Kaakkois-Suomen rajavartiosto ehti vuosikymmenien ajan olla tyytyväinen omaan lippuunsa. Tilanne kuitenkin muuttui yllätten viime keväänä, kun lipussa havaittiin heraldinen virhe: lipussa olevat kädet ja miekat olivat lipun toisella puolella väärinpäin.
Virheellinen lippu ehti liehua salossa neljän vuosikymmenen ajan.
– Lipun keskellä on Karjalan vaakuna, jossa kädet ovat vastakkain. Ne pitävät käyrää ja suoraa miekkaa. Toisella puolella lippua vaakuna on ollut väärinpäin, kuvailee virhettä komentaja, eversti Ismo Kurki Kaakkois-Suomen rajavartiostosta.
Virheen huomasi rajamuseossa vieraillut historian harrastaja.
– Hän kävi rajamuseossa katsomassa lippua ja ihmetteli, miksi vaakuna on lipussa väärinpäin.
Komentaja Kurki väitti vielä silloin, että rajavartiossa liehuvassa lipussa vaakunat ovat oikein. Hän olikin väärässä.
– Vähän kun selviteltiin, niin olikin juuri päinvastoin. Vanha lippu oli oikein päin, mutta 1980-luvulla uusitussa lipussa oli käynyt virhe, ja vaakuna oli laitettu toiselle puolelle väärinpäin, kertoo eversti Ismo Kurki.
Vasemmalla puolella on lippu, jossa on heraldinen virhe. Oikealla puolella uusittu lippu. Virheen huomaa siitä, että vaakunassa olevissa käsissä miekat ovat väärinpäin. Esimerkiksi tankoa lähempänä olevassa kädessä toisessa lipussa on käyrä ja toisessa suora miekka. Elli Sormunen / Yle
"Harvahan näkee lippua molemmilta puolilta yhtä aika"
Heraldiikan sääntöjen mukaan lipussa olevien kuvien ja muotojen pitäisi olla samassa kohtaa kummallakin puolella.
– Esimerkiksi Suomen valtion lipussa oikealla puolella leijona katsoo lipputankoon päin, silloin myös vasemmalla puolella leijonan pitää katsoa lipputankoon päin. Lipun kuva ei saa kääntyä, vaan kuvan pitää mennä lipusta läpi, kertoo komentaja Ismo Kurki.
Komentaja Ismo Kurki ei ollut huomannut virhettä lipussa, ennen kuin museovieras kiinnitti asiaan huomiota.Elli Sormunen / Yle
Miten virheellinen lippu voi liehua vuosikymmeniä ilman että kukaan huomaa virhettä?
– Hyvin harvahan näkee lippua molemmilta puolilta yhtä aikaa. Varmaan siitä syystä virhettä ei ole aiemmin havaittu, toteaa Kurki.
Kun virhe viime kesänä havaittiin, päätti Kaakkois-Suomen rajavartiosto välittömästi teettää uuden. Joulukuun 18. päivä Kaakkois-Suomen rajavartiosto järjesti Imatralla juhlallisen tilaisuuden, jossa lippu otettiin käyttöön eli virallisesti naulattiin.
Korkeasaaren karhut ovat käyneet talviunille kuukauden myöhässä, kerrotaan eläintarhasta.
Korkeasaaren mukaan 18- ja 13-vuotiaat naaraskarhut olivat tähän mennessä vain nuokkuneet istualtaan talvipesiensä edustalla, mutta talviunille ne eivät olleet malttaneet käydä ennen kuin nyt.
Tavallisesti Korkeasaaren karhut ovat vetäytyneet talviunille jo marraskuun puoliväliin mennessä.
Korkeasaaren nisäkkäiden kuraattori Hanna-Maija Lahtinen pitää hyvin todennäköisenä, että karhujen unille meno viivästyi lämpimän sään takia.
Lahtisen mukaan toinen karhuista kävi jo kertaalleen nukkumassa, mutta heräsi vielä syömään. Karhujen täytyi siis hoitaa tankkaus kuntoon ennen varsinaisia talviunia.
Eläintenhoitajat olivat kannustaneet karhuja unille sulkemalla ulkotarhan ovet. Lopulta karhut olivat kömpineet talvipesiinsä, joiden sisustuksen karhut olivat Korkeasaaren mukaan valinneet itse.
Eikö muka yhtään väsytä? Korkeasaaren karhut nuokkuivat pesänsä edessä, mutta talviunille niitä piti kannustaa.Mari Lehmonen / Korkeasaari
Karhujen suosikkimateriaaliksi pesässä mainitaan puukuivike. Esimerkiksi viime vuonna tarjotut havunoksat ja sammal eivät olleet kelvanneet: karhut olivat heittäneet ne pesän ulkopuolelle.
Korkeasaaressa karhut ovat usein uinuneet helmi-maaliskuun vaihteeseen asti. Viime keväänä ne heräsivät kuitenkin jo helmikuun alussa.
Korkeasaaren mukaan eläintenhoitajat olivat huolehtineet siitä, että karhut kerryttivät syksyn aikana hyvän rasvakerroksen.Annika Sorjonen / Korkeasaari
Talven aikana kontiot saattavat havahtua vaihtamaan asentoa tai juomaan vettä. Korkeasaaressa karhujen unesta huolehditaan pitämällä pesän lämpötila tasaisen viileänä. Ikkunoihin on puolestaan asennettu pimennysverhot.
Kalliota on louhittu ja terminaalialue on tasattu Karjalan radan varteen muutaman kilometrin päähän Kouvolan keskustasta itään. Alue alkaa jo näyttää siltä, että sinne voisi mahtua yli kilometrin mittainen tavarajuna.
Todellisuudessa junien saapumiseen alueelle on aikaa vielä kolme vuotta. Silloin kotimaisen tavaraliikenteen solmukohtaan rakennettavan suurterminaalin pitäisi olla valmis.
Nyt jättimäisen liikenneterminaalin tarpeesta on alkanut herätä epäilyksiä.
Kriitikot epäilevät vajaan 40 miljoonan euron kuljetusterminaalin ja sen läheisyyteen tulevien yritysalueiden rakentamista ylimitoitetuksi Suomen oloihin.
Hankkeessa on kyse useita vuosia valmistellusta logistiikkayritysten muodostamasta teollisuusalueen laajentamisesta. Laajennuksen sisältävä suurterminaali toisi mahdollisuuden purkaa ja lastata Kouvolassa jopa yli kilometrin mittaisia tavarajunia.
Kyseessä on Suomen ainoa rautateiden ja maanteiden tavaraliikennettä koskeva terminaali, joka on osa liikenteen niin kutsuttua kansainvälistä ydinverkkoa Euroopassa.
Suomesta samaan liikenneverkkoon kuuluvat muun muassa Turun ja Vaalimaan välinen E 18 -moottoritie, Helsingin satama sekä Helsinki-Vantaan lentoasema.
Kouvolan terminaalihankkeesta valtion ja EU:n osuus on yhteensä noin 13 miljoonaa. Kaupungin eli veronmaksajien osuus on noin 28 miljoonaa.
Hankkeen alkuperäisenä tavoitteena on ollut parantaa rautatiekuljetusten toimintaedellytyksiä Kouvolassa EU:n ja Aasian välillä.
Myöhemmin terminaalia on markkinoitu osana Kouvolan ja Kiinan välistä tavaraliikenneyhteyttä. Äskettäin selvisi, että Kiinan junia on kulkenut tänä vuonna enää vain kolme.
Terminaalisuunnitelmat pienemmäksi?
Kouvolan rautatie- ja maantieterminaalia, eli Kouvola RRT -hanketta, on parin viime vuoden ajan markkinoitu syksyllä 2017 Kouvolan ja Kiinan Xi’anin välillä avatun tavarajunayhteyden kanssa.
“Rautatie- ja maantieterminaalihanke Kouvola RRT on osa Railgate Finlandin, Kouvolan ja Kiinan välisen Kiinan välisen konttijunayhteyden kehittämistä ja markkinointia”, todetaan esimerkiksi loppuvuodesta 2018 julkaistussa terminaalista kertovassa esitteessä.
Kiina-junia kulki parhaimmillaan kahden viikon välein. Tämän vuoden kesällä julkisuuteen tuli tieto, että junien määrä tippuu tänä vuonna korkeintaan kymmeneen.
Ylen MOT-ohjelma kertoi joulukuun alussa, että junayhteys Kiinaan on hiipunut tämän vuoden kuluessa vain kolmeen konttijunaan.
Ohjelmassa terminaalikritiikille antoi kasvot entinen kouvolalainen, nykyisin Mäntsälässä asuva diplomi-insinööri Janne Sutela. Logistiikka-alalla itsekin työskennelleen Sutelan mielestä Kouvolassa pärjättäisiin pienemmillä suunnitelmilla.
Tavarajunan kontteja Helsingissä. Uuden kansainvälisen kuljetusterminaalin uskotaan Kouvolassa lisäävän mahdollisuuksia lisätä Venäjän ja Aasian suunnan tavaraliikennettä.Yle
– Keski-Euroopan vilkkaissa terminaaleissa esimerkiksi Hollannin Venlossa ja Tilburgissa pystytään tehokkaasti käsittelemään lyhyempiä kuin kilometrin mittaisia junia, Sutela väittää.
Hänen tuorein ehdotuksensa on Kouvolan terminaalisuunnitelmien pienentäminen. Ehdotuksensa hän esitti Kouvolan Sanomien yleisönosastokirjoituksessa 17. joulukuuta.
Myös osa kouvolalaisista poliitikoista on kysellyt hankkeen kannattavuuden perään ja ihmetellyt, mihin tarvitaan jättikokoista uutta terminaalia, jos tavara ei Kouvolan ja Kiinan välillä kuljekaan.
Kouvolan kaupunki ja Kiinan junien keulakuvana toimivan kaupungin elinkeinoyhtiö Kinno korostavat nyt, että terminaalia tarvitaan myös Venäjän liikennettä varten.
Yksiselitteistä vastausta sille, miten tavaraliikenne lähivuosina kehittyy, ei tunnu löytyvän. Ei myöskään siihen, mihin perustuvat visiot tulevista liikennemääristä.
“Hankala ala ennustaa”
Rautatielogistiikan professori Olli-Pekka Hilmola Lut-yliopiston Kouvolan tutkimusyksiköstä on tutkinut rautateiden tavarankuljetusliikennettä pitkään. Suomen lisäksi hän on työskennellyt alan tutkijana muun muassa Virossa ja Kiinassa.
–Tämä on hankala ala ennustaa. Vielä ei ole löytynyt sellaista ihmistä, joka pystyisi ennustamaan liikenteen määriä tarkasti esimerkiksi tuoteryhmätasolla, sanoo Hilmola.
Tavarajunayhteys Kiinaan avattiin Kouvolassa marraskuussa 2017.Pyry Sarkiola / Yle
Vertailukohdan voi Hilmolan mukaan kuitenkin ottaa ja odotuksia voi perustaa menneeseenkin. Esimerkkinä hän käyttää Suomen kautta kulkevaa Venäjän vientiliikennettä.
– Se on kasvanut 1970-luvulta alkaen joka vuosi. Huonojakin vuosia tietysti mahtuu mukaan, mutta kokonaisuutena liikenteellä menee hyvin.
Pitkät tavarajunat ovat kustannustehokkaita
Entäpä sitten ne yli kilometrin mittaiset junat ? Miksi niitä pitää päästä purkamaan ja lastaamaan kokonaisina Kouvolassa, ja siirtämään tavaraa jatkokuljetuksiin esimerkiksi kumipyörille ?** _
Lyhyt vastaus: lisääntyvät tavarankuljetukset Suomen ja Venäjän välillä sekä niiden tehokkus.
Siis enemmän tavaraa ja halvemmalla. Näin sanovat rautatiekuljetuksen asiantuntijat.
– Venäjällä otetaan käyttöön koko ajan entistä pitempiä ja isompia junia. On meidän etumme, että pystymme ottamaan Suomeen isompia yksiköitä vastaan. Kehitys vain on tällaista, että on menty näihin yli kilometrin mittaisiin juniin, sanoo Olli-Pekka Hilmola.
Myös VR Transpointin idän liikenteen myyntijohtaja Antti Pursiainen on nähnyt saman.
– Rautatieliikenne on tehokkaimmillaan silloin, kun kuljetetaan suuria massoja pitkinä kokojunina. Venäjän puolella se toteutuu, koska siellä on pitkät etäisyydet.
Visiona moninkertaiset vaunumäärät Kiinan juniin verrattuna
Kouvolan terminaalin hurjimmissa visioissa on suunnittelupöydällä ja konsulttiselvityksissä puhuttu jopa viiden konttijunan käsittelystä päivittäin.
Siis joka päivä.
Se on valtava määrä tavaraa ja niiden kuljettamiseen tarkoitettuja kontteja verrattuna esimerkiksi Kiinan juniin, joita vilkkaimpana aikana oli liikkeellä keskimäärin kerran kahdessa viikossa.
Yhden junan vaunumäärä voi toki vaihdella mutta esimerkiksi Kiinan Xi’anin ja Kouvolan välisellä reitillä yksi juna tarkoitti 41 konttivaunua.
Hurjimpiin visioiden toteutuminen tarkoittaisi siis moninkertaista määrää liikennettä verrattuna siihen, mitä Kiinaan enimmillään kulki.
Rautatielogistiikan professori ei pidä visiota mahdottomana.
– Mutta siinä tapauksessa tavaravirtojen pitää kulkea Suomesta sekä Venäjän että Kiinan välillä.Molemmissa yhteyksien on onnistuttava, sanoo Olli-Pekka Hilmola.
Tamperelaisen Sanna Marinin valinta pääministeriksi on ollut suuri asia tamperelaisille ja nuorille naisille. Mullistavaa se on ollut seksuaali- ja sukupuolivähemmistöille. Pääministerinä on kahden äidin kasvattama nainen, joka on vaatinut translain uudistamista esimerkiksi omassa blogissaan.
Erityisen tärkeä uutinen on ollut sukupuolentutkija Tuula Juvosen mukaan lesboäideille, jotka ovat saaneet lapsensa samoihin aikoihin, kun Sanna Marin syntyi eli 80-luvulla ja vielä 90-luvun alussakin. Silloinen keskusteluilmapiiri on jäänyt monelle mieleen.
Sukupuolentutkija Tuula Juvonen.Leena Pihkala
– Lehtien mielipidekirjoitukset olivat täynnä kirjoittelua, joka nykyään määriteltäisiin vihapuheeksi. Aika oli äärettömän raskasta, sillä äidit joutuivat puolustautumaan ja vastaamaan epäilyihin: Mitähän näistä lapsista tulee? Isättömänä raukat kasvavat.
Marinin valinta oli Juvosen mukaan huojennuksen hetki. Tuli todiste siitä, että kahden äidin perheessä kasvaa täysipäisiä ihmisiä – esimerkiksi pääministeri.
Marinista tuli maailmallakin paikoin toivon pilkahdus
Suomen ulkopuolella Marinin vanhemmat ovat olleet uutiskärkenä esimerkiksi yhdysvaltalaisella Advocate-sivustolla Finland's New Prime Minister Sanna Marin, 34, Was Raised by Two Moms ja brittiläisellä Pink News -sivustollaFinland’s new prime minister – the world’s youngest leader – is the daughter of same-sex parents.
Donald Trumpin presidentiksi valitsemisen jälkeen lesbojen ja homojen yhdenvertaisuus on kokenut Yhdysvalloissa kovia kolauksia. Syrjimistä vähentäviä lakeja on purettu ja asema muuttunut hankalammaksi.
– Se, että jossain näkyy valon pilkahdus, on yhdysvaltalaiselle sateenkaariyhteisölle iso juttu, toteaa Juvonen.
Juvonen toppuuttelee paineiden kasaamista yksille harteille, sillä pääministerillä on monia asioita hoidettavanaan.
Juvosen mukaan on tärkeämpää ketkä istuvat eduskunnassa. Aiemmin eduskunnassa istui neljä sateenkaarikansanedustajaa ja tällä hetkellä kaksi. Pekka Haavisto (vihr.) on ministerinä kiireinen. Sebastian Tynkkysen (ps.) halua edistää sateenkaariväen asioita Juvonen taas jää pohtimaan.
Niin vihreät kuin toisaalta vasemmistoliitto tai SDP saattaisivat puolueina olla aktiivisia. Esimerkiksi presidentti Tarja Halonen (sd.) otti jo vuosia sitten esiin sen, että yhdenvertaisuusasiat on saatava kuntoon seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen kannalta. SDP:ssä myös valtaosa kansanedustajista äänesti uuden avioliittolain puolesta vuonna 2014. Marinin valinta oli Juvosen mukaan osa jatkumoa.
Ylen vaalikoneessa keväällä 2019 Sanna Marin kirjoitti, että translaki on uudistettava kokonaisuudessaan ihmisoikeuksia ja itsemääräämisoikeutta kunnioittavaksi.
Marin myös korosti sitä, että ihmisten välistä tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta on vahvistettava edelleen.
– Yhteiskuntaa on rakennettava siten, että jokaisesta lapsesta ja nuoresta voi tulla mitä vain taustasta riippumatta, Marin kirjoitti vaalikonevastauksessaan.
Tulevaisuudessa sukupuolella tai seksuaalisuudella ei ole merkitystä?
Tutkijan kannalta elämme kiinnostavia aikoja.
– Aiemmin on ollut naisia, miehiä, homoja ja heteroita. Nyt eletään aikaa, jolloin määrittelyt menettävät nuorten parissa merkitystään. Asioihin suhtaudutaan sellaisella rentoudella, mitä meidän vanhempien on vaikea ymmärtää, sukupuolentutkija Tuula Juvonen sanoo.
Nykynuorten äideille Marinin valinnalla oli suuri merkitys, mutta nuorille itselleen ehkä ei niinkään.
– Kun sanoin kummilapselleni, että myös Marin on kasvanut kahden äidin perheessä, lapsi ohitti asian olkia kohauttamalla. Hän ei ymmärtänyt millä lailla tämä on uutinen.
Kummityttö ei ollut osannut edes ajatella, että kahden äidin lapsena kasvamisella olisi mitään kielteistä vaikutusta hänen tulevaisuuteensa. Juvonen toivoo, että tervehtisimme tätä asennetta ilolla.
– Eikö tämä voisi olla se suunta, mihin voisimme mennä yhteiskuntana kaikessa rauhassa, eikä panikoida. Mitä sitten tapahtuisi? Ihmiset varmaan kävisivät edelleen kaupassa ja hoitaisivat perheitään kuten nytkin. Olisi vain vähemmän syrjintää ja voisimme suhtautua toisiimme ihmisinä.
Vanerista valmistetusta Rehome-kuivakäymälästä toivotaan ratkaisua pakolaisleirien ja kriisialueiden hätätilamajoituksen saniteettiongelmiin.
Lahtelaisten sisustusarkkitehtuurin ja kalustemuotoilun opiskelijoiden Sara Auvisen ja Tiia Jokisen suunnittelemaa käymälää on tarkoitus markkinoida isoille kansalaisjärjestöille, kuten YK:lle ja Punaiselle Ristille, sekä pakolaisleirejä rahoittaville valtioille.
Hanke kiinnostaa ympäristöministeriön lisäksi ulkoministeriötä. Muotoilun opettaja Vesa Damski Lahden ammattikorkeakoulusta uskoo, että uudenlaisesta huussista saadaan merkittävä vientituote.
– Kriisialueilla voidaan tarvita jopa kymmeniätuhansia kappaleita hyvin nopeasti. Puhumattakaan jatkuvasta tarpeesta esimerkiksi pakolaisleireillä.
Säänkestävästä vanerista valmistettu huussi voidaan sijoittaa myös ulkoilualueille tai kansallispuistoihin. Lisäksi se saattaa tulevaisuudessa olla hyvä ratkaisu ihan tavallisten kesämökkien saniteettipulmiin.
Vaneri on samaa kuin liikennemerkeissä. Siitä valmistettu huussi kestää käytössä jopa parikymmentä vuotta, vakuuttaa Vesa Damski.Johanna Talasterä / Yle
Vähentää ripuliepidemioita
Edullista kuivakäymälää tarvitaan monin paikoin myös arkisessa elämässä. Kehittyvissä maissa vain murto-osalla väestöstä on vesivessa. YK:n mukaan maapallolla elää 2,6 miljardia ihmistä vailla kunnollista käymälää. Huonosta sanitaatiosta tai vedestä johtuvat ripulitaudit tappavat päivittäin arviolta 5 000–6 000 lasta.
Maailmalla on laajemminkin herätty uudistamaan puutteellisia saniteettitiloja erityisesti kehittyvissä maissa. Microsoftin perustaja Bill Gatesin säätiö investoi viime vuonna 200 miljoonaa dollaria (Talouselämä) tukeakseen vessainnovaatioita. Suomessa kansalaisjärjestö Käymäläseura Huussi (Huussi.net) edistää ekologisten kuivakäymälöiden rakentamista kehittyviin maihin.
Rehome-huonekalusarjaan kuuluva kuivakäymälä on suunniteltu niin, että siitä ei karkaa suolistobakteereja ympäristöön. Tämän vuoksi sen avulla voidaan merkittävästi vähentää suolistoperäisten bakteereiden aiheuttamia sairauksia alueilla, joille on ahdettu tuhansia ihmisiä.
– Pahimmillaan jopa kymmeniä tuhansia ihmisiä on kuollut näihin epidemioihin, etenkin kriisitilanteissa, sanoo Damski.
Samalla kun vessassa käynti hoituu turvallisesti, voidaan erottelevan kuivakäymälän avulla tuottaa puhtaita lannoitteita paikalliseen viljelyyn.
Ihmisen virtsa on kasveille hyvä typpilannoite. Erotteleva käymälä kerää ulosteen ja virtsan eri säiliöihin. Johanna Talasterä / Yle
Vessa lataa kännykät
Pakolaisleiriolosuhteissa tämän kaltaiset vessakopit ovat tärkeitä erityisesti naisille. Suuri osa seksuaalirikoksista tapahtuu leirin reuna-alueilla sijaitsevissa, huonosti järjestetyissä saniteettitiloissa. Rehome-kuivakäymälän suunnittelussa on huomioitu turvallisuus monin tavoin, korostaa Tiia Jokinen.
– Vessaan ei pääse kukaan, jos siellä on joku sisällä.
Oven sisäpuolella on pieni vanerilevy, jonka saa liu'utettua kahvan peitoksi. Silloin ulkopuolella näkyvä punainen väri kertoo vessan olevan varattu.Johanna Talasterä / Yle
Katolle on tulossa aurinkopaneelit, joiden avulla vessakoppi ja sen ympäristö saadaan valaistua pimeässä. Kun käytössä on useita koppeja, saadaan niistä jonkin verran sähkövirtaa myös muualle ympäristöön. Lisäksi tarkoitus on laittaa kopin ulkoseiniin latauspistokkeita kännyköitä varten.
Litteän pakkauksensa ansiosta kuivakäymälä on helppo kuljettaa nopeasti kriisialueille. Pystytettynä huussi on reilut kolme metriä korkea. Vessakoppi on kooltaan noin puolitoista neliömetriä.
Tiia Jokisen mukaan vessaan on mahtunut seisomaan viisi nuorta naista samaan aikaan. Johanna Talasterä / Yle
Käyttömukavuutta kuumissa olosuhteissa aiotaan lisätä pinnoitetulla vanerilla, joka heijastaa auringonsäteitä poispäin. Parhaimmillaan tällä saadaan sisälämpötilaa laskettua kymmenkunta astetta verrattuna paahtavan kuumaan ilmaan huussin ulkopuolella.
Kun ekologinen käymälä tulee tiensä päähän, se voidaan hävittää polttamalla.
Huussi voi päihittää jopa saunan
Kuivakäymälää testataan parhaillaan Lahden ammattikorkeakoulun biolaboratoriossa. Sarjatuotantoon ja markkinoille uudenlaisen vessan toivotaan ehtivän jo ensi vuoden aikana.
Suomessa on vuosia tehty edistyksellistä työtä kuivakäymälöiden kehittämisessä. Uudenlaisten huussien sukupolvea edustavassa vessakopissa yhdistyy suomalainen huippuosaaminen vanerin tuotannossa ja tieteellinen taitotieto.
Istumisen sijaan voi kyykätä asettamalla jalat pöntön molemmin puolin oleville seisoma-alustoille. Johanna Talasterä / Yle
Huussi voisi voittaa vientituotteena jopa saunan, joka on jo tehokkaasti markkinoitu ulkomaille. Vesa Damskin mielestä meillä ei ole vielä ymmärretty täysin käymälöiden arvoa.
– Se pienempi yksikkö siellä pihan perällä saattaa olla globaalisti paljon merkittävämpi kuin sauna.
Kaikki junaliikenne Tampereen asemalla oli keskeytynyt keskiviikkona iltapäivällä viranomaismääräyksestä. VR sanoo, että poliisi määräsi liikenteen pysäytettäväksi.
Poliisin tilannekeskuksen mukaan henkilö oli raiteilla ja poliisin piti poistaa hänet sieltä. Turvallisuuden takia kaikki liikenne keskeytettiin.
Liikenne pääsi VR:n tiedotteen mukaan jatkumaan, mutta VR pyytää Tampereelta lähtevien ja sinne saapuvien junien matkustajia vielä varautumaan viivästyksiin.
Lähijunat M-junat Tampereelta kello 15.35 Nokialle sekä Nokialta kello 16.25 Tampereelle on peruttu.
Tiedote liikenteen jatkumisesta tuli keskiviikkona kello 15.24.
Talvimyräkän mukana tulleet raskaat lumisateet ovat aiheuttaneet runsaasti sähkökatkoja koko päivän ajan.
Vielä yön lähestyessä sähkökatkoja on energiateollisuuden sähkökatkokartan mukaan yli 60 000 taloudessa. Katkot painottuvat tällä hetkellä enimmäkseen Hämeestä itään, Etelä-Savoon ja Etelä-Karjalaan.
Talvimyräkkä saapui aamulla matalapaineen mukana lounaasta Suomeen ja on kulkenut lännestä itää kohden. Matalapaine toi mukanaan runsaita lumisateita ja tuulta.
Ylen meteorologi Henri Nyman kertoi aiemmin päivällä, että lumisateiden suhteen tilanteen pitäisi helpottaa puolen yön suunnilla, kun matalapaineen keskus on jo siirtynyt Suomesta itään.
Vaikka lunta on tullut mittareihin suhteellisen vähän, se on raskasta. Esimerkiksi Hämeenlinnan alueella lunta on satanut mittareihin vajaa 10 senttiä. Se vastaisi kuitenkin huomattavasti suurempia lukemia, mikäli sade olisi tullut kevyenä pakkaslumena.
– Pakkaslumena senttejä olisi kertynyt noin kolmekymmentä, Nyman vertaa.
Laivalähtöjä peruttu, teillä ja raiteilla vaikeaa
Suomenlahdella on ollut keskiviikon mittaan kovia tuulia ja myrskyvaroituksia.
Sää on vaikuttanut siten osittain myös laivaliikenteeseen. Eckerö Line perui aiemmin päivällä kaksi lähtöä turvallisuuden ja matkustusmukavuuden vuoksi. Viking Linen ja Tallink Siljan laivat liikennöivät normaalisti, mutta myöhästymisiä pidettiin mahdollisina.
Lisäksi erittäin huono ajokeli on piinannut liikennettä Satakunnasta aina Pohjois- ja Etelä-Karjalaan saakka. Tieltä suistumisia ja onnettomuuksia sattui päivän mittaan etenkin Forssan ja Tampereen seudulla.
Myöhemmin illansuussa useita rekkoja jäi jumiin monin paikoin Etelä-Savossa. Ongelmia oli muun muassa valtatiellä 23 ja Mikkelin alueella valtatiellä 5.
Vakavia loukkaantumisia ei viranomaisten tietoon ole tullut.
Ulkoministeri Pekka Haavisto sanoo Ylelle, että Suomen viranomaisilla on evakuointioperaatio käynnissä al-Holin leirillä tällä hetkellä, mutta lapset eivät vielä ole suomalaisviranomaisten hallussa.
Suomen viranomaisia on Haaviston mukaan tällä hetkellä Irakissa.
– Viranomaisemme ovat liikkeellä alueelle. Esimerkiksi ulkoministeriön erityisedustaja on matkalla, ja Erbilissä (Irakin puolella oleva kaupunki) on suomalaisviranomaisia, mutta lapset ovat vielä Syyrian puolella, Haavisto sanoo Yle Uutisten haastattelussa.
– Siellä (al-Holin leirillä) on ilmeisesti joitain toimia kurdihallinnon puolelta tehty.
Haavisto ei kerro, kuinka monesta lapsesta on kyse.
Haavisto sanoo, että kurdihallintoon on pyritty vetoamaan, että orpolasten tulisi saada apua ensimmäiseksi. Haavisto ei osaa kuitenkaan sanoa, ovatko orpolapset ne, jotka ensimmäiseksi leiriltä evakuoidaan.
– En osaa sanoa lapsikohtaisesti, ketä pystytään auttamaan ensimmäisenä. Siellä on ollut lapsia erittäin vaikeissa humanitaarisissa tilanteissa ja sellaisia lapsia ensisijaisesti pyritään auttamaan, Haavisto sanoo.
"Mitä nopeammin sitä parempi"
Ulkoministeri Haavisto esiintyi keskiviikkoiltana myös A-studion haastattelussa. Hän totesi, että al-Holin leirillä olevien suomalaislasten auttamisen aikataulusta ei ole vielä olemassa arviota.
– Pyrkimyksemme on auttaa orpolapsia. Mitä nopeammin, sitä parempi.
Lasten luovutuksen jälkeenkään lasten kuljetukseen ei voida ulkoministerin mukaan ryhtyä välittömästi. Ensin on selvitettävä, ovatko lapset terveytensä puolesta kunnossa kuljetusta varten.
– Vasta kun arvio on tehty, kuljetus voidaan tilata. Puhumme lapsista, jotka voivat olla erittäin huonossa kunnossa.
Ulkoministeri Haaviston mukaan työ Irakissa on ollut toistaiseksi "odotustilassa" Suomen poliittisen tilanteen vuoksi. Hallitus sai kasaan yhteisen linjauksen maanantaina al-Holin suomalaisten suhteen. Käynnistyikö silloin jotain uutta operaation suhteen?
– Maanantaina ei käynnistynyt mitään suoraan, vaan silloin tuli ohje meidän virkamiehillemme, että nyt niitä keskeytyneitä neuvotteluita kurdihallinnon kanssa jatketaan, Haavisto vastaa Ylen haastattelussa.
– Olimme hieman skeptisiä siinä, että joulutauko saattaa hidastaa tätä tilannetta. Mutta selvästi siellä kurdihallinnon puolella on halu joitakin vaikeimmissa tilanteissa olevia lapsia auttaa nopeasti. Ja sen vuoksi nyt vielä ennen joulua ministerin erityisedustaja on matkalla alueelle.
"He eivät ole Isis-lapsia vaan lapsia"
Suomen viranomaiset ovat Pekka Haaviston mukaan al-Holin leirin synnystä alkaen ryhtyneet valmistautumaan siihen, että ihmiset voivat saapua eri reittien kautta Suomeen. Viranomaiset ovat tällöin heitä vastassa, lasten kohdalla erityisesti lastensuojelu ja kuntien sosiaalityö.
– Mitä nopeammin lapset pääsevät päiväkotiin ja kouluun ja saavat talvihaalarit niskaansa, sen parempi. He eivät ole Isis-lapsia vaan lapsia. He ovat syyttömiä vanhempiensa tekoihin.
Ulkoministeri sanoo, ettei halua spekuloida sillä, missä tilanteissa myös äiti voitaisiin kotiuttaa.
– Voi olla tilanne, jossa lapsi on suoraan riippuvainen äidistään, kuten imeväisikäinen. Viranomaiset joutuvat miettimään lapsen oikeusturvaa. On myös tilanteita, joissa äidin aikaisempi toiminta estää perheen auttamisen.
Ulkoministeriö tiedottaa kertovansa asiasta lasten turvallisuuden takaamiseksi vasta tilanteessa, jossa suomalaisia lapsia on suomalaisten viranomaisten hallussa.
Evakuoinnin aloittamisesta kertoi ensimmäisenä Helsingin Sanomat. HS:n mukaan leiriltä olisi evakuoitu kaksi orpolasta. Tätä Haavisto ei pystynyt vahvistamaan.
Uutista täydennettiin 18.12. kello 23:09 lisäämällä juttuun ulkoministeri Pekka Haaviston A-studiossa antamat lausunnot. Samalla korjattiin ulkoministeriön tiedotteen tiedotteen muotoilu "suomalaiset lapset" muotoon "suomalaisia lapsia".
Sisä-Suomen poliisi tutkii Tampereella Turtolan Citymarketissa iltapäivällä tapahtunutta puukotusta tapon yrityksenä.
Kolmekymppinen mies yritti iskeä puukolla alle 10-vuotiasta poikaa ylävartaloon kaksi kertaa. Pojan isä esti toisen puukoniskun.
Poika säästyi vammoitta, isä sai lieviä vammoja teräaseesta. Lisäksi pojan yllä ollut takki vaurioitui käyttökelvottomaksi.
Epäilty henkilö on poliisin mukaan vuonna 1990 syntynyt mies, jolla ei ole ulkomaalaistaustaa. Hänet otettiin kiinni paikan päältä ja saatiin poliisin mukaan luopumaan teräaseesta pojan isän ja paikalle tulleen miehen avustuksella. He pitivät hyökkääjää kiinni poliisin tuloon asti.
– Isä sai estettyä toisen lyönnin ja taltutettua miestä sen verran, että siihen pääsi toinen vielä apuun, sanoo rikosylikomisario Jari Kinnunen STT:lle.
Ei motiivia tiedossa
Kinnunen kertoi STT:lle myös, että tämän hetken tietojen mukaan epäilty ja pikkupoika eivät tunteneet toisiaan ennestään. Mitään motiivia tapahtuneelle ei ole poliisin tiedossa, ja epäiltyä kuullaan vasta torstaina. Poliisi on jo kuullut poikaa ja isää.
Kinnunen ei vielä ottanut kantaa siihen, millaisesta teräaseesta teossa on ollut kyse. Epäillyn mahdollista aiempaa rikostaustaa ei myöskään ole vielä selvitetty. Kinnusen mukaan vastaavia yllätyshyökkäyksiä tapahtuu "hyvin harvakseltaan".
Sivulliset eivät Kinnusen mukaan olleet vaarassa eikä kauppaa tarvinnut evakuoida.
Paikalla olleet sivulliset voivat halutessaan olla yhteydessä sosiaalipäivystykseen (p. 0500 625 990) kriisiavun saamiseksi.
“Eikö teitä hävetä?” Tähän tiivisti tuore pääministeri Sanna Marin (sd.) välikysymyskeskustelussa tiistaina vastauksensa oppositiolle ja kohdisti sanansa kokoomukselle.
Al-Holin Isis-omaisten leirin suomalaisista ja heidän kohtalostaan käyty keskustelurutistus alkoi joulukuun alussa Ilta-Sanomien uutisesta. Ulkoministerin johdolla oli valmisteltu ja suunniteltu leiriläisten tuomista Suomeen.
Keskustelu on ollut syvenevä pyörre, johon on tempautunut mukaan kaikki mahdollinen ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.) teoista ministeriön työilmapiirikeskusteluun ja ylimmän poliisijohdon puheisiin.
Keskiviikkona ulkoministeri Haavisto sai eduskunnan luottamuksen. Välikysymykseen huipentui tällä erää tämä tapahtumaketju. Poliitikkojen keskustelu paljasti, että sekä oppositio että uusi hallitus ovat valmiita raatelemaan toistensa arvot.
Al-Hol nostaa poliitikkojen sykettä
Tiistain välikysymyskeskustelu toimi desibelimittarina: kuinka tärkeä keskustelunaihe puolueille on. Puheenvuorojen määrä ja sävy, välihuudot ja hetkittäinen yleinen mylvintä kertovat, että asia osuu suoraan politiikan ytimeen.
Kyse on muutaman kymmenen suomalaisen kohtalosta, mutta sillä on kosketuspintaa jokaisen elämään: turvallisuuteen, ihmisoikeuksiin, lasten oikeuksiin, politiikkojen luotettavuuteen ja yhteiskunnan pelisääntöihin. Siksi keskustelu nostaa myös poliitikkojen sykkeen.
Keskusteluun tiivistyy jotain tämän hetken politiikalle tunnusomaista: visainen, arvopohjaan liittyvä kysymys, joka jakaa vahvasti mielipiteitä. Poliitikot yrittävät tavoittaa, missä kuviteltu yleinen mielipide on, ja mikä on suomalaisten mielestä oikein, mikä väärin. Siksi puolueet puhuvat al-Holin kysymyksestä eduskunnassa mieluummin yksinkertaistaen kuin eri ulottuvuuksia punniten.
Liian yksinkertaiset vastaukset kelpaavat
Pääpiirteissään hallituksen linja on pyrkiä auttamaan lapsia takaisin Suomeen. Auttamisvelvoite ei kuitenkaan ulotu heidän äiteihinsä. Se, tuleeko Suomeen vain lapsia vai osan mukana myös äiti, riippuu siitä, mikä on lapsen etu ja millaisen turvallisuusriskin äidin tuominen Suomeen aiheuttaisi.
Al-Holista käytävässä keskustelussa oppositio on jahdannut ulkoministeri Haavistoa väärän tiedon antamisesta. Perussuomalaiset välttää kertomasta, olisiko al-Holista heidän mielestään tuotava Suomeen edes lapsia, vaan he kääntävät keskustelun Haaviston tekoihin.
Kokoomus taas sanoo haluavansa suojella lapsia, mutta aikuiset ovat kokoomuksen mielestä turvallisuusriski. Kokoomus ei kuitenkaan sano ääneen, miten asia sen mielestä pitäisi ratkaista. Välikysymyskeskustelussa kokoomuksen kritiikiin kärki osoitti keskustaan, joka kokoomuksen mielestä käänsi takkinsa.
Myös hallituksen arvoliberaalit vasemmistoliitossa, vihreissä ja RKP:ssä mieluummin yksinkertaistavat kysymyksen lasten suojelemiseksi. He esittävät, ettei koko al-Holin lasten kysymys ole lainkaan politiikkaa vaan pelkästään oikeudellinen kysymys.
Hallituksen ratkaisu itsessään antaa suuntaa mutta jättää vastuun viranomaisille.
Lapuan liikkeestä inspiraatiota kielenkäyttöön?
Hallitus on puolustautunut myös vastasyytöksin. Välikysymyskeskustelussa sisäministeri, vihreiden puheenjohtaja Maria Ohisalo esitti epäilyjä luottamuksellisen tiedon vuotamisesta valiokunnasta. RKP:n Eva Biaudet moitti vuotajia ja mediaa luottamuksen heikentämisestä yhteiskuntaan.
Sosiaalidemokraattien Erkki Tuomioja kytki al-Hol-keskustelun historialliseen kontekstiin: näin väkivaltaista keskustelua oli Tuomiojan mukaan käyty viimeksi sisällissodan ja Lapuan liikkeen aikoina.
Ja Sanna Marin kehotti kokoomusta häpeämään.
Hallitus ei tiedä, tuleeko äitejä tai ylipäätään ketään
Tärkeimmäksi kysymykseksi koko poliittisessa al-Hol-keskustelussa on noussut, tuleeko lasten mukana heidän äitejään.
Hallitukselta ei saatu tähän aukotonta vastausta. Tosiasiassa hallitus ei poliittisen linjauksensa jälkeen tiedä, tuleeko Suomeen paitsi lapsia myös heidän äitejään, jotka ovat Isis-taistelijoiden puolisoita.
Hallituksen maanantaina tekemä poliittinen linjaus antaa operaatiolle selkänojan, joka tähän asti on puuttunut. Vaikka hallitus kantaa nyt poliittista vastuuta vankileiriläisten tuomisesta Suomeen, se jättää kuitenkin vaikeimman tehtävän viranomaisille. Heidän on tehtävä ratkaisunsa virkavastuulla.
Päätökset äitien ja lasten kohtaloista tehdään käytännössä niin, että Irakissa oleva Suomen ulkoministeriön erityisedustaja johtaa virkamiesten ryhmää, joka punnitsee kunkin lapsen etua, turvallisuuskysymyksiä ja tekee ratkaisun, lähteekö Suomeen lapsi vai myös äiti.
Pitääkö jonkun hävetä?
Pääministeri Sanna Marinin häpeämiskysymys kokoomuslaisille kohahdutti salia.
Kokoomuslaiset pitivät piikkiä ja pääministerin vastausta suorastaan ala-arvoisena. Kokoomus ei muistanut, että vasta syyskuussa kokoomuksen Petteri Orpo kysyi Rinteen hallituksen ministereiltä, eikö näitä hävetä hoitajamitoituksen liian helpot lupaukset.
Mitä kokoomuslaisten sietäisi pääministerin mielestä hävetä? Sosiaalidemokraattien mielestä he syyllistyvät populismiin ja asioiden yksinkertaistamiseen eivätkä kunnioita oikeusvaltiota. Puheenvuorossaan Marin muistutti, että oikeusvaltiossa jokaisella on tehtävänsä. Suomessa poliitikot tekevät poliittisen ratkaisun, mutta viranomaiset tekevät yksilöitä koskevat päätökset.
Kokoomus harkitsi tarkkaan, lähteekö se ensi kertaa perussuomalaisten kanssa yhteiseen kysymykseen – ja puolue päätti tällä kertaa tehdä niin. Kokoomus on varonut liittoutumista kansallismielisen ja populistisen konservatiivipuolueen kanssa. Siksi uusi pääministeri halusi pistää kokoomusta juuri tähän kohtaan.
Jouluun on aikaa vajaa viikko. Joulukuusten myynti käy tällä hetkellä kiivaimmillaan.
Yle kävi toreilla ja markettien pihoilla ympäri Suomen kysymässä, mitä joulukuuset maksavat. Hinnat heittelivät paikkakunnista riippuen muutamille kympeillä.
Kaikkein halvin kuusi löytyi Mikkelistä, mistä joulupuun saa kymmenellä eurolla. Kalleimmasta kuusesta puolestaan saa Oulussa pulittaa sata euroa.
Suurin osa myydyistä kuusista on kotimaisia. Joillain paikkakunnilla ei ole ulkomaisia kuusia myynnissä ollenkaan.
Kuusen koko pienentynyt
Porin Liisantorilla on perinteinen kuusimyynti joka vuosi.
Kokemäen Kauvatsalla kuusia kasvattava Tapani Kopio on myynyt kuusipuita jo 40 vuotta. Hän on huomannut, että nykyisin haetaan entistä pienempiä kuusia.
– Pienempiä puita on helpompi käsitellä. Ennen taloihin myös mahtui isompia kuusia.
Kuuset saavat kasvaa rauhassa ja niitä leikataan kasvuvaiheessa vuosittain.
– Parimetrinen joulukuusi on ehtinyt kasvaa noin 10 vuotta ennen kuin se tuodaan myyntiin. Isommat, kolmemetriset saattavat olla jopa 20 vuotta vanhoja.
Nea Sipola myy joulukuusia Tampereella.Kai Pohjanen / Yle
Leo Suutari kävi hakemassa Kopiolta kuusen tiistaina. Hyvälle joulupuulle on tarkat määritelmät.
– Kuusen täytyy olla tarpeeksi pieni, ei liian leveä ja kunnon vihreä. Ja suomalainen, ikinä en ole ulkolaista kuusta hakenut.
Joulukuusi on kuulunut Suutarin jouluun jo yli 60 vuotta. Ilman sitä ei joulu tule.
Kokoomuksen lähtö hallitukseen perussuomalaisten kanssa olisi suuri riski. Näin toteavat torstaina julkaistussa aatteellisessa puheenvuoroteoksessa kaksi nuorta kokoomuslaista: kansanedustaja Matias Marttinen, 29, ja entinen opetusministerin erityisavustaja Juho Mäki-Lohiluoma, 25.
Erityisen vaaran kirjoittajat näkevät siinä, miten perussuomalaiset suhtautuvat liberaalin demokratian perusarvoihin ja kansainväliseen sopimuksenvaraiseen järjestykseen.
Marttinen ja Mäki-Lohiluoma toteavat, että populistien hyökkäykset mediaa, poliisia ja oikeuslaitosta kohtaan voivat vähitellen johtaa yhteiskunnallisen luottamuksen katoamiseen. Populistien päästessä valtaan edessä on pahimmillaan suomalaisen yhteiskunnan rapautuminen.
– Taiston veroprosentin paikasta voi vielä hävitä hallituskumppanille, [mutta] ei taistoa yhteiskunnallisten instituutioiden uskottavuudesta, oikeusvaltion pitävyydestä, ihmisoikeuksista ja muista demokraattisen yhteiskunnan perusteista, kirjoittajat linjaavat.
Yhteistyöhön perussuomalaisten kanssa on kirjoittajien mielestä suhtauduttava erityisellä varauksella, ja hallitukseen voidaan lähteä vain, jos perussuomalaisille asetetaan aivan toisenlaiset, tiukat ja ehdottomat rajat kuin muille puolueille.
Kansanedustaja Matias Marttinen (kok.) on toinen kokoomuksen tulevaisuutta luotaavan uutuusteoksen kirjoittajista.Antti Laakso / Yle
Viimeaikaisissa kannatuskyselyissä perussuomalaiset on ollut Suomen suosituin puolue. Kannatuslukemat ovat nousseet eduskunnan syysistuntokaudella reippaasti yli 20 prosentin.
Marttinen ja Mäki-Lohiluoma eivät kannata perussuomalaisten sulkemista pois hallitusyhteistyöstä Ruotsissa pitkään vallinneen – joskin aivan viime kuukausina horjuneen – mallin mukaan. Yhteistyössä ei kuitenkaan heidän mielestään pidä harhautua uskomaan, että perussuomalaiset on samanlaisen puolue kuin muut.
Perussuomalaiset kohti äärioikeistoa
Marttinen ja Mäki-Lohiluoma toteavat, että Jussi Halla-ahonvalinta perussuomalaisten johtoon vuonna 2017 siirsi puoluetta kohti äärioikeistoa. Kirjoittajien mukaan nationalistinen populismi, kommunismi ja ääri-islamismi ovat saman kolikon eri puolia.
– Kuluvan ja sitä edeltäneen vaalikauden aikana Suomessa on muodostunut eduskuntaan sellaisia voimia, jotka yhä vähemmässä määrin piittaavat liberaalidemokraattisen yhteiskunnan perusperiaatteista. Se on voitava sanoa ääneen. Jos mikä tahansa puolue leikittelee eduskuntavaalivideollaan pääministerin kidnappaamisella ja poliittisella väkivallalla, on puolue huolestuttavalla tiellä, kirjoittajat toteavat viitaten perussuomalaisten vaalivideoon.
Timo Soinin perussuomalaiset oli erilainen puolue kuin nykyinen Halla-ahon perussuomalaiset. Samankaltaisen ilmiön kirjoittajat havaitsevat tapahtuneen eri puolilla Eurooppaa.
Jussi Halla-aho nousi perussuomalaisten johtoon kesällä 2017.Pekka Tynell / Yle
– Kun edellinen johtaja pyrkii muokkaamaan puolueestaan hallituskelpoista tai maltillisempaa, hän saa usein lähteä, ja tilalle nousee radikaalimpi vaihtoehto. Vaikuttaa siltä, että kun tällainen kehitys pääsee valloilleen, sitä on hyvin vaikea pysäyttää, ja maltillisetkin oikeistopopulistiset puolueet luisuvat yhä kauemmas äärilaidalle.
Jos perussuomalaiset eivät laita kuriin viraslajeista puhuvia tai uusnatsien tilaisuuksissa vierailevia kansanedustajia, puolueesta saattaa kirjoittajien mukaan muodostua uhka länsimaiselle demokratialle.
– Perussuomalaisten nykytilan ongelmia ei ole syytä liioitella tai dramatisoida, mutta ne on tunnistettava ja otettava vakavasti. Autoritäärinen populismi on länsimaisille yhteiskunnille todellinen uhka, eikä Suomi ole sille immuuni, vaikka asemamme on monia muita parempi.
Kokoomus voi kutistua
Kokoomuksen paikkaa puoluekentässä Matias Marttinen ja Juho Mäki-Lohiluoma arvioivat huolestuneen toiveikkaina.
He toteavat, että kokoomuksella on aivan samanlainen riski menettää kannatusta kuin keskustavasemmistolaisella SDP:llä. Jos puolue aikoo kilpailla nuorista, liberaaleista äänestäjistä, sen pitäisi erityisesti saada lisää nuoria naisia ehdokkaiksi ja äänestäjiksi.
Marttinen ja Mäki-Lohiluoma vaativat muun muassa, että kokoomus ottaa ilmastonmuutoksen vakavasti. Työmarkkinapolitiikassa he liputtavat joustavamman palkanmuodostuksen puolesta mutta myöntävät, että työntekijöiden ja työnantajien kollektiivinen sopiminen on usein koko yhteiskunnan ja yksilöiden edun mukaista.
Professori: Ketä kypäräpappi äänestää?
Nuorten kokoomuspoliitikkojen suhtautuminen perussuomalaisiin saa eduskuntatutkimuskeskuksen johtajan, professori Markku Jokisipilän miettimään, mikä on kansalliskonservatiivisten ajatusten elintila kokoomuksessa.
– Kokoomukseen on aiemmin mahtunut sisälle monenlaista väkeä liberaaleista konservatiiveihin. Vielä 90-luvulla kokoomuksessa oli kypäräpappiosasto, mutta vähitellen tämä joukko on siirtynyt perussuomalaisiin. Nuorten naisten tavoittelu äänestäjiksi voi samalla viedä kansallismielisiltä saatuja ääniä, Jokisipilä sanoo.
Professori Markku Jokisipilä.Yle
Professori arvioi, että kokoomuksen nykyiselle johdolle on vaikeaa lähteä hallitusyhteistyöhön perussuomalaisten kanssa. Jussi Halla-ahon noustua perussuomalaisten puheenjohtajaksi kesällä 2017 kokoomus nosti puolueiden väliset arvopohjaerot esille niin voimakkaasti, että takin kääntäminen voisi viedä liberaaleja äänestäjiä.
Jokisipilän mielestä Marttisen ja Mäki-Lohiluoman esittämät teesit oikeistopopulismista ovat sellaisia, että puolueen nykyinen puheenjohtaja Petteri Orpo voi allekirjoittaa monet niistä. Varsinaista kansalliskonservatiivista haastajaa Orpolle ei kokoomuksessa vielä ole nähtävissä.
– Ville Rydman voisi olla selkeä kansalliskonservatiivinen nimi. Antti Häkkänen on kysymysmerkki. Hänellä on myös konservatiivista kannattajakuntaa, Jokisipilä pohtii.
Perussuomalaisten kumppanijoukko vähissä
Onko perussuomalaisilla mahdollisuus päästä hallitukseen? Professori Markku Jokisipilä muistuttaa, että puolueella ei ole kovin paljon vaihtoehtoja hallituskumppaneiksi.
Halla-ahon vähäinen kumppanijoukko vahvistaa kokoomuksen asemaa hallitusneuvotteluissa, jos kokoomus haluaa asettaa perussuomalaisille tiukkoja kynnyskysymyksiä. Perussuomalaiset joutuvat Jokisipilän näkemyksen mukaan joustamaan paljon, jos mielivät hallitusvaltaan.
Toinen kysymys on, haluavatko perussuomalaiset lähteä hallitukseen, jossa puolueen kädet ovat esimerkiksi EU:ta ja kansainvälistä yhteistyötä koskevissa kysymyksissä hyvin sidotut.
Paljon riippuu siitä, miten suuri perussuomalaisten kannatus on ensi vaaleissa – ja onnistuvatko muut puolueet kääntämään kannatustaan nousuun.
Yhdysvalloissa kirjoitettiin viime yönä poliittista historiaa, kun kongressin edustajainhuone asetti presidentti Donald Trumpin virkarikossyytteeseen. Trump sai syytteet vallan väärinkäyttämisestä ja kongressin tutkinnan vaikeuttamisesta.
Virkarikossyyte tarkoittaa käytännössä sitä, että edustajainhuoneen enemmistö haluaa panna Yhdysvaltain 45:nnen presidentin viralta.
Se on raskas ja harvinainen perintö kantaa. Tätä ennen vain kaksi muuta Yhdysvaltain presidenttiä on saanut virkarikossyytteen: Andrew Johnson 151 vuotta sitten ja Bill Clinton 21 vuotta sitten.
Johnson ja Clinton selvisivät senaatin virkarikosoikeudenkäynnistä ilman viraltapanoa. Näin käy myös Trumpille, kiitos senaatin republikaanienemmistön. Senaatissa virkarikosoikeudenkäynti alkaa heti vuodenvaihteen jälkeen.
Mutta mitä ikinä senaatissa tapahtuukaan, Trumpin perintö on iäti olla kolmas Yhdysvaltain virkarikossyytteen saanut ja valtakunnanoikeuteen joutunut presidentti. Se jää tahraamaan presidentin kautta ja on vuosien päästä todennäköisesti ensimmäisiä, ellei ensimmäinen, Trumpin presidenttiydestä muistettava asia.
Vai kuinka moni muistaa Clintonin kauden talousansioista ja budjetin tasapainottamisesta? Ensimmäiseksi mieleen muistuva asia lienee enemmistöllä Clintonin saama virkarikossyyte.
Laihahko lohtu Trumpille voi olla se, että virkarikossyytteen saamisen jälkeen Clintonin kannatus vahvistui. Tosin Clintonilla ei ollut edessään vaaleja, kuten Trumpilla on vajaan vuoden päästä.
Ensi marraskuun vaalit ovatkin Trumpille todellinen totuuden hetki. Silloin yhdysvaltalaiset pääsevät arvioimaan, onko virkarikossyytteen saanut presidentti sopiva toiselle kaudelle.
Kauaskantoisempi ja Yhdysvaltain yhteiskunnallisen tilanteen kannalta kohtalokkaampi kysymys on se, miten kansakunta jatkaa eteenpäin tilanteessa, jossa sekä kongressi että tavallinen kansa on jyrkästi kahtiajakautunut.
Mielipidekyselyissä lähes yhtä suuri osa kansasta on kannattanut kuin vastustanut virkarikossyytteitä. Kahden Amerikan maassa sillanrakentajille olisi tilausta.
Skotlannin pääministeri Nicola Sturgeon sanoo, että hän lähettää tänään torstaina Britannian hallitukselle asiakirjan, jossa vaaditaan oikeutta järjestää uusi kansanäänestys Skotlannin itsenäistymisestä. Sturgeonin kommenteista kertovat uutistoimisto Reuters ja BBC.
– Minulta kysytään usein: 'Mitä teet, jos Boris Johnson sanoo ei?' Kuten olen sanonut ennenkin, harkitsen kaikkia järkeviä vaihtoehtoja varmistaakseni Skotlannin oikeuden päättää omista asioistaan, Sturgeon sanoi Reutersin mukaan.
Sturgeonin mukaan kansanäänestys tulee järjestää laillisesti.
Sturgeonin johtama Skotlannin kansallispuolue SNP kannattaa itsenäistymistä ja vastustaa brexitiä. SNP voitti viime viikon parlamenttivaaleissa Skotlannin 59 parlamenttipaikasta 48. Sturgeonin mielestä SNP:n vaalimenestys antaa kiistattoman mandaatin uudelle äänestykselle.
Vuoden 2014 kansanäänestyksessä skotit äänestivät prosentein 55–45 Britannian osana pysymisen puolesta.
Britannian pääministeri Johnson on toistaiseksi suhtautunut nuivasti uuden kansanäänestyksen järjestämiseen. Sturgeonin mukaan olosuhteet ovat kuitenkin muuttuneet, sillä enemmistö skoteista olisi halunnut jäädä EU:hun, mutta nyt Skotlanti on eroamassa muun Britannian mukana.
– Mitä enemmän konservatiivihallitus yrittää torjua skotlantilaisten tahtoa, sitä enemmän he osoittavat täyden halveksuntansa skotlantilaista demokratiaa kohtaan ja sitä enemmän itsenäistymisen kannatus nousee. Joten minun nähdäkseni heidän lyhyen tähtäimen strategiansa kylvää pitkällä tähtäimellä tappion siemenet, Sturgeon sanoi.
Tehyn Pirkanmaan sairaanhoitopiirin ammattiosasto järjesti ulosmarssin Taysin toimipisteissä torstaina iltapäivällä. Ulosmarssi alkoi klo 14 viidessä eri paikassa Tampereella, Nokialla, Valkeakoskella ja Sastamalassa.
Mielenilmauksen oli määrä kestää 20 minuuttia, minkä jälkeen työntekijät palaavat töihin.
Tehy kertoi aiemmin torstaina, että ulosmarssi ei keskeytä sellaisia toimintoja, jotka akuutisti varmistavat potilaiden henkeä tai turvallisuutta. Poliklinikoilla työ saattaa hidastua, mutta esimerkiksi leikkauksia ei keskeytetä. Vuodeosastoilla on käytännössä yövuoromiehitys.
Paula Majuri (vas.), Anne Seppänen ja Leena Saarela valmistautuivat ulosmarssiin.Heli Mansikka / Yle
Työntekijöiden mielenilmaus johtuu Pirkanmaan sairaanhoitopiiriä (PSHP) uhkaavista säästöistä. Sairaanhoitopiirin valtuusto päätti joulukuun alkupuolella, että ensi vuoden budjetti on reippaasti alijäämäinen.
Tehyn Pirkanmaan sairaanhoitopiirin ammattiosasto 366 pitää päätöstä vääränä ja hätiköitynä. Osasto vaatii päätöksen uudelleenarviointia.
Tehyläisten mukaan päätös vaikuttaa sairaalan toimintaedellytyksiin, potilaiden hoitoon, tutkimukseen ja kehittämiseen. Työntekijöiden mielestä kärsimään joutuvat ennen kaikkea potilaat ja kuntalaiset.
– Päätös ruuhkauttaa päivystyksen ja hidastaa hoidon saantia myös kiireellisissä tapauksissa, sanoo ammattiosaston puheenjohtaja Leena Saarela.
Vähennyksiä pyritään välttämään
Sairaanhoitopiirin valtuuston päätös merkitsee, että kuntayhtymän alijäämä katetaan ensisijaisesti muilla toimenpiteillä kuin hinnankorotuksilla. Valtuusto päätti, että taloussuunnittelukauden tasapainottamisohjelma esitetään valtuustolle toukokuussa 2020.
Tehyn ammattiosasto katsoo, että kuntapäättäjien käsitys erikoissairaanhoidon todellisesta hintatasosta on hämärtynyt. Työntekijät korostavat, että hintoja on alennettu kahtena vuonna kuntien talouden helpottamiseksi. Lisäksi taseeseen kertynyt ylijäämä on palautettu kuntiin niiden vaatimuksesta.
– Epärealistiset talousarviot ovat johtaneet kiristyneeseen ilmapiiriin. PSHP:n henkilökunta on työskennellyt jo vuosia kovan paineen ja kuormituksen alla, joten henkilöstöstä ei voida enää leikata, Tehyn tiedotteessa sanotaan.
Mielenilmaukseen osallistui satoja työntekijöitä.Heli Mansikka / Yle
Ennen budjettikokousta Pirkanmaan sairaanhoitopiirin johtaja Tarmo Martikainen arvioi, että kiista rahoituksesta saattaa vaikeuttaa potilaiden pääsyä erikoissairaanhoitoon. Martikainen sanoi, että alijäämäisen budjetin hyväksyminen saattaisi merkitä ensi vuonna 500 henkilön vähennystarvetta.
Myöhemmin Martikainen tarkensi Ylen haastattelussa, että henkilökunnan vähentämistä pyritään välttämään viimeiseen asti. Hän sanoi käyttäneensä vähennystarvetta kuvaamaan muutoksen suuruutta.
Sulkavalaisen pihan perällä vajarakennuksessa pärisee aggregaatti. Piharakennusten ja talon väliä kulkee Kari Partanen, joka varmistelee, että pakastimet pysyvät kylmänä myös sähkökatkon aikaan. Partanen on jo keittänyt aamukahvit on samaisen aggregaatin tuottamalla sähköllä ja takassa palaa tuli lämpöä tuomassa.
– Huvitti, kun voisi tuon aggregaatin huoltaa kesälläkin. Mutta nyt huolsin hangessa ja räntäsateessa yöllä polvillaan, lisäilin öljyä ja muuta.
Etelä-Savossa eniten sähköttömiä on Mikkelissä, Savonlinnassa ja Puumalassa. Aamupäivällä kello 10:n aikaan ilman sähköjä Etelä-Savossa oli lähes 17 000 kotia. Valtakunnallisesti ilman sähköä oli puoliltapäivin noin 19 000 asiakasta.
Etelä-Savossa vielä paljon sähköttömiä koteja
Sulkavan Ruottilassa asuva Partanen on sinnitellyt ilman sähköjä jo yli 12 tuntia.
– Kyllä tässä pärjäillään. Nyt on taukoa joulusiivouksessa, piparinteossa ja muussa.
Sähkökatkokset ovat tuttuja vieraita Sulkavalla talvisaikaan, ja Partanen osaa niihin varautua. Erityisesti verkkohteyksistä hän on kuitenkin ehtinyt olla huolissaan.
– Tukimastot toimivat kolmesta kuuteen tuntia, sitten tipahtaa 4G pois päältä. Yritin tehdä vikailmoitusta juuri Järvi-Suomen Energiaan, mutta se ei onnistunut 3G-yhteydellä. Puhelinyhteydet vielä toimivat, että soittamalla pärjäillään, kertoo Partanen.
Puita on kaatunut paljon sähkölinjoille
Kari Partasen pihamaalla on riittänyt myös lumitöitä, sillä lunta ehti tulla parikymmentä senttimetriä yön aikana.
– Täytyy lähteä metsään katsomaan näkyykö kaatuneita puita niin voisi ilmoitella sähköyhtiölle, että voisi vähän jelppiä. Otan pian mönkijän alle ja lähden sinne. Vanhalla Fordilla pihaa sen verran linkosin, että kuorma-autot pääsee kääntymään.
Kuulumisia ja tilannetietoja on vaihdettu tuttavien kanssa sähkökatkosten keskeltä sosiaalisen median kautta.
– Aika paljon näyttää Facebookin perusteella kaatuneen linjoille. Voi olla pitkäkin katko.
Onni onnettomuudessa on, että pakkanen ei sentään kovistele tuvan nurkkia tai aggregaatin huoltajaa Ruottilassa.
– Meille on luvattu sähköt tänään kello 16:n aikaan. Työtä on paljon. Lunta on niin paljon, että varmasti haittaa jo miehiä kahlata tuolla, pohtii Partanen.
Junaliikenteessä poikkeusjärjestelyjä
Keskiviikkoisen myrskyn radalle kaatamat puut aiheuttavat edelleen häiriöitä junaliikenteelle. Sähköradan rakenteita korjattiin puoliltapäivin Kouvolan ja Mikkelin välisellä rataosuudella. Henkilöjunat korvataan siellä linja-autoilla.
Rataliikennekeskus arvioi, että rataosuus saadaan korjattua torstai-iltaan mennessä.
Sen sijaan ratavauriot Turun ja Toijalan välillä, Mikkelin ja Pieksämäen välillä sekä Joensuun ja Parikkalan välillä on korjattu.
Pihapuu halkesi kahtia
Lumimyräkkä teki tuhojaan myös muun muassa Pirkanmaalla. Märän lumen paino halkaisi terijoensalavan keskiviikkona Mervi Lumian pihalla. Lumia asuu Vesilahden maaseudulla lähellä Urjalan rajaa.
– Töistä kotiin tullessa täällä odotti puu tiellä.
Vesilahtelaisen Mervi Lumian pihalla lumimyräkän jäljet olivat selvästi nähtävissä.Jani Aarnio / Yle
Aiemmin työmatka oli jo keskeytynyt hetkeksi, koska suuri kuusi oli kaatunut tien poikki.
– Odottelimme vähän aikaa metsuria, että pääsimme jatkamaan matkaa, Lumia sanoo.
Lisäksi Lumialla meni keskiviikkoilta ilman sähköjä. Sähköt hävisivät iltapäivällä kahden maissa ja katko kesti kahdeksan tuntia.
– Ilta sujui puita kantaessa ja viritellessä aggregaattia, Lumia sanoo.
Kynttilöille ja puuhellalle tuli myös käyttöä.
Pirkanmaalla sähköjä oli vielä poikki torstaina aamupäivällä yhteensä tuhansilta asiakkailta muun muassa Pälkäneellä, Kangasalla ja Urjalassa.
Märkä lumi ja tuuli saavat suurenkin puun taipumaan.Jani Aarnio / Yle
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja rouva Jenni Haukio ottivat vastaan perinteiset joulutervehdykset Mäntyniemessä tänään torstaina.
Aaro-poikaa ja bostoninterrieri Lennua rennossa ja lämminhenkisessä tilaisuudessa ei näkynyt. Lennun edesottamukset ovat olleet kiinnostuksen kohteina sen jälkeen, kun kolme vuotta sitten joulukinkun tuoksu oli käydä ylivoimaiseksi Lennulle.
Kuusi kuten Kekkosellekin
Presidenttiparin joulutervehdykset aloittivat Helsingin yliopiston Metsäylioppilaiden kuusikauppa lahjoittamalla perinteisen viljalyhteen ja näyttävän joulukuusen.
Metsäylioppilaiden kuusilahja on ollut perinne jo vuodesta 1963 lähtien, jolloin kuusen sai presidentti Urho Kekkonen. Tänä vuonna Metsäylioppilaiden Kuusikaupan ydinjoukko koostui kuudesta vuonna 2017 opintonsa aloittaneesta kurssin 110 metsätieteiden opiskelijasta.
Jouluglögin maistamisen jälkeen Helsingin tuomiokirkon poikakuoro Cantores Minores esitti kolme joululaulua. Ohjelmassa olivat PraetoriuksenTuo armon valkokyyhky, Jean SibeliuksenEn etsi valtaa loistoa ja Franz Xaver GruberinJouluyö, juhlayö.
Kukkatervehdyksenä Mikki Hiiri
Kukkatervehdyksenä presidenttipari sai joulutähden, jonka lajikenimi on Mickey Mouse (Mikki Hiiri). Mukana oli myös amarylliksiä ja istutustulppaaneja.
Luontoliitto antoi kasviskorin. Mukana oli terveysvaikutuksista tunnettua puolukkaa ja lahjan myötä haluttiin muistuttaa metsän hyvää tekevistä vaikutuksista.
Presidentti Niinistö ei malttanut olla kertomatta pientä anekdoottia kuntoilukokemuksestaan. Hän oli valitellut kuntoilulaitteiden monimutkaisuutta, johon kuntovalmentaja oli todennut, että metsässä kävely on kuitenkin kaikkein tehokkainta!
Jouluhauki tuli Korppoosta ja sen myötä haluttiin muistuttaa ilmaston ja itämeren tilasta.
Kinkku saapui Vehmaalta Maataloustuottajain Vehmaan yhdistykseltä.
Presidentti Niinistö totesi olevansa ilahtunut nähdessää nuoria tuottajia. Hän kertoi, että sääilmiöt ja ilmastonmuutos saattavat aiheuttaa alueellisesti elintarvikepulaa.
– Suomella ei ole varaa menettää kykyä tuottaa ruokaa, Niinistö sanoi.
Ensi vuonna 80 vuotta täyttävä Karjalan liitto muisti presidenttiparia karjalanpiirakoilla ja perunapiirakoilla, jotka oli leivottu juuri ennen vastaanottoa torstaiaamuna.
Tämän vuoden Lucia-neito Sara Ray ja hänen kuusijäseninen kuoronsa saapuivat tilaisuuteen kynttiläkulkueena hyräillen Santa Luciaa. Kuoro esitti myös virren Maa on niin kaunis. Lucia-neito valittiin tänä vuonna 70:nnen kerran.
Kysyttiinpä Niinistöltä myös ajankohtaisesta al-Holin leirin suomalaisten tilanteesta. Siitä hän kertoi itsellään olevan tismalleen samat tiedot kuin muillakin suomalaisilla. Hän muistutti, että pohjoismaat ovat jo hakeneet orpolapsia alueelta.
– Varmasti tämä on alkuvaihetta. Hyvä, että myöskin suomalaiset ovat liikkeelle, Niinistö totesi.
Muutama sana vielä korppoolaishauesta
Presidentin jouluhauen lahjoitti Korpo Kulturgille, mutta sen on kalastanut jurmolainen Klas Mattsson. Presidentillinen jouluhauki on ollut hänen vastuullaan jo kolmena jouluna, kerrotaan Svenska Ylen verkkosivujen haastattelussa.
Tällä kertaa hauki oli aivan erityinen, sillä sen väritys oli hopeinen. Tällaisia haukia on harvassa.
Jurmo on Korppoossa sijaitseva saari, joka sijaitsee noin 13 kilometriä Utöstä koilliseen. Alue soveltuu erityisesti hauennarraamiseen ja Mattsson onkin kehittänyt aivan omanlaisensa kalastustavan. Jurmossa on hiekkapohjaisia ja matalia vesialueita, joille Mattsson levittää verkkonsa kahlaamalla. Presidentin hauki on tänäkin vuonna todennäköisimmin pyydetty siis ilman venettä.
Hauki sopii mainiosti juuri korppoolaiseksi lahjaksi, sillä Turun saaristossa sijaitseva, nykyisin Paraisten kaupunkiin kuuluva vanha saaristokunta on profiloitunut vahvasti haukipitäjäksi.
Korppoon pitäjäruoaksikin valittiin 1980-luvulla "utskärdsgädda". Se on hauesta, perunasta ja lantusta haudutettu kalapata.
Hieman samaan tapaan kalastaja Mattssonkin aikoo nauttia haukensa joulupöydässä.
– Se keitetään ja nautitaan piparjuurikastikkeen, perunoiden ja lantun kera, hän kertoo.
Jo kuningasta muistettiin hauella
Jouluhaukiperinne alkoi, kun korppoolaiset kalastajat veivät jo 1700-luvulla Ruotsi–Suomen kuninkaalle jouluksi hauen.
Kanslia nopeasti kuitenkin perui haukipenseytensä ja toivottikin lahjahauen tervetulleeksi. Perinnekalastajat vain eivät enää tuolloin ehtineet ajoissa vesille.
Rantaradalla kulkevat lähijunat E, U ja Y myöhästelivät tai peruttiin Leppävaaran kohdalla sattuneen henkilöonnettomuuden vuoksi. Tilanne viivästytti myös kahden kaukojunan kulkua.
Liikenne sujuu taas normaalisti. Rataliikennekeskuksesta kerrottiin puolilta päivin, että junilla saattaa olla epäsäännölliset vuorovälit seuraavan tunnin, puolentoista ajan.
Ainakin yksi al-Holin leirin suomalaisnainen on ollut tiettävästi yhteydessä Suomen viranomaisiin jo vuosia päästäkseen pois Isisin alueelta.
– Hän on lähettänyt aktiivisesti viestejä Suomeen, pyytänyt apua ja kertonut olosuhteista. Hän lähetti jopa [edelliselle ulkoministerille] Timo Soinille (sin.) sähköpostia, naisen omainen kertoo.
Omaisen mukaan nainen on ollut valmis turvautumaan myös salakuljettajiin alueelta poistumiseksi. Reitti on kuitenkin aina paljastunut tai jotain muuta on mennyt mönkään, ennen kuin hän on lähtenyt vaaralliseen yritykseen.
Yle ei kerro yksityiskohtaisia tietoja naisesta, jotta hän ei ole tunnistettavissa. Al-Holin leirillä naiset ovat yhä Isisin tarkkailussa.
– Hän on ollut selvästi tarkkailun alla kun on kirjoittanut meille Whatsappissa. Sen huomaa edelleenkin, että hän varoo sanomasta mitään pahaa ryhmästä, omainen kertoo.
Salakuljetus on vaihtoehto myös al-Holista poistumiseksi, jos suomalaisviranomaiset eivät päädy hakemaan perheitä pois leiriltä, omainen sanoo. Salakuljetukset sisältävät kuitenkin erittäin paljon riskejä ja ovat erittäin kalliita.
– Me olemme koko hänen Syyriassa olonsa ajan yrittäneet kannustaa, että jos tulee tilaisuus, lähde. On tiedetty, että jos vain pääsee Syyrian alueelta, Suomen valtio auttaa.
Omaisen mukaan nainen ryhtyi katumaan Syyriaan menoaan pian sinne lähtönsä jälkeen.
– Tuli sitten ilmi, että asia ei olekaan niin yksinkertainen, että sieltä voi lähteä pois. Hän on ollut loukussa siinä maassa monta vuotta, omainen sanoo.
Ulkoministeriö ei ota kantaa väitteeseen, että leirillä oleva nainen on pyytänyt heiltä apua vuosien ajan. Ministeriö on kertonut jo vuonna 2014, että heille on tullut avunpyyntöjä Syyrian sota-alueella olevilta suomalaisilta.
Yle ei ole pystynyt varmistamaan naisen kertomusta riippumattomasta lähteestä, mutta on saanut vastaavanlaisia tietoja hänen pyrkimisestään pois alueelta jo vuosia sitten.
Omainen: UM toimitti lapselle lääkettä leiriin
Omaisen mukaan nainen sai apua ulkoministeriön kautta, kun hänen lapsensa kunto heikkeni al-Holin leirillä. Koska nainen ei ollut saanut leiriä hallinnoivilta kurdeilta lääkkeitä sairaalle lapselleen, omainen lähetti sähköpostitse avunpyynnön Suomen ulkoministeriöön.
Seuraavana päivänä naisen teltalle ilmestyi omaisen mukaan kansainvälinen avustustyöntekijä lääkityksen kanssa.
– Ulkoministeriöstä on tullut viestiä, että kaikissa akuuteissa tilanteissa olkaa yhteydessä heihin ja he yrittävät auttaa, omainen sanoo.
Ulkoministeriö ei kommentoi tapausta.
– Meiltä konsuliyksiköstä on kuluneina kuukausina todettu, että Suomi on pyrkinyt kansainvälisten järjestöjen kautta avustamaan leirillä olevia, mutta en voi mennä yksityiskohtiin, sanoo Antti Putkonen, UM:n konsuliasioiden yksikön päällikkö.
– Ulkoministeriö on kaiken aikaa pyrkinyt saamaan tietoa alueelta avustusjärjestöjen kautta. On selvää, että järjestöt toimivat humanitaarisen avun ja omien toimintaperiaatteidensa mukaisesti ja mitään erityispyyntöjä on vaikea toteuttaa heidän kauttaan, Putkonen kommentoi.
Nainen valmis palaamaan huostaanoton ja rikostutkinnan riskistä huolimatta
Nainen pelkää lastensa huostaanottoa mutta on omaisen mukaan silti valmis palaamaan Suomeen. Hän on valmis myös siihen, että häntä tutkitaan rikoksesta epäiltynä.
Omainen luottaa siihen, että viranomaiset osaavat erotella eri naisten ja perheiden tilanteita.
– Kyllähän he ministeriössä sanoivat, että katsovat näitä tapauksia yksilöllisesti. Uskon, että he tekevät myös niin.
Omainen oli kesällä tapaamassa silloista pääministeriä Antti Rinnettä (sd.) ja ulkoministeri Pekka Haavistoa (vihr.). Hän kertoo, että osa omaisista on halunnut itse lähteä al-Holiin hakemaan perheenjäseniään, mutta suomalaisviranomaiset ovat kehottaneet olemaan menemättä alueelle.
– Meidän perheestämme ei kukaan uskalla mennä. Eri asia olisi, jos olisi joku viranomainen mukana, hän sanoo.
Ruotsalainen isoisä kävi keväällä hakemassa seitsemän lapsenlastaan leiriltä ruotsalaisviranomaisten avustuksella.
Nainen tekstiviestissä: En välitä mitä ihmiset ajattelevat minusta
Leirillä oleva nainen viestitti itse Ylelle viikonloppuna pohtivansa, miten suomalaiset suhtautuvat heihin, jos he palaavat.
– Minä henkilökohtaisesti en välitä siitä, mitä ihmiset ajattelevat minusta, hän kirjoitti.
– Uskon että suurin osa suomalaisista, jos ei kaikki, haluavat takaisin. Kuka nyt haluaa elää leirillä (vankilassa)?
– Leirillä on ihan kurjaa ihan oikeesti. Ette voi ikinä ymmärtää.
Toinen leirillä oleva nainen, joka myös on halukas palaamaan, kirjoitti Ylelle pitävänsä lasten erottamista äideistään epäinhimillisenä.
– Monia meitä lähinnä huolestuttaa se, että julkisuudessa on paljon puhetta lasten huostaanottamisesta ja lapsen erottamisesta äideistään, hän kirjoitti viestissään.
– Lapsen erottaminen vanhemmastaan on epäinhimillistä. Suorastaankin sairasta, ottaen huomioon sen, että lapset ovat läpikäyneet kauhean sodan. Lasta ei pidä tämän enempää traumatisoida.
Al-Holin leirillä on Ylen tietojen mukaan 11 Suomesta lähtenyttä naista, joilla on noin 30 lasta. Yle on tavoittanut näistä naisista viime päivinä seitsemän joko suoraan tai omaisten kautta. Heistä kuusi olisi halukkaita tulemaan Suomeen. Yksi on viestittänyt haluavansa jäädä Syyriaan.
Tervetuloa seuraamaan kanssani presidentti Vladimir Putinin jättimäistä lehdistötilaisuutta!
Putin vastailee 15. kertaa järjestettävässä tilaisuudessa tuntikausien ajan erilaisiin kysymyksiin maan ja taivaan välillä. Tilaisuudessa korostuvat yleensä Venäjän sisäiset asiat, mutta myös kansainvälisiä tapahtumia sivutaan.
Kyse on suuresta mediasirkuksesta, jossa järjestäjien mukaan Putinilta voidaan kysyä aivan mistä tahansa aiheesta. Käytännössä tapahtuma on kuitenkin ainakin osittain käsikirjoitettu, ja Putin väistää taitavasti kaikkein kriittisimmät kysymykset.
Paikalle tilaisuuteen on rekisteröitynyt tällä kertaa ennätyksellisesti vajaa kaksi tuhatta toimittajaa ja myös Yle seuraa tapahtumaa Moskovassa paikan päällä. Poimin kiinnostavimmat havainnot tilaisuudesta tänne. Varaa iso kuppi teetä, sillä tilaisuus voi kestää jopa yli neljä tuntia!
14:20 Sitten Putinilta kysytään, mitä hänellä on jäänyt mieleen 20-vuoden ajalta, kun hän on ollut Venäjän johdossa. Pitääkö hän itseään historiallisena henkilönä? Kun Putin sanoo painokkaasti, että Venäjä on muuttunut paljon vuodesta 2000, vain pieni joukko ihmisiä taputtaa laiskasti. Putin sanoo Venäjän turvallisuuden ja maan talouden kehittyneen paljon. Lisäksi hän uskoo, että kaikki venäläiset ovat nyt ylpeitä Venäjän asevoimista, jotka ovat parhaimmat maailmassa.
14:02 Putin kertoo, että Venäjän odotetun eliniän kohoaminen liittyy ennen kaikkea alkoholin kulutuksen vähenemiseen. Sen takia hänen mielestään alkoholin myyntiä pitää rajoittaa kohtuullisesti, “mutta ei poliisitoimin”.
13:50 Putin on vastannut jo pian kolmen tunnin ajan kysymyksiin. Mitään isoja uutisia ei ole vielä tullut, vaan presidentti on tyytynyt lähinnä toistamaan jo aiemmin kertomia kantojaan.
Nyt Putin valitsee kysymyksen esittäjäksi toimittajan, jonka kyltissä lukee perheväkivalta. Venäjällä käsitellään parhaillaan ortodoksikirkon kritisoimaa lakialoitetta, jolla lähisuhdeväkivallasta voitaisiin tuomita helpommin. Putin tunnustaa, ettei tunne lakialoitetta kovin tarkkaan, eikä anna suoraa vastausta lain tarpeellisuudesta.
13:32 Turkkilainen toimittaja kysyy tilanteesta Pohjois-Afrikassa ja kysyy Libyassa toimivista venäläisistä palkkasotilaista. Putin kysyy aluksi ikään kuin vitsinä toimittajalta, uskooko hän kaiken sen mitä länsimaiset lehdet kirjoittavat ja kehottaa toimittajaa lukemaan, mitä lännen lehdet kirjoittavat Turkista. Sitten hän kertoo, että Venäjä on hyvät suhteet kaikkiin osapuoliin alueella, eikä vastaa sanallakaan toimittajan kysymistä venäläisistä palkkasotilaista.
13:23 Sitten kysytään EU:n Venäjälle määräämistä pakotteista. Putin toistaa aiemmin monesti kertomansa käsityksen siitä, että pakotteet vahingoittavat kaikkia, mutta Venäjän talous on pystynyt sopeutumaan tilanteeseen hyvin.
13:16 Meidän puolelle laajaa salia ei ole juuri annettu kysymyksiä. Nyt sali nauraa Venäjän alueelta tulleelle toimittajalle, joka esittää kysymyksiä toisensa perään, mutta kieltää, että takertuisi kysymysvuoroonsa. Putin kehottaa naista kunnioittamaan toimittajakollegoitaan. Aiemmin tilaisuudessa värikkäästi esiintyvistä toimittajista on tullut koko kansan julkkiksia, joita muistellaan ennen jokavuotista lehdistötilaisuutta.
13:11 Saksalaisen Spiegelin toimittaja kysyy Berliinissä tapahtuneesta tšetšeenimiehen murhasta, jonka vuoksi Saksa on karkottanut kaksi venäläistä diplomaattia. Putin toistaa aiemman sanomansa siitä, että kyse oli terroristista, joka on mm. osallistunut Moskovan metroon tehtyyn terrori-iskuun. Putinin mielestä niin tässä tapauksessa kuin muussakin terrorisminvastaisessa toiminnassa pitää tehdä kansainvälistä yhteistyötä.
12:55 Venäjän hallituksen sanomalehti kysyy Putinin mielipidettä europarlamentin ehdotukseen viettää totalitarismin vastaista päivää. Putin vastaa laajasti viitaten Neuvostoliiton historiaan ja sanoo, ettei natsi-Saksaa ja Neuvostoliittoa voi verrata millään tavalla toisiinsa. Putin sanoo, että Neuvostoliitto kirjoitti hyökkäämättömyyssopimuksen (Mololov-Ribbentrop) viimeisenä maana Saksan kanssa sen jälkeen, kun Ranska ja Britannia olivat jo neuvotelleet Hitlerin kanssa.
12:48 Kun Putinin lehdistötilaisuutta on kulunut kohta kaksi tuntia, niin toimittajat vaativat kysymyksiä yhä äänekkäämmin. Toimittajia kehotaan käyttäytymään rauhallisemmin. Useita aiheita on jo käsitelty, mutta esimerkiksi kesän demokratiaa vaativia mielenosoituksia ei ole vielä käsitelty.
12:35 Putinin mukaan Venäjän poliittinen järjestelmä toimii. Hän ei halua tehdä suuria muutoksia maan perustuslakiin ja hänen mukaansa maan poliittisessa kilpailussa kaikki on kunnossa. Putin sanoo, että maassa toimii 54 puoluetta ja niistä 12 on toimintaa federaatiotasolla. Todellisuudessa Venäjän duumassa on vain neljä puoluetta ja ne eivät käytännössä haasta lainkaan Putinin politiikkaa.
12:32 Putinilta kysytään uutissivusto Meduzan toimittajan Ivan Golunovin tapauksesta. Hänet yritettiin lavastaa kesällä huumerikoksesta, mutta suuren yhteiskunnallisen tuen vuoksi Golunov päästettiin vapaaksi ja tekaistut syytteet peruttiin. Toimittaja haluaa tietää, miksi tapauksen syyllisiä ei ole vieläkään rangaistu. Putin muistelee vastauksessaan omaa uraansa turvallisuuselimissä ja sanoo, että viittä Moskovassa toimivaa poliisia vastaan on nostettu asiasta oikeusjuttu.
12:25 Putinilta kysytään toisen maailmansodan päättymisen kunniaksi vietettävän voitonpäivän juhlinnasta: Aiotaanko Venäjän juhlallisuuksiin kutsua myös sotilaita entisistä neuvostotasavalloista? Putinin muistuttaa, että kaikki entiset neuvostotasavallat tuskin ottavat kutsua vastaan (viitannee ainakin Baltian maihin ja Ukrainaan) maidenvälisten kofliktien takia ja tämä tarkoittaa Putinin mukaan sitä, että nämä maat eivät kunnioita Neuvostoliiton urotyötä.
Ensi vuonna koittavan voitonpäivän 75-vuotisjuhla näkyy myös kaikille tapahtumaan rekisteröidyille toimittajille annetussa lahjassa.
Toimittajille jaettu lahjakalenteri.Erkka Mikkonen / Yle
12:18 Toimittaja kysyy Putinilta, mitä mieltä hän on Yhdysvaltain pakotteista Venäjää kohtaan ja presidentti Donald Trumpin virkarikossyytteestä. Putinin mielestä Trump halutaan syrjäyttää vedoten keksittyihin syihin. Yhdysvaltain kaasuputki Nord Stream 2:een liittyvät pakotteet Putin näkee vihamielisenä toimintana, johon Venäjä tulee vastaamaan vastatoimilla. Salissa annetaan aplodit Putinin vastaukselle.
12:08 Putinilta kysytään, pitäisikö vallankumousjohtaja Vladimir Leninin ruumis siirtää pois Moskovan Punaisella torilla sijaitsevasta mausoleumista, jossa hän on yhä näytillä. Putin huomauttaa, ettei Lenin ollut valtiollinen toimija vaan vallankumouksellinen. Putinin mielestä Leninin ruumiiseen ei pidä kuitenkaan koskea. Putin on aiemmin arvostellut Leninin toimien luoneen Venäjän valtion alle aikapommin.
12:01 Putin vastaa Ukrainan sodasta myös ukrainalaisen toimittajan kysymykseen. Hän toistaa vastauksessaan Venäjän väitteen, että Itä-Ukrainassa ei ole Venäjän armeijan joukkoja. “On vain itsepuolustusjoukot, jotka paikalliset ovat muodostaneet. Minulta usein kysytään, miten heillä on panssarivaunuja. Maailmassa on monia samantapaisia konflikteja. Mistä he ottavat sotatekniikkansa? Niiltä valtioilta, jotka tukevat heitä. Kummallakin puolella on palkkasotilaita, mutta ne eivät ole pääjoukko.”
11:44 Nyt Venäjän ykköskanavan toimittaja kysyy Putinin mielipidettä Ukrainan presidentistä Volodymyr Zelenskyistä, jonka Putin tapasi ensimmäistä kertaa jo Pariisissa. Putin ihmettelee Zelenskyin kokouksen jälkeen antamia kommentteja, joiden mukaan Minskin sopimusta voidaan muuttaa. Hän vaatii suoraa dialogia Ukrainan ja Venäjän tukemien niin kutsuttujen Donetskin ja Luhanskin kansantasavaltojen välille. Putinin mukaan Normandia-ryhmän tulee jatkaa toimintaansa ja näkee, että asiassa voidaan saavuttaa myönteistä kehitystä, mitä osittainen tulitauko ja joukkujen vetäminen todistavat. Uutta Normandia-ryhmän kokousta ollaan suunnittelemassa huhtikuulle.
Putinin mukaan päätös on epäoikeudenmukainen ja terveen järjen vastainen. Putin ihmettelee, kuinka Wada voi kieltää Venäjän osallistumisen uudestaan. Hänen mukaansa päätös on olympialaisen peruskirjan vastainen ja epäreilu, koska se rankaisee kaikkia urheilijoita on kollektiivisesti. Putinin mukaan Venäjä tekee kaikkensa, että tilanteesta päästään eteenpäin. Hän toistaa myös jo aiemmin antamansa kommenttinsa, jonka mukaan päätös on poliittinen.
11:29 Putin vastaa kritiikkiin, jonka mukaan Venäjän talous pohjautuu pelkästään neuvostoaikaiseen infrastruktuuriin. Hän sanoo, ettei asia ole niin ja antaa esimerkin uusiutuvasta energiantuotannosta, jota on alettu kehittää Venäjällä. Vierailin syksyllä Etelä-Venäjällä, jossa Fortum rakentaa yhdessä venäläisen valtioyhtiö Rosnanon kanssa maan suurinta tuulivoimapuistoa. https://yle.fi/uutiset/3-11062906
11:25 Ihmiset yrittävät saada kaikin tavoin Putinin huomion, jotta voisivat esittää kysymyksensä. Moskovan alueelta tullut toimittaja Anna Sunitsa yrittää saada kysymysvuoron Putin-huivilla. Ainakin osa kysymyksistä on sovittu etukäteen.
Erkka Mikkonen / Yle
11:19 Sitten käsitellään Venäjän valtavaa jäteongelmaa, joka on noussut viime aikoina suureen julkisuuteen kaatopaikkoja vastustavien protestien vuoksi. Ylen Ulkolinja ohjelma julkaisi ongelmasta maanantaina laajan dokumentin, jonka TV-1 esittää tänään torstaina klo 2200. https://areena.yle.fi/1-50319482
11:14 Ensimmäinen nauru ja aplodit kuuluvat salissa toisen kysymyksen aikana. Venäjän Kaukoidästä, Kamtšatkan niemimaalta tullut toimittaja kyselee miksi Putin ei ole käynyt siellä vierailulla ja liittyykö se siihen, että lentoliput ovat sinne niin kalliit. Putin vitsailee, että hän saa lentolippuun alennusta.
11:11 Putin muistuttaa, että Venäjä ei kuulu maailman suurimpien saastuttajien joukkoon kuten Yhdysvallat, Kiina ja EU. Venäjä vihdoin ratifioi syksyllä Pariisin ilmastosopimuksen. Putin kertoo, että Venäjällä ilmasto lämpenee nopeammin, kuin maailmassa keskimäärin. Aiemmin Venäjän johto on suhtautunut skeptisesti ilmastonmuutokseen ja sanonut, että se voi hyödyttää maata. Nyt Putin kuitenkin sanoo, että Venäjä tekee kaikkensa, että ilmaston lämpenemistä voitaisiin hidastaa.
11:08 Ensimmäinen kysymys radio Majakin toimittajalta. Hän kysyy liittyen ilmastonmuutokseen myös siksi, että Moskovassa on ollut poikkeuksellisen leuto talvi. https://yle.fi/uutiset/3-11125329
11:07 Putin astelee paikalle ja tapahtuma voi alkaa. Hän sanoo, että tulee kertomaan mitä vuoden aikana on tehty ja mitä on jäänyt tekemättä – ja miksi.
11:06 Putinin lehdistösihteeri juuri toivotti tervetulleeksi toimittajat ja dramaattinen musiikki alkoi soida.
11:05 Putin tulee käsittelemään useilla tv-kanavilla suorana lähetettävässä tapahtumassa etenkin Venäjän sisäisiä asioita, mutta myös kansainvälisiä aiheita on tapana sivuuta. Tällä kertaa ajankohtaisia asioita on muun muassa Ukrainan ja Syyrian tilanne sekä maailman antidopingtoimiston WADA:n päästös sulkea venäläisurheilijat pois kansainvälisistä kisoista.
10:59 Turvatarkastukset tapahtumapaikalle olivat massiiviset. Paikalle on ennakkotietojen mukaan rekisteröitynyt 1895 toimittajaa, mikä on ennätysmäärä.
10:45 Olen saapunut Moskovan keskustassa sijaitsevaan World Trade Centeriin, jossa tilaisuus alkaa noin 15 minuutin kuluttua. Sali on täynnä toimittajia, joista suurin osa tullut paikalle ympäri Venäjää.
