Helsingissä Kiasman viimeisimmän remontin rakennustelineitä on tuskin korjattu pois ulkoseinustoilta, kun tulee jälleen tieto seuraavasta, vielä suuremmasta remontista.

Nyt päättymässä on peruskorjaus, jossa julkisivun vanhaa lasia on korvattu entistä kestävämmällä.

Tämänhetkisten suunnitelmien mukaan nykytaiteen museo Kiasmaa remontoidaan seuraavan kerran jo vuonna 2021.

Tiistaina Yle kertoi uutisessaan Kansallisgallerian poikkeuksellisen pitkistä yt-neuvotteluista sekä tulevista museoiden korjauksista. Voit lukea jutun tästä.

Rakennuksen omistaa Senaatti-kiinteistöt, joka myös vastaa Kiasman korjauksista. Toimialajohtaja Tuomas Pusan mukaan muutaman vuoden päästä on tarkoitus jatkaa julkisivun remontointia.

– Silloin vuorossa on julkisivujen eli titaanisinkkipelti-rakenteen ja vesikatteen kunnostaminen.

Pusan mukaan Kiasmaa täytyy korjata, jotta sen käyttöä museorakennuksena voidaan jatkaa.

– Rakennus on tällä hetkellä sellaisessa kunnossa, että iso julkisivukunnostus on nyt tehtävä. Jos aikataulua ryhdytään venyttämään, riskit kasvavat koko ajan.

Senaatti-kiinteistöistä kerrotaan, että tuleva työmaa tuo museon ympärille "mittavan määrän" työmaarakenteita ja telineitä. Työ tulee aiheuttamaan melua ja häiriötä.

Kansallisgallerian pääjohtajan Risto Ruohosen mukaan Kiasma joudutaan remontin ajaksi sulkemaan yleisöltä. Vielä ei tiedetä, milloin ja kuinka pitkäksi aikaa museo tullaan sulkemaan.

Sulkemisesta aiheutuu merkittävä lovi pääsylipputuloihin.

Kansallisgalleria varautuu ennakolta tulevaan ja on siksi aloittanut yt-neuvottelut, jotka koskevat koko henkilökuntaa eli lähes 300 työntekijää.

Yhteistoimintaneuvottelut kestävät poikkeuksellisen pitkään, vuoden 2020 loppuun saakka.

Ruohosen mukaan ketään ei irtisanota, mutta lomatukset ovat mahdollisia.

Kiasmassa vesivaurioita ja kosteusongelmia

Kiasman museorakennuksen suunnitteli yhdysvaltalainen arkkitehti Steven Holl.

Alusta saakka rakennuksesta käytiin vilkasta keskustelua. Hollin suunnitelmaan ei oltu tyytyväisiä ja rakennuksen sijantia arvosteltiin liian ahtaaksi.

Kiasma avattiin yleisölle vuonna 1998 ja se maksoi 38 miljoonaa euroa.

Sen jälkeen museota on korjattu kahdenkymmenen vuoden aikana sisältä ja päältä. Riesana ovat olleet muun muassa vesivauriot.

Jo muutama vuosi valmistumisesta paljastui kosteusongelmia ja kerrottiin Kiasman vuotavasta seinästä. Kostuneita tuulensuojalevyjä ja lämmöneristeitä uusittiin.

Myöhemmin havaittiin, että Kiasman kattoikkuna vuotaa, eivätkä saumat pidä vettä.

Syksyllä 2014 alkanut remontti sulki museon puoleksi vuodeksi. Silloin uudistettiin aulan lasikattoa, parannettiin näyttelytilojen valaistusta ja akustiikkaa sekä korjattiin sisäkattoja, kattoikkunoita ja lasilankkurakenteita.

Myös Kiasman teatteriin tehtiin ylläpitokorjauksia.

– Syita remonteille on lukuisia. Talot tulevat jossain ajassa kaikki siihen kuntoon, että niitä pitää korjata ja uusia, toimialajohtaja Tuomas Pusa Senaatti-kiinteistöistä sanoo.

Hän ei tiedä tarkkaa summaa, mitä Kiasman remontit ja kunnossapito ovat tähän mennessä maksaneet.

– Puhutaan varmaan kuitenkin miljoonista euroista?

– Varmasti miljoonista euroista kyllä, Pusa myöntää.

"Ei ole osattu rakentaa"

Kiasman johtaja Leevi Haapalan mielestä rakennus on esimerkki vaativasta arkkitehtuurista.

– Sen rakentaminen vaati aikoinaan uusia rakennustapoja. Silloin ei ole joko osattu rakentaa niin kuin on suunniteltu, tai ei ole tehty niin hyvää jälkeä. On puuttunut kokemusta. Rakennuksessa on ollut paljon haastavia osia, hän muistuttaa.

– Eli onko alun perin ollut rakennusjäljessa toivomisen varaa?

– On ollut kyllä. Lisäksi rakennus- ja turvallisuusvaatimukset ovat vuosien varrella menneet eteenpäin.

Haapala sanoo ymmärtävänsä, että museota täytyy korjata teos- ja yleisöturvallisuudenkin takia, mutta "harmia remonteista kuitenkin koituu".

– Meille remontit ovat olleet vaativia toiminnan suunnittelun kannalta. Eihän niistä kukaan sinänsä nauti.

– Olisi ollut hienoa jatkaa tätä Kiasman hyvää flowta. Meillä on tänä vuonna Kiasman paras kävijämäärä ikinä.

Museossa on tänä vuonna vieraillut yli 360 000 kävijää.

Kansallisgalleria on Suomen suurin taidemuseo-organisaatio. Siihen kuuluu Kiasman lisäksi Ateneumin taidemuseo ja Sinebrychoffin taidemuseo.

Suomen suurin vientisatama HaminaKotka Satama Oy menettää isot sellukuljetukset, koska Kuopioon suunniteltu valtava uusi sellutehdas ei saa rakennuslupaa Sorsasaloon.

Päätös merkitsee Finnpulpin sellutehdashankkeen kariutumista. Korkein hallinto-oikeus perustelee päätöstään muun ohessa Kallaveden ekologisella tilalla.

Lue lisää: KHO ei anna Finnpulpille ympäristölupaa sellutehtaan perustamiseksi Kuopion Sorsasaloon – Luonnonsuojelupiiri: Tämä oli juuri mitä halusimme

Satamayhtiöllä on ollut Finnpulpin kanssa aiesopimus siitä, että yhtiö olisi kuljettanut sellutuotteensa maailmalle Kotkan Mussalon sataman kautta. Sopimus solmittiin noin vuosi sitten.

Satamayhtiön toimitusjohtaja Kimmo Naski on pettynyt uuteen käänteeseen.

– Ikävä ja ei-odotettu uutinen. Odotusarvo on ollut, että lupa tulee, vaikka joitain ehtoja muutettaisiinkin. Se, että lupaa ei kokonaisuudessaan myönnetty, on yllätys.

Satamayhtiö oli varannut maata Finnpulpille suuren selluvaraston rakentamista varten.

– Se alue, josta meillä on ollut sopimus, on toisaalta ollut erittäin kiinnostava myös muille yrityksille. Uutinen on kuitenkin tuore, enkä ole ehtinyt puhua Finnpulpin kanssa asiasta. Alue, jonne selluterminaali oli tarkoitus sijoittaa on kuitenkin todella hyvä, Naski sanoo.

Finnpulpin tuotteet oli tarkoitus kuljettaa Savon rataa pitkin Kuopiosta Kouvolan kautta Kotkaan.

Lue lisää: Kotkan satama sai ison asiakkaan: jättimäistä sellutehdasta Kuopioon puuhaava Finnpulp kuljettaa sellunsa maailmalle Mussalon kautta

Itämeren johtavaksi sellusatamaksi

Toteutuessaan Finnpulpin biotuotetehdas olisi ollut maailman suurin havusellutehdas, joka olisi tuottanut vuodessa 1,2 miljoonaa tonnia sellua.

Vuosi sitten Naski piti aiesopimusta valtavana mahdollisuutena, joka olisi nostanut HaminaKotkan Itämeren johtavaksi sellusatamaksi.

– En usko, että siihen on odotettavissa mitään muutosta. Kehitys on menossa siihen suuntaan vaikka sitten ilmankin Finnpulpia. Siinä mielessä tämä on menetys, että odotus oli, että sellua tulee huomattavasti enemmän tulevaisuudessa, Naski sanoo.

HaminaKotkan Satama laajentaa parhaillaan aluettaan Kotkan Mussalossa. Laajennuksella halutaan sujuvoittaa etenkin sellun käsittelyä ja varastointia. 55 miljoonaa maksava investointi on ollut sataman suurin investointi kymmeneen vuoteen.

Ensimmäinen vaihe valmistui lokakuussa. Mussalon satamassa sijaitseva Itämeren sellukeskus palvelee alkuvaiheessa metsäyhtiö UPM:n sellun vientiä meriteitse. Kyseessä on kansainvälisesti harvinainen pelkästään sellun käsittelyyn keskittynyt satama-alue.

Sellukeskuksen toisen vaiheen rakennustyöt alkavat kysynnän mukaan.

Lue lisää: Suomeen avataan kansainvälisesti merkittävä uusi satama jättimäisille sellulaivoille: "Aluskoko kasvaa maailmalla koko ajan"

Filippiiniläinen tuomioistuin on tuominnut vaikutusvaltaisen poliittisen dynastian johtohahmoja vuosikymmenen takaisesta joukkomurhasta, jossa kuoli yhteensä 57 ihmistä.

Ampatuanin perheen johtajat saivat murhatuomiot hyökkäyksestä, jonka tarkoitus oli estää kilpailevaan poliittiseen perheeseen kuuluvan Esmael Mangudadatun ehdokkuus kuvernöörinvaalissa.

Marraskuussa 2009 tapahtuneessa joukkomurhassa surmattiin Mangudadatun vaimo, kaksi siskoa ja muita sukulaisia sekä hänen lakimiehiään ja yli 30 toimittajaa. Myös sattumalta paikalla olleita autoilijoita joutui uhreiksi.

Saattue oli matkalla vaalitoimistoon jättämään ilmoitusta Mangudadatun asettumisesta ehdolle, ja toimittajat oli kutsuttu mukaan uutisoimaan siitä.

Noin kahdensadan asemiehen joukko pysäytti saattueen ja pari muuta ruuhkaan juuttunutta autoa kesken matkan. Matkustajat vietiin läheiselle mäelle ja ammuttiin lähietäisyydeltä.

Esmael Mangudadatu jäi henkiin, sillä hän ei ollut mukana saattueessa turvallisuussyistä.

Hyökkäys tapahtui Mindanaon saarella sijaitsevassa köyhässä Maguindanaon maakunnassa, jota Ampatuanit hallitsivat.

Filippiinien silloinen presidentti oli antanut Ampatuanien rakentaa itselleen omat asejoukot, sillä he auttoivat taistelussa alueen islamilaisia kapinallisia vastaan.

Noin sata syytettyä

Oikeusjutussa oli yhteensä noin sata syytettyä. Kuvernööriksi pyrkinyt Andal Ampatuan nuorempi ja neljä hänen sukulaistaan saivat uutistoimisto AP:n mukaan elinkautiset tuomiot.

Perheen patriarkka, joukkomurhan aikaan kuvernöörinä toiminut Andal Ampatuan vanhempi ja seitsemän muuta epäiltyä kuolivat pitkän oikeusprosessin aikana. Noin 80 epäillyn arvellaan olevan yhä vapaana.

Ampatuaneilla on alueella edelleen poliittista valtaa: 25 perheen jäsentä pääsi läpi viime toukokuun paikallisvaaleissa.

Esmael Mangudadatu voitti vuoden 2010 kuvernöörinvaalit ja toimii nykyään kansanedustajana.

Sisä-Suomen poliisilaitos ilahduttaa joulun alla Twitterissä.

Poliislaitos kertoo, että sillä on jouluhartaus. Asiassa on vain yksi mutta. Joululaulussa Tulkoon joulu on poliisin kannalta arveluttava kohta.

Pekka Simojoen 1980-luvulla säveltämässä ja sanoittamassa kappaleessa kertosäe kuuluu näin:

Joulu on taas, riemuitkaa nyt.

Lapsi on meille tänä yönä syntynyt.

Tulkoon toivo kansoille maan,

pääsköön vangit vankilastaan.

Poliisilaitos kertoo Twitterissä, että poliisilaitos ja työpaikkapappi ovat sopineet, että poliisit voivat laulaa kohdan "pysyköön vangit vankiloissaan".

– Muutenhan työt vesittyisivät ihan vallan. Hyvää joulunodotusta kiven molemmin puolin, poliisilaitos toivottaa.

Vanhan hokeman mukaan armeija tekee pojasta miehen. Torstaina julkaistu tutkimus kertoo, että se myös nostaa palkkatasoa ja innostaa opintoihin.

Tämä ei johdu reippaista sulkeisista eikä taistelukoulutuksesta – vaan armeijakavereista.

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen erikoistutkija Elias Einiö selvitti, miten tupakaverit vaikuttavat armeijan käyneiden myöhempään menestykseen.

– Hyvätuloisten perheiden lasten tupakaverit ansaitsevat työurallaan enemmän – mutta ainoastaan silloin, kun he ovat itsekin hyvätuloisista perheistä, Einiö kertoo.

Hyvätuloisten perheiden nuoret verkostoituvat

Armeija on sulatusuuni, jossa erilaisista taustoista lähtöisin olevat nuoret asuvat keskenään puolen vuoden tai vuoden ajan. Elias Einiötä kiinnosti, mikä vaikutus on sillä, jos varusmiehellä on tupakaverinaan pienituloisista tai hyvätuloisista perheistä olevia henkilöitä.

Paljastui, että vaikutus riippuu kunkin omasta taustasta. Hyvätuloisesta perheestä oleva hyötyi hyvätuloisen tupakaverista ansiotason nousuna, pienituloisemman perheen varusmies ei.

Puolustusvoimien ja Tilastokeskuksen rekisterit eivät kerro, mistä ilmiö käytännössä johtuu, mutta Einiö epäilee, että kyse on esimerkiksi verkostoitumisesta.

– Havaitsimme, että korkeatuloisista perheistä tulevat varusmiehet ovat usein samoissa yrityksissä töissä, usein vielä monta vuotta varusmiespalveluksen jälkeenkin. Se viittaa siihen, että he muodostavat verkostoja, joiden avulla saa työpaikkoja ja tietoa siitä, millaisia palkkavaatimuksia voi esittää, Einiö sanoo.

Kun hyvätuloisten perheiden lapset ovat tupakavereita, vaikutus voitiin laskea jopa euroissa. Jos tupakaverin vanhemmat tienaavat 10 000 euroa enemmän, se kasvatti tuloja 2,6 prosentilla.

Näin laskien tupakaverin tausta nostaa ansioita 21 000 eurolla eläkeikään mennessä – mutta, kuten todettua, vain siinä tapauksessa, että tupakavereilla on samankaltainen tausta.

Köyhemmän perheen varusmieheen tarttuu opiskeluinto

Pienituloisemmista perheistä tulevat varusmiehet eivät tutkimuksen mukaan tienaa myöhemmässä elämässään enemmän, vaikka tupakavereina olisikin hyvätuloisten perheiden jälkikasvua.

Hekin kuitenkin hyötyvät. Tutkimukseen mukaan he kouluttautuvat enemmän kuin muutoin tekisivät.

– Köyhemmistä perheistä tulevien varusmiesten tulojen ei havaittu muuttuvan, vaikka tupakaveri oli korkeatuloisesta perheestä, Einiö sanoo.

– He hakeutuvat kuitenkin todennäköisemmin korkeakouluihin. Voidaan spekuloida, että korkeampituloisista perheistä tulevat varusmiehet tuovat tietoa kouluttautumisen hyödyistä ja siitä, mitä opiskelupaikan saaminen edellyttää.

Varakkaiden perheiden lapsien kohdalla tällaista vaikutusta ei havaittu, sillä he kouluttautuvat tupakavereista riippumatta.

Mitä hyötyä tästä tiedosta on?

Tutkijat ovat huolissaan suomalaisten eriytymisestä sosiaalisen aseman mukaan. VATT:in Elias Einiön mukaan tänään julkaistu tutkimus tukee havaintoa.

Pienituloisemman perheen varusmies hakee ehkä opiskelemaan, mutta hänen tulotasoonsa armeijavuoden aikana syntyneillä verkostoilla ei ole vaikutusta.

Tämä herättää yhteiskunnallisia kysymyksiä. Tutkimuksen havainnoista voi Einiön mukaan olla kuitenkin aivan käytännöllistäkin hyötyä.

– Esimerkiksi Yhdysvaltain ilmailuakatemian piirissä on tehty kenttätutkimuksia siitä, miten opiskelijat kannattaisi jakaa ryhmiin, jotta oppimistulokset voitaisiin maksimoida, Einiö sanoo.

Tällä hetkellä varusmiehet jaetaan komppanioissa tupiin aakkosjärjestyksen mukaan. Lopputulos on suunnilleen sama kuin mihin arpomalla päästäisiin.

Kenties älykkäällä tupajaolla voitaisiin tuottaa myös yhteiskunnallista hyötyä.

Noin 70 prosenttia suomalaisista miehistä käy armeijan. Tutkimuksessa käytettiin Puolustusvoimien rekisteritietoja varusmiehistä, jotka aloittivat palveluksen 1996–2006 sekä Tilastokeskuksen aineistoja.

Ruotsin keskuspankki nostaa ohjauskorkoaan -0,25 prosentista nollaan. Päätös on symbolisesti merkittävä, sillä se päättää Ruotsissa lähes viisi vuotta jatkuneen miinuskorkojen aikakauden.

Riksbanken on pyrkinyt negatiivisilla ohjauskoroilla panemaan vauhtia talouskasvuun ja yleiseen hintatason nousuun, eli inflaatioon.

Nyt keskuspankki on kuitenkin päätynyt siihen, että miinuskorot tekevät pitkällä tähtäimellä hallaa taloudelle ja niistä on siksi päästävä eroon.

Riksbanken perustelee linjaustaan sillä, että inflaatiolla on jatkossa hyvät mahdollisuudet pysyä riittävän lähellä kahden prosentin tavoitetta.

Riksbanken viestittää myös, että ohjauskorko pidetään nollassa lähivuosina, eli mitään korkojen nousurallia ei ole näköpiirissä.

Suomalaisasiantuntija pitää silti käännettä merkittävänä.

– Ruotsin keskuspankki on ensimmäinen keskuspankki, joka lähtee nostamaan negatiivista korkoa. Päätös on sinänsä merkittävä, sillä Ruotsin taloustilanne on heikko, arvioi Danske Bankin päästrategi Valtteri Ahti.

Pankin johtokunta ei ollut täysin yksimielinen päätöksen suhteen. Kaksi johtokunnan jäsentä olisi halunnut koronnostopäätös tuonnemmaksi.

Ajoitus herättää ihmetystä

Keskuspankin päätös jakoi ennalta mielipiteitä Ruotsissa.

Esimerkiksi Ruotsin valtiontaloutta tutkiva Konjunkturinstitutet arvosteli linjauksen ajankohtaa keskiviikkona julkaisemansa suhdannekatsauksen yhteydessä.

Instituutin mukaan Ruotsin talouskasvu hidastuu, työttömyys on kasvussa ja inflaatio jäämässä selvästi keskuspankin tavoitteesta.

Lisäksi Ruotsin talouden kestohuoli on kansalaisten raskas velkaantuminen jättimäisten asuntolainojen vuoksi. Asuntojen hinnat ovat karanneet pilviin erityisesti Tukholmassa, vaikka korjausliikettäkin on tapahtunut.

Toisaalta Svenska Dagbladetin laajassa ekonomistikyselyssä enemmistö vastaajista antoi hyväksyntänsä korkopäätökselle.

– Rahapolitiikan tutkimuksen parissa on valloilla näkemys, että negatiiviset korot vaikuttavat aluksi taloutta piristävästi, mutta ajan kuluessa negatiivisten korkojen vaikutus kääntyy taloutta kuormittavaksi, sanoo Danske Bankin Valtteri Ahti.

Korkopäätöksestä huolimatta Riksbankenin rahapolitiikka jatkuu elvyttävänä.

Keskuspankki jatkaa aiemman linjauksen mukaisesti 45 miljardin kruunun (n. 4,3 miljardin euron) suuruista valtionlainojen osto-ohjelmaa.

– Nolla prosenttia ei ole korkea korko, se on edelleen hyvin matala korko. Yhdessä valtionlainojen osto-ohjelman kanssa olemme lähellä inflaatiotavoitettamme, perusteli pääjohtaja Stefan Ingves keskuspankin tiedotustilaisuudessa Tukholmassa.

Ingvesin mukaan Ruotsin talouskasvu ei ole varsinaisesti heikkoa, vaan palaamassa normaalitasolle voimakkaan kasvujakson jälkeen.

Lokakuussa Ruotsissa yleinen hintaso nousi 1,7 prosentin vauhtia.

Keskuspankki ennustaa Ruotsin talouden kasvavan ensi vuonna 1,2 prosenttia ja 1,7 prosenttia sitä seuraavana.

Seuraavatko euromaat perässä?

Euron ulkopuolella olevan Ruotsin keskuspankin päätöstä tutkaillaan nyt tarkasti euromaissa. Kiinnostava kysymys on se, seuraako Euroopan keskuspankki (EKP) perässä koronnostolinjalla.

EKP päätti viime viikolla, että ohjauskorko pysyy nollassa, taloutta elvyttävät arvopaperiostot jatkuvat ja talletuskorko pysyy -0,5 prosentissa.

Suomi kuuluu euroalueeseen, joten korkotaso määräytyy täällä EKP:n päätösten myötä.

– Vastarinta EKP elvytystä vastaan on ollut selvästi nousussa ja merkittävää rahapoliittista elvytystä ei ole siten tiedossa. Varmasti EKP myös seuraa miten Ruotsin keskuspankin paluu negatiivisista koroista vaikuttaa talouteen, Ahti sanoo.

Euroalueen lisäksi korot ovat miinuksen puolella Japanissa, Tanskassa, Sveitsissä ja Unkarissa, kertoo uutistoimisto Reuters.

Käytännön vaikutukset Ruotsin talouteen ja kuluttajiin jäävät nähtäväksi. Ahtin mukaan esimerkiksi asuntolainojen korot nousevat hieman ohjauskoron mukana.

Suomalaiset näkevät konkreettisimmin päätöksen kruunun kurssin nousuna.

– Ohjauskoron nosto tukee Ruotsin kruunun kurssia euroa vastaan. Koronnosto oli tosin jo täysin hinnoiteltu ennen itse nostoa, Ahti sanoo.

Täydennetty 19.12.2019 klo 13:05: Lisätty pääjohtaja Ingvesin kommentti ja ennusteet Ruotsin talouskasvusta.

Lue myös:

Keskuspankki uudistaa rahapolitiikan työkaluja, Christine Lagarde kertoi ensiesiintymisessään EKP:ssa – "En halua olla kyyhky tai haukka, olen pöllö"

Olkiluoto 3:n ydinvoimalan valmistuminen siirtyy taas. Laitostoimittaja Areva-Siemens on kertonut Teollisuuden Voimalle päivitetyn valmistumisaikataulun.

Uuden aikataulun mukaan voimala liitetään valtakunnan sähköverkkoon marraskuussa 2020 ja säännöllinen sähköntuotanto alkaa maaliskuussa 2021.

Olkiluodon kolmosreaktorin käyttöönotto on myöhästynyt lukuisia kertoja. Edellisen aikataulun mukaan voimala piti ottaa käyttöön syyskuussa 2020. Alun perin ydinvoimala piti ottaa käyttöön jo vuonna 2009.

• Olkiluodon uudessa ydinvoimalassa jälleen viivästys: Projekti arviolta kuusi viikkoa myöhässä
• Olkiluodon uusi ydinvoimala sähköntuotantoon vasta vuoden kuluttua
• Olkiluoto 3:n käyttöönotto viivästyy edelleen – TVO: "Luonnollisesti pettymys"

Laitostoimittajan mukaan Olkiluoto 3:n valmistuminen viivästyy tällä kertaa siksi, että järjestelmien testaus on edennyt hitaasti ja varaosista on ollut puutetta. Muun muassa varavoimadieseleiden testiajoissa havaittiin syksyllä 2019 vikaantuneita komponentteja, joita korvaavien varaosien toimitusajat ovat kuukausia.

Reaktorin rakentaminen alkoi Satakunnassa Eurajoella jo vuonna 2005.

Alle kymmenvuotiasta lasta Tampereella Citymarketissa puukottaneella on aiempaa rikoshistoriaa. Ennen eilistä tekoa häntä ei ole kuitenkaan epäilty henkirikoksen yrittämisestä.

Vuonna 1990 syntynyttä tamperelaista miestä epäillään tapon yrityksestä.

Poliisi esittää miestä vangittavaksi tänään Pirkanmaan käräjäoikeudessa. Vangitsemisoikeudenkäynti on tänään iltapäivällä.

Mies yritti keskiviikkona lyödä kaksi kertaa alle 10-vuotiasta poikaa ylävartaloon Turtolan Citymarketissa. Pojan isän onnistui estää toinen isku.

Yhdessä paikalle tulleen miehen kanssa hyökkääjä saatiin luopumaan teräaseesta, ja hänet saatiin pidettyä aloillaan poliisin saapumiseen. Epäillyllä ei ole ulkomaalaista taustaa.

Poliisi ei ollut vielä aamulla kuullut epäiltyä. Syytä teolle ei ole tiedossa.

Poika säästyi vammoitta, mutta hänen yllään ollut talvitakki vaurioitui käyttökelvottomaksi. Pojan isä sai lieviä vammoja teräaseesta. Uhrit ja epäilty eivät poliisin mukaan tunteneet toisiaan.

Aiempi tuomio alentuneesti syyntakeisena

Tapon yrityksestä epäilty on aiemmin tuomittu virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta. Viime vuonna hänet tuomittiin alentuneesti syyntakeisena 60 päiväsakkoon, mistä kertyi maksettavaa 360 euroa.

Tuomion mukaan poliisipartio oli mennyt miehen asunnolle suorittamaan virkatehtävää. Mies ei noudattanut poliisimiesten käskyä, hän löi nyrkillä toista poliisia kasvoihin ja yritti tavoitella toisen virka-asetta.

Uhkaavan ja väkivaltaisen käyttäytymisen johdosta poliisimiehet joutuivat käyttämään etälamautinta ja lopulta raudoittamaan miehen.

Lisäksi miehellä on vuosilta 2008–2010 neljä kappaletta lähestymiskieltoasioita.

Hyvin harvinaista

Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin yliopistotutkija Martti Lehti sanoo, että tapaus on hyvin harvinainen. Tuntematon hyökkää harvoin lapsen päälle.

– Lapsiin kohdistuva väkivalta on hyvin harvinaista Suomessa.

Lehden tietojen mukaan tällä vuosikymmenellä ei ole Suomessa ollut yhtään tapausta, jossa tuntematon olisi surmannut lapsen. Suomessa surmataan vuosittain 1-2 lasta, yleensä surmaaja on oma vanhempi.

Henkirikosten määrä on pudonnut Suomessa 2010-luvulla lähes puoleen.

Lue lisää:

Poliisi: Tampereen tapon yrityksen uhri ja epäilty eivät tunteneet toisiaan – Mies yritti puukottaa pikkupoikaa Citymarketissa

Lauritsalan kirkossa Lappeenrannassa järjestettyyn perinteiseen Kauneimmat joululaulut -tilaisuuteen oli kokoontunut viime sunnuntai-iltana täysi kirkkosalillinen seurakuntalaisia. Tunnelma oli mukavan jouluisa, kunnes muutaman joululaulun jälkeen Lauritsalan seurakunnan kirkkoherra Pentti Berg aloitti puheensa.

Puheen kantava teema oli maailmanloppu. Berg muun muassa ilmoitti, että maailmanloppu tulee vuonna 2040. Kaikki ennusmerkit sen kirkkoherra Bergin mukaan kiistatta osoittavat. Berg myös kertoi, että tiedemiehetkin ovat päätyneet maailmanlopun tulevan vuonna 2040. Kirkkoherra kannusti useaan kertaan ihmisiä lukemaan Vanhaa testamenttia, jossa maailmanlopun ennusmerkit on kerrottu.

Kauneimpia joululauluja laulamaan tulleet ihmiset vaikuttivat olevan kirkkoherra Bergin maailmanlopun ilmoituksesta varsin hämmentyneitä.

– Minulla ainakin joulufiilis latistui. Ensimmäistä kertaa tuli sellainen olo, että pitäisikö erota kirkosta kokonaan, jos tämä meininki tällaista on, kertoi lappeenrantalainen nainen tilaisuuden jälkeen.

Kauneimmat joululaulut -tilaisuudessa mukana olleiden korvaan oli erityisesti jäänyt paatoksellisuus, jolla kirkkoherra noin vartin ajan sanomaansa julisti. Lisäksi ihmetystä herätti tapa korostaa vuotta 2040, jolloin maailmanloppu kirkkoherran mukaan tulee.

– Siellä oli paljon lapsia. Toivottavasti he eivät kovin tarkalla korvalla kuunnelleet, koska paniikkihan siinä muuten iskee. Näin raskas meininki ei kauneimpiin joululauluihin kuulu, toteaa tilaisuudessa ollut nainen.

Kirkkoherra pysyy sanassaan

Lauritsalan seurakunnan kirkkoherra Pentti Berg vahvistaa, että oli puhunut Kauneimmat joululaulut -tilaisuudessa maailmanlopusta juuri kuvatunkaltaisesti. Hän on edelleen sitä mieltä, että maailmanloppu tulee vuonna 2040.

– Ei se ole mikään uusi asia, että maailmanloppu tulee. Me kristityt olemme tienneet sen aina, sanoo Berg.

Bergin mukaan raamatussa on 120 asiaa, joiden pitää toteutua ennen kuin Jeesus tulee toisen kerran.

– Nyt ne ovat lähestulkoon kaikki tapahtuneet, sanoo Berg.

Yhtenä esimerkkinä Berg kertoo evankeliumin leviämisen maapallolla.

– Teknologian keksinnöt ovat mahdollistaneet sen, että evankeliumi leviää nyt aika vauhdikkaasti. Esimerkiksi radioita on järjestetty kyliin joka puolilla maailmaa, jotta ihmiset voivat kuunnella evankeliumia radioaaltojen välityksellä.

Kirkkoherra Pentti Berg myös kertoo näkevänsä ympärillään asioita, jotka viestittävät maailmanlopusta. Kehitys on hänen mukaansa mennyt niin nopealla vauhdilla eteenpäin, että jotain on tapahtumassa.

– Näyttää siltä, että pahasti ollaan menty huonoille teille. Luonto iskee takaisin, tuumii Berg.

Berg: tiedemiehet samoilla linjoilla

Kirkkoherra Pentti Berg korostaa, että hän ei ole maailmanlopun kanssa yksin, vaan että hänen mukaansa maailmanlopun tulemisesta vuonna 2040 vallitsee tieteellinen näkemys.

– Ei se minun keksintöni ole. Sen asian ovat tiedemiehetkin saaneet selville, sanoo Berg.

Pentti Berg viittaa Suomen Kuvalehdessä alkuvuodesta julkaistuun laajaan artikkeliin, jossa kerrottiin maapalloa kohdanneista maailmanlopuista. Artikkelin mukaan maailmanloppuja on tähän mennessä ollut viisi, viimeksi 65 miljoonaa vuotta sitten, kun valtava asteroidi iskeytyi maapalloon. Sen seurauksena muun muassa dinosaurukset kuolivat sukupuuttoon.

Mutta kaikista maailmanlopuista elämä on tähän mennessä selvinnyt.

Artikkeli kertoo tutkijaryhmästä. Se on päätynyt olettamukseen, että nykyisellä vauhdilla ihminen kuluttaa luonnonvarat loppuun ja valtaa maapallon niin, että vuonna 2040 maailma voisi keikahtaa täysin toisenlaiseksi, nopeasti ja peruuttamattomasti.

– Nyt myös tiedemiehet ovat astuneet samoille linjoille, joilla me kristityt olemme olleet jo kauan aikaa. Ei tämä sen kummempaa ole, sanoo kirkkoherra Pentti Berg.

Kirkkoherra Pentti Bergillä on myös keino välttää maailmanloppu. Ihmisen pitää tehdä sovinto jumalansa kanssa. Sitä seuraa vaatimaton elämäntyyli, joka ottaa myös luonnon kantokyvyn huomioon.

– Euroopan kehitys on nyt aika sekavaa. Päätöksiä esimerkiksi ilmastokokouksissa ei pystytä tekemään. Meillä on edessä epävakautta ja isoja ongelmia, sanoo Berg.

Piispan kehottaa harkitsemaan

Mikkelin hiippakunnan piispa Seppo Häkkinen kertoo, ettei ole kuullut Lauritsalan seurakunnan kirkkoherra Pentti Bergin puhetta.Hän aikoo kuitenkin keskustella asiasta kirkkoherran kanssa.

Piispa Häkkinen on vahvasti sitä mieltä, että kauneimmat joululaulut ja maailmanloppu eivät oikein samaan tilaisuuteen kuulu.

– Papin ammattitaitoa on, että osaa valita oikein tilaisuuden, ottaa huomioon kuulijajoukon ja sovittaa sanat siihen tilanteeseen.

Häkkisen mukaan kirkon kannalta on turha kertoa tarkkaa vuosilukua, jolloin maailmanloppu tulee. Häkkinen kertoo Jeesuksen sanoneen, että vain yksin Isä sen tietää.

– Tuskin yksi kirkkoherra tai piispa maailmanlopun ajankohtaa tietää, sanoo Häkkinen.

Lauritsalan kirkon Kauneimmat joululaulut -tapahtumasta oli paikalla olleiden mukaan poistunut paikoin hämmentyneitä ja ahdistuneita ihmisiä. Niin ei piispa Häkkisen mukaan saisi tapahtua.

– Toki toivon, että seurakunnan tilaisuudesta ei ahdistuneena kenenkään tarvitsisi lähteä.

Seppo Häkkisen mukaan Kauneimmat joululaulut on papille ja piispallekin yksi vaikeimmista paikoista puhua.

– Siellä on kirkko täynnä väkeä. Tunnelma on aivan erityinen, ja kuulijajoukkoa on lapsista vanhuksiin.

Ilmaston muuttuminen vakavasti

Maailmanloppu käsitteenä tarkoittaa maailmankaikkeuden, maapallon, elollisen luonnon tai ihmiskunnan tuhoutumisista. Piispa Seppo Häkkinen haluaa selventää sitä kirkon kannalta.

– Kristillisen ajattelussa maailmanloppu tarkoittaa, että tämä maailman aika, sellaisena kuin me sen ymmärrämme, loppuu. Se ei tarkoita sitä, että elämä loppuu, vaan sen jälkeen on viimeinen tuomio, iänkaikkinen kadotus ja elämä. Meidän on vaikea sitä ymmärtää, koska meidät on sidottu tähän aikaan ja tähän ulottuvuuteen, jossa me nyt elämme, kertoo piispa Seppo Häkkinen.

Piispan mukaan on myös hyvä, että kirkkoherra Pentti Bergin puhe on herättänyt ajatuksia. Myös tieteen tekijöiden on Häkkisen mukaan hyvä herättää ihmisiä pohtimaan vakaviakin kysymyksiä maapallon tulevaisuudesta.

– Meillä on elämässä liian paljon itsestäänselvyyksiä ja ehkä liian vastuuttomasti suhtaudumme maapallon tulevaisuuteen.

Häkkinen kannustaa myös kirkkoa omassa opetuksessaan kannustamaan kohtuulliseen elämäntapaan.

– Jatkuvaan kulutukseen ja kasvuun perustuva elämäntapa ei ole kestävää maailman tukevaisuuden kannalta. Meidän ei tule kuitenkaan ahdistua näitten kysymysten ääressä, koska se lamauttaa. Sen sijaan meidän pitää nähdä, että voimme muuttaa tulevaisuutta, vaikuttaa siihen ja että meillä on se toivoa.

Helsingin, Sisä-Suomen ja Hämeen poliisilaitokset sekä Keskusrikospoliisi ovat selvittäneet laajan huumaus-, doping- ja lääkeaineiden maahantuontia ja myyntiä koskevan rikoskokonaisuuden, poliisi kertoo.

Pääepäiltyinä on poliisin mukaan kaksi suomalaista miestä. Heidän epäillään johtaneen organisaation toimintaa Espanjasta. Pääepäillyt ovat vangittuina, ja heidän lisäkseen vangittuina on ollut ja on edelleen myös useita muita epäiltyjä.

– Poliisi epäilee organisaation salakuljettaneen Suomeen erittäin suuria määriä huumausaineita, huumausaineiksi luokiteltavia lääkeaineita, lääkeaineita ja dopingaineita. Kaikkiaan esitutkinnassa on ollut kymmeniä epäiltyjä Suomessa ja ulkomailla. Epäillyistä lähes kaikki ovat Suomen kansalaisia, sanoo yksi tutkinnanjohtajista, rikoskomisario Jari Nikonen Helsingin poliisilaitokselta tiedotteessa.

Rikoshyöty noin neljä miljoonaa euroa

Rikollisorganisaation epäillään aloittaneen dopingaineiden maahantuonnin ja levityksen vuonna 2016, ja toiminta on laajentunut vuonna 2018 huumausaineiden ja huumausaineiksi luokiteltavien lääkeaineiden maahantuontiin sekä levitykseen pääkaupunkiseudulla ja Pirkanmaalla.

Huumausaineet on poliisin mukaan salakuljetettu Suomeen pääosin Alankomaista muun muassa rekkojen lähetyksiin piilotettuina. Dopingaineita epäillään lähetetyn Suomeen pääosin rahtilähetyksinä.

Suomeen epäillään salakuljetetun muun muassa yli 200 kilogrammaa amfetamiinia, 15 kilogrammaa kokaiinia, yli 100 000 ekstaasitabletteja, kaksi kilogrammaa kristallia, yli 30 kilogrammaa MDMA:ta, yli 20 000 LSD-lappua, noin kaksi miljoonaa huumausaineeksi luokiteltua lääkepilleriä ja 60 kilogrammaa hasista, poliisi kertoo.

Huumausaineita on levitetty sekä katukauppaan että salatussa verkossa toimivien kauppapaikkojen kuten Silkkitieksi kutsutun kauppapaikan kautta, poliisi kertoo. Arvioitu rikoshyöty koko laajassa rikoskokonaisuudessa on noin neljä miljoonaa euroa.

Kaksi rikosvyyhtiä osoittautui yhdeksi isoksi kokonaisuudeksi

Tutkintahaaroja on kaksi. Vuonna 2018 alkaneessa kokonaisuudessa on tutkittu erityisesti huumausaineiden ja dopingaineiden myyntiä Tampereen seudulla ja osin pääkaupunkiseudulla. Esitutkinnan mukaan huumeiden levittäminen on perustunut kasvokkain myyntiin.

Tänä vuonna alkaneessa esitutkinnassa on kyse huumaus- ja lääkeaineiden myynnistä verkossa. Yhteistyötä on tehty myös Espanjan poliisin kanssa, poliisi kertoo.

Tutkintakokonaisuudessa on yhteensä yli 60 epäiltyä ja tutkintavankeina on edelleen noin 20 epäiltyä, poliisi kertoo.

Rikoskokonaisuutta on tutkittu muun muassa useina törkeinä huumausainerikoksina ja törkeinä dopingainerikoksina.

Vyyhtiä on tutkittu ensin kahtena laajana rikoskokonaisuutena. Samojen pääepäiltyjen kautta tutkinnat ovat paljastuneet yhdeksi kokonaisuudeksi, poliisi kertoo.

Esitutkinta tapauksessa on poliisin mukaan loppusuoralla ja jutut siirtyvät joulukuussa syyteharkintaan.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpia vastaan on nostettu virkarikossyyte. Kongressin alahuoneen eli edustajainhuoneen enemmistö on hyväksynyt virkarikossyytteen molemmat syytekohdat. Syytekohdat ovat vallan väärinkäyttö ja kongressin tutkinnan vaikeuttaminen.

Vallan väärinkäytössä on kyse siitä, että Trumpin katsotaan painostaneen Ukrainaa saadakseen itselleen hyötyä ensi vuoden presidentinvaalikampanjaan. Trump halusi Ukrainan aloittavan tutkinnan demokraattien presidenttiehdokkaaksi pyrkivän Joe Bidenin ja tämän pojan toimista Ukrainassa.

Tutkinnan vaikeuttamisessa on kyse siitä, ettei Trump suostunut tutkinnan kuultavaksi ja Valkoinen talo kielsi useiden kuultaviksi kutsuttujen todistamisen.

Syytekohdista äänestettiin paikallista aikaa myöhään keskiviikkona. Ennen äänestystä edustajainhuone keskusteli syytteiden käsittelyn säännöistä, minkä jälkeen edustajat keskustelivat tuntikausia molemmista syytekohdista.

Edustajainhuone on demokraattienemmistöinen, joten syytteiden hyväksymistä osattiin odottaa ennakkoon. Äänet jakautuivat lähes täysin puoluejaon mukaisesti. Vallan väärinkäyttö -syytteen puolesta äänet jakautuivat 230–197, tutkinnan vaikeuttaminen -syytteen puolesta 229–198.

Yksikään republikaaniedustaja ei äänestänyt syytekohtien puolesta. Sen sijaan kaksi demokraattia äänesti vallan väärinkäyttöön liittyvää syytekohtaa vastaan, ja kolme tutkinnan vaikeuttamiseen liittyvää syytekohtaa vastaan.

Virkarikossyyte käsitellään kongressin ylähuoneessa eli senaatissa, joka on puolestaan republikaanienemmistöinen. Viraltapano vaatisi kahden kolmasosan enemmistön. Ennalta näyttää todennäköiseltä, etteivät Trumpin oman republikaanipuolueen senaattorit pane presidenttiä viralta.

Senaatti käsittelee virkarikossyytettä tammikuussa.

Trump on kolmas Yhdysvaltain presidentti, joka joutuu virkarikosoikeudenkäyntiin. Aiemmin syytteet on nostettu Andrew Johnsonille vuonna 1868 sekä Bill Clintonille 1998. Molempien syytteet kaatuivat senaatissa.

"Nämä ihmiset ovat hulluja"

Virkarikossyytteiden käsittelyn aikaan Trump oli kampanjoimassa Michiganissa. Kannattajilleen pitämässään puheessaan hän kritisoi demokraatteja tuttuun tapaan. Trumpin mukaan demokraattien pyrkimyksenä on "mitätöidä kymmenien miljoonien isänmaallisten yhdysvaltalaisten vaaleissa antamat äänet".

– Samaan aikaan kun me olemme luomassa työpaikkoja ja taistelemme Michiganin puolesta, kongressin radikaali vasemmisto on täynnä kateutta, vihaa ja raivoa. Te näette, mitä on tapahtumassa. Nämä ihmiset ovat hulluja, Trump sanoi.

Valkoisessa talossa ollaan varmoja, että senaatti vapauttaa Trumpin syytteistä. Lausunnon mukaan Trump on valmistautunut seuraaviin askeliin ja on varma, että hänet vapautetaan syytteistä kokonaan.

Valkoisen talon edustaja Stephanie Grisham sanoi lausunnossa, että tämä päivä jää historiaan "yhden häpeällisimmän poliittisen episodin" kärjistymänä.

– Ilman yhtäkään republikaaniääntä ja ilman yhtäkään todistetta rikkomuksista, demokraatit esittivät laittomia syytekohtia virkarikoksesta presidenttiä vastaan, Grisham sanoi.

Lue myös:

Kirjeenvaihtajan analyysi: Historiallinen virkarikossyyte jää tahraamaan Trumpin perintöä iäksi, vaikka senaatti ei häntä viralta panekaan

Pelosi: On tosiasia, että presidentti Trump on rikkonut perustuslakia

Syytteet Trumpia vastaan hyväksyttäneen edustajainhuoneessa – listasimme neljä seikkaa virkarikostutkinnasta

Elävän musiikin yhdistys Elmu ry:n johtaja Tapio Hopponen harppoo pitkin Puhoksen kauppakeskuksen seinänviertä Helsingin Itäkeskuksessa. Tyhjillään olevan Alepan liiketilojen ikkunoihin on vedetty muovit. Oveen teipatussa keltaisessa paperissa kiitetään asiakkaita kuluneista vuosista.

Hopponen löytää nopeasti kohdan, jossa ikkunamuovi repsottaa sen verran, että voi kurkata sisälle ja mielikuvitustella hieman.

– Tästä kun katsoo, niin näkee, että tilaa riittää. Korkeus ei ole kummoinen, mutta lattiapinta-alaa on jopa enemmän kuin Nosturissa, Hopponen sanoo innoissaan.

Voi olla, että näistä entisistä supermarketin neliöistä tulee Elmun järjestämien keikkojen ja muiden kulttuuritapahtumien uusi koti. Ensimmäiset keikat on tavoitteena soittaa lokakuussa 2020.

Elmu ry ja kiinteistöyhtiö Puotinharjun Puhoksen hallitus löivät nimittäin eilen keskiviikkona kättä päälle siitä, että suunnitelma keikkapaikan tulosta Puhoksen ostoskeskukseen viedään kaupunkiympäristölautakunnan päätettäväksi.

Tarkoituksena olisi remontoida Puhokselle tilapäinen liki 3 000 henkeä vetävä keikkapaikka, joka toimisi ainakin seuraavat viisi vuotta.

On kansainvälinen trendi, että keskustat tylsistyvät. Se on tämän hetken juttu. Tuomas Finne

Viiden vuoden jälkeen Elmun toiminta siirtyisi Hopposen mukaan pysyvästi toivottavasti joko Suvilahden alueelle tai Pasilan ratapihalle.

Elmu-aktiivi, Helsingin kulttuuri- ja kirjastojaoksen puheenjohtaja Tuomas Finne uskoo, että kaupunkilaiset löytävät tapahtumat myös metromatkan takaa. Varsinkin nyt kun keskustan keikkapaikat ovat käyneet vähiin.

– Kulttuurielämän painopiste siirtyy itään. On Teurastamo, Konepaja ja toivottavasti tulevaisuudessa myös Puhos. On kansainvälinen trendi, että keskustat tylsistyvät. Se on tämän hetken juttu, Finne kertoo.

Elmu on etsinyt uutta majapaikkaa jo vuosikymmenen ajan, kun Helsingin Hietalahdessa sijaitsevan Nosturin kohtalo on ollut selvillä.

Vuodesta 1999 lähtien Elmun keikkapaikkana palvellut Nosturi puretaan ensi vuonna Telakkarannan uuden asuinalueen rakentamisen tieltä.

Nosturissa treenanneille bändeille Elmu löysi marraskuussa harjoituspaikat Itä-Helsingissä sijaitsevasta Roihupellosta.

"Elmun tulo olisi piristysruiske koko alueelle"

Puotinharjun Puhoksen hallituksen puheenjohtaja Maria von Flittner toivottaisi Elmun lämpimästi tervetulleeksi Puhoksen kauppakeskukseen.

Von Flittnerin mielestä Elmun keikkapaikka sopisi hyvin yhteen sen monikulttuurisen ja yhteisöllisen ajatuksen kanssa, mihin suuntaan Puhosta halutaan tulevaisuudessa viedä.

– Elmun tulo olisi piristysruiske koko alueelle ja tarjoaisi vaikka mitä synergiaetuja. Puhoksella on jo entuudestaan paljon ruokapaikkoja ja mikäs yhdistäisi ihmisiä paremmin yli kulttuurirajojen kuin ruoka ja musiikki?

Vuosi sitten Puhoksen yrittäjien toiminta oli vaakalaudalla, sillä kaupunki oli myöntänyt suunnitteluvarauksen pohjoismaiselle kiinteistökehitysyhtiö NREP:lle. Sen tarkoituksena oli purkaa osa Puhoksesta, kunnostaa arkkitehtonisesti arvokas vanha A-osa ja rakentaa alueelle asuntoja.

NREP:n suunnitelmat saivat osakseen voimakasta vastustusta monilta ostoskeskusyhtiön osakkailta, joten yhtiö päätti vetäytyä prosessista.

Maria von Flittner kertoo, että silloinen epävarmuuden aika tiivisti osakkaiden rivit.

– Ei pahaa, jos ei jotain hyvääkin. Pelko toiminnan loppumisesta auttoi yhteisen sävelen löytymisessä, siisti aluetta ja loi uutta toimintaa.

Von Flittnerin mukaan yksi konkreettinen osoitus yrittäjien yhteen hiileen puhaltamisesta oli elokuussa järjestetty Puhos Loves People 2019 -kulttuurifestivaali.

Puhoksen kohtalo saattaa ratketa ideakilpailun myötä

Myös Helsingin kaupungilla on halua kehittää Itäkeskuksen keskeisimpiä alueita, joihin myös Puotinharju ostoskeskuksineen kuuluu.

Tästä syystä kaupunki käynnisti kesäkuussa yleisen ja kansainvälisen ideakilpailun, jonka tarkoituksena on löytää innovatiivisia, innostavia ja ilmastonmuutoksen hillintää tukevia ehdotuksia alueen jatkosuunnittelun sekä rakentamisen pohjaksi.

Tonttipäällikkö Sami Haapanen kaupunkiympäristön toimialalta kertoo, että ostoskeskusta hallinnoivan Puotinharjun Puhos Oy:n maanvuokrasopimus päättyy vuoden 2020 lopussa.

Vuokrasopimuksen jatkoaikaa käsitellään keväällä Helsingin kaupunkiympäristölautakunnassa.

– Yhtiö on osoittanut haluavansa kehittää aluetta nopeilla ratkaisuilla, mutta myös pidemmällä aikavälillä. Yhteistyö kaupungin ja Puotinharjun ostoskeskuksen välillä on ollut hyvää.

Haapasen mukaan kaupunki ei tällä hetkellä etsi aktiivisesti ulkopuolista toimijaa pelastamaan rapistumaan päässyttä ostoskeskusta.

– Edellinen prosessi osoitti, että on parasta, jos alueen kehitys lähtee yhtiön osakkaista itsestään, Haapanen sanoo.

Lue lisää:

"Me ollaan nielty liikaa diskonauhaa" – Elmu ry syntyi tarpeesta saada muusikoille keikkapaikkoja

Rapistunut Puhoksen ostari oli aikoinaan Suomen suurin

Oikeusvaltio on hieno sana. Se toistuu usein juhlapuheissa.

Poliitikotkin siitä puhuvat. Nyt päättyvällä Suomen EU-puheenjohtajakaudella se on ollut harvinaisen paljon esillä.

Pelätään, että oikeusvaltion periaate vaarantuu etenkin Puolassa ja Unkarissa mutta myös muissa itäisen Keski-Euroopan EU-valtioissa.

Vähemmän on kannettu huolta siitä, toimiiko oikeusvaltioajattelu oikeaoppisesti Suomessa – ja toimiiko se myös tulevaisuudessa.

Oikeusvaltion katsotaan toimivan parhaiten silloin, kun vallan kolmijako-oppi pidetään kunniassa.

Suomalainen kulttuuriperintö kertoo Kaarlo Kramsun Ilkka-runon kautta, ettei ”oikeutta maassa saa ken itse sit’ ei hanki”. Se on retorisesti ylvästä sanaa, mutta etenkin tänä päivänä moraalisesti typerää.

Aivan ensimmäiseksi on siis selvitettävä, mitä oikeusvaltio tarkoittaa.

Jotain oireellista on siinä, että suomenkielinen Wikipedia-artikkeli aiheesta on vain viiden lyhyen johdantolauseen ja kuuden ranskalaisen viivan mittainen.

Niistäkin toki löytyy oleellisimpia oikeusvaltion piirteitä: kansalaisten perusoikeudet on määritelty selkeästi, tuomioistuimet ovat riippumattomia, valtioelinten ja viranomaisten on noudatettava lakia.

Oikeusvaltion katsotaan myös toimivan parhaiten silloin, kun vallan kolmijako-oppi pidetään kunniassa. Oppiin kuuluu, että kansan valitsemat poliitikot säätävät lait, mutta eivät käytä tuomiovaltaa. Eivätkä tuomarit säädä lakeja, vaan soveltavat niitä.

Joulukuussa roihahtanut keskustelu al-Holin leirin suomalaislapsista ja näiden äideistä osoitti, etteivät kaikki poliitikot ole täysin sisäistäneet länsimaisen yhteiskuntajärjestyksen kulmakiviä.

Huolestuttavin esimerkki nähtiin, kun puoluejohtaja, kansanedustaja ja pääministerin sijainen Katri Kulmuni(kesk.) järjesti sosiaalisessa mediassa äänestyksen siitä, tuodaanko Syyrian kurdialueelta Suomeen ”vain lapset” vai ”lapset ja äidit”.

Ministeri toki poisti päivityksensä, kun siitä oli noussut närkästys.

Likimain yhtä hämmentävää on, että juristitaustainen presidentti Sauli Niinistö toivoi haastatteluissa hallitukselta ”poliittista päätöstä” lähtökohtaisesti juridisesta asiasta.

Sunnuntai-iltana presidentti hämmensi lisää ja puhui blogissaan oikeudellisen pohdinnan edellä moraalisesta velvoitteesta.

Sanna Marinin(sd.) hallitus sentään kuittasi maanantaina linjauksella, jonka ensimmäisessä virkkeessä mainittiin oikeusvaltio, perustuslaki ja ihmisoikeussopimukset.

Poliittinen päätöksenteko, viranomaistoiminta ja oikeudenkäyttö sotkeentuvat suomalaisessa keskustelussa tuon tuostakin.

Erityisesti populismiin taipuvaiset tahot kyseenalaistavat tuomioistuinten riippumattomuutta ja viranomaisten vilpittömyyttä meilläkin. Vähätellään oikeuspäätöksiä, vihjaillaan ”poliittisesta poliisista”.

Mielipidekyselyissä nyt suosituimman puolueen puheenjohtaja viitoitti tämän tien saatuaan vuonna 2012 Korkeimmassa oikeudessa sakkorangaistuksen uskonrauhan rikkomisesta ja kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Hän totesi, että tuomio oli vain ”muutaman ihmisen henkilökohtainen tulkinta”.

Erityisen huolestuttavaa on oikeudenkäyttäjien uhkailu ja niin sanottu maalittaminen. Siihen presidenttikin onneksi puuttui.

Maalittamisen uhreiksi ovat joutuneet viranhaltijoiden ja tuomarien lisäksi journalistit.

Kansanvalta, oikeusvaltio ja sananvapaus (toiset lisäävät tähän mielellään markkinatalouden) ovat länsimaisen yhteiskuntajärjestyksen ehdottomat kulmakivet.

Ei siis ole mikään ihme, että samat tahot, jotka kiusaavat toimittajia, kiusaavat myös viranomaisia ja tuomioistuinten jäseniä.

Tuomioistuinlaitoksen tekemisten kriittinen arvioiminen kuuluu länsimaiseen yhteiskuntaan siinä missä poliitikkojenkin puheiden kyseenalaistaminen.

Esimerkiksi tuomioiden linjaa on voitava arvioida, mutta politiikkaa ei pidä siihen sotkea ilman päteviä perusteluja.

Kysymystä al-Holin lapsista ja äideistä on veivattu politiikan ja populismin keinoin, kun ensin olisi pitänyt lukea olemassa olevaa lakia.

En malta olla ihailematta, miten fiksusti kansanedustaja Anders Adlercreutz (r.) kiteytti asian juuri oikeusvaltioajattelun näkökulmasta: “...minun on vaikea nähdä tässä asiassa mitään muuta ratkaisua kuin sen, että pelastamme lapset. Ja jos äidit siinä tapauksessa haluavat mukaan, niin myös heidät.”

Ehkä ajattelun fiksuus johtuu siitä, että Adlercreutzilla on rakenteiden ymmärtämiseen pätevöittävä koulutus. Siis arkkitehdin.

Matti Mörttinen

Kirjoittaja on pirkanmaalainen toimittaja ja tietokirjailija, joka toivottaa oikeusvaltiolle ja kaikille sen asukkaille hyvää joulua ja uutta vuotta.

Lue myös:

Matti Mörttisen kolumni: Rajoja pitäisi olla mahdollisimman vähän – miksi niitä yritetään vetää lisää rajojen sisällekin?

Tuija Siltamäen kolumni: Suomessa on nyt liberaali hallitus, joka saattaa kaventaa sananvapautta ja tehdä uhreja auttaessaan kaikille karhunpalveluksen

Kunnat varautuvat vastaanottamaan al-Holin leiriltä palaavia lapsia ja mahdollisesti myös heidän äitejään. Yle Uutiset kertoi keskiviikkoiltana, että lasten evakuointioperaatio on alkanut.

Helsingissä on valmistauduttu jo loppukeväästä lähtien siihen, että Syyrian taistelualueelta voi palata lapsia ja äitejä. Vantaa puolestaan on varautunut tekemään tarvittaessa pikaisia lasten sijoituspäätöksiä.

Monet mediat kertoivat keväällä al-Holin leirillä olevasta Sanna-nimisestä naisesta, jolla on neljä lasta. Sannan on kerrottu olevan Kotkasta kotoisin. Kotkassa sosiaali- ja terveyspalvelut järjestävä Kymsote on valmistautunut siihen, että Syyriasta saattaa tulla lapsia.

Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan kunnat päättävät itsenäisesti, millaista tukea kukin poikkeuksellisista oloista tuleva lapsi – tai perhe – tarvitsee. Kunnissa heitä vastassa ovat esimerkiksi lastensuojeluviranomaiset.

– Tarpeet voivat olla erilaisia. Voi olla fyysisiä terveyspulmia ja varmaankin myös traumakokemuksia. Olennaista on, että lastensuojelu järjestää lapsen ympäristön niin, että se on turvallinen, sanoo sosiaalineuvos Marjo Malja sosiaali- ja terveysministeriöstä.

"Lapset syyttömiä"

Maljan mukaan kunnille ei ole annettu mitään yhteistä yleistä ohjeistusta siitä, miten lapset pitäisi sulauttaa suomalaiseen kulttuuriin ja yhteiskuntaan. Tarkoitus kuitenkin on, että arki alkaisi mahdollisimman pian akuuttien tukitoimien jälkeen. Malja pitää tärkeänä, että lasten yksityisyyttä suojataan.

– Lapset ovat syyttömiä tapahtumiin, joiden keskelle he ovat joutuneet. Heitä on tärkeää suojella tarpeettomalta julkisuudelta ja leimaamiselta.

Malja painottaa, että Suomesta löytyy osaamista auttaa hyvin vaikeistakin traumoista kärsiviä lapsia. Mahdollisimman normaali arki mahdollistuu eri toimijoiden ja palveluiden yhteistyöllä. Sisäministeriö on myös julkaissut kaksi vuotta sitten laajan raportin siitä, kuinka taistelualueilta palaavia voidaan tukea.

– Meillä on siinä hyvä tilanne. Perusvarautumisen lisäksi on tieto, että pystymme vastaamaan traumoihin ja osaamista löytyy erilaisiin vaikeisiin tilanteisiin.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä ei vielä alkuviikosta tiedetty, millaisia lapsia on tulossa ja kenen kanssa he mahdollisesti tulevat. Kysyimme HUS:lta tiistaina, millä tavalla siellä on varauduttu lasten tuloon.

– En pysty sanomaan, mitä apua he tarvitsevat. Sitä ei voi arvioida tapaamatta lasta. Psyykkistä tilaa on mahdoton arvioida epämääräisten olosuhdetietojen perusteella. Kun puhutaan hyvin traumaattisista oloista tulevista lapsista, ensimmäinen asia on järjestää heille turvallinen arki, kertoi HUS:n lastenpsykiatrian linjajohtaja Leena Repokari.

Edessä pitkä tie

Pelastakaa lapset -järjestö arvioi viimeksi tiistaina Yle Uutisille, että al-Holin lapset ovat olleet massiivisen aivopesun kohteena. Samaa mieltä on rikosseuraamuslaitoksen erityisasiantuntija, oikeuspsykologi Pia Puolakka.

– Kun ympäristö on rakentunut tietynlaisen ideologian varaan, se ei voi olla vaikuttamatta lapsiin, Puolakka toteaa.

Aivopesulla tarkoitetaan systemaattista, manipuloivaa ja pelon kautta tapahtuvaa mielen muokkausta, jossa henkilölle syötetään erilaisia uskomuksia ja käsityksiä. Tiedossa ei ole, missä vaiheessa se on al-Holin lasten kohdalla alkanut. Puolakka arvioi, että tapaukset ovat joka tapauksessa haastavia ja pitkäkestoinen ammattiapu on tarpeen.

– Lasten avuntarvetta ei voi vähätellä. Mitä varhaisemmassa vaiheessa uskomusten syöttäminen alkaa, sitä heikompi on lapsen arviointikyky. Esimerkiksi joissakin uskonlahkoissa se alkaa jo hyvin pienenä, Puolakka toteaa.

Nuori mieli on joustava

Aivopesun "purkaminen" ei Puolakan mukaan ole helppo eikä nopea prosessi. Hän arvioi, että puhutaan ennemmin vuosista kuin kuukausista.

– Riippuu siitä, kuinka kauan on lapsi altistunut ideologialle ja mitä hän on nähnyt. Toisaalta lapsen ja nuoren etu voi olla, että heillä mieli joustaa kumpaankin suuntaan.

Etu on myös se, jos lapsella on ollut kasvuympäristössään joku turvallinen aikuinen. Uskomuksista väittely tai kinastelu ei auta.

– Aluksi pyritään vakauttamaan tilanne. Sen jälkeen voidaan alkaa tarkastella näkemyksiä, joihin lapsi on uskonut ja miksi. Mietitään, voiko niille olla vaihtoehtoja. Kenenkään päätä ei käännetä ilman omaa motivaatiota.

Puolakan mielestä on tärkeää, että lasten vointia seurataan aktiivisesti arjen alettua ja mahdollisiin ongelmiin puututaan ripeästi esimerkiksi koulussa. Yksi hoidollinen keino on varmistaa, että lapsi löytää uusia kiinnostuksen kohteita uudessa elämässään.

– Pois otetun tilalle pitää tarjota jotakin muuta. Näyttää, että elämällä on hyvää tai jopa parempaa tarjottavana kuin aikaisemmin. Muuten lapsi voi menettää elämästään sen vähän merkityksen, joka ideologian kautta on ollut.

Kuopion Sorsasaloon suunniteltu Finnpulp Oy:n biotuotetehdas ei saa ympäristölupaa. Korkein hallinto-oikeus on ratkaissut asian ja perustelee päätöstään muun ohessa Kallaveden ekologisella tilalla.

Päätös merkitsee sitä, että Finnpulp ei voi rakentaa Sorsasaloon suunnittelemaansa havusellutehdasta.

Pohjois-Savon luonnonsuojelupiirin puheenjohtaja Helvi Heinonen-Tanski on huojentunut päätöksestä.

– Tämä oli juuri sitä mitä halusimme ja tämän takia valitimme korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Olen tyytyväinen päätökseen Kallaveden puolesta, Heinonen-Tanski kertoo.

Suunnitellun tehdasalueen läheisyydessä asuvan Pasi Tiilikaisen mukaan moni alueen asukas on tyytyväinen päätökseen.

– Kyllä tämä pieneltä voitolta nyt tuntuu. Meillä ei ole mitään työpaikkoja vastaan, mutta paikka oli tässä tapauksessa väärä tehtaalle, Tiilikainen sanoo.

"Harmittaa niiden puolesta, jotka olisivat voineet saada työtä"

Toteutuessaan tehdas olisi tuonut pysyvästi noin 3 400 työpaikkaa Suomeen, joista noin 1 500 olisi tullut Pohjois-Savoon.

– Jos 1 500 työpaikkaa jää syntymättä maakuntaan ja valmisteluun on käytetty vuosia, niin takaisku on hyvin merkittävä ottamatta mitään kantaa ympäristöasioihin. Mutta ylin viranomainen on nyt näin ympäristöasioista lausunut ja asia on sillä selvä, Pohjois-Savon Elyn ylijohtaja, tänään viimeistä toimistopäiväänsä ennen eläkkeelle siirtymistä viettävä Kari Virranta toteaa.

Itse biosellutehdas olisi työllistänyt 200 henkilöä. Puunkorjuuseen ja metsätalouteen sen työllisyysvaikutus olisi ollut 500 henkeä, tehdaslogistiikan ja tuotannon ylläpitopalveluihin reilut 600 henkeä.

Erilaiset tukipalvelut, kuten laboratorio-, IT- ja taloushallinnon tehtävät olisivat työllistäneet vuosittain noin 130 henkilöä. Rakennusvaiheen vaikutukset olisivat olleet lähes 6 000 henkilötyövuotta.

– Kaupunki kyllä selviää, sillä emme laskeneet tämän varaan tulevaisuutta. Harmittaa niiden puolesta, jotka olisivat tämän kautta voineet saada työtä, lisää toimentuloa ja niin edelleen, Kuopion kaupungin kaupunginjohtaja Jarmo Pirhonen kertoo.

"Aluetalousvaikutus olisi ollut valtava"

Myös Savon ammattiopisto Sakkyssä oli varauduttu Finnpulpin mahdolliseen tuloon. Sakkyllä oli valmius lisätä koulutusta ja oma Finnpulp-tiimi koottuna. Myös opetushallitusta ja opetusministeriötä oli informoitu varautumisesta hankkeeseen.

– Päätös oli yllätys ja olen harmissani sen piristysruiskeen menettämisestä, mitä se olisi tuonut koulutukseen, työpaikkakehitykseen, mittavina parannuksina raide- ja tieliikenteen infraan, lisääntyneenä myyntitulona metsänomistajille sekä kaikille palvelualan, matkailun ja kaupan toimijoille. Aluetalousvaikutus olisi ollut valtava, Savon koulutusyhtymän johtaja Heikki Helve sanoo.

Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Savon johtaja Pekka Sahlman pitää kielteistä päätöstä ympäristöluvasta odottamattomana ja järkyttävänä.

– Kyllä tämä koettelee tulevaisuudenuskoa metsänomistamisen ja -hoitamisen puolesta. Tämä on metsäalalle suuri taloudellinen menetys, enkä edes ala arvuuttelemaan niitä miljardeja, Sahlman sanoo.

Sekä Savon Yrittäjien toimitusjohtaja Paula Aikio-Tallgren että Kuopion alueen kauppakamarin toimitusjohtaja Silja Huhtiniemi ovat pettyneitä kielteiseen ympäristöpäätökseen.

– Päätös pistää vakavasti miettimään millaisia teollisuusinvestointeja Suomeen voi enää tulevaisuudessa suunnitella. Talouden näkökulmasta tämä on iso menetetty mahdollisuus Itä-Suomelle ja koko maalle, Aikio-Tallgren ja Huhtiniemi toteavat kannanotossa.

KHO: Vaarana olisi ollut vesistön pilaantuminen

KHO:n mukaan Kallaveden ekologinen tila on vaarassa heikentyä vesipuitedirektiivin vastaisesti, jos vesistöön kohdistuva kuormitus vielä nykyisestä kasvaa.

KHO hyväksyi haitankärsijöiden ja ympäristönsuojeluyhdistysten valitukset ja kumosi Vaasan hallinto-oikeuden ja Itä-Suomen aluehallintoviraston päätökset.

Korkein hallinto-oikeus teki elokuussa katselmuksen Sorsasaloon suunnitellun tehtaan alueelle.

KHO toteaa tiedotteessaan, että tehtaan sijainti sisävesistön eli Kallaveden rannalla olisi sellainen, että tehtaan suuri ja pitkäaikainen lisäkuormitus voisi aiheuttaa merkittävää vesistön pilaantumista.

Finnpulpin biotuotetehtaan tuotantomäärä olisi ollut jopa 1,2 miljoonaa tonnia sellua vuodessa, eli poikkeuksellisen suuri. Tehtaan jätevedet olisi purettu Kallaveden Kelloselälle. Kokonaiskuormitus olisi KHO:n mukaan ollut niin suuri, että vaarana olisi ollut ympäristönsuojelulaissa kielletty merkittävä vesistön pilaantuminen.

Ratkaisussaan KHO kiinnitti huomiota myös Kallavettä koskevaan vesienhoitosuunnitelmaan ja vesienhoidon toimenpideohjelmaan. Ratkaisun taustalla on myös EU:n vesipuitedirektiivi ja sen tulkintaa ohjaava ns. Weser -tuomio. Sen mukaan lupaa ei saa myöntää toimenpiteelle, jonka seurauksena pintavesimuodostelman tila heikkenisi.

Lue lisää:

Yli tuhat kuopiolaista on ilmoittautunut vastustamaan miljardiluokan havusellutehtaan perustamista kaupunkiin – Finnpulp: "Ihmetyttää"

Pohjois-Savossa varaudutaan jo maailman suurimman havusellutehtaan työvoimatarpeeseen: "Meillä on valmius lisätä koulutusta"

Jättimäistä sellutehdasta Kuopioon puuhaava Finnpulp rauhoittelee pelkoja ympäristöhaitoista – katso keskiviikkona pidetty yleisötilaisuus

Oppositio arvosteli välikysymyskeskustelussa hallitusta ja sen ulkoministerin toimia. Kestääkö hallituksen yhtenäisyys opposition paineen alla? Miten Suomen historian nuorin pääministeri aikoo hyödyntää maailmalla saamaansa huomiota Suomen hyväksi?

TV1:n Ykkösaamun vieraana lauantaina 21.12. klo 10.05 on pääministeri Sanna Marin (sd.). Seija Vaaherkumpu haastattelee.

Marinille voi lähettää kysymyksiä osoitteeseen tv1.ykkosaamu@yle.fi tai alla olevalla lomakkeella.

Merikarvialla sijaitseva tunnettu tanssipaikka Merikievari on ajautunut konkurssiin. Sanomalehti Satakunnan Kansan mukaan Merikievarin taustayhtiö Meriviihde hakeutui konkurssiin oma-aloitteisesti.

Merikievarin tuotot ovat lehden mukaan jääneet liian vähäisiksi eikä yhtiöllä ole toimintaansa riittävästi pääomaa.

Aikoinaan viihdealan yrittäjä Jouko Elevaara nosti Merikievarin maan keskeisten viihdekeskusten joukkoon. Suosio kääntyi laskuun tällä vuosituhannella. Merikievari toimi joitakin vuosia sitten myös turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksena.

Tietävätkö ihmiset, mikä kaikki vaikuttaa hedelmällisyyteen?

THL:n tutkimuspäällikkö Reija Klemetin mukaan eivät tiedä.

– Kaikki viime vuosina tehdyt tutkimukset antavat sellaisen kuvan, että ihmisten tietämys on puutteellista. Erityisesti miesten tietämys on puutteellisempaa kuin naisten, Klemetti kertoo.

Hedelmällisyyteen vaikuttavat kaikki ne asiat, jotka vaikuttavat hyvinvointiimmekin: unen laatu, painonhallinta, ruokailutottumukset, stressitasot ja liikunta, sekä mahdolliset taudit ja sairaudet.

Kuitenkin kaikkein suurin asia, joka lisääntymiskykyymme vaikuttaa, on ikä.

Ja se on Klemetin mukaan monelle epäselvää.

– Erityisesti näyttää siltä, että ei tiedetä minkä verran ikä vaikuttaa hedelmällisyyteen. Monet arvioivat naisen hedelmällisyyden jatkuvan jopa viiteenkymmeneen vuoteen asti.

Lääketieteen tohtori, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Tarja Olkinuora on samoilla linjoilla.

– Hedelmällisyysterveyttä pidetään helposti itsestäänselvänä, ja monet ihmiset ajattelevat tulevansa raskaaksi heti kun haluavat. Kun näin ei välttämättä käykään, tulee pettymyksiä.

Ikä vaikuttaa monin tavoin niin äidin kuin sikiönkin hyvinvointiin

Vaikka lähes jokainen on kuullut tarinoita yli nelikymppisistä ensisynnyttäjistä, ne eivät kuitenkaan ole kovin yleisiä. Noin 4% naisista saa ensimmäisen lapsensa yli neljäkymmentävuotiaana.

Tutkimusten mukaan naisten hedelmällisyys laskee radikaalisti 35 ikävuoden jälkeen. Miesten hedelmällisyys alkaa laskea nelikymppisenä.

Vaikka hedelmällisyys laskeekin radikaalisti vasta 35 ikävuoden jälkeen, paljon tapahtuu jo ennen sitä.

– 30-vuotiailla naisilla jo 43% munasoluista on kromosomaalisesti poikkeavia, kertoo Olkinuora.

Suomalainen rekisteritutkimus osoitti, että raskauteen ja synnytykseen liittyvät riskit alkavat nousta luultua nuoremmilla naisilla. Tutkimuksessa oli mukana ensisynnyttäjiä.

Tutkimuksessa kävi ilmi muun muassa seuraavaa:

• Raskausdiabeteksen, avustetun synnytyksen ja keisarileikkauksen riski kohoaa jo 25-vuotiaana.
• Riski ennenaikaiseen syntymään ja vauvan alhaiseen syntymäpainoon alkaa tutkimuksen mukaan nousta, kun ensisynnyttäjä on 28-vuotias.
• Ensisynnyttäjän ollessa 30 vuotta, riski vauvan joutumisesta teho- tai valvontahoitoon alkaa kasvaa.

Klemetti kuitenkin muistuttaa, että syytä paniikkiin ei ole.

– Suurin osa yli 35-vuotiaiden raskauksista sujuu hyvin, ja heille syntyy terveitä ja ihania lapsia.

Yksittäisen ihmisen riski raskausajan ongelmille on hyvin pieni, mutta väestötasolla tutkimukset kertovat iän vaikuttavan.

Ratkaisuna hedelmällisyysneuvonta

Iän ja elintapojen vaikutuksesta hedelmällisyyteen tulee puhua, mutta tiedon ei pitäisi lisätä tuskaa, vaan ratkaista pulma.

– Jos nuoret saisivat riittävästi hedelmällisyyttä koskevaa tietoa, hedelmällisyysneuvontaa ja seksuaalikasvatusta lapsesta ja nuoresta lähtien, meidän ei edes tarvitsisi miettiä, milloin tai missä iässä tulevien vanhempien on syytä ryhtyä asioita pohtimaan. Se tiedettäisiin, toteaa Klemetti.

Olkinuoran mielestä hedelmällisyysterveydestä on luontevaa ja helppoa puhua esimerkiksi lääkärin vastaanotolla.

– Ihmisten yksityisyyttä tulee kunnioittaa, ja vastaanotolla siitä on helppo huolehtia. Kokemukseni mukaan tietoa myös otetaan mielellään vastaan.

Valistamisen ja opettamisen lisäksi hedelmällisyyden arvostaminen ja suojeleminen tulisi Olkinuoran mukaan näkyä terveydenhuollon kaikissa vaiheissa.

– Hedelmällisyys tulisi pitää mielessä aina, kun ihmistä hoidetaan. Hoitoratkaisut eivät saa olla epäsuotuisia hedelmällisyyden kannalta.

Lastensaantia voi pohtia jo varhain

Klemetin mukaan kaikkien on hyvä huolehtia hedelmällisyydestään, ja pohtia jo noin 25-vuotiaana, haluaako mahdollisesti joskus lapsen tai lapsia. Tuolloin on hyvä olla tietoinen, että paras hedelmällisyys on jo takana, mutta edessä on vielä kymmenen hyvän hedelmällisyyden vuotta.

Myös mahdollisia hedelmällisyyshoitoja tulisi miettiä etukäteen.

– Viimeistään 35-vuotiaana olisi hyvä kysyä itseltään haluanko lapsia ja jos en saa niitä luonnollisesti, olenko valmis hedelmöityshoitoihin. On hyvä tietää, että myös hoitojen onnistuminen laskee iän myötä, Klemetti kertoo.

Olkinuora on samoilla linjoilla.

– 25-vuotiaana voi jo tarkistaa, onko oma tilanne hedelmällisyyden kannalta normaali. Ja 35-vuotiaana olisi hyvä saada tiedot oman hedelmällisyyden tilasta.

Asiaa ei kuitenkaan kannata pohtia liikaa, tai ainakaan stressaantua siitä.

– Tarkka elämän suunnittelu lisää ahdistusta ja stressiä. Joskus mahdollisuus lapsen saamiseen tulee vasta vanhempana ja voi silloinkin onnistua erittäin hyvin, sanoo Klemetti.

Aina tiedostaminen ja kaiken tekeminen suositusten mukaan ei riitä. Vaikka hedelmällisyysterveydestään pitäisi kuinka hyvää huolta, se ei takaa että saa lapsia.

– Valittettavasti osa ei onnistu nuorempanakaan ja suree tahatonta lapsettomuuttaan. Heitä tällainen keskustelu voi ärstyttää ja surettaa, muistuttaa Klemetti.

Katso Puoli seitsemän juttu aiheesta täältä:

Lue lisää aiheesta:

Moni herää lapsitoiveeseen liian myöhään

Raskaaksi vanhemmalla iällä - mahdollista, mutta pettymisen riski on suuri (Iltalehti)

Milloin hedelmällisin? (Hyvä Terveys)

Noin 50 Isisin toimintaan liittyneiden vanhempien lasta, joilla on yhteyksiä Ruotsiin, asuu edelleen Syyriassa. Näin kertoo Ruotsin ulkoministeri Ann Linde Ruotsin radion SR:n haastattelussa. Seitsemän lasta on toistaiseksi tullut Syyriasta Ruotsiin.

Ruotsin tavoitteena on tässä vaiheessa auttaa orpoja ruotsalaislapsia. Ruotsalaisten viranomaisten tietojen mukaan tämän avun piiriin kuuluvia lapsia olisi korkeintaan viisi.

Heidänkin auttamisessaan on suuria ongelmia. Ulkoministeri Linde sanoo, että on vaikeaa selvittää, ovatko lapset todella sekä äidittömiä että isättömiä.

– Voimme kyllä todeta sen, että lapsilla ei ole äitiä. Isättömyyttä emme ole kuitenkaan täysin kyenneet varmistamaan.

Ruotsin radion toimittaja kysyy ulkoministeri Lindeltä, miten lasta voitaisiin auttaa, jos tämän äiti on valmis antamaan lapsensa yksin Ruotsiin.

– Ensin on selvitettävä se, että äidillä todella on oikeus luopua lapsestaan. Hänellä on oltava yksinhuoltajuus lapseen. Tämän todistaminen on vaikeaa, jos isän tilanteesta ei tiedetä, Ann Linde vastaa.

Esimerkiksi tapauksessa, jossa isän sanotaan kuolleen, kuolema on Linden mukaan jotenkin pystyttävä näyttämään toteen. Yksittäisen lapsen isän kohtalosta voi tulla myös ristiriitaista tietoa eri tietolähteistä. Yhden lähteen mukaan isä on kuollut, toisen mukaan elossa.

– Jokaisen lapsen kohdalla on saatava selville lapsen perhetilanne. Muuten Ruotsi saattaa rikkoa kansainvälisiä sopimuksia. On myös olemassa riski, että lapsen isä tai muut sukulaiset haastavat Ruotsin oikeuteen.

Myös lasten kansalaisuuden vahvistamisessa ongelmia

Useimmat ruotsalaistaustaiset lapset ovat syntyneet ulkomailla, joten heistä ei ole väestörekisteritietoja Ruotsissa. Tämä tuo ministeri Linden mukaan lisää vastoinkäymisiä lasten auttamiseen.

– On löydettävä erilaisia keinoja vahvistaa, että lapset todella ovat ruotsalaisia. Myös tässä tilanteessa kansalaisuudesta voi tulla ristiriitaisia väitteitä, Ann Linde toteaa.

Ruotsalaistaustaisia lapsia asuu muuallakin kuin al-Holin leirillä, mutta pääosa majailee kuitenkin tällä mammuttileirillä, jolla arvioidaan olevan kaikkiaan 40 000 lasta. Ann Linde sanoo, että leirin heikko turvallisuustilanne ja väkivaltainen ympäristö, jossa lapset joutuvat kasvamaan, myös vaikeuttavat auttamista.

Eri maiden viranomaiset tekevät Ann Linden mukaan hyvin läheistä yhteistyötä. Kun johonkin maahan on tullut lapsia Syyriasta, tietoa avustuoperaation onnistumisesta jaetaan muihin maihin. Linden mukaan tähän asti on aina ollut kyse yksittäisistä tapauksista. Mikään maa ei ole ottanut vastaan lapsia suuremmissa ryhmissä. Joskin Ruotsiin tulleet seitsemän lasta ovat saman isoisän lapsenlapsia, jotka pääsivät Ruotsiin isoisänsä aktiivisuuden avulla.

Useat ruotsalaiset kansalaisjärjestöt, kuten Ruotsin Punainen risti ja Pelastakaa lapset, ovat vaatineet, että Ruotsi auttaisi muitakin lapsia kuin orpoja.

Lue myös:

Linde: Svårt att bekräfta att de är föräldralösa

Al-Hol-leiriläisen omainen kertoo Ylelle: Nainen pyysi apua ulkoministeriöstä jo vuosia sitten päästäkseen Isisistä – on tarvittaessa valmis salakuljetuksiin

Myös Isis-leirin naiset Ylelle: Kurdiviranomaiset kutsuivat al-Holin suomalaiset kokoon ja hakivat orpolapset

Näin al-Holin lapset aloittavat elämänsä Suomessa – sodan keskellä opitun ideologian purkaminen voi viedä vuosia

Feminismi on Ruotsin ulkopolitiikan linja myös uuden ulkoministerin kaudella – "Ann Linde on huumorintajuinen ja erittäin päämäärätietoinen"

Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) sai keskiviikkona eduskunnan luottamuksen toiminnastaan al-Holin leirin suomalaisten lasten ja naisten mahdollista Suomeen palauttamista koskevassa asiassa. Joukko opposition kansanedustajia haluaa jatkaa asian käsittelyä vielä eduskunnan perustuslakivaliokunnassa.

Ulkoministeri Haaviston toiminnan laillisuutta peräävän muistutuksen ovat allekrjoittaneet perussuomalaisten Mari Rantanen, Veijo Niemi, Jari Ronkainen, Jussi Wihonen ja Tom Packalén, kokoomuksen Heikki Vestman, Kalle Jokinen, Kari Tolvanen ja Wille Rydman sekä kristillisdemokraattien Sari Tanus.

Perustuslakivaliokunta kokoontuu perjantaina aamulla kello 8 päättämään muistutuksen käsittelyn aikataulusta.

Oppositiopuolueiden kansanedustajat esittävät tarkastettavaksi muun muassa, onko ulkoministeri Haavisto painostanut virkamiehiä tekemään lainvastaisia päätöksiä.

Muistutuksessa vaaditaan tutkittavaksi, onko prosessi, jossa ulkoministeriö on asettanut uuden erityisedustajan hoitamaan al-Holin asiaa, ollut laillinen.

Muistutuksen allekirjoittajat haluavat myös tietää, onko ulkoministeriössä menetelty laillisesti, kun konsulipäällikkö on pyritty siirtämään uuteen tehtävään pois virastaan.

Edustajien mukaan on selvitettävä, onko ulkoministeri Haavisto toiminut lain mukaisesti jättäessään tuomatta al-Holin asian valtioneuvoston yleisistunnon ratkaistavaksi.

– Julkisuuden tietojen sekä oikeustieteen professorien lausuntojen perusteella on syytä epäillä, ettei ulkoministeri ole toiminut laillisesti al-Holin leirillä olevien asiassa. Epäselväksi on jäänyt erityisesti ulkoministerin toiminnan lainmukaisuus ulkoministeriön virkamiesten osalta, perussuomalaisten Mari Rantanen sanoo.

Kokoomuksen Vestman: Tutkinta on Haavistonkin etu

Kokoomuksen Heikki Vestmanin mielestä muistutuksessa on kyse perustuslain mukaisesta ministerivastuuasiasta, joka on juridinen prosessi.

– Oikeusvaltiossa myös ministerin toiminnan pitää perustua lakiin. Koska epäily toimien laillisuudesta on jäänyt ilmaan, on myös ulkoministerin itsensä edun ja oikeusturvan kannalta tärkeää, että asia tutkitaan huolella, Vestman toteaa.

Kristillisdemokraattien Sari Tanus huomauttaa, että vaikeiden asioiden hoitamisessa korostuvat hyvä yhteistyö, vastuiden selkeys ja juridisesti oikeat menettelyt.

– Ulkoministeriön toimintakyvyn ja ulkoministeri Haaviston jatkon kannalta, sekä epäilysten poistamiseksi että vastuiden selvittämiseksi, on tärkeä tutkia ulkoministerin toimien lainmukaisuus, Tanus toteaa.

Lue myös:

Ulkoministeri Pekka Haavisto sai eduskunnan luottamuksen – katso miten edustajat äänestivät

Eduskunta kävi tiukkasanaisen välikysymyskeskustelun – Pääministeri Sanna Marin kokoomukselle: "Eikö teitä hävetä?"

Oikeuskansleri tutkii ulkoministerin ja ulkoministeriön toimet al-Holin leiriläisten siirtoa koskevassa jupakassa