Kunnat houkuttelevat uusia asukkaita mitä erilaisimmilla kampanjoilla. Erityisesti muuttotappioalueilla uusia asukkaita houkutellaan niin potkukelkoilla, mukeilla kuin puoli-ilmaisilla tonteilla. Maanantain A-studiossa kysyttiin, mikä saisi ihmisen muuttamaan takaisin kotiseudulleen.

Asia herätti myös vilkasta keskustelua Twitterissä. Jutun kuvankaappaukset ovat poimintoja Ylen toimittajan Toivo Haimin tviittiketjusta.

Useat kommentoivat, että muuton edellytys olisi työpaikka tai mahdollisuus kouluttautua. Aluekehittämisen konsulttitoimiston MDI:n aluetutkija Timo Aro kertoi A-studiossa, että työpaikka- ja koulutustarjonta ovat juuri kovia vetovoimatekijöitä, jotka vaikuttavat muuttointoon.

Aro kertoi A-studiossa, että muuttoaikeisiin vaikuttavat myös pehmeät vetovoimatekijät, kuten paikkakunnan maine ja arjen sujuvuus.

– Juuri pehmeiden vetovoimatekijöiden merkitys korostuu koko ajan muuttopäästöstä tehtäessä, Aro kertoi.

Samaa mieltä oltiin myös Twitterissä.

Vetovoimaa tärkeämpää on pitovoima

Aron mukaan kuntien kannattaisi houkutella kampanjoilla ihmisiä, joilla on jo jotain siteitä paikkaan.

– Vetovoimatekijöiden lisäksi olisi tärkeää pitää huolta vapaa-ajan asukkaista ja potentiaalisista muuttajista, joilla on esimerkiksi juuret paikkakunnalla.

Vetovoimakampanjoiden sijaan kuntien pitäisi Aron mukaan panostaa alueiden pitovoimaan. Pitovoimalla hän tarkoittaa sitä, miten jo alueella asuvat ihmiset ja yritykset viihtyvät alueella ja kuinka tyytyväisiä he ovat paikkakunnan palveluihin.

Aro korosti myös sitä, että olisi tärkeää, että paikkakunta houkuttelisi nuoria aikuisia naisia.

– Erityisesti 25–44-vuotiaat naiset ovat niitä, jotka vetävät miehet perässään, Aro sanoi.

Osa tviittaajista piti kuitenkin synnyinseuduille muuttamista täysin tai ainakin melko mahdottomana ajatuksena.

Lue lisää:

Sonja Päivinen palasi pieneen kotikuntaansa: “En ole katunut päivääkään” – Väestökadon Suomi taistelee jokaisesta uudesta asukkaasta

Aluetutkija A-studiossa: Pienten kuntien pitovoima tärkeämpää kuin vetovoima uusiin kuntalaisiin

Viikonloppuna vankilasta sairaalaan kiidätetty venäläinen oppositiojohtaja Aleksei Navalnyi on kuvaillut äkillistä sairastumistaan. Internetsivuillaan julkaisemassaan kirjoituksessa Navalnyi kuvailee värikkäin sanankääntein kuinka hän sai muun muassa kasvoihinsa iho-oireita, jotka pahenivat yön aikana.

Hän kertoo ihonsa turvonneen ja kihelmöineen. Navalnyi vertaa oireitaan lasivillan koskemisen vaikutuksiin.

– Kun nousin aamulla, sellikaveri sanoi minut nähdessään silmiä pyöritellen: sinun pitää mennä heti lääkäriin. Paikalle saapunut välskäri katsoi minua samalla tavoin ja hälytti heti ambulanssin.

– Vilkaistessani peiliin, tajusin, mistä moinen reaktio. Silmäluomet olivat kooltaan kuin pingispallot ja niin edelleen.

Allergiattoman miehen allergiakohtaus

Navalnyi kertoo vankilassa kirjoittamassaan tekstissä humoristiseen tyyliin, kuinka sairaalassa annettu hoito vaikutti.

– Sellaisista vahvoista annoksista pöhötys alkoi laskea, ja lounaaseen mennessä minä jo näytin henkilöltä, joka on juopotellut keskeytyksettä kaksi kuukautta.

– Nyt näytän siltä kuin olisin ryypännyt viikon, maanantaina sairaalasta vankilaan palautettu Navalnyi tokaisee.

Julkisuuteen Navalnyin sairaalaan joutumisen syyksi kerrottiin raju allerginen reaktio. Navalnyilla ei kuitenkaan ole mitään allergioita, ja hän epäileekin joutuneensa myrkytyksen kohteeksi.

Oppositiojohtaja kertoo olleensa samassa sellissä kuin aiemminkin ja käyttävänsä omia vuodevaatteitaan. Hän epäilee jonkun ulkopuolisen käyneen sellissä sillä aikaa, kun vangit ulkoilivat.

Hän kirjoittaa Venäjän vallanpitäjien olevan juuri niin tyhmiä, että yrittäisivät myrkyttää hänet. Todisteeksi tästä hän listaa useita myrkytystapauksia, kuten Britanniassa myrkkyä saaneiden Sergei ja Julia Skripalin tapauksen.

Lisää aiheesta:

Sairaalaan "vakavan allergiakohtauksen" vuoksi joutunut Navalnyi palautettiin vankilaan – Lääkäri: Kaikkia testejä ei ehditty tehdä

Lääkäri epäilee, että eilen vankilasta "vakavan allergiakohtauksen" takia sairaalaan kiidätetty oppositiojohtaja Navalnyi on myrkytetty

Venäjän vangittu oppositiojohtaja Navalnyi sairaalaan "vakavan allergiakohtauksen" vuoksi – Asianajaja: Vaikuttaa oudolta

Se tavallinen tarina. Luodosta kotoisin olevan Daniel Byggmästarin elämä oli periaatteessa kohdallaan. Oli hyvä työpaikka Vaasassa, koti, vaimo ja kolme lasta. Sitten posti toi kultaisen lipun – kutsun entisen kotiseudun rekrytointitilaisuuteen.

– Olin vähän haaveillut tänne takaisin muuttamisesta, jotta saisimme ennen kaikkea apua lastenhoidossa ja olla perheen kanssa. Silloisessa työssä oli myös paljon stressiä, joten ajattelin mennä katsomaan, Byggmästar tunnustaa.

Perheelle ajatus paluumuutosta ei ollut itsestäänselvyys. Vaimo oli aiemmin sanonut, että hän ei halua muuttaa Vaasaa pienempään kaupunkiin, vaan mielellään vähän suurempaan. Aika alkoi kuitenkin olla otollinen.

Lue myös: Sonja Päivinen palasi pieneen kotikuntaansa: “En ole katunut päivääkään” – Väestökadon Suomi taistelee jokaisesta uudesta asukkaasta

Pitkä rekrytointiprosessi

Pietarsaaren seudulla on järjestetty vuosina 2018 ja 2019 paluumuuttajille suunnattu työvoiman rekrytointitilaisuus. Tilaisuus on pidetty kaupunkifestivaali Jaakon Päivien yhteydessä, koska silloin monet seudulta muuttaneet tulevat käymään synnyinseudullaan.

Tänä vuonna rekrytointitapahtumaan osallistui 19 alueen yritystä, 5 kuntaa, oppilaitoksia ja asunnon välittäjiä. Kutsu lähetettiin keväällä 3000:lle alueen entiselle asukkaalle. Yli 600 saapui paikalle.

Daniel Byggmästar osallistui vuoden 2018 tilaisuuteen. Hän oli kiinnostunut kalibrointilaitteita valmistavasta Beamexista ja sen business professional -ohjelmasta.

– Juttelin tapahtumassa firman edustajien kanssa ja sen seurauksena päätin laittaa hakemuksen. Rekrytointiprosessi oli pitkä, mutta tammikuussa 2019 aloitin työt Pietarsaaressa ja olen viihtynyt.

Työntekijöitä tarvitaan

Pietarsaaren seudun kehitysyhtiö Concordia teki keväällä 2019 kartoituksen, jonka mukaan alueella on yli 600 avointa työpaikkaa. On arvioitu, että niitä on kahden vuoden kuluttua 900.

Alueelle tarvitaan insinöörejä, tuotannon työntekijöitä, web-osaajia, lääkäreitä, sairaanhoitajia, lähihoitajia, keittiöhenkilökuntaa, sosiaalityöntekijöitä ja niin edelleen.

Pietarsaaren houkuttimena ovat olleet kansainväliset yritykset.

– Etsimme lähinnä insinöörejä tuotekehitykseen, mutta myös myyntiin ja tuotantoon, kertoo Beamexin henkilöstöpäällikkö Tina Ademola.

Markkinointiviestintätoimisto Genero on on kiinnostunut growth hakkereista, graafisista suunnittelijoista ja web-kehittäjistä.

– Etsimme ihmistä, joka tykkää tästä alasta ja viihtyy. Tärkeintä ei ole määrä vaan laatu. Tämä on vaativa työ, kun pitää jatkuvasti kehittyä, toteaa Generon toimitusjohtaja ja yksi perustajista Sebastian Östman.

Paluumuuttajien saaminen on kovaa työtä, vain murto-osa jää haaviin. Viime vuonna Pietarsaaren seudulle muutti toistakymmentä rekrytointitapahtumaan osallistunutta paluumuuttajaa. Pelkästään kuorma-autojen perävaunuja ja puoliperävaunuja valmistava Ekeri palkkasi kahdeksan työntekijää.

Daniel Byggmästar hymyilee nyt rekrytointipöydän toisella puolen. Hän on iltapäivän aikana jutellut muun muassa insinöörien kanssa.

– Kiva nähdä, että ihmisiä kiinnostaa. Kun aloitin aiemmassa työpaikassani ajattelin: Vau, tämä on hyvä firma! Pakko sanoa, että tämäkin on hyvä firma. Huolehtii työntekijöistä ja on hyvin hoidettu. Olen viihtynyt hyvin, vaikka on vielä paljon opittavaa.

Myös perhe on tyytyväinen. Ennakkopelot eivät toteutuneet.

– Täällä on elävää eikä vaimokaan haluaisi muuttaa takaisin. Kaipaan joitakin vanhoja asioita, mutta positiivinen osuus on ollut 95 prosenttia. Sekä työpaikka että asuminen täällä on kivaa.

Lue myös: Kouvola laittaa isot paukut paluumuuttajien haalimiseen – ei todellakaan ole yksin liikkeellä

Helteisellä niityllä kaksi ponia nyhtää heinää. Laidun on liian mahtipontinen sana kuvaamaan niiden ruohoapajia. Pikemminkin kyseessä on muutama kymmentä metriä suuntaansa ulottuva jaloittelutarha.

Ponien aitaus ulottuu lähelle naapurin tontin rajaa. Siitä eteenpäin maaseutumaisema muuttuu tiiviimmin asutuksi omakotitaloalueeksi.

– Meillä on tässä vähän yli hehtaarin tontti. Poneille siitä on aidattu kaikkiaan puolet, ponien omistaja Sini Liukkonen kertoo.

Liukkonen asuu perheineen Mikkelin Norolassa pienen omakotitaloalueen reunamilla. Vaikka toisella laidalla tonttia on liuta naapureita vieri vieressä, on toisella puolella metsää. Koska pihapiirissä oli jo valmiina vanha navetta, oli Liukkosen helppoa alkaa haaveilla hevosista omassa kotipihassa.

– Siitä asti, kun aloitin ratsastuksen parikymppisenä, se kyti mielessä. Nyt ponit ovat asuneet kotona kuusi vuotta.

Vaikka Norolan kylä on melko tiiviisti asuttu, on kivenheiton päässä Liukkosen pihasta lisää talleja. Nekin ovat pieniä 2-3 hevosen paikkoja.

Talli vanhassa navetassa, kantovesi ja lannat naapurin pellolle

Ympäri Suomea kaupunkien liepeillä hevosharrastajat perustavat talleja kotipihoihinsa. Tontin ei tarvitse olla suuri, eikä pihassa maatilarakennuksia. Talleja tehdään autotalleihin ja varastoihin, ostetaan siirtolavakiskojen päälle rakennettuja talleja tai rakennetaan uutta.

Liukkonen teki kahdelle ponilleen pihattotallin vanhaan navettaan.

– Navetan lantala osoittautui hyväksi pihattotalliksi. Siinä oli seinät ympärillä ja betonilattia. Laitoimme vain vaneria seiniin tuulensuojaksi ja vedimme lantalaan sähköt.

Lisäksi Liukkonen teki navetan yhdestä huoneesta lämpimän tilan varusteille. Siellä on paitsi lämmitin, myös kosteudenpoistaja, jotta kalliit nahkavarusteet eivät homehdu. Navetassa on kuivaa säilytystilaa myös kuivikkeille ja ylisillä ponien heinille.

Heinät ja kuivikkeet Liukkonen ostaa viljelijöiltä ja kaupasta, joten oman pellon puute ei haittaa. Tosin ponien lannasta eroon pääseminen on vaatinut kekseliäisyyttä, koska ei ole peltoa, jolle sitä voisi levittää.

– Lantaa tulee yllättävän paljon. Sain onneksi naapurin pellolle osan. Loput tutut hakevat kasvimailleen.

Myös säädökset lannan säilyttämisestä ovat tiukat. Lantalan pitää esimerkiksi olla kiinteäpohjainen ja katettu.

Ponien hoitotilaksi Liukkonen erotti vaneriseinällä käytävän pihattotallista. Siellä hoidetaan kavioiden vuolut ja eläinlääkärikäynnit.

Juoksevaa vettä ei talliin tule. Sen Liukkonen kantaa 50 metrin matkan talosta sisältä ämpäreillä.

–Se, että vettä ei tule on inhottavaa. Muuten tilat ovat minusta toimivat. Ponit viihtyvät hyvin.

Harrastajien hevosmiestaidot huolestuttavat

Keski-Suomen maaseudulla työtään tekevälle eläinlääkäri Stella Attialle pienet hevostallit ovat tuttuja. Hän hämmästelee, miten paljon ihmiset näkevät vaivaa saadakseen hevoset omaan pihaan. Monet käyvät päivätyössä ja sen jälkeen kotona odottaa vedenkanto, lantojen siivoaminen ja hevosten ruokinta.

Jos tiloja ei ole suunniteltu hevosten pitoon, voi lantalan, heinävaraston ja vesipisteen välillä kulkiessa kertyä melkoinen määrä askelia.

– Ihmiset kantavat vettä hevosilleen valtavia määriä jostain järven rannasta matkojen päästä. Kun hevosta hoitaessani pyydän lämmintä vettä, he kaivelevat vedenkeittimen, Attia sanoo.

Attia on huolissaan pienten tallien pyörittäjien hevosmiestaidoista. Moni oman tallin kotipihaansa pystyttänyt on taustaltaan kaupunkilainen. Kosketusta hevosenpidon perinteisiin ei useinkaan ole, eikä hiljaista tietoa ole päässyt siirtymään.

– On voitu käydä ratsastustunneilla vuosia, mutta hevosten käsittelystä ja kouluttamisesta ei ole välttämättä kokemusta. Kun kotona on useita hevosia, voi tulla ongelmia, joiden kanssa ollaan yksin.

Sini Liukkosen ensimmäinen poni asui täyshoidossa ratsastuskoululla vuosia ennen kuin Liukkonen päätti ottaa sen kotipihaan. Vaikka hän oli tuolloinkin itse vastuussa omasta ponistaan, niin ratsastuskoulun ammattilaisilta tarttui yhtä jos toista tietoa.

– Minusta kannattaa ensin pitää omaa hevosta vieraalla hoidossa ennen kuin ottaa sen omaan pihaan. Siellä oppii paljon. Oikein hirvittää, millaista olisi ollut, jos olisin aikoinaan ottanut ponin suoraan kotiin.

Liukkonen halusi oman tallin säästääkseen aikaa ja rahaa. Kun lapset olivat pieniä, tallimatkoihin kului luvattoman paljon aikaa. Ja vaikka Liukkosen piti hankkia ponilleen kaveriksi toinenkin poni, on kahden ponin pitäminen kotona halvempaa kuin yhden täyshoidossa.

Kaikki tallit rekisteriin 2020 loppuun mennessä

Alunperin Liukkonen suunnitteli hankkivansa poninsa kaveriksi ison hevosen ja kunnostavansa navetan vanhoihin karsinoihin tilat eläimille. Pian kävi kuitenkin selväksi, että navetta oli eläinsuojelumääräysten mukaan liian matala, ja sen oviaukot liian kapeita. Tilojen muuttaminen määräyksiä vastaaviksi olisi ollut kohtuuttoman kallista.

Tallien rakentamista ja hevosten pitoa säädellään useilla eri laeilla ja asetuksilla. Hevostietokeskus on koonnut niistä kattavan tietopaketin. Lukemattomia talleja eläinlääkärikäynneillään nähneet Stella Attian mukaan harva pienen tallin pitäjä kuitenkaan tietää määräysten olemassaolosta.

– Tavallisia ongelmia talleilla ovat liian pienet karsinat ja kulkuaukot, sekä kuivikkeiden vähäisyys. Talli voi myös olla niin pienellä tontilla, ettei hevosilla mitenkään ole riittävästi mahdollisuuksia liikkua, Attia sanoo.

Kukaan ei tiedä kuinka paljon pieniä, harrastelijoiden pitämiä hevostalleja on. Niitä ei valvota mitenkään, jollei joku näe syytä pyytää eläinsuojeluvalvoja erikseen paikalle. Ammattitalleilla valvontakäyntejä tehdään ainakin kerran vuodessa.

Tallien määrää ei tiedetä, sillä tähän saakka alle kuuden hevosen talleista ei ole tarvinnut ilmoittaa kenellekään. Nyt tilanne on muuttumassa. Uuden asetuksen seurauksena kaikkien hevosia pitävien on tehtävä ilmoitus toiminnastaan Ruokaviraston eläintenpitäjärekisteriin . Vaikka hevosia olisi kotona vain yksi, siitä on ilmoitettava.

Pieniä talleja on paljon, arvelee Ruokaviraston ylitarkastaja Aapo Kangas.

– Tällä rekisterillä voidaan parantaa hevosten hyvinvoinnin valvontaa, eläintautien seurantaa ja elintarviketurvallisuutta.

Pientenkin tallien velvoittaminen rekisteröitymään kumpuaa Euroopassa viime vuosina levinneistä eläintautiepidemioista sekä elintarvikehuijauksista.

– Jos nyt hevostalleilla leviäisi joku tauti, emme edes tietäisi, missä kaikkialla hevosia on.

Sini Liukkosen mielestä rekisteri on erittäin tervetullut uudistus hevosalalle. Hän näkee sen erityisesti hevosten hyvinvointikysymyksenä. Nykyään hevosia saa puoli ilmaiseksi, ja kun niiden pitäminenkään ei kotioloissa maksa kohtuuttomasti, on vaarana, että hevonen tulee hankittua harkitsemattomasti.

– Kun on joku viranomaistaho, minne täytyy tehdä ilmoitus, ehkä se saa harkitsemaan vähän, mitä on tekemässä.

Eläinlääkäri Stella Attia on huolissaan samasta asiasta. Attian mielestä hevosten kotona pitämisen edullisuus on sitä paitsi harhaa. Hevosen voi ehkä ostaa halvalla, mutta jos se sairastuu, se tulee todella kalliiksi.

– Ähkyt ovat hevosilla yleisiä, ja ähkyn hoito voi maksaa yhdellä hoitokerralla enemmän kuin hevonen on maksanut. Ja harvemmin näillä pikkutalleilla on vakuutuksia.

Kun alkaa uuvuttaa, ponit voi siirtää ammattilaisen hoiviin

Liukkosella menee kuukaudessa noin 120 euroa kahden ponin ylläpitoon kotona. Täyshoidosta hän maksaisi 500 euroa kuukaudessa. Tärkein ajatus ponien kotiin ottamisessa, ajan säästö, osoittautui kuitenkin turhan optimistiseksi.

– Ajattelin, että kun ponit ovat kotona, on helppoa käydä vaikka joka päivä ajamassa tai kouluttaa poneja. Tämä kaikki muu hoito vie kuitenkin niin paljon aikaa, että ei joka päivä ehdikään touhuamaan ponien kanssa.

Liukkonen on aika ajoin väsähtänyt ponien hoidon sitovuuteen. Ruokaa täytyy antaa useita kertoja päivässä, lannat täytyy siivota tallista ja tarhoista lähes päivittäin. Lisäksi on aitojen korjaamista, heinäkuormien purkua, kuivikkeiden ostoreissuja ja milloin mitäkin pientä. Pienistä asioista kertyy lopulta paljon työtä.

Etenkin talvet ovat välillä työläitä, ja Liukkonen onkin laittanut poninsa takaisin täyshoitoon jo useampana talvena. Ensi talvesta hän ei ole vielä tehnyt päätöstä.

– Riippuu rahasta, siitä miten työläältä tämä tuntuu ja mitä muita suunnitelmia meillä on elämässä.

Oman tallin perustamista Liukkonen ei silti kadu. Jos voisi aloittaa kaiken alusta, hän ottaisi vieläkin ponit kotiin.

– Ihaninta on, kun ne hörisevät aamulla, kun menen talliin ja innostuvat minut nähdessään. En olisi etukäteen uskonut, kuinka tärkeitä perheenjäseniä niistä tulee.

Kun 30-vuotias helsinkiläinen Sami Nisonen kertoi vanhemmilleen keskeyttävänsä opintonsa, näyttäytyi vanhempien kasvoilla helpotus.

– Kävin koulua liian pitkään, eikä minulla ollut mitään paloa it-tradenomiopintojeni suhteen.

Sen sijaan Nisosta ovat aina kiinnostaneet vitsit, erityisesti puujalkavitsit. Puujalkavitsit ovat innostaneet jopa siinä määrin, että mies julkaisi omakustanteisen puujalkavitsikirjan 2017.

– Vitseistä olen tykännyt aina, mutta Pertti Jarlan Fingerporin myötä aloin viehättyä juuri puujalkavitseistä.

Hän kertoo puujalkavitseissä kiinnostavan juuri loogisuus sekä sanojen kanssa leikkiminen.

– Suurin motiivini puujalkavitseissä on ihmisten viihdyttäminen sekä myötähäpeän herättäminen. Ylipäätään reaktioiden herättäminen muissa.

Yhdistääkseen huvin ja mahdollisen työn Nisonen päätti marssia kustantajien pakeille.

Kustantaja: Vain ani harva saa sopimuksen

Kustannusosakeyhtiö Tammen kustannuspäällikkö Hannu Harju myöntää, että juuri vitsikirjoille ei ole helppoa saada kustantajaa.

Yleisesti tärkeää kustantajaa kirjalle hakiessa on, että kirja erottuu jollain tapaa muista.

Harju penää uusilta kirjailijoilta raikkautta ja uuden oivaltamista, omaperäisyyttä. Hän ei ota kantaa Nisosen kirjaan, mutta myöntää, että puujalkavitsikirjoillekin voi olla aikansa, paikkansa ja kustantajansakin.

– Puujalkavitseihin nimenomaan kuuluu kömpelyys ja kökköys.

Tärkeää on uuden tarpeen löytäminen ja tarpeeseen vastaaminen lukijoille. Harju ei suoralta käsin sano, että mahdolliset myyntiluvut olisivat kustantajan mielessä ensimmäisenä arvioitaessa mahdollista sopimusta kirjailijan kanssa.

– Lukijat äänestävät lompakoillaan, se on selvä. Tärkeää on kuitenkin, että kirjalla on tuoda jotain lisäarvoa. Kaikkeen kiinnostavaan yritetään tarttua.

Harju kertoo, että Tammi saa vuodessa arviolta 1 000–1 500 ehdotusta kirjoista uusilta kirjailijoilta, joista vain harva saa kustannussopimuksen.

– Ei puhuta prosenteista vaan promilleista.

"Omakustanne on omannäköinen"'

Korkeakouluopintoja vielä käydessään Nisosta kiinnosti kaupallisen alan sijaan ei-kaupallisuus.

– Kävin juttelemassa eri kustantajien kanssa, mutta kaikki neuvotteluprosessit tuntuivat hitailta ja tahmeilta. Lopulta tajusin, että minun on pakko julkaista puujalkavitsikirjani omakustanteisena, koska muuten en sitä ulos saa.

Nisonen myöntää, että kustantajat toki lisäisivät kirjalle vaikuttavuutta, uskottavuuttakin.

– Omakustanne on kuitenkin omannäköinen ja riippumaton.

Hän ei suostu kertomaan, kuinka paljon teki henkilökohtaista tappiota ensimmäisellä vuonna 2017 tulleella puujalkavitsikirjallaan.

– En ole laskenut tarkkaa persnettoa, mutta kyllä sitä on tullut.

Tällä hetkellä Nisosella on työn alla levä-kirja, jossa leikitellään levä-loppuisilla sanoilla. Jokaisen levä-vitsin yhteydessä on vitsiin sopiva kuva, joista vastaa taiteilija Ville Vieno. Levä-kirjan lisäksi Nisosella on työn alla toinenkin puujalkavitsikirja.

Huippusuositut Finnish Nightmares ja Pieruperse löydettiin heti

Suosittua ja erityisesti Facebookissa paljon esillä ollutta Finnish Nightmares sarjakakuvaa tekevällä Karoliina Korhosella kävi hänen itsensä mielestä aikamoinen tuuri.

– Minulla kävi vahinko ja siitä tuli heti julkaisuviikollaan viraali-ilmiö. En siis ole Finnish Nightmaresia tehnyt varsinaisesti indienä.

Vaikka esimerkiksi Facebookissa Finnish Nightmares-sivusta tykkää yli 185 000 ihmistä, ei se lihallistu rahaksi. Se ei toisaalta myöskään tunnu haittaavan Korhosta.

– Normaali elämäni ei ole muuttunut kovinkaan dramaattisesti. Olen edelleen päivätöissä. Muutaman kerran olen päässyt matkustelemaan sarjakuvan tiimoilta, mutta lähinnä elämä on ihan yhtä arkista kuin ennenkin, Oulussa asuva Korhonen kertoo.

Finnish Nightmares eli Suomalaisten painajaisia kertoo Matti-nimisestä suomalaisesta, joka tuntee olonsa vaivautuneeksi sosiaalisissa tilanteissa.

Sarjakuva käsittelee humoristisesti suomalaisiin liitettyjä stereotypioita, kuten ujoutta. Sarjakuvasta on tehty kaksi kirjaa suomeksi sekä englanniksi ja sarjakuvan kustannusoikeudet on myyty Kiinaan, Japaniin, Etelä-Koreaan, Slovakiaan ja Yhdysvaltoihin.

Nisoselle Korhonen kertoo olevansa huono antamaan neuvoja, kun hän itse tuli löydetyksi ja huomatuksi vähän vahingossa, kuten hän itse asian muotoilee.

– Teoriassahan ihmiset jakavat ja reagoivat eniten sisältöön, joka herättää voimakkaita tunteita suuntaan tai toiseen, joka on jotakuinkin helppo ja nopea ymmärtää ja jakaa sekä joissa on jonkinlainen tarina. Käytännössähän tämä on vähän hankalampaa, sillä vaikka kuinka tekisi teoriassa täydellistä sisältöä, se ei siltikään välttämättä ota tuulta alleen, jos sitä ei jaa oikealle yleisölle tai oikeaan aikaan.

Anonyyminä taiteilijana pysyttelevä Pieruperse alkoi tekemään humoristia sarjakuvamaisia piirroksiaan Post it -lapuille.

Taiteilija kertoo pitääneensä Instagramia ikään kuin pöytälaatikkona, jonne laittoin omia piirroksiaan, jossa kritisoi yhteiskuntaa sekä nykyajan pieniä ja suuria ongelmia humoristiseen ja nokkelaan sävyyn.

– Pieruperse lähti täysin orgaanisesti elämään omaa elämäänsä. En tarkoittanut sitä alun perin kaiken kansan nähtäväksi.

Nisoselle Pieruperse ei osaa antaa sen ihmeellisempiä neuvoja, kuin olla oma itsensä.

–Niin kliseiseltä self help -kamalta kuin se kuulostaakiin, niin kannattaa vain olla oma itsensä.

Hän sanoo kieltäytyvänsä lähtökohtaisesti kaikesta yhteistyökyselyistä. Poikkeuksiakin on, mutta niissä hän haluaa saada täyden vastuun sisältöön.

–En suostu valjastamaan Pierupersettä kanavaksi myydä jotain turhaa paskaa kuten Instagramissa yleisesti tapahtuu vaikka siitä saisikin hyvät rahat.

Pieruperseellä on Instagramissa yli 145 000 seuraajaa.

Unelmia ja ei-toimistohommia

Raha ei ole koskaan määrittänyt Sami Nisosen elämää, vaan hän kertoo arvostavansa tavallista ja rauhallista elämää. Näkövammaisen Nisosen suurin unelma olisi elättää itsensä stand up -koomikkona sekä kirjailijana yhtä aikaa.

– Tiedän tämän alan olevan suurilta osin huonosti palkattua.

Kaikki eivät voi olla Sami Hedbergejä tai Pertti Jarloja. Huumorilla asiat ottava Nisonen kertoo suhtautuu näkövammaisuuteensa huumorilla, kuinkas muuten.

– Olen näkövammainen – ulkonäkövammainen.

– Ihmiset eivät välttämättä usko siihen, kun uskaltaa vitsailla asiasta.

Siitä huolimatta, että Nisonen ei ole saanut juurikaan rahaa teoksestaan, kannustaa hän ihmisiä kokeilemaan omia intohimojaan.

Hän kertoo myös koulun lopettamisen olleen helpotus ja nostaneen hänen itsetuntoaan. Sen hän kertoo nousseen juuri uskalluksesta jättää lähes valmiit opintonsa, kun ne eivät häntä kiinnostaneet.

– Luovuttaminen on taito. Ei kannata piinata itseään asioissa, joita ei tykkää tehdä.

Hän tietää myös, mitä ei halua tehdä.

– En halua tehdä toimistohommia mentaliteelilla, jossa pomo osoittaa aseella, Nisonen vitsailee tyylilleen uskollisena.

Presidentti Donald Trumpin rajamuurihankkeen myötä erityisen suuren huomion kohteeksi nousseella Yhdysvaltain ja Meksikon välisellä rajalla on toteutettu yllättävä tempaus. Kaksi kalifornialaista professoria kiinnitti maanantaina maiden väliseen raja-aitaan vaaleanpunaisia keinulautoja, kertoo Newsweek-lehti.

Myös useat muut mediat ovat uutisoineet tempauksesta, jonka tarkoituksena oli saada raja-aidan erottamat ihmiset keinumaan yhdessä.

Keinulaudat kiinnitettiin aitaan Meksikon Ciudad Juárezin ja Yhdysvaltain El Pason välissä.

Toinen tempauksen takana olevista professoreista, Ronald Rael, on julkaissut Instagramissa videoita ja kuvia, joissa näkyy keinuvia ihmisiä.

Instagram-päivityksen paikkatietona näkyvä Sunland Park on New Mexicon ja Texasin osavaltioiden rajalla.

Rael kuvailee keinulautojen tuottaman ilon, innon ja yhteenkuuluvaisuuden näkemisen olleen uskomatona kokemus.

Nyt toteutetun keinulautatempauksen suunnitelmat laadittiin jo vuonna 2009.

Lisää aiheesta:

Yhdysvaltain korkein oikeus päätti rahoituksen myöntämisestä rajamuurin rakentamiselle – Trump: “Suuri voitto”

Rajamuurin odottamiseen kyllästyneet Trumpin tukijat ryhtyivät itse rakennustöihin – joukkorahoituksella koottu jo yli 20 miljoonaa euroa

Asikkalan Vääksyssä, Päijännetalon vieressä sijaitsevaan taloon virtaa väkeä. Ovenpielessä oranssipunaisessa kyltissä lukee "Panimon Kauppa". Sisällä kaupassa tuusulalainen Maiju Uusi-Uitto maksaa ostoksiaan.

– Ostin kauniiden pullojen perusteella vadelma- ja puolukkaolutta. En edes pidä oluesta, mutta näitä aion maistaa, Uusi-Uitto naurahtaa.

Kanavan Panimo Vääksyssä avasi panimomyymälän viime vuoden toukokuussa. Nelisen vuotta toimineelle yritykselle oli alusta asti selvää, että se avaa oman myymälän heti kun se on mahdollista. Ja satsaus on kannattanut.

– Asiakasmäärämme on kasvanut koko ajan. Myymälä tuottaa todella merkittävän osan panimomme liikevaihdosta, Kanavan Panimon yrittäjä Jukka Karlstedt sanoo.

Suoramyynti on tärkeä tulonlähde

Moni muukin pienpanimo on huomannut saman ilmiön. Suomen runsaasta sadasta pienpanimosta reilusti yli puolella on lupa suoramyyntiin. Kaikkiaan panimomyymälöitä on 68. Alkuhuumassa vähittäismyyntiluvan sai viime vuonna 58 panimoa, tänä vuonna uusia lupia on myönnetty enää kymmenen.

Pienpanimoliitossa on huomattu sama ilmiö kuin vääksyläispanimossa. Asiakasmäärät panimomyymälöissä ovat kasvaneet.

– Mitä pienempi panimo, sitä suurempi merkitys myymälällä on. Yhden tai kahden hengen kyläpanimoille oma myymälä voi olla tärkein tulonlähde, sanoo Pienpanimoliiton puheenjohtaja Mikko Mäkelä.

Jos panimomyymälä kerran on niin hyvä tulonlähde, miksi jokaisella olutverstaalla ei ole omaansa? Yksi syy voi olla resurssien tiukkuus. Toinen voi löytyä alkoholilaista.

Ne panimot, jotka tuottavat yli puoli miljoonaa litraa olutta vuodessa, saavat myydä omissa kaupoissaan enintään 5,5 prosentin vahvuisia juomia. Laissa määrättyä tuotantorajaa vähemmän valmistavat yritykset saavat puolestaan myydä enintään 12 prosentin vahvuisia juomia.

– Suurin osa pienpanimo-oluista jää tämän rajan ulkopuolelle, Mäkelä huokaa.

Matkailijat etsivät ja löytävät panimomyymälät

Panimokauppojen bisneksen kulmakivi on matkailu. Asikkalalaispanimossa turistien suuren osuuden asiakasmäärässä ymmärtää helposti, koska panimo sijaitsee kulttuurikiinteistössä, tunnetun matkailunähtävyyden, Vääksyn kanavan vieressä.

Yllättävämpää sen sijaan on se, että pienpanimobisneksen pioneereihin kuuluvan Teerenpelin panimomyymälä kerää myös matkailijoita. Yllättävää se on siksi, että panimo sijaitsee keskellä sokkeloista teollisuusaluetta, jossa ei ole käytännössä mitään muuta nähtävää.

Yli 25 vuotta toimineen pienpanimon yrittäjä Anssi Pyysing sen sijaan ei ole yllättynyt.

– Euroopassa on paljon pienpanimoita, jotka sijaitsevat tällaisilla teollisuusalueilla, jopa hyvin syrjässä. Ja ne keräävät paljon asiakkaita, Pyysing tietää.

Nyt lahtelaispanimon kauppa on avoinna yhtenä päivänä viikossa, mutta suunnitelmissa on laajentaa aukioloaikoja.

– Ensi vuonna Lahden eteläinen kehätie valmistuu, ja liikenneyhteydet moottoritieltä tänne paranevat oleellisesti. Aiomme lisätä markkinointia ja toivomme asiakasmäärien kasvavan, Pyysing pohtii.

Teknologiajätti Applen huhti-kesäkuun tulos heikkeni 13 prosenttia viime vuoden vastaavasta ajasta 10 miljardiin dollariin. Palveluista tullut kasvu kompensoi takkuilevaa iPhone-puhelimien myyntiä.

Liikevaihto kasvoi prosentin 53,8 miljardiin dollariin.

Tulos oli parempi kuin analyytikot odottivat, ja Applen osakekurssi vahvistui yli kolme prosenttia jälkipörssissä.

Applen entisen rahantekokoneen eli iPhone-puhelimien osuus liikevaihdosta putosi 48 prosenttiin eli 26 miljardiin dollariin, mikä on Financial Timesin mukaan vähiten sitten vuoden 2012.

iPhone-myynnin heikennyttyä Apple on siirtänyt painopistettä digitaalisin sisältöihin ja palveluihin. Applen palvelubisnes kasvoikin lähes 13 prosenttia 11,5 miljardiin dollariin.

Applen toimitusjohtaja Tim Cook luonnehti vuosineljännestä "suurimmaksi huhti-kesäkuun kvartaaliksi koskaan", jota veti muun muassa kaikkien aikojen ennätysliikevaihto palveluista. Toimitusjohtaja oli tyytyväinen myös muun muassa iPadien ja Mac-tietokoneiden myyntiin.

Lue lisää:

Apple haluaa olla televisiosi – Netflixiä ja Amazonia haastava jätti aloittaa pitkältä takamatkalta

Apple julkisti odotetun suoratoistopalvelunsa ja uuden uutissovelluksen

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump sanoo olevansa "maailman vähiten rasistinen ihminen". Hän vakuutteli suvaitsevaisuuttaan toimittajille Valkoisessa talossa tiistaina.

Niin ikään tiistaina Trump osallistui Jamestownissa Virginiassa tilaisuuteen, jossa muistettiin 400 vuotta sitten englantilaisten uudisraivaajien perustamaa paikallista lainsäädäntöelintä. Paikalliset afroamerikkalaiset poliitikot boikotoivat tilaisuutta Trumpin takia.

Trumpin kannatus afroamerikkalaisten keskuudessa on pohjamudissa, kertoo uutistoimisto AFP. Heinäkuun puolivälissä presidentti kehotti demokraattien edistysmielisiä naiskongressiedustajia menemään takaisin niihin maihin, joista he ovat tulleet.

Hän on myös joutunut sanaharkkaan kansalaisoikeusaktivisti Al Sharptonin kanssa.

Trump on osoittanut tukensa Ruotsissa vangitulle hiphop-artisti Asap Rockylle. Medioissa tämä on tulkittu vähemmistön kosiskeluna. Hän on vedonnut pääministeri Stefan Löfveniin, joka sanoi Trumpille, että Ruotsin hallitus ei puutu tapaukseen.

– Olen erittäin pettynyt pääministeri Stefan Löfveniin, koska hän ei pystynyt toimimaan. Ruotsi on pettänyt Yhdysvaltojen afroamerikkalaisen yhteisön, Trump tviittasi.

Lue lisää:

Trumpin rasistisiksi arvostelluista Baltimore-tviiteista alkanut sanasota jatkuu: "Huijari ja häirikkö", "Fanaattinen rasisti"

Trump haukkui demokraattien kongressiedustajaa ja Baltimorea – sai syytöksiä rasismista

Trump: "Olen pettynyt Ruotsin pääministeriin" – vaatii Twitterissä Asap Rockya vapaaksi

Tuhansia opiskelijoita liittyi tiistaina mielenosoituksiin ympäri Sudania reaktiona mielenosoituksen väkivaltaiseen hajottamiseen. Maanantaina viisi ihmistä kuoli Al-Obeidissa, kun Sudanin sotilasjuntan tarkka-ampujat ampuivat mielenosoittajia kohti.

Siviilihallintoa Sudaniin ajavan protestiliikkeen mukaan surmatuista mielenosoittajista neljä oli lukioikäisiä opiskelijoita. Prostestiliike kutsui kokoon tiistaiset mielenosoitukset eilisen verilöylyn johdosta.

Internetissä tiistaina levinneissä videoissa näkyi tuhatmäärin opiskeljoita marssimassa ja osoittamassa mieltään Khartumin ja muiden kaupunkien kaduilla.

Sudan sulkee maan oppilaitokset

Sudanin viranomaiset sanoivat sulkevansa toistaiseksi maan kaikki oppilaitokset keskiviikosta lähtien. Viranomaisten päätös koskee esikouluja sekä ala- ja yläkouluja, Sudanin valtionmedia SUNA kertoo. Lisäksi Pohjois-Kordofanin osavaltiossa, jossa maanantain välikohtaus tapahtui, julistettiin paikoin öinen ulkonaliikkumiskielto.

Protestiliikkeen ja sotilasjuntan oli tarkoitus neuvotella tiistaina siviilihallintoon siirtymisen aikataulusta, mutta protestiliikkeen johtaja Nour al-Din Salah ilmoitti lykkäävänsä neuvotteluiden alkamista keskiviikolle väkivaltaisuuksien vuoksi.

Osapuolet pääsivät aiemmin tässä kuussa sopimukseen seuraavan kolmen vuoden vallanjaosta ja siirtymästä siviilihallintoon.

Lue lisää:

Sudanissa surmattiin mieltään osoittaneita lukioikäisiä opiskelijoita

Sudanin sotilasneuvosto ja oppositio allekirjoittivat vallanjakosopimuksen – siviilit tekivät sotilaille myönnytyksiä

Joukko sotilaita yritti vallankaappausta Sudanissa

Ranskan viranomaisten syytetään reagoineen liian hitaasti Pariisin Notre Damen katedraalin tulipalosta ympäristöön levinneisiin lyijyhiukkasiin. Ympäristöjärjestö on haastanut asian vuoksi joukon viranomaisia oikeuteen.

Katedraalin tornin ja katon huhtikuisessa palossa ja romahduksessa suli satoja tuhansia tonneja lyijyä. Palossa ilmaan ja maaperään tihkui lyijyä ja hiukkaset leijailivat läheisille kaduille ja rakennuksien pinnoille.

Paikallinen Robin des Bois -ympäristöjärjestö syyttää kanteessaan terveysjärjestöjä, valtion virkamiehiä ja Pariisin kaupunkia "ihmisten asettamisesta vaaraan tahallisesti", sillä ne eivät välittömästi ryhtyneet altistumista rajoittaviin toimenpiteisiin, kirjoittaa The Guardian.

Leikkikentältä mitattiin korkea lyijypitoisuus

Järjestö kritisoi myös sitä, että vaikka läheisten päiväkotien ja koulujen maaperässä voi olla korkeita lyijypitoisuuksia, viranomaiset eivät ole regoineet tilanteeseen tarpeeksi nopeasti.

Pariisin kaupungintalo on sulkenut varotoimenpiteenä läheisessä päiväkodissa ja alakoulussa järjestetyn lomakerhon sen jälkeen, kun kerholaisten käyttämältä leikkikentältä löytyi korkeita lyijypitoisuuksia. Kerhoon on osallistunut arviolta 180 lasta.

Lähialueilla on useita muita kouluja, joita "syväpuhdistetaan" kesälomakauden aikana.

Viime viikolla Notre Damen jälkiraivaus- ja siivoustyöt keskeytettiin, sillä saastumisenvastaiset toimet havaittiin puutteellisiksi.

Ympäristöjärjestö haluaisi myös tutkia Seine-joen ja sen kalojen lyijypitoisuuden.

Kesäkuussa Pariisin terveysviranomaiset kehottivat katedraalin ympäristössä asuvia lapsia ja raskaana olevia naisia verikokeisiin, joissa mitattiin veren lyijypitoisuutta.

Lisää aiheesta:

Lämpöennätykset paukkuivat keskiviikkona Euroopassa – Notre Damen katto saattaa jopa romahtaa helteen seurauksena

Syyttäjä: Notre Damen palossa ei epäillä tahallista rikosta, mutta palon syytä ei edelleenkään tiedetä

Pohjois-Korea on laukaissut kaksi ballistista ohjusta varhain keskiviikkona, kertoo eteläkorealainen uutistoimisto Yonhap.

Ohjukset lensivät noin 250 kilometrin matkan ja kävivät 30 kilometrin korkeudessa ennen kuin ne syöksivät Japaninmereen, kertoo uutistoimisto AFP.

Ohjukset laukaistiin Hodon niemimaalta Etelä-Hamgyeongin maakunnassa Pohjois-Korean itärannikolla, Etelä-Korean armeijan esikunta kertoo tiedotteessan. Nyt laukaistut ohjukset olivat erilaisia niihin ohjuksiin verrattuna, joita Pohjois-Korea on aikaisemmin laukaissut.

Pohjois-Korea ei ole antanut vahvistusta laukaisuille.

Pohjois-Korea provosoi ennen Etelä-Korean ja Yhdysvaltojen sotaharjoitusta

Etelä-Korean esikunta kertoo maan armeijan tarkkailevan tilannetta siltä varalta, että Pohjois-Korea suorittaa lisää laukaisuja.

Japanin puolustusministeriö kertoo, että sen havaintojen mukaan Japanin ilmatilaan ja merialueille ei olisi kantautunut ballistisia ohjuksia Pohjois-Korean laukaisun jälkeen.

Viime viikolla Pohjois-Korea koelaukaisi kaksi uutta lyhyen kantaman ballistista ohjusta.

Pohjois-Korean viimeaikaiset koelaukaisut saattavat olla reaktio Yhdysvaltojen ja Etelä-Korean tulevaan sotaharjoitukseen. Pohjois-Korea on suhtautunut harjoitukseen hyvin kriittisesti.

Teollisuuden investointien laahaaminen hämmentää tutkijoita

Suomessa teollisuuden investoinnit ovat jämähtäneet pysyvästi kilpailijamaita matalammalle tasolle. Investointien määrä romahti vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen kaikissa maissa, mutta Suomi on toipunut lamasta muita maita hitaammin. Kilpailukykysopimus tai yhteisöveron alennus eivät ole merkittävästi lisänneet investointeja.

Vauvaperheet hakevat yhä enemmän apua turvakodista

Turvakotien asiakasmäärät ovat viime vuodet olleet kasvussa: apua haki yli 5 000 ihmistä. Merkittävänä ryhmänä ovat vauvaperheet. Lapset reagoivat väkivaltaan monin tavoin. Tavallisia oireita ovat ruokahaluttomuus, uniongelmat ja raivokohtaukset. Vauvaperheiden määrän kasvu kertoo myös siitä, että väkivalta tunnistetaan aiempaa paremmin ja apua osataan hakea.

Viro alensi alkoholiveroa – viinan myynti pompsahti ylös

Väkeviä alkoholijuomia myydään Virossa nyt jopa neljänneksen enemmän kuin ennen heinäkuun alussa tehtyä veronalennusta. Naapurimaa Latvia aikoo vastata kilpailuun asiakkaista ja laskea omaa veroaan 15 prosenttia torstaina. Molemmat maat haluaisivat pitää alkoholikaupan omien rajojen sisäpuolella, Viron arvioidaan menettäneen satoja miljoonia euroja verotuloja Latviaan suuntautuneen viinarallin takia.

Pohjois-Korea laukaisi kaksi ballistista ohjusta

Pohjois-Korea on laukaissut kaksi ballistista ohjusta varhain keskiviikkona, kertoo eteläkorealainen uutistoimisto Yonhap. Ohjukset lensivät noin 250 kilometrin matkan ja kävivät 30 kilometrin korkeudessa ennen kuin ne syöksivät Japaninmereen, kertoo uutistoimisto AFP. Pohjois-Korean viimeaikaiset koelaukaisut saattavat olla reaktio Yhdysvaltojen ja Etelä-Korean tulevaan sotaharjoitukseen, johon Pohjois-Korea on suhtautunut hyvin kriittisesti.

Kesä palaa takaisin

Sää lämpenee tänään hieman ja monin paikoin on aurinkoista. Etelässä lämpötila nousee 20 asteeseen. Loppuviikolla virtaa pohjoisesta uudestaan kylmempää ilmaa, mutta ennen sitä on kesäisen lämmintä. Lue lisää säästä Ylen sääsivuilta.

Väkevien alkoholijuomien myynti Virossa on vilkastunut merkittävästi heinäkuun alussa voimaan tulleen veronalennuksen jälkeen, kertovat virolaiskaupat.

Viro laski heinäkuun alusta alkaen alkoholin valmisteveroa 25 prosenttia, minkä seurauksena useat virolaiskaupat alensivat myymiensä alkoholituotteiden hintoja.

Coop-kauppaketjun markkinointijohtaja Andres Lember kertoo Ylelle väkevien alkoholijuomien myynnin kasvaneen heinäkuun aikana noin 20 prosenttia edellisvuoden heinäkuuhun verrattuna.

Lember kuitenkin lisää, että myyntiin vaikuttavat muutkin seikat kuin alkoholin hinta.

– Tänä vuonna oli viileä heinäkuu, ja kylminä kesinä väkevää alkoholia myydään perinteisesti keskivertoa enemmän. Kuumalla ilmalla taas menee enemmän mietoja alkoholijuomia. Mietojen juomien myynnissä ei näy eroa viime vuoteen verrattuna, hän kertoo.

Rimi-kauppaketjun viestintäpäällikkö Katrin Bats toteaa Ylelle, että väkevien alkoholijuomien myynti on lisääntynyt Rimi-ketjun liikkeissä jopa neljänneksen viime vuoden heinäkuuhun verrattuna.

Kevyen alkoholin myynnissä ei Rimissäkään ole tapahtunut muutoksia. Lemberin tavoin Bats veikkaa yhdeksi syyksi tähän viileää kesää.

– Vasta myöhemmin tänä vuonna voimme tarkastella tilastoja laajemmin ja nähdä veronalennuksen todelliset vaikutukset. Nyt on silti jo selvää, että vaikutusta on, Bats sanoo.

Virolaismedian mukaan väkevien alkoholijuomien myynti on kasvanut edellisvuoteen verrattuna myös muun muassa SuperAlko- ja Cityalko-liikkeissä sekä Prisma-kauppaketjun liikkeissä.

"Etelävirolaisille matka Latvian puolelle on lyhyt ja helppo"

Viro laski alkoholiveroa houkutellakseen virolaiset ja suomalaiset asiakkaat takaisin alkoholiostoksille Viroon.

Viime vuosina virolaiset ovat hakeneet jopa neljänneksen alkoholijuomistaan Latviasta, jossa juomat ovat olleet matalamman verotuksen vuoksi Viroa halvempia.

Latviassa reagoitiin Viron veronalennuspäätökseen nopeasti.

– Latvialla ei ole muuta vaihtoehtoa kuin seurata Viron esimerkkiä, ilmoitti Latvian pääministeri Krišjānis Kariņši ennen juhannusta.

Pian tämän jälkeen Latvian parlamentti päätti laskea vahvojen alkoholijuomien veroa 15 prosentilla. Uusi veronalennus tulee voimaan torstaina 1. elokuuta.

Coop-ketjun Anders Lember kertoo väkevien alkoholijuomien myynnin kasvaneen etenkin niissä liikkeissä, jotka sijaitsevat Viron etelärajalla.

Kun Latvia tällä viikolla laskee omaa alkoholiveroaan, Lember veikkaa etenkin etelävirolaisten asiakkaiden suuntaavan jälleen alkoholiostoksille Latvian puolelle.

– Se on asia, jolle emme voi mitään. Rajalla asuville matka Latvian puolelle on lyhyt ja helppo. Hintojen muutokset vaikuttavat heti siihen, kummassa maassa seudun asukkaat ostoksensa tekevät.

Molemmilla mailla on kova tarve saada pidettyä alkoholikauppa rajojensa sisällä.

Viron valtiovarainministeriö on arvioinut Viron menettäneen Latviaan suuntautuvan viinarallin vuoksi jo satoja miljoonia euroja verotuloja – alkoholin ostajat kun ostavat alkoholin lisäksi rajan takaa usein myös esimerkiksi bensaa ja tupakkaa.

Latvian parlamentti taas on laskenut, että Latvia kärsisi 92 miljoonan euron tappiot, jos se ei laskisi alkoholiveroaan Viron vanavedessä.

Suomi suunnittelee päinvastaista linjaa

Samaan aikaan kun Baltiassa on käynnissä kahden maan välinen tiukka hintakilpailu, Suomessa alkoholiveroa aiotaan kiristää.

Tietoa siitä, miten ja milloin veronkorotus tehdään, ei kuitenkaan vielä ole.

Valtiovarainministeri Mika Lintilä on kommentoinut muun muassa Ilta-Sanomille seuraavansa Baltian alkoholiveropolitiikkaa tarkkaan.

Hänen mukaansa Baltian maiden alkoholin veronalennuksilla saattaa olla vaikutusta Suomen veropäätöksiin.

Lue lisää:

Viron ja Latvian viinaverotaistelu näkyy myös Tallinnan-laivoilla – "Kuluttajat hyötyvät"

Latvia nokitti Viroa – parlamentti hyväksyi 15 prosentin leikkauksen viinaveroon

Alkoholiveron laskun toivotaan tuovan suomalaisasiakkaat takaisin Tallinnaan – tällaiset ovat kolmen kauppiaan odotukset

Näin paljon oluen ja viinan hinta laskee – ensi viikolla Baltian viinaralli ottaa uusia kierroksia

Teknologiajätti Samsung Electronicsin huhti-kesäkuun nettotulos laski jopa 53 prosenttia viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Tulos oli 4,4 miljardia dollaria eli noin 3,9 miljardia euroa.

Eteläkorealaisyhtiön tulosta rasittaa muistipiirien laskevat hinnat ja Etelä-Korean ja Japanin välinen kauppakiista. Muistipiirien maailmanlaajuinen tarjonta kasvaa, mutta kysyntä heikkenee. Muistipiirejä käytetään muun muassa älypuhelimissa, tietokoneissa ja palvelimissa.

Yhtiö kertoo perusmatkapuhelinten toimitusten kasvaneen, mutta lippulaivamallit ovat käyneet kaupaksi aiempaa hitaammin. Lisäksi markkinointikulut ovat kasvaneet.

Samsung julkaisi huhtikuussa Galaxy S10 5g -lippulaivamallin, joka on maailman ensimmäinen viidennen sukupolven matkapuhelin. Hieman aiemmin Etelä-Koreassa avattiin maailman ensimmäiset maanlaajuiset 5g-verkot, joiden avulla puhelinkäyttäjät voivat esimerkiksi ladata puhelimeensa kokonaisen elokuvan alle sekunnissa.

Samsung joutui kuitenkin viivyttämään Galaxy Fold -puhelimien julkaisua, kun puhelinten arvostelijat kertoivat näyttöongelmista vain muutaman päivän käytön jälkeen.

Etelä-Korean ja Japanin historiallisesti kireät välit ovat olleet viime aikoina tavallista vaikeammat, mikä heijastuu myös Samsungin toimintaan. Japani ilmoitti viime kuussa rajoittavansa tiettyjen Etelä-Korean teollisuudelle tärkeiden tuotteiden vientiä, perusteena luottamuksen puute Etelä-Korean viennin valvontaan.

Etelä-Korea pitää rajoituksia kostona siitä, että eteläkorealainen tuomioistuin määräsi japanilaisia yhtiöitä maksamaan korvauksia korealaisen orjatyövoiman käytöstä toisen maailmansodan aikana.

Lue lisää:

Samsung edelleen älypuhelinten myydyin – kohuttu Huawei kahmi lisäosuuksia, Applen osuus pieneni edelleen

Samsung Electronicsin tulos kyykkäsi odotetusti – kilpailu koveni ja muistipiirien kysyntä heikkeni

Taittuvanäyttöiset puhelimet hajosivat testaajien käsiin – Samsung lykkää uuden puhelimensa myyntiä

Suomessa teollisuuden investoinnit ovat jämähtäneet pysyvästi kilpailijamaita matalammalle tasolle. Investointien määrä romahti vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen kaikissa maissa, mutta Suomi on toipunut lamasta muita maita hitaammin.

Vuonna 2014 Suomessa kevennettiin yhteisöveroa 24,5 prosentista 20 prosenttiin. Viime hallituskaudella solmittiin kilpailukykysopimus, joka pidensi työaikaa ja leikkasi julkisen sektorin lomarahoja.

Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtajan Elina Pylkkäsen mukaan toimenpiteet eivät ole auttaneet lisäämään investointeja.

– Se on aika suuri mysteeri, että kun on tehty toimenpiteitä, joilla on yritetty edesauttaa investointien syntymistä, niin silti näkyvissä ei ole merkittävää parannusta.

Pylkkäsen mukaan Suomen on lisättävä korkeasti koulutetun työvoiman määrää, jotta investoinnit saadaan taas nousuun.

Väestön ikääntyminen pelottaa yrityksiä

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen toimitusjohtaja Aki Kangasharju puolustaa kilpailukykysopimusta ja yhteisöveron alentamista.

– Voin vain kuvitella, miten huono Suomen tilanne olisi, jos näitä ei olisi tehty. Esimerkiksi yhteisöveron tuotto on nyt suurempi kuin mitä se oli ennen veron alentamista.

Kangasharjun mukaan teollisuuden investoinnit ovat palautuneet heikoimmista vuosista, mutta talouden kokoon nähden investoinnit ovat edelleen varsin vähäisiä. Lisäksi runsas rakentaminen kaunistaa tilastoja, jotka olisivat muuten vielä karumpaa luettavaa.

Väestön ikääntyminen on synnyttänyt yrityksissä pelkoa työvoiman loppumisesta, mikä Kangasharjun mukaan karkottaa investointeja.

– Tarvitsemme lisää toimia, jotka kannustavat yrityksiä investoimaan Suomeen. Työmarkkinat on saatava toimimaan paremmin ja ihmiset pitää saada töihin. Lisäksi yritysten tuotekehitykseen tarvitaan lisää rahaa, Kangasharju sanoo.

Taustalla elinkeinorakenteen muutos ja Nokia

Helsingin yliopiston taloustieteen työelämäprofessorin Vesa Vihriälän mukaan viennin ja Nokian tuotannon lasku selittävät Suomen kasvun heikkoutta ja välillisesti myös investointien putoamista.

Lisäksi Suomessa on käynnissä elinkeinorakenteen muutos, jossa raskaan teollisuuden osuus tuotannosta vähenee ja palvelualojen osuus kasvaa.

– Työn tuottavuuden kehitys ei enää riipu yhtä paljon kiinteistä investoinneista, kuten koneista, laitteista ja rakennuksista. Yritykset investoivat enemmän esimerkiksi ohjelmistoihin ja henkilöstön osaamiseen, mikä ei näy tilastoissa kiinteinä investointeina, Vihriälä sanoo.

EK:n kesäkuussa julkaiseman investointitiedustelun mukaan teollisuuden kiinteiden investointien arvioidaan nousevan tänä vuonna 4,1 miljardiin euroon, mikä on yhdeksän prosenttia edellisvuotta enemmän.

Metsäteollisuudessa on lähivuosina suunnitteilla isoja investointeja muun muassa Kemiin ja Raumalle. Yksittäiset jätti-investoinnit eivät kuitenkaan välttämättä riitä kääntämään kokonaiskuvaa, kun maailmantalouden kasvu on hiipumassa.

Lue aiheesta lisää:

Velka on nyt Suomelle ennätyshalpaa – pitäisikö hallituksen tulevaisuusinvestoinnit rahoittaa sittenkin velalla eikä omaisuuden myynnillä?

Miksi UPM:n valtava sellutehdas rakentuu Uruguayhin? Toimitusjohtaja vastaa kolmeen jätti-investointia koskevaan kysymykseen

Suomen kasvu hyytyy – mutta Rinteen hallitus kasvattaisi menoja, kiristäisi veroja ja myisi valtion omaisuutta

Ennen kevään vaaleja yhdeksi keskeiseksi puheenaiheeksi nousi erityisesti vanhustenhoidon hoitajamitoitus. Nyt omalle alalleen vaatii sitovaa mitoitusta Opetusalan Ammattijärjestö OAJ.

Kouluihin on liiton mukaan saatava lain turvaama opettajamitoitus. Alkuopetuksessa suhdeluvun tulisi olla yksi opettaja 18:aa oppilasta kohti ja kolmannelta luokalta lähtien yksi opettaja 20:tä oppilasta kohti, OAJ ehdottaa.

Uudistus voitaisiin toteuttaa 13 miljoonalla eurolla, liitto laskee. Mitoituksen tarvetta perustellaan esimerkiksi koulujen turvallisuuden ja oppimista edistävän vuorovaikutuksen lisäämisellä.

Oppivelvollisuus ei saa päättyä kesken tutkinnon

Oppivelvollisuusikää tulisi liiton mielestä nostaa hallituksen kaavailemasta 18 ikävuodesta. Nosto 19 ikävuoteen takaisi OAJ:n mukaan sen, että oppivelvollisuus ei pääty lukio- tai ammattikoulututkinnon ollessa vielä kesken.

Oppivelvollisuuden pidentämisen valmisteluun tulee varata riittävästi aikaa, sanoo OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen. Hänen mukaansa toteutuksessa voisi jopa ottaa mallia 1970-luvun peruskouluun siirtymisestä.

– Siirtyminen peruskouluun aloitettiin pohjoisesta ja se tapahtui usean vuoden aikana. Voisiko oppivelvollisuusuudistus alkaa etelästä ja edetä pohjoiseen, Luukkainen aprikoi tiedotteessa.

Opettajan lähtöpalkka hilattava yli 3 000 euron

OAJ esitteli syksyn liittokierrokseen ja opetusalan tulevaisuuteen liittyviä tavoitteitaan tänään medialle Helsingissä. Alan vetovoimaa tulee Luukkaisen mielestä lisätä aloituspalkkoja korottamalla.

Liiton tavoitteena on usean vuoden palkkaohjelma, jonka jälkeen aloittavan, ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneen opettajan lähtöpalkka on noussut yli 3 000 euroon. Nyt esimerkiksi luokanopettajan vähimmäispalkkataso on noin 2 661 euroa ja peruskoulun aineenopettajan 2 873 euroa kuukaudessa, liitto laskee.

– Opettajan ammatti on yhä suosittu. Opettajankoulutuksen hakijamäärien lasku kertoo kuitenkin opetus- ja kasvatustyön vetovoiman heikkenemisestä. Osaltaan kehityskulku kielii siitä, etteivät alan palkkaustaso, työolosuhteet eikä opettajan urakehitys enää houkuta nuoria entiseen tapaan, Luukkainen arvioi.

Kikystä halutaan syksyllä kompensaatio

Syksyn liittokierroksesta ennakoidaan yleisesti hankalaa, sillä työntekijä- ja työnantajaosapuolten välejä hiertää esimerkiksi kilpailukykysopimuksen tuoman työajanpidennyksen kohtalo.

Naisvaltainen opetusala on muun julkisen sektorin rinnalla lunastanut osansa kiky-sopimuksesta, joka paitsi lisäsi työaikaa myös leikkasi määräaikaisesti lomarahoja, Luukkainen sanoo.

– Lähestyvällä neuvottelukierroksella haluamme kompensaation kikystä. On tarvetta tarkastella sekä työaikoja että palkkausta, hän linjaa.

Lisäksi OAJ haluaa esimerkiksi, että varhaiskasvatuksen opettajat siirretään opetusalan sopimuksiin.

Lue aiheesta lisää:

Kiky kiristää tunnelmaa syksyn työmarkkinaneuvotteluissa – ”Meillä on täysin eri lähtökohdat”, sanoo Teknologiateollisuuden Minna Helle

Helpotus pienituloisimpien perheiden lukiolaisille ja ammattikoululaisille: Kela alkaa maksaa oppimateriaalilisää ensi viikolla

Työministeri avasi hallituksen työllistämissuunnitelmia – ministerillä vahva usko koulutuksen voimaan, työperäistä maahanmuuttoa halutaan lisätä

Jos omat ihmissuhteet ovat olleet turvallisia, voi olla vaikea ymmärtää väkivaltaisessa suhteessa elävän elämää. Miksei se jätä sitä?

Vauvaperhetyötä tekevä psykoterapeutti Jaana Wikgren muistaa tapauksen, joka kuvaa hyvin sitä, kuinka hankalaa väkivaltaisesta elämästä irrottautuminen on.

– Asiakas oli kokenut väkivaltaa lapsesta saakka sekä omien isovanhempien että vanhempiensa taholta. Aikuisena jokainen ihmissuhde sisälsi väkivaltaisia piirteitä. Sitten hän tapasi tavallisen kumppanin, joka ei lyönyt, uhkaillut tai kiristänyt, vaan oli tavallinen mies, joka opiskeli ja käyttäytyi normaalisti.

Nainen joutui työstämään asiaa terapian avulla pitkään. Kuinka tässä ihmissuhteessa oikein ollaan, kun mitään pahaa ei tapahdukaan?

Esimerkin avulla on helppo kuvata varhaisen puuttumisen tärkeyttä. Mitä pidempään väkivalta on kuulunut elämään, sen hankalampaa siitä irrottautuminen on, kuvaa Wikgren.

Vauvaperheet turvakodissa

Tällä hetkellä Suomessa on 28 turvakotia. Viime vuonna niistä haki apua noin 5 000 asiakasta, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tilasto.

Merkittävä ryhmä ovat vauvaperheet eli he, joiden perheessä on ainakin yksi alle kolmevuotias lapsi. Ensi- ja turvakotien liitosta vahvistetaan, että apua saaneista lapsista suurin ikäryhmä olivat vauvat (13 prosenttia) ja seuraavaksi eniten lapsista oli yksivuotiaita, 11 prosenttia.

Vauvaperheiden määrän kasvu kertoo myös siitä, että väkivalta tunnistetaan aiempaa paremmin ja apua osataan hakea.

Väkivalta vauvaperheissä alkaa usein jo raskausaikana. Syntymätön vauva luo paineita ottaa vastuuta ja puolison ulkoinen muuttuminen voi puhkaista väkivallan, kertoo Jaana Wikgren. Vauva-aikana kärsitään muutenkin unettomuudesta ja paineet perheestä huolehtimiseen kasvaa.

– Vauvaperheet myös eroavat yllättävän paljon. Eron uhka on usein väkivallan taustalla.

Vaikka konkreettinen potku tai lyönti kohdistuu toiseen aikuiseen, vauva on väkivallan kohteena sekä ennen syntymää että sen jälkeen, kuvaa Wikgren.

– Väkivalta saatetaan piilottaa vauvalta ajoittaen se vaikka päivä- tai yöunien aikaan, mutta se ei auta. Vauva on paljon sylissä, ja aistii kyllä nopeasti, jos äiti on hermostunut ja peloissaan, hän sanoo.

Yleisin väkivallan kohde on perheen äiti, mutta turvakodeista hakevat vuosittain apua myös miehet. Silloin tällöin iäkäs puoliso hakeutuu turvakotiin.

– Silloin väkivaltaa käyttää oma lapsi tai puoliso, psykoterapeutti Jaana Wikgren kertoo.

Joskus perheen äidin omat lapsuuskokemukset saattavat ahdistaa niin, että koettu väkivalta toistuu omassa vanhemmuudessa. Väkivallan kohteeksi voi joutua ensin puoliso ja sen jälkeen oma lapsi.

Väkivallan seuraukset

Lapset reagoivat väkivaltaan monin tavoin. Tavallisia oireita ovat ruokahaluttomuus, uniongelmat ja raivokohtaukset. Lapsi voi olla ylivirittynyt tai apaattinen. Ohjaaja Hilla Härkönen Hämeenlinnan turvakodista sanoo työssään näkyvän sen, millainen lapsen kiintymyssuhde on.

Jos lapsen elämässä on ollut edes yksi turvallinen aikuinen, on turvakodin henkilökuntaankin helpompi luottaa. Jos elämä on ollut täysin turvatonta, se näkyy uuden aikuisen kohtaamisessa. Härkösen mukaan lapsi voi tulla heti hyvinkin lähelle, tai olla erityisen etäinen.

– Nukkekodissa nuket nuket riitelevät keskenään ja lyövät toisiaan. Leikki ei etene, vaan jää jumittamaan samaa tilannetta yhä uudestaan. Tällöin kyse voi olla traumaleikistä.

Jos lasta ei suojata väkivallalta, eikä hän pääse itse pakenemaan, joutuu lapsi mukautumaan perheen tilanteeseen. Apaattisuus voi kertoa siitä, että lapsi on joutunut alistumaan väkivallalle, Härkönen toteaa.

– Yllättävän pienet vauvat yrittävät lohduttaa surullista vanhempaansa. Vauva saattaa tarjota oman tuttinsa itkevälle äidille, psykoterapeutti Jaana Wikgren kertoo.

Väkivaltaisessa perheessä elävä saattaa reagoida esimerkiksi nukkumalla paljon. Aikuisen silmiin vauva saattaa vaikuttaa jopa helpolta. Jaana Wikgren kuvailee väkivaltaisessa perheessä eläviä vauvoja vähään tyytyväisiksi lapsiksi.

Väkivallan jäljet

Hämeenlinnaan perustettiin turvakoti juhannuksena 2018. Tähän saakka sieltä on hakenut apua liki 200 ihmistä. Heistä ensikertalaisia oli reilusti yli puolet. Turvakodissa vietetty aika vaihtelee parista päivästä moneen kuukauteen.

Asiakkaista kolmasosa palaa takaisin kotiin, mutta kaksi kolmasosaa ei. Psykoterapeutti Jaana Wikgren Kanta-Hämeen perhetyö ry:stä toivoo, että väkivallasta irtaantumisessa perheitä autettaisiin nykyistä pidempään. Pelkkä turvakodissa vietetty aika ei riitä.

– Väkivaltainen elämä on monelle ihmiselle täysin normaali olotila. Sen käsittäminen, että toisinkin voi olla, vie aikaa ja siihen perheet tarvitsevat pitkään tukea.

Lue lisää:

Kaksi äitiä kertoo, kuinka pinna äkkiä katkesi: "Tunnen yhä hampaissani, miltä lapsen pehmeä iho tuntuu"

Poliisi on saanut kymmeniä yhteydenottoja sen jälkeen, kun se kertoi tutkivansa laajaa, vuosia kestänyttä seksuaalirikoskokonaisuutta Helsingin Laajasalossa.

– Yhteydenottoja on tullut tiedotteen julkaisemisen jälkeen useita kymmeniä. Toistaiseksi kahta ihmistä on kuulusteltu heihin mahdollisesti kohdistuneen rikoksen vuoksi, kertoo tutkinnanjohtaja Saara Asmundela STT:lle sähköpostitse.

Asmundela tarkentaa Ylelle, että poliisin kuulemat kaksi henkilöä ovat kertoneet tapahtumista, jotka täyttävät rikoksen tunnusmerkistön.

Poliisi julkaisi maanantaina kuvan epäillystä miehestä, joka on nuorten keskuudessa tunnettu nimellä "Eno". Poliisin mukaan seksuaalirikokset ovat tapahtuneet miehen kotona Helsingin Laajasalossa, missä hän on tarjonnut nuorille alkoholia ja huumaavia lääkkeitä.

Seksuaalisen väkivallan uhriksi on joutunut ainakin 12 alaikäistä tyttöä, poliisi kertoi maanantaina.

Poliisin mukaan epäillyt rikokset ovat alkaneet vuonna 2006 ja osaksi jatkuneet miehen kiinniottoon eli alkuvuoteen 2019 asti. Myös nyt ilmi tulleet kaksi uutta tapausta ajoittuvat tutkinnanjohtajan mukaan tälle ajankohdalle.

Asmundelan mukaan kaikkiin yhteydenottoihin tullaan vastaamaan ja kuulustelut järjestetään mahdollisimman pian.

– Poliisin täytyy ensinnäkin selvittää, täyttääkö ilmoitettu menettely jonkin rikoksen tunnusmerkistöä ja milloin epäilty rikos on tapahtunut, sillä syyteoikeuden vanheneminen lasketaan tekoajankohdasta.

Asmundela kertoo Ylelle, että yhteydenotoissa on useita sellaisia, joiden osalta lisäselvittelyt ovat tarpeen.

– Tässä vaiheessa on mahdoton sanoa, kuinka monta uutta uhria sieltä tulee, sen selvittäminen vie aikaa, hän toteaa.

Epäillään useista törkeistä raiskauksista

Rikoksista epäilty 64-vuotias laajasalolaismies vangittiin jo maaliskuun alussa, selviää käräjäoikeuden vangitsemistiedoista.

Vangitsemistietojen perusteella miestä epäillään yli 20 rikoksesta, joiden joukossa on muun muassa useita törkeitä raiskauksia, seksuaaliseen tekoon pakottamisia ja lapsen seksuaalisia hyväksikäyttöjä. Ensimmäinen epäilty hyväksikäyttö alkoi vuoden 2006 heinäkuussa ja kesti yhteensä kaksi vuotta.

Miehen on epäilty myös pitäneen hallussaan ja levittäneen lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä sisältävää materiaalia. Materiaaliin liittyvien rikosten tekoaika päättyi muutamaa päivää ennen vangitsemista.

Seksuaalirikosten lisäksi miestä on vangitsemistietojen perusteella epäilty huumausainerikoksesta ja pahoinpitelystä.

Lue lisää:

Ainakin 12 uhria, ehkä enemmänkin – laaja seksuaalirikosvyyhti järkyttää Helsingissä, Kampissa nuorille järjestetään keskusteluapua jo tänä iltana

Poliisi saanut kymmeniä uusia vihjeitä "Enoon" liittyen – Miestä epäillään useista lapseen kohdistuneista seksuaalirikoksista Helsingissä, ainakin 12 uhria

Poliisi epäilee Pohjanmaalla Laihialla tapahtuneen henkirikoksen motiiviksi mustasukkaisuutta ja kolmiodraamaa. 60-vuotias nainen löytyi viime vuoden heinäkuussa kuolleena kotoaan.

– Motiivin epäillään olevan tämmöinen parisuhdeasia, rakkaus, mustasukkaisuus. Kolmiodraamaksi voi sitä luonnehtia, sanoo tutkinnanjohtaja Hans Fagerström.

Epäiltynä naisen taposta on noin viisikymppinen nainen, joka on edelleen vangittuna. Tutkinnanjohtajan mukaan nainen kiistää teon.

– Hyvässä hengessä ja yhteistyökykyinen on ollut, mutta kiistää epäilyt kaikilta osin.

Uhrilla ei ollut poliisin mukaan ulkoisia vammoja. Fagerström on edelleen vaitonainen tekotavasta.

– Tekotapa on sikäli selvinnyt, mutta katson, että se on loppuun asti salassa pidettävä asia.

Tekotapaa ei Fagerströmin mukaan voi pitää täysin poikkeuksellisena. Hän on aiemmin kertonut, että uhria ei surmattu insuliinilla. Syy yhden tekotavan poissulkemiselle oli Fagerströmin mukaan se, että paikkakunnalla levisi valheellisia huhuja tapauksesta.

Toinen mies asunnossa, toinen lähimailla

Naisen epäillään toimineen yksin, mutta hänen lisäkseen taposta epäillään tällä hetkellä kahta miestä. Toinen miehistä on tutkinnanjohtajan mukaan ollut paikalla, kun epäilty henkirikos on tapahtunut.

Toinen "lähimailla" ollut mies liittyy Fagerströmin mukaan kolmiodraamaan. Fagerströmin mukaan on vielä epäselvää, siirtyykö tapaus miesten osalta syyttäjälle.

Fagerströmin mukaan epäillyn rikoksen olosuhteista ei voi tässä vaiheessa tarkemmin kertoa. Hän kuitenkin korostaa, että kyse ei ollut juhlista tai "juopporemmistä". Tapaukseen liittyvä nelikko ei ollut viettänyt aikaa yhdessä ennen uhrin kuolemaa.