Matkanjärjestäjä Thomas Cookin mahdollisella konkurssilla olisi isot vaikutukset yhtiön asiakkaisiin maailmalla.

Pahoihin talousvaikeuksiin joutunut Thomas Cook on yksi alan suurimmista toimijoista maailmalla. Jos rahoitusjärjestelyt epäonnistuvat, yhtiön on arvioitu menevän konkurssiin jo lähipäivinä.

Thomas Cookin matkoilla on arviolta 600 000 turistia eri puolilla maailmaa. Suomessa yhtiö omistaa Tjäreborgin, joka on yksi maan suurimmista matkatoimistoista. Tjäreborgin järjestämillä matkoilla on tällä hetkellä yhtiön arvion mukaan 3 400 suomalaista.

Matkanjärjestäjän asiakkaat ovat paremmassa suojassa konkurssin sattuessa kuin esimerkiksi lentoyhtiön asiakkaat. Moni asia on silti epävarma – keräsimme vastauksia neljään isoon kysymykseen matkailujätin uhkaavan konkurssin ympäriltä.

1. Kuinka isosta asiasta konkurssiuhassa on kysymys?

Matkanjärjestäjiä ja matkatoimistoja on mennyt konkurssiin ennenkin. Thomas Cook Isossa-Britanniassa ja sen tytäryhtiö Tjäreborg Suomessa ovat kuitenkin harvinaisen raskaan sarjan toimijoita.

Samaan aikaan, kun yhtiö taistelee olemassaolostaan, eri maiden viranomaiset miettivät, miten asiakkaat saadaan konkurssin toteutuessa tuotua kotiin. Lentojen järjestäminen ja majoitusten hoitaminen vaatii paitsi aikaa myös rahaa. Konsernin ennalta maksamat vakuudet suojaavat asiakasta, mutta monien kulujen maksajista voidaan joutua vääntämään vielä kättä.

Thomas Cookilla on maailmalla 150 000 brittiläistä matkustajaa. The Guardianin mukaan maassa varaudutaan jo rauhanajan suurimpaan operaatioon kansalaisten tuomiseksi maailmalta. Esimakua nähtiin halpalentoyhtiö Monarch Airlinesin konkurssissa 2017.

Suomessa vertailukohtaa historiasta voi hakea vaikkapa vuodesta 1997, jolloin Kymppi-Matkojen konkurssi keskeytti tai perui matkat yhteensä 8 000 turistilta.

2. Miten konkurssi vaikuttaisi suomalaisiin matkailijoihin, jotka ovat maailmalla?

Tjäreborgin mukaan Thomas Cookin rahoitusneuvottelut eivät tällä hetkellä vaikuta yhtiön matkoihin. Tjäreborg on julkaissut omilla nettisivuillaan lyhytsanaisen kysymys-vastaus-paketin tilanteesta.

Jos Thomas Cook kaatuu, maailmalla oleville matkustajille aiheutuu vähintäänkin ylimääräisiä järjestelyitä, mutta mahdollisesti myös rahanmenoa. Matkustajien kannattaa olla yhteydessä joko matkanjärjestäjään tai Kilpailu- ja kuluttajavirastoon.

Rahallisesti matkanjärjestäjien asiakkaiden oikeuksia turvaavat matkapakettilain mukaiset vakuudet. Ne korvaavat niin majoitukset kuin paluulennotkin, mutta avoimia kysymyksiä jää.

Matkanjärjestäjä ei välttämättä maksa etukäteen hotelleille tai lentoyhtiöille. BBC onkin raportoinut Tunisiassa sattuneesta tapauksesta, jossa hotelli ei ole päästänyt Thomas Cookin asiakkaita poistumaan ennen kuin majoitus on maksettu.

Thomas Cookilla on myös oma lentoyhtiö. Jos se menee konkurssiin, paluulentoja ei välttämättä ole olemassa. Tällöin paluumatkat on järjesteltävä muiden lentoyhtiöiden kautta, mutta silloinkin vakuuksien pitäisi korvata kulut. Voi kuitenkin olla, että osa matkustajista joutuu maksamaan jotain myös omasta pussistaan ennen korvausten saamista.

– Tällaisia tilanteita ei tarvitse matkustajan murehtia etukäteen. Asia varmasti hoituu, koska lainsäädäntö on niin tiukka taustalla, uskoo Suomen matkatoimistoalan liiton toimitusjohtaja Heli Mäki-Fränti.

3. Uskaltaako Thomas Cookin kautta varata enää matkoja?

Tjäreborg käsittelee tätäkin huolenaihetta nettisivullaan, totutulla vastauksella: "rahoitusneuvottelut eivät vaikuta matkoihimme".

Mutta jos matkayhtiö menee konkurssiin, myös tulevat matkat peruuntuvat. Tällöin asiakkaan pitää hakea korvauksia luottokorttiyhtiöltä tai Kilpailu- ja kuluttajavirastolta riippuen siitä, onko matka maksettu luottokortilla vai käteisellä.

– Olipa kyseessä pakettimatka tai lento, se kannattaa aina maksaa luottokortilla. Se oikeasti pelastaa ongelmilta, eivätkä ihmiset sitä aina muista, neuvoo matkailun professori Antti Honkanen Lapin yliopistosta.

Matkailuasiantuntijat muistuttavat, etteivät matkanjärjestäjät ole kuluttajasuojan kannalta erityinen riski. Vakuudet suojaavat asiakkaan lompakkoa matkanjärjestäjän konkurssilta, mutta omatoimimatkailijan tapauksessa vastaavaa suojaa ei ole.

– Matkanjärjestäjän asiakas on huomattavasti paremmassa turvassa kuin majoituksen, lentolipun tai muun yksittäisen matkailupalvelun osanut asiakas, Heli Mäki-Fränti sanoo.

4. Thomas Cook on matkailualan jättiläinen, jolla on pitkä historia – mitä sille on tapahtunut?

Kun joukko ihmisiä kerätään kerralla charter-lennolle ja yhteen hotelliin, kustannukset pysyvät kurissa. Tämä oli pitkään pakettimatkojen menestysresepti.

Nykyään kuka tahansa pystyy kuitenkin varaamaan halpalennot ja hotellit netissä toimivan matkanvarauspalvelun kautta, ja pakettimatkafirmojen liiketoiminnalta on osin pudonnut pohja.

Kova kilpailu on painanut matkojen hinnat alas. Silloin pienemmätkin vastoinkäymiset riittävät horjuttamaan liiketoimintaa. Thomas Cookin tarina kiteyttää mullistuksen kenties parhaiten: vuodesta 1841 toiminut yritys tekee nyt isoja tappioita ja sen osakkeen arvo on romahtanut.

Lähipäivät näyttävät, onnistuuko yhtiö pelastautumaan vai nähdäänkö alalla poikkeuksellisen suuren firman konkurssi.

Juttua varten on haastateltu myös Turun ammattikorkeakoulun lehtori Telle Tuomista.

Oletko Tjäreborgin matkalla maailmalla? Onko emoyhtiö Thomas Cookin tilanne vaikuttanut matkaasi jotenkin? Kerro toimittajalle: veli-pekka.hamalainen@yle.fi

Trilleri. Sellainen on ruotsalaisen Mariette Lindsteinin elämä.

On kuitenkin onnenkauppaa, että Lindstein istuu nyt Helsingissä kertomassa kahdesta suomeksi käännetystä trilleristään – ja samalla omasta elämästään. Kaikki oli hyvin pienestä kiinni.

Viisitoista vuotta sitten Lindstein oli skientologien työleirillä Los Angelesissa ja odotti oikeaa hetkeä. Hän näki bussin lähestyvän, ryntäsi pysäkille ja hyppäsi kyytiin. Hänellä ei ollut hajuakaan, minne bussi oli menossa. Kuski valisti suunnan olevan South Central, Los Angelesin pahamaineisin kaupunginosa. Se ei haitannut Lindsteinia. Hän oli vihdoinkin vapaa, 25 vuoden "vankeuden" jälkeen.

"Johtaja oli mitä hurmaavin ja samalla kauhein ihminen"

Kun Mariette Lindstein houkuteltiin töihin skientologien päämajaan Yhdysvaltoihin, hän oli onnensa kukkuloilla. Hän muutti innoissaan silloisen aviomiehensä ja pienen poikansa kanssa Kalifornian aurinkoon. Aluksi kaikki olikin ihanaa. Yhteisöllisyys tuntui mukavalta ja keskuksessa tehtävä työ merkitykselliseltä. Olo tuntui rauhalliselta ja vahvalta – skientologien opit olivat toimineet.

Skientologian viehätys perustuu juuri siihen, että yksilöstä tulee perempi, kyvykkäämpi ja vahvempi, jos vain noudattaa oppeja.

– Homma pyörii oman egon ympärillä. Miten minä kehityn ja tulen paremmaksi. Keskiössä on koko ajan minä, kuvailee Lindstein.

Muutaman vuoden jälkeen tunnelma alkoi kuitenkin muuttua. Skientologian perustajan tieteiskirjailija L. Ron Hubbardin kuoltua, uudeksi hengelliseksi johtajaksi tuli David Miscavige, joka on edelleen liikkeen johdossa.

– Hän pystyi olemaan mitä hurmaavin ihminen. Hetken päästä hän oli kauhein ihminen, jonka tunsin. Hän ei ollut läpikotaisin paha, mutta flippasi aina välillä, muistelee Lindstein, joka työskenteli tiiviisti Miscavigen kanssa.

Lapsia pidetään pieninä aikuisina

Pikku hiljaa sääntöjä alkoi tulla enemmän ja enemmän. Suhteet lahkon ulkopuolella eläviin piti minimoida, sanomalehdet kiellettiin, televisiot vietiin pois ja keskusta ympäröiviä muureja alkoivat kiertää aseistetut vartijat.

– Oli todella pelottava tunne havaita, ettei ollut enää mitään kontaktia ulkomaailmaan.

Aivopesu oli kuitenkin ollut niin onnistunut, että päässä kiertävät ajatukset pyyhkiytyivät taka-alalle. Tärkeintä oli lahkon menestys ja maailmanvalloitus. Jopa lasten erottaminen vanhemmistaan perusteltiin "lasten parhaalla".

– Sitä on vaikea ajatella ja antaa anteeksi. Lahkossa tehtiin selväksi, ettei perheellä ole merkitystä.

Lindsteinin poika asui parin tunnin ajomatkan päässä Gold Basesta, missä vanhemmat työskentelivät. He saivat nähdä lapsiaan vain viikonloppuisin. Pikku hiljaa aikaa lyhennettiin, kunnes lapsia sai tavata vain yhden illan viikossa.

– Kun lapseni täytti 11-vuotta, hän sai onneksi muuttaa lähemmäs keskusta lasten työleirille. Silloin näimme usein.

Skientologiassa lapset nähdään pieninä aikuisina. He joutuvat tekemään töitä pienestä pitäen. Koulutuksella ja sivistyksellä ei ole niin väliä. Lindstein kertoo, että lapset saivat perusopetuksen, mutta eivät juuri sen enempää.

Töitä tehtiin aamusta yöhön

Aikuiset tekivät myös töitä – käytännössä aamuvarhaisesta puolille öin. Heidän tehtävänään oli markkinoida ja hoitaa viestintää. Erämaassa sijaitseva päämaja oli mediatehdas, jossa oli omat studiot ja lisäksi siellä tehtiin skientologien lehtiä, esitteitä ja kirjoja. Töitä teetettiin niin paljon, ettei nukkumiselle jäänyt aikaa.

– Väsyttäminen on tehokas kidutusmuoto. Olin niin väsynyt, että nukahtelin kylpyhuoneen lattialle illalla, tai siis yöllä. Kun on tarpeeksi väsynyt, ei pysty ajattelemaan muuta kuin pientä unihetkeä.

Lindsteinin kertomus muistuttaa paljon hänen trillereitään. Niissä hän on siirtänyt tapahtumat Ruotsiin pienelle saarelle, jossa on yhteisö, joka on samankaltainen kuin skientologeilla. Ensimmäisessä osassa Ehdoton valta (suom. Christine Thorel) lahkon johtaja piinaa työntekijöitään uupumuksen rajamaille. Hän myös rankaisee työntekijöitään hyppyyttämällä heitä kallionkielekkeeltä mereen. Gold Basessa rangaitukset eivät sentään olleet hengenvaarallisia.

– Siellä käytettiin rangaistuksena muun muassa orjatyötä. Jos mokasi pahasti, saattoi joutua lukituksi telttaan. Siellä piti olla niin kauan, että oli tehnyt parannuksen.

Lindsteinin psykologisissa trillereissä perustellaan ihmisten alttius karismaattisille johtajille. Päähenkilön kautta avautuu myös, miten arvaamaton vallankäyttö toimii ja miltä se tuntuu.

– Halusin kirjoittaa nämä kirjat ikään kuin varoituksena. Olen iloinen, että etenkin nuoret ovat lukeneet kirjojani. Mielestäni kirjani eivät kerro vain vallankäytöstä kultissa, vaan sama kaava toimii vaikkapa parisuhdeväkivallassa tai huonossa työpaikassa.

Väkivalta oli viimeinen pisara

Suomessa skientologia ei ole juuri saanut jalansijaa, mutta muun muassa Yhdysvalloissa sillä on uskonnon asema ja näin ollen verovapaus. Lindstein muistaa, kuinka vallan lisääntyessä Miscavigesta tuli vainoharhainen.

– Hänen juomalasiensa päälle piti laittaa kannet, ettei häntä myrkytetä. Se alkoi tuntua aika kummallista.

Viimeinen pisara oli, kun Miscavige kävi Lindsteinin työkaverin kimppuun.

– Olin siinä vieressä ja yhtäkkiä hän hermostui ja ryhtyi retuuttamaan työtoveriani. Se oli shokki. Silloin heräsi ajatus lähteä.

Mutta muurien ympäröimästä Gold Basesta ei lähdetty noin vain. Alue oli tiukasti vartioitu ja ympärillä avautui autiomaa. Oli siis keksittävä pakosuunnitelma.

Kännykkä oli scifiä

Pähkäillessään pakoa Lindstein pani merkille, että työtovereiden joukossa oli toinenkin, jolla oli samanlaisia ajatuksia. Pian hän ystävystyi Dan Koonin kanssa, joka on hänen nykyinen aviomiehensä. Lindsteinin ruotsalainen aviomies oli lähetetty töihin itärannikolle, eikä pariskunta ollut nähnyt toisiaan vuosiin.

Koonin onnistui paeta ensin. Lindstein keräsi vielä rohkeutta. Ajatus elämästä lahkon ulkopuolella pelotti, vaikka se oli alkanut tuntua ainoalta oikealta ratkaisulta.

Päästäkseen muurien ulkopuolelle Lindsteinin oli muututtava mielenterveyspotilaaksi. Hän alkoi esittää itsetuhoista, sillä lahko ei halunnut ruumiita tai poliiseja muuriensa sisäpuolelle. Häiriintyneet vietiin työleirille Los Angelesiin. Siellä vartiointi ei ollut niin tiukkaa, joten Lindstein pääsi hyppäämään bussin kyytiin.

– Elämäni onnellisin päivä oli, kun Dan tuli noutamaan minut ja ajoimme San Franciscoon. Rannikko oli niin kaunis ja olin niin vapaa.

Onnentunnetta ei häirinnyt edes se, että Lindstein tiesi etsijöiden olevan perässä. Hän oli kuitenkin onnistunut harhauttamaan heidät suuntaamalla eteläiseen Los Angelesiin, missä valkoihoisten ei juuri kannata liikuskella.

Vapaudenhuuma vaihtui pian käytännön ongelmiin. Miten käytetään internetiä, mikä ihmeen sosiaalinen media? Maailma oli muuttunut totaalisesti niiden vuosien aikana, jotka Lindstein oli viettänyt eristyksissä.

– Kun näin ensimmäistä kertaa kännykän, se tuntui aivan scifiltä.

Poika oli katkera äidilleen

Nykyään Lindstein asuu Ruotsissa aviomiehensä Dan Koonin kanssa. Hänen poikansa John pakeni myös skientologien lahkosta. Aluksi välit pojan kanssa olivat kireät.

– Hän oli katkera minulle, koska olin vienyt hänet lahkoon. Hänelle ei ollut annettu vaihtoehtoja.

Nykyään välit ovat hyvät. John asuu perheineen Kaliforniassa ja työskentelee Hollywoodissa visuaalisten efektien tekijänä. Äiti on tavattoman ylpeä pojastaan, joka on onnistunut elämässään huolimatta oudosta lapsuudesta.

Vaikka Lindstein on elänyt jo 15 vuotta erossa skientologiasta, lahko ei suinkaan ole jättänyt häntä rauhaan. Lahko on tarkka maineestaan, eikä hyväksy eronneita, saati heidän kriittisiä puheitaan.

Julkaistuaan ensimmäisen kirjansa Lindstein esiintyi Göteborgin kirjamessuilla. Siellä skientologien edustajat videoivat häntä ja seurasivat aina hotellille asti. Myös hänen tietokoneensa on hakkeroitu, kun hän on puhunut julkisuudessa kirjoistaan ja taustastaan. Hän on myös saanut uhkaussoittoja.

– En ole antanut häirinnän lannistaa. Göteborgin messujen aikaan olin juuri kirjoittamassa toista kirjaani Tuomiopäivä. Sain siitä kaikesta vain lisäenergiaa kirjoitustyölleni.

Alun perin Lindstein alkoi kirjoittaa fiktiota päästäkseen kauheista painajaisista, jotka riivasivat häntä Ruotsiin muuton jälkeen. Kirjoittaminen on auttanut ja hän rakastaa nykyistä ammattiaan.

Lopuksi on pakko kysyä, kuinka paljon Lindsteinia harmittaa, kun elämästä meni 25 vuotta skientologien parissa.

– Ei yhtään. Olen oppinut niin paljon tästä kaikesta. Olen aivan eri ihminen nykyään. Ilman tuota kokemusta en ehkä olisi näin onnellinen.

Lue lisää:

Skientologit rynnivät elokuva- ja uutisbisnekseen: Kiistelty kirkko avasi jättistudion Hollywoodissa

Brittioikeus määritti skientologian uskonnoksi

Kun Sanna Salo oli 15-vuotias, kavereiden kourassa oleva kaljapullo näyttäytyi ahdistavana mörkönä. Jos joku veti viinatonkan esiin, hän poistui tilanteesta.

– Ihmisten käytös muuttuu humalassa. En osannut tuolloin luottaa, että heistä saa samalla lailla irti illalla kuin myös seuraavana päivänäkin. Kyse oli aitoudesta.

Nuorten kiinnostus humalanhakuiseen juomiseen on hiipunut tasaiseen tahtiin.

Vielä vuonna 1999 puolet yhdeksäsluokkalaisista oli juonut vähintään kuusi annosta alkoholia kerralla kuukauden sisällä.

Vuonna 2015 vain vajaa neljännes peruskoulun viimeisen luokan nuorista joi samaan tahtiin.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kouluterveyskyselyn mukaan vuonna 2019 vahvaan humalaan joi itsensä vähintään kerran kuukaudessa perusopetuksen 8. ja 9. luokkaa käyvistä 10 prosenttia, lukiolaisista 18 prosenttia ja ammatillisten oppilaitosten opiskelijoista 27 prosenttia.

THL:n erikoistutkija Kirsimarja Raitasalo liittää humalanhakuisen juomisen vähenemisen siihen liittyvän sosiaalisen paineen alenemiseen ja kiihtyvään kilpailuun opiskelu- ja työpaikoista.

Muita esitettyjä syitä ovat sosiaalisten foorumien, kuten Instagramin ja Whatsappin, suuri suosio sekä yksinkertaisesti se, että vanhemmat kuuntelevat lapsiaan aiempaa paremmin.

Vaikka alkoholista luopuminen on yhä yleisempää, sen puolustelu vaatii kuitenkin edelleen selittelyä.

Lasillinen merkitsee sosiaalisuutta

Alkoholia ja sen sivuilmiöitä tutkineen sosiologin Antti Maunun mukaan drinkistä kieltäytyminen tulkitaan usein alitajuisesti niin, että henkilö kieltäytyy ajanvietosta kokonaan.

Tämä on Maunun mukaan kaikuja kulttuurista, jossa alkoholi merkitsee sosiaalisuutta.

– Lukioaikana jäin usein bileiden ja rientojen ulkopuolelle, enkä saanut läheisiä ystäviä. Nykyisin opiskelijabileissä saatetaan kysyä, että miten kestän selvin päin kaiken, sanoo nykyisin Helsingin yliopistossa opiskeleva 21-vuotias Sanna Salo.

Suomessa alkoholi on esitetty paholaisen ja enkelin kuvajaisena: Toisaalta se vie arjen ulkopuolelle, mutta myös pahimmillaan hautaan.

– Joskus teini-ikäisenä protestoin kaatamalla ihmisten kaljoja viemäristä alas. Nykyään en anna kantani vaikuttaa ihmissuhteisiini, Salo muistelee.

Käännös arvomaailmassa tuli pari vuotta sitten joulukuussa, kun Salo lähti ystäviensä mukaan jatkoille ylioppilasjuhlien jälkeen.

– Silloin menin ensimmäistä kertaa baariin istumaan. Se oli ahdistavaa ja outoa, koska en ollut tottunut näkemään lähipiiriäni humalassa. Nykyään kapakassa istuminen luonnistuu.

Sosiologi Maunun mukaan juomiseen on suhtauduttu Suomessa aina kahtiajakoisesti, mutta ajattelutapa on hiljalleen purkautumassa 90-luvulla ja myöhemmin syntyneillä.

Ainakin siinä mielessä, että alkoholia tarvittaisiin kaikkiin juhlistuksiin ja rientoihin.

– 1970-luvulla ja aiemmin syntyneille alkoholi merkitsee vapautta, jolloin juomisen rajoittaminen on heille sitä tunkkaista presidentti Kekkosen ajan Suomea, jossa ihmisiä yritetään holhota, Maunu sanoo.

Alkoholi nostaa arjen yläpuolelle

Salo ei kuvaile absolutismia päätöksenä. Muille se on kuitenkin näyttäytynyt valintana, johon suhtaudutaan usein hämmennyksellä.

Tästä esimerkkinä hän mainitsee ystäviltään saadun kuohuviinipullon. Lahja oli 18-vuotispäivien varalle, jos kokeiluinto valtaisikin mielen.

– Kun alkoholista kieltäytydytään, oletetaan aina olevan joku syy. Mutta entä jos sitä ei ole?

Sosiologi Maununmukaan pullon korkkaaminen merkitsee yhdessäoloa ja mukavia hetkiä. Sellaisia tunteja, jotka kohoavat arjen ulkopuolelle.

– Jotkut haluavat olla mukana tilanteessa pitelemällä kädessä vaikka alkoholijuomalta näyttävää vissylasillista. Näin annetaan viestiä siitä, että hei, haluan viettää aikaa teidän kanssanne, Maunu sanoo.

Salon mielestä on käsittämätöntä, että juomattomuutta täytyisi peitellä. Vaikka asiantuntijat sanovat juomispaineen vähentyneen nuorten keskuudessa, hän on asiasta eri mieltä.

– Itse en ole koskaan tuntenut suurta painostusta siitä, etten koske alkoholiin. Tiedän kuitenkin, että kaikilla asia ei ole näin ja tässä kohtaa asenteisiin pitäisi tulla muutos.

Lue lisää:

"En pääsekään hoitamaan pikkuveljeä, koska olen kännissä", Enni Granström sanoi isälle puhelimessa – mutta lopulta siitä tuli puhelu, joka pelasti hänet

Jäikö juomaputki päälle lomalla? Alkoholista kieltäytyminen on tehty lähes mahdottomaksi, sanoo tissutteluun kyllästynyt kirjailija

Voiko juhlia, vaikkei ota alkoholia? Kolme tarinaa siitä kuinka alkoholi jäi, mutta biletys ei

Maailman vanhin matkanjärjestäjä Thomas Cook on ajautunut konkurssiin, kertoo yhtiö nettisivuillaan.

Läpi yön kestäneet rahoitusneuvottelut omistajien ja yhtiön velkojien kanssa päättyivät tuloksettomina.

Yhtiön mukaan sen liiketoimet Britanniassa ovat päättyneet sekä kaikki tulevat lennot ja lomamatkat on peruttu. Yhtiön Pohjoismaisen johdon mukaan kaikki maanantain lennot on peruttu.

Thomas Cookin matkoilla on arviolta 600 000 turistia eri puolilla maailmaa.

Tytäryhtiö Tjäreborgin matkoilla noin 2 900 suomalaista

Suomessa yhtiö omistaa Tjäreborgin, joka on yksi maan suurimmista matkatoimistoista. Tjäreborgin järjestämillä matkoilla on tällä hetkellä yhtiön arvion mukaan 2 900 suomalaista. Tjäreborg ei vielä ole kommentoinut, miten emoyhtiön konkurssi vaikuttaa sen toimintaan.

Tjäreborg kertoo sivuillaan, että sen asiakkaiden matkoja suojelee matkapakettilaki sekä vakuusrekisteri.

– Mahdollisessa konkurssitilanteessa pidetään huolta siitä, että jokainen kyllä kotiin matkalta pääsee, sanoi myyntijohtaja Saana Ruonala eilen Tjäreborgista STT:lle.

Ruonala jatkoi, että jos konkurssi tulee, matkustajiin otetaan heti yhteyttä.

Ulkoministeriö seuraa tilannetta

Ulkoministeriön viestintäpäivystäjä Minna Elon mukaan epäselvissä tilanteissa kannattaa ensisijaisesti ottaa yhteyttä Tjäreborgin oppaaseen.

–Jos opasta ei ole saatavilla tai häneltä ei saa apua, voi olla yhteydessä Suomen konsulaattiin. Jos on maassa, missä Suomella ei ole omaa konsulaattia tai suurlähetystöä, voi olla yhteydessä toisen Pohjoismaan tai toisen EU-maan konsulaattiin, Elo sanoo.

Elon mukaan ulkoministeriö neuvoo ja avustaa matkailijoita, mutta kotiinlennätyspalvelua ministeriö ei tarjoa.

– Ulkoministeriö tällä hetkellä seuraa tilannetta ja voi konsulipalvelulain mukaan avustaa hätään joutuneita matkailijoita. Kaikkien Tjäreborgin matkojen pitäisi kuulua vakuusrekisterin piiriin, eli mitään hätää ei pitäisi olla, Elo toteaa.

Britannian siviili-ilmailuviranomainen CAA on ilmoittanut aloittavansa rauhanajan suurimman operaation saadakseen kotiutettua eri puolilta maailmaa yli 150 000 brittilomailijaa. BBC:n mukaan tyhjiä lentokoneita lähti jo sunnuntaina maailmalle hakemaan brittituristeja kotiin.

Jos Tjäreborgin emoyhtiö kaatuu, väristykset tuntuvat myös Suomessa – 4 kysymystä ja vastausta matkailujättiä uhkaavasta konkurssista(22.9.)

Matkanjärjestäjä ei välttämättä maksa etukäteen hotelleille tai lentoyhtiöille. BBC onkin raportoinut Tunisiassa sattuneesta tapauksesta, jossa hotelli ei ole päästänyt Thomas Cookin asiakkaita poistumaan ennen kuin majoitus on maksettu.

Thomas Cook -konserni on niin merkittävä toimija matkailualalla, että sen kaatumisella tulee olemaan todennäköisesti laajempiakin seurauksia. Vaikutukset voivat ulottua myös maailmanlaajuiseen lentobisnekseen.

Yhtiö kävi viikonvaihteessa neuvotteluja Britannian hallituksen ja mahdollisten sijoittajien kanssa, jotta välttäisi konkurssin. Yhtiölle haettiin 200 miljoonan punnan eli noin 226 miljoonan euron lisärahoitusta.

Oletko Tjäreborgin matkalla maailmalla? Vaikuttaako emoyhtiö Thomas Cookin konkurssi matkaasi jotenkin? Kerro meille tilanteestasi: yle.uutiset@yle.fi

Tjäreborgin matkaehdot

Kilpailu- ja kuluttajavirasto: Matkapalveluyhdistelmien tarjoajien vakuusrekisteri

Lisää aiheesta:

Thomas Cookin konkurssi vaikuttaa myös pohjoismaisten matkatoimistojen matkoihin – Maanantain lennot peruttu Tjäreborgilla, Spiesillä, Vingillä ja Globetrotterilla

1990-luvun alun laman aikoihin Suomi ei ollut helppo paikka 13-vuotiaalle somalitytölle. Äitinsä ja sisarustensa kanssa levottomuuksia paennut Nura Farah sai kokea oman osansa syrjintää ja koulukiusaamista.

Lohtua toivat kirjat ja kirjasto. Erityisesti Tintti-sarjakuvat olivat aluksi tärkeä tapa oppia suomen kieltä.

Nyt parikymmentä vuotta myöhemmin Farah on suomeksi kirjoittava kirjailija, jonka toinen teos Aurinkotyttö ilmestyi kesän alussa.

Esikoiskirjan tavoin sekin kertoo Somalian aavikolla asuvista paimentolaisista menneinä vuosikymmeninä.

Farah itse oli kaupunkilaistyttö, mutta hänen isovanhempansa ja äitinsäkin ovat eläneet paimentolaiselämää. Aihe valikoitui, koska hän halusi sukeltaa myös omaan historiaansa.

– Se on maailma, joka tulee esiin suvun tarinoissa ja on osa mun historiaa. Ja onhan se suomalaislukijoillekin hieman erilaista.

Seuraavaksi Farah haluaisi kuitenkin tarttua nykyaikaan. Hän arvelee kirjoittavansa seuraavaksi Suomesta ja maahanmuuttajien kokemuksista.

– Naisten asema, maahanmuuttajien kokemukset – ehkä nämä ovat asioita, joista kirjoitan seuraavaksi.

Nukke kulkenut mukana

Farah esitteli Puoli seitsemän -ohjelmassa myös itselleen merkityksellisen esineen, jonka hän sai vastaanottokeskuksessa saapuessaan Suomeen.

Teinityttö valitsi lahjoitusvaatteiden ja -lelujen keskeltä nuken, joka on kulkenut mukana aina näihin päiviin saakka.

– En mä tiedä, miksi 13-vuotias halusi valita nuken, mutta mä sain uudelleen lapsuuden takaisin. Nukke myös symboloi uuden elämän alkua.

Myös nuken siniset silmät olivat nuorelle tytölle tärkeä asia. Juuri muuta Farah ei nimittäin Suomeen tullessa maasta tiennytkään.

– Tiesin vain, että Suomi on pohjoisessa, täällä on lunta ja ihmisillä on siniset silmät, Farah hymyilee.

Katso koko Puoli seitsemän -lähetys:

Tuoreen kyselyn mukaan suomalaiset ovat muita eurooppalaisia tyytymättömämpiä omaan vartaloonsa.

Brittiläisen YouGov:in kyselyssä vain runsas kolmasosa suomalaisvastaajista, 36 prosenttia, kertoi olevansa tyytyväinen kehoonsa.

Suomalaisten käsitys omasta ulkonäöstä oli negatiivisempi kuin muiden kyselyyn osallistuneiden eurooppalaisten. Tyytyväisimpiä olivat saksalaiset ja italialaiset vastaajat, joista 59 prosenttia oli yleisesti ottaen tyytyväisiä kehoonsa. Muut mukana olleet maat olivat Tanska, Ruotsi, Espanja, Ranska ja Norja.

Suomalaisvastaajista miehet olivat fyysiseen ulkomuotoonsa naisia tyytyväisempiä. 18–24-vuotiaat suhtautuivat kroppaansa kaikkein positiivisimmin, kun taas 45–54-vuotiaat olivat tyytymättömimpiä.

Moni vastaaja halusi muuttaa jotain asiaa ulkonäössään. Useimmiten toiveena oli painonpudotus. Suomalaisvastaajista ulkonäköönsä halusi muutoksia kolme viidestä. Vanhemmissa ikäluokassa muutoksia toivottiin harvemmin kuin nuoremmissa.

Ulkonäön arvostelua oli koettu Suomessa eniten

Eurooppalaisista vastaajista lähes joka kolmas kertoi joutuneensa myös niin sanotun body shamingin uhriksi.

Body shamingilla tarkoitetaan muun muassa ulkonäköön liittyviä halveksuvia kommentteja tai syrjimistä fyysisen olemuksen perusteella. Loukkaukset voivat kohdistua mihin tahansa fyysiseen ominaisuuteen.

Kaikkein eniten body shamingia olivat kokeneet nuoret aikuiset. Useimmiten ulkonäkökritiikkiä oli tullut työtovereiden taholta, melko usein myös ystäviltä.

Suomalaiset kertoivat kokeneensa body shamingia useammin kuin muiden kyselyssä mukana olleiden maiden vastaajat. Sitä oli kokenut suomalaisvastaajista 40 prosenttia.

YouGov:in huhtikuussa tekemään kyselyyn osallistui runsaat 9 000 vastaajaa, joista 1 007 oli Suomesta. Kysely tehtiin yli 18-vuotiaille YouGov-paneelin jäsenille, jotka oli valittu väestöä edustavasti. Mukana oli vastaajia Espanjasta, Italiasta, Norjasta, Ranskasta, Ruotsista, Saksasta, Suomesta ja Tanskasta.

Lue myös:

Ulkonäöstä puhuminen on monille miehille vierasta – he treenaavat ja käyvät ahkerasti parturissa, mutta eivät myönnä tekevänsä sitä ulkonäön vuoksi

Kenellä on timmeimmät vatsalihakset 30 päivää synnytyksestä? – Kolme äitiä avautuu valtavista ulkonäköpaineista

Maa järisi eilisiltana Hirvensalmella Etelä-Savossa. Helsingin yliopiston Seismologian instituutin mukaan järistyksen magnitudi oli 1,3.

Magnitudi 1,3 on pieni, Suomen alueelle tyypillinen pieni maanjäristys.

– Uskoisin, että tärinä on kuitenkin lähialueilla tuntunut, kun ääntä on ymmärtääkseni havaittu, sanoo seismologi Jari Kortström Seismologian instituutista.

Kortströmin mukaan se, että maa järisi juuri Hirvensalmella, on sattumien summa. Samanlaisia voi sattua ja sattuukin ympäri Suomea.

– Joissain paikoissa voi olla vanhoja rakenteita tai murtumia, joissa järistys tapahtuu helpommin, mutta Suomessa sattuu laitteiden havaintokynnyksen ylittäviä maanjäristyksiä jopa sata vuodessa.

Suurinta osaa järistyksistä ihmiset eivät huomaa, koska ne tapahtuvat harvaan asutuilla tai liki kokonaan asumattomilla alueilla.

Järistys tallentui yöllä Seismologian instituutin automaattiseen mittausjärjestelmään, ja se varmistettiin maanjäristykseksi heti tänä aamuna.

Kunnallisten vesi- ja viemäriverkostojen rapistuminen näkyy jo talousveteen liittyvien terveysriskien lisääntymisenä. Teknisistä vioista aiheutuvat vesikriisit ovat tämän vuosikymmenen ilmiö, mutta myös lievemmät likaantumistapaukset ovat yleistyneet, sanoo THL:n johtava tutkija Ilkka Miettinen.

– Vielä 5–6 vuotta sitten ajattelin, että putkistojen korjausvelka ei ehdi näkyä terveysriskien kohoamisena minun työurani aikana, mutta näyttää siltä että olin väärässä, Miettinen sanoo.

Miettisen mukaan lukumääräisesti esimerkiksi putkirikosta tai venttiilien vioittumisesta johtuvia likaantumisia on vielä melko vähän. Lisäksi tieto tapauksista on hajallaan kunnissa, eikä sitä koota keskitetysti mihinkään – ainakaan toistaiseksi.

– Viime vuosina on silti ollut nähtävissä, että niissä on trendimäinen nousu, Miettinen sanoo.

Vakavammista tapauksista puhutaan vesiepidemioina. Tällainen sattui esimerkiksi viime vuoden tammi-helmikuussa Varsinais-Suomessa Nousiaisissa, missä putkirikon seurauksena juomaveteen joutuneet jätevesibakteerit sairastuttivat satoja kuntalaisia. Aiemmin vastaava vesikriisi koettiin Siilinjärvellä.

Lievemmissä tapauksissa kyse voi olla esimerkiksi siitä, että epäpuhtauksia pääsee vesiputkiin putken rikkoutumisen tai vaikkapa venttiilivian vuoksi.

Sinänsä vesijohtoveden laatu Suomessa on erittäin hyvällä tasolla (Valviran talousvesi-sivusto). Tuoreimman vuoden 2017 raportin mukaan talousveden laatuvaatimukset täyttyivät seurannassa olevissa keskisuurissa ja suurissa laitoksissa lähes 99,6 prosentissa näytteistä.

Vesiongelmat näkyvät jo arjessa

Nousiaisten vesikriisin jälkeen maa- ja metsätalousministeriö teetti selvityksen vesihuollon häiriötilanteista (pdf-tiedosto). Sekin vahvistaa, että häiriötilanteet ovat lisääntyneet. Syy on verkoston kunnon heikkeneminen.

Vesijohtoverkosto on Suomessa ikääntynyttä: pääosa putkistoista on rakennettu 1960–70 -luvuilla. Korjausinvestointeja on paikoin lykätty ja vältelty, joten verkoston kunto on heikentynyt.

Ongelmia on suurissa kaupungeissa, missä vanhimmat putket voivat olla satavuotiaita. Taantuvissa kunnissa, esimerkiksi Kemissä, ongelmana on puolestaan se, että maksajien määrä vähenee uhkaavasti.

Verkoston ikä näkyy siinä, että vesikatkoja ja vedenkeittokehotuksia on ollut viime aikoina usein. Sotisaaren kaupunginosassa asuvan Tapani Latomaan mielestä häiriöt rassaavat jo jokapäiväistä elämää.

– Tässäkin on ollut nyt viisi kappaletta vuotoja tässä Uitontiellä. Onhan se tietenkin harmittavaa. Onneksi ne nyt ilmoittavat kuitenkin etukäteen, niin voi ottaa vettä varalta talteen, Latomaa sanoo.

Korjausinvestointeihin olisi pitänyt ryhtyä jo aiemmin, myöntää Kemin Energia ja Vesi Oy:n vesihuoltojohtaja Juha Hiltula.

– Vanhimmat putket ovat 40–50-luvulta ja tekninen käyttöikä on noin 50 vuotta. Yliajalla ollaan ja korjausvelkaa on reippaasti, varmaan sellainen yli 20 miljoonaa euroilla mitattuna, Hiltula sanoo.

Korjausvelka lasketaan sadoissa miljoonissa

Korjausvelan määrä Suomessa lasketaan sadoissa miljoonissa euroissa (Maaseudun Tulevaisuus). Tuoreimman Rakennetun ympäristön tila -raportin mukaan erittäin huonossa kunnossa on jo kuusi prosenttia vesijohdoista ja peräti 12 prosenttia viemäriputkista.

Rovaniemellä vesijohto- ja viemäriverkoston korjausvelaksi lasketaan lähes 120 miljoonaa euroa – siitä huolimatta, että korjausinvestointien määrä on viime vuosina tuplattu.

– Olemme nostaneet vuosittaisen vesihuollon investointitason vuoden 2015 noin viiden miljoonan euron tasosta yli kymmenen miljoonan euron tasoon. Ensi vuodelle investointimäärä nousee edelleen, kertoo Napapiirin Energia ja Vesi Oy:n toimitusjohtaja Kristian Gullsten.

Kemissäkin on nostettu investointitahtia kaksinkertaiseksi edellisvuosista ja korotettua korjaustasoa on määrä ylläpitää. Siitä huolimatta verkoston uusiutuminen kestää lähes toivottoman pitkään.

– Tällä hetkellä käytämme noin miljoona euroa vuodessa saneerauksiin. Kyllähän siinä kestää pitkän aikaa, että saadaan korjausvelka kurottua umpeen, Hiltula myöntää.

Verkostotalkoille olisi tarvetta

Kuntalaisille eli vesiyhtiöiden asiakkaille lisää putkiremontteja tarkoittaa usein lisää kustannuksia. Tämä näyttää olevan tulevaisuus myös Kemissä.

– Veden hintaan kohdistuu kyllä korotuspaineita tulevina vuosina. Se johtuu juuri näistä korjaustarpeista, joita verkostossa on todella paljon, Hiltula sanoo.

Rakennusinsinööriliiton julkaiseman ROTI-raportin mukaan useimmilta kunnilta puuttuu jäsennelty suunnitelma siitä, miten vesijohtoverkostoa tulevina vuosina pidetään kunnossa. Raportissa esitetään huoli siitä, että kasvavaa investointitarvetta voi olla vaikea hallita ilman kunnollisia työkaluja.

Moitteen allekirjoittaa myös THL:n talousveden tuotannon asiantuntija, johtava tutkija Ilkka Miettinen. Hänen mukaansa Suomessa tarvittaisiin valtakunnallinen yksimielisyys siitä, että verkoston kuntoa ei saa päästää romahtamaan.

– Kotitalouksissakin tiedetään, että vesijohdot on jossain vaiheessa vain uusittava. Ehkä tässä tarvittaisiin jonkinlaiset kansalliset verkostotalkoot, pohtii Miettinen.

Voit keskustella aiheesta klo 22 asti.

Lue myös:

Suomen vesikriisit selvitykseen – tarkastelussa etenkin Nousiaisten vesikriisin kulku

Vesimaksu kallistuu, vaikka kuluttaisit vähemmän – kolme syytä siihen, miksi laskusi kasvaa

Tuore raportti saattaa yllättää: Suomalaisten asunnot ovat eurooppalaisittain hyvässä kunnossa

Ranskan, Saksan ja Britannian johtajat uskovat, että Iran on Saudi-Arabian öljyntuotantolaitoksiin aiemmin tässä kuussa tehtyjen iskujen takana. Näin ne asettuvat tukemaan Yhdysvaltojen näkemystä iskuista.

Maiden johtajat totesivat yhteisessä lausunnossaan, että on selvää, että Iran on vastuussa iskuista.

– Meille on selvää, että Iran kantaa vastuun iskuista. Muuta selitystä ei ole, Emmanuel Macron, Angela Merkel ja Boris Johnson totesivat lausunnossa.

Johtajat keskustelivat asiasta YK:n yleiskokouksen yhteydessä järjestetyssä tapaamisessa.

Euroopan johtajat kehottivat lisäksi Irania valitsemaan keskustelun provokaatioiden sijaan. Sekä Ranska, Saksa että Britannia ovat edelleen mukana Iranin kanssa solmitussa ydinsopimuksessa, josta Yhdysvallat irtaantui viime vuonna. Sittemmin Iran on lipsunut sopimuksen noudattamisesta.

Euroopan suurmaiden mukaan ratkaisu ulos tilanteesta onkin yhä diplomatia.

– Kehotamme Irania sitoutumaan keskusteluun ja pidättäytymään provokaatioiden ja kärjistymisten valitsemisesta, lausunnossa todetaan.

Johtajien mukaan iskut osoittavat, että jännitteet Persianlahdella pitää saada purettua. Siihen vaaditaan nimenomaan diplomatiaa ja kaikkien osapuolten sitoutumista.

Aiheesta lisää:

USA lähettää lisäjoukkoja Persianlahdelle Saudi-Arabian öljyntuotantolaitosten iskujen takia

Saudi-Arabia esitti todisteita Iranin osallisuudesta öljyjalostamoiskuihin – Katso video

Yhdysvaltalaislähteet: Isku Saudi-Arabiaan tehtiin Iranista, käytössä risteilyohjuksia ja drooneja

Matkanjärjestäjä Thomas Cookin ajautuminen konkurssiin vaikuttaa voimakkaasti myös Lapin matkailuun. Yhtiö oli yksi neljästä suuresta Lapin matkojen järjestäjistä ulkomailla.

Lapin Matkailussa oltiin tietoisia yhtiön talousongelmista ja rahoitusvaikeuksista, mutta siitä huolimatta konkurssi yllätti Lapin matkailualan ammattilaiset.

– Ihan tämmöistä emme osanneet odottaa, ja että tämä tapahtuisi vielä näin nopeasti. Luotimme siihen, että he saavat lisärahoitusta ja asiat selviävät parhain päin, kun näin massiivisesta ja laajasti Euroopassa operoivasta tahosta on kysymys, sanoo Visit Rovaniemen toimitusjohtaja Sanna Kärkkäinen.

Brittikonserni Thomas Cookin toiminta päättyi konkurssiin ja kaikki yhtiön järjestämät lomamatkat on peruttu.

Merkittävä lovi Lapin matkailuun

Koko Lapissa kirjattiin viime vuonna noin 1,5 miljoonaa ulkomaalaisten turistien majoitusvuorokautta, joista lähes 300 000 oli brittituristeja. He ovat olleet Lappiin matkustavista kansalaisuuksista suurin ryhmä.

Konkurssi iskee merkittävän loven Lapin matkailuun.

– Brittituristien majoitusvuorokausia oli vuonna 2018 Lapissa 286 000, joista valtaosa oli joulu- ja talvikaudella. Raakaversiointi on hankalaa, mutta sanotaan, että noin kymmenen prosenttia heistä oli Thomas Cookin järjestämillä matkoilla, laskee toimitusjohtaja Sanna Kärkkäinen.

Thomas Cookin konkurssi lisää paineita Lapin matkailulle, sillä taustalla häilyy myös Brexitin uhka.

– Vaikutukset nähdään, ja meillä on ollut Brexitin uhka niskassa ja monta muuta tekijää, jotka voivat vaikuttaa brittien käyttäytymiseen. Tilanne on erikoinen ja näitä kaikkia selvitellään. Kun talvea katsotaan, niin brittituristit näyttelevät tärkeää osaa, miettii Visit Rovaniemen toimitusjohtaja Sanna Kärkkäinen.

Tilastojen mukaan eri kansallisuudet Lapin matkailijamäärissä ovat tasoittuneet. Rovaniemellä brittien rinnalle ovat majoitusvuorokausissa nousseet viime vuosina voimakkaasti aasialaiset ja ranskalaiset turistit.

Visit Rovaniemen toimitusjohtaja Sanna Kärkkäinen uskoo, että Thomas Cookin konkurssi antaa mahdollisuuden uusille ja nykyisille toimijoille kasvattaa volyymiaan.

– Apajille on varmaan tunkua ja Lapin vetovoima on hyvä. Thomas Cookin tapauksessa ja useissa muissa vastaavissa käy usein, että kauppa voi muotoutua uudella tavalla ja sitä jaetaan muiden toimijoiden kesken, Kärkkäinen sanoo.

Korjattu 18.20 ingressiä: Noin 10 prosenttia Lapin lentokentille saapuvista ulkomaisista joulumatkailijoista oli 2018 Thomas Cookin asiakkaita.

Keskustele aiheesta klo 22 asti.

Lue myös:

”Operaatio Matterhorn” tuo kotiin 150 000 ulkomaille Thomas Cookin konkurssin myötä jäänyttä brittiä

Lähteekö yksikään Tjäreborgin lento lähiaikoina? Entä mitä kohteissa lomaileville suomalaisille käy? 11 kysymystä yhtiön Suomen johdolle

Matkanjärjestäjä Thomas Cook konkurssiin – Maanantain lennot Pohjoismaissa peruttu, suomalaisturistien loppuviikon paluulennoista ei tietoa

Maailmanlaajuisesti nousussa ollut viherkasvien suosio ei näy kotimaisessa tuotannossa, kertoo Uutissuomalainen.

Viime vuonna viherkasveja kasvatettiin Suomessa Luonnonvarakeskuksen eli Luken tilastojen mukaan 243 000 kappaletta. Tämä on vähemmän kuin koskaan ennen.

Tuotantomäärä pysytteli 2000-luvun ajan vähintään 500 000 kappaleen tuntumassa, kunnes määrä laski alle 300 000:een vuonna 2014.

Tilastointi alkoi vuonna 1984, jolloin oli viherkasviviljelyn huippuvuosi yli 1,2 miljoonalla kasvilla. Enimmillään eli vuonna 1995 viherkasveja viljeli 150 suomalaisyritystä, mutta vuonna 2018 luku oli enää 28.

Kauppapuutarhaliiton toiminnanjohtaja Jyrki Jalkanen sanoo, että Suomessa viherkasvien kasvatus sovitetaan niihin ajankohtiin, jolloin ei ole muuta selvää sesonkia käynnissä. Tämä on Jalkasen mukaan suurin syy suomalaisen viherkasvituotannon pienuudelle.

Lisäksi viherkasvit ovat pitkän kasvatusajan kasveja ja niiden tuottajahinnat ovat alhaisia.

– Suomalaiset ostavat kasveja jouluksi, ystävänpäiväksi, naistenpäiväksi, pääsiäiseksi, äitienpäiväksi sekä lakkiaisiin. Kesäkukkien jälkeen seuraava sesonki on vasta jouluna, Jalkanen kertoo Uutissuomalaiselle.

Suomessa puutarhat keskittyvät näihin varmoihin sesonkeihin, joihin kasveja viljellään jälleenmyyjien kanssa tehtyjen sopimusten pohjalta.

Kaupan Liitolla ei ole tilastoja ulkomaisten tai kotimaisten kasvien myynnin osuuksista Suomessa.

Jalkasen mukaan 70-90 prosenttia viherkasveista myydään helmi-maaliskuussa.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump kiistää painostaneensa Ukrainan presidenttiä tutkimaan demokraattien presidenttiehdokkaaksi pyrkivän Joe Bidenin ja erityisesti tämän pojan, Hunter Bidenin toimia. Trump vastasi lehdistön kysymyksiin maanantaina New Yorkissa.

Trump kuitenkin myöntää ottaneensa Bidenin puheeksi presidenttien välisessä keskustelussa.

– On tärkeää keskustella korrupiosta. Jos korruptiosta ei puhuta, miksi myöntäisit taloudellista tukea maalle, jota epäilet korruptiosta, Trump toteaa.

Wall Street Journalin mukaan Trump kehotti puhelinkeskustelussa heinäkuussa presidentti Volodymyr Zelenskyiä tekemään yhteistyötä oman asianajajansa kanssa tutkinnan edistämiseksi.

The Washington Post ja The New York Times kertovat, että päiviä ennen puhelua Trump oli määrännyt jäädyttämään sotilastuen maksamisen Ukrainalle.

Avustuspakettiin sisältyy 250 miljoonan dollarin tuki puolustusministeriöltä ja 141 miljoonan dollarin tuki ulkoministeriöltä. Valkoinen talo salli sittemmin tuen maksamisen Ukrainalle.

Trump on kiistänyt, että hän olisi jäädyttänyt avustusten maksamisen painostaakseen Ukrainan hallintoa tutkimaan Bidenien toimia.

Trump oli kahta mieltä puhelun julkaisusta

Trumpin asianajaja Rudolph Giuliani on esimerkiksi väittänyt, että Biden oli varapresidenttinä toimiessaan yrittänyt suojautua tutkinnalta, joka koski hänen poikansa ja ukrainalaisen kaasuyhtiön kytköksiä.

Trump on myös kieltäytynyt julkistamasta hänen ja Zelenskyin välisen puhelinkeskustelun pöytäkirjaa. Trumpin viesti pöytäkirjan julkistamisesta on kuitenkin ristiriitainen.

– Saatan julkaista sen, koska se oli hyvin kiinnostava puhelu, Trump sanoo.

Toisaalta Trump lisäsi, että pöytäkirjojen julkaiseminen muiden maiden johtajien kanssa ei ole hyvän tavan mukaista.

Trump myös totesi maanantaina, että hän ei ota tosissaan puheita mahdollisesta virkasyytteestä, jota on väläytetty demokraattien piirissä Trumpin puhelinkeskustelun vuoksi.

Lisätty kello 7.08 tietoja Ukrainan tuen jäädyttämisestä.

Aiheesta lisää:

USA:n media: Trump painosti Ukrainan presidenttiä tutkimaan Joe Bidenin ja tämän pojan toimia

Edustajainhuoneen komiteat tutkivat: Yrittikö Trump painostaa Ukrainan tukemaan uudelleenvalintaansa?

Trumpin hallinnon pelätään vetävän pois Yhdysvaltojen sotilaallisen tuen Ukrainalta

Kello on yhdeksän aamulla. Lehmät puhisevat tyytyväisenä laitumella ja kerityt lampaat määkivät lampolassa.

Etelä-Karjalassa Rautjärvellä Simpeleellä Helena Pesonen on juuri tullut navettatöistä. Nyt hänellä on hetki aikaa nauttia kuppi kuumaa kahvia ja lukea päivän lehdet tietokoneeltaan.

Joka-aamuinen arkirutiini ei kuitenkaan ole usein kovin mieltäylentävä.

Kuukausi sitten Yle uutisoi, että maanviljelijä Helena Pesonen kokee julkisen ilmastonmuutoskeskustelun ahdistavana. Keskusteluissa syytetään monesti maatalousyrittäjiä ilmastonmuutoksen lisäämisestä.

Pesosen mielestä syytökset ovat ristiriitaisia, sillä viljelijät tuottavat suomalaisille ruokaa.

– Kaikki tulevat toimeen ilman lentomatkailua, mutta kuka tulee toimeen ilman ruokaa.

Tutkivat faktat huolella

Tuore selvitys vahvistaa, että monet muutkin Pesosen kollegat ovat ahdistuneita julkisen keskustelun syyttävästä sävystä.

– Tämä syyllisyyskysymys nousi yllättäen aineistosta esille ja itsekin yllätyimme siitä, kuinka vahvasti syyllisyys näkyi selvityshankkeen kaikissa vaiheissa, selvityksen vastaava johtaja Karoliina Kinnunen Mohr sanoo.

Kinnunen Mohrin mukaan maa- ja metsätalousministeriön rahoittaman selvityksen päätavoitteena oli ottaa selvää, miten maataloustuottajat saavat tietoa ympäristöstä ja ilmastosta ja miten tieto vaikuttaa heidän käyttäytymiseen.

Yksi mahdollinen syy syyllisyyden tunteelle on selvityksen koordinaattorin Iina Ala-Kurikan mukaan se, että viljelijät eivät useinkaan pääse itse ääneen mediassa.

– Valtamediassa ovat äänessä poliitikot ja tukijärjestöt. Siksi julkinen keskustelu on usein poliittista ja riitaisaa, ja faktoja on vaikea löytää poliittisten näkemysten takaa.

Lisäksi maanviljelijöistä puhutaan usein yhtenä joukkona, eikä heitä yksilöidä esimerkiksi eri tuotantosuuntien mukaan.

– Maataloustuottajien on vaikea tunnistaa, puhutaanko silloin minusta ja minun päästöistäni vai jostain muusta, Ala-Kurikka selittää.

Kinnunen Mohrin mukaan viljelijät ovat hyvin lähdekriittisiä. Se voi hänen mukaansa osaltaan kertoa viljelijöiden syyllistymisestä. He haluavat tietää ympäristöasioista kaiken mahdollisen faktan ja tutkimustiedon voidakseen puolustaa omaa elinkeinoaan.

– Haastattelimme paria maataloustuottajaa, jotka olivat lukeneet Pariisin ilmastosopimuksen kokonaan. He kokivat, että tieto, joka heille oli siitä suodatettu, ei ollut luotettavaa.

Selvityksen koordinaattorin Iina Ala-Kurikanmukaan sopimuksen lukeneet tuottajat ajattelevat, että globaalien sopimusten tietoja on vaikea sovittaa omaan arkeen ja omaan toimintaan.

– Eräälle tuottajalle oli jäänyt mieleen, että ilmastosopimuksessa keskityttiin päästöjen vähentämisen lisäksi myös ruoantuotannon tärkeyteen.

Sopimuksessa ei siis pelkästään ohjeisteta vähentämään päästöjä vaan huomioidaan myös se, että ihmisten ruuan saanti pitää turvata jatkossakin.

Helena Pesonen kertoo silmäilleensä sopimuksen pintapuolisesti läpi.

– Halusin katsoa, oliko siellä jotain sellaista, mikä olisi minusta kiinnostavaa, mutta jota ei ollut pidetty tärkeänä kertoa.

Hänen mukaansa on yleensä hyvä mennä tiedon alkulähteille ja selvittää faktat tarkasti.

– Vihaan puskista huutelua. Täytyy tietää mistä on oikeasti kyse, jotta voi olla perusteltu mielipide asioista.

Pesosen mukaan riippuu täysin aiheesta, jaksaako hän tutkia jotain asiaa syvemmin.

– Joskus hyvin koostettu tiivistelmä tutkimuksesta riittää.

Taloudellinen tilanne heijastuu ilmastotyöhön

Pesosten lehmät ovat tyytyväisiä päästyään ulos parin sisällä vietetyn päivän jälkeen. Maitotilallisten mieltä painaa kuitenkin jatkuva huoli taloudellisesta tilanteesta.

Maatalouden kannattavuus on Suomessa tutkitusti huono. Luonnonvarakeskuksen tilastojen mukaan maatilojen kannattavuus on ollut heikko useamman vuoden ajan.

– Erityisesti Venäjän pakotteiden ja tuontikiellon aiheuttaman maidon hinnanlaskun jälkeen tässä on saanut miettiä, että millä elää, Helena Pesonen huokaa.

Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK uskoo, että maatalousyrittäjien heikon taloustilanteen ongelman ydin on tuottajahinnoissa. Tuottajahinta tarkoittaa hintaa, jonka maatalousyrittäjä saa myymästään tuotteesta, esimerkiksi maitolitrasta.

– Tuottajan saama osuus ruuan hinnasta on liian pieni, Kaakkois-Suomen MTK:n toiminnanjohtaja Tuula Dahlman selittää.

Rahaa kuluu maatilalla esimerkiksi eläinten ruokaan, kuivikkeisiin, sähkölaskuihin ja lainanlyhennyksiin. Taloudellisesti tiukassa tilanteessa voi tuntua lähes mahdottomalta tehdä kalliita ilmastotekoja, esimerkiksi hankkia aurinkopaneeleja.

– Tähän meidän kokoiseen yksikköön se maksaisi 30 000 euroa. Toki paneelit maksavat itsensä takaisin joskus, mutta kun se raha pitäisi olla nyt. On ihan täysi mahdottomuus edes harkita sellaista, Pesonen puuskahtaa.

Selvityksen mukaan maatalousyrittäjien heikko taloudellinen tilanne onkin suurin syy olla tekemättä ilmastotekoja, vaikka viljelijät olisivat niitä kiinnostuneita tekemään.

– Kaikissa selvityksen osa-alueissa korostui se, että maataloustuottajat on hyvin kiinnostuneita ympäristö- ja ilmastokysymyksistä, mutta myös huolissaan, miten ilmastonmuutos vaikuttaa tulevaisuudessa heidän elinkeinoon, Karoliina Kinnunen Mohr sanoo.

Maanviljelijä Helena Pesonen saa tietoa ilmastoasioista pääasiassa median kautta.

– Tietoa on saatavilla kyllä, mutta ongelma on se, että mistä tiedosta on hyötyä ja mistä ei.

Myös selvityksessä huomattiin, että viljelijöiden tärkein tiedonlähde ilmastoasioissa on media – erityisesti Maaseudun tulevaisuus -sanomalehti.

– Tiedon täytyy olla hyvin sovellettavaa, luotettavaa ja tutkimustietoon pohjautuvaa, jotta uskaltaa tehdä investointeja, kun taloudellisesti tilanne on muutenkin tiukka, selvityksen vastaava johtaja Karoliina Kinnunen Mohr sanoo.

Karjatiloilla yksi mahdollinen ilmastoteko olisi käyttää työkoneiden polttoaineena biokaasua, joka on tuotettu tilalla lannasta. Oman biokaasulaitoksen hintalappu kohoaa kuitenkin jopa pariin sataan tuhanteen euroon.

– Kaikesta on koitettava säästää, esimerkiksi lannoituksesta ja peltojen kalkitsemisesta. Se ei taas ole kauhean hyvä, koska säästäminen näkyy rehun laadussa ja siinä mitä ne lehmät tuottavat.

Lue myös:

Maanviljelijän elämä synkkeni, kun hänen sanottiin olevan syypää ilmastonmuutokseen: "Haluaisin vain sulkeutua omaan kuplaani ja olla kuuntelematta"

Luke: Nautakarjatilojen päästöt "merkittävästi yliarvioitu" – uusi tutkimus pienentää nurmien fosforikuorman alle puoleen

Suomalaiset maanviljelijät mukana ainutlaatuisessa kokeessa – tavoitteena pysäyttää ilmastonmuutos

Sopeutuminen ilmastonmuutokseen voi tehdä maanviljelijöistä tulevaisuuden ilmastosankareita

Viljelijöiden huoli ilmastonmuutoksesta muuttuu sanoista teoiksi – "Kokeiluja on ollut paljon, ja paljon on tullut turpaan"

Tampereen kaupunginhallitus pyytää lisäselvityksiä Tampereen ylimmän johdon toimista. Lisäselvitykset on pyydetty pormestari Lauri Lylyltä (sd.), konsernijohtaja Juha Yli-Rajalalta ja konsernijaoston puheenjohtajalta Kalervo Kummolalta (kok). Taustalla on pitkään jatkunut tonttisotku.

Kaupunginhallitus päätyi ratkaisuun maanantaina keskusteltuaan asiasta pari tuntia. Miesten ensimmäiset selitykset ja heidän vastineensa eivät riittäneet kaupunginhallitukselle.

Tampereen ylimmältä johdolta on vaadittu lisäselvityksiä SDP:n keskeiseen poliitikkoon Atanas Aleksovskiin liittyvässä jupakassa.

Kaikki juontaa juurensa siihen, kun Tampereen kaupunki vuokrasi Aleksovskin johtamalle Kotilinnasäätiölle Muotialantien tontin. Säätiö myi 1,15 miljoonalla eurolla vuokraoikeuden eteenpäin rakennusyhtiö Lehto Groupiin kuuluvalle Rakennusyhtiö Rakennuskartio Oy:lle, eikä tähän ollut kaupungin mukaan lupaa.

Pirkanmaan käräjäoikeus tuomitsi tammikuussa Aleksovskin seitsemän kuukauden ehdolliseen vankeuteen luottamusaseman väärinkäytöstä. Asian käsittely jatkuu hovioikeudessa.

Miksi tietoa rikosepäilystä pantattiin?

Tampereella on riidelty siitä, miten ja miksi Aleksovskiin kohdistuva rikostutkinta pimitettin. Aleksovski valittiin kaupungin omistaman pysäköintifirman Finnparkin hallitukseen keväällä 2018, vaikka häntä epäiltiin jo silloin rikoksesta. Kotilinnasäätiön tonttijärjestelyyn liittyvä epäily oli kaupungin ylimmän johdon tiedossa, vaikka johto väitti toista.

Kaupungin oma ohje kieltää nimittämästä kaupungin omistaman yhtiön hallitukseen tutkinnan kohteena olevia henkilöitä.

Sisäisen tarkastuksen mukaan hallinnon rakenteiden ja asiankäsittelyn sisäinen valvonta on ollut punaisella tasolla eli ei hyväksyttävällä tasolla.

– Hallinnon rakenteiden ja sisäisen valvonnan heikkouksista johtuen asian käsittelyn puolueettomuuden ja objektiivisuuden voidaan perustellusti arvioida vaarantuneen, sisäisen tarkastuksen raportissa sanotaan.

Ennen konsernijaoston esitystä Aleksovski ilmoitti kaupungin konsernijohdolle, että ei ole esitutkinnan kohteena. Kuitenkin vielä ennen varsinaista hallitusnimitystä kaupungin ylin johto sai poliisilta tiedon Aleksovskiin kohdistuvasta epäilystä.

Tieto rikosepäilystä meni sekä Lylylle, Kummolalle että Yli-Rajalalle. Kukaan heistä ei kuitenkaan tuonut tätä tietoa konsernijaoston tietoon ennen Aleksovskin nimittämistä.

Selvityksiä tästä on nyt pyydetty pormestari Lauri Lylyltä (sd.), konsernijaoston puheenjohtajalta Kalervo Kummolalta (kok.) ja konsernijohtaja Juha Yli-Rajalalta. Selvitykset pitää antaa mahdollisimman pian, mutta määräaikaa ei ole. On mahdollista, että asia tulee vielä Tampereen kaupunginvaltuustoon.

Kaupunginhallitus arvioi selvitysten jälkeen, ovatko Kummola, Lyly ja Yli-Rajala toimineet virkavelvollisuuksiensa vastaisesti toimiessaan vastoin hyvää hallintoa.

Samalla punnitaan, nauttivatko poliitikot luottamusta ja pitääkö konsernijohtajalle antaa huomautus tai varoitus.

Poliisi ei aloittanut esitutkintaa

Lyly ja Kummola kommentoivat asiaa aiemmin yhteisessä tiedotteessa.

– On hyvä, että asia selvitetään vielä kaupungin ohjeiden ja sisäisen toiminnan näkökulmista ja pitkään jatkunut prosessi saadaan myös tältä osin käsiteltyä loppuun, Lyly sanoi.

Lylyn mukaan tarvittaviin toimiin ryhdyttiin heti, kun Aleksovskia koskeviin tietoihin oli saatu täysi varmuus niiden tultua julkisuuteen syksyllä 2018.

– Kysymys on nyt kaupungin oman ohjeen tulkinnasta. Olemme toimineet kulloinkin käytettävissä olleiden tietojen perusteella ja pyytäneet lisäselvityksiä, Kummola sanoi.

Poliisi on päättänyt jo aiemmin, että ei aloita asiassa esitutkintaa Tampereen kaupungin viranhaltijoiden toiminnasta.

Tampereen ylin johto antoi jo yhden selvityksen toimistaan aiemmin. Kummola, Lyly ja Yli-Rajala sanoivat silloin, että he ryhtyivät selvittämään, mitä poliisilta saatu tieto tarkoittaa ja miten se vaikuttaa konsernijaoston tekemään päätöksen. Asia oli heidän mukaansa tarkoitus viedä selvityksen jälkeen kokoukseen. Nyt Aleksovskin sähköposti oli luettu kokouksessa.

– Jälkikäteen on helppo kritisoida tehtyä prosessia, mutta kulloisessakin tilanteessa olemme pyrkineet toimimaan parhaalla mahdollisella tavalla, kolmikko toteaa vastineessa.

Johdon mukaan konsernijaoston valintaprosessia on kehitetty, jotta jatkossa tämäntyyppiset ongelmat vältetään.

Aleksovski on jättäytynyt pois Finnparkin hallituksesta, kaupunginhallituksesta ja konsernijaostosta.

Lue lisää:

Tampereella vellonut tonttisotku ulottuu pormestariin asti – nyt selvitetään, toimiko ylin johto virkavelvollisuuksien vastaisesti

Poliisi ei tutki virkamiesten toimintaa Finnpark-valinnassa

Kummola, Lyly ja Tampereen muu ylin johto saavat kritiikkiä rikosepäilyn pimittämisestä – ”Ei tästä kukaan saa tyylipisteitä"

Tampereen johto tiesi demarivaikuttajan rikosepäilystä ja rikkoi kaupungin ohjeita – myös Kummolan ja Lylyn pitää antaa selvitys tekemisistään

Ei ole pelkästään hoitojättien tai hoivayritysten vika, jos vanhuksia kohdellaan kaltoin. Niin kuitenkin nyt ajatellaan, ulkoistetaan paha oman itsen ulkopuolelle ja syytetään yksin instituutioita. Tosiasiassa syyt ovat paljon syvemmällä yhteiskunnassa.

Vanhusten kaltoinkohtelu – litisevissä vaipoissa pito, kovakourainen käsittely ja lääkkeillä huumaaminen – on ikäsyrjinnän ääripää ja nuoruuden palvonnan lopputuote.

Ikäsyrjinnästä ei kuitenkaan pidetä mekkalaa. Kaikki muu syrjintä, rodullinen, seksuaalinen ja sukupuoleen liittyvä, tuomitaan ankarasti aivan kuten pitääkin, mutta vanhoja saa kutsua höppäniksi ja iäkkäitä työntekijöitä irtisanoa yt-neuvottelujen ensimmäisessä aallossa ilman sen kummempia seurauksia. Toki Suomen yhdenvertaisuuslaki kieltää syrjinnän, mutta aniharva nostaa asiasta äläkkää. Haavat nuollaan hiljaa häveten.

Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkimusjohtaja Reija Lilja on kirjoittanut työmarkkinoiden rakenteellisesta ikäsyrjinnästä. Tilanteeseen ei ole tullut suurtakaan parannusta, päinvastoin, viime vuosina työnantajien vaatimukset tuntuvat kohonneen miltei mielipuolisiin mittoihin testauksineen, usean kuukauden koeaikoineen ja syväpsykologisine syynäyksineen.

Yhä edelleen työttömän viisikymppisen on vaikea saada työpaikkaa, eikä tätä Liljan mukaan selitä edes työnantajan eläkemaksut, jotka nousevat työntekijän ikääntyessä. Saksalaistutkimuksen mukaan työntekijä on tuottavimmillaan juuri viidenkympin korvilla, lisäksi huippupalkka laskee neljänkympin jälkeen.

Tämä kaikki on kovin kummallista, kun samaan aikaan möykätään joka suunnalta siitä, miten eläkeikää pitää nostaa ja työuria pidentää – julkisella sektorilla ikääntyviä toki yhä riittää, mutta sielläkin palveluja yksityistetään.

Mitään vaikutusta ei ole ollut edes sillä, että Tasavallan presidentti on seitsenkymppinen tuore isukki.

Ja ihan hyvin tuntuu tyyppi pärjäävän.

Tähän päälle vielä halveksuntaan huonosti verhottu pelko ikääntymistä kohtaan, joka ilmenee muun muassa siinä, että mainoksissa ja elokuvissa esiintyy etupäässä vain nuorilta näyttäviä ihmisiä. Siksi jo kolmivitoset ostelevat hädissään antiage-voiteita ja peittelevät ilmeryppyjään yhä paksumpien pakkelikerrosten taakse. Taistelun ei pidä kuitenkaan paljastua missään vaiheessa, sillä jos keski-ikäinen käy vaikkapa kiristyttämässä naamansa työ- ja parisuhdemarkkinoilla pärjätäkseen, häntä pidetään yksinomaan säälittävänä ressukkana.

Ikä ei näin ollen ole pelkkä numero, kuten coelhomainen sanonta kuuluu, vaan suure, joka leimaa ihmisen perinpohjaisesti.

Ikääntynyt, joka yrittää olla nuorekas ja ilmaisee kiinnostusta uusiin juttuihin, saa osakseen usein ivaa ja hymähtelyä. Häntä seditellään ja täditellään, käsketään pitämään suu kiinni ja siirtymään suosiolla syrjään.

Kokemuksellakaan ei ole juuri arvoa, sen ajatellaan olevan yhtä vanhentunutta kuin NMT-puhelin ja telefax, eikä hiljaista tietoa tai elämän juoksussa opittuja ihmissuhdetaitoja pysty listaamaan rekrytointilomakkeen cv:hen.

Tärkeintä on osata puhua uusilla sanoilla ikivanhoista asioista ja käyttää joka vuosi uudelleen päivitettyä projektinhallintaohjelmaa.

Teki siis mitä tahansa, ikääntyminen nähdään häviönä ja rappiona. Ikä ei näin ollen ole pelkkä numero, kuten coelhomainen sanonta kuuluu, vaan suure, joka leimaa ihmisen perinpohjaisesti. Vaikka tekisit mitä, muuttuisit ja muuntuisit, vastassa on yleistys.

Kovin lyhyeksi jää ihmisen käyttöaika ylipäätään, kuten muuan tuttu loihe: ”Nuorena on epäuskottava heitukka ja nelivitosena jo raakki.” Ideaali-ihminen lienee kuningasideoita suoltava kolmekakkonen, joka on viisitoistavuotiaana perustanut start up -yrityksen ja suorittanut korkeakoulututkinnon kolmessa vuodessa Slushissa pörräten. Liki työnantaja kuin työnantaja metsästää nyt paikkaansa moista nuorta neroa aivan kuten kiinteistövälittäjät ylihinnoittelivat aikoinaan asuntonsa Nokia-miljonääreille ja kirppismyyjät kamansa ”keräilijöille”.

Tällaisen ajatusmaailman horisontissa häämöttää lopulta vanhusten hoivakoti, johon yleisessä keskustelussa kukaan ei halua enää ”joutua” – mieluummin vaikka “kuollaan ennen.” Tämä ei ole tietenkään totta, vaan kaikki haluavat elää pitkään – terveyssmoothieiden, personal trainer -palvelujen, erektiontehostajien ja ketodieettikirjojen kauppa käy kuin siimaa.

Ajatus omasta ikääntymisestä on kuin kuolema, joka suljetaan mielestä niin kauan kuin se on mahdollista. Siksi loputon nuoruuspuhe, uutuuspuhe, muoti- ja trendipuhe, siksi posketon pöhinä ja pakotettu pirteys.

Jokainen on kuitenkin eräänä päivänä kaltaiseni riippuvaposkinen viisikymppinen.

Ja kuka haluaa silloin vapaaehtoisesti astua elämän marginaaliin?

Asta Leppä

Kirjoittaja on kahden lukiolaisen viisikymppinen yh-äiti ja tietokirjailija, jonka tuore kirja pureutuu vastakkainasettelujen aikaan.

Aiheesta voi keskustella 24.09. klo 16.00 asti.

Lue myös:

Asta Lepän kolumni: Onko jo yleisesti hyväksyttyä teettää työtä ilman palkkaa?

Sanna Ukkola: Eräänä yönä pappa tarttui lapioon, hakkasi eteiseen rautanauloja ja käänsi pöydän ylösalaisin

Roope Lipastin kolumni: Myös meitä setämiehiä pitää ymmärtää

Noin 466 miljoonaa vuotta sitten avaruudessa tömähti tavalla, joka seuraavien vuosimiljoonien aikana mullisti maapallon luonnon monimuotoisuuden, päätellään kansainvälisessä tutkimuksessa. Muinainen jääkausi seurauksineen on todistettu jo aiemmin, mutta nyt tutkijat uskovat selvittäneensä myös syyn.

Science Advances -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan suuri asteroidi törmäsi toiseen murikkaan Jupiterin ja Marsin välisessä avaruudessa. Kolarissa syntynyt kosminen jäte sumensi Maan ilmakehän ja ilmasto viileni, vaihtelevasti mutta hyvin pitkäksi aikaa.

Maan ilmakehään päätyy kaiken aikaa avaruuden ainesta, mutta sitä on vähän verrattuna siihen pölinään, joka on lähtöisin maapallon omista tulivuorista ja aavikoilta. Ilmakehässä on myös merten kuivunutta suolaa.

Mutta kun läpimitaltaan 150-kilometrinen jättiläinen hajosi avaruudessa, pölyä levisi roimasti ympäri aurinkukuntaa, ja Maakin sai osansa. Törmääjän läpimitan tutkijat arvioivat noin 20 kilometriksi. Yhtä suurta kolaria aurinkokunnassamme ei lasketa tapahtuneen kahteen miljardiin viime vuoteen.

– Yleensä Maahan tulee avaruudesta ainesta noin 40 000 tonnia vuodessa. Kuvitelkaapa tilanne, kun määrä tuhat- tai jopa kymmentuhatkertaistui, sanoo yhdysvaltalaisen Fieldin museon kuraattori, Chicagon yliopiston astrokemian apulaisprofessori Philipp Heck.

Kolarin muistoja ropisee Maahan yhä

Heck havainnollistaa lukuja puoliperävaunujen lasteilla. Kun avaruudesta tulevalla aineksella normaalisti täyttäisi tuhatkunta perävaunua vuodessa, asteroidin jäljiltä ilmakehään sateli kymmenen miljoonaa puoliperävaunullista joka vuosi.

Sitä kesti ainakin kaksi miljoonaa vuotta, eikä se ole loppunut täysin vieläkään. Tutkijoiden mukaan tänäkin vuonna lähes kolmannes meteoriiteista, joita Maahan putoaa, on peräisin tuosta jättiläiskolarista.

Ilmastoa viilensi myös meriin sadelleen tomun rautapitoisuus. Se sai merenpinnan mikrobit rehottamaan, mikä puolestaan sitoi ilmasta aiempaa enemmän hiilidioksidia. Ilmaston viilenemistä edisti vielä sekin, että kuoltuaan mikrobit painuivat syvyyksiin ja veivät sitomansa hiilen mukanaan.

Muinainen merenpohja talletti todisteet

Tutkimuksen tulokset ovat ensimmäinen näyttö siitä, että satojen miljoonien vuosien takainen avaruuspöly viilensi Maan ilmastoa ajoittain dramaattisesti, sanoo tutkimusartikkelin pääkirjoittaja, ruotsalaisen Lundin yliopiston ydinfysiikan professori Birger Schmitz.

Hänen mukaansa tutkijapiireissä on viime vuosikymmeninä alettu ymmärtää, että maapallon elämän evoluutio riippuu myös avaruuden tapahtumista.

Tutkimusaineistona oli avaruuspölyn jäämiä ja pieniä meteoriitteja kivistä, jotka olivat aikoinaan merenpohjaa. Nykyisin ne ovat kuivaa kiveä Etelä-Ruotsissa Killekullen kalkkikivikaivoksessa ja jokivarressa Venäjällä lähellä Pietaria.

Killekullesta on viime vuosikymmeninä löydetty 130 koostumukseltaan oikeanlaista meteoriittia juuri oikealta ajalta. Yksi meteoriiteista, ainoa erilainen, lienee jäänne isoon asteroidiin törmänneestä toisesta taivaankappaleesta, arvelee Schmitz Conversation-lehteen kirjoittamassaan artikkelissa.

Helium voi paljastaa kosmisen alkuperän

Merten vesimäärä vaikuttaa siihen, millaisia kiviä pohjaan syntyy. Tutkittuna aikana meret olivat aiempaa matalampia, mikä viittaa siihen, että osa vedestä oli napajäätiköissä ja merijäässä. Ajoitus osuu täydellisesti yksiin tutkimuksen tulosten kanssa, sanoo Schmitz.

Löytöjen maapallon ulkopuolisen alkuperän jäljille päästiin happokäsittelyllä, joka liuotti kiven mutta jätti jäljelle avaruuden tuliaiset ja päästi tutkijat tekemään niille kemiallisia analyyseja.

Muinaisen merenpohjan kivistä etsittiin myös alkuaineita, jotka ovat Maassa harvinaisia, ja isotooppeja, joissa on avaruuden merkkejä. Etenkin heliumista saatiin ratkaisevaa näyttöä, Schmitz kertoo.

Muutoksen hitaus antoi evoluutiolle aikaa

Koska tomua leijaili ilmakehässä ainakin kaksi miljoonaa vuotta, elämällä oli aikaa sopeutua uusiin oloihin ja jopa hyötyä niistä. Erilaisiin olosuhteisiin kehittyi lajeja, joille juuri ne olivat sopivia, tutkijat sanovat.

Meriin, jotka olivat olleet pelkästään trooppisia tai subtrooppisia, syntyi vyöhykkeitä, päiväntasaajan tropiikista napojen hyisiin vesiin ja jäähän.

Elämä planeetallamme keskittyi tuohon aikaan juuri meriin. Niissä elämän monimuotoisuus kaksin- tai jopa kolminkertaistui.

Syyt ovat aiheuttaneet tiedeyhteisölle päänvaivaa kymmeniä vuosia. Kuuma maapallo kylmeni, sen hyväksyvät kaikki tutkijat, mutta miksi niin tapahtui?

Schmitz ehdotti vuosikymmen sitten selitykseksi asteroidin hajoamista Maan lähellä, mutta tuolloin hän arveli, että Maahan osui sen isoja kappaleita. Hypoteesi ei kelvannut muille, koska kraattereita ei löydetty. Pölyteoria odottaa tiedeyhteisön reaktioita.

Tomustako ratkaisu ilmastonmuutokseen?

Hitaasti hiipien tullut muutos ei aiheuttanut lajeille suurta stressiä, mutta nopea ilmastonmuutos on katastrofi, toteaa Heck.

– Meteoriitti, joka tappoi dinosaurukset 65 miljoonaa vuotta sitten, oli aivan eri juttu. Niin on myös tämän päivän ilmastonmuutos.

Heckin mukaan olisi houkuttelevaa ajatella, että nykyinen ilmaston lämpeneminen olisi ratkaistavissa jäljittelemällä satojen miljooien vuosien takaista tomusadetta.

Sen kaltaista ajatusta on jo väläytettykin: asteroidin hilaamista painovoimaltaan vakaaseen pisteeseen Maan ja Auringon välille ja pölyn hiertämistä asteroidista varjostamaan eli viilentämään Maata.

Geoinsinöörien ei kannata innostua moisesta liikaa, Heck varoittaa. Jos jotakin menee suunnitelmassa pieleen, maapallon tilanne voi muuttua entistäkin huonommaksi, hän sanoo.

Schmitz on samaa mieltä: näköpiirissä ei toistaiseksi ole muuta keinoa taistella ilmastonmuutosta vastaan kuin hiilidioksipäästöjen vähentäminen. Viime kädessä se on ainoa tapa suojella myös sitä huimaa biodiversiteetin kasvua, joka tapahtui 466 miljoonaa vuotta sitten, hän sanoo.

Vanha kunnon etelänloma on uhanalainen.

Menneessä maailmassa matkatoimisto hankki tilauslennon, varasi hotellista kiintiön, teki niistä paketin ja myi kilpailukykyiseen hintaan. Kesälomaesite tömähti postilaatikkoon ennen joulua. Merkittävä osa matkasta maksettiin puoli vuotta ennen matkaanlähtöä.

Halpalentoyhtiöiden nopeat liikkeet muuttivat pelikenttää. Ne voivat kokeilla uutta kohdetta vaikka vain muutamaksi viikoksi. Jos matkustajia riittää ne pitävät reitin, jos ei, reitti vaihdetaan johonkin toiseen kohteeseen. Pääasia on, että koneeseen ei jää tyhjiä penkkejä.

Halpayhtiön kokeilu voi kuitenkin riittää tilauslentojen kannattavuuden syöksylaskuun. Pakettimatkayhtiöissä on myös tuskallisesti nähty, miten halpalentoyhtiöt ovat muuttaneet kuluttajien hintamielikuvaa.

Myös toinen valtti on murentunut.

Matkanjärjestäjä ei saa enää hotellista entisen veroista tukkualennusta.

Varausjärjestelmien kehittymisen ansiosta hotellin ei enää tarvitse antaa matkanjärjestäjille huippualennuksia. Nettipalvelun kautta kymmenen asiakkaan huonevarauksen hoitaminen sujuu kivuttomasti - ilman ensimmäistäkään faksia.

Saadakseen huoneensa myytyä, hotelli ei ole enää välttämättä riippuvainen matkatoimistojen kanssa tehdyistä kiintiösopimuksista. Tosin tilanne ei ole aivan mustavalkoinen. Moni hotelli on voinut myydä koko tarjontansa vaikkapa juuri Thomas Cookille. Niille riippuvaisuus yhdestä kumppanista on voinut olla hyvä ja helppo ratkaisu - tähän saakka.

Halpalentoyhtiöt syövät siis pakettimatkatoimistojen kilpailuetua matkustamisessa, tietotekniikka vie sitä majoituksessa - eikä siinä vielä kaikki.

Turistin aseman suojelu on matkatoimistolle kallista.

Valmismatkadirektiivi vaatii matkatoimistoilta vakuusmaksun, jolla voidaan korvata kokonaan matkan ostajan saatavat vaikkapa konkurssitilanteessa.

Valmismatkan järjestäjällä on korvausvastuu myös silloin, jos vaikkapa lentoyhtiöllä tai hotellilla hommat eivät mene kohdalleen.

Vakuudesta on yritetty tehdä myyntivalttia ja moni matkatoimisto muistaa markkinoinnissaan mainita siitä. Mutta lopulta on vaikea tietää kuinka moni turisti valitsee sen takia pakettimatkan omatoimimatkan sijasta.

Matkatoimiston antamilla vakuuksilla katetaan muun muassa ennakkoon maksetut matkat ja paluukuljetukset. Listaa vakuuksista pidetään Kuluttaja- ja kilpailuviraston ylläpitämässä vakuusrekisterissä.

Nyrkkisääntönä on, että kyse on lain tarkoittamasta valmismatkasta, jos matka ja majoitus maksetaan yhdellä laskulla.

Kuvaavaa on, että matkailualalla pyritään viimeiseen saakka välttämään joutumista valmismatkaluokitukseen, sillä se maksaa selvää rahaa.

Perinteisiä pakettimatkoja saatellaan kohti auringonlaskua halpalentojen, tietotekniikan ja kuluttajasuojan voimin.

Juttua varten on haastateltu Suomen matkatoimistoalan liiton toimitusjohtaja Heli Mäki-Fräntiä, Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutin professori Antti Honkasta, konsulttiyhtiö WSP:n johtaja Jorma Mäntystä ja Kilpailu- ja kulutajaviraston erityisasiantuntija Linda Nystedtiä.

1. "Ristiriitaisten ideoiden sekamelska"

Emmy-gaalan järjestäjät tekivät saman tempun kuin elokuva-alan kollegat keväällä. Television ja sarjojen suurtapahtuma järjestettiin ilman juontajaa maanantain vastaisena yönä Suomen aikaa.

• Lue myös: Parhaan draamasarjan Emmy-palkinto Game of Thronesille

Uudesta järjestelystä revittiin huumoria kutsumalla yllättäen gaalan juontajaksi Homer Simpson. Animaatiohahmo ilmestyikin frakissaan jättiscreenille juhlan aluksi.

– Tämä oli mahdoton unelmani. Jos se tapahtui minulle, niin sinä..., Homer ehti sanoa ennen kuin jäi animoidun flyygelin jyräämäksi.

Eturivissä istunut Black-ish-sarjan Anthony Anderson riensi takahuoneeseen hoitamaan tilannetta, mutta jäikin äitinsä kanssa kähveltämään Emmy-pystejä hyllyköstä.

Tervetuliaiset lausui lopulta Breaking Bad -sarjan Bryan Cranston, joka ylisti television mahdollisuuksia ja vaikuttavuutta.

– Televisio ei ole koskaan ollut näin pirun hyvää, hän päätti puheenvuoronsa.

Yhdysvaltalaismediat Indiewire ja Variety eivät vakuuttuneet näkemästään.

Siinä missä Oscar-gaala rullasi tyylikkäästi ilman juontajaa (Kevin Hart luopui tehtävästä, kun hän sai kritiikkiä homofobisista kommenteistaan), Fox-kanavan Emmy-tuotantoa kuvaillaan muun maussa ristiriitaisten ideoiden sekamelskaksi.

– Juontajan etsiminen show'n pelastamiseksi muuttui maaniseksi ja kiusallisen osuvaksi, Variety kirjoittaa.

Indiewire julistaa, että ilman juontajaa vedetty show jääköön yksittäiseksi kokeiluksi. Animaatiolla alkanut gaala oli kriitikon mukaan hämmentävä, ei mukaansatempaava:

– RIP Homer Simpson?

2. Sensuroitu sana ja tunteikkaita puheita, joissa Trumpia ei mainittu kertaakaan

Kiitospuheissa riitti tunteita ja kannanottoja.

Alex Borstein (paras naissivuosa komediasarjassa, The Marvelous Mrs Maisel) kertoi isoäidistään, joka oli tulla ammutuksi keskitysleirillä. Tarinan koukku on englantilainen ilmaisu step out of line, joka tarkoittaa paitsi astumista pois rivistä myös astumista rajan yli.

– Hän kysyi vartijalta: "Mitä tapahtuisi, jos poistuisin rivistä?" Vartija vastasi, ettei hänellä olisi sydäntä ampua isoäitiäni, mutta joku muu ampuisi kyllä.

– Isoäitini poistui rivistä, ja siksi minä ja lapseni olemme täällä. Naiset, astukaa rajan yli, Borstein kehotti.

Patricia Arquette (paras naissivuosa minisarjassa, The Act) otti puheeksi edesmenneen siskonsa Alexisin, joka oli ensimmäisiä transaktivisteja Hollywoodissa, ja joka kuoli HI-viruksen aiheuttamaan sydänkohtaukseen 2016.

– Olen niin surullinen, kun menetin hänet. Transihmisiä sorretaan yhä, ja puhun puolestasi joka päivä, siskoni, kunnes maailma muuttuu ja sortaminen loppuu, Arquette sanoi.

Michelle Williams (paras naispääosa minisarjassa, Fosse/Verdon) piti pitkän puheen palkkatasa-arvon puolesta. Hollywoodissa nousi viime vuonna kohu samassa elokuvassa näytelleiden Mark Wahlbergin ja Michelle Williamsin palkkioista.

Wahlberg sai elokuvan lisäkuvauksista kaksi miljoonaa dollaria, kun Williamsin vastaava palkkio oli alle tuhat dollaria. Myöhemmin Wahlberg lahjoitti miljoonapalkkionsa tasa-arvon puolesta käytävään taisteluun.

– Pidän palkintoa osoituksena siitä, mikä on mahdollista, kun nainen tuntee olonsa riittävän turvalliseksi, että hän voi sanoa asiansa ääneen, ja kun häntä kunnioitetaan riittävästi niin, että häntä kuunnellaan, Williams sanoi.

Deadline-sivusto pani merkille, että vaikka puheissa kuultiin poliittisia ja sosiaalisia kannanottoja, presidentti Donald Trumpia ei mainittu nimeltä, vaikka usein aiheet liippasivat läheltä.

Succession-sarjan pomo Jesse Armstrong aloitti laskemalla brittitekijöiden huimaa palkintosaalista ja kehotti siihen vedoten Yhdysvaltoja harkitsemaan uudelleen maahanmuuttopolitiikkaansa. Kotikatsomoissa ihmeteltiin, kun seuraavat mietteet piipattiin lähetyksestä kuulumattomiin.

Vulture-sivuston mukaan sensurointi ei johtunut puheenaiheesta, vaan siitä, että Armstrong siteerasi presidentti Trumpia käyttämällä ilmaisua "shithole countries".

3. Britit putsasivat pöydän, ja lisää on luvassa

Gaalan suurin voittaja oli brittisarja Fleabag ja sen luoja Phoebe Waller-Bridge, joka nähdään myös sarjan pääroolissa. Fleabag voitti neljä pääkategorian palkintoa: paras komediasarja, paras komediasarjan naispääosa, paras komediasarjan käsikirjoitus ja paras komediasarjan ohjaus.

Muita palkittuja brittejä olivat muun muassa Ben Whishaw (paras sivuosa minisarjassa, A Very English Scandal) ja Jodie Comer (draamasarjan paras naispääosa, Killing Eve). Parhaana minisarjana palkittiin yhdysvaltalais-brittiläinen Chernobyl.

Tyhjin käsin jäivät muun muassa amerikkalaissarjat Veep ja This Is Us.

The Guardian kirjoittaa oikeutetusti, että 71. kertaa järjestetty Emmy-gaala oli brittien dominointia. Ja lisää on luvassa.

Sama lehti uutisoi perjantaina, että Netflix käyttää puoli miljardia dollaria eli yli 450 miljoonaa euroa brittisarjoihin tänä vuonna. Lähitulevaisuudessa Netflix tuottaa saarivaltiossa yli 50 sarjaa ja elokuvaa. Enemmän rahaa suoratoistopalvelu käyttää vain Yhdysvalloissa.

Jättibudjetilla Netflix pyrkii puolustamaan markkina-asemaansa. Suoratoistopalveluiden kilpailu on kiristynyt, kun Disney ja Apple rynnivät alalle. Tähän mennessä suoratoistomarkkinoita ovat hallinneet Netflix ja Amazon.

Fleabagin suhteen Netflix jäi nuolemaan näppejään, kun Amazon vei tarjouskilpailun voiton.

Pitkittynyt suru aletaan virallisesti hyväksyä sairaudeksi, johon voi myös saada hoitoa

Suomi ottaa tulevina vuosina käyttöön uuden tautiluokituksen, jonka myötä pitkittyneeseen suruun voi saada esimerkiksi sairauslomaa. Akuutin surun osalta parannuksia ei ole luvassa. Epäselvät sairauslomakäytännöt ovat hankalia niin työntekijälle, työnantajalle kuin lääkäreillekin.

Taipalsaari koki maaseudun autioitumisen seuraukset – lopettaa nyt kunnan ainoa bensa-aseman

Lappeenrannan naapurikunnassa Taipalsaarella ollaan ihmeissään. Vuosikymmenien ajan polttoainetta on saanut käydä ostamassa kirkonkylän kupeessa olevalta bensiiniasemalta. Muutama päivä sitten aseman kylkeen ilmaantui lappu, joka kertoi aseman sulkeutuvan syyskuun loppuun mennessä. Suomen bensiinikauppiaiden liitto ei ole laskenut kuinka monta bensiiniasematonta kuntaa Suomessa on, mutta liiton mukaan niitä ei joka tapauksessa kovin monta vielä ole.

Mitä jäi käteen YK:n ilmastohuippukokouksesta?

YK:n pääsihteeri Antonio Guterresin isännöimässä ilmastokokouksessa YK:ssa useat maat ovat antaneet lupauksia hiilineutraaliuden saavuttamisesta ja lisärahoituksesta kehitysmaille ilmastokestävän kehityksen tukemiseksi. Nyt yhteensä 77 valtiota on ilmoittanut hiilineutraalisuussitoumuksensa vuoteen 2050 mennessä. Eilinen kokouksen onnistuminen mitataan Glasgow’n ilmastokokouksessa, kun maiden pitäisi löytää sopu Pariisin ilmastosopimusta tiukemmista päästöleikkaustoimista, kirjoittaa Ylen kirjeenvaihtaja Paula Vilén.

"On parasta ryhtyä vastahyökkäykseen" – Jessikka Aron kirja kertoo, mitä Venäjän kritisoinnista seuraa ja miten trollit voi voittaa

Putinin trollit -kirja kertoo Jessikka Aron ja kymmenen muun lokakampanjoiden kohteeksi joutuneen tarinat. Kirja kertoo, kuinka toimittajia, tutkijoita ja aktivisteja on yritetty vaientaa. Keinoina on käytetty muun muassa valeprofiileja, väitteitä yksityiselämästä ja uhkailua.

Tiistaina poutaa ja sadekuuroja

Tiistain sää on suurelta osin poutainen. Aurinkokin näyttäytyy Kaakkois-Suomesta Keski-Suomen kautta Länsi-Lappiin yltävällä alueella. Päivällä lounaaseen leviää sadekuuroja, ja illalla vettä tulee myös etelässä. Lue lisää säästä Ylen sääsivuilta.

1. Vain Suomenlinna ja Linnanmäki suositumpia

Keskellä Helsingin Töölöä sijaitseva arkkitehtiveljesten Timo ja Tuomo Suomalaisen suunnittelema Temppeliaukion kirkko on Suomen suosituin arkkitehtuurinähtävyys ja kaiken kaikkiaan Suomen kolmanneksi suosituin turistikohde Suomenlinnan ja Linnanmäen jälkeen.

Viime vuonna Temppeliaukion kirkossa vieraili yli 850 000 matkailijaa. Vilkkaimpina päivinä kallioon sisälle louhittua kirkkoa ihmettelee yli 10 000 kävijää.

Vuoden 2017 alusta alkaen Temppeliaukion kirkko alkoi pyytää kolmen euron sisäänpääsymaksua turisteilta. Se ei kuitenkaan hillinnyt turistivirtaa, sillä kirkko teki jo samana vuonna kävijäennätyksen.

Viime kesästä lähtien kalliokirkossa on työskennellyt myös nimenomaan matkailijoiden kohtaamiseen keskittyvä turistipappi.

2. Vieraslistalla valtaapitäviä ja maailmantähtiä

Temppeliaukion kirkon käytävää pitkin on kävellyt nimekäs joukko tunnettuja henkilöitä. Toukokuussa 1976 Temppeliaukion kirkossa vieraili Ison-Britannian kuningatar Elisabet II. Helsingin sanomat kirjoitti tuolloin, että kuningatar tähyili niska kenossa milloin kuparilangalla koristettu kattoa, milloin kallioseinämiä.

Vuonna 1982 Temppeliaukion kirkossa vieraili Yhdysvaltain presidentti Jimmy Carter, joka kirjoitti nimensä suurella käsialallaan kirkon sakastissa säilytettävään erityiseen vieraskirjaan.

Seuraavana vuonna Intian pääministeri Indira Gandhi vieraili kirkossa omasta toivomuksestaan.

Myös pohjoismaiden kuninkaalliset ovat olleet tuttuja vieraita Töölössä.

Kun etelä-afrikkalainen rauhannobelistiarkkipiispa Desmond Tutu saapui vierailulle Temppeliaukion kirkkoon 2011, halusi hän itse soittaa urkuja.

Temppeliaukion kirkossa ovat konsertoineet myös monet nimekkäät maailmantähdet, kuorot ja orkesterit. Esimerkiksi espanjalaistenori José Carreras ja amerikkalaissopraano Barbara Hendricks ovat päässeet kokeilemaan kivikirkon poikkeuksellista akustiikkaa.

3. Puheenjohtajan ääni ratkaisi rakennuspäätöksen

Vielä joulukuussa 1967 Temppeliaukion kirkon rakentamispäätös oli vaakalaudalla.

Kirkkovaltuuston pitkäksi venähtäneessä kokouksessa äänestettiin siitä, aletaanko kirkkoa rakentaa vai palautetaanko jo moneen kertaan muutetut suunnitelmat vielä kertaalleen kirkkohallintokunnalle tutkittavaksi.

Äänet menivät äänestyksessä tasan 44–44, joten puheenjohtajan rakentamista puoltava ääni ratkaisi tiukan äänestyksen.

Timo ja Tuomo Suomalaisen voittamasta arkkitehtikilpailusta (1961) kirkon valmistumiseen kesti lopulta aikaa kaikkiaan melkein yhdeksän vuotta. Kirkko vihittiin käyttöönsä mikkelinpäivänä 1969.

4. Kalliokirkko mammuttikirjasarjan ainoa suomalaisrakennus

Lukuisien kotien kirjahyllyistä löytyy edelleen kahdeksanosainen Maailman nähtävyydet -kirjasarja.

Alkujaan Italiassa vuonna 1978 nimellä I Cento Monumenti ilmestynyt kokoelma tarjoilee tuhansien sivujen verran maailman kulttuurihistoriaa Intian Taj Mahalista Pariisin ikoniseen Eiffel-torniin.

Temppeliaukion kirkko on ainoa suomalaisrakennus, joka esitellään kirjasarjassa. Arkkitehdit Timo ja Tuomo Suomalainen pitivät kokoelmaan pääsyä suurena kunnianosoituksena.

Temppeliaukion kirkkoa kuvaillaan kirjan sivuilla poikkeuksellisena rakennuksena, jossa järki ja rationaalisuus loivat ihanteellisen paikan niille mystisille ilmiöille, jotka pakenevat rationaalisia selityksiä.

5. Auringonvalo maalaa ainutlaatuisen alttaritaulun

Seurakunnasta kerrotaan, että joskus keväisin kun aurinko paistaa matalalta, kirkon kattoikkunoista siivilöityvä valo heijastaa kallioseinälle väliaikaisen taianomaisen hienon alttaritaulun.

Tuo auringon luoma taideteos syntyy, kun teräsbetonia olevien kattopalkkien ja poikkikaaren varjot piirtävät alttarille taakse raamatullisen ristirivistön. Kuin itse Golgatan.

Valon ja varjon efekti on erityisen voimakas aamupäivällä yleensä juuri kristinuskon tärkeimmän juhlan, pääsiäisen, aikaan.

Silloin kuorolaiset ovat sanoneet kaivanneensa aurinkolaseja pystyäkseen näkemään nuotteja.

6. Kirkonkellot kajahtavat hiljaa piilokaiuttimista

Kirkon alkuperäisiin suunnitelmiin kuului korkea kellotorni, mutta se päätettiin jättää rakentamatta, kuten myös suurin osa Suomalaisten piirtämistä kirkon oheistiloista.

Tästä syystä Temppeliaukion kirkonkellot on soitettu aina nauhalta. Kirkon kellojen melodiat on säveltänyt Töölössä asunut professori Taneli Kuusisto.

Kirkonkellot äänitettiin Kaartinsoittokunnan orkesterin putkikelloilla ja suntion tehtävänä on ollut soittaa kelloja nauhalta oikeaan aikaan.

Nykyään Temppeliaukiolla soitetaan kelloa vain ennen sunnuntaimessua sekä pyydettäessä hautajaisten ja häiden yhteydessä.

Kirkonkellojen nauhoitettu sointi ei juurikaan kuulu ulkokivimuuriin kiinnitetyistä kaiuttimista ympärillä asuville töölöläisille.

Onko sinulla muistoja kohutusta ja kehutusta kivikirkosta? Ota osaa keskusteluun. Aiheesta voi keskustella tänään 24.9.2019 kello 21.00 saakka.

Jutun lähteenä on käytetty Maila Mehtälän Temppeliaukio – kirkko Suursaaresta lähteen (2003, WSOY) -teosta sekä Temppeliaukion kirkon pitkäaikaisen työntekijän, johtavan kanttorin Leena Tiitun haastattelua.

Töölön seurakunta juhlii 50 vuotta täyttävää kirkkoaan useissa kaikille avoimissa maksuttomissa tilaisuuksissa. Juhlamessu järjestetään sunnuntaina 29.9. ja se televisioidaan.

Lue myös:

Graffiti-iskuja ja piruntorjuntabunkkeriksi nimittelyä – Näin Temppeliaukion kirkosta tuli kiitelty viisikymppinen