta joulua -konsertti, jossa Solina-kuoro oli mukana.

– Olen jo monta vuotta haaveillut siitä, että olisi mies-hevilaulaja ja lapsikuoro. Nyt se haave toteutui, sanoo Solinan johtaja Suvi Lehtimäki.

Raskasta joulua -kiertueen osa ovat olleet tänä vuonna paikalliset lapsikuorot. Kiertueen musiikillisen johtaja Erkka Korhosen mukaan työryhmässä on nautittu lasten läsnäolosta lavalla.

Useimmat kuoroista ovat olleet 20-30 -henkisiä, joten Solinan 150 lasta lavalla oli elämys artisteillekin.

– Soundi oli upea, Korhonen sanoo.

"Moshausta, rokkausta ja muuta"

Raskasta joulua -konserttin valmistautumista leimasi salaperäisyys, sillä ensin Solina-kuoron osallistuminen oli vain Suvi Lehtimäen ja Solinan johtoryhmän salaisuus. Kuorolaistenkin piti pitää viime hetkeen asti salaisuutena se, mitä konsertissa esitetään.

Kuorolaisten mukaan joululaulujen laulaminen “hevinä” on ollut kuitenkin kiinnostavaa ja helppoa.

– Ne lauletaan samalla tavalla kuin muutenkin, mutta vähän enemmän laitetaan voimaa ja sellaista “ti-ti-tii” -meininkiä, miettii Fanny Merisalo.

Mico Väyryselläkin on hevi-laulamiseen selvät ohjeet.

– Se on moshausta, rokkausta ja muuta. Heilutat vaan päätä, Mico opastaa.

Solinalaisilla olisi ollut niin paljon intoa moshata, että sitä on jouduttu vähän toppuuttelemaankin. Perusteena muun muassa se, että jos 150 alakouluikäistä moshaa lavantäydeltä, päiden yhteenkolahtamisilta voisi olla vaikea välttyä.

Silmäkulmat kostuvat lavallakin

Erkka Korhosen mukaan dynamiikka muuttuu konsertissa selvästi aina, kun lapsikuoro tulee lavalle. Koska yhteisiä ennakkoharjoituksia ei artistilla ja kuorolla ole, on kokemus ainutlaatuinen solistillekin.

– Se on tumma ja raskassävyinen biisi, johon tulee lapsikuoroäänet mukaan. Kyllä siinä on monesti pyyhkäisty lavallakin silmäkulmia.

Kuorojen tapa olla lavalla on jonkun verran vaihdellut. Koskinen kertoo, että välillä rock-meininkiä on ollut enemmän, välilllä vähemmän. Mutta joka kerta:

– Lasten kanssa on ollut kiva työskennellä.

Jotta jokainen löytäisi vahvuutensa

Suvi Lehtimäelle tämä on jo 12. tai 13. Solina-joulu. Oikeastaan hänen pitää vähän laskea, miten kauan oman tyttären ja tämän kavereiden laulattamisesta alkanut kuoro on toiminut.

– Joka syksy hämmästelen sitä, että vieläkin tulijoita on. Keväisin jää lapsia pois, mutta aina tulee myös uusia lapsia mukaan kuoroon, Lehtimäki sanoo.

Vaikka laulaminen on - tottakai - kuoron päätehtävä, Lehtimäki pitää tärkeänä myös kuoroyhteisöä.

– Korostamme sitä, että olet yhtä tärkeä, oletpa sitten ollut kuorossa 12 vuotta tai kaksi kertaa. Ja se, jos joku tykkää laulaa porukassa eikä sooloja, on myös yhtä arvokasta.

Kuorossa työskentelee 38 entistä kuorolaista. Nuoret ovat töissä Solina-staffina ja muun muassa huolehtivat alakouluikäisistä kuorolaisista. Välillä he myös tukevat kuoroa lauluissa mukana laulamalla.

Isompien nuorten yhteisö on pienille kuorolaisille tärkeä.

– He ovat lapsille idoleita ja pienet haaveilevat tulevansa isoina solinastaffeiksi.

Lehtimäen filosofiaan kuuluu, että nuoret vastaavat mahdollisimman paljon kuoron käytännön toiminnasta ja ideoinnista. Laulujen säestyksestä, koreografiasta, musikaalilavastuksista, valaistuksesta – ja niin edelleen.

– Haluan, että jokainen saisi kasvaa siinä, missä on hyvä. Se oma vahvuus voi olla vaikka pitää sylissä lapsia ja jutella niille, ja se on ihanaa, Suvi sanoo.

"Tylsää, jos ei olisi kuoroa"

Solinalaiset aloittivat joululaulukauden jo lokakuussa.

– Ei joululaulut korvista tule, vaikka niitä paljon lauletaan. Siinä oppii sanat hyvin, vaikka laulut ovatkin aika lailla tuttuja, sanoo kuorolainen Eimi Heinämäki.

Kuorolaisilta joulunajan esiintymis- ja harjoitusputki edellyttää aktiivista läsnäoloa. Mutta sekään ei haittaa, koska laulaminen on kivaa ja kuorokaverit kivoja.

– Joulunodotus olisi tylsää, jos ei olisi kuoroa, sanoo Miisa Orava.

– Ilman Solinaa olisi erilaista. Ei olisi niin paljon menoja, mihin pääsee laulamaan. Tästä tulee ikuisia muistoja, sanoo Eveliina Mutikainen.

Myös kuoronjohtaja Suvi saa lapsilta kehut: Suvi on kiva, eikä hänen tarvitse pitää kuriakaan kuorolaisilleen, kuulemma.

– Suvi osaa tehdä taikatemppuja, mutta niitä taikoja ei saa paljastaa, Mikail Denizli sanoo.

Lehtimäkikin kehaisee, että Solinaan lienevät osuneet Seinäjoen parhaiten kasvatetut ja mukavimmat lapset.

"Sisältä nallekarhuja"

Raskasta joulua -konsertti päätti Solinan syksyn ja aloitti kuorolaisten joululoman.

Ikimuistoinen esitys tähtien kanssa jää varmasti mieleen, vaikka kaikille konsertin esiintyjäkaarti ei ollutkaan tuttu. Lapset miettivät, että artistit ovat saaneet arvostusta ja päätyneet osaamisensa vuoksi sekä haastatteluihin että isoille estradeille esiintymään.

– He ovat päältä pelottavia mörköjä, mutta sisältä nallekarhuja, Mico Väyrynen toteaa.

Erkka Korhosta Väyrysen kiteytys naurattaa.

– Varmaan se taitaa olla juuri tällä tavalla.

Suomessa työperäisistä ja asbestin aiheuttamista keuhkosyövistä kärsitään edelleen eniten miesvaltaisella rakennusalalla. Riskiammateiksi lukeutuvat putkiasentajat, korjaajat ja konepaja- sekä valimotyöntekijät, kerrotaan Työterveyslaitokselta (TTL).

Asbestin aiheuttamaa keuhkopussin syöpää eli mesotelioomaa todetaan eniten laivojen, junien ja lentokoneiden rakentajilla ja huoltajilla, esimerkiksi telakoilla ja VR:llä. Tauti voidaan todeta myös vatsakalvolla tai sydänpussissa.

Jatkossa työntekijöiden syöpävaarallisille aineille altistumisen seuranta laajentuu aiemmasta. Vuoden alussa tulee voimaan asetus, joka esimerkiksi määrittelee sitovat raja-arvot 22 uudelle syöpähaitalliselle tekijälle.

Asbestia lukuun ottamatta keskeisimmiksi työperäistä syöpää aiheuttaviksi altisteiksi mainitaan kvartsi ja dieselpakokaasut. Lisäksi mainitaan esimerkiksi kemianteollisuuden prosesseissa käytettävä formaldehydi ja kaikki lehtipuupöly. Asbestia koskee erillinen lainsäädäntö.

Työnantajan vastuulla on luetella työpaikalla käytetyt aineet, seokset ja työmenetelmät, jotka aiheuttavat syöpää tai vaurioittavat perimää. Suomessa uuden asetuksen myötä lähennytään EU:n käytäntöä syöpävaaraluokituksista.

TTL on ylläpitänyt vuodesta 1979 alkaen valtakunnallista rekisteriä syöpäsairauden vaaraa aiheuttavista aineista ja menetelmistä sekä työntekijöistä. Uuden rekisterilain on tarkoitus tulla voimaan myöhemmin.

Haitat ilmaantuvat viiveellä

Tänä päivänä Suomessa havaittavat ammattisyövät liittyvät usein altistumiseen, joka on tapahtunut vuosikymmeniä sitten.

Keuhko- ja keuhkopussinsyöpä ovat ylivoimaisesti tilastojen kärjessä ja niitä kumpaakin – jälkimmäistä lähes pelkästään – aiheuttaa 1960–80-luvuilla runsaasti rakentamisessa käytetty asbesti. Suojia ei käytetty, koska vaarat eivät olleet tiedossa.

1980-luvulla tuli asbestin purkurajoitteita, ja 90-luvun alussa sen käyttö kiellettiin. Nykyisin kaikista ennen vuotta 1994 rakennetuista asunnoista täytyy ottaa asbestinäyte, kun niitä aletaan remontoida. Lisäksi suojautumisen tarve on nykyään ehdoton.

TTL:n apulaisylilääkärin Kirsi Koskelan mukaan nykyisin tiedetään, että mesoteliooma voi tulla jopa 50 vuoden viiveellä. Tapaukset hiipuvat täten vasta ensi vuosikymmenellä.

– Vuodesta 2012 lähtien vahvistettujen ammattisyöpien määrä on ollut 80–90 vuosittain. Epäilyiksi jääneitä tapauksia on samalla aikavälillä kirjattu 50–70 vuodessa, Koskela sanoo.

Vakuutusyhtiöt tarvitsevat vahvistuksia korvauksista päättämistä varten.

Ammattitauteja rekisteröidään puutteellisesti

Lain mukaan lääkärillä on velvollisuus ilmoittaa aluehallintovirastoon todetusta ammattitaudista tai sellaisen epäilystä.

– Valitettavasti se on vain pieni osa, josta tehdään ammattitauti-ilmoitus. Vahvistetuista tapauksista osuus on kuitenkin suurempi, Koskela toteaa.

Ongelmia voi olla ammattisyöpien tunnistamisessa. Mahdollisen ammattitaudin kohdalla lääkärin tulisi kysyä perusteellisesti potilaan työhistoriasta ja tehdä lähete jatkotutkimuksiin Työlääketieteen poliklinikalle.

– Toisinaan voi käydä niin, että lääkäri on valveutunut ammattisyöpäepäilyn osalta, mutta potilas ei halua erillisiä tutkimuksia, jos sairauteen on jo uupunut, Koskela sanoo.

Kvartsikivipölylle altistutaan hänen mukaansa tunneleiden tekemisessä ja vaikkapa hautakivien työstämisessä. Näitäkin töitä on menneinä vuosikymmeninä tehty suojatta, ja seuraukset voivat tulla viiveellä.

Koskelan mukaan isommat yritykset pitävät nykyisin suojauksen osalta pääsääntöisesti paremmin huolta työntekijöistään kuin pienet firmat.

Tanskassa uudenlaisia rintasyöpähavaintoja

Suomen Syöpärekisterin tutkimusjohtajan tehtävästä tänä vuonna eläkkeelle jäänyt professori Eero Pukkala kertoo, että pohjoismainen ammattisyöpätutkimus kattaa noin 80 eri syöpälajia, joihin sairastumisen todennäköisyys vaihtelee. Hänkin mainitsee suorimman yhteyden asbestin ja mesoteliooman välillä.

– Tanskassa on havaittu viime aikoina yötyöntekijöillä ja lentoemännillä vahva yhteys rintasyöpään, kun altistavaa työtä on tehnyt parikymmentä vuotta. Näissä tapauksissa häiriöt ovat hormonaalisia, Pukkala sanoo esimerkkinä tutkimuksesta muualla Euroopassa.

Syöpärekisterin tehtävänä on laskea nimenomaan eri ammatteihin liittyviä syöpävaaroja.

Suomessakin on havaittu puupölyaltistuksen yhteys nenäsyöpään. TTL on tilastoinut muutamia yksittäisiä nenä- ja kurkkusyöpiä viime vuosina.

Vuosina 2010–2015 TTL:n rekisterissä oli ilmoitettuna 32 512 eri työntekijää ja 1 976 eri työosastoa. Vuonna 2015 altistuttiin eniten kromi- ja nikkeliyhdisteille, jolloin niille ilmoitettiin noin 6 900 altistunutta työntekijää.

EU-kampanja yhtenäistää kriteereitä

Sosiaali- ja terveysministeriön marraskuun lopulla julkaisemien tietojen mukaan Euroopassa työperäiseen syöpään sairastuu noin 120 000 työntekijää ja menehtyy noin 80 000 työntekijää vuosittain. Työperäinen syöpä aiheuttaa Euroopassa yli puolet työoloihin liittyvistä kuolemantapauksista.

Suomen lukuja on TTL:n apulaisylilääkärin Koskelan mukaan hankala suhteuttaa muihin pohjoismaihin tai Eurooppaan, koska eri maiden olosuhteet, ja toisaalta myös altistuskriteerit vaihtelevat.

Altistumista syöpävaarallisille aineille työssä halutaan rajoittaa EU:ssa sitovilla raja-arvoilla, joita työpaikoilla on noudatettava. Sopimus hankkeeseen liittyvän Roadmap on Carcinogens -kampanjan jatkosta allekirjoitettiin Helsingissä marraskuussa. Kampanjassa pyritään lisäämään sekä työnantajien että työntekijöiden tietoa syöpäriskeistä.

Naismetsurit säästyvät todennäköisimmin

Professori Pukkalaa huolestuttaa "hyvän elintason ihmisten" syöpäriskit istumatyössä. Nämä syöpätyypit ovat esimerkiksi suolistosyöpä ja kohtusyöpä.

– Näiltä voi suojata liikkuminen, hän toteaa.

Rintasyövälle altistaa Pukkalan mukaan sekin, jos tehdään uraa, muttei lapsia. Tällöinkin riski kasvaa.

Miehillä korkeampi syöpäriski on ravintolatyössä, jossa alkoholilla on osansa asiassa.

– Työssä on niin kutsutusti työpaikkaetuna pullonpohjat. Ja kun käyttää enemmän alkoholia ja mahdollisesti siihen yhdistettynä vielä tupakoi, niin se altistaa.

Ylipäänsä syöpäriskeissä Pukkala korostaa elintapojen ja -ympäristön merkitystä.

Suomessa tietyillä alueilla ja etenkin harjumuodostelmissa esiintyvä radon täytyy huomioida rakentamispuolella. Sen vaikutus voi ulottua esimerkiksi rakennusten kellarikerroksiin. TTL:n ammattitautitilastoissa sillä ei ole kuitenkaan havaittavaa merkitystä.

Naisvaltaisilla aloilla, kuten siivouksessa ja sairaala- tai laboratoriotyössä tulee ilmi joitain epäilyjä, jotka ovat silti pienessä osassa. Kemikaali- ja säteilykuormalta suojautumisesta huolehditaan pääsääntöisesti hyvin.

Pienin ammatillinen syöpäriski on Pukkalan mukaan miehistä maanviljelijöillä ja naisista metsureilla, fyysisissä ammateissa.

– Maanviljelijöillä kuitenkin ulkotyön ja tupakoinnin yhdistelmä voi aiheuttaa huulisyöpää, Pukkala huomauttaa.

Pamela Tola pelkäsi vanhuutta enemmän kuin kuolemaa: Elämä menee hukkaan, jos yrittää vääntyä toisten vaatimiin asentoihin

Näyttelijä-ohjaaja Pamela Tola näyttää vanhat naiset kokonaisina ihmisinä, eikä kadu #metoo-puheitaan. Hän halusi kirjoittaa elokuvan kiinnostavista vahvoista naisista. Vuodenvaihteessa ensi-iltansa saava Teräsleidit on road movie kolmesta yli 75-vuotiaasta siskoksesta. Siskoja näyttelevät Seela Sella, Leena Uotila ja Saara Pakkasvirta.

Analyysi: Sanna Marinin pikainen nousu sekoitti maailman lehdistön – Suomi on outo lintu, joka herättää Britanniassa kateutta

Pääministeri Sanna Marinin (sd.) nopea nousu valtaan herätti maailmalla valtavan kiinnostuksen. Oman lisänsä mediamyllytykseen toi se, että viiden puolueen hallituksessa jokaista hallitusryhmää johtaa nainen ja heistä neljä on alle 35-vuotiaita.

Kymmenet Oulun teatterin työntekijät kertovat vuosien työpahoinvoinnista: "Päällimmäinen tunne oli pelko"

Oulun kaupunginteatteri oli vuosia pahoinvoiva työpaikka, kertoo iso joukko Ylen haastattelemia työntekijöitä. Entinen toimitusjohtaja Maija Palonheimo ja hallituksen ex-puheenjohtaja Tytti Tuppurainen kiistävät väitteet, ettei ongelmiin olisi puututtu.

Yle kysyi opettajilta koulun uudistuksista: Eniten hatuttaa huonosti toteutettu erityisoppilaiden sulauttaminen yleisopetuksen luokkiin

Koulun opetussuunnitelman toteutus ja koulutilaratkaisut ovat herättäneet syksyn mittaan kiivasta keskustelua. Me kysyimme koulun arjessa avainasemassa olevilta alakoulujen opettajilta, millä tavoin he kokevat koulun uudistukset työssään. Opettajien vastauksista nousivat teemoihin muun muassa oppimisympäristö ja digitalisaatio, hyvässä ja pahassa.

Vaikeasti vammainen tytär jäi ilman lääkkeitä, nuori mies unohtui kuumaan saunaan – asukkaiden kokemukset paljastavat, miksi Validia joutui tehovalvontaan

Lääkkeitä on jätetty antamatta, eikä omaisille kerrota asukkaan terveydentilan huononemisesta. Suihkuun ei pääse tarpeeksi usein. Suomen suurimman vammaisasumisen järjestäjän pitkään jatkuneet ongelmat paisuivat niin suuriksi, että nyt niitä ratkotaan viranomaisvoimin.

Vähäinen liikenne ja puutalojen lomassa kasvavat kauniit puut – näihin seikkoihin kuvauspaikkajärjestäjä Rick Schuler kiinnittää huomionsa. Hän verkkaisesti kävellen napsii järjestelmäkamerallaan kuvia Oulun perinteisen puutaloalue Karjasillan hiljaisista kaduista.

Schuler kollegoineen niin sanotusti scouttaa Suomesta mielenkiintoisia paikkoja, jotka voisivat toimia suurten elokuvatuotantojen kuvauspaikkoina.

Erityismaininnan Schulerilta saa Karjasillalla valo, joka haastatteluhetkellä kello 13.30 maalaa maiseman iltapäivän sinertävään hämärään.

– Valon merkitys korostuu täällä. Valo ja sen eri sävyt ovat avainasemassa elokuvanteossa, sanoo 30 vuotta kuvauspaikkoja ympäri maailman etsinyt Schuler.

Pohjois-Suomen elokuvakomission asiantuntija Reetta Turula seuraa ammattilaisten työtä tyytyväisenä vieressä. Kauniin luonnon ja kolkon teollisuusarkkitehtuurin yhdistelmät herättävät kuvauspaikkametsästäjien mielenkiinnon.

– Esimerkiksi Renforsin ranta Kajaanissa herätti jo etukäteen suurta kiinnostusta ryhmässä, Turula paljastaa.

Viikon kestävän matkan aikana ryhmä tutustuu Oulun ja Kajaanin lisäksi esimerkiksi Lappiin, Turkuun sekä pääkaupunkiseutuun.

Veroporkkana houkuttelee studioita Suomeen

Kansainvälistä kuvauspaikkametsästystä on tehty ennenkin esimerkiksi Oulussa viime vuoden elokuussa. Toistaiseksi vierailut eivät ole johtaneet suurtuotantojen saapumiseen kaupunkiin.

Nyt vierailussa on kuitenkin – ainakin isäntämaan näkökulmasta katsottuna – erityinen lataus, sillä vierailevat kuvauspaikka-ammattilaiset edustavat freelance-pohjalta useita Hollywoodin suurista elokuvastudioista.

Studiot ovat tehneet valkokankaalle kassamagneetteja, kuten Transformers-, A Star Is Born- ja Downtown Abbey-elokuvia.

Onko suuren tuotannon saapuminen Suomeen siis lähellä?

– Kyllä se on nyt lähellä, Länsi-Suomen elokuvakomission elokuvakomissaari Teija Raninen vastaa.

Syitä hyvään kehitykseen on Ranisen mukaan monia, mutta yksi on ylitse muiden. Pari vuotta sitten käyttöön otettu tuotantokannustin on merkittävä houkutin elokuvantekijöille, joille miljoonaluokan budjeteista huolimatta aika on rahaa.

Rick Schuler komppaa tuotantokannustinta. Hänen mukaansa verokannustimet ovat keskeisessä asemassa elokuvatuotantojen maailmassa, jossa trendinä on kuvata oikeissa, mieluiten eksoottisissa kuvauspaikoissa.

Talvi kuin Imperiumin vastaiskussa

Eksoottisesta puheen ollen ryhmä siirtyy Sotkamossa sijaitsevan Vuokatinvaaran lumisille rinteille.

Aavikolle sijoittuva elokuva ei estä sitä työstävää location manager Leann Emmertiä ihastelemasta tykkylumisia puita.

– Työhömme kuuluu löytää uniikkeja ja erikoisia kohteita. Tämä maisema todella näyttää erikoiselta, Emmert kehuu.

Ennen ensimmäistä Suomen vierailuaan Emmertin kollega Dan Connolly kertoo katsoneensa klippejä Imperiumin vastaiskusta, joissa lumiset maisemat yltävät silmien kantamattomiin. Connolly kokee, että Suomessa voi tavoittaa jotain kyseisen elokuvan tunnelmasta.

– Tapa, jolla talvi muokkaa maisemaa täällä, on mielestäni kaikkein mielenkiintoisin asia Suomessa.

Mikä suomalainen paikka sopisi mielestäsi Hollywood-elokuvaan? Voit keskustella aiheesta kello 22 saakka!