Kolme vuotta sitten vehmaalainen abiturientti Ria Huukkala vietti 12 tunnin päiviä lukien oikeustieteellisen tiedekunnan pääsykokeisiin. Nuori nainen oli kirjoittanut Mynämäen lukion ylioppilaskokeissa peräti yhdeksän ainetta, mutta Huukkalan omasta mielestä kirjoitukset eivät olleet menneet kovin hyvin.
– Ennen kirjoituksia en uskonut yhteenkään ällään. Ruotsi meni kuitenkin niin hyvin, että siinä tunsin onnistuneeni. Jostain syystä ruotsi on ollut aina helppoa, muut aineet paljon vaikeampia.
Ylioppilaskirjoitusten tulokset tulivat kaksi päivää ennen Turun yliopiston pääsykokeita. Huukkala aikoi pantata tulosten katsomista. Ensin pääsykokeet, sitten kirjoitusten tulokset. Siitä ei tullut mitään.
– Äiti laittoi saman tien onnittelut yhdeksän ällän ylioppilaalle. Luulin, että hän oli taas lukenut Wilmaa väärin. Sitten soittivat lukion rehtori, toimittajat ja sukulaiset. Lukurauha vähän häiriintyi, muistelee Huukkala.
Äiti laittoi saman tien onnittelut yhdeksän ällän ylioppilaalle. Luulin, että hän oli taas lukenut Wilmaa väärin. Ria Huukkala
Mynämäen lukiossa on totuttu huipputuloksiin. Tänäkin keväänä opinahjossa kirjoitettiin yksi kahdeksan laudaturin tulos.
Juristiksi kahden vuoden kuluttua
Ria Huukkala pääsi ensiyrittämällä sisään Turun yliopiston oikeustieteelliseen tiedekuntaan. Nyt opintoja on takana kolme vuotta ja nuori nainen kirjoittaa notaarityötään.
Ria Huukkala työskentelee kahtena päivänä viikossa asianajosihteerinä Markku Tiusasen asianajotoimistossa Turussa.Ari Welling / Yle
Syksyllä alkaa maisterivaihe ja valmistuminen juristiksi häämöttää noin kahden vuoden päässä. Opintojen ohessa Huukkala työskentelee asianajosihteerinä turkulaisessa lakitoimistossa parina päivänä viikossa. Vaikka sivutoimi tuntuukin arvosanoissa, se on erittäin tärkeä osa opiskelua.
– Olen varmaankin oppinut lakitoimistossa enemmän kuin kaiken kaikkiaan koulunpenkillä. Juristit laittavat minut perehtymään oikeisiin tapauksiin. Olen siitä heille todella kiitollinen.
Kirjoitukset saavat hyväksynnän
Ria Huukkalan mielestä nykyisenlaiset lukion ylioppilaskirjoitukset ovat toimiva tapa mitata osaamista. Toki kirjoituksia korostetaan lukiossa ehkä liikaakin ensimmäiseltä luokalta alkaen.
– Minulle se sopi, koska nautin lukemisesta. Joskus kirjoituksissa kysytään asioita, joita lukiossa ei ole opetettu. Se on väärin.
Lakiopiskelija on aina ollut tunnollinen pänttääjä. Nyt aikaa jää opiskelun ja työn lisäksi lähinnä vain kuntosalilla käyntiin. Lukiossa hän ehti lukemisen ohella myös soittaa viulua.
– Jos jotain saisin muuttaa, varmaan olisin ottanut lukiossa vähän rennommin. Sosiaalinen elämä jäi silloinkin aika vähiin.
Korkeakoulujen opiskelijavalintaa ollaan muuttamassa niin, että valinnasta ylioppilastodistuksen perusteella on tulossa pääväylä. Pääsykokeetkin säilyvät rinnalla, mutta opinahjojen on otettava yhä enemmän opiskelijoita sisään suoraan todistuksen perusteella.
Jos Ria Huukkalalla ei olisi päässyt lukemaan lakia, olisi hän pitänyt välivuoden. Se olisi todennäköisesti kulunut kansanopistossa.Ari Welling / Yle
– Pidän pääsykoeuudistusta pääosin hyvänä. Pääsykokeet pitää toki säilyttää rinnalla. Toki kaikki pääsykoepänttääminen hieman harmittaa jälkikäteen, koska nykyisessä systeemissä olisin päässyt varmaankin suoraan sisään.
Haaveena perhe ja kaksi kissaa
Lakiopiskelija nauttii opiskelusta. Yliopiston jälkeen hän haaveilee opiskelevansa vielä lisää, vaikkapa vain omaksi ilokseen.
– Filosofiaa tai kieliä voisin opiskella. Lukiossa jätin myös kemian ja fysiikan opiskelun kesken, kun sain niistä kokeissa vain kaseja.
Ria Huukkalan mukaan geenit matemaattisten aineiden opiskeluun ovat perheessä menneet hänen nuoremmalle veljelleen. Oskari Huukkala opiskelee Tampereen teknillisessä yliopistossa.
– Perhe on minulle todella tärkeä ja olemme veljen kanssa läheisiä. Pikkuveli muuten lupasi kympin, jos mainitsen hänet haastattelussa, myhäilee Huukkala.
Ria Huukkalan mukaan hän olisi voinut päätyä opiskelemaan useita muitakin aineita kuin lakia. Varma ammatti ja alan hyvä työllisyystilanne kuitenkin ratkaisivat uravalinnan.Ari Welling / Yle
Juristina Huukkala haluaisi kokeilla siipiään myös lakitoimistotöiden ulkopuolella. Työ lakimiehenä vaikkapa jossakin järjestössä voisi olla kokeilemisen arvoinen juttu.
Pilke silmäkulmassa nuori nainen toivoo voivansa luoda hyvän uran päätymättä Helsinkiin. Turku on hänen kaupunkinsa.
– Toivon totta kai, että löytäisin paikkani tässä maailmassa. Kukapa ei toivoisi terveyttä, rakkautta ja onnellisuutta. Jos vuonna 2030 minulla olisi perhe, omakotitalo ja kaksi kissaa, olisi kaikki oikein hyvin.
Perämerellä perjantaina riehunut, vuodenaikaan nähden harvinainen myrsky on osoittautumassa tuhoisaksi monille rannoilla pesiville linnuille. Yli metrin keskiarvon yläpuolelle noussut merivesi tulee tuhoamaan esimerkiksi erittäin uhanalaisen etelänsuosirrin pesinnät lähes täydellisesti, arvioi Birdlife Suomi tiedotteessaan.
Lintujärjestön mukaan etelänsuosirrin kanta on juuri saatu hienoiseen kasvuun aktiivisten hoitotoimien ansiosta, mutta nyt myrskytuhojen yleistyminen uhkaa tehdä tämän työn tyhjäksi.
Birdlife kantaa huolta myrskyn vaikutuksista etelänsuosirrin lisäksi moniin muihin rannoilla pesiviin lintuihin. Perämeren rantaniityillä pesii lintujärjestön mukaan useampia vesilintuja ja kahlaajia, joilla on juuri haudontavaihe menossa. Mikäli vesi nousee niiden pesille, mitään ei ole välttämättä tehtävissä pesinnän pelastamiseksi.
– Vuonna 1994 alkaneiden kahlaajatutkimusten aikana myrskytulva on tuhonnut perintöjä aikaisemmin vuosina 2009 ja 2015. Vaikka yksittäisiä sääilmiöitä ei voi laittaa ilmastonmuutoksen syyksi, on kriittisimpään pesimäaikaan osuvien myrskytulvien yleistyminen huolestuttavaa, sanoo tutkija Kari Koivula Oulun yliopistosta Birdlifen tiedotteessa.
Joillakin varhain pesivillä lajeilla, kuten töyhtöhyypillä ja merihanhilla, poikaset ovat jo kuoriutuneet ja ne säästyvät pahimmalta tuholta. Jotkut lajit, kuten tukkasotka, voivat tehdä uusintapesueen.
On kuitenkin paljon lajeja, joille myrsky tuo suuren uhkan. Useimmat kahlaajat eivät enää ehdi pesiä uudelleen vaan lähtevät syysmuutolle.
Perämeren alueella sijaitsevat Liminganlahti ja Hailuoto ovat Suomen tärkeimpiä lintukosteikkoja. Matalat vedet ja matalakasvuiset rantaniityt ovat optimaalisia pesimäympäristöjä useille uhanalaisille lintulajeille.
Samalla alueet ovat kuitenkin alttiita erilaisille sään ääri-ilmiöille, etenkin kovan lännenpuoleisen tuulen ja syvän matalapaineen aiheuttamalle vedennousulle.
Myrskytulvan alle jäänyt suokukon pesä.Clemens Küpper
Yhdysvaltain Missourissa tuomioistuin esti perjantaina entistä tiukempien aborttilakien voimaantulon. Ilman oikeuden päätöstä laki olisi kesäkuun alusta alkaen kieltänyt abortit heti, kun sikiön sydänäänet alkavat kuulua.
Missourissa toimii vain yksi aborttiklinikka, jonka toiminnasta vastaa Planned Parenthood -seksuaaliterveysjärjestö. Laki olisi sulkenut klinikan ovet kesäkuun ensimmäisestä päivästä alkaen.
Tuomioistuimen linja oli, että lupa pysyy voimassa, kunnes järjestön oikeudelliset vaatimukset on käsitelty.
Useissa republikaanijohtoisissa Yhdysvaltain osavaltioissa on säädetty viime aikoina laki, joka kieltää abortin sikiön sydämenlyöntien kuuluessa. Yhtään lakia ei ole vielä voimassa, sillä tuomarit ovat muuallakin joko estäneet niiden toimeenpanon tai niistä on valitettu oikeuteen.
Planned Parenthood on kutsunut tilannetta "kansalliseksi kriisiksi".
Unkarin pääkaupungissa Budapestissa keskiviikkoiltana sattuneen laivaturman uhrien etsinnät jatkuvat haastavissa olosuhteissa. Uponneen aluksen tutkiminen on osoittautunut mahdottomaksi tehtäväksi tulvavesien täyttämässä Tonavassa.
Nimettömänä uutistoimisto Reutersille puhuneen sukeltajan mukaan voi kestää vielä useita päiviä ennen kuin tulva laantuu ja sukeltajat voivat päästä tutkimaan yli kuuden metrin syvyydessä olevaa alusta.
Perjantaina yksi kadoksissa olevien uhrien etsintöihin osallistunut sukeltaja joutui virran viemäksi ja hänet jouduttiin pelastamaan vedestä.
Kahden aluksen törmäyksessä on vahvistettu kuolleen seitsemän ihmistä. 21 onnettomuuteen joutuneessa veneessä ollutta ihmistä on edelleen kateissa ja heidän ruumiidensa etsintä on nyt ulotettu Serbiaan saakka.
Yksi muutama tunti onnettomuuden jälkeen joesta nostetuista ruumiista oli jo ehtinyt ajautua virran mukana 12 kilometrin päähän turmapaikasta.
Kadoksissa olevista 19 on eteläkorealaisia ja kaksi unkarilaisia.
Yksi tanskalaisen ja norjalaisen naisen murhaamisesta Marokossa syytetyistä miehistä sanoo katuvansa tekoaan. Mies kertoi katumuksestaan Marokossa alkaneessa oikeudenkäynnissä, kertoo norjalainen VG-lehti.
Lisäksi terroristijärjestö Isisin tukijaksi aiemmin ilmoittautunut mies totesi oikeudessa, ettei ole enää varma tukeeko järjestöä.
– Kun minut pidätettiin, näytti poliisi minulle toisen puolen Isisistä. Rehellisesti sanottuna olen vieläkin hämmentynyt. En enää tiedä tuenko edelleen Isisiä. Rakastin Isisiä, mutta nyt en enää ole varma, mies sanoi.
Vuoristossa Marokossa telttailemassa olleet tanskalainen ja norjalainen nainen löydettiin murhattuina viime joulukuussa. Verityön pääepäiltyjä on neljä. He ovat tunnustaneet murhat. Lisäksi pariakymmentä miestä syytetään osallisuudesta tapaukseen.
Murhista julkaisemallaan videolla miehet vannovat uskollisuutta terroristijärjestö Isisille. Isis ei ole kuitenkaan missään vaiheessa sanonut olleensa verityön takana.
Useita kertoka lykätty oikeudenkäynti alkoi Marokossa tällä viikolla. Pääsyytettyjä uhkaa kuolemantuomio.
Yhdysvalloissa ainakin 11 ihmistä on kuollut ja kuusi haavoittunut ammuskelussa Virginia Beachin kaupungin hallintorakennuskompleksissa Virginian osavaltiossa.
Poliisi kertoo, että myös ampumisesta epäilty henkilö on kuollut. Hän kuoli laukaustenvaihdossa poliisin kanssa.
Epäillyn kerrotaan olevan pitkäaikainen hallinnon työntekijä. Virginia Beachin poliisipäällikkö James Cervera sanoi lehdistötilaisuudessa, että epäilty kantoi jonkinlaista kaunaa työpaikkaansa kohtaan.
Uutistoimistojen mukaan mies astui sisään rakennukseen noin neljältä iltapäivällä paikallista aikaa ja avasi samantien tulen. CNN:n mukaan epäilty liikkui useissa rakennuksen kerroksissa ammuskellen samaan aikaan, kun työntekijät piiloutuivat pöytiensä alle.
Yksi haavoittuneista on poliisi, joka pelastui luotiliivinsä ansiosta.
Virginia Beachin pormestari Bobby Dyer kuvaili tragediaa kaupungin historian musertavimmaksi päiväksi.
Tänään peruskoulunsa päättymistä juhlivat nuoret saattavat olla viimeisiä ikäluokkia, joilla peruskoulun päättyessä päättyy myös lakiin kirjattu oppivelvollisuus. Jatkossa oppivelvollisuus saattaa jatkua myös peruskoulun jälkeen. Kerromme, miten asiantuntijat ovat arvioineet muutoksen vaikutuksia.
Ainakin 12 ihmistä kuoli joukkoammuskelussa Yhdysvalloissa
Poliisi eristi hallintorakennuksen Virginiassa perjantaina.Reuters-tv
Virginian osavaltiossa Yhdysvalloissa ainakin 12 ihmistä on kuollut ja kuusi haavoittunut ammuskelussa Virginia Beachin kaupungin hallintorakennuskompleksissa. Myös ampumisesta epäilty on kuollut. Hän kuoli laukaustenvaihdossa poliisin kanssa. Epäillyn kerrotaan olleen pitkäaikainen hallinnon työntekijä ja kantaneen jonkinlaista kaunaa työpaikkaansa kohtaan.
Valmistujaiskukalle on ekologisia vaihtoehtoja
AOP
Vaikka valmistujaiskukkia annetaan hyvin harvoin, niillekin voi löytää vaihtoehdon, joka on hiilijalanjäljeltään perinteistä leikkokukkaa pienempi. Leikkokukan sijasta valmistuneelle voi antaa vaikka ruukkukukan tai puun taimen.
Intiassa pojille pitää kertoa, että tytöt eivät olekaan pahoja
Intia on naisille yksi maailman vaarallisimmista maista. Monet pojat kasvatetaan ajattelemaan, että tytöt ovat pahoja ja kuuluvat keittiöön. Lapset erotellaan pienestä pitäen kotona, harrastuksissa ja koulussa sukupuolen mukaan. Tyttösikiöitä abortoidaan enemmän kuin poikia ja tyttöjä on kuusi miljoonaa vähemmän kuin poikia. Nyt vanhoista tavoista pyristellään eroon.
Päivä alkaa poutaisena, mutta lännestä hiipii sateita
Lapissa sää jatkuu tänään epävakaisena, mutta muualla maassa aamu on aurinkoinen. Lännestä hiipii kuitenkin pilviä ja iltapäivällä jo sadekuurojakin. Lue lisää säästä Ylen sääsivuilta.
Suomalaisesta kukkakaupasta ostetun valmistujaisruusun hiilijalanjäljestä ei ole tarkkaa tietoa. Maakohtaisesti leikkokukkien ympäristövaikutuksia on ongelmallista laskea, sillä esimerkiksi Suomessa asiaa ei ole tutkittu, koska suomalainen tuotanto puuttuu lähes kokonaan.
Kuitenkin Englannissa myytävän kenialaisen ruusun päästöiksi mitattiin Lancasterin yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa noin 2,4 kilogrammaa hiilidioksidia. Tämä vastaa VTT:n Lipasto-tietokannan mukaan noin kahdenkymmenen kilometrin ajomatkaa henkilöautolla tai jopa seitsemää kiloa banaaneita YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön laskelmien mukaan.
Etsimme ekologisempia korvaajia leikkokukille. Kajaanissa sijaitsevan Seppälän maatalousopiston puutarhatalouden opettaja Katja Moilanen sekä ympäristökasvattaja Riitta Nykänen esittelivät useamman vaihtoehdon.
Lahja puutarhaan
Kukkaistutus kauniissa ruukussa on hyvä vaihtoehto, kertoo Katja Moilanen.
–Esimerkiksi laventeli on nyt trendikäs ja kaunis lahja koristelussa ruukussa. Lisäksi kesäkukista Marketta on oikein kaunis. Sen ympärille kun laittaa kuitukangasta ja rusetin, saa kauniin pöytäkoristeen jonka voi myöhemmin istuttaa omaan puutarhaan. Myös pelargonia toimii tässä tarkoituksessa.
Marketta koristellussa ruukussa on kaunis pöytäkoristeena ja puutarhassa.Elisa Kinnunen / Yle
Perinteisten kasvihuoneessa kasvatettavien kotimaisten ruukkukasvien ilmastovaikutus on suhteellisen pieni, sanoo Luonnonvarakeskuksen asiantuntija Frans Silvenius. Lisäksi voidaan ajatella, että ruukkuun istutettu kasvi kestää pidempään, joten hiilijalanjälki käyttöpäivää kohden tulee pienemmäksi.
Puutarhasta lahjaksi
Moilasen mukaan yksi vaihtoehto on käyttää luonnon kasveja, kuten esimerkiksi voikukkia, sekä oman puutarhan kukkia.
–Tällä hetkellä narsissit ja tulppaanit alkavat kukkimaan jo Kainuunkin korkeudella ja niistä voi tehdä kauniin kimpun.
Moilanen neuvoo lisäämään kimppuun luonnon vihreää, esimerkiksi koivua. Kuitenkin luonnonkasveja kerätessä jokamiehenoikeudet on pidettävä mielessä.
Lahja, joka kestää vuosia
Perinteisesti puun, pensaan tai monivuotisen ruohokasvin kasvien taimia on annettu ristiäis- tai syntymäpäivälahjaksi. Taimien etuna on se, että niistä saa pitkään kestävän muiston.
Kasvin taimen voi ostaa paikallisesta puutarhasta tai rautakaupasta.Elisa Kinnunen / Yle
Lisäksi taimi poistaa kasvaessaan hiilidioksidia ja on ekologinen vaihtoehto ympäristökasvattaja Riitta Nykäsen mukaan.
– Kasvin taimella on myös hieno symbolinen arvo. Sillä voidaan symboloida tulevaisuutta ja jatkuvuutta.
Toinen kestävä ja omaperäinen vaihtoehto on itse väripaperista taiteltu paperikukka, joka kestää vuosikaudet.
Kukkien alkuperä kiinnostaa varsinkin nuoria
Kajaanissa sijaitsevan Seppälän maatalousopiston puutarhatalouden opettaja Katja Moilanen kertoo, että kukkakauppojen asiakkaista varsinkin nuoret ovat entistä valveutuneempia ja kysyvät kukkien alkuperästä. Suomessa leikkokukkien tuotanto on hyvin pienimuotoista, eikä kotimaisia kukkia välttämättä kukkakaupasta löydy.
– Mutta pelkästään se kukkien alkuperä ei kerro kaikkea. Kasvihuoneella on omat kustannuksensa ja päästönsä.
Väripaperista taiteltu ruusu kestää vuosia.Elisa Kinnunen/Yle
Ympäristökasvattaja Riitta Nykäsen mielestä yhdestä ylioppilaalle annetusta kukasta ei kannata kuitenkaan stressata liikaa.
– Minä en halua syyllistää ketään yksittäisestä valmistujaisruususta. Mutta toki muut vaihtoehdot kannattaa pitää mielessä.
Juttua varten on haastateltu myös Kauppapuutarhaliiton toiminnanjohtaja Jyrki Jalkasta.
Kelpaisiko sinulle lahjakukaksi muu kuin leikkokukka? Voit osallistua keskusteluun 1.6. kello 22.00 saakka.
Hallitusneuvotteluiden vetäjä Antti Rinne(sd.) vahvisti Ylelle tällä viikolla, että Suomen seuraavaksi EU-komissaariksi nimitetään nainen. Heinäluoma korostaa Helsingin Sanomille, että "päätöstä ei ole vielä tehty".
– Minähän olen esittänyt EU-parlamentin tavoin, että kukin maa ehdottaisi sekä miestä että naista, ja sitten katsottaisiin kokonaisuus ja salkkujako asiantuntijuuden ja tasa-arvon kannalta, hän sanoo.
Heinäluoman mukaan siitä, että valinnassa otettaisiin huomioon myös kansan suosio, ei olisi haittaa.
– Demokratioissa on viisasta noteerata myös vaalien tulos.
Jokainen EU:n jäsenmaa nimittää oman komissaarinsa europarlamenttivaalien jälkeen muodostettavaan komissioon.
Suomessa komissaarin paikka on perinteisesti kuulunut pääministeripuolueelle. Julkisuudessa esillä on ollut entisen puoluejohtajan, valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen (sd.), europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natrin (sd.) sekä Heinäluoman nimet.
Ulkomaalaislakiin astuu voimaan tänään lauantaina muutos, jonka myötä työvoiman saatavuusharkintaa ei enää sovelleta henkilöön, joka on työskennellyt Suomessa vähintään vuoden työntekijän oleskeluluvalla ja vaihtaa työhön toiselle ammattialalle.
Työ- ja elinkeinoministeriön huhtikuisen tiedotteen mukaan tavoitteena on parantaa jo työmarkkinoilla olevien ulkomaalaisten mahdollisuuksia ammatilliseen liikkuvuuteen. Muutoksen arvioidaan koskevan vuositasolla vain joitain kymmeniä oleskeluluvan hakijoita.
Saatavuusharkinnalla tarkoitetaan sitä, että TE-toimisto arvioi, olisiko työpaikkaan saatavissa Suomesta työntekijää.
Muutoksia uusintahakemuksiin ja perheenyhdistämiseen
Maahanmuuttoviraston mukaan muut ulkomaalaislain muutokset koskevat turvapaikanhakijoiden jättämiä uusintahakemuksia, turvapaikanhakijan työnteko-oikeutta, matkustusasiakirjojen haltuunottoa ja perheenyhdistämistä.
Ensimmäinen muutos tarkoittaa sitä, että jos turvapaikanhakija jättää uusintahakemuksen uusine perusteluineen, hänellä pitää olla syy sille, miksei hän ole esittänyt kyseisiä perusteluja aiemmin.
Toinen muutos koskee turvapaikanhakijan työnteko-oikeutta. Kesäkuun alusta alkaen turvapaikanhakijan oikeus tehdä töitä päättyy sinä hetkenä, kun turvapaikanhakija voidaan lain mukaan poistaa maasta. Jos turvapaikanhakija on saanut kielteisen päätöksen tai tehnyt uusintahakemuksen, jonka pohjalla on täytäntöönpanokelpoinen aiempi päätös, siinä tapauksessa hänellä ei ole enää työnteko-oikeutta kesäkuusta alkaen.
Jos turvapaikanhakija saa myönteisen päätöksen, useimmissa tapauksissa hän voi jatkaa työskentelyä Suomessa. Myös tilanteessa, jossa turvapaikanhakija on oleskellut Suomessa kolme tai kuusi kuukautta turvapaikkahakemuksen jättämisen jälkeen, hän saa yhä työskennellä ilman lupaa.
Kolmas muutos tarkoittaa sitä, että kesäkuusta alkaen viranomainen voi ottaa haltuunsa turvapaikanhakijan passin tai muun matkustusasiakirjan siihen asti, että turvapaikanhakija saa oleskeluluvan tai hän poistuu maasta.
Yhdysvalloissa pörssikurssit ovat laskeneet sen jälkeen, kun presidentti Donald Trump ilmoitti torstaina asettavansa tuontitulleja Meksikoa vastaan rangaistuksena laittomasta maahanmuutosta.
Wall Streetin keskeinen Dow Jones -indeksi laski perjantaina 1,4 prosenttia, ja laski alle 25 000 pisteen ensi kertaa neljään kuukauteen. Dow Jonesilla on nyt takana kuusi perättäistä miinusmerkkistä viikkoa, mikä on CNN:n mukaan pisin putki sitten vuoden 2011.
Nousuvoittoisen alkuvuoden jälkeen Dow Jones ja S&P 500 -indeksit sukelsivat toukokuun aikana lähes 7 prosenttia. Teknologiapainotteinen Nasdaq putosi toukokuussa 8 prosenttia.
Yhdysvaltain ulkoministeriö on katkaissut rahoituksen ryhmältä, jonka tarkoituksena on taistella Iranin propagandaa ja disinformaatiota vastaan.
Päätös tehtiin sen jälkeen, kun Iran Disinformation -projektissa mukana olevat tahot ryhtyivät trollaamaan Twitterissä amerikkalaistoimittajia, tutkijoita ja ihmisoikeusaktivisteja, joiden ryhmä katsoi suhtautuvan liian lempeästi Iranin hallintoon ja toimivan sen äänitorvena. The Guardianin mukaan trollauksen kohteeksi joutui muuun muassa BBC:n toimittajia.
Nettivainon kohteeksi joutui myös ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchin (HRW) tutkija Tara Sepehri Far, joka selvitti Iraniin kohdistettujen talouspakotteiden vaikutuksia maan tavallisiin kansalaisiin.
Ryhmä otti kohteekseen myös National Iranian American Council -järjestön, joka tuki Iranin ydinsopimusta. Presidentti Donald Trump vetäytyi usean maan välisestä sopimuksesta viime vuonna.
Ryhmä poisti perjantaina Twitteristä lukuisia kiistanalaisia tviittejään.
Yhdysvaltain ulkoministerin tiedottaja kertoi The Guardianille, että ryhmän rahoitus on jäädytetty siksi aikaa, kunnes on varmistettu, että jatkossa se toimii sovittujen toimintaraamien sisällä.
Alaikäisten avioliittojen poikkeuslupamenettely kumotaan. Lainmuutos tulee voimaan tänään. Jatkossa vain 18 vuotta täyttäneet voivat solmia avioliiton.
Ennen oikeusministeriö on avioliittolain mukaan voinut myöntää erityisestä syystä alle 18-vuotiaalle luvan avioitua.
Menettelystä luopumisen taustalla on tarve huolehtia lapsen edusta.
Poikkeuslupahakemusten määrä on viime vuosina vaihdellut kymmenestä kolmeenkymmeneen. Oikeusministeriön mukaan alle 17-vuotiaille myönnettyjen lupien perusteena on ollut raskaus.
Alaikäisten avioitumismahdollisuudesta on luovuttu viime vuosina muun muassa muissa Pohjoismaissa. Suomessa poikkeuslupamenettelystä luopumista on kannattanut muun muassa Kirkkohallitus, jonka mukaan lainsäädännön pitäisi ennaltaehkäistä lapsiavioliittoja.
Supikoiraa, minkkiä, piisamia, rämemajavaa ja pesukarhua saa pyydystää ympäri vuoden kesäkuusta alkaen. Nämä eläimet on nyt määritelty haitallisiksi vieraseläimiksi eli ne eivät ole enää riistaeläimiä. Lajien pyyntiin ei vaadita enää jatkossa metsästyskorttia.
Myös sallitut pyyntimenetelmät muuttuvat, niin että nyt kyseisiä lajeja saa metsästää muun muassa yöammuntaan tarkoitettujen tähtäyslaitteiden sekä keinotekoisten valonlähteiden ja ääntä synnyttävien laitteiden avulla. Myrkyn tai sähkön käyttö on edelleen kielletty.
Valtioneuvosto antoi asiasta asetuksen 23. toukokuuta. Lisäksi valtioneuvosto teki muutoksia metsästyasetuksiin. Villisian metsästykseen saa jatkossa käyttää myös elävänä pyytävää loukkua tai muuta vastaavaa pyyntivälinettä. Metsästysasetukseen tehdyt muutokset tähtäävät muun muassa villisikakannan rajoittamiseen ja afrikkalaisen sikaruton (ASF) leviämisen estämiseen.
Hirvieläintä ajavan koiran säkäkorkeusrajoitusta on korotettu metsästysasetuksessa nykyisestä 28 senttimetristä 39 senttimetriin. Muutoksella tuetaan erityisesti valkohäntäpeuran kannanhallintaa.
Naakka puolestaan on lisätty metsästysasetuksessa lajeihin, joiden tappamiseen voi rakennuksen sisällä käyttää ilma-asetta. Muutos oli tarpeellinen, koska naakat hakeutuvat usein sisälle rakennuksiin. Naakan status muuttui viime vuonna rauhoitetusta linnusta rauhoittamattomaksi linnuksi.
Tänään peruskoulunsa päättymistä juhlivat nuoret saattavat olla viimeisiä ikäluokkia, joilla peruskoulun päättyessä päättyy myös lakiin kirjattu oppivelvollisuus.
Hallitusneuvotteluissa on tällä viikolla sovittu oppivelvollisuusiän nostamisesta. Jos suunnitelma toteutuu, jatkuisi oppivelvollisuus myös peruskoulun jälkeen.
1. Mitä oppivelvollisuusiän pidentämisellä tavoitellaan?
Pelkkä peruskoulun päättötodistus ei riitä nykyisillä työmarkkinoilla.
Ilman toisen asteen tutkintoa jääneillä työllistyminen on hankalaa ja tulot jäävät jälkeen niistä, jotka ovat jatkaneet opiskelua myös peruskoulun jälkeen. Koko ikäluokka pitäisi saada siis suorittamaan vähintään toisen asteen tutkinto.
Talouspolitiikan arviointineuvosto on tutkinut oppivelvollisuusiän pidentämisen vaikutuksia selvityksessään vuodelta 2018.
Selvityksen mukaan 25-vuotiaista suomalaisista noin 16 prosenttia on pelkän peruskoulun varassa. Noin kymmenen vuotta peruskoulun päättymisen jälkeen heillä ei siis ole minkäänlaista tutkintoa. Miehet jäävät naisia useammin pelkän peruskoulun varaan.
Pelkän peruskoulun suorittaneista 25-vuotiaista noin 40 prosenttia on kokonaan koulutuksen ja työelämän ulkopuolella.
Oppivelvollisuuden pidentäminen on yksi keino, jolla pyritään nostamaan koko ikäluokan koulutustasoa.
Lasse Isokangas / Yle
2. Miten tavoitteet toteutuisivat?
Talouspolitiikan arviointineuvoston selvityksen mukaan oppivelvollisuusiän pidentäminen voisi kasvattaa merkittävästi toisen asteen tutkinnon suorittaneiden osuutta. Pidemmälle kouluttautuminen puolestaan parantaisi tämän joukon työllisyyttä ja tuloja.
Selvityksessä arvioidaan tilannetta, jossa oppivelvollisuusikä nostetaan 18-vuoteen.
Oppivelvollisuusiän nostaminen ei kuitenkaan tekisi toisen asteen tutkinnosta vielä pakollista. Toisen asteen koulutuksen aloittaneet voisivat siis jättää koulutuksen kesken myöhemmin.
Ei ole vielä tiedossa, miten hallitusneuvotteluissa on sovittu oppivelvollisuusiän noston yksityiskohdista.
– Oppivelvollisuusiän pidentäminen ei nostaisi toisen asteen suorittaneiden osuutta sataan prosenttiin, mutta suurella todennäköisyydellä se kasvattaisi toisen asteen suorittaneiden osuutta, sanoo selvitystä tekemässä ollut Talouspolitiikan arviointineuvoston entinen puheenjohtaja, Helsingin yliopiston julkistaloustieteen professori Roope Uusitalo.
Selvityksessä arvioidaan, että oppivelvollisuusiän nostaminen lisäisi 5-10 prosentin peruskoulunsa päättäneen koulutukseen osallistumista vähintään yhdellä vuodella. Tämä vastaisi 16 vuotta täyttävien ikäluokasta noin 3 000 – 6 000 nuorta.
3. Kuinka kalliiksi oppivelvollisuusiän pidentäminen tulisi?
Oppivelvollisuusiän nostaminen 18 vuoteen nykyisen 16 vuoden sijaan vaikuttaisi julkiseen talouteen kahdella tavalla.
Ensinnäkin se lisäisi kustannuksia, kun kaikille oppivelvollisille olisi jatkossa tarjottava maksutta oppimateriaalit ja oppikirjat. Toisaalta se todennäköisesti parantaisi nuorten työllisyys- ja tulokehitystä tulevaisuudessa, mikä tarkoittaa korkeampia verotuloja ja alempia sosiaaliturvamenoja.
Talouspolitiikan arviointineuvoston selvityksen mukaan hyödyt todennäköisesti ylittävät uudistuksen kustannukset pitkällä aikavälillä. Uudistus synnyttäisi pitkällä aikavälillä noin 140 miljoonan euron hyödyn.
Lyhyellä aikavälillä uudistus kuitenkin heikentäisi julkista taloutta.
Esitetyt arviot kustannuksista vaihtelevat: selvityksessä mainittu Kuntaliiton esittämä arvio oppivelvollisuusiän pidentämiselle yhdellä vuodella on 56 miljoonaa euroa. Summa sisältää tuntuvia lisäyksiä opinto-ohjaukseen ja erityisopetukseen. Oppivelvollisuusiän nostaminen kahdella vuodella tuottaisi talouspolitiikan arviointineuvoston mukaan noin kaksinkertaiset kustannukset.
Toinen raportissa esitetty kustannusarvio yhden vuoden pidennykselle on 17-27 miljoonaa euroa.
Lyhyen aikavälin kustannukset riippuvat siitä, miten uudistus aiotaan lopulta toteuttaa.
4. Miksi ei kohdisteta täsmätoimia riskiryhmiin oppivelvollisuusiän nostamisen sijaan?
Oppivelvollisuusiän pidentämistä on arvosteltu erityisesti siitä, että toimi osuu koko ikäluokkaan, kun suurin osa peruskoulun suorittaneista hakeutuu koulutukseen myös ilman velvollisuutta.
Arvostelijoiden mukaan olisi tehokkaampaa keskittyä täsmätoimiin, jotka kohdistuisivat niihin nuoriin, jotka ovat vaarassa jäädä ilman toisen asteen tutkintoa.
Talouspolitiikan arviointineuvoston selvityksen mukaan täsmätoimien ongelmana on se, että riskiryhmien tunnistaminen on vaikeaa. Ilman toisen asteen tutkintoa jäävät nuoret ovat moninainen joukko, joista kaikkia ei voida tunnistaa etukäteen.
Selvityksen mukaan oppivelvollisuusiän nostaminen on parhaiten kohdentuva toimenpide, koska se kattaa koko joukon, johon politiikalla pyritään vaikuttamaan.
Professori Uusitalon mukaan oppivelvollisuusiän nostaminen ja erityisryhmille suunnatut toimet eivät sulje toisiaan pois, vaan ne voivat täydentää toisiaan.
– Nykyistä pidempi oppivelvollisuus siirtäisi kunnille ja kouluille vastuuta ja voisi jopa tehostaa kohdennettujen toimien tehokkuutta, Uusitalo sanoo.
Kouluissa ajatukseen suhtaudutaan nihkeästi. Ylen kyselyssä 16 suurimman ammatillisen koulutuksen järjestäjää vastustaa oppivelvollisuuden pidentämistä. Velvollisuuden pidentäminen vaikuttaa koulutuksen järjestäjien kustannuksiin. Koulut toivovat lisää rahoitusta, mikäli velvollisuuksia lisätään.
Hallitusohjelmaan on tulossa satsauksia koulutukseen, mutta vielä ei ole tiedossa, miltä osin lisärahoitus liittyy oppivelvollisuuden pidentämiseen.
Lisää selvyyttä asiaan saadaan maanantaina, kun hallitusneuvotteluita vetävän Antti Rinteen (sd.) on tarkoitus esitellä hallitusohjelma julkisuuteen.
Naantalilaisen Lietsalan koulun kuudennen luokan opettaja Tuomas Alanko levittää pulpeteille toimintakortteja, joissa luetellaan hyviä luonteenominaisuuksia. Tarkoituksena on etsiä jokaista oppilasta kuvaavia vahvuuksia ja lähettää niistä kuva luokkakaverin tablettiin.
Oppilaat on jaettu pienryhmiin. Ensimmäinen neuvo opettajalta on etsiä korteista oman ryhmän jäsentä kuvaava vahvuus. Seuraavaksi etsitään kuvaus luokkakaverista, jonka kanssa on vähiten ollut tekemisissä. Oppilaat kumartuvat innokkaasti kuvaamaan kortteja.
Urheilua harrastavat Juuse Jyväkorpi ja Severi Hautala löytävät nopeasti toisiaan kuvaavat sanat. Severi on harkitseva ja Juuse sisukas. Luokkakavereista löytyy rohkeita, rehellisiä ja sinnikkäitä.
– Kehut tuntuvat hyvältä, vastaavat pojat yhteen ääneen.
Pojat toivovat, että luokkakaverit kuvaavat heitä rohkeiksi ja sisukkaiksi.
Vahvuusstipendit jaetaan lauantaina koulujen päättäjäisissä omassa luokassa yhdessä todistusten kanssa. Oppilaita kuvaavat vahvuudet löytyvät lisäksi luokan seinälle ripustetuista paperiarkeista.
Koulussa korostetaan vahvuuksia
Lietsalan kuudesluokkalaisilla on käytössään muussakin koulutyössä Lotta Uusitalo-Malmivaaran ja Kaisa Vuorisen kehittämät Huomaa hyvä -toimintakortit, joissa luetellaan 26 vahvuutta. Korteista löytyy sanoja kuten anteeksiantavuus, ryhmätyötaidot ja sosiaalinen älykkyys.
– Lapset pitävät siitä, että yritetään löytää positiivisia asioita, eikä puututa niihin, joissa ei olla niin hyviä, sanoo opettaja Tuomas Alanko.
Lotta Uusitalo-Malmivaaran ja Kaisa Vuorisen kehittämät toimintakortit ovat käytössä monessa koulussa.Tarja Hiltunen / Yle
Tänä keväänä ensimmäistä kertaa annettavien vahvuusstipendin rinnalla kulkevat edelleen koulumenestyksestä annettavat palkinnot.
–On tärkeää palkita hyvästä koulumenestyksestä ja esimerkiksi käyttäytymisestä, kehudiplomi on tähän rinnalle loistava lisä, sanoo opettaja Tuomas Alanko.
Kehumisen pitää olla ansaittua
Kouluissa jaetaan keväisin ansioituneille oppilaille erilaisia stipendejä. Joukkoon mahtuu rahakuoria, kirjoja tai lehden vuosikerta. Hymytyttö- ja poikapatsas puolestaan annetaan reiluille ja ystävällisille luokkatovereille yleisimmin kuudennella luokalla.
Turun yliopiston kasvatuspsykologian apulaisprofessori Niina Junttila näkee kannustavat palkinnot ja vahvuuksien pohtimisen hyvänä asiana, kunhan ne perustuvat selkeisiin realiteetteihin.
– Lapset ovat taitavia huomaamaan, jos palkkiot ja kehut liittyvät asioihin, joita he eivät ole omasta mielestään ansainneet, sanoo Niina Junttila.
Junttila myös toivoo, ettei kaikkia vahvuuksia lueta yleisesti ääneen. Tällöin syntyy kilpailutilanne, kenen kehut ovat parempia tai ansaituimpia.
–Ääneen voi lukea muutaman esimerkin. Kuitenkin niin, ettei vähemmän vahvuuksia saanut lapsi jää vähemmistöön, muistuttaa Niina Junttila.
Niina Junttila muistaa lakkiaisjuhlat, joissa lähes kaikki lakitettavista saivat stipendin. Perustelut kerrottiin koko juhlaväelle. Kun ensimmäinen ilman stipendiä jäänyt ylioppilas oli vuorossa, jäi tämä odottamaan, tuleeko nimen perään tieto stipendistä.
Syntyi kiusallinen tilanne, kun oppilas ei tiennyt, mitä tapahtuu. Stipendittä jääneet muutamat oppilaat joutuivat tahtomattaan suuren huomion kohteeksi.
Tavoitteena vahvistaa itsetuntoa
Naantalin koulujen kuudesluokkalaisten vahvuusstipendin taustalla on kaksi vuotta sitten perustettu Naantalin Vanhemmat NaaVa ry.
– Näiden vahvuuksien nimeämisen myötä jokainen lapsi pääsee kerrankin esiin, sanoo yhdistyksen puheenjohtaja Terhi Arvonen.
Naantalin Vanhemmat ry:n Eeva Pajunen (vas.) ja Terhi Arvonen muistuttavat, että jokaisella lapsella on joku vahvuus.Tarja Hiltunen / Yle
Kuudesluokkalaiset valikoituivat stipendin saajiksi ikänsä puolesta.
– Mielestämme on tärkeää vahvistaa juuri esiteini-ikäisten itsetuntoa ja luottamusta omaan itseensä. Arjessa helposti unohtuu lapsen vahvuudet, sanoo tiedottaja Eeva Pajunen NaaVa ry:stä.
Yhdistys toivoo, että vahvuusstipendistä tulee jokakeväinen perinne. Naantalissa vahvuusstipendin saa tänä keväänä 245 seitsemännelle luokalle siirtyvää oppilasta.
Eeron kännykässä juoksee laskuri. Se näyttää lukua 412.
Eero kertoo, että laskuri laskee päiviä siitä, kun hän on edellisen kerran saanut viettää aikaa vanhimman lapsensa kanssa. Eerolla on teini-ikäisestä esikoisestaan yhteishuoltajuus, mutta hän ei ole lapsensa elämässä mukana enää millään tavalla.
Eero sanoo, että heidän perheensä kohdalla kyse on vieraannuttamisen aiheuttamasta murhenäytelmästä.
Kiistattomia todisteita siitä, että Eero on vieraannutettu lapsestaan, ei kuitenkaan ole. Juuri siksi myös avun saaminen voi olla mahdotonta.
Vieraannuttaminen tarkoittaa lapsen tahallista etäännyttämistä omasta vanhemmastaan. Usein tätä tekee lapsen toinen vanhempi. Vieraannuttaminen voi kohdistua myös esimerkiksi lapsen isovanhempaan. Pahimmillaan se voi johtaa suhteen lopulliseen katkeamiseen. Eero kertoo, että vieraannuttaminen on ollut hänen elämässään läsnä jo monta vuotta. Hän on hakenut apua, mutta ei ole sitä saanut.
– Kukaan ei ole voinut auttaa. Ehkä tämän tarinan jakaminen voi auttaa toisia ihmisiä jaksamaan. Että meitä on muitakin, sanoo Eero.
Eero ja hänen nykyinen vaimonsa eivät esiinny tässä jutussa omilla nimillään lasten yksityisyyden suojelemiseksi. Lapsen äitiä ei ole haastateltu juttuun lainkaan Eeron perheen turvallisuuden takaamiseksi.
Yle on käyttänyt lähteinään muun muassa poliisille tehtyjä tutkintailmoituksia, potilaskertomuksia, käräjäoikeuden päätöksiä sekä oikeuden vahvistamia sopimuksia.
Vieraannuttaminen voi vaarantaa vakavasti lapsen psyykkisen kehityksen. Vanhemmalle aiheutuvaa tuskaa on tutkimuksissa verrattu lapsen katoamiseen. Kuvituskuva. Mikko Savolainen / Yle
Stigma
Helinä Häkkänen-Nyholm on psykologi- ja lakiasiaintoimisto PsyJuridican toimitusjohtaja. Hän toimii muun muassa oikeus- ja kriminaalipsykologian erityisasiantuntijana, tutkijana sekä psykoterapeuttina. Hän tietää, mitä vieraannuttaminen on, ja siksi hän haluaa suojella perheitä siltä.
– Haluaisin sille samanlaisen sosiaalisen stigman kuin lasten seksuaalisella hyväksikäytöllä ja lasten pahoinpitelyllä on.
Ilmiön tunnistaminen on hänen mukaansa parantunut Suomessa 2010-luvulla. Silti asia on monelle vieras: se saatetaan sekoittaa eron jälkeiseen riitelyyn. Ulkopuolinen voi ihmetellä, miten aikuiset ihmiset eivät kykene tulemaan toimeen. Vieraannuttamisen kohdalla toinen vanhempi on kuitenkin täysin aseeton.
– Vaikeissa tapauksissa toinen vanhempi on usein ilmoittanut, että aikoo tuhota toisen vanhemman suhteen perheen lapsiin. Järjen puhuminen ei auta.
Ero
Eero ja lapsen äiti erosivat, kun lapsi oli taaperoikäinen. Parisuhde oli Eeron mukaan riitaisa ja ero vaikutti hänestä ainoalta oikealta ratkaisulta.
– Pelkäsin, että pian tapahtuu jotain kamalaa, ellemme eroa, hän kuvailee.
Ongelmat alkoivat pian eron jälkeen. Eero kertoo, että keskusteluyhteys katkesi heti. Lapsen tapaamisia järjesteltiin lastenvalvojan avulla. Niistä tehtiin lukujärjestys viikoksi kerrallaan, jotta epäsäännöllisiä työaikoja tekevät vanhemmat pystyisivät molemmat elämään lapsen kanssa.
Paperilla järjestely toimi hyvin. Eero koki kuitenkin, että äiti hankaloitti tarkoituksella tilanteita, jolloin isä haki lasta luokseen.
Välit huononivat entisestään, kun Eero tapasi nykyisen vaimonsa Karoliinan. Seurustelu alkoi pian eron jälkeen. Karoliina ja Eero sanovat, että lapsen äiti koetti kieltää Karoliinalta lapsen hoivaamisen kokonaan. Karoliina kertoo tilanteiden äityneen niin pahoiksi, että hän alkoi pelätä lapsen äitiä. Karoliina sanoo, ettei lopulta uskaltanut viettää öitä yksin hänen ja Eeron yhteisessä asunnossa.
Lapsen tapaamiset eivät menneet kuten oli sovittu. Eero ja Karoliina kertovat olleensa tuohon aikaan jatkuvassa hälytysvalmiudessa. Lapsen tapaaminen saattoi alkaa vain tuntien varoitusajalla. Eero perustelee nyt vuosia myöhemmin, että suostui siihen, koska oli nuori ja kokematon. Hän halusi olla mukana lapsensa elämässä.
Lähestymiskielto
Eero, Karoliina ja lapsen äiti sattuivat kerran kaikki samaan ravintolaan. Äiti menetti kohtaamisessa malttinsa, ja Eero ja Karoliina kokivat tilanteen uhkaavaksi. Tuon jälkeen Eero haki lapsen äidille lähestymiskieltoa. Käräjäoikeus langettikin äidille puolen vuoden mittaisen lähestymiskiellon. Perusteluina päätöksessä oli ravintolassa sattunut välikohtaus ja äidin aiempi puhelinhäiriköinti. Oikeus katsoi, että oli perusteltua olettaa äidin kohdistavan Eeroon rikoksen tai häiritsevän häntä muuten.
Samoihin aikoihin lapsi siirrettiin käräjäoikeuden väliaikaispäätöksellä asumaan Eeron ja Karoliinan luo. Äiti tapasi tuolloin aluksi lasta valvotusti. Valvottuja tapaamisia käytetään Suomessa tilanteissa, joissa tapaamisiiin liittyy lapseen kohdistuvaa uhkaa tai erityistä huolta. Näin voidaan toimia esimerkiksi päihdeongelmaisten tai väkivaltaisesti käyttäytyneiden vanhempien kanssa.
Eero sanoo, että tuo aika, jonka lapsi asui hänen luonaan, oli onnellisinta aikaa lapsen kanssa.
Äidin ja lapsen valvotut tapaamiset sujuivat hyvin, ja valvonta purettiin pian kokonaan.
Eerolla ja lapsen äidillä on aina ollut lapsestaan yhteishuoltajuus. Valvottujen tapaamisten päättymisen jälkeen he molemmat olisivat halunneet itselleen yksinhuoltajuuden. Ennen mahdollista oikeudenkäyntiä he kuitenkin päätyivät sopimukseen ja jatkoivat yhteishuoltajuutta.
– Olin väsynyt ja masentunut. Mietin, olisiko silloin kuitenkin pitänyt katsoa, kuinka oikeudessa olisi käynyt, sanoo Eero nyt.
Eerolla on tallessa kaikki lapselta saadut kortit ja kirjeet. Niiden katselu on vaikeaa. Mikko Savolainen / Yle
Lapsen koulun aloitus muutti asumisjärjestelyjä. Vanhemmat sopivat, että lapsi muuttaisi asumaan äidin luokse. Sopimuksen mukaan Eero tapaisi lasta viikonloppuisin ja lomilla.
Eero sanoo, ettei käräjäoikeuden vahvistamaa sopimusta kuitenkaan noudatettu.
– En ole vieläkään saanut viettää lapsen kanssa yhtään syyslomaa. Aina tuli jotain, sanoo Eero.
Hän kertoo esimerkin tilanteesta, jolloin oli saapunut hakemaan lasta äidin luota. Vastassa oli pimeä, lukittu talo. Verhot oli vedetty kiinni, eikä kukaan vastannut puhelimeen. Eero ajoi takaisin kotiin.
Eeron mukaan hänen ja lapsen tapaamiset takkuilivat koko lapsen alakoulun ajan.
– Lapselle puhuttiin, että isä pakottaa noudattamaan tätä tapaamissopimusta ja sen vuoksi sinä et pääse äidin kanssa tekemään mitään kivaa. Niille meidän viikonlopuille ilmestyi aina jotakin kilpailevaa ohjelmaa, kuten reissu huvipuistoon äidin kanssa, sanoo Eero.
Motiivi
Miksi äiti tai isä haluaa tuhota lapsen suhteen toiseen vanhempaan?
Helinä Häkkänen-Nyholmin mukaan vieraannuttajien motiiveista ei ole empiiristä tietoa. Syiden selvittäminen on vaikeaa, koska tekijät eivät myönnä syyllistyneensä mihinkään.
Hänen mukaansa näin toimiva vanhempi ei tavoita oman lapsensa tarpeita. Motiivina on usein myös eron jälkeinen kosto. Osalla vanhemmista taustalla on myös symbioottinen suhde lapseen.
Vieraannuttaminen on tuttua myös suomalaisen eroseminaarin kehittäjälle Marianna Stolbowille. Ilmiön takana piilee hänen mielestään tekijän huono itsetunto ja pelko lapsen menettämisestä.
– Ihminen voi erossa pudota lapsuuden pelkoihinsa. Hän on pettynyt ja häpeissään. Ja alkaa pelätä, että mitä jos lapsi valitsee toisen vanhemman?
Stolbow on vakuuttunut, että vieraannuttamista harjoittavien ihmisten oma tunne-elämä on sekaisin, eivätkä he ymmärrä mitä tekevät lapselle.
Vieraannuttajat eivät ole helposti tutkijoiden tavoitettavissa ja he pyrkivät usein kieltämään vieraannuttamisen. Siksi tutkimustiedon saaminen on vaikeaa. Kuvistuskuva. Mikko Savolainen / Yle
Äitipuoli
Eeron vaimolla Karoliinalla ei heidän seurustelunsa alkaessa ollut omia lapsia. Yhteinen elämä Eeron kanssa on Karoliinan mukaan ollut välillä helvettiä. Hän sanoo, ettei olisi aloittanut suhdetta Eeron kanssa, jos olisi tiennyt, millaista elämää he joutuvat elämään. Kommentti kuvaa raa`alla tavalla sitä, mitä vieraannuttaminen voi pahimmillaan aiheuttaa ihmisille.
Eerolla ja Karoliinalla on nykyään myös yhteisiä lapsia. Karoliinan rooli uusperheessä on ollut vaikea. Hankalinta aikaa Karoliinan mielestä elettiin silloin, kun Eeron esikoinen vielä kävi heillä. Nyt arki on toisaalta helpompaa.
Eero ja Karoliina kertovat, että äiti piti tapaamisten aikana lapseen yhteyttä häiritsevän tiiviisti. Pariskunta sanoo, että äiti soitti lapselle useita kertoja päivässä ja pahimmillaan puhelinlinjaa pidettiin auki jatkuvasti.
– Tuntui kuin minua olisi valvottu omassa kodissani, kuvailee Karoliina.
Karoliina on tuntenut Eeron esikoisen taaperosta saakka. Silti hän sanoo, että heidän suhteensa jäi etäiseksi. Karoliinan mukaan syynä oli se, että äiti vakuutti lapselle, ettei Karoliinalla ollut oikeutta komentaa tai koskea lapseen.
Rikosilmoituksia
Vakavimmissa vieraannuttamistapauksissa esiintyy usein perättömiä lastensuojeluilmoituksia, lähestymiskieltohakemuksia ja runsaasti rikosilmoituksia.
Myös Eerosta ja Karoliinasta on tehty rikosilmoitus. Ilmoitus koski kunnianloukkausta. Eeron esikoisen äiti oli kokenut, että Eero ja Karoliina olivat kirjoittaneet hänen kunniaansa loukkaavia tekstejä sosiaalisessa mediassa.
Tutkinta ei johtanut syytteeseen.
Myös Eero on tehnyt poliisille tutkintapyynnön siitä, että äiti on estänyt hänen ja lapsen tapaamisia. Pian kuitenkin Eero perui ilmoituksen. Syyksi hän kertoo sen, että pelkäsi tutkinnan vaikeuttavan entisestään lapsen tapaamisia.
Eero sanoo, että vaikeinta on nähdä kotona asuvien lasten suru. Hän toteaa surullisena, että isän tulisi suojella lapsiaan tällaiselta tragedialta, mutta hän on epäonnistunut siinä.
– Lapsille ei voi valehdella, että kyllä tämä tästä. Sisko ei palaa enää takaisin, sanoo Eero.
Eerolla on tallessa kaikki lapsen huoltoon ja tapaamisiin liittyvät asiakirjat noin kymmenen vuoden ajalta. Mikko Savolainen / Yle
Isän ja lapsen tapaamiset loppuivat kokonaan sen jälkeen, kun lapsi täytti 12 vuotta. Lapsen olisi isän kertoman mukaan pitänyt viettää lomaa heidän kanssaan, mutta suunnitelmat peruuntuivat äkisti. Eero kertoo, että lapsi oli tuolloin matkustanut äidin kanssa toiselle paikkakunnalle, eikä isä saanut lapseen yhteyttä viikkoihin. Sitten tuli kutsu lastenvalvojan luo. Siellä lapsi kertoi, ettei enää halua tavata isää ollenkaan, sillä tapaamiset aiheuttavat riitaa.
Lain mukaan 12-vuotiasta tai sitä vanhempia lasta ei voi pakottaa tapaamaan sitä vanhempaa, jonka luona hän ei asu. Eero kertoo pelänneensä jo etukäteen, että tähän tultaisiin myös heidän kohdallaan.
Helinä Häkkänen-Nyholmin mielestä 12-vuoden ikäraja on liian matala, ja sitä voidaan käyttää häikäilemättömästi hyväksi huoltoriidoissa.
– Psykologina sanon, että 12-vuotias on aika nuori tekemään tällaisia päätöksiä, etenkin jos häneen on vaikutettu.
Lakimuutos – mikä muuttuu?
Uudistettu laki lapsen huollosta ja tapaamisista tulee voimaan joulukuussa. Vieraannuttamisen suitsimiseen se tuo mukanaan uusia keinoja. Uudessa laissa painotetaan vanhempien vastuuta tapaamisten toteutumisesta. Vanhemmat eivät myöskään saa häiritä lapsen suhdetta toiseen vanhempaansa.
Helinä Häkkänen-Nyholm on ollut lakivaliokunnan kuultavana uudistusprosessissa. Hän pitää kokonaisuutta hyvänä. Tärkeimmäksi seikaksi hän poimii vanhempien velvollisuuden huolehtia lapsen suhteesta molempiin vanhempiinsa.
Tapaamisten varmistamiseksi lakiin on nyt kirjattu aiemmasta poikkeava uhkasakon mahdollisuus. Nykyään uhkasakkoa voi hakea vasta sitten, kun tapaamisia on jo estetty. Lain voimaantulon jälkeen tuomioistuin voi harkintansa mukaan määrätä uhkasakon samalla, kun tapaamisoikeudesta päätetään.
Vakaviin vieraannuttamistapauksiin kuuluu usein oikeudenkäyntejä, jotka liittyvät lapsen huoltoon ja tapaamisiin. Häkkänen-Nyholmin toiveissa on, että uudistus vähentää niiden määrää.
– Tiedän tapauksen, jossa yläkouluun menevästä lapsesta oli riidelty oikeudessa 19 kertaa.
Lakiuudistuksen jälkeen kaikkia tapauksia ei enää käsitellä oikeudessa, ellei tilanne perheessä ole olennaisesti muuttunut. Tämä säästää yhteiskunnan varoja ja poistaa vieraannuttajalta yhden aseen.
Viimeinen vierailu
Pahimmissa vieraannuttamistapauksissa lapsi ei halua olla lainkaan yhteydessä toiseen vanhempaansa. Eero sanoo, että hänen esikoisensa on usein kertonut vihaavansa häntä.
Kun lapsi vieraili viimeisen kerran Eeron ja Karoliinan luona, kaikki oli sujunut tavanomaisesti. Alkupäivät olivat takkuisia, mutta se kuului asiaan. Päivien kuluessa lapsi oli jälleen sulautunut osaksi perhettä ja vaikuttanut viihtyvän. Kukaan ei ollut huomannut, kun lapsi ennen lähtöään pakkasi mukaansa kaiken talossa olleen omaisuutensa.
Nykyään Eero näkee teini-ikäistä lastaan sattumalta. He asuvat edelleen samassa kaupungissa ja kohtaavat joskus sattumalta. Eero kertoo, että erikoisen näistä nopeista kohtaamisista tekee se, ettei vanhin lapsista tervehdi isäänsä tai muuta perhettä. Hän ei edes katso heihin.
Lastenpsykiatri Jari Sinkkonen kirjoittaa Duodecim-sivustolla julkaistussa artikkelissa, että jokainen lapsi toivoo olevansa hyvien vanhempien lapsi. Vieraannuttamisessa lapsi joutuu torjumaan toisen vanhempansa ja pitämään häntä kelvottomana. Samalla lapsi poistaa elämästään kaiken vanhempaan liittyvän hyvän.
Vieraannuttaminen vaikeuttaa lapsen psyykkistä kehitystä. Tutkimusten mukaan sen kokeneilla lapsilla on muun muassa lisääntynyttä ahdistuneisuutta, itseluottamuksen puutetta, turvattomuuden tunnetta, masentuneisuutta ja itsetuhoisia ajatuksia. Ongelmat voivat ilmetä esimerkiksi syömishäiriöinä ja päihdeongelmina.
Eero on huolissaan lapsestaan, mutta sanoo, ettei voi tehdä mitään. Hän kertoo tuntevansa läpikotaisin lastensuojelun ja perhetyön tarjoamat apukeinot tällaiseen tilanteeseen. Hän on hakenut apua myös poliisilta. Eero sanoo, ettei keinoja ole. Edellisessä lastensuojeluväen selvityksessä todetaan, että lapsen ja isän suhde on kriisissä. Tilanne kuvataan vaikeaksi, mutta lastensuojelun toimenpiteille ei ole tarvetta.
Onnellinen loppu?
Voiko vieraannuttamista pysäyttää?
– Ei aina. Tiedän kuitenkin tapauksia, joissa lapset teini-iässä tai vanhempina äänestävät jaloillaan, ja hakeutuvat tämän kadotetun vanhemman luo. Se on monesti ainoa toivo, sanoo Marianna Stolbow.
Helinä Häkkänen-Nyholm on yhtä lohduton.
– Kokemukset osoittavat, että ei se aina onnistu.
Oikeusistuimet voivat joutua miettimään, jätetäänkö lapsi asumaan vieraannuttamista harjoittavan vanhemman luo, vai siirretäänkö hänet vanhemmalle, jota lapsi kertoo vihaavansa. Kuvituskuva. Mikko Savolainen / Yle
Häkkänen-Nyholmin mukaan vieraannuttamiseen voidaan puuttua niin, että lapsi muutetaan pois sitä harjoittavan vanhemman luota. Hän on todistanut muutamia tapauksia, joissa lapsen asuminen on onnistuneesti siirretty toisen vanhemman luo. Näissä tapauksissa lapsilla on ollut esimerkiksi psyykkisiä ongelmia.
– Minun on pakko sanoa, että toivoisin näiden asumisen siirtojen lisääntyvän. Muutoin tämän pysäyttäminen on mahdotonta.
Toiveen toteutuminen vaatisi esimerkiksi sosiaalityöntekijöiltä entistä tarkempia kirjauksia olosuhdeselvityksiin. Näin vieraannuttamisesta saataisiin todisteita.
Lapsen muuttaminen sen vanhemman luo, josta häntä on etäännytetty, edellyttää oikeanlaista perheenyhdistämisterapiaa. Siitä on Häkkänen-Nyholmin mukaan hyviä kokemuksia Yhdysvalloista, mutta Suomessa osaamista ei vielä ole. Tämän vuoksi oikeusistuimilla voi olla valittavana kaksi huonoa vaihtoehtoa: jättää lapsi asumaan vieraannuttamista harjoittavan vanhemman luo, tai siirtää hänet vanhemmalle, jota lapsi sanoo inhoavansa.
– Kun lapsi ja hänestä etäännytetty vanhempi jollain tavalla saadaan perheenyhdistämisterapiaan, se edistää nopeasti heidän hyvinvointiaan ja suhdettaan, kertoo Häkkänen-Nyholm.
Kouluttaja Marianna Stolbow peräänkuuluttaa sitä, että vieraannuttamista harjoittavia vanhempia kohdeltaisiin ihmisinä, jotka tarvitsevat kipeästi apua.
– Se ei tarkoita toiminnan hyväksymistä, vaan sitä että sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset puuttuisivat siihen tarjoamalla apua.
Ongelmana on usein, ettei vieraannuttamista harjoittava vanhempi ole halukas vastaanottamaan minkäänlaista hoitoa. Lastenpsykiatri Jari Sinkkonen toivoi, että lakiin pitäisi lisätä säännöksiä, joiden perusteella vanhemmat voitaisiin velvoittaa ottamaan vastaan ammattiapua. Näin ei ole tapahtunut.
Tavallinen isä
Moni lapsestaan vieraannutettu vanhempi kärsii vakavasta stressiperäisestä häiriöstä. Sen oireita ovat muun muassa masennus ja itsetuhoisuus.
Eero tietää voivansa tällä hetkellä olosuhteisiin nähden hyvin. Hän käy traumaterapiassa ja kykenee tekemään töitä sekä elämään perhearkea. Vapaalla Eero harrastaa ruuanlaittoa ja puuhastelee omakotitalon pihalla.
Omalta kohdaltaan hän vertaa tapahtunutta lapsen katoamiseen.
Helinä Häkkänen-Nyholm kommentoi vieraannuttamista vain yleisellä tasolla, mutta pitää Eeron kertomaa tunnetta tyypillisenä. Kyseessä on komplisoitunut suru. Sitä esiintyy esimerkiksi silloin, kun läheinen katoaa. Katoamistapauksissa perhe ei tiedä, mitä ihmiselle on tapahtunut, eikä suruprosessi pääse kunnolla alkamaan. Näin tapahtuu vakavimmissa vieraannuttamistapauksissa.
– Tiedän vanhempia, jotka etsivät netistä tietoa omasta lapsestaan, se on ainoa keino, kuvailee Häkkänen-Nyholm.
Eerolla on oma nahkainen muistikirja, jonne hän kirjaa omia ajatuksiaan. Muistikirjan välissä on muistoja, kuten ystävänpäiväkortti, joka palautui takaisin Eerolle. Eero sanoo kirjoittavansa muistikirjaa siksi, että hän saisi sanottua rankimmat ajatukset jonnekin. Ne, joita ei kotona halua puhua.
Eeron terapeutti on ohjeistanut Eeroa laittamaan lapselleen yhden viestin viikossa. Näin hän tekeekin.
Eero pohtii isyyttä sanomalla, että vanhempien tärkein tehtävä on saattaa lapset turvallisesti maailmalle. Tämän lapsen kohdalla tuo tapahtui liian nopeasti.
Kolme vuotta sitten vehmaalainen abiturientti Ria Huukkala vietti 12 tunnin päiviä lukien oikeustieteellisen tiedekunnan pääsykokeisiin. Nuori nainen oli kirjoittanut Mynämäen lukion ylioppilaskokeissa peräti yhdeksän ainetta, mutta Huukkalan omasta mielestä kirjoitukset eivät olleet menneet kovin hyvin.
– Ennen kirjoituksia en uskonut yhteenkään ällään. Ruotsi meni kuitenkin niin hyvin, että siinä tunsin onnistuneeni. Jostain syystä ruotsi on ollut aina helppoa, muut aineet paljon vaikeampia.
Ylioppilaskirjoitusten tulokset tulivat kaksi päivää ennen Turun yliopiston pääsykokeita. Huukkala aikoi pantata tulosten katsomista. Ensin pääsykokeet, sitten kirjoitusten tulokset. Siitä ei tullut mitään.
– Äiti laittoi saman tien onnittelut yhdeksän ällän ylioppilaalle. Luulin, että hän oli taas lukenut Wilmaa väärin. Sitten soittivat lukion rehtori, toimittajat ja sukulaiset. Lukurauha vähän häiriintyi, muistelee Huukkala.
Äiti laittoi saman tien onnittelut yhdeksän ällän ylioppilaalle. Luulin, että hän oli taas lukenut Wilmaa väärin. Ria Huukkala
Mynämäen lukiossa on totuttu huipputuloksiin. Tänäkin keväänä opinahjossa kirjoitettiin yksi kahdeksan laudaturin tulos.
Juristiksi kahden vuoden kuluttua
Ria Huukkala pääsi ensiyrittämällä sisään Turun yliopiston oikeustieteelliseen tiedekuntaan. Nyt opintoja on takana kolme vuotta ja nuori nainen kirjoittaa notaarityötään.
Ria Huukkala työskentelee kahtena päivänä viikossa asianajosihteerinä Markku Tiusasen asianajotoimistossa Turussa.Ari Welling / Yle
Syksyllä alkaa maisterivaihe ja valmistuminen juristiksi häämöttää noin kahden vuoden päässä. Opintojen ohessa Huukkala työskentelee asianajosihteerinä turkulaisessa lakitoimistossa parina päivänä viikossa. Vaikka sivutoimi tuntuukin arvosanoissa, se on erittäin tärkeä osa opiskelua.
– Olen varmaankin oppinut lakitoimistossa enemmän kuin kaiken kaikkiaan koulunpenkillä. Juristit laittavat minut perehtymään oikeisiin tapauksiin. Olen siitä heille todella kiitollinen.
Kirjoitukset saavat hyväksynnän
Ria Huukkalan mielestä nykyisenlaiset lukion ylioppilaskirjoitukset ovat toimiva tapa mitata osaamista. Toki kirjoituksia korostetaan lukiossa ehkä liikaakin ensimmäiseltä luokalta alkaen.
– Minulle se sopi, koska nautin lukemisesta. Joskus kirjoituksissa kysytään asioita, joita lukiossa ei ole opetettu. Se on väärin.
Lakiopiskelija on aina ollut tunnollinen pänttääjä. Nyt aikaa jää opiskelun ja työn lisäksi lähinnä vain kuntosalilla käyntiin. Lukiossa hän ehti lukemisen ohella myös soittaa viulua.
– Jos jotain saisin muuttaa, varmaan olisin ottanut lukiossa vähän rennommin. Sosiaalinen elämä jäi silloinkin aika vähiin.
Korkeakoulujen opiskelijavalintaa ollaan muuttamassa niin, että valinnasta ylioppilastodistuksen perusteella on tulossa pääväylä. Pääsykokeetkin säilyvät rinnalla, mutta opinahjojen on otettava yhä enemmän opiskelijoita sisään suoraan todistuksen perusteella.
Jos Ria Huukkalalla ei olisi päässyt lukemaan lakia, olisi hän pitänyt välivuoden. Se olisi todennäköisesti kulunut kansanopistossa.Ari Welling / Yle
– Pidän pääsykoeuudistusta pääosin hyvänä. Pääsykokeet pitää toki säilyttää rinnalla. Toki kaikki pääsykoepänttääminen hieman harmittaa jälkikäteen, koska nykyisessä systeemissä olisin päässyt varmaankin suoraan sisään.
Haaveena perhe ja kaksi kissaa
Lakiopiskelija nauttii opiskelusta. Yliopiston jälkeen hän haaveilee opiskelevansa vielä lisää, vaikkapa vain omaksi ilokseen.
– Filosofiaa tai kieliä voisin opiskella. Lukiossa jätin myös kemian ja fysiikan opiskelun kesken, kun sain niistä kokeissa vain kaseja.
Ria Huukkalan mukaan geenit matemaattisten aineiden opiskeluun ovat perheessä menneet hänen nuoremmalle veljelleen. Oskari Huukkala opiskelee Tampereen teknillisessä yliopistossa.
– Perhe on minulle todella tärkeä ja olemme veljen kanssa läheisiä. Pikkuveli muuten lupasi kympin, jos mainitsen hänet haastattelussa, myhäilee Huukkala.
Ria Huukkalan mukaan hän olisi voinut päätyä opiskelemaan useita muitakin aineita kuin lakia. Varma ammatti ja alan hyvä työllisyystilanne kuitenkin ratkaisivat uravalinnan.Ari Welling / Yle
Juristina Huukkala haluaisi kokeilla siipiään myös lakitoimistotöiden ulkopuolella. Työ lakimiehenä vaikkapa jossakin järjestössä voisi olla kokeilemisen arvoinen juttu.
Pilke silmäkulmassa nuori nainen toivoo voivansa luoda hyvän uran päätymättä Helsinkiin. Turku on hänen kaupunkinsa.
– Toivon totta kai, että löytäisin paikkani tässä maailmassa. Kukapa ei toivoisi terveyttä, rakkautta ja onnellisuutta. Jos vuonna 2030 minulla olisi perhe, omakotitalo ja kaksi kissaa, olisi kaikki oikein hyvin.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump neuvoo Britanniaa jättämään Euroopan unionin ilman sopimusta, mikäli EU ei anna Britannialle sitä, mitä maa vaatii.
Maanantaina Britanniaan valtiovierailulle suuntaava Trump sanoo Sunday Timesin haastattelussa, että brexitin keulahahmon Nigel Faragen pitäisi mennä Brysseliin neuvottelemaan brexitistä. Mikäli EU torjuu Britannian vaatimukset, kannattaisi maan lähteä Trumpin mukaan kävelemään neuvotteluista ilman sopimusta.
Lisäksi presidentti on sitä mieltä, että Britannian seuraavan pääministerin tulisi kieltäytyä maksamasta unionille eroamismaksua brexitin vuoksi.
Trump kommentoi brittien sisäpolitiikkaa jo Sunday Timesin julkaiseman haastattelun ensimmäisessä osiossa, joka julkaistiin lauantaina. Siinä Trump arvioi, että brexit-mielisestä entisestä ulkoministeristä Boris Johnsonista tulisi hyvä pääministeri, kun Theresa May jättää tehtävän 7. kesäkuuta.
Boris Johnson ja Donald TrumpEPA
Trump myös kertoi, että Britannian konservatiivipuolueen 12 johtajaehdokkaasta useat ovat pyytäneet häneltä tukea. Presidentti ei kertonut, ketkä tukea ovat pyytäneet.
Mayta Trump arvosteli siitä, että tämä oli antanut EU:n pitää kaikki kortit neuvoteltaessa Britannian eroamisesta unionista.
”Trump ei valitse pääministeriämme”
Lukuista brittipoliitikot ovat arvostelleet Trumpin puuttumista Britannian sisäpolitiikkaan. Alahuoneen johtaja, konservatiivi Mel Stride muistutti, että vaikka Trumpilla on oikeus mielipiteisiinsä, hän ei ole valitsemassa Britannian uutta pääministeriä.
Myös työväenpuolueen johtajalla Jeremy Corbynilla oli vaikeuksia sulatella Trumpin kommentteja.
– Presidentti Trumpin yritys valita Britannialle seuraavaa pääministeriä on täysin sopimatonta puuttumista maamme demokratiaan, Corbyn latasi.
Lontoon pormestari Sadiq Khan kuvaili Observerin julkaisemassa kirjoituksessa Trumpin puuttumista konservatiivipuolueen johtajakisaan häpeälliseksi.
Trumpin pitkäaikaisena kiistakumppanina tunnettu Khan rinnasti kirjoituksessaan Trumpin 1900-luvun fasistijohtajiin.
Khanin mielestä Trumpille ei pitäisi levittää punaista mattoa, kun hän levittää äärioikeistolaisia arvoja ja uhkaa demokraattista järjestelmää.
