Talouskasvun heikkeneminen ulkomailla ja työllisyysasteen nostaminen Suomessa ovat vaikea yhdistelmä. Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho arvioi, että hallitus tekee budjettiaan hankalassa tilanteessa.

– Erittäin hankalassa, koska puheet julkisen talouden tasapainottamisesta perustuvat lähes yksinomaan odotuksille työllisyysasteen kasvamisesta. Se on tietysti oikea tavoite, mutta sen toisteleminen ei nosta työllisyysastetta, Halla-aho sanoo.

Halla-ahon mielestä kansainvälisen talouden suhdanteet ovat jo pitkään olleet huolestuttavia.

– Se ei ei ole hallituksen syytä mutta tekee vastuuttomiksi laskelmat, jotka perustuvat siihen oletukseen, että työllisyysaste omia aikojaan ja itsekseen nousisi.

Hallitus tavoittelee 75 prosentin työllisyysastetta. Kesäkuussa, kun hallitus syntyi, talouskasvun odotettiin luovan 20 000 työpaikkaa. Hallituksen oli tarkoitus luoda lisäksi 40 000 työpaikkaa. Jos talouskasvu heikkenee, osa ihmisistä menettää työnsä eikä uusia työpaikkoja todennäköisesti synny samaan tahtiin kuin nopeamman kasvun aikoina.

Heikkoon suhdanteeseen pitäisi varautua

Perussuomalaisten mielestä hallituksen pitäisi pystyä korvaamaan yrityksille kansainvälisen laskusuhdanteen aiheuttamat vaikeudet.

– Jos ruvetaan rokottamaan tavallista kuluttajan ostovoimaa ja liian kunnianhimoisella ilmastopolitiikalla kuristamaan suomalaista teollisuutta, tämä ei millään tavalla edistä työllisyystavoitteen toteutumista.

Eurovaalien alla perussuomalaiset halusivat päästöjen vähentämistä, mutta niin että sitä tekevät suuret ilmastokuormittajat - muualla kuin Euroopassa, sillä Halla-ahon mielestä Eurooppa on tehnyt enemmän kuin muut.

Nyt Halla-aho sanoo, että on "ilmastoteko", jos eurooppalaista teollisuustyötä suojellaan. Silloin teollisuus ei siirrä toimintaansa sinne, missä ympäristönormit ovat löyhemmät.

"Kunnianhimoista maailmanparannuspolitiikkaa"

Hallituksen haittaverojen korotusaikeet - lisää haittaveroja kulutukseen, kuten bensaan, tupakkaan ja alkoholiin, ja kompensaatioita pienituloisimmille veronkevennyksinä - eivät perussuomalaisten mielestä ole oikeita.

– Tässä on puhuttu polttoaineiden verojen korotuksista ja tämä kohdistuu tietenkin ihmisiin, jotka joutuvat käyttämään omaa autoa kaupunkialueiden ulkopuolella.

Kaiken kaikkiaan keskituloisten veroja pitäisi Halla-ahon mielestä keventää, vaikka perussuomalaisten mielestä hallitus menee toiseen suuntaan.

Kokonaisarvio on, että budjetista tulee sitä mitä hallituspuolueet Säätytalolla sopivat

– Tämä näyttää siltä, mitä voitiin ennakoida jo hallitusohjelmasta. Hallitus aikoo harjoittaa kunnianhimoista maailmanparannuspolitiikkaa, jonka maksajaksi pannaan suomalainen veronmaksaja.

Maailmanparannuskohteina Halla-aho pitää humanitääristä maahanmuuttoa ja kehitysapuvarojen nostamista.

Lue lisää:

Valtiovarainministeri Mika Lintilä ennakoi odotettua heikompaa talouskasvua – työllisyys isoin haaste

Kokoomuksen Orpo: Hallituksella ei oikeutta lisätä pysyviä menoja ennen uskottavia työllisyystoimia

Metsähallitus tutkii parhaillaan pääjohtajansa Pentti Hyttisen johtamistapoja, kertoo uutismedia Maaseudun Tulevaisuus.

Hallituksen puheenjohtaja Timo Laitisen mukaan sisäisen selvityksen on määrä valmistua parin viikon sisällä.

– On tullut epämääräisiä viestejä Hyttisen toimintaan liittyen ja tällainen pengonta on käynnissä, sanoo Laitinen Maaseudun Tulevaisuuden haastattelussa.

Hyttinen kommentoi asiaa Maaseudun Tulevaisuudelle sähköpostitse.

– Pääjohtajan toiminta on luonnollisesti Metsähallituksen hallituksen arvioinnin kohteena jatkuvasti. Johtamisen ja organisaation kehittäminen perustuu arviointien antiin. Tämä on hyvä käytäntö, sanoo Hyttinen.

Kyseessä on jo toinen kerta, kun Hyttisen johtamistavat ovat syynissä. Hyttinen joutui väistymään Pohjois-Karjalan maakuntajohtajan tehtävästä henkilöstön luottamuspulan takia vuonna 2015.

Metsähallituksen pääjohtajaksi Hyttinen aloitti vuonna 2016.

Lue lisää:

Pohjois-Karjalasta Metsähallitukseen noussut pääjohtaja: "Henkilöstö ottanut hyvin vastaan"

Maakuntajohtaja Pentti Hyttinen eroaa – maakuntaliitossa löytyi sopuratkaisu

Maakuntajohtaja Pentti Hyttinen ei ymmärrä epäluottamuksen syitä

Mikkelissä koululaisten perään juossut karhu on todennäköisesti poistunut Kalevankankaan alueelta, kertoo Itä-Suomen poliisi. Karhua etsittiin noin iltaseitsemään asti, mutta siitä ei saatu havaintoja.

Ylikonstaapeli Toni Reinikainen haluaa rauhoitella Kalevankankaan koululaisia ja heidän vanhempiaan.

– Huomenna on turvallista mennä kouluun. Karhu ei enää aiheuta ongelmia liikkumisen suhteen alueella, sanoo Reinikainen.

Poliisi ei saanut uusia yleisövihjeitä karhun liikkeistä iltapäivän tai illan aikana. Reinikainen pitää todennäköisenä, että karhu on kulkenut Kalevankankaan pohjoispuolelle ja sieltä syvemmälle metsään.

Kalevankankaan alue on luonnonläheinen, metsien reunustama paikka. Läheisyydessä on esimerkiksi pururata ja luonnonsuojelualuetta. Alueella on koulun lisäksi esimerkiksi opiskelija-asuntoja, urheiluhalleja ja ravirata.

Karhua etsi päivän mittaan noin kymmenen suurriistavirka-avun kokenutta karhunmetsästäjää koirineen.

Karhu juoksi kohti koululaisia

Mikkelissä kaksi koululaista näki karhun tiistaina koulumatkallaan keskustan läheisyydessä. 10-vuotiaat pojat olivat pyöräilemässä Kalevankankaan koulusta kotiin Tuskuun, kun he näkivät karhun. Karhu seisoi metsässä alle kilometrin päässä koulun pihasta polun laidassa.

Pojat säikähtivät karhua ja lähtivät polkemaan vauhdilla kotiin.

– Se tuli metsästä ja lähti juoksemaan meidän perään. Poljimme kotiin niin kovaa kuin voimme, toinen pojista Luka Partio kertoo.

– Kun poika pääsi kotiin, hänellä oli tukka märkänä ja naama valkoisena. Heti näki, että nyt ei ole kaikki ihan tavallisesti, Lukan äiti Heidi Partio sanoo.

Pojat eivät osanneet kuvailla karhun kokoa. Partio varmisti moneen kertaan, olivatko pojat varmasti nähneet karhun. Sitten hän soitti poliisille ja poikien koululle.

Poliisin mukaan metsäpolulta löytyi karhun jälkiä noin kymmenen metrin matkalta. Karhu oli poistunut paikalta raviradan suuntaan.

– Kyllä minä poikaa halasin, hyvä, ettei kyynelet silmissä, Partio sanoo.

Karhun jäljille päästiin nopeasti

Kalevankankaalle tuli päivällä paikalle poliisin lisäksi riistanhoitoyhdistyksen suurriistavirka-apua karkottamaan karhua. Poliisi oli varautunut myös lopettamaan karhun, jos se olisi liikkunut taajaan asutulle alueelle.

Karhukoiran kanssa paikalla ollut suurpetoyhdyshenkilö Markku Kinnunen riistanhoitoyhdistyksestä ei päivällä uskonut, että karhua jouduttaisiin lopettamaan.

– Todennäköisesti vain tarkistamme, että karhu on poistunut alueelta.

Poliisi pyysi välttämään tarpeetonta liikkumista Raviradantiellä, raviradalla sekä Siekkilän alueella.

Suurriistavirka-apuyksikön mukana kulkee karkoitusase. Ylikonstaapeli Toni Reinikainen sanoo, että poliisilla ei ollut minkäänlaista tarvetta antaa lopettamispäätöstä.

– Ei ole havaintoa, että karhu olisi haavoittunut tai ärsyyntynyt. Todennäköisesti se oli eksynyt vahingossa tänne alueelle.

Heidi Partio pohtii, millä mielin pojat mahtavat huomenna mennä kouluun.

– Luulen, että itsekin mielellään ajelevat asfalttiteitä pitkin polkujen sijaan.

Karhuhavaintoja myös muualla Suomessa

Karhuhavaintoja on tullut viime aikoina myös muualta Suomesta. Joensuussa poliisi määräsi sunnuntaina karhun lopetettavaksi neljän aiemmin tehdyn karkotuksen ja Riistakeskuksen rakentaman sähköaidan osoittauduttua tuloksettomiksi.

Joensuun Huhtilammen, Uskalin ja Palon alueelta on kirjattu hätäkeskukseen touko-elokuun aikana yli 20 ilmoitusta piha-alueilla liikkuneista karhuista.

Yleensä karhu välttää ihmistä parhaansa mukaan.

Venäjän puolustusministeriön mukaan puolustusliitto Naton hävittäjäkone lähestyi Venäjän puolustusministeriä Sergei Šoigua kuljettavaa konetta Itämeren yllä.

Venäjän Suhoi Su-27 -hävittäjien kerrotaan hätistäneen Naton koneen kauemmaksi. Šoigun konetta saattoi kaksi Su-27 -hävittäjää.

Tapaus sattui kansainvälisessä ilmatilassa. Puolustusministeri oli matkalla Kaliningradista Moskovaan. Kaliningradissa on Venäjän laivasto- ja lentotukikohtia.

Uutistoimisto Tassin mukaan Naton kone oli F-18 Hornet. Kone oli todennäköisesti espanjalainen. Baltian ilmatilaa valvovat eri Nato-maat vuorotellen, ja nyt vuorossa on Espanjan ilmavoimien Horneteja. Ne on sijoitettu Šiauliain tukikohtaan Liettuaan.

Šiauliaihin ja Viron Ämariin sijoitetut Naton hävittäjäkoneet käyvät lähes päivittäin tunnistamassa Itämeren yllä, Baltian maiden ilmatilan tuntumassa liikkuvia venäläisiä sotilaskoneita.

Venäjä pitää Kaliningradin alueen ja muun Venäjän välistä ilmaliikennettä yllä Itämeren kautta.

Vastaava välikohtaus sattui kaksi vuotta sitten. Tuolloin Naton F-16 -hävittäjän sanottiin lentäneen lähellä puolustusministeri Šoigun konetta.

Nato ei ole toistaiseksi kommentoinut venäläisväitteitä.

Kuinka on mahdollista, että sijoittaja Jeffrey Epsteinin kaltainen korkean profiilin epäilty tekee ilmeisen itsemurhan yhdessä Yhdysvaltojen tarkimmin vartioiduista vankiloista?

Tätä ihmettelee Yhdysvalloissa nyt moni.

Viranomaiset ovat antaneet niukasti tietoja julkisuuteen 66-vuotiaan, seksuaalirikoksista syytetyn Epsteinin lauantaisesta kuolemasta vankilassa New Yorkissa.

Sen sijaan – tai ehkä juuri siitä syystä – spekulaatio sosiaalisessa mediassa käy villinä ja salaliittoteoriat rehottavat.

1. Mitä Epsteinin kuolemasta tiedetään?

Vankeinhoidosta vastaava liittovaltion virasto on antanut monimiljonäärin kuolemasta vain yhden virallisen lausunnon.

Sen mukaan Epstein löydettiin tiedottomana sellistään vankilan erityisosastolla lauantaiaamuna kello 6.30.

Viraston mukaan kyseessä oli ”ilmeinen itsemurha”.

2. Mitä ei tiedetä?

Epsteinin kuolinsyytä ei ole vielä kerrottu julkisuuteen. Ruumiinavaus tehtiin sunnuntaina, mutta kuolemansyyntutkijat eivät ainakaan toistaiseksi ole vahvistaneet vankilaviraston tietoa itsemurhasta.

Vahvistamattomien tietojen mukaan Epstein olisi ollut vankilassa aiemmin erityistarkkailussa heinäkuisen itsemurhayrityksen takia, mutta tarkkailu olisi sittemmin lopetettu.

Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan erityistarkkailu tarkoittaa sitä, että kaksi vartijaa tarkistaa vangin tilan 30 minuutin välein ja että sellissä on myös toinen vanki. On kerrottu, että Epstein olisi kuitenkin ollut sellissään yksin, eikä hänen tilaansa ollut tarkistettu moneen tuntiin.

Epäselvää on myös esimerkiksi se, oliko Epsteinin sellissä hänen kuolinhetkellään kameravalvonta.

3. Millaisissa oloissa Epstein kuoli?

Punatiilinen 12-kerroksinen Metropolitan Correction Center sijaitsee Manhattanin saarella. Se on rakennettu vuonna 1975.

Alunperin vankila on suunniteltu 474 vangille, mutta Epsteinin kuollessa siellä oli 763 miespuolista vankia.

Siellä on ollut korkean profiilin vankeja aikaisemminkin, esimerkiksi El Chapoksi kutsuttu meksikolainen huumepomo Joaquín Guzmán sekä World Trade Centerin pommi-iskuun vuonna 1993 syyllistynyt Ramzi Yusef.

Olot ovat hyvin erilaiset kuin mihin newyorkilainen miljonääri oli tottunut. Vankien kertoman mukaan selleissä on rottia ja juomavesi on heikkolaatuista. Raikasta ilmaa, auringonvaloa ja ihmiskontakteja on hyvin vähän.

Itsemurhat ilmeisesti ovat kuitenkin olleet harvinaisia.

Vanginvartijoita edustavan ammattiliiton mukaan yhtenä syynä tapahtuneeseen saattaa olla henkilökuntapula.

Virkoja on runsaasti täyttämättä ja töissä oleva väki on joutunut tekemään säännöllisesti 60–80 -tuntisia työviikkoja.

4. Mistä miljoonääriä tarkkaan ottaen syytettiin?

Jo kertaalleen nuorten naisten ja tyttöjen hyväksikäytöstä tuomittu Epstein pidätettiin uusien syytteiden nojalla heinäkuun alussa.

Häntä syytettiin alaikäisten, jopa 14-vuotiaiden tyttöjen hyväksikäytöstä asunnoissaan ja kartanoissaan Manhattanilla ja Floridassa vuosina 2002–2005.

Syytteiden mukaan hän maksoi tytöille satoja dollareita erilaisista seksipalveluista ja pakotti heitä seksiin myös vaikutusvaltaisten ystäviensä kanssa.

Hän olisi voinut saada maksimissaan 45 vuoden vankeustuomion. Hän kiisti syytökset.

Vyyhdissä on mukana myös Epsteinin entinen tyttöystävä ja brittiläinen seurapiirijulkkis Ghislaine Maxwell, jonka kerrotaan värvänneen Epsteinin uhreja.

Epsteinin kuoleman jälkeen liittovaltion syyttäjien on arveltu luopuvan syytteistä.

Oikeusministeri William Barr on kuitenkin vakuuttanut, että syytteet Epsteinin rikoskumppaneita vastaan tutkitaan ja että uhrit saavat oikeutta.

5. Mikä mies Epstein muuten oli?

New Yorkissa syntynyt ja kasvanut Epstein toimi nuorempana 1970-luvulla matematiikan ja fysiikan opettajana, mutta siirtyi sitten liike-elämään.

Hän hoiti Yhdysvaltain Neitsytsaarille rekisteröidyn yhtiönsä kautta lukuisten varakkaiden asiakkaiden sijoituksia, mutta toiminnan yksityiskohdat ovat hämärän peitossa.

Hän omisti kartanon Floridassa, maatilan New Mexicossa ja hänen New Yorkin -kotinsa on tiettävästi kaupungin suurin yksityisasunto.

Epsteinin tuttavapiiri oli laaja. Hänen tiedetään olleen väleissä esimerkiksi presidentti Donald Trumpin, entisen presidentin Bill Clintonin, brittiprinssi Andrew’n ja näyttelijä Kevin Spaceyn kanssa.

Epstein tunsi suuren määrän rikkaita, kuuluisia ja vaikutusvaltaisia ihmisiä, ja hänellä oli kotonaan kuvia tapaamisistaan näiden ihmisten kanssa, kertoo hänet viime kesänä tavannut The New York Timesin toimittaja.

Epsteinin itsensä kertoman mukaan hänellä oli paljon tietoa, joka saattaisi olla hänen tuttavilleen vahingollista – esimerkiksi seksuaalisista taipumuksista tai huumeidenkäytöstä.

6. Millainen huhumylly nyt pyörii?

Vain muutama tunti Epsteinin kuoleman jälkeen erilaiset salaliittoteoriat tapahtuneesta alkoivat levitä netissä ja sosiaalisessa mediassa.

Twitterissä Epsteinin kuolema on yhdistetty sekä Bill ja Hillary Clintoniin että Trumpiin.

Perusteettomien tietojen levittämisessä oli lauantaina mukana myös Trump itse. Trump uudelleentviittasi viestin, jonka mukaan Clintonit olisivat sekaantuneet Epsteinin kuolemaan.

Vakavia vaatimuksia Epsteinin kuoleman perusteellisesta tutkimisesta on esittänyt myös moni muu vaikutusvaltainen taho.

Esimerkiksi New Yorkin pormestari Bill de Blasio ei pidä uskottavana, että Epsteinin kaltainen hahmo olisi jätetty liittovaltion vankilassa ilman valvontaa niin kauaksi aikaa, että hän ehti ottaa itseltään hengen.

Demokraattipormestari sanoo The New York Timesissa, että Epsteinilla todennäköisesti oli tietoa Yhdysvaltain varakkaimmista ja vaikutusvaltaisimmista ihmisistä. Itsemurha olisi de Blasion mukaan ”aivan liian kätevä” tapa hankkiutua hänestä eroon.

– Poliittisesti Kiinan johdolle on hyvin hankalaa myöntyä Hongkongin mielenosoittajien vaatimuksiin.

Näin arvioi professori Matti Nojonen Lapin yliopistosta. Hän uskoo, ettei Kiinan keskusjohto peräänny hongkongilaisten edessä.

Kiinan yhteiskuntaan ja kultturiin erikoistunut professori Matti Nojonen muistuttaa, että Kiinassa on jatkuvasti meneillään satoja mielenosoituksia.

– Perääntyminen olisi viesti maan sisällä. Se merkitsisi, että keskusjohto voi luopua absoluuttisesta vallasta. Niin ei voi käydä.

Erityisen tarkasti Hongkongin käänteitä katsotaan Taiwanissa. Kiinan näkemys on, että Taiwan kuuluu Kiinan kansantasavaltaan. Kiina toimii Hongkongissa Taiwanin katseiden alla, eikä siitäkään syystä anna vaikutelmaa lepsuilusta.

– Kommunistisen puolueen johtaja ja Kiinan presidentti Xi Jinping on luonut itsestään mielikuvan tiukkana johtajana. Olisi iso isku Xin maineelle, jos hän tässä näyttäisi pehmeältä.

Terrorismilait antaisivat laajat valtuudet

Kiinan keskushallinnon puhe Hongkongin mielenosoituksista on koventunut kovenemistaan. Lausunnoissa viitataan terrorismiin ja terroristiseen toimintaan.

Pekingin retoriikalla halutaan muistuttaa hongkongilaisia siitä, että keskushallinto voi tulkita mielenosoittajien toiminnan valtion vastaiseksi.

– Tällöin viranomaiset voisivat käyttää terrorismilakeja. Ne antavat viranomaisille hyvin laajat valtuudet toimia.

Kiinan poliisivoimat ovat olleet muutamien päivien ajan harjoituksissa Shenzenin kaupungissa Hongkongin rajalla. Puolisotilaallisia joukkoja on siirrelty raja-alueella ja valtionmedia on näyttänyt panssaroitujen miehistönkuljetusvaunujen liikkeitä samoilla seuduilla.

Kommunistisen puolueen keskusjohto näyttää voimaa ja arsenaaliaan. Se on itsessään tyly viesti.

"Yksi maa, kaksi järjestelmää" katkolla?

Rajulla armeijan ja poliisin väliintulolla olisi erittäin suuri hinta.

– Se saattaisi olla jopa lopullinen isku "yksi maa, kaksi järjestelmää" -politiikalle, Nojonen arvioi.

Kun Hongkong siirtyi vuonna 1997 Britannian alaisuudesta Kiinan hallintaan, kaupungissa alkoi kokeilu, jossa markkinatalous yhdistettiin autoritaariseen ja keskusjohtoiseen valtioon.

Hongkong on pankkeineen ja finanssisektoreineen vapaan kaupan keidas Kiinassa. Kommunistisen puolueen johdolle se on ollut ikkuna länsimaisittain toimivaan markkinatalouteen sekä jonkinasteiseen demokratiaan ja sananvapauteen. Lähiajat näyttävät, miten tälle kokeilulle käy.

Kiinan keskusvallan väkivaltainen väliintulo aiheuttaisi luonnollisesti myös kansainvälisen selkkauksen.

– Vaikutukset olisivat kansainvälisesti ajateltuna laajat. Millaisiin sanktioihin se johtaisi, se on vielä hyvin auki, professori Matti Nojonen sanoo.

Muun muassa Britannia, Yhdysvallat ja YK ovat ilmaisseet huolensa siitä, että Kiinan viranomaiset ovat tiellä, jossa käytetään suhteettoman kovia otteita demokratiamielenosoitusten tukahduttamiseksi.

Aiheesta lisää:

Hongkongin lentokentällä kahakoita – kenttä lamaantunut lähes kokonaan

Hongkongin johtaja Carrie Lam varoittaa kaupungin ajautuvan "polulle, josta ei ole paluuta" – protestoijat palasivat lentokentälle

Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuuden saastuttama alue on suurelta osin hukkamaata, jossa asuu lähinnä villieläimiä ja muutamia ikäihmisiä. Näinhän sitä tavataan ajatella, mutta aivan niinkään asiat eivät ole.

Joukko brittiläisiä ja ukrainalaisia tiedemiehiä on aikeissa käynnistää alueella vodkatuotannon. Vodkan valmistamisessa tarvittava vilja aiotaan kasvattaa suljetulla alueella. Myös vesi saadaan saastuneelta alueelta, kertoo Washington Post.

Vodka on jo saanut nimen, joka ei piilottele sen alkuperää: Atomik. Sitä on kuulemma täysin turvallista juoda. Tai siis ainakaan radioaktiivisuutta ei tarvitse pelätä.

Projektiin osallistunut Portsmouthin yliopiston professori Jim Smith vakuuttaa, ettei Atomikissa ole sen enempää radioaktiivisuutta kuin muissakaan vodkissa. Se on varmistettu, hän vakuuttaa.

– Kaksi maailman parasta laboratoriota on etsinyt merkkejä Tšernobylin radioaktiivisuudesta, eikä ole löytänyt mitään, Smith sanoo.

Atomikia on valmistettu vain yksi pullollinen

Tällä hetkellä Atomik-vodkaa on olemassa vain yksi ainoa pullollinen, mutta hankkeen takana oleva tiimi uskoo tilanteen muuttuvan tulevaisuudessa.

– Tämä voi olla maailman tärkein vodkapullo. Ei sen takia, mitä siinä on, vaan mitä se edustaa, Smith sanoo.

Hänen mukaansa "Tšernobylin viinayhtiön" tavoitteena on, että 75 prosenttia sen tuotosta käytetään alueen luonnon sekä taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen tukemiseen.

Tuhansia Tšernobylin onnettomuusalueen entisiä asukkaita on nyt pakkosijoitettuna alueille, joilla ei sallita maanviljelyä tai uusia investointeja.

Smith uskoo, että 33 vuotta sitten pahimmin saastuneen alueen ulkopuolella on seutuja, joilla voitaisiin jo alkaa kasvattaa hyödynnettäviksi kelpaavia viljoja.

Noin 300 000 ihmistä jouduttiin evakuoimaan vuonna 1986 Tšernobylin ydinvoimalassa sattuneen onnettomuuden jälkeen.

"Tšernobylin viinayhtiön" on tarkoitus aloittaa tuotanto heti, kun siihen liittyvät lainsäädännön kiemurat on saatu selvitettyä, Smith sanoo.

Lue myös:

Hittisarja Chernobyl lisännyt matkailuintoa myös Suomesta – turistit haluavat turma-alueelle, jossa aika pysähtyi 33 vuotta sitten

Joutuvatko pankkien asiakkaat pian maksamaan siitä, että saavat pitää säästöjään pankkitileillä?

Sammon konsernijohtaja Kari Stadigh ehdotti uutistoimisto Bloombergille antamassaan haastattelussa sunnuntaina, että pankit voisivat alkaa periä negatiivista korkoa yksityishenkilöiden talletuksista. Tämä tarkoittaisi, että asiakas maksaisi pankille sen sijaan, että pankki maksaa asiakkaalle.

Myös Vaasan yliopiston rahoituksen professori Timo Rothovius pitää negatiivista talletuskorkoa mahdollisena. Rothovius esitti näkemyksensä Ylen Ykkösaamussa tiistaina.

– Jos keskuspankit pitävät korot todella alhaalla, negatiivisena, ja jos tilanne jatkuu pitkään, on aika todennäköistä, että myös pankit joutuvat perimään negatiivista korkoa tallettajilta. Pankille on paljon edullisempaa ottaa rahaa keskuspankista kuin kotitalouksilta.

Rothovius pitää todennäköisenä, että jos yksi pankki ottaa negatiiviset korot käyttöön, kuluttajat siirtävät rahansa johonkin toiseen pankkiin.

– Käytännössä tämä merkitsisi, että jos tähän mennään niin ainakin kaikki isoimmat pankit lähtisivät perimään negatiivista korkoa. Muuten käy juuri niin, että rahat siirtyvät siihen pankkiin, joka ei peri negatiivista korkoa. Tämä on varmasti estänyt sen, että pankit eivät ole lähteneet siihen mukaan. Pankit pelkäävät, että ne menettäisivät tätä kautta asiakkaansa.

Jos kaikki pankit lähtisivät tähän mukaan ja kuluttajat alkaisivat sen seurauksena nostaa talletuksiaan pankeista, niin Rothovius pitää todennäköisenä, että keskuspankit puuttuisivat tilanteeseen jotenkin.

– Ainakin niin, että pankista ei voisi nostaa kovin suuria summia käteisenä. Silloin tulisi todennäköisesti joku käteisnostoraja eli rahat saisi kyllä siirtää toiseen pankkiin, mutta ei nostaa käteisenä.

S-Pankki ja Danske Bank torjuvat täysin

Useissa pankeissa ehdotukseen suhtaudutaan varovaisesti tai jopa torjuen.

Nordeasta aihetta kommentoitiin tiistain niukasti.

– Meillä ei tällä hetkellä ole tällaisia suunnitelmia, Nordean konserniviestinnän tiedottaja Marko Mettenranta kertoi.

Sampo, jonka konsernijohtaja Stadigh ehdotti negatiivisen koron perimistä kuluttajilta, on Nordean suurin omistaja.

S-Pankki tyrmää ajatuksen, että henkilöasiakas joutuisi maksamaan talletuksistaan korkoa.

– Meillä ei ole suunnitelmia periä negatiivisia talletuskorkoja henkilöasiakkailtamme. Sehän tarkoittaisi, ettemme olisi kiinnostuneita asiakkaistamme ja heidän rahoistaan, S-Pankin pankkiliiketoiminnan johtaja Aki Gynther sanoo.

– Henkilökohtaisesti pidän vähän erikoisena ajatusta siitä, että meillä pankeilla olisi varaa ylenkatsoa asiakkaidemme rahoja.

Gynther muistuttaa, että tällä hetkellä markkinat odottavat, että korkotaso pysyy poikkeuksellisen matalana vielä vuosia.

– Siksi suosittelemmekin säästöillensä tuottoa tavoittelevia asiakkaitamme tutustumaan rahastosäästämiseen.

Pankeista palvelumaksut eivät ole negatiivista korkoa

Danske Bankissakaan ei ole harkittu negativiisen koron perimistä yksityisasiakkaiden talletuksista.

– Tästä ei ole minkäänlaisia suunnitelmia, lehdistöpäällikkö Josi Tikkanen kertoo.

– Yksityisasiakkaiden talletukset ovat meille edelleen merkittävä ja tärkeä pitkän aikavälin rahoituksen lähde.

Tikkasen mukaan ei voi myöskään ajatella, että palvelumaksut olisivat jo negatiivista korkoa.

– Pankit ovat monipuolistaneet palveluitaan viime vuosina voimakkaasti. Samalla asiakkaille on otettu käyttöön eritasoisia palvelumaksuja palveluiden laajuudesta riippuen. Siksi ei voi ajatella, että palvelumaksut olisivat negatiivista korkoa.

Myöskään OP Ryhmässä eivät yksityisasiakkaiden talletusten negatiiviset korot innosta.

– Tällä hetkellä meillä ei ole suunnitelmaa periä negatiivisia korkoja yksityisasiakkaiden talletuksista. Maksamme käyttötilille omistaja-asiakkaille 0,10 prosentin koron, muiden asiakkaiden käyttötilin korko on nolla prosenttia, vastaa OP:n maksamisesta ja taloudenhallinnasta vastaava johtaja Masa Peura.

Aktiasta korostetaan, ettei päätöksiä ole tehty.

– Seuraamme tilannetta. Keskuspankkien tavoitteena on, että ihmiset jatkavat kulutusta tai sijoittavat rahansa järkevämmin, sen sijaan että pitävät rahoja käyttötilillä, ja näin elvyttää taloutta. Me kannustamme asiakkaitamme oman varallisuuden kartuttamiseen säästämällä ja sijoittamalla aktiivisesti, vastaa johtaja Carola Nilsson Aktiasta.

Kääntyykö velkasuhde?

Pankkeja valvovan viranomaisen mukaan negatiivisten talletuskorkojen käyttöönotto yksityishenkilöiden talletustileillä ei välttämättä ole oikeudellisesti yksinkertainen asia.

Lähtökohta kun on, että talletuksessa pankki on velallinen ja asiakas velkoja.

– Kuluttajansuojan kannalta olisi ongelmallista, jos pankki haluaisi muuttaa voimassaolevan talletussopimuksen sellaiseksi, että korko olisikin negatiivinen ja asiakkaasta tulisi maksuvelvollinen, sanoo Finanssivalvonnan johtava lakimies Sanna Atrila.

Toiseen suuntaan, mutta samantyyppisestä asiasta oli muutama vuosi sitten kyse Finanssivalvonnan asuntolainoja koskevassa linjauksessa. Tuolloin katsottiin, ettei pankin tarvitse alkaa maksaa korkoa velalliselle tilanteessa, jos luoton viitekorko painuu negatiiviseksi.

– Pankeilla oli sellaisia asuntolainasopimuksia, joissa oli euribor ja pieni marginaali. Niissä sopimuksissa katsottiin, että jos euribor olisi laskenut niin alas, että se olisi syönyt koko marginaalin, niin sitä ei tarvitse tulkita niin pitkälle että pankista tulisi koronmaksuvelvollinen asiakkaalle, toteaa Atrila.

Etujärjestössä ei voida asiasta neuvotella

Myös pankkien etuja valvovassa järjestössä, Finanssiala ry:ssä negatiivisia korkoja koskeva keskustelunavaus on huomattu.

– Tämä on pankin kilpailunalainen asia, eikä näistä voida keskustella yhdessä. Keskustelu on sellainen, että me emme voi muuta kuin seurata sitä sivusta, sanoo Finanssialan pääekonomisti Veli-Matti Mattila.

Toisaalta, yksityishenkilöiden negatiivisilla talletuskoroilla saattaisi olla monella tavalla hankalia seurauksia.

– Yksi tekijä, joka on nimenomaan hillinnyt talletuskorkojen painamista negatiiviseksi tavallisten tallettajien osalta on se, että heillä on aina mahdollisuus ottaa talletus pankista käteisenä. Pankin pitää ottaa se huomioon, katsoo Mattila.

Elinkeinoministeri Katri Kulmuni (kesk.) toppuuttelee Uudenmaan vaatimuksia aluekehitysrahojen jakoperusteiden muuttamisesta. Ministerin mukaan Suomessa on yhä alueellista eriarvoisuutta, jota pitää poliittisin päätöksin tasata.

– Eriarvoisuutta on paitsi ilmansuuntien välillä myös eri kaupunkien ja kaupunginosien välillä, Kulmuni sanoo.

Maakuntien välinen riitely aluekehitysrahoista sai alkunsa, kun Uudenmaan maakuntajohtaja Ossi Savolainen vaati EU:n Suomelle myöntämien aluekehitysrahojen jakoperusteiden täysremonttia.

Savolaisen mukaan aluekehitysrahoja pitäisi ohjata jatkossa Pohjois-Suomen sijaan enemmän Etelä- ja Länsi-Suomeen. Itä- ja Pohjois-Suomi saavat tällä hetkellä kaksi kolmasosaa tuista, vaikka alueilla asuu vain neljännes suomalaisista.

"Riitely aluekehitysrahoista on ennen aikaista"

Elinkeinoministeri Katri Kulmuni ei ota tässä vaiheessa tarkemmin kantaa yksityiskohtiin, vaan sanoo riitelyn tukirahoista olevan ennen aikaista.

– Nythän ensin neuvotellaan EU:n uudesta budjetista ja siinä mielessä näyttää hyvältä, että Suomen saanti olisi kasvamassa, Kulmuni sanoo.

EU:n rakennerahoilla saataisiin Uudenmaan maakuntajohtajan Ossi Savolaisen mukaan Etelä- ja Länsi-Suomen alueella Pohjois-Suomea enemmän aikaan.

Savolainen sanoo, että Etelä- ja Länsi-Suomi tekevät jo nyt suuremman osan rakennerahastojen tuloksesta.

Savolaisen mielestä tukia jaettaessa pitäisi huomioida nykyistä paremmin sekin, että suurin osa maahanmuuttajista on sijoittunut juuri pääkaupunkiseudulle.

Savolainen korostaa, että maahanmuuttajien kotouttamisessa onnistuminen on koko yhtyeiskunnan kannalta tärkeä asia.

"Ongelmat eri alueilla ovat omanlaisiansa"

Kulmuni toteaa, että ongelmat eri alueilla ovat omanlaisiansa ja näihin kaikkiin pitäisi koittaa puuttua.

EU:n Suomelle jakamat rakennerahastovarat on siis tarkoitettu muun muassa tutkimukseen ja kehitykseen sekä työllisyyden ja sosiaalisen osallisuuden parantamiseen.

Käytännössä tämä tarkoittaa syrjäytymisen ehkäisemistä, maahanmuuttajien kotoutumisen helpottamista ja nuorten koulutuksesta työelämään siirtymisen tukemista.

Rakennerahastojen varoja voidaan käyttää myös heikossa työmarkkina-asemassa olevien koulutus- ja työllistymisvaihtoehtojen lisäämiseen.

– Aina, kun on kyse rahasta tulee kiistoja, mutta toivon ja uskonkin, että maakuntien kesken päästään vielä hyvään yhteisymmärrykseen, Kulmuni sanoo.

Kulmuni toteaa, että, kaikkien tarkoituksenahan on vähentää eriarvoisuutta, jota Suomen sisällä edelleen on. Ministerin mielestä asiat kannattaa nyt rauhassa valmistella ja käydä läpi.

Kulmuni sanoo, että rahojen jakamisesta päätetään vasta, kun Suomen EU:lta saama summa tulevalle rahoituskaudelle on selvä.

Pohjois-Suomella on harvan asutuksensa perusteella oma erityisasemansa

Tulevalla, vuonna 2021 alkavalla ohjelmakaudella, Suomessa pyörii aluekehitystukea kokonaisuudessaan noin 4–5 miljardia euroa. Se koostuu sekä EU:n että kansallisesti myönnettävistä varoista.

– EU:ssa neuvotellaan ensin Suomen kokonaissaannista ja tämän jälkeen neuvotellaan sitten kansallisesta jaosta, Kulmuni sanoo.

Ministeri muistuttaa, että Pohjois-Suomella on harvan asutuksensa perusteella tukikriteerien suhteen oma erityisasemansa.

Kulmunin johtamalta työryhmältä odotetaan uutta vuonna 2021 alkavaa rakennerahoituskautta koskevaa rahanjakopäätöstä jo lähikuukausina.

Lue lisää:

Aluekehitysmiljardeista on syntymässä lihava riita: Itä- ja Pohjois-Suomi saavat kaksi kolmasosaa tuista, vaikka alueella asuu vain neljännes suomalaisista

Maakuntajohtaja Kari Häkämies kaipaa uusia tuulia maakuntien rahanjakoon – "Varsinais-Suomessa ei tarvitse keksiä, mitä rahoilla tehtäisiin"

Etelä-Karjalan keskussairaalan päivystyksessä elettiin viime syksynä ja talvena erityisen tuskaisia aikoja.

Silloinen Attendo (nyk. Terveystalo) ei pystynyt toimittamaan päivystykseen sovittua määrä lääkäreitä kaikkiin vuoroihin. Lääkäripula aiheutti päivystykseen ajoittain tuntien mittaisia jonoja.

Talvella päivystys kuormittui lisää, kun kahden hyvinvointiaseman kiirevastaanotot lakkautettiin Lappeenrannassa.

Saadakseen lisää lääkäreitä Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksoten viestintä, päivystys ja mainostoimisto ideoivat nuoria lääkäreitä kosiskelevan kampanjan. Se julkaistiin juhannuksen alla sosiaalisessa mediassa.

Kuvassa paidaton nuorimies nojailee virvoitusjuomalasia pidellen avoautoon.

Ilmoitus poiki kyselyjä

Työpaikkailmoitus oli esillä muutaman päivän, kunnes se vedettiin pois Eksoten hallituksen puheenjohtajan Marja-Liisa Vesterisen (sd.) käskystä.

Hyllytetty ilmoitus ehti kuitenkin poikia hedelmää. Ensihoidon ja päivystyksen ylilääkäri Pekka Korvenoja kertoo saaneensa ilmoituksen jälkeen yhteydenottoja 22 lääkäriltä, joita kiinnostaa päivystysvuorojen tekeminen keskussairaalassa muun työn ohella.

– Selkeä piikki tuli yhteydenotoissa, Korvenoja sanoo.

Aiempien työpaikkailmoitusten perusteella tulleet yhteydenotot ovat laskettavissa yhden käden sormilla.

Korvenoja arvelee, että kyselyjen määrään on vaikuttanut itse räväkän ilmoituksen ohella sen saama julkisuus. Kyselyjä on tullut niin Eksoten sisältä kuin muualta Suomesta.

– Olemme saaneet tulevan syksyn vuoroja hyvin täytettyä.

Ostolääkäreitä vähemmäksi

Etelä-Karjalan keskussairaalan tavoitteena on, että yhä suurempi osa yhteispäivystyksen lääkäreistä olisi Eksoten omaa henkilökuntaa.

Tällä hetkellä keskussairaalan yhteispäivystys joutuu tukeutumaan ostopalvelulääkäreihin. Terveystalo ei ole kuitenkaan pystynyt toimittamaan riittävästi lääkäreitä kaikkiin vuoroihin.

– Ilman omaa päivystysrinkiä päivystys ei olisi toiminnassa, Korvenoja kertoo.

Eksoten palkkalistoilla olevia lääkäreitä ei velvoiteta työskentelemään päivystyksessä vaan he ottavat päivystysvuoroja ikään kuin talkoohengessä.

Ylilääkäri Pekka Korvenoja toivoo, että lääkäreitä alettaisiin velvoittaa tekemään myös keskussairaalan yhteispäivystyksen päivystysvuoroja. Se vaatii tietenkin työvuorojärjestelyjä.

Erikoisosaajille edelleen tarvetta

Vaikka Etelä-Karjalan keskussairaalan yhteispäivystyksen lääkäritilanne näyttää syksyn lähestyessä valoisammalta, ei lääkärivaje oli poistunut kokonaan.

Päivytyksessä on auki muutamia vakituisia lääkärivirkoja. Sinne haetaan muun muassa kouluttajalääkäriä sekä erikoisalueiden osaajia. Tarvetta on erityisesti akuuttilääketieteeseen erikoistuville lääkäreille.

– Se olisi päivystykselliseltä kannalta katsottuna erittäin tärkeä osa-alue, ylilääkäri Pekka Korvenoja sanoo.

Korvenoja pohtii myös, voisivatko lääkäriopiskelijat tehdä osan yhdeksän kuukauden mittaisesta pakollisesta terveyskeskusharjoittelusta keskussairaalan päivystyksessä. Se vaatisi sen, että päivystykseen saataisiin koulutusoikeudet.

Tutkijat ovat todennäköisesti löytäneet kaksi oudosti haudattua suomenhevosta, joita on etsitty eilisestä maanantaista lähtien Kouvolassa.

Vanhan raviradan kupeessa Korialla sijaitseva hevosten hauta päätettiin avata, koska paikallisten kertoman mukaan hevoset olisi haudattu poikkeuksellisella tavalla. Ne olisivat haudassa vierekkäin pystyasennossa, hevosilla olisivat olleet yllään loimet ja hauta olisi ollut havutettu.

Ensimmäinen kaivauspäivä on ollut tutkimusryhmälle erittäin antoisa. Kaivauksissa on tullut esille luuta, hevosen karvoja ja havuja. Tämä viittaa siihen, että vuonna 1953 haudatut suomenhevoset Valokas ja Rymy-Murto ovat nyt löytyneet. Kaivauksen edetessä selviää, onko hevoset todella haudattu pystyasentoon ja loimet yllään.

Helsingin yliopiston tutkija, biologi Karin Hemmann kertoo, että löydetty luun- tai rustonpala on läpimitaltaan muutaman sentin mittainen.

Hemmannin mukaan riippuu yleensä maaperästä, miten kauan karvat säilyvät. Maaperä hevoshaudalla on savea.

Kaivausta on alkuvaiheessa tehty haudalla niin, että kaivinkoneella on poistettu kerrallaan ohuita maakerroksia. Tiistaina iltapäivällä kaivausaluetta laajennettiin.

Tutkimusryhmä on aiemmin tehnyt suomenhevosten hautakaivauksia Varsinais-Suomessa Pöytyällä ja Etelä-Pohjanmaalla Ylihärmässä. Molemmilla kerroilla hauta jäi kuitenkin löytymättä. Kouvolan Koriallakaan tutkimusryhmä ei voinut olla täysin varma hautapaikasta, koska hautakivi ja -kumpu on rakennettu paikalle myöhemmin.

Dna kertoo suomenhevosen kehityksestä

Hevoshautojen avaaminen on osa Helsingin yliopiston johtamaa tutkimusta, jossa selvitetään suomenhevosen varhaishistoriaa.

Tutkimuksessa halutaan selvittää muun muassa suomenhevosen biologista kulttuuriperintöä. Tutkijat ovat tähän mennessä saaneet noin kaksisataa näytettä, joista suurin osa on hevosen jouhia. Lisäksi joukossa on esimerkiksi hampaita ja harjoja ja muita tarve-esineitä.

Dna-tutkimuksen avulla näytteistä voidaan tutkia muun muassa hevosen kokoon tai väriin vaikuttavia geenejä. Lisäksi on mahdollista tutkia esimerkiksi sitä, milloin ravi- ja sprinttigeeni ovat tulleet suomenhevoseen.

Avattavat hevoshaudat tutkimusryhmä on valinnut sekä hautaustavan että hevosen sukulinjan perusteella. Kouvolan Korian hevoshauta täyttää molemmat kriteerit. Erikoisen hautaustavan lisäksi varsinkin vuoden 1945 ravikuningas Valokas ja sen vaikutus nykypäivänä on tutkijoiden mukaan mielenkiintoista.

Tutkimusryhmän tavoitteena on saada haudasta hevosten näytteitä dna-analyysiä varten. Parhaiten dna on säilynyt hampaissa, joissa se on kiilteen alla suojassa.

Tutkimusryhmä on saanut tähän mennessä näytteitä tutkimusta varten pääasiassa yksityisiltä ihmisiltä, mutta myös esimerkiksi museoilta. Ryhmä ottaa edelleen vastaan näytteitä eri puolilta Suomea ja niitä voi toimittaa tutkijoille esimerkiksi Kouvolan hevoshaudalle kaivaustyön ajan.

Lue seuraavaksi: Kaksi hevosta haudattiin oudolla tavalla 66 vuotta sitten – nyt arkeologit yrittävät selvittää, mitä oikein tapahtui

Huhtikuussa 2019 eduskuntaan valittiin ensimmäistä kertaa irakilainen ja arabi. Hussein al-Taeen tarina pakolaisesta rauhantekijäksi ja kansanedustajaksi oli sadunhohtoinen.

Heti vaalien jälkeen hohto himmeni. Julkisuuteen tuli al-Taeen Facebook-kirjoituksia ajanjaksolta 2010–2015. Niissä hän solvasi juutalaisia, homoja, sunneja, kurdeja ja somaleja.

Juuri myös niitä ryhmiä, joiden kanssa al-Taeen aiempi työnantaja, rauhannobelisti Martti Ahtisaaren perustama CMI-järjestö työskentelee rauhan edistämiseksi.

Vihakirjoitukset eivät sopineet kuvaan, joka al-Taeesta oli syntynyt suomalaisille ja myös CMI:lle.

Al-Taee itse on pistänyt vihakommenttinsa nuoruuden typeryyden ja vihaisuuden tiliin.

Mutta millaisesta uskonnollis-poliittisesta taustasta al-Taeen vihakommentit nousivat? Ja miksi ihaillusta rauhantyöntekijästä tuli Suomen irakilaisten kiistakapula?

A-studio selvitti Hussein al-Taeen – ja Irakin politiikan – suomalaisille vieraampaa puolta. Siitä on keskusteltu paljon Suomen irakilaisten keskuudessa.

Juttu perustuu pääosin Suomessa asuvien irakilaisten sekä Irakin asiantuntijoiden haastatteluihin. Lisäksi A-studio on perehtynyt laajaan taustamateriaaliin, josta osa on arabiankielisiä sosiaalisen median keskusteluja sekä irakilaisia dokumentteja.

Al-Taee kävi islamistisen puolueen tilaisuuksissa

Ainakin irakilaiset Suomessa ovat tienneet, että Al-Taeen perhe kuuluu merkittävään shiialaiseen sukuun Etelä-Irakista ja että Assad-isä on tunnettu poliitikko islamistisessa, Iran-mielisessä Sciri-puolueessa.

Islamistien mukaan valtioita tulisi hallita islamin uskonnollisten arvojen ja islamilaisen lain mukaan.

A-studio selvitti, että myös Hussein al-Taee on aiemmin osallistunut isänsä edustaman puolueen tilaisuuksiin Suomessa asuessaan.

Al-Taee kertoo A-studiolle käyneensä Sciri-puolueen tilaisuuksissa mielenkiinnosta, oppiakseen Irakin politiikasta ja luodakseen kontakteja.

– En ole ollut puolueessa virallisena toimijana mukana, hän korostaa.

Hän kertoo käyneensä myös muiden irakilaisten puolueiden tilaisuuksissa.

Al-Taee sanoo, ettei hän ole tähdännyt Irakin politiikkaan isänsä jalanjäljissä, vaikka hänellä sellaisia haaveita nuoruudessaan olikin.

Al-Taee: Arvostelu joidenkin omaa ajattelua ja agendaa

Osa Suomen irakilaisista ja turvapaikanhakijoista sanoo, että al-Taeen tausta on näkynyt myös hänen Irak-kommentoinnissaan Suomen mediassa. He arvostelevat sitä yksipuoliseksi.

Erityisesti al-Taeen sanotaan puhuneen vähän shiialaisten asejoukkojen väkivallasta ja rikoksista. Ne ovat jääneet äärisunnilaisen Isisin julmuuksien varjoon.

Kritiikkiä tulee erityisesti sunnitaustaisilta, mutta myös muilta irakilaistahoilta.

Irakilainen kirjailija Hassan Blasim on ainoa haastateltava, joka arvostelee omalla nimellään tässä jutussa al-Taeeta yksipuolisesta Irakin tilanteen kommentoinnista. Muut juttuun haastatellut irakilaiset ja Irakia tuntevat henkilöt eivät halunneet esiintyä nimellään aihepiirin herkkyyden vuoksi.

– Hussein al-Taee on toiminut ikään kuin Irakin shiialaisen hallituksen äänitorvena ja analysoinut Irakin tilannetta sen näkökulmasta, Hassan Blasim sanoo A-studiolle.

Kuten al-Taeekin, Blasim on shiialaistaustainen ja kokenut Saddamin diktatuurin. Nykyisin hän on uskonnoton. Blasim tuli Suomeen 2000-luvun alussa jouduttuaan Irakissa vaikeuksiin mielipiteidensä vuoksi.

Hussein al-Taee pitää Irak-kommentointinsa arvostelua spekulaationa.

– Se on joidenkin omaa ajattelua ja agendaa.

– Jokaisen oma tausta vaikuttaa kaikkeen mahdolliseen elämässä. Minun kommenttini pohjautuvat kuitenkin keskusteluun muiden asiantuntijoiden ja suomalaisten viranomaisten kanssa sekä tiimityöhön CMI:ssä.

A-studio analysoi myös al-Taeen mediakommentointia Irakin tilanteesta vuodesta 2015.

Al-Taeen tukijat: Hussein joutui silmittömän mediakampanjan uhriksi

Kun Hussein al-Taeen vihakirjoituksista nousi keväällä kohu, hänen Suomen irakilaiset tukimiehensä julistivat arabiankielisissä keskusteluissa Facebookissa, että al-Taee oli joutunut poliittisen ajojahdin uhriksi.

– Heti kun vaalit oli käyty, niin veli Hussein joutui silmittömän mediakampanjan uhriksi. Kampanjaa isännöi Helsingin Sanomat, joka toimii juutalaislobbyn painostamana, ja tietyt irakilaissivustot, joita pyörittävät luhistuneen Baath-puolueen orpolapset, eräs al-Taeen tukija kirjoitti.

Somekeskusteluissa al-Taeen tapauksesta tuli osa shiia- ja sunnimuslimien välistä epäluuloa ja vihanpitoa, jota Suomessakin esiintyy.

“Baath-puolueen orpolapsilla” shiiat yleisesti tarkoittavat Irakin nykyistä shiialaishallintoa arvostelevia sunneja. Vastaava termi on “Saddamin kätyrit”.

Irakissa pitävät nyt valtaa väestön enemmistöä edustavat shiialaiset puolueet. Vuonna 2003 kaatunut diktaattori Saddam Hussein kuului sunneihin.

Noin 65 prosenttia irakilaisista on shiia- ja noin 30 prosenttia sunnimuslimeja. Maan väestöstä 75–80 prosenttia on arabeja ja 15–20 prosenttia kurdeja.

Hussein al-Taee tuli Suomeen pakolaisena 10-vuotiaana 1993. Hänen vankimpia tukijoitaan löytyy samaan aikaan tulleista irakilaispakolaisista. He ovat shiialaistaustaisia ja kokeneet Saddamin ja Baath-puolueen vainon sekä Rafhan pakolaisleirin Saudi-Arabiassa.

Al-Taee vakuutti puolueettomuuttaan

Ennen vaaleja, jo syksystä 2018 alkaen Hussein al-Taee oli kertonut medialle ja työnantajalleen CMI:lle, että hän ei ole kirjoittanut vihakommentteja, vaan ne on tehty hänen mustamaalaamisekseen.

Vaalien jälkeen al-Taee selitti, ettei ollut kyennyt aiemmin myöntämään kirjoituksia omikseen, koska tunsi niin suurta häpeää. Nyt hän pyysi anteeksi loukkaamiltaan ryhmiltä.

Anteeksipyyntö vaikutti vilpittömältä. Nurkkaan ajautuneen miehen ahdinko herätti myötätuntoa. Tunnustus ei silti puhdistanut ilmaa täysin.

Moni pohti, miten vaaleissa olisi käynyt, jos al-Taee olisi tunnustanut kirjoituksensa aiemmin. Entä onko al-Taee ollut puolueeton rauhantyössään Irakissa? Hänhän oli halventanut Facebookissa Irakin kahta suurta vähemmistöryhmää, sunneja ja kurdeja.

–Mielestäni olin puolueeton. Halusin nimenomaan haastaa itseni, haastaa ajatteluni. Menin aina yhden askeleen pidemmälle erityisesti niiden kanssa jotka eivät kuuluneet suoraan viiteryhmääni, al-Taee sanoi A-studiossa 29. huhtikuuta 2019.

Al-Taee kehui Iranin toimintaa työskennellessään CMI:n Irak-hankkeessa

Vaalien jälkeen al-Taee kertoi ajattelunsa muuttuneen vuosien varrella. Lapsena hän oli oppinut esimerkiksi, että Israel on Lähi-idän pahuuden takana. Erityisesti palestiinalaisten tilanne sai ajattelemaan niin.

Al-Taee kertoi osallistuneensa nuorempana shiiojen ja sunnien kiistoihin keskustelupalstoilla. Hän oli palannut näihin keskusteluihin vielä vuonna 2014 äärisunnilaisen Isis-järjestön noustua.

Turhautumisensa al-Taee kertoi suunnanneensa rauhantyöhön.

Keväällä 2019 julkistetut vihakommentit olikin kirjoitettu ennen kuin al-Taee tuli CMI:lle töihin. Hän toimi CMI:n konsulttina syksyllä 2014. Hänet palkattiin Irak-hankkeeseen helmikuussa 2015.

Syksyllä 2014 – toimiessaan CMI:n konsulttina – al-Taee vielä rinnasti Facebookissa Israelin toiminnan terroristijärjestö Isisiin.

Kysymyksiä herättävä kommentti löytyy siltäkin ajalta, kun al-Taee jo työskenteli CMI:n Irak-hankkeessa. Heinäkuussa 2015 hän kehui shiialaisvaltio Iranin toimintaa Facebook-kirjoituksessaan, josta A-studio sai haltuunsa kuvakaappauksen.

–(Iran) puolustaa Palestiinaa islamin nimissä. Tukee Irakia shiialaisuuden nimissä. Neuvottelee ydinsopimuksen persialaiskansan nimissä. Milloin arabit oppivat käyttämään hattujaan samalla tavalla?

Iran on tulenarka aihe Irakissa. Naapurivaltiolla on vahva ote Irakista erityisesti shiialaisten asejoukkojen kautta.

Al-Taee sanoo, että hänen kommenttinsa oli lähinnä arabien itsekritiikkiä. Hänen mukaansa arabit eivät ole osanneet asioitaan ajakseen käyttää eri keinoja samalla lailla kuin Iran. Sen väestöstä enemmistö on persialaisia.

– Iranissa osataan käyttää montaa hattua, kun halutaan ajaa omaa agendaa läpi – sekä diplomatiaa että muita keinoja. Se on näkynyt myös viimeaikaisissa eskalaatioissa.

Al-Taee valloitti median vuonna 2015

Vuonna 2015 Suomeen tuli poikkeuksellisen paljon turvapaikanhakijoita. Noin 32 000 tulijasta yli 20 000 oli irakilaisia.

Samoihin aikoihin Hussein al-Taee tuli tunnetuksi suurelle yleisölle. Marraskuussa 2015 hän kommentoi Isisin terrori-iskuja Pariisissa. Al-Taeesta tuli nopeasti median johtava Isis- ja Irak-asiantuntija.

Kaikki eivät olleet silti tyytyväisiä. Osa Suomen irakilaisista ja turvapaikanhakijoista sanoi, että al-Taee kommentoi Irakin tilannetta yksipuolisesti suurelle yleisölle.

–Olen arvostellut Husseinia siitä, että hän puhui kyllä kovasti Isisin hirmutöistä niin kuin pitääkin, mutta jätti mainitsematta shiialaisten asejoukkojen hirmutyöt, turvapaikkaa Suomesta hakenut nuori irakilaismies Yusuf (nimi muutettu) kertoo.

Nimi on muutettu, koska Yusuf on paennut Irakista tappouhkauksia ja on saanut myös Suomessa ollessaan uhkaavia viestejä irakilaisilta. Niitä on tullut, kun Yusuf on kommentoinut sosiaalisessa mediassa kriittisesti Irakin asioita.

Yusuf asuu nyt toisessa Euroopan maassa, koska ei ole saanut turvapaikkaa Suomesta.

Sunnimiehet shiialaisten asejoukkojen tähtäimessä

A-studio haastatteli tätä juttua varten Yusufin lisäksi myös kahta muuta irakilaista turvapaikanhakijaa. Yksi heistä on saanut turvapaikan Suomesta.

He edustavat sunnitaustaisia nuoria miehiä. Nämä ovat paenneet Irakista usein shiialaisten asejoukkojen uhkauksia, joita ovat saaneet esimerkiksi työnsä tai mielipiteidensä vuoksi.

Shiialaiset asejoukot osallistuivat äärisunnilaisen Isisin vastaiseen taisteluun Irakin armeijan ja Yhdysvaltain liittouman rinnalla vuodesta 2014. Vuoden 2017 lopussa Irakin hallinto julisti Isisin voitetuksi Irakissa.

Isis sai sympatiaa ja jäseniä Irakin sunnialueelta. Siksi shiialaiset asejoukot ovat pitäneet sunnimiehiä herkästi Isisin kätyreinä ja tappaneet heitä.

Asejoukot eivät ole uhkailleet ja tappaneet vain sunnimiehiä. Tähtäimessä ovat olleet muun muassa homot sekä kansalaisaktivistit ja toimittajat, jotka ovat puuttuneet asejoukkojen rikoksiin, kuten korruptioon ja salamurhiin tai arvostelleet uskonnollisia johtajia ja tabuja.

–Suurin osa irakilaisista tietää, että salamurhien takana on shiialaisten puolueiden aseryhmiä. Todisteita niitä vastaan on vaikea hankkia, koska aseryhmät ovat niskan päällä oikeuslaitoksessa, poliisissa ja armeijassa, kirjailija Hassan Blasim sanoo.

Al-Taee kommentoi turvapaikanhakijoita suurlähetystön työntekijänä

Suomen turvapaikkalinjaa kiristettiin, kun turvapaikanhakijoita oli tullut poikkeuksellisen paljon vuonna 2015.

Ainakin sunnitaustaiset turvapaikanhakijat epäilivät, että al-Taeen kommentointi vaikuttaa irakilaisten turvapaikkapäätöksiin, koska hän keskittyi mediassa Isisin uhkaan ja jätti vähälle huomiolle shiialaisten asejoukkojen uhan.

Tiedettiin myös, että al-Taee oli ollut vain muutamia vuosia sitten Irakin Suomen-suurlähetystössä töissä. Hän sanoo nyt, ettei ollut siellä tekemisissä turvapaikka-asioiden kanssa.

Al-Taee kuitenkin kommentoi tuolloin vuonna 2012 turvapaikanhakijoita Facebook-kirjoituksessaan, josta A-studio sai haltuunsa kuvakaappauksen.

– Lähetystössä olemme napanneet monia (20%), joilla on väärennettyjä irakilaisia henkilöpapereita, jotka ovat pystyneet kusettamaan suomalaisen viranomaisen täällä! al-Taee kirjoitti.

Hän myös arvioi kommentissaan, että ennen Saddamin kaatumista Irakista tulleiden pakolaisten taso oli parempi kuin sen jälkeen tulleiden. Hän perusteli tätä irakilaisten rikostilastoilla.

Saddamin aikaan Irakista pakeni vainoa erityisesti shiialaisia. Al-Taee huomauttaa nyt, että silloin tuli myös kurdeja ja kommunisteja. Saddamin kaatumisen jälkeen alkoi tulla myös sunneja, jotka kärsivät Irakin uudesta tilanteesta.

– Parempitasoisia tarkoittaa vähemmän rikollisia. Mutta tämä ei koske 2015 alkanutta pakolaisten tuloa Suomeen, al-Taee kommentoi Facebook-kirjoitustaan nyt.

Hän sanoo, ettei ottanut kommentillaan kantaa Irakin etnisiin ryhmiin tai niiden rikollisuuteen.

– Arvostan kaikkia Irakin etnisiä ryhmiä samalla tavalla.

Maahanmuuttovirasto torjuu epäilyksen: Al-Taeen kommentit eivät juuri vaikuttaneet Irakin turvallisuusarvioihin

Monet vuonna 2015 tulleet irakilaiset pettyivät, kun maahanmuuttovirasto alkoi jakaa kielteisiä turvapaikkapäätöksiä huomattavasti enemmän kuin aiemmin.

Vielä vuonna 2015 reilusti alle 10 prosenttia irakilaisten päätöksistä oli kielteisiä, seuraavana vuonna jo valtaosa.

A-studion haastatteleman Yusufin kielteistä päätöstä maahanmuuttovirasto perusteli muun muassa niin, että häntä uhanneet asejoukkojen jäsenet ovat neljässä vuodessa unohtaneet hänet.

Virasto perusteli kielteisiä päätöksiä nyt myös sillä, että asejoukkojen uhkauksia paenneet voivat muuttaa Irakissa alueille, joilla he ovat uhkailijoiltaan turvassa.

Sisäministeriön silloinen kansliapäällikkö Päivi Nerg sanoo A-studiolle, että Suomi otti tämän perusteen käyttöön, koska muutkin EU-maat olivat niin tehneet.

Maahanmuuttovirasto torjuu epäilyksen, että al-Taeen mediakommenteilla olisi ollut juuri vaikutusta Irakin turvallisuusarvioihin.

Viraston tutkijan Peter Sandelinin mukaan al-Taeen kommentit ovat olleet vain yksi lähde kymmenien joukossa.

Mutta oliko Hussein al-Taeen Irak-kommentointi jotenkin yksipuolista?

Al-Taee puhui vähän shiialaisten asejoukkojen väkivallasta

A-studio selvitti al-Taeen mediaesiintymisiä vuodesta 2015 tähän päivään.

Ylen tv:n uutis- ja ajankohtaisohjelmissa ja muutamissa Ylen keskusteluohjelmissa al-Taee esiintyi lähes 50 kertaa. Melkein aina hän kommentoi Isisin toimintaa ja Irakin tilannetta. A-studio kävi läpi myös Helsingin Sanomien vastaavat jutut.

Aineiston mukaan al-Taee puhui suoraan varsin vähän shiialaisten asejoukkojen väkivallasta ja rikoksista. Hän ei maininnut näitä joukkoja nimeltä.

Silloin harvoin kun al-Taee viittasi shiialaisten asejoukkojen tekemiin rikoksiin ja julmuuksiin, hän puhui tekijöistä myös epämääräisesti, kuten “jotkut aseryhmät”.

Shiialaisten asejoukkojen tekemistä vääryyksistä, jopa sunnien etnisistä puhdistuksista, ovat raportoineet viime vuosina ihmisoikeusjärjestöt ja kansainvälinen media.

Amnesty International -järjestön edustaja on todennut, että shiialaisjoukkojen rikokset sunniväestöä kohtaan ovat systemaattisia ja laajoja.

–Shiialaiset asejoukot ovat tehneet Irakissa samoja asioita kuin Isiskin, mestanneet, tappaneet siviilejä, suunnanneet hyökkäyksiä siviileistä välittämättä, Irak-asiantuntija, yhdysvaltalaisen Hudson-instituutin tutkija Michael Pregent kommentoi A-studiolle.

Pregentin mukaan tekijät eivät ole joutuneet rikoksistaan vastuuseen. –Irakin hallitus ei uskalla rangaista heitä. Asiaa luvataan tutkia, mutta mitään ei tapahdu.

Pregent on kommentoinut usein kansainvälisessä mediassa shiialaisten asejoukkojen toimintaa. Hän on työskennellyt aiemmin Yhdysvaltain tiedustelutehtävissä Irakissa ja toiminut myös Irakin turvallisuus- ja tiedusteluviranomaisten neuvonantajana.

Kirjailija Blasim: Suomen mediaa kiinnostaa Irakissa lähinnä Isis

Vähäisiä kommentteja shiialaisten asejoukkojen vääryyksistä voi selittää myös sillä, että toimittajat eivät ole mahdollisesti niistä al-Taeelta juuri kysyneet. Tai ovat jättäneet asiaa koskeneet kommentit jutusta pois.

Kirjailija Hassan Blasim sanoo, että suomalaista mediaa kiinnostavat Irakissa lähinnä vain ne asiat, jotka voivat vaikuttaa suomalaisten elämään.

–Media keskittyy Isisin aiheuttamiin kärsimyksiin, koska Isis voi olla vaaraksi myös täällä.

Ylen Ajantasa-ohjelmassa elokuussa 2016 Hussein al-Taeelta kuitenkin kysyttiin, onko shiialaisten asejoukkojen väkivallasta puhuttu tarpeeksi.

Al-Taee ei suoraan vastannut kysymykseen. Hän perusteli ensin shiialaisten asejoukkojen asemaa. Niitä tarvitaan Isisin vastaisessa sodassa. Irakin armeija ei pärjää yksin Isisille Yhdysvaltain tuellakaan.

Hän korosti, että asejoukoille on annettu virallinen asema pääministerin alaisuudessa. Niillä on “tavallaan” pääministerin tuki, eivätkä ne siten ole “villi asejoukko, rikollisjärjestö”.

Sitten al-Taee kyllä sanoi, että shiialaiset asejoukot ovat harjoittaneet väkivaltaa ja tehneet rikoksia ja pohti vääryyksien mittakaavaa.

Hän myös kertoi irakilaisten katsovan usein läpi sormien näitä rikoksia, joita “jotkut aseryhmät” tekevät, koska jos ne eivät vapauttaisi ja suojelisi Isisin valtaamia alueita, niin miten heille sitten kävisi.

Al-Taee: En kommentoi yksittäisten etnisten ryhmien asejoukkoja

Hussein al-Taee sanoo nyt A-studiolle, että kaikki väkivalta on tuomittavaa tekijästä riippumatta.

– Osa shiialaisista asejoukoista on syyllistynyt Human Rights Watch -järjestön raportin mukaan selkeisiin ja paikoin laajamittaisiin väkivaltaisuuksiin Irakissa.

– Kuten olen sanonut aikaisemmissa haastatteluissa, aseet tulisi varata ainoastaan Irakin laillisten turvallisuusjoukkojen käsiin, ja rikolliset saattaa oikeuden eteen.

Ovatko shiialaisten asejoukkojen jäsenet joutuneet vastuuseen rikoksistaan?

– Sitä pitää kysyä Irakin hallinnolta ja oikeustoimelta, al-Taee sanoo.

Al-Taeesta on luonnollista, että hän on puhunut mediassa niin paljon juuri Isisin väkivallasta ja vähemmän muista.

–Silloin kun olen kommentoinut näitä asioita, Isis on ollut kasvava kansainvälinen uhka, myös Suomen maaperällä.

Samaan aikaan shiialaiset asejoukot ovat olleet monille siviileille uhka Irakissa ja niitä on paettu myös Suomeen.

–En kommentoi yksittäisten etnisten ryhmien aseryhmiä. En ole puhunut myöskään sunnijoukoista, kristityistä joukoista, enkä monista muistakaan nimellä mainiten. Isis on terroristijärjestö, joka ei edusta sunneja, Hussein al-Taee sanoo.

CMI: Al-Taeen kommentointi ollut asiantuntevaa

Al-Taeen mukaan hänen Irak-kommentoinnilleen asetti raameja myös CMI. Siellä sovittiin julkiset esiintymiset ja ne viestit, jotka sanotaan julkisuuteen.

CMI kertoo, että heille ei ole tullut arvostelua al-Taeen Irak-kommentoinnista. Järjestö pitää al-Taeen mediakommentointia "yleisesti ottaen asiantuntevana".

–Al-Taee on tuonut arvokkaita näkökulmia laajempaan keskusteluun. Varsinkin Lähi-idän kaltaisten monimutkaisen aiheiden ymmärtämisessä tulkinta vaatii aina useiden eri asiantuntijoiden analyyseihin perehtymistä, CMI:n toiminnanjohtaja Tuija Talvitie sanoo.

Voi silti kysyä, ovatko Hussein al-Taeen kytkökset Irakin politiikkaan ja hallintoon vaikuttaneet hänen kommentointiinsa.

Hussein al-Taee: Ajattelen politiikasta eri tavalla kuin isäni

Al-Taeen isä Assad on toiminut vuosikymmeniä Iran-mielisessä shiialaisessa islamistipuolueessa Scirissa (Irakin islamilaisen vallankumouksen ylin neuvosto). Viime vuosina hän on ollut myös Irakin hallinnossa töissä.

Sciri perustettiin Irakin ja Iranin sodan aikana 1980-luvun alussa Iranissa. Siellä oli Irakin shiialaisia poliitikkoja maanpaossa Saddamia.

Puolue aikoi syrjäyttää Saddamin ja toteuttaa Irakissa islamilaisen vallankumouksen, kuten Iranissa oli tehty 1979. Iranissa uskonnollisilla johtajilla ja instituutioilla on ylin valta.

Pyytäessään anteeksi vihakirjoituksiaan huhtikuussa 2019 Hussein al-Taee sanoi ajattelevansa politiikasta toisin kuin isänsä ja Sciri-puolue.

– Itse en ole tähän liikkeeseen kuulunut. Poliittisista eroista huolimatta olen ylpeä isästäni, al-Taee kirjoitti blogissaan.

– Omassa elämässäni uskonto on tärkeä, mutta hyvin yksityinen asia. Näen uskonnon ja politiikan suhteen eri tavoin kuin isäni ja hänen puolueensa. Uskon sekulaariin oikeusvaltioon, joka takaa jokaiselle ihmiselle uskonnonvapauden.

A-studio selvitti, että Hussein al-Taee on aiemmin osallistunut Sciri-puolueen tilaisuuksiin. Niitä on pidetty ainakin shiialaisten islamilaisessa keskuksessa Itä-Helsingissä. Keskuksen johtaja Abdul Basir Al-Khalif on ollut puolueen edustaja Suomessa.

Syyskuussa 2007 Sciri järjesti ensimmäisen Pohjoismaiden kokouksensa Tukholmassa, johon myös Hussein al-Taee osallistui.

– Olin seuraamassa kokousta. Oli hienoa nähdä, miten muutama vuosi Saddamin hallinnon kaatumisen jälkeen erilaiset puolueet järjestäytyivät. Asialistalla oli muistaakseni se, mikä tulisi olemaan naisten rooli uudessa Irakissa. Tämä kiinnosti monen muun asian ohessa, al-Taee kertoo A-studiolle.

A-studio tutustui kokouksen arabiankieliseen pöytäkirjaan. Kokous organisoi puolueen toimintaa Pohjoismaissa.

Puolueen aktiiveja neuvottiin myös seuraamaan Irakin poliittiseen prosessiin "vihamielisesti suhtautuvien" liikkeiden toimintaa Pohjoismaissa ja pohtimaan mahdollisuuksia puuttua siihen.

Yhteydenpitoa ja vierailuja Irakista pidettiin tärkeinä.

Pelätyn asejoukon johtaja Itä-Helsingissä

Keväällä 2008 Suomen irakilaisia kävi tapaamassa Itä-Helsingissä Irakin parlamentin jäsen Hadi al-Amiri.

Al-Amiri osallistui Helsingissä Irakin sovittelutapaamiseen, jota CMI ja ulkoministeriö olivat järjestämässä. Tapaamiseen oli kutsuttu kaikki Irakin merkittävimmät poliittiset edustajat.

Hussein al-Taee ei työskennellyt silloin vielä CMI:llä, mutta oli seuraamassa kokousta.

Hadi al-Amirista on uumoiltu jopa Irakin pääministeriä. Hän on toiminut Isisiä vastaan taistelleiden shiialaisten asejoukkojen liittouman komentajana. Hänen maineensa perustuu erityisesti Badr-asejoukon johtajuuteen.

Badr on vahvin Iranin tukema shiialainen asejoukko Irakissa. Se toimi vuoteen 2012 Sciri-puolueen aseellisena siipenä. Nyt Badr on oma puolueensa, jota al-Amiri johtaa.

Kun al-Amiri kävi Suomessa vuonna 2008, Irakissa oli riehunut pari vuotta raaka sisällissota shiiojen ja sunnien asejoukkojen välillä.

Irakin sisäministeriö oli Sciri-puolueen ja Badr-joukon hallinnassa. Ministeriön turvallisuusjoukkoja on kutsuttu myös “kuolemanpartioiksi”.

Vuonna 2006 YK:n ihmisoikeusjohtaja Irakissa raportoi, että sisäministeriö kiduttaa kuoliaaksi tai teloittaa satoja ihmisiä kuukaudessa. Operaatiot kohdistuivat erityisesti sunneihin.

Hussein al-Taee sanoo, ettei tiedä, mitä YK sanoi Sciri-puolueen roolista. Hän korostaa, että kiduttaminen on täysin tuomittavaa riippumatta siitä, kuka sen tekee.

– Jos ihmiset tekevät samoja asioita kuin terroristijärjestöt, niin he eivät ole kaukana sellaisen nimityksen saamisesta.

Hadi al-Amirin johtamien joukkojen on väitetty tappaneen sisällissodan aikaan sunnivihollisiaan julmasti, kuten poraamalla päähän. Asiasta on kertonut muun muassa Washington Post -sanomalehti.

Suomen irakilaisia tavatessaan al-Amiri syytti baathilaisia, “Saddamin orpoja”, laajamittaisesta tappamisesta Basrassa ja varoitti seuraamasta harhaanjohtavia medioita.

Irak maksaa korvauksia myös al-Taeelle Saddamin vainoista

Kun Saddam Hussein kaatui vuonna 2003, häntä vastaan 1970- ja 1980-luvuilla taistelleet shiialaiset poliitikot otettiin Irakissa vastaan sankareina.

Myös Hussein al-Taeen isä palasi Irakin politiikkaan. Hänet valittiin paikallisvaaleissa Sciri-puolueen edustajana kuvernööriksi Najafiin, suvun vanhalle kotiseudulle ja shiialaisten pyhille maille.

Alkuinnostuksen jälkeen uudet vallanpitäjät ovat herättäneet laajoja protesteja. Heitä on arvosteltu korruptiosta ja etuoikeuksista – samaan aikaan kun monet irakilaiset kärsivät esimerkiksi sähkön ja veden puutteesta.

Yhdeksi etuoikeudeksi on väitetty korvauksia Saddamin vainoista. Rafhan pakolaisleirillä Saudi-Arabiassa olleet irakilaiset, kuten Hussein al-Taee, ovat oikeutettuja korvauksiin.

Monet irakilaiset ovat kysyneet, miksi Irakin hallitus maksaa korvauksia ulkomailla asuville ihmisille, kun Irakissa monilta puuttuvat perustarpeet.

– Tämä korvaus on yksi osoitus Irakissa vallitsevasta korruptiosta. Siellä tehtailtiin läpihuutojuttuina useita lakeja, jotka hyödyttivät shiialaisia, kirjailija Hassan Blasim sanoo.

Hussein al-Taee kertoi heinäkuussa 2019 STT:n ja Uuden Suomen haastatteluissa saavansa kärsimyskorvausta. Korvaus on hänen mukaansa kurssista riippuen vajaa tuhat euroa kuukaudessa. Irak on maksanut korvauksia vuodesta 2016, al-Taee sanoi.

CMI kertoo A-studiolle tienneensä al-Taeen Irakista saamasta korvauksesta.

Al-Taee ei pidä kärsimyskorvausta shiialaisten etuoikeutena tai korruptiona.

– Sitä maksetaan suurelle osalle niistä, jotka ovat kärsineet Saddamin diktatuurin aikana sortoa vankiloissa ja vankileireillä. Suurin osa saajista on shiioja, mutta mukaan mahtuu myös kurdeja, sunneja ja kristittyjä, jotka ovat poliittisin perustein vangittuja tai joiden omaiset ovat joukkohaudoissa, al-Taee sanoo A-studiolle.

Hassan Blasim puoltaa periaatteessa korvauksia kaikille Saddamin vainoista kärsineille. Hänen mukaansa korvauslaki on räätälöity kuitenkin yhdelle ryhmälle.

–Irakissa on Saddamin aikana vainottuja, jotka kieltäytyvät korvauksesta, koska pitävät lakia epäoikeudenmukaisena ja paheksuvat hallituksen korruptiota. Irakissa on nyt pakolaisleireillä tuhansia naisia ja lapsia, joiden ainut tuki tulee niukoista kansainvälisistä lahjoituksista ja avusta. Al-Taeen asemassa lahjoittaisin korvaukseni niille lapsille, joiden elämän Isis tuhosi, Blasim sanoo.

Diplomaatin ura vaihtui rauhantyöhön

Kun Saddam oli kaatunut vuonna 2003, myös Hussein al-Taee haaveili paluusta Irakiin.

Ajan kuluessa Irakin houkutus heikkeni. Siihen saattoi vaikuttaa myös se, että isän poliittinen ura Irakissa päättyi. Hänet nimitettiin Irakin Puolan-suurlähettilääksi.

Diplomaatin ura oli vaihtoehto myös Husseinille. Vuonna 2012 hänet valittiin Irakin ulkoministeriön diplomaattikurssille.

Kurssin valintoja arvosteltiin Irakin parlamentissa. Ulkoministeriön väitettiin suosineen suurten puolueiden poliitikkojen ja suurlähettiläiden lapsia sekä bagdadilaisia.

Hussein ei lopulta suorittanut diplomaattikurssia, vaan alkoi opiskella isänsä uudessa asemapaikassa Varsovassa kauppatiedettä.

Mutta miten kauppatieteen opiskelijasta sukeutui nopeasti ihailtu rauhantekijä?

CMI tyytyväinen al-Taeen työhön Irakissa

Al-Taee toimi CMI:n Irak-hankkeen työntekijänä 2015 ja projektipäällikkönä 2016–2017.

–CMI oli aloittamassa hanketta Irakissa ja tarvitsimme Bagdadiin avustajan, joka tunsi hyvin paikallisen toimintakulttuurin. Meille oli tärkeää hänen paikallistuntemuksensa turvallisuusasioissa ja muissa yleisissä käytännön asioissa sekä hänen kielitaitonsa, CMI:n toiminnanjohtaja Tuija Talvitie kertoo al-Taeen palkkaamisesta A-studiolle.

Jo aiemmin Hussein al-Taee oli avustanut CMI:n työntekijöitä Bagdadissa.

CMI ei halua arvioida, onko al-Taeen taustasta ollut hyötyä tai haittaa Irak-hankkeessa.

–CMI:ssä työntekijää ei arvioida hänen uskonnollisen, poliittisen, etnisen tai perhetaustansa perusteella, Talvitie sanoo.

CMI:n mukaan al-Taeella oli konfliktiosapuolten ja muiden yhteistyötahojen luottamus.

Järjestö on tyytyväinen Irak-hankkeensa tähänastisiin tuloksiin ja al-Taeen työhön. Irakin eri ryhmät ovat CMI:n mukaan päässeet osallistumaan laajasti sovinnon luomiseen.

Al-Taeella ei paluuta CMI:hin?

Vielä ennen kevään eduskuntavaaleja CMI uskoi, että valtaosa al-Taeen kirjoittamiksi väitetyistä Facebook-kommenteista oli hänen mustamaalaustaan.

CMI korjasi kurssia, kun al-Taee tunnusti kirjoituksensa ja niistä noussut kohu alkoi uhata rauhannobelistin perustaman järjestön kansainvälistä mainetta.

Jerusalem Post -lehdessä ihmisoikeusjärjestö Simon Wiesenthalin johtaja sanoi, että Hussein al-Taee on juutalaisvastainen. Al-Taee on kiistänyt juutalaisvastaisuutensa muun muassa A-studiossa huhtikuussa 2019.

CMI poisti al-Taeen nimen sivuiltaan ja kommentoi Jerusalem Post -lehden toimittajalle, että al-Taeella ei ole paluuta CMI:hin.

CMI:n mukaan al-Taeen nimi oli jäänyt epähuomiossa verkkosivuille eikä sen poistaminen liittynyt uutisointiin.

Kirjailija Hassan Blasim: Al-Taee voisi olla pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden ääni

Ihaillun rauhantekijän ura Suomen politiikassa SDP:n kansanedustajana alkoi synkissä merkeissä.

Kirjailija Hassan Blasim sanoo kokeneensa myötätuntoa al-Taeeta kohtaan, koska tämä on ollut kovassa paineessa.

Pakolaistaustastaan huolimatta al-Taee kuuluu etuoikeutettuihin nykyirakilaisiin. Blasimin mielestä hän voisi olla pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden todellinen ääni eduskunnassa.

– Todellisuudessa hän on kuitenkin etäällä koko tästä aihepiiristä, Blasim sanoo.

Kampanjasivullaan esittelemissään eduskuntavaalien teemoissa Hussein al-Taee ei puhunutkaan mitään turvapaikanhakijoista.

Grönlannin asukkailla ei juuri ole epäilystäkään ilmastonmuutoksen todellisuudesta, sillä lähes kaikki saaren asukkaat ovat tunteneet sen vaikutuksen henkilökohtaisessa elämässään. Asia ilmenee laajasta kyselytutkimuksesta, josta uutisoi The Guardian -lehti.

Tutkimus kertoo, että peräti 92 prosenttia grönlantilaisista uskoo, että ilmasto on lämpenemässä ja yli 80 prosenttia pitää ilmiötä vähintäänkin melko tärkeänä oman elämänsä kannalta. Joka viides kertoi, että ilmastonmuutos vaikutti heidän elämäänsä äärimmäisen voimakkaasti.

Suurimmat vaikutukset ovat merijään heikkeneminen, mikä vaikeuttaa liikkumista, ikiroudan sulaminen ja ennakoimattomiksi muuttuneet sääolot. Osa piti pahimpana ongelmana sitä, että jääkarhut viettävät nyt aiempaa enemmän aikaa mantereella.

Koska valtaosa grönlantilaisista saa ainakin osan ravinnostaan metsästyksestä ja kalastuksesta, ilmaston lämpenemisen katsotaan haittaavan näitä elinkeinoja.

Ilmastonmuutoksella oli positiivisiakin vaikutuksia. Maanviljely helpottuu, samoin kuin turismi, laivanvarustus ja kaivostoiminta.

Henkistä ahdistusta

Grönlannin asukkaat kärsivät tunnetusti henkisistä vaikeuksista. Saarella tehdään paljon itsemurhia ja alkoholismi on hyvin yleistä.

Tutkijat uskovat, että ilmastonmuutos pahentaa saarelaisten henkistä ahdistusta.

– Lämpötilojen muutos korostuu napa-alueita ympäröivillä alueilla. Ei ole epäilystäkään siitä, etteikö arktisen alueen asukkailla olisi ahdistuneisuusoireita, "ekologista surua" ja jopa ilmastonmuutoksen vaikutuksen aiheuttamaa post-traumaattista stressiä, sanoi Guardianin haastattelema kanadalaisen ympäristön vaikutusta ihmisen terveyteen tutkivan järjestön puheenjohtaja Courtney Howard.

Tutkimuksen olivat tehneet Grönlannin ja Kööpenhaminan yliopistot sekä Kraks-tutkimusinstituutti.

Mitä tehdä, jos uutena ostettu asunto osoittautuukin ongelmien vyyhdiksi?

Ylen tutkivan journalismin toimitus MOT kertoi puurakentamisen yrityksestä, jonka kohteista on löytynyt rakennusvirheitä. Yritys kuitenkin laiminlyö takuukorjauksia eikä asukkaiden yhteydenottoihin ole vastattu.

Nina Konu Kilpailu- ja kuluttajaviraston kuluttajaneuvonnasta kertoi maanantain A-studiossa, että kuluttajan pitäisi aina ensin reklamoida kirjallisesti huomaamistaan ongelmista myyjälle. Virheet voivat olla melkein mitä vain kosmeettisista haitoista kosteusvaurioihin.

– Pääosin rakentajat korjaavat virheet, vaikkakin joskus viiveellä. Jos kuluttaja ei saa itse hoidettua asiaa, hän voi olla yhteydessä kuluttajaneuvontaan. Se voi toimia neuvotteijana, Konu kertoo.

Kuluttajaneuvonta ei voi kuitenkaan pakottaa yritystä korjaamaan virheitä. Jos neuvottelut eivät tuota tulosta, asian voi viedä kuluttajariitalautakuntaan.

– Kuluttajariitalautakuntakaan ei voi pakottaa yritystä toimimaan, vaan se voi vain suositella hyvitystä. Noin 80 prosenttia yrityksistä noudattaa suositusta, Konu kertoo.

Pahimmillaan riita päätyy oikeuteen

Jos tämäkään ei auta, voi jutun nostaa käräjäoikeuteen.

– Oikeuteen kannattaa mennä vasta, jos ongelmat ovat mittavia ja korjauskustannukset ovat suuret, Konu sanoo.

Oikeuteen mentäessä on hyvä tarkistaa yrityksen taloudellinen tilanne. Jos yritys on konkurssin partaalla, yrityksen kanssa oikeutta käydessä pahimmillaan omat kulut vain kasvavat eikä korvauksia saa, vaikka niihin olisi oikeus.

Konu kuitenkin muistuttaa, että suurella osalla, jotka ottavat heihin yhteyttä, asiat hoituvat. Vain pieni osa tapauksista etenee kuluttajariitalautakuntaan, ja niistä vain hyvin pieni osa käräjäoikeuteen.

Miten tukalan tilanteen voi välttää?

Kuluttaja voi yrittää jo etukäteen varautua mahdollisiin ongelmiin. Rakenteilla olevaa asuntoa kannattaa maksaa sitä mukaa, kuin asunto valmistuu eikä etupainotteisesti.

Tämän lisäksi osakkeenomistajat voivat hankkia rakennustyön tarkkailijan, kun neljäsosa asunto-osakkeista on myyty.

– Rakennustyön tarkkailija on se, joka voi parhaiten vahtia osakkeenomistajien etua, Konu sanoo.

Lisäksi osakkeenomistajat voivat hankkia tilintarkastajan, joka tarkastaa, että maksetut rahat käytetään juuri kyseiseen kohteeseen.

Näiden lisäksi on hyvä tutustua myös turva-asiakirjoihin, joista näkee, että rakennuttaja on asettanut lainmukaiset vakuudet. Turva-asiakirjoja voi pyytää aluehallintovirastolta tai hanketta rahoittavalta rahoituslaitokselta.

Kenen vastuulla on valvonta?

Monilla on väärä käsitys kunnan rakennusvalvonnasta. Ympäristöministeriön erityisasiantuntija Lauri Jääskeläinen kertoo, että kunnan rakennusvalvonnan tehtävä on valvoa, että työ tehdään rakennusluvan ja määräysten mukaisesti.

Lisäksi rakennusvalvonta tarkastaa työn suunnittelijoiden ja johtajien kelpoisuuden. Sen sijaan kunnan rakennusvalvonta ei valvo itse tekijöiden pätevyyttä tai rakennustyön laatua ja jälkeä.

– Työn laadun tarkkailu kuuluu vastaavalla työnjohtajalle. Hän voi taas olla rakennuttajan nimeämä, Jääskeläinen kertoo.

Kunnan viranomaiset eivät yleensä tee omatoimisesti katselmuksia työmaalla, vaan työmaaorganisaatio pyytää heidät paikalle.

– Kunnan rakennusvalvonnalla ei ole tarpeeksi resursseja käydä valvomassa kaikkia kohteita koko aikaa, Jääskeläinen kertoo.

Hän on itse työskennellyt neljäkymmentä vuotta Helsingin kaupungin rakennusvalvonnassa.

Hän kehottaakin asukkaita hankkimaan rakennustyön tarkkailijan, jotta myös joku muu kuin rakennuttaja valvoisi työn laatua ja jälkeä.

– Usein tätä ei kuitenkaan hankita. Se voi johtua siitä, että osakkaiden pitää usein itse maksaa tarkkailijasta, Jääskeläinen kertoo.

Lue lisää:

Poliisi tutkii suomalaista rakennusyhtiötä Siscoa – pulassa mahdollisesti jopa satoja asunnonostajia

Helsingin poliisi on aloittanut esitutkinnan kolmesta kansanedustajasta.

Poliisi epäilee Päivi Räsästä (kd.), Hussein al-Taeeta (sd.) ja Juha Mäenpäätä (ps.) kiihottamisesta kansaryhmää vastaan.

– Mäenpään osalta on linjattu, että tutkinta lähtee valtakunnansyyttäjänvirastoon, jossa tehdään päätös syytteiden nostamisesta, kertoo tutkinnanjohtaja Pekka Hätönen Ylelle.

Räsäsen ja al-Taeen osalta poliisi vielä pohtii, laittako se tutkintaa lainkaan syyttäjälle.

– Voi olla, että Räsäsen ja Al-Taeen osalta tutkintaa rajataan, Hätönen sanoo.

Tutkinnan rajaaminen tarkoittaa sitä, että poliisi voi lopettaa tutkinnan asian vähäisyyden perusteella. Tällöin juttu ei lähde syyteharkintaan lainkaan.

Ainoastaan Mäenpään osalta on siis varmaa, että hänen rikosepäilynsä päätyy valtakunnansyyttäjänvirastoon. Valtakunnansyyttäjä sitten päättää, nostaako se syytteet Mäenpäätä vastaan vai ei.

Yle tavoitti kansanedustajat

Yle tavoitti tiistaina kansanedustaja al-Taeen.

Hän ei halunnut kommentoida rikosepäilyä tiistaina.

– Antaa poliisin tehdä työnsä rauhassa. Palataan sen jälkeen asiaan, al-Taee sanoi Ylelle.

Kansanedustaja Juha Mäenpää katsoo, ettei hän ole syyllistynyt rikokseen.

– Katson, että en ole syyllistynyt asiassa rikokseen. On hyvä, että syyttäjä pohtii asiaa, Mäenpää sanoi Ylelle.

Myös kansanedustaja Päivi Räsänen katsoo, ettei hän ole syyllistynyt rikokseen.

– Katson, että en missään nimessä ole syyllistynyt rikokseen. Ymmärrän, että kansalaisilla on oikeus tehdä tutkintapyyntöjä. Olen kuitenkin hiukan hämmästynyt, että poliisi edes tekee tässä asiassa harkintaa. Pidän tätä myös uskonnonvapauden kannalta huolestuttavalta, että tätä edes pohditaan, Räsänen sanoi Ylelle.

Eduskunnassa pidetty puhe johti tutkintaan

Juha Mäenpään tutkinta liittyy hänen eduskunnassa pitämäänsä puheeseen.

– Hän rinnasti puheessaan islaminuskoiset ja turvapaikanhakijat vieraslajiksi, joita Suomessa pitäisi torjua, tutkinnanjohtaja Hätönen sanoo.

Hätösen mukaan Mäenpään puhe eduskunnassa on poliittisen sananvapauden piirissä.

– Toisaalta se on omiaan olemaan erityisen vahingollista, kun poliittisessa puheessa puhutaan siitä, miten vähemmistöjä kohdellaan, Hätönen sanoo.

Rikosepäilyjen taustalla somekirjoituksia

Poliisin mukaan Päivi Räsäsen epäily koskee hänen twiittiään, jonka hän julkaisi Pride-viikon alla.

– Hän kirjoitti, miten kirkon oppi ja raamattu sopivat yhteen sen kanssa, että häpeä ja synti nostetaan ylpeyden aiheeksi. Hän viittasi tällä kirjoituksellaan Pride-tapahtumaan sekä seksuaali-ja sukupuolivähemmistöjen juhlaan. Kirjoitusta voidaan pitää seksuaali-ja sukupuolivähemmistöjä loukkaavana, sanoo tutkinnanjohtaja Hätönen Helsingin poliisista.

Hussein al-Taeen kohdalla keskusrikospoliisi on tehnyt jo yhden päätöksen, jonka mukaan al-Taeen kirjoituksista ei aloiteta tutkintaa.

Keskusrikospoliisin tekemä päätös koski al-Taeen kirjoituksia vuosilta 2014-2015.

Suuri julkisuus vaikutti al-Taeen rikosilmoituksen kirjaamiseen

Helsingin poliisi on käynyt läpi al-Taen kirjoituksia vuosilta 2011-2012.

Poliisin mukaan näin vanhoja kirjoituksia "ei normaalisti oteta tutkintaan", mutta asian saama suuri julkisuus vaikutti siihen, että rikosilmoitus kirjattiin.

– Myös hänen asemansa vaikutti siihen, että rikosilmoitus kirjattiin. Tässä tutkinnassa on juutalaisvastaisia kirjoituksia ja loukkaavaksi katsottava kirjoitus seksuaalivähemmistöön liittyvästä uutisoinnista, Hätönen sanoo.

Al-Taee on katunut jälkikäteen kirjoituksiaan ja pyytänyt niitä anteeksi.

Tällä on poliisin mukaan merkistystä, kun se tekee kokonaisharkintaa asiassa.

Poliisi tekee Räsäsen ja al-Taeen osalta päätöksen lähiaikoina.

Poliisi tekee päätöksen itse, mutta kuuntelee syyttäjän näkemystä siinä, tulisiko Räsäsen ja al-Taen tutkinta lopettaa.

Mikä paikka tämä on, kertoo vantaalainen Emmi Kyparissakos lastensa ihmetelleen taannoin ruokakaupassa.

Käynti perinteisessä kivijalkaliikkeessä tuntui uudelta ja eksoottiselta kokemukselta, sillä yleensä ruoka toimitetaan perheen kotiovelle pahvilaatikoissa. Niin tälläkin kertaa.

Pihaan kaartaa pakettiauto, joka on lastattu täyteen ruokaa sisältäviä pahvilaatikoita. Kuljettaja Robert Himanen kärrää viikon ostokset ovelle.

Kyparissakos kertoo, että nelihenkinen perhe päätyi verkkoruokakaupan asiakkaaksi helppouden ja ajansäästön vuoksi.

– Nyt on paljon enemmän aikaa tehdä kaikkea muuta. Eikä tarvitse olla kiukkuisten, nälkäisten lasten kanssa kauppajonossa. On se ollut ihan ääretön helpotus, hän kuvailee.

Ruoan verkkokaupasta ovat Suomessa innostuneet ensimmäisenä kasvukeskuksissa asuvat, ruuhkavuosia elävät lapsiperheet. Syy on yksinkertainen: heillä on usein aika kortilla.

Kaupan tilastojen valossa ruoan verkko-ostaminen on saanut lisää vauhtia muutoinkin.

Palvelut laajenevat eri puolilla maata

Verkkoruokakaupan yleistymistä on hidastanut Suomessa se, että kuluttajien tottumukset muuttuvat hitaasti.

Verkkokauppaa tutkinut Aalto-yliopiston työelämäprofessori Lasse Mitronen sanoo, että moni kuluttaja on vierastanut ostosten keräily- ja toimitusmaksuja sekä kuljetusten aikaikkunoita.

Toisaalta verkkokauppapalveluita on tähän mennessä ollut tarjolla suht vähän. Tilanne on kuitenkin muuttunut nopeasti.

Ruoan verkkokauppaa tarjoavien myymälöiden määrä on viisinkertaistunut viidessä vuodessa kun lasketaan yhteen markkinajohtajien, eli S-ryhmän ja Keskon liikkeet.

– Meillä on nyt yli 200 kauppaa ja loppuvuoden aikana tulee muutamia kymmeniä lisää, kertoo kaupan palveluiden johtaja Jani Karotie Keskosta.

Karotien mukaan tällä viikolla palvelu laajenee uusiin kauppoihin Tampereella, Kuusamossa, Akaassa ja Loimaalla.

S-ryhmän puolella palvelu on otettu tänä vuonna käyttöön esimerkiksi neljässä Prismassa. Uusia avauksia kuullaan loppuvuodesta.

– Keskitymme edelleen kaupunkeihin. Näemme että näille palveluille kovin kysyntä on kaupungeissa, sanoo SOK:n vähittäiskaupan digitaalisista palveluista vastaava päällikkö Matti Torniainen.

Kaupan suurketjujen lisäksi ruokaa myyvät verkossa myös esimerkiksi Kauppahalli24, Sannan ruokakassi ja Ekamarket.

Myynti on vielä pientä, mutta kasvuvauhti kova

Viime vuonna Suomessa myytiin ruokaa ja muuta päivittäistavaraa verkon kautta noin 70 miljoonan euron arvosta.

Potti vastaa vain noin 0,4:ää prosenttia päivittäistavarakaupan 18 miljardin euron myynnistä.

Vertailun vuoksi Ruotsissa verkkoruokakaupan osuus on vajaat kaksi prosenttia, Iso-Britanniassa kahdeksan prosenttia ja Etelä-Koreassa jopa 20 prosenttia myynnistä.

Suomessa verkkokauppa kuitenkin kasvaa nyt nopeammin kuin esimerkiksi Ruotsissa. Kesko arvioi, että tänä vuonna markkina rikkoo sadan miljoonan euron rajan.

– Keskossa ruoan verkkokauppa on kasvanut alkuvuoden aikana 115 prosenttia. Tavoitteena on tänä vuonna tuplata viime vuoden myynnin taso, sanoo Karotie.

Myös markkinajohtaja S-ryhmässä kasvu on vahvaa: verkkoruokakauppa kasvoi heinäkuussa 40 prosenttia viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna.

"Alkaa lyödä pikkuhiljaa läpi"

Professori Lasse Mitronen pitää kaupan ilmoittamia kasvulukuja kovina, vaikka lähtötaso onkin matala.

– Ruoan verkkokauppa alkaa lyödä pikkuhiljaa Suomessakin läpi, erityisesti kaupunkiseuduilla, Mitronen arvioi.

Mitrosen mukaan Ruotsin esimerkki viittaa siihen, että ruoan verkkokauppa voi kasvaa Suomessa vielä moninkertaiseksi nykyisestä.

Kauppaketjujen intoon laajentaa ruoan verkkokauppaa vaikuttaa luonnollisesti myös kannattavuus.

S-ryhmässä verkkokauppa ei lyö vielä leiville. Tuotteiden keräily kaupassa ja kuljetukset aiheuttavat paljon työtä ja siten myös kustannuksia, kertoo Torniainen.

Kesko puolestaan ilmoittaa saaneensa verkkokaupan kokonaisuutena kannattavaksi tehostamalla kuljetuksia ja verkko-ostosten keräilyä kaupoissa.

Mitrosen mukaan ketjuja houkuttaa verkkoruokakaupassa myös se, että keskiostos on verkossa selvästi suurempi kuin marketissa. Samalla sitoutetaan asiakkaita omaan ketjuun.

Aikaa säästyy rutkasti

Vantaalainen Kyparissakosin perhe alkoi ostaa ruoat verkosta 1,5 vuotta sitten. Nyt paluu entiseen tuntuu jo kaukaiselta ajatukselta.

– Jos ottaisin lapset mukaan kauppareissulle, se kestäisi varmaankin ajoineen tunnin tai puolitoista. Nyt menee 15 minuuttia, kun laitan ruoat vain jääkaappiin, Emmi Kyparissakos kuvailee.

Hän arvioi myös, että verkko-ostaminen säästää rahaa, sillä laskun näkee etukäteen. Lisäksi heräteostokset ovat vähentyneet.

Kivijalkakaupassa käydään viikon tai kahden välein hakemassa pientä täydennystä.

– Ei ihan hirveästi tule enää käytyä. Pitäisi varmaan opettaa lapsille, miten käydään perinteisesti kaupassa, hän naurahtaa.

Saksasta kuuluu kummia. Aikakauslehti Der Spiegel raportoi, että Saksaan on ennusteen mukaan tulossa vuosituhannen vaihteen jälkeisen ajan kovimmat nimelliset palkankorotukset. Samaan aikaan maan teollisuustuotanto ja koko talous yskivät pahasti.

Jo tähän mennessä Saksassa sovittujen tämänvuotisten palkankorotusten keskiarvo on 3,2 prosenttia ja kaikkein suurimman sopimusalan metalliteollisuuden korotustaso puhkaisee neljän prosentin rajan.

Saksa on sekä viennin että tuonnin arvossa mitattuna Suomen tärkein kauppakumppani mutta samanaikaisesti kilpailijamaa. Yle kysyi neljältä asiantuntijalta, miten Saksan palkkakehitys mahdollisesti vaikuttaa Suomen palkkakehitykseen nyt alkavalla työehtosopimuskierroksella.

Sähköpostitse esitettyihin kysymyksiin vastasivat työmarkkinasosapuolista Teollisuusliiton teknologiasektorin johtaja Jyrki Virtanen ja Teknologiateollisuuden pääekonomisti Petteri Rautaporras. Talouden ja työmarkkinoiden tutkijoista vastasivat Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkimuskoordinaattori Merja Kauhanen ja Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan tutkimusjohtaja Antti Kauhanen.

Työntekijäliiton mielestä Saksassa jaetaan hyvää myös duunareille

Vastauksista käy heti kättelyssä ilmi, että Suomea ja Saksaa ei noin vaan voi verrata keskenään. Mutta se, mitä eroja painotetaan, riippuu vastaajan tulokulmasta kysymykseen.

Työntekijöitä edustavan Teollisuusliiton Jyrki Virtasen mielestä Saksassa hyvä pannaan jakoon Suomea hanakammin.

–Saksassa on perinteisesti oltu valmiita jakamaan osa yrityksen tuloksesta työntekijöille. Tässä asiassa meillä Suomessa tullaan vielä pitkältä takamatkalta.

Tutkijat ja työnantajajärjestön edustaja painottavat maiden välilissä eroissa saksalaisen työelämän suomalaista suurempaa joustavuutta ja saksalaisten alhaista järjestäytymistasoa.

– Saksassa työehtosopimukset kattavat vain 55 prosenttia palkansaajista eli vähän alle 20 miljoonaa palkansaajaa, Merja Kauhanen Palkansaajien tutkimuslaitoksesta toteaa.

Jos hitsaaja Horstin palkka nousee roimasti, onko hitsaaja Heikin palkassa myös enemmän nostovaraa?

Työnantajia edustavan Teknologiateollisuuden Petteri Rautaportaan mukaan olisi valtava virhe, jos Suomessa nyt tuijotettaisiin Saksan sopimuskorotusten suuruutta.

– Saksassa sopimuskorotukset eivät määrittele, miten ansiot kehittyvät. Saksassa todellinen ansiokehitys riippuu pitkälti siitä, miten reaalitalous kehittyy.

Käytännössä, jos talouden kasvu hyytyy ja yrityksen tilanne sitä vaatii, työehtosopimus voidaan avata ja sen sopimuskorotuksista voidaan poiketa alaspäin. Nämä työelämän joustot ovat Petteri Rautaportaan mukaan keskeisiä tekijöitä Saksan hyvän kilpailukyvyn takana.

– Suomessa palkanmuodostus on ollut perinteisesti hyvin jäykkää. Poikkeuksetta ansiot ovat kehittyneet vähintään sopimuskorotuksen verran, minkä päälle ovat tulleet vielä palkkaliukumat. Näin riippumatta reaalitalouden kehityksestä.

Myöskään Teollisuusliiton Jyrki Virtanen ei näe viivasuoraa vaikutusta Saksan ja Suomen palkankorotusten välillä. Pelivaraa Saksan korkeat korotukset hänen mielestään kuitenkin tuovat.

– Jos asiaa katsoo Suomen kilpailukyvyn näkökulmasta, meillä olisi mahdollista maksaa lähelle Saksan tasoa olevat palkankorotukset.

Virtanen nostaa esille myös sen, että kun Saksassa turvaudutaan työelämän joustoihin esimerkiksi työaikakysymyksessä, samalla sovitaan henkilöstön aseman ja työpaikkojen turvaamisesta.

– Suomalainen malli kilpailukykysopimuksesta, missä kaikki alan työntekijät tekevät palkatonta työtä työnantajalle riippumatta siitä, meneekö työnantajalla hyvin, ei tulisi kuuloonkaan Saksassa.

Saksassa monet alat palkkahuumassa, mutta toteutuvatko ennätyskorotukset?

Saksassa vuosia jatkuneen vahvan talouskasvun siivittämään palkankorotushuumaan on päässyt ala toisensa jälkeen. Tänä vuonna myös julkisten palvelujen parissa työskentelevien nimellispalkat nousevat Saksan osavaltioissa 3,6 prosenttia ja liittovaltion tehtävissä ja kuntien palveluksessa 2,8 prosenttia.

Teknologiateollisuuden Petteri Rautaporras arvelee kuitenkin, että Saksan ansiokehitys tulee verraten nopeasti reagoimaan heikkenevään kasvuun. Toisin sanoen ennätyskorotukset jäisivätkin lopulta toteutumatta.

Rautaporras liputtaa sen puolesta, että Suomessa vientiteollisuus tekee liittokierroksen päänavauksen ja että muut sopimusalat eivät ylittäisi vientiteollisuuden kustannustasoa, jotta työllisyyden ja hyvinvoinnin rahoitus saadaan varmistettua.

– Ei ole mitään estettä suuremmille palkankorotuksille, jos tehdään samalla muita muutoksia, jotka alentavat työnantajan kustannuksia muualla.

Etlan Antti Kauhasen mukaan on vaikeaa ennakoida, miten syksyn neuvottelut Suomessa tulevat etenemään. Palkansaajien tutkimuslaitoksen Merja Kauhanen tyytyy myös toteamaan, että jää nähtäväksi, määrittävätkö vientiteollisuuden sopimukset myös muiden alojen palkkakehityksen.

– Vientivetoista työmarkkinamallia on yritetty saada aikaan. Mallin valmistelu koki 2017 takaiskun, kun Metsäteollisuus ry vetäytyi neuvotteluista, ja sen jälkeen palkansaajajärjestöt ilmoittivat lopettavansa mallin valmistelun, Merja Kauhanen sanoo.

Jyrki Virtanen varoittelee puolestaan, että vientiteollisuuden työntekijöiden maltti voi joutua koetukselle tilanteessa, jossa harvoin tehdään neuvottelukierroksen avaavan alan alittavia ratkaisuja.

– Jos viennin sopimuksia pidetään pohjatasona, jonka päälle haetaan suurempia korotuksia, niin voi olla, että vientiliittojen halukkuus olla neuvottelukierroksen päänavaajana ei jatkossa ole itsestäänselvyys.

Mikä vaikutus Saksan korotuksilla on Suomen kilpailukykyyn?

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Antti Kauhanen arvioi myös, että Saksan talouden sakatessa voidaan päätyä tilanteeseen, jossa saksalaisia sopimuksia avataan ja neuvotellaan paikallisesti uudelleen. Jos palkankorotukset kuitenkin toteutuvat, siitä olisi hyötyä Suomen kilpailukyvylle.

– Jos toteutuvat palkankorotukset ovat Saksassa korkeita suhteessa tuottavuuskehitykseen, niin se tukee suomalaisen työn kilpailukykyä muiden seikkojen pysyessä ennallaan.

Teollisuusliiton Jyrki Virtanen sanoo, että työnkijöiden edustajat ovat "valmiita kantamaan vastuun siitä, että sopimuksilla ei tuhota suomalaisten yritysten kilpailukykyä".

– Samalla meidän tulee tehdä sopimusratkaisu, jolla suomalaisen teollisuustyöntekijän ostovoima turvataan.

Saksassa viime vuosien korkeat nimelliset palkankorotukset ovat johtaneet myös selkeisiin reaalipalkan korotuksiin. Toisin sanoen saksalaiset ovat palkallaan saaneet enemmän kuin aiemmin. Kotimaisesta kysynnästä huolehtiminen onkin ollut yksi tärkeimmistä syistä, joilla korkeita palkankorotuksia on perusteltu taloustilanteen nyt heikennyttyä.

Palkansaajien tutkimuslaitoksen Merja Kauhanen sanoo, että Saksassa palkat ovat viime vuosina nousseet nopeammin kuin euroalueella keskimäärin ja selvästi nopeammin kuin Suomessa. Tämä on parantanut suomalaisten vientituotteiden kilpailukykyä suhteessa saksalaisiin tuotteisiin. Hän muistuttaa kuitenkin, että kustannuskilpailukykyä verrattaessa tulisi huomioida myös tuottavuuden kehitys.

– Hitsaaja Horstin palkkakehityksellä ei ole oletettavasti kovinkaan suurta merkitystä hitsaaja Heikin palkkakehitykselle. Perinteinen palkkanormi, jota ammattiyhdistysliike on Suomessa pitänyt ohjenuoranaan asettaessaan palkkatavoitteitaan, on tuottavuuskasvun ja odotetun inflaation yhteissumma.

Lue myös:

Etlan selvitys: Kikyn työajan pidennys lisää jopa 16 000 työpaikkaa vuoteen 2022 mennessä – Palkansaajien tutkimuslaitos kritisoi arviota

Keväällä 1986 mustasaarelainen Natalia Storm asui perheensä kanssa Prypjatin kaupungissa Ukrainassa, Neuvostoliitossa.

Ydinvoimalainsinöörinä Tšernobylin ydinvoimalassa työskennellyt Storm muistaa Prypjatin viihtyisänä kaupunkina, missä ruusupensaat tuoksuivat.

Perheen taloa vastapäätä oli huvipuisto ja siellä oleva maailmanpyörä oli tarkoitus ottaa käyttöön toukokuun ensimmäisenä päivänä.

Toisin kuitenkin kävi. Tšernobylin ydinvoimalassa tapahtui 26. huhtikuuta onnettomuus, joka muutti kaiken.

Tavallista elämää

Stormin perheen arki oli tavallista lapsiperheen elämää. Natalia Storm teki kolmivuorotyötä. Päivät täyttyivät kotitöistä ja ystävien tapaamisesta. Jos yövuoron jälkeen vapaata oli useampi päivä, matkustamaankin ehti.

– Tavallista elämää, Storm sanoo.

Stormin oli ollut tarkoitus olla töissä ydinvoimalan turbiinihallissa onnettomuusyönä 26. huhtikuuta. Tytär oli kuitenkin kuumeessa ja äiti jäi hoitamaan häntä kotiin.

Storm kertoi kokemuksistaan Ylelle haastattelussa vuonna 2016. Muistot ydinvoimalaonnettomuuden ajalta ovat jälleen ajankohtaisia televisiossa esitettävän Chernobyl-sarjan myötä.

Sotilaita suojanaamareissa

Huhtikuun 26. päivän aamuna Storm lähti ulos kuumeesta toipuneen tyttärensä kanssa. Ulkona oli sotilaita suojanaamarit päässä huuhtelemassa katuja.

– Ajattelin ensin, että he valmistelevat toukokuun ensimmäisen päivän juhlallisuuksia. Kun huomasin, että osalla sotilaista oli suojavaatteet yllään, aloin epäillä jotain.

Storm kävi tyttärensä kanssa ruokakaupassa ja palasi kotiin. Kotona hänen miehensä kertoi, että kaikki ovet ja ikkunat piti sulkea ja pysytellä sisätiloissa.

– Hän tiesi, että ydinvoimalassa oli tapahtunut tulipalo. Siis tulipalo, Storm toteaa.

Stormin mukaan saman päivän iltana saatiin jo tieto siitä, että ydinvoimalan onnettomuus oli tulipaloa suurempi. Mutta kukaan ei uskonut, että reaktori olisi voinut räjähtää.

• Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus Suomen uutisissa

Kaupunki evakuoidaan

Natalia Storm kertoo, että kodeissa oli valtiollisia tiedotteita varten radiovastaanottimet. Stormin perhe kokoontui ystäväperheensä kanssa sitä kuuntelemaan. He odottivat tapahtumasta lisätietoja.

– Seuraavana aamuna, tai oikeastaan jo sunnuntain 27. huhtikuuta vastaisena yönä saimme joditabletit, Storm sanoo.

Prypjatin kaupungin johto oli päättänyt, että asukkaiden pitäisi lähteä kaupungista sunnuntaihin kello 14:ään mennessä. Syyksi kerrottiin "tapahtuma ydinvoimalassa".

Evakuoinnin oli tarkoitus kestää muutama päivä. Asukkaiden piti ottaa mukaansa henkilöllisyystodistukset ja vähän ruokaa. Kotieläimet piti jättää.

– Olisimme poissa kolme päivää, sanottiin. Se oli ainoa tieto, jonka saimme.

Alkoi pitkä odotus. Storm muistaa, että aika tuntui kuluvan uskomattoman hitaasti.

– Emme voineet mennä minnekään tai tehdä mitään. Ei ollut paniikkia eikä pelkoa, oli vain tyhjyys.

Keskeytynyt puhelu

Storm evakuoitiin vanhempiensa luo Odessaan. Saapuessaan sinne 29. päivän iltana, hän näki televisiosta uutisen, että Tšernobylin ydinvoimalassa oli ollut tulipalo.

– Ei muuta.

Storm kertoo, miten yritti jo onnettomuutta seuraavana päivänä, 27. huhtikuuta, soittaa äidilleen. Koska perheellä ei ollut puhelinta, hän joutui menemään naapuriin puhelua varten.

– Aloin sanoa äidille, että "tiedäthän, missä olen töissä..." – ja samassa puhelu katkesi. Sitä kuunneltiin varmasti, eikä haluttu lietsoa paniikkia.

• Kuuntele tästä Natalia Stormin haastattelu Svenska Ylellä (ruotsiksi)

Päällikön sana oli laki

Chernobyl-televisiosarjassa seurataan Valerij Legasovia, joka oli onnettomuutta tutkineen komitean johtaja. Legasov osoitti, että onnettomuus johtui osin inhimillisistä virheistä ja osin siitä, että reaktorimalli oli virheellisesti rakennettu.

Ainakin televisiosarjassa onnettomuuden pääsyylliseksi nimetään Anatolij Djatlov. Djatlov oli ydinvoimalan pääinsinööri ja Natalia Stormin esimies.

Storm muistelee Djatlovilla olleen sukellusvenetausta ennen Tšernobylia.

– Hän komensi ihmisiä eikä rohkaissut keskusteluun. Siksi hän varmaan olikin tehtävässään. Djatlov oli myös kommunisti ja korkea päällikkö. Sellainen, jolle alaiset eivät voineet sanoa ei.

Djatlov ei ollut ydinvoimalainsinööri. Storm muistaa hänen sanoneen, että testit voimalassa jatkuvat, vaikka se alaisten mielestä vaikutti oudolta.

– Ei hän tiennyt, miten tilanne kehittyisi, Storm sanoo.

– Niin se Neuvostoliitossa oli. Jos joku oli korkeammassa asemassa kuin sinä, häntä ei koskaan sinuteltu. Eikä koskaan sanottu vastaan. Olimme oppineet olemaan kuuliaisia, ja pelko ohjasi koko Neuvostoliittoa.

Televisiosarjan ydinvoimalakohtaukset on kuvattu Ignalinan ydinvoimalassa Liettuassa, mutta sarjassa mainitut tapahtumapaikat ja esimerkiksi valvomo ovat Stormille tuttuja.

– Olin siellä melkein koko ajan. Minun olisi pitänyt työskennellä turbiini-insinöörinä valvontaosastolla. Siihen olin saanut koulutuksen, mutta tyttäremme syntymän jälkeen en voinut tehdä niin paljon vuorotyötä.

• HBO:n Chernobyl-tv-sarjan sankariksi nostama mies ei koe olevansa sellainen

"Levität paniikkia"

Natalia Storm sai vähitellen käsityksen siitä, miten vakava Tšernobylin onnettomuus oli ollut. Tietoa tuli Stormin miehen ja ystävien kautta. Yksi huolestuttavista asioista oli se, että Tšernobylissa räjähtäneen reaktorin kaltaisia oli Neuvostoliitossa useampia.

– Onnettomuuden jälkeen saimme allekirjoitettavaksemme paperin, jossa lupasimme vaieta kaikista onnettomuuden yksityiskohdista 20 vuoden ajan. Mutta en minä ollut niin sisällä kaikista salaisuuksista...

Myöhemmin samana vuonna, kun Storm perheineen asui Kiovassa, hän kiersi työkseen ympäri kaupunkia mittaamassa radioaktiivista säteilyä.

Storm kertoo, miten hakiessaan tytärtään päiväkodista, hän mittasi säteilypitoisuudet myös siellä.

Päiväkodin villamatossa säteilyarvot olivat ennenkuulumattoman korkeat.

– Sanoin päiväkodin tädille, että matosta pitää hankkiutua eroon, mutta hän ei välittänyt sanomisestani. Seuraavana päivänä, kun tulin töihin sain kuulla, että olin jäänyt työttömäksi. "Kuljet ympäriinsä levittämässä paniikkia, heippa", minulle sanottiin.

• Natalia Storm selvisi Tšernobylin voimalaonnettomuudesta, ystävät eivät

Kummituskaupunkiin

Yli 30 vuoden takaisten tapahtumien muisteleminen on raskasta. Siksi Storm yrittää olla vajoamatta muistoihinsa kovin usein.

– Se olisi kuin haava, jonka päältä repii koko ajan ruven pois, mutta se parantuu ajan myötä. Ja se auttaa. että puhuu asiasta. Kun itse on avoimempi elämälle, se ei tunnu enää niin tuskaiselta. Elämä menee eteenpäin.

Storm kirjoittaa kirjaa siitä, miten jokaisella ihmisellä on oma Tšernobylinsä – hetki, joka muuttaa koko elämän kulun.

Kenties joskus Storm perheineen matkustaa vielä Prypjatiin.

– Lapseni, etenkin poikani, ovat olleet kiinnostuneita matkustamaan sinne. Haluaisin käydä Prypjatissa ja laittaa tarinalle pisteen.

Katso täältä Ylen artikkeleita Tšernobylista ja Chernobyl-televisiosarjasta

Artikkeli julkaistu alun perin ruotsiksi Korsholmaren Natalia Storm var ingenjör i Tjernobyl - "Vi lovade att tiga om alla detaljer kring olyckan i 20 års tid".

Kuluneen kesän seksuaalirikosepäilyt Laajasalossa ovat herättäneet keskustelua lasten ja nuorten tarpeesta puhua ikävistä asioista muuallakin kuin kodeissaan. Nekin nuoret, jotka eivät ole joutuneet vaikeuksiin, kaipaavat avointa keskustelua Laajasalon tapahtumista.

Poliisi sai Laajasalon seksuaalirikosepäilyistä noin 80 yhteydenottoa ja mahdollisia uhreja on poliisin mukaan ainakin 17. Nuorten keskuudessa Enoksi kutsuttu mies on vangittu epäiltynä useasta törkeästä raiskauksesta ja törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä.

Tavoitimme kolme laajasalolaista ysiluokkalaista. He ovat käyneet keskustelua kodeissaan, mutta eivät kavereidensa kanssa. He kaipaisivat keskustelua nyt vielä koulun alkamisen jälkeenkin.

– Ehkä kaipaan vaan enemmän keskustelua siitä, mitä siinä on tapahtunut. Avattaisiin enemmän sitä tapausta, ettei kenellekään jäisi sellainen turvaton olo, että pitäisi pelätä joka ikistä liikettä täällä, Aino kommentoi.

– Kotona puhuttiin, mutta koulussa ei olla puhuttu yhtään. Kouluissa pitäisi puhua ylipäänsä sellaisista asioista enemmän, mitä pitäisi tehdä, jos tämmöinen asia tapahtuisi itselle. Tämä ei ole eka eikä vika kerta, kun tämmöistä tulee tapahtumaan. Nuorten olisi minun mielestä hyvä tietää, mitä tulee tehdä sen jälkeen, kun esimerkiksi joku tämmöinen tuntematon mies tulee kysymään sinulta jotain asioita, Kira toteaa.

Saana kaipasi faktoja tapahtuneesta.

– Ehkä sellaista, missä tilanteissa ne yleensä tapahtuu, että niitä pystyy sitten välttelemään, hän sanoi.

MLL: "Kaikki eivät odota kesälomaa"

Kesäaika tuo ongelmia tukea ja apua tarvitseville nuorille, sillä koulujen oppilashuolto on kesätauolla ja kaupunkien nuorisopalveluissa siirrytään kesäkauden ohjelmaan. Osa palveluista sulkeutuu ja tilalle tarjotaan toimintaa ulkona ja kesäleireillä.

Pääkaupunkiseudulla ja koko maan suurissa kaupungeissa kaupunkien ylläpitämät nuorisotalot ja -tilat lyhentävät aukioloaikoja tai sulkevat ovensa kokonaan useiksi viikoiksi. Näin käy ainakin Espoossa, Helsingissä, Jyväskylässä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella, Turussa ja Vantaalla.

Kesäajan muutos on vaikeaa osalle nuorista. Aktiiviset nuoret yleensä pärjäävät, mutta tilanne pahenee erityisesti syrjäytymisvaarassa olevien kohdalla.

– Yhteiskunnan tukiverkosta tipahtavat kesän ajaksi ne, jotka ovat kaikista heikoimmassa asemassa eli ne lapset ja nuoret, joilla ei välttämättä ole tukea sieltä perheenkään puolelta ja samanaikaisesti kaikki tukikontaktit jäävät kesätauolle, sanoo Auttavien puhelinten päällikkö Tatjana Pajamäki Mannerheimin Lastensuojeluliitosta, MLL:stä.

Pajamäen mukaan MLL:n palvelut kuten puhelinpalvelu, chat-verkkokeskustelupalvelu ja verkon anonyymit viestiboksit osoittavat, että nuoret tarvitsevat keskustelua ympäri vuoden.

Nuorten kanssa keskustelulle yritetään taata aikaa myös kesällä

Kuluneena kesänä myös Helsingin Laajasalon seksuaalirikokset ovat nostaneet esille keskustelun tarpeen nuorten kanssa. Tapahtumien tultua julkisuuteen heinäkuun lopulla, lähimmät nuorisotalot olivat kesätauolla.

Huoli lasten ja nuorten turvallisuudesta jatkuu koulun alettuakin. Espoossa paljastui keskiviikkona uusi laaja rikosvyyhti, jossa epäillyllä espoolaismiehellä on ollut jopa 52 uhria.

Seksuaalirikollisuus näkyy nuorten huolenaiheena koko maan tasolla. EsimerkiksiMLL:n valtakunnallisissa anonyymeissa palveluissa keskustellaan viikoittain nuorten kanssa, jotka ovat kokeneet jonkin asteista seksuaalista ahdistelua tai kaltoinkohtelua.

– Valitettavasti seksuaalirikollisuus, seksuaalinen ahdistelu sinänsä on teema, josta meidän kaltaisessa anonyymissä matalan kynnyksen palvelussa puhutaan paljonkin nuorten kanssa, Pajamäki kertoo.

Espoo ja Vantaa vakuuttavat, että aikaa keskusteluille on myös kesällä.

– Akuutteihin tilanteisiin pystytään vastaamaan yhtä hyvin kuin talvellakin. Kesällä on vähemmän muuta työtä kuten verkostopalavereita ja kouluyhteistyötä, joten aikaa riittää hyvin erilaisiin erityistilanteisiin ja niiden ratkomiseen, sanoo Vantaan nuorisopalveluiden johtaja Riikka Åstrand.

– Jokaisella nuorisonohjaajallamme on valmiudet kuunnella ja keskustella nuoren kanssa mieltä askarruttavista asioista, olla se tuttu ja turvallinen aikuinen, johon voi luottaa ja jolle voi kertoa vaikeistakin asioista, Espoon alueellisten nuorisopalvelujen päällikkö Lasse Raivio.

Laajasalossa peruskoulun läheinen nuorisotila on ollut elokuussa aiempaa enemmän auki. Muutostarpeeseen on havahduttu muutenkin. Helsinki lupailee nuorille lisää toimintaa ja kausityöntekijöitä jo ensi kesälle.

– Olen myös pohtinut, onko kaikilta osilta tämmöinen ihan nykyisen mallinen niin pitkä kesäloma enää nykyisen kaupungistuvan Suomen osalta ihan se oikea ratkaisu. Minusta tätä pitäisi ainakin pohtia. Toki on myös ihan selvää, että nuoret ja lapsetkin tarvitsevat kunnollisen mittaisen loman niin kuin me kaikki muutkin, sanoo nuorisoasiainjohtaja Mikko Vatka Helsingin kaupungilta.

Lue myös:

Poliisi: "Tämä on uudenlaista seksuaalirikollisuutta, kyseessä puhtaasti sosiaalisen median sovelluksissa tapahtunut tekosarja"

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea tiedottaa saaneensa tiedon, jonka mukaan rintasyöpälääke letrotsolia sisältävien lääkevalmisteiden tukkuvarastot ovat huvenneet oletettua nopeammin eivätkä apteekit saa uusia lääke-eriä normaaliin tapaan.

Myyntiluvanhaltijoiden ilmoittamien tietojen mukaan saatavuushäiriö kestää arviolta syyskuun loppupuolelle, Fimea kertoo.

Fimea on pyytänyt letrotsoli-valmisteiden saatavuudesta vastaavia tahoja selvittämään mahdollisuuksia tuoda lääkkeestä poikkeuseriä markkinoille pikaisella aikataululla.

Letrotsolia käytetään muun muassa varhaisvaiheen hormoniriippuvaisen rintasyövän liitännäishoitona sekä pitkälle edenneen (usein etäpesäkkeisen) rintasyövän hoitona. Lääkehoitoa saatetaan jatkaa liitännäishoitona useita vuosia leikkaus- ja sädehoidon jälkeen.

Letrotsolia käyttää Suomessa tuhansia naisia, joista valtaosa saa lääkettä liitännäishoitoon.

Fimea kertoo tiedottaneensa saatavuushäiriöstä syöpähoidoista vastaavia terveydenhuollon yksiköitä. Jos saatavuushäiriö johtaa potilaan lääkehoidon muutoksiin, hoitavan lääkärin on arvioitava ne kullekin potilaalle yksilöllisesti.

Fimean mukaan yleispäteviä ohjeita ei voida antaa siinä tapauksessa, jos lääkepula iskee. Potilaita neuvotaan ottamaan silloin yhteyttä hoitavaan lääkäriin tai syövän hoidosta vastaavaan yksikköön.

Eri lääkkeistä pulaa pitkin kesää

Suomessa on tänä vuonna ollut pulaa muun muassa e-pillereistä, mielialalääkkeistä ja verenpainelääkkeistä. Ylipäätään lääkkeiden saatavuushäiriöt ovat lisääntyneet jyrkästi.

Vielä 2013 häiriöitä kirjattiin 316. Viime vuonna niitä oli peräti 1 213 ja tänä vuonna ilmoituksia on tehty jo yli 900.

Lääkkeiden saatavuusongelmiin on useita syitä.

Lääketeollisuus on kansainvälistä bisnestä, jossa on pitkät tuotantoketjut ja paljon alihankkijoita. Tiettyä lääkettä voi valmistaa vain muutama tehdas, joten tuotanto-ongelmat heijastuvat nopeasti koko maailmaan.

Suomi on myös pieni markkina-alue, joten suuremmat maat ajavat ohi jakelussa, jos lääkkeestä on pulaa. Kotimaisilla lääkeyhtiöillä ja apteekeilla on myös kustannussyistä pienet varastot.

Lue lisää:

Lääkepula pahenee Suomessa vuosi vuodelta – saatavuushäiriöistä väitellyt tutkija uskoo, että apu löytyy kansainvälisestä yhteistyöstä

Lääkkeiden saatavuushäiriöt ovat kasvaneet rajusti: "Tämä on iso ongelma"

Suomi kärvistelee lääkepulassa, mutta johtuuko se tehtaiden tulipaloista ja räjähdyksistä? Muutos huonompaan tapahtui jo vuosia sitten