Pohjois-Korea on teloittanut maansa Yhdysvaltain-erityisähettilään Kim Hyok-cholin ja ulkoministeriön virkamiehiä, jotka osallistuivat Yhdysvaltain ja Pohjois-Korean toisen huippukokouksen neuvotteluihin, kertoo eteläkorealainen Chosun Ilbo -lehti.
Perjantaina asiasta uutisoineen lehden mukaan Pohjois-Korean hallinto syytti teloitettuja Hanoin huippukokouksen romahtamisesta.
Helmikuussa järjestetyssä huippukokouksessa Yhdysvallat ja Pohjois-Korea neuvottelivat Pohjois-Korean ydinaseriisunnasta ja talouspakotteiden poistosta. Kokous päättyi tuloksettomana.
Nimettömänä esiintynyt pohjoiskorealainen lähde kertoi Chosun Ilbolle, että teloituskomppania ampui Kim Hyok Cholin ja neljä ulkoministeriön virkamiestä maaliskuussa Mirimin lentokentällä Pjongjangissa.
Kim Hyok Chol toimi Yhdysvaltain erityislähettiläs Stephen Biegunin neuvottelukumppanina ennen Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin ja Pohjois-Korean johtajan Kim Jong-unin huippukokousta.
Lehden mukaan Kim Jong-unin uskotaan käynnistäneen laajan puhdistuksen siirtääkseen huomion pois sisäisestä kuohunnasta ja tyytymättömyydestä.
Virkamiehiä lähetty leireille
Chosun Ilbon mukaan Pohjois-Korean johtajan läheinen avustaja Kim Yong-chol puolestaan on lähetetty pakkotyö- ja uudelleenkoulutusleirille.
Kim Yong-chol toimi Yhdysvaltain ulkoministerin Mike Pompeon neuvottelukumppanina ennen huippukokousta Hanoissa.
Lehti kertoo, että myös huippukokouksessa tulkkina toiminut Sin Hye-yong on lähetetty poliittisten vankien leirille, koska hän teki kriittisen käännösvirheen neuvotteluissa.
Lehden lähteen mukaan Sin ei kääntänyt Kimin uutta ehdotusta, kun Trump ilmoitti, että diiliä ei tule ja poistui neuvottelupöydästä.
Eteläkorealainen virkamieslähde kertoi lehdelle nimettömänä, että Kimin sisko Kim Yo-jong pysyttelee piilossa veljensä käskystä. Kim Yo-jong esiintyi veljensä seurassa molemmissa Yhdysvaltain ja Pohjois-Korean välisissä huippukokouksissa.
Pohjoiskorealaisen lehden tulkitaan viittaavan puhdistuksiin
Pohjois-Korea ei ole toistaiseksi kommentoinut väitteitä teloituksista ja hallinnon puhdistuksesta. Koreoiden välisistä suhteista vastaava Etelä-Korean yhdistymisministeriö kieltäytyi kommentoimasta Chosun Ilbon uutista.
Eteläkorealaisen median tiedot Pohjois-Korean puhdistuksista ja teloituksista eivät ole aina olleet totuudenmukaisia.
Pohjois-Korean valtion sanomalehti Rodong Sinmun varoitti torstaina, että "kaksinaamaiset" virkamiehet joutuvat kohtaamaan "vallankumouksen ankaran tuomion".
– On puolueen ja vallankumouksen vastainen teko esittää kunnioittavansa johtajaa tämän edessä, vaikka unelmoi jostain muusta, Rodong Sinmun kirjoitti.
– On pettureita ja takinkääntäjiä, jotka vain opettelevat ulkoa johtajaan kohdistuvia uskollisuuden sanoja, lehti sanoi.
Rodong Sinmun syytti Kim Jong-unin setää Jang Song-thaekia puolueen ja vallankumouksen vastaisista teoista sen jälkeen, kun hänet teloitettiin joulukuussa 2013
1990-luvun suosituimpiin R&B-esiintyjiin kuuluva R. Kelly on saanut uusia seksirikossyytteitä.
Illinoisin osavaltiossa toimiva syyttäjä on nostanut kaikkiaan 11 uutta syytettä. R. Kellyä epäillään muun muiassa neljästä törkeästä seksuaalirikoksesta, kahdesta väkivaltaisesta seksuaalirikoksesta ja kolmesta törkeästä seksuaalirikoksesta, joiden kohteena on ollut 13–16-vuotias henkilö.
Jos R. Kelly tuomitaan törkeistä rikoksista, hän saa kustakin teosta 6 – 30 vuoden vankilatuomion. On siis mahdollista, että Yhdysvaltain suosituimpiin kuuluva esiintyjä viettää loppuelämänsä vankilassa.
R. Kellyä vastaan nostettiin jo helmikuussa kymmenen syytettä. Uusien syytteiden kerrotaan koskevan edellisiäkin vakavampia rikosepäilyjä, kertoo muun muassa National Public Radio NPR.
NPR:n mukaan toistaiseksi ei ole tiedossa, onko syytteiden takana uusi uhri. Syytekirjelmässä mainitaan uhri, jonka nimikirjaimet ovat J.P. Aiemmissa syytteissä mainitaan henkilö, jolla on samat nimikirjaimet, NPR kertoo.
Julkisuudessa on jo kauan huhuttu R. Kellyn ylläpitämästä seksikultista ja hänen mieltymyksestään alaikäisiin tyttöihin.
Viranomaiset ovat etsineet souturetkellä kadonnutta poikaa Kihniössä.
Poliisi sai perjantaina aamulla ilmoituksen, että perjantain vastaisena yönä kaksi noin 15-vuotiasta poikaa oli ollut liikkeellä soutuveneellä Pirkanmaalla sijaitsevan Kihniön Kankarinjärvellä.
Pojat olivat joutuneet veden varaan ja lähteneet uimaan kohti rantaa. Toinen pojista onnistui uimaan rantaan saakka, mutta toista poikaa ei ole löydetty. Rikoskomisario Pauli Pitkäkoski kertoo, että matka veneeltä rantaan on arviolta useita satoja metrejä.
Viranomaiset ovat etsineet poikaa perjantaiaamusta asti Kankarinjärvellä ja sen ympäristössä. Etsinnöissä on ollut apuna muun muassa lentokone. Myös sukeltaja on käynyt paikalla. Poikaa ei ole löytynyt toistaiseksi rannasta eikä vedestä.
Poliisi ja pelastuslaitos jatkavat etsintöjä.
Poikien käyttämä soutuvene löytyi etsinnöissä tyhjänä järven rannalta.
Oulun kaupungin lastensuojelussa on paljastunut vakavia ongelmia.
Yle sai haltuunsa Pohjois-Suomen aluehallintoviraston tuoreen päätöksen, jonka mukaan kaupunki on luovuttanut eteenpäin salassapidettäviä tietoja huostaanottoa valmistellessaan. Päätös tehtiin Oulun lastensuojelun toiminnasta jätettyyn kanteluun.
Aluehallintoviraston ratkaisusta selviää, että Oulun sosiaalityöntekijä oli antanut lapsen sijaisperheen vanhemmille lapsen äidin henkilökohtaiset terveystiedot tämän menneisyydestä ilman äidin lupaa.
Virasto antoi tapauksesta Oululle huomautuksen eli vakavimman seurauksen, joka kantelusta voi koitua.
Lisäksi se vaatii kaupungilta tarkkaa selvitystä siitä, miten lastensuojelussa toimitaan salassapidettävien tietojen kanssa.
"Yksittäisen työntekijän osaamattomuutta"
Salassapitoa koskevaa kantelua selvittäessä aluehallintoviranomaisille jäi epäily, että käytännöissä saattaa olla Oulussa yleisemminkin ongelmia.
Pohjois-Suomen aluehallintoviraston päätös ei ole julkinen, mutta sosiaali- ja terveyspalveluyksikön päällikkö Pirjo Mäkeläinen kommentoi asiaa Ylen pyynnöstä. Hänen mukaansa vastaavat selvityspyynnöt eivät ole kovin yleisiä.
– Tapaus on vakava ja erittäin huolestuttava. Haluamme selvittää, onko kyse yksittäisestä tilanteesta vai laajamittaisesta tavasta toimia Oulun lastensuojelussa, sanoo Mäkeläinen.
Oulun kaupungin sosiaalijohtajan Arja Heikkisen mukaan Oulussa tiedetään varsin hyvin, että terveystiedot ovat salassapidettäviä ja käytäntöä myös noudatetaan.
– Tässä tapauksessa on ollut kyse puhtaasti yksittäisen työntekijän osaamattomuudesta. Järjestämme paljon erilaisia lakikoulutuksia ja käymme läpi tietosuoja-asioita työntekijöiden kanssa. Käytössämme on tietosuojaohjeistus, jota noudatamme, Arja Heikkinen sanoo.
Oulussa asunut äiti teki terveystietojaan koskevan kantelun jo kaksi vuotta sitten, mutta Pohjois-Suomen aluehallintovirasto antoi pahojen käsittelyruuhkiensa takia ratkaisun vasta viime viikolla. Äiti lähetti päätöksen Ylelle ja antoi luvan tietojen julkaisemiseen, mutta alaikäisen lapsen suojelemiseksi emme kerro äidin nimeä.
Sosiaalijohtaja Heikkisen mukaan tietosuojakäytäntöjä on kehitetty Oulussa entisestään samaan aikaan, kun aluehallintovirasto käsitteli asiasta tehtyä kantelua.
Oulu nousee esiin tilastoissa
Pyysimme tätä juttua varten aluehallintovirastoilta tilastot siitä, miten paljon Suomen kymmenestä suurimmasta kaupungista on tehty lastensuojelua koskevia kanteluja.
Tilastoista käy ilmi, että Oulusta tehtyjä kanteluita on ollut kahden viime vuoden aikana käsittelyssä paljon enemmän kuin muista kaupungeista tehtyjä kanteluita.
Vuosina 2017–2018 Oulun lastensuojelua koskevia kanteluita käsiteltiin aluehallintovirastossa 65 kappaletta, kun asukasluvultaan huomattavasti suuremmissa Helsingissä ja Espoossa niitä oli yli puolet vähemmän.
Vielä vuonna 2016 Oulun lastensuojelusta tehtyjä kanteluita oli paljon vähemmän: silloin niitä oli tehty selvästi eniten Espoon lastensuojelusta.
Oulun lastensuojelusta tehdyt kantelut paljastivat useampia ongelmia. Esimerkiksi 16 tapauksesta löydettiin suoraan erilaista lainvastaista toimintaa ja useista muista muita mahdollisia puutteita tai epäkohtia.
Lasse Isokangas / Yle
Pohjois-Suomen aluehallintoviraston mukaan Oulun tilastot selittyvät osin sillä, että aluehallintovirasto ratkoi 2017-2018 tavallista enemmän lastensuojeluasioita purkaessaan käsittelyruuhkiaan.
– Se on kuitenkin toissijainen syy. Ensisijainen syy on ilman muuta se, että Oulun lastensuojelussa on ollut tuohon aikaan erilaisia ongelmia, joista meille on kanneltu paljon, sanoo sosiaali- ja terveyspalveluyksikön päällikkö Pirjo Mäkeläinen.
Mäkeläisen mukaan ongelmat juonsivat juurensa muun muassa siihen, että Oulun lastensuojelussa oli liian vähän työntekijöitä ja työntekijät myös vaihtuivat tiuhaan tahtiin.
Lisäksi jotkut Oulun lastensuojelun toimintatavat herättivät kantelijoissa suuttumusta. Lastensuojelun työntekijät ovat saaneet aluehallintovirastolta moitteet esimerkiksi aiemmin mainitun äidin toisesta kantelusta, kun he kehottivat sijaisperhettä kaatamaan toistuvasti pois sijoitetulle vauvalle toimitetut äidinmaidot. Äidille ei kerrottu, ettei maitoa käytetty.
Aluehallintoviraston mukaan sosiaalityöntekijät menettelivät tuossa tapauksessa ammattieettisten velvollisuuksien vastaisesti.
Tiukempi syyni
Oulun lastensuojelu on ollut ongelmien takia tavallista tarkemmassa seurannassa, mutta viime vuonna erityisvalvonta päätettiin lopettaa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto katsoi silloin, että Oulu on saanut korjattua ongelmiaan esimerkiksi juuri työvoimaa palkkaamalla.
– Tänä vuonna Oulun lastensuojelusta on tullut meille kanteluita jo selvästi aiempaa vähemmän. Seuraamme silti tilannetta tarkasti, Pirjo Mäkeläinen sanoo.
Seurantaan kuuluu olennaisena osana myös Oululta nyt penättävä selvitys siitä, miten kaupungin lastensuojelussa toimitaan salassapidettävien tietojen kanssa.
Siihen Oulun on annettava tarkka selvitys elokuun loppuun mennessä.
Miksi lähteä terrorijärjestö Isisin matkaan tai kuinka hurahtaa outoihin kultteihin? Psykologi, psykoterapautti ja Uskontojen uhrien tuki UUT ry:n puheenjohtaja Pia Puolakka näkee yhtäläisyyksiä näiden tahojen manipulointikeinoissa.
– Uskon, että ihmisten manipulointi on aika helppoa. Isis-järjestö käyttää todennäköisesti samanlaisia keinoja kuin manipuloinnissa muutenkin käytetään. Vedotaan tunteisiin, esitetään asiat mustavalkoisesti ja kumotaan koko ajan vastakkaista informaatiota, sanoi Pia Puolakka Radio Suomen Päivä -ohjelmassa.
Puolakan mukaan Isis etsii sellaiset kohderyhmät, joihin voidaan helposti vedota. Tällaisia ovat esimerkiksi elämässään katkeroituneet ja ne, jotka kokevat tulleensa kohdelluksi epäoikeudenmukaisesti.
– Isisiin liittyneet voivat olla niin hyvin aivopestyjä, että he pystyvät oikeuttamaan kaiken pahan tarkoitusperillään. Toisaalta on myös niitä, joita uhkaillaan ja pelotellaan, eivätkä he sen takia uskalla lähteä.
Miten eroon painostavasta ryhmästä
Maailmalla on exit-ryhmiä niille, jotka haluavat irtaantua kultista. Jos uskonnollisessa lahkossa oleva tai muun aivopesun kohteena oleva itse pystyy lähtemään, silloin ihmisessä on syntynyt motivaatio muuttua, sanoo Pia Puolakka.
Uskontojen uhrien tuki ry:n puheenjohtaja Pia Puolakan mukaan hengellinen väkivalta voi olla esimerkiksi käännyttämistä, pelottelua, syyllistämistä ja eristämistä.Kaija Kellman/Yle
– Meidänkin järjestössä on sellaisia auttajia, jotka ovat erikoistuneet tällaiseen auttamiseen. Enemmän tieoa aiheesta kuitenkin tarvittaisiin.
Suomessa ei ole toistaiseksi koulutusta niille, jotka voisivat auttaa ex-kulttilaisia. Uskontojen uhrien tuki ry on kouluttanut auttajia ja jakanut tietoa kulttien ja lahkojen hengellisestä väkivallasta ja hyväksikäytöstä.
Psykologi Pia Puolakka on itsekin kokenut hengellistä väkivaltaa. Hänen isoäidillään oli herännäisyystaustaa.
– Kasvoin uskonnollisen isoäidin vaikutuspiirissä. Hänellä oli mustavalkoiset ja jyrkät käsitykset. Myöhemmin vasta tajusi, että näissä käsityksissä oli myös paljon vahingollista, joka vieraannutti maailmasta ja muista ihmisistä.
Uskontoihin liittyy Puolakan mukaan paljon vaativuutta ja elämänkielteisyyttä, syyllisyyttä, häpeää ja sisäistä kontrollointia. Jatkuvan kilvoittelun ajatus johtaa siihen, että ihminen ei ole koskaan riittävän hyvä.
– Usein riittää, että yhteisössä on muutama johtavassa asemassa oleva ihminen, jotka pystyvät hoitamaan manipuloinnin. Joskus myös lahkon opissakin on manipulointia ja vääristymiä, mutta yksilö kokee nimenomaan ihmisiltä tulevan manipuloinnin ja painostuksen.
Erityisen tuhoisaa Puolakan mukaan hengellisessä väkivallassa on, että pahuutta perustellaan ylevällä motiivilla kuten jumalalla.
– Se tekee uhrin voimattomaksi varsinkin, jos manipuloinnin kohteena on lapsi.
Hengellistä väkivaltaa kokeneet voivat saada vertaistukea Uskontojen uhrien tuki -yhdistyksen kautta. Vertaistukiryhmiä on yhdeksällä paikkakunnalla.
Hengellistä väkivaltaa kokeneita on monissa kotimaisissa liikkeissä. Psykoterapeutti Pia Puolakan mukaan islamista irrottautuneet ovat uusi ryhmä, johon Uskontojen uhrien tuki -yhdistyksen pitäisi suunnata aikaisempaa enemmän huomiota.
Vuoden 2012 jälkeen pisin parisuhteeni on kestänyt vajaan vuoden ajan. Olen siis elänyt suurimman osan nuoren aikuisen elämästäni sinkkuna.
Kolmekymppiseen yksineläjään suhtaudutaan helposti niin, että hän on jollain tapaa keskeneräinen. Että sinkkuna sitä elää jotakin itsekästä välivaihetta ennen avo- ja avioliittoa. Vaihetta, joka pitkään kestettyään alkaa näyttäytyä säälittävänä, jonkinlaisena tragediana. Tuttavat kyselevät, että jokos olet kumppanin vihdoin löytänyt, mitenkäs miesasiat. Ikään kuin sinkku olisi koko ajan vailla jotain ja jotain etsimässä.
Edellä mainittu on suuri harha – ansa, johon minäkin astuin. Ehkä kipeimmät aikani sinkkuna olivat vuodet 2014–2016, joiden aikana tajuntaani iski, että ei sitä elämänkumppania ihan niin vain löydykään. Annoin asian säädellä mielentilojani ja mitata onnistumistani. Menin baariin, koska etsin miestä. En pitääkseni hauskaa ystävieni kanssa.
Keskityin siihen, että olen rakkaudessa epäonnistunut ihminen.
Roikuin Tinderissä ja petyin kerta toisensa jälkeen, kun ei kukaan ollut tarpeeksi kiinnostava tai minä en ollut tarpeeksi kiinnostava jonkun mielestä. Yhtä aikaa tein valmiiksi toisen korkeakoulututkintoni ja aloitin ensimmäisessä esinaistehtävässäni, elin samaan aikaan todella sosiaalista ja monella tavalla rikasta elämää. Silti keskityin siihen, että olen rakkaudessa epäonnistunut ihminen.
Vasta parin viime vuoden aikana koen oppineeni jotain olennaista siitä, mitä sinkkuus on ja mitä se elämässäni on mahdollistanut. Valtavan määrän läheisiä ystävyyssuhteita, uusia harrastuksia, aikaa perheen ja sukulaisten kanssa, aikaa kehittää itseäni, aikaa luoda uraa ja kehittyä työssäni. Tämän kaiken voi tietenkin saada myös parisuhteessa elävänä ihmisenä. Silti rohkenen kaikista potentiaalisista mielensäpahoittajista huolimatta väittää, että sinkkuna sitä elää monesti aika paljon isommin ja rohkeammin kuin parisuhteessa. Tapaa suuremmalla todennäköisyydellä useammin uusia ihmisiä ja altistuu yllättäville tilanteille – tarttuu helpommin hetkeen.
Yksineläjien määrä yhteiskunnassamme on myös selvästi lisääntynyt – ydinperhe ja parisuhde eivät ole enää niitä ainoita elämisen tapoja. Perheenkin voi perustaa nykyään ilman parisuhdetta ja myös se yleistyy.
Tilastokeskuksen tuoreen tilaston mukaan Suomessa on jo reilusti yli miljoona yksin asuvaa ihmistä. Vertailun vuoksi, vuonna 1960 yksin asuvia oli samaisen tilaston mukaan alle 190 000. Viimeisen kymmenen vuoden aikana yksin asuvien määrä on kasvanut lähes 180 000:lla. Olen siis vain yksi monista – toki myös syyt yksin asumisen taustalla ovat moninaiset.
Sinkkuus pakottaa pärjäämään ja kohtaamaan muutoksia ilman ympärivuorokautista olkapäätä.
Sinkkuna kannan yksin vastuun taloudestani ja elämästäni. En tee ratkaisuja jonkun kanssa, vaan itse ja omista lähtökohdistani. Se, jos mikä, opettaa. Päätin vuodenvaihteessa, että tänä vuonna 30-vuotias minäni jättää taakseen 28-neliöisen yksiön ja muuttaa asumaan “aikuisen ihmisen” kaksioon. Näin tein huhtikuun alussa ja olen onnellisempi kuin pitkään aikaan. Eihän hieman leveämpi asuminen ole vain parisuhteessa elävien oikeus, kuten viisas kollegani taannoin minulle totesi. Niinpä. 49 neliön kaksio tuntuu palatsilta. On mahtavaa ruokailla oikean keittiönpöydän ääressä ja majoittaa vieraita mukavasti.
Sinkkuna minusta on kasvanut rohkea, itsenäinen ja sosiaalinen ihminen. Uskallan sanoa, että jos olisin ollut kaikki nämä vuodet parisuhteessa, olisi kehitykseni ollut aika paljon hitaampaa ja jopa vähäisempää.
Sinkkuus pakottaa pärjäämään ja kohtaamaan muutoksia ilman ympärivuorokautista olkapäätä. Korvaansa ei tarvitse lotkauttaa väitteille keskeneräisyydestä ja onnettomuudesta – myös sinkku voi olla tyytyväinen elämäntilanteeseensa.
Ilona Koivisto on Ylen Metropoli-toimituksen verkkotuottaja, feministi ja sinkkuuden kokemusasiantuntija.
Maanviljelijöillä riittää keväällä töitä varhaisesta aamusta myöhäiseen iltaan. Kristiinankaupungin ja Isojoen rajalla asuva Eero Kortesniemi on onneksi saanut peltotyöt jo tehtyä. Haastetta kuitenkin oli, sillä säpinää on aiheuttanut treffi-ilmoitus, jonka loihti Kortesniemen kaveri Minna Vehviläinen:
"Tässä on mun kaveri Eero, se asuu Kristiinankaupungissa ja haluais löytää elämänkumppanin. Eero on -94 syntynyt, ehdottoman luotettava, pitää aina sanansa jos jotain lupaa, huumorintajuinen ja tollanen vähän pöhlä, mut ihan fiksu miehenpuolikas, harrastaa autoja ja kotoo löytyy ammuja, mitkä vaatii oman aikansa, mut naista varten kyllä vapaata järjestyy."
Vehviläinen jakoi ilmoituksen erittäin suositussa Facebookin Naistenhuone-ryhmässä. Kaksi ja puoli vuotta sitten perustetussa naisten suljetussa ryhmässä on jo lähes 170 000 jäsentä.
Ilmoitus nuoresta maanviljelijästä sai ylistystä ja osa parisuhteessakin olevista naisista toivoi olevansa sinkku. Jotkut vähän vanhemmat naiset kertoivat jopa "sisäisen puuman heräämisestä".
Kiuruvedeltä kotoisin oleva Vehviläinen teki päivityksen omin päin, mutta Kortesniemen luvalla.
– Tai hän sanoi, että "annat luvan tai et, mutta ilmoituksen teen", Kortesniemi naurahtaa.
Vehviläinen ei ole ensimmäistä kertaa asialla. Hän teki omasta veljestään treffi-ilmoituksen, joka johti seurustelukumppanin löytymiseen.
Eero Kortesniemen maitotilalla on kolmisenkymmentä lypsylehmää nuoren karjan lisäksi.Merja Siirilä/Yle
"Av, yv, mitat"
Facebookin Naistenhuone-ryhmään tulee seuranhakuilmoituksia säännöllisin väliajoin. Monesti seuranhakupostausten lopputulos jää pimentoon. Onnellisia tapauksiakin tiedetään.
– Olen kuullut yhdestä tapauksesta, jossa tyttö kertoi menneensä pojan luo pohjoiseen juuri tämänlaisen ilmoituksen johdosta. Olivat aloittaneet suhteen, kertoo yksi ryhmän ylläpitäjistä Vienna Dawn.
Yleensä ilmoitukset otetaan ryhmässä lämpimästi vastaan. Ihmiset myös merkiksevät toisiaan ja kannustavat osittain ehkä huumorilla kavereitaan ottamaan yhteyttä ilmoituksen henkilöön.
– Sydämiä, kehuja, av, yv, mitat? kommentteja myös tippuu tasaiseen tahtiin, Dawn kertoo.
Riidat ja "myrskyt" ovat harvinaisempia. Tällöin jäsenet ovat kokeneet, että ilmoituksen henkilö on jättänyt jotain kertomatta tai tiedot ovat puutteelliset. Yleensä näissä tapauksissa henkilön on epäilty syyllistyneen rikokseen. Tämä on kuitenkin hyvin harvinaista.
Myöskään jos ilmoituksen kohde ei ole itse tietoinen treffi-ilmoituksesta, vastaanotto ei välttämättä ole lämmin.
– Yleensä niissä tapauksissa ilmoituksen kohde todellisuudessa tietää postauksesta, mutta eri syistä johtuen sitä ei haluta välttämättä sanoa ääneen. Kai siinä jännittää se, että mitä muut ajattelisi. Helpompi siis sanoa, että kaveri postasi ja minä en tiennyt mitään, Dawn kertoo.
Dawnin mukaan on nykyaikaa hakea seuraa eri tavoilla ja vain luovuus rajana.
"Luotettava, pitää aina sanansa jos jotain lupaa, huumorintajuinen" Näin kuvailee Eero Kortesniemeä hänen kaverinsa Minna Vehviläinen. Merja Siirilä/Yle
Yrittäjänä naimisissa työn kanssa
Suomessa ei tilastoida sinkkujen ja parisuhteessa olevien määrää väestötasolla. Sinkuista on siis vähän tietoa, mutta se tiedetään, että yksin asuvien määrä kasvaa koko ajan. Tilastokeskuksen mukaan yli 1,1 miljoonaa suomalaista asuu yksin. Määrä on tuplasti enemmän kuin reilu 30 vuotta sitten.
Kortesniemi itse kertoo olleensa vapailla markkinoilla tarpeeksi kauan. Useamman vuoden sinkkuna olleen miehen treffailua ovat haitanneet työt. Alalla itsekin työskentelevä kaveri Minna Vehviläinen ymmärtää maatilan kiireet ja sen vaikutukset parisuhteiden etsintään.
Väestöliiton parisuhdetiimin esimies ja erityistason psykoterapeutti Heli Vaaranen kertoo monen yrittäjän olevan "naimisissa yrityksensä kanssa".
– Hän tapaa vähemmän ihmisiä ja siten on vähemmän mahdollisuuksia kohdata kumppani.
Sen oikean löytäminen on Vaarasen mukaan hyvin paljon tuurista kiinni. Sovellukset ovat kuitenkin helpottaneet kumppanin löytämistä.
– Jotenkin on hämärtynyt, että kuka on oikeasti vapaa ja kuka on kiinnostunut tai haluaa muuten vaan jutella. Ihmiset ovat hyvin epävarmoja nykypäivänä, joten he menevät nettisovelluksiin. Siellä voi ainakin olettaa, että ihmiset ovat vapaita aloittamaan seurustelusuhteen, Vaaranen kertoo.
Vaarasen mukaan yksi kolmesta avioliitosta syntyy nykypäivänä nettisuhteista. Määrää hän pitää kuitenkin pienenä, ottaen huomioon, kuinka räjähdysmäisesti nettisovellusten suosio on kasvanut. Vaarasen mukaan jopa neljännes on sellaisia henkilöitä, jotka eivät hae pitkäaikaista suhdetta - vaikka antaisivatkin tällaisen kuvan itsestään.
Eero Kortesniemi kertoo itse olleensa vapailla markkinoilla tarpeeksi kauan.Merja Siirilä/Yle
Tinder edelleenkin suosituin
Vuonna 2012 lanseerattua Tinderiä käyttää maailmanlaajuisesti Business of Apps-sivuston mukaan 57 miljoonaa ihmistä. Vaikka Tinder on edelleenkin suosituin kumppanin etsintään tarkoitettu sovellus, on se saanut monia haastajia.
Suosiossa on esimerkiksi videoihin perustuvat Klip ja Bumble. Kuva- ja videokeskeisten sovellusten vastapainoksi on syntynyt sovellus Willow, joka luottaa tietoon. Sovelluksessa potentiaalisen kumppanin kuvan näkee vasta sen jälkeen kun on vastannut ensin tämän kysymyksiin.
Happn-sovelluksessa kumppani löydetään kohtaamisen kautta, nimittäin sovellus tarjoaa matcheiksi ne käyttäjät, joiden ohi tai läheisyydestä olet kulkenut. Suomalaisten suosiossa on myös muun muassa Badoo.
– Hyvin moni aloittaa kumppanin etsinnän Tinderistä, koska se on suurin, Vaaranen kertoo.
Kortesniemi itse on käyttänyt muun muassa Tinderiä, mutta ei kovinkaan aktiivisesti. Kuten monet muutkin, hän moittii sen ulkonäkökeskeisyyttä.
– Kaikilla ei ole edes minkäänlaista tekstiä itsestään, muutama kuva ja se on siinä. Se on sinänsä tympiää.
Vaaranen kertoo ulkonäön vaikuttavan hyvin paljon ihmisten tekemiin valintoihin. Moni tekee päätelmiä luonteenpiirteistä pelkän ulkonäön perusteella.
– Voimme ajatella, että hyvännäköinen ihminen on rehellinen, hyveellinen, rehti, mutta totuus voikin olla hyvin erilaista. Kuvalla on monta puolta, Vaaranen kertoo.
Erottuminen sinkku-markkinoilla kannattaa. Esimerkiksi Tinderiin kyllästyneet tamperelaiset kaverukset laittoivat tammikuussa omat ilmoituksensa lyhtypylvääseen.
Kevään peltotyöt on saatu tehtyä. Aikaa jää nyt harrastuksille. Pasi Takkunen/Yle
"Huumorintajua pitää löytyä ja rehellisyyttä"
Kristiinankaupungissa asuu reilu 6 500 asukasta. Määrä ei ole suuri, mikäli puolison haluaa löytää paikkakunnalta. Sovellukset ovat helpottaneet miehen mukaan parisuhteen löytämistä.
– Kyllä sitä pitää suurempiin kaupunkeihin lähteä, mikäli paremman puoliskon haluaa löytää, Kortesniemi kertoo.
Kortesniemi on saanut kaverinsa tekemän treffi-ilmoituksen jälkeen kymmeniä viestejä Facebookin, Instagramin ja Whatsappin kautta. Ilmoituksen suosio yllätti.
– Kaikkien kanssa ei kerkeä jutella, kun töitä pitää tehdä. Mutta kyllä sieltä on muutama erottunut, että on keskusteltu, Kortesniemi kertoo.
Ja on mies ehtinyt käymään myös treffeilläkin. Vaikka viestejä on tullut paljon, on Kortesniemi vielä toistaiseksi niin sanotusti vapailla markkinoilla. Millaista naista hän etsii?
– Huumorintajua pitää löytyä ja rehellisyyttä. Sitten tämä työ vie vähän enemmän aikaa kuin arkipäivisin kahdeksasta-neljään, että välillä saattaa olla 18 tunnin työpäiviäkin. Ymmärrystä täytyy olla sille, Kortesniemi kertoo.
Edelliset kahdeksan vuotta Suomen hallitusten politiikan keskiössä ovat olleet valtiontalouden säästöt.
Niin Jyrki Kataisen (kok.), Alexander Stubbin (kok.) kuin Juha Sipilänkin (kesk.) hallitukset rakensivat politiikkansa raha edellä.
Valtion velan lyhentäminen ja väestön ikääntymisestä seuraavan kestävyysvajeen ennaltaehkäisy ohjasivat vahvasti hallitusten harjoittamaa politiikkaa.
Sipilän porvarihallitus halusi pistää Suomen kuntoon pikakuurilla. Se muun muassa painosti ammattiyhdistysliikkeen kilpailukykysopimukseen, leikkasi monia kansalaisten etuuksia, jäädytti niitä koskevia indeksejä ja toteutti työttömyysturvan aktiivimallin.
Osaksi noista toimenpiteistä ja osaksi noususuhdanteesta johtuen työllisyys maassa koheni lopulta huomattavasti.
Pienituloisten ihmisten etuuksien leikkaukset olivat kuitenkin raivostuttaneet suuren osan kansasta. Hyvin monien mielestä Sipilän hallitus oli suosinut rikkaita ja maksattanut talouden tervehdyttämisen vähävaraisilla.
“Hyvinvointivaltion korjaussarja” on SDP:n vastaus vaalitulokseen
Vasemmistopuolueet ja vihreät voittivat vaalit. Niiden jälkeen muiden muassa SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne julisti: "Kansa äänesti muutoksen puolesta."
SDP on oivaltanut pieni- ja keskituloisten ennen muuta haluavan, että heidän etuisuuksiensa leikkaukset loppuvat tähän paikkaan. Demarien puheenjohtaja Rinne lupasi hallitusneuvottelujen alettua, että niin myös tapahtuu.
Rinne tähtää siihen, että hänen hallituksensa kohentaa nimenomaan vähavaraisimpien kansalaisryhmien toimeentuloa. Demarit ovatkin määritelleet hallituksen politiikan päätavoitteeksi eriarvoisuuden vähentämisen.
Se on määrä tehdä "hyvinvointivaltion korjaussarjan" avulla. Se tarkoittaa toimeentulotukijärjestelmän korjaamista ja koulutuspalveluiden sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden remonttia.
Ei yllätä, että demarit asettivat eriarvoisuuden vähentämisen johtamansa hallituksen tavoitteeksi. Sen sijaan tapa, jolla demarit ohjelman painopisteen asettivat, on yllättävä.
Puolueiden hallitusneuvottelijat kasasivat ensi alkuun keoksi kaikki tavoitteensa ja toiveensa ja alkoivat kirjoittaa niiden pohjalta ohjelmaa Säätytalon "ilmiöpöydissä".
Hallitusohjelman tekstiosuudet tehtiin valmiiksi ennen kuin neuvottelijoille määriteltiin käytettävissä olevat taloudelliset raamit.
Kun raharaamit lopulta tuotiin neuvottelupöytiin, alkoi ankara toiveiden karsinta. Se lienee ollut huikea sulle–mulle-leikki. Erään neuvottelijan mukaan "kahdeksan kilon kinkku piti sulloa kilon pussiin".
Näin ei hallitusneuvotteluissa ole ainakaan viime vuosina ollut tapana toimia. Kansantalouden realiteetit on yleensä asetettu alusta pitäen hallitusohjelman laatimisen ohjenuoraksi.
Talouden realiteettien sijaan politiikasta tuli hallitusneuvotteluiden pääasia
Rinteen tapa laatia hallitusohjelma rakentuu erilaiselle filosofialle kuin perinteinen toimintamalli. Itse asiassa toimintatapa on päinvastainen. Se nostaa politiikan pääasiaksi hallitusohjelman teossa.
Ideologiset pyrkimykset, kansalaisten ilmaisema tahto ja puolueiden arvot ovat nyt olleet ensisijaisena lähtökohtana ohjelman laadinnalle. Nuo seikat ovat määritelleet lähtökohtaisesti sen, mihin hallitus aikoo rahaa käyttää.
Perinteisessä mallissa poliittiset tavoitteet on asetettu jopa alisteisiksi raharaameille. Viime vuosina onkin usein pohdittu, onko valtiovarainministeriön virkamiehillä jo enemmän poliittista ohjausvaltaa kuin puolueiden kellokkailla.
Antti Rinne etsinyt tulonlähteitä epätavanomaisillakin tavoilla
Vaikka Säätytalolle kokoontuneet puolueet eivät tällä kertaa kokoakaan hallitusohjelmaa raharaami edellä, ei voi lähtökohtaisesti olettaa, että ne suhtautuisivat holtittomasti taloudellisiin realiteetteihin.
Jokainen puolue on osallistunut toiveiden karsintaan ja joutunut tinkimään joistakin asettamistaan tavoitteista.
Prosessin aikana on kuitenkin käynyt ilmi, että Rinne on valmis myös varsin epätavanomaisiin ratkaisuihin löytääkseen rahoituksen erilaisille uudistuksille ja investoinneille.
Valtionomaisuuden mittava myyminen hirvittää monia vasemmistolaisia. Ajatus, että hallitusohjelmasta aiheutuvia menoja kyettäisiin rahoittamaan huomattavassa määrin luomalla kymmeniätuhansia uusia työpaikkoja, vaikuttaa epärealistiselta.
Työmarkkinajärjestöjen apuun kutsuminen oli nokkela temppu
Ajatuksen uskottavuutta vahvistaa kuitenkin Rinteen temppu: hän haastoi työmarkkinajärjestöt ja Suomen Yrittäjät mukaan ideoimaan sitä, millaisin työvoimapoliittisin toimin työllisyysaste saataisiin nousemaan 75 prosenttiin.
Aloite on poliittisesti hyvin nokkela ja se voi olla Rinteen hallitukselle monella tavalla hyödyksi. Vetämällä työmarkkinaosapuolet ja yrittäjät yhteistyöhön Rinne ostaa yhteiskuntarauhaa. On myös todennäköistä, että järjestöt löytävät joitakin keinoja työpaikkojen määrän kasvattamiseen.
Hänen toimeksiantonsa pistää työmarkkinoiden osapuolet etsimään yhdessä keinoja, jotka alentavat työllistämisen kynnystä. Tämä lisää painetta ratkaisujen löytämiseen sekä työnantaja- että palkansaajapuolella.
Vedotessaan työmarkkinajärjestöihin Rinne osoittaa ohimennen, ettei hänen hallituksensa halua sanella työmarkkinaosapuolille kaapin paikkaa vaan tehdä niiden kanssa yhteistyötä.
Viesti on tarkoitettu sekä Sipilän hallituksen pakkolakiuhkauksista suivaantuneille ay-aktiivelle että työmarkkinajärjestöjen johtajille. Rinne antaa ymmärtää, että hän arvostaa työmarkkinoiden perinteistä kolmikantayhteistyötä ja on sitä valmis pääministerinä jatkamaan.
Kangasalla tutkitaan raiskausta, jota edelsi Tinderissä sovitut treffit.
Rikoksen asianomistajana oleva nainen oli pitänyt muutaman päivän ajan Tinderin välityksellä yhteyttä mieheen, joka oli ilmoittanut nimekseen Niki.
Muutaman päivän viestittelyn jälkeen he olivat sopineet tapaamisen Kangasalle, Holvastin alueelle Kangasalan ja Tampereen rajalle. Tapaaminen oli pääsiäisenä, perjantaina 19. huhtikuuta.
Poliisin mukaan nainen ja mies olivat tavanneet ulkona ja muun muassa kävelleet pidemmän aikaa Kangasalan Holvastin alueella.
Kun nainen oli ollut aikeissa lähteä, oli mies poliisin mukaan yllättäen estänyt naisen poistumisen käymällä häneen kiinni. Kiinnikäymisen jälkeen mies oli poliisin mukaan raiskannut naisen ja poistunut paikalta. Mies oli poistanut teon jälkeen Tinder-profiilinsa ja kaikki henkilöiden väliset keskustelut.
Poliisi kaipaa tietoja "Nikistä"
Nimellä Niki esiintynyt mies on asianomistajan antaman kuvauksen mukaan noin 180 senttiä pitkä, vaaleahiuksinen ja sinisilmäinen. Ruumiinrakenne oli urheilullinen. Tekopäivänä miehellä oli ollut päällään musta nahkatakki, sininen paita ja siniset housut. Hän oli kertonut olevansa 23-vuotias.
Teko ei tullut poliisin tietoon välittömästi, koska uhri oli niin järkyttynyt.
Rikoskomisario Vesa Järvenpää sanoo, että ainakaan Kangasalla ei ole tullut vastaavia tapauksia aiemmin.
Tähän asti suoritetussa esitutkinnassa ei ole toistaiseksi kyetty selvittämään Nikinä esiintyneen miehen henkilöllisyyttä.
Tiedot ja vihjeet Nikin nimellä esiintyneestä miehestä tai teosta voi ilmoittaa: Virka-aikana Kangasalan poliisiaseman tutkinnan numeroon 0295 445 889 tai sähköpostilla vihjeet.pirkanmaa@poliisi.fi tai vihjepuhelimeen 0800 90022.
Helsingin käräjäoikeus on tuominnut Johanneksen kouluksi kutsutun henkisen koulun johtajan suomalaisnaisten seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Uhreilla oli oikeuden mukaan käsitys, jonka mukaan armenialaismiehellä oli yliluonnollisia, energeettisiä kykyjä parantajana ja profeetallisena henkilönä. Käräjäoikeus katsoi, että Saksasta johdettu koulu oli hyvin suunniteltu ja organisoitu lahko.
Tuomion mukaan lahkon "profeetta" käytti hyväkseen neljää aikuista suomalaisnaista alistettuaan nämä useita kertoja sukupuoliyhteyteen kanssaan. Pääosa teoista tapahtui ulkomaisissa seminaareissa, joihin naiset olivat matkustaneet. Teot tapahtuivat vuosina 2012–2017.
Mies sai kahden vuoden tuomion, mutta häntä ei kuitenkaan vangittu, sillä hän oli kärsinyt jo suurimman osan rangaistuksestaan tutkintavankeudessa ja matkustuskiellossa ollessaan.
"Hoiti" hyväksikäytettyä sukupuoliyhteyksillä
Oikeuden mukaan olennaisena osana koulun toimintaa olivat tuomitun Davit Khachaturyanin, 58, koulun oppilaille ja muille pääosin seminaarien yhteydessä antamat maksulliset hoidot, joita saattoi tilata myös etähoitoina.
Eräs uhreista oli esimerkiksi tilannut tuomitulta hoitoajan muun muassa kilpirauhasen vajaatoimintaan ja psyykkisiin ongelmiin. Hän oli kärsinyt muun muassa ahdistuksesta, jonka syyksi hän kertoi että oli tullut lapsena hyväksikäytetyksi.
Mies oli todennut naiselle naisen kertomuksen mukaan, että hyväksikäyttökokemus oli vain illuusio ja naisen fantasia, joka täytyy poistaa. Mies alkoi heti samaisella hoitokerralla hipelöidä naista ja oli yhdynnässä naisen kanssa. Tämä toistui useilla hoitokerroilla.
Profeetta selitti yhdyntöjen tarvetta naisille erilaisilla hoitoperusteilla, hän esimerkiksi hoiti "seksuaalichakran kohdalla olevaa tukosta".
Lauerma: Toimintatapa on laajalti tunnettu
Asiantuntijana kuultiin psykiatrian ja oikeuspsykiatrian erikoislääkäri Hannu Lauermaa. Lauerma arvioi lahkoon osallistuneiden naisten kertomuksia ja totesi, että kertomusten pohjalta hänelle syntyi hyvin uskottava vaikutelma pahanlaatuisesta lahkotoiminnasta.
– Toimintatapa on laajalti tunnettu, ja se mahdollistaa jäsenten taloudellisen, seksuaalisen sekä sosiaalisen riistämisen, Lauerma totesi lausunnossaan.
Lauerma päätteli, että tuomittu oli tekeytynyt kaikkivoivaksi isähahmoksi muun muassa käyttäen hyväkseen manipulaatiohoitoja ja hypnoosia vastaavia suggestiivisia hoitoja.
Lahkotoiminnan uhriksi joutumisen voivat osaltaan mahdollistaa Lauerman lausunnossaan kertoman mukaan muun muassa turvan ja lämmön tarve, traumatausta, tyydyttymätön uskonnollinen tarve, itsetunnon heikkoudet sekä auktoriteetin kaipuu.
Opetushallituksen arvion mukaan ammatillisen tutkinnon suorittaa tänä vuonna yhteensä 81 600 opiskelijaa. Se on yli 5 000 opiskelijaa enemmän kuin viime vuonna – uusien ylioppilaiden määrä on sen sijaan ollut laskussa.
Ammattiin valmistuvista lähes 66 000 suorittaa tutkintonsa oppilaitoksissa ja melkein 16 000 oppisopimuskoulutuksessa. Kaikista ammattiin valmistuvista noin kolme ja puoli tuhatta on ruotsinkielisiä.
Suurin osa ammattiin valmistuvista on sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon suorittaneita lähihoitajia tai liiketalouden perustutkinnon tehneitä merkonomeja.
Kolme tasoa ja näyttötutkinto
Ammatillisia tutkintoja on kolme: ammatillinen perus-, ammatti- sekä erikoisammattitutkinto. Näiden kaikkien lopuksi on näyttötutkinto, jossa opitut taidot pääsee näyttämään käytännössä.
Perustutkinnon suorittajia on tänä vuonna yli 57 000 ja ammattitutkinnon suorittajia 16 500. Molemmissa on lisäystä parisentuhatta viime vuotiseen verrattuna.
Erikoisammattitutkinnon suorittajia on 7 900, ja siinäkin on lisäystä noin tuhat viimevuotiseen verrattuna.
Yle julkaisee ammattiin valmistuneiden nimet amiskoneesta, johon tiedot saadaan kouluilta. Konetta päivitetään sitä mukaa, kun tietoja tulee. Amiskoneessa ovat mukana toisen asteen oppilaitoksissa ammatillisen tutkinnon suorittaneet nuoret ja aikuiset.
Ihan kaikkia valmistuneita ei koneesta kuitenkaan löydy, sillä osa on kieltänyt nimensä julkaisemisen.
Pihaan kurvaa harmaa, elämää nähnyt auto. Kuskin paikalta nousee 19-vuotias Nico Klaus punamusta haalari yllään. Hän on tulossa kesätyöpaikaltaan huoltoasemalta.
Klaus jättää Etelä-Kymenlaakson ammattiopiston autoalan tilojen pihaan autonsa, jota hän kuvailee "härskiksi Volvoksi". Tiloissa on käynnissä kevätsiivous, mikä tarkoittaa sitä, että osalle opiskelijoista kyseessä ovat viimeiset päivät opinahjossa.
Yksi heistä on juuri Nico Klaus, joka valmistuu ajoneuvoasentajaksi. Autoalan Keskusliiton mukaan alalle valmistuu joka kevät keskimäärin kaksi tuhatta uutta osaajaa.
– En ole oikeastaan edes ehtinyt ajatella valmistumista, sillä olen ollut niin paljon töissä. Hienoahan tämä on, että minulla on virallisesti ammattinimike ja valmiudet työelämään kolmen vuoden opiskelun jälkeen, Klaus sanoo leveä hymy kasvoillaan.
Nico Klausin auto on 940-mallinen Volvo vuodelta 1996. Hän hankki sen vasta muutama viikko sitten.Tiina Karppi / Yle
Nuorten hakuinto hiipunut
Nico Klausin kiinnostus autoja kohtaan heräsi jo lapsena. Isän puuhastelu autojen parissa sytytti kipinän, joka vain kasvoi vuosien saatossa. Yläasteen aikana hän päätti opiskella intohimonkohteestaan itselleen ammatin.
– Olen aina ollut käytännön oppija, joten lukio ei niinkään tuntunut omalta jutulta. Tykkään rakentaa asioita käsin, ja autojen kanssa puuhatessa tähän on mahdollisuus, Klaus kertoo.
Vaikka Nico Klaus puhkuu intoa, hakijoiden määrä autoalan koulutuksiin on viime vuosina vähentynyt. Ennen hakijoita oli melkein kaksi yhtä aloituspaikkaa kohden, mutta nyt luku on hieman alle puolentoista.
– Syynä saattavat olla uutisoinnit autoalan yt-neuvotteluista, jolloin ala saattaa nuoren silmään vaikuttaa epävarmalta. Myös lukion suosion kasvu vaikuttaa. Kenties nuoret tahtovat lisäaikaa ennen kuin päättävät, mille alalle suuntautuvat, pohtii Autoalan Keskusliiton tekninen johtaja Jouko Sohlberg.
Nico Klausin opinahjoon autoalaa opiskelemaan mahtuvat lähes kaikki innokkaimmat hakijat. Siellä koulutetaan ajoneuvoasentajien lisäksi autokorinkorjaajia ja automaalareita.
– Tänne hakeutuu hyvin moninainen joukko opiskelijoita. Valtaosa on peruskoulusta tulevia nuoria, mutta lisäksi jatkuvasta hausta joukkoon löytää aikuisiakin monesta eri maasta, kertoo Etelä-Kymenlaakson ammattiopiston autoalan opettaja Petri Sällilä.
Petri Sällilä tahtoo kannustaa autoalalle valmistuvia tarttumaan rohkeasti haasteisiin.Tiina Karppi / Yle
Autoalalla jatkuva tarve uusille osaajille
Vaikka nuorten kiinnostus autoalaa kohti on hiipumaan päin, autoalan kiinnostus nuoria osaajia kohtaan vain kasvaa.
– Etenkin mekaanisiin töihin, kuten ajoneuvoasentajan töihin, on jatkuva tarve, sillä alalta eläköidytään paljon. Nuorille, joilla riittää hyvää asennetta ja motivaatiota, löytyy lähes kaikille työpaikka, Autoalan Keskusliiton tekninen johtaja Jouko Sohlberg sanoo.
Suomessa autoala työllistää noin 45 000 henkilöä. Näistä autokauppa sekä korjaamo- ja katsastustoiminnot työllistävät yli puolet. Ajoneuvoasentajia, autokorinkorjaajia ja automaalaireita on noin 13 000.
– Suomessa pyörii Euroopan vanhimpia autoja. Tätä autokantaa ylläpidetään jatkuvilla huolloilla ja korjauksilla, autoalan opettaja Petri Sällilä toteaa.
Tästä syystä myös vastavalmistunut ajoneuvoasentaja Nico Klaus uskoo tulevaisuuden työllistymismahdollisuuksiensa olevan hyvät.
– Olen sitä mieltä, että niin kauan kun on autoja, on töitä – kunhan vain itsellä on tiedot ja taidot hanskassa. Olen päässyt jo kahtena kesänä peräkkäin autokorjaamoon töihin, Klaus sanoo.
Autoalalle valmistunut voi työllistyä moniin eri ammatteihin.Tiina Karppi / Yle
Nuorelta vaaditaan oma-aloitteisuutta ja itsevarmuutta
Viimeisen kolmen vuoden aikana Nico Klaus on syventynyt siihen, miten autoja huolletaan ja korjataan. Etenkin moottorien korjaukset kiinnostavat häntä.
– Niitä ei ole kahta samanlaista. Toivon, että tulevaisuudessa pääsisin korjailemaan hieman kalliimpia ja tehokkaampiakin moottoreita, hän sanoo.
Korjaamolla työskentelyn lisäksi ajoneuvoasentajaksi kouluttautunut voi työllistyä muun muassa tehdastyöhön, teollisuuspuolelle, johtotehtäviin tai yrittäjäksi. Työelämässä asenne ja halu kehittyä ratkaisevat.
– Töihin on tultava ajoissa, se on ihan lähtökohta. Tärkeää on myös uskoa itseensä autoja korjatessa. Ei ole sellaista asiaa, jonka yli ei pääsisi, kunhan tekee työt rauhassa. Keskittyminen on tärkeintä, Nico Klaus tietää.
Autoalan jatkuvassa kehityksessä mukana pysyminen on myös olennaista.
– On tärkeää, että nuori on valmis opiskelemaan lisää ja kehittämään taitojaan, sillä sitä kaivataan työelämässä. Lisäksi hyviä asiakaspalvelutaitoja painotetaan yhä enemmän, autoalan opettaja Petri Sällilä sanoo.
Nico Klaus aikoo tehdä töitä siihen asti, kunnes lähtee armeijaan.Tiina Karppi / Yle
Monta ovea auki
Keskiviikkona todistuksensa saaneelle Nico Klausille on auki monta ovea, koska teknologia kehittyy koko ajan.
– Pitkäveteiset öljyjen ja rasvojen mittaukset ovat taaksejäänyttä elämää. Tieto- ja sähkötekniikka tulevat limittymään yhä enemmän työtehtäviin, mikä puolestaan laajentaa mahdollisuuksia erikoistua eri tehtäviin, Autoalan Keskusliiton tekninen johtaja Jouko Sohlberg sanoo.
Nico Klausin opettaja Petri Sällilä kannustaa valmistuvia tarttumaan rohkeasti edessä oleviin haasteisiin.
– Kaikenlainen työ kartuttaa kokemusta, tuo itsevarmuutta ja opettaa uusia kykyjä. Toivon nuorten näkevän asiat hyvinä haasteina, ei ongelmina, Sällilä sanoo.
Etelä-Kymenlaakson ammattikoulusta valmistuu autoalan opiskelijoita pitkin vuotta. Tänä keväänä heitä valmistuu 18.Antro Valo / Yle
Mutta mitä Nico Kalusille on tiedossa seuraavaksi? Töitä, ja vastikään ostetun vanhan Volvon fiksailua.
–Maalit on jo ostettu ruostetäplien piilottamista varten. Eihän se kedon kaunein kukka ole, mutta todellinen luottoauto, joka vie takuulla perille. Jos oikein innostun, viritän moottoriin vähän lisää tehoa, hän kertoo.
Tammikuussa nuorta miestä odottaa armeijaan lähtö.
– Tässä vaiheessa olen avoimin mielin, että lähdenkö sen jälkeen jatko-opiskelemaan vai työelämään.
Harvinainen alkukesän myrsky on riepotellut Perämeren rannikkoa perjantaina. Ylen meteorologi Matti Huutosen mukaan helpotusta tilanteeseen ei ole ennen iltaa.
– Myrsky johtuu Pohjois-Ruotsissa olevasta voimakkaasta matalapaineesta, joka liikkuu Tornionlaaksoon. Tällä hetkellä näyttää siltä, että myrskyn voima on kasvamassa ja se kestää iltaan saakka, kuvailee Huutonen.
Hailuodossa tuulen voima on ollut puuskissa 33,6 metriä sekunnissa ja Kemin Ajoksessa 29,6 metriä sekunnissa. Tuuli on voimakasta myös maa-alueilla, sillä Kemi-Tornion lentoasemalla myrskyn voimaksi on mitattu 25,4 metriä sekunnissa.
Myrsky on pysäyttänyt lauttaliikenteen Hailuotoon. Myös junaliikenne Kemin ja Oulun välillä on toistaiseksi keskeytyksissä Olhavassa radan sähkölinjojen päälle kaatuneen puun vuoksi. Junat korvataan Kemin ja Oulun välillä linja-autoilla, kerrotaan Rataliikennekeskuksesta.
Huutosen mukaan ainakin Perämeren rannikolla kannattaa nyt välttää juhlatelttojen ja muiden kevyiden rakenteiden pystyttämistä pihoille ja siirtää suunnitellut asennustyöt vaikkapa huomiseen aamuun.
Lapin ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitysyksikön katto irtosi osittain tuulen voimasta.Risto Koskinen / Yle
Kattoa ja kaakeleita on irronnut tuulen mukaan
Esimerkiksi Meri-Lapissa kova tuuli on aiheuttanut puolensataa tehtävää pelastuslaitokselle. Vahingontorjuntatehtäviä ovat aiheuttaneet kaatuneet puut sekä tuulen voimasta irronneet kattorakenteet. Kemin Kivikankaalla ammattikorkeakoulun rakennuksesta on rullaantunut kattohuopaa irti laajalta alueelta.
Lisäksi Kemin Syväkankaan koululta on sähköt poikki. Myös Kemin kaupungintalon seinästä on irronnut kaakeleita tuulen voimasta.
Kemin Sotisaaressa Kuivanuorontie on poikki tielle kaatuneiden puun ja sähköjohdon vuoksi.
Myös Oulu-Koillismaan ja Keski-Pohjanmaan pelastuslaitokset ovat joutuneet nostamaan valmiuttaan myrskyn vuoksi. Oulun seudulla pelastuslaitosta oltiin jo iltapäivään mennessä tarvittu kymmeniä kertoja.
Esimerkiksi Kokkolan seudulla pelastuslaitos sai hoitaa iltapäivään mennessä toistakymmentä vahingontorjuntatehtävää: kaatuneita puita, irronneita kattopeltejä ja omille teilleen lähteneitä veneitä.
Tuulen mukana ajelehtiva vene ajautui kohti koirapuistoa Kemin Pajarinrannalla.Risto Koskinen / YlePerämeren pohjukassa tuuli puhaltaa myrskylukemissa ja aallokko on kova.Laura Valta / Yle
Myös energialaitosten työntekijät ovat työskennelleet sähköjen palauttamiseksi. Lapissa tuuli on katkonut perjantaina sähköjä laajalti. Keminmaan Energian alueella sähköttä on lähes 900 asiakasta ja Rovakairan alueella Rovaniemellä ja Kittilässä lähes 1000 asiakasta.
Koko maassa ilman sähköjä oli iltapäivällä enimmillään noin 18000 asiakasta. Tiedot käyvät ilmi Energiateollisuuden ylläpitämästä kartasta.
Tuuli yrittää irrottaa peltikattoa Kemissä.Risto Koskinen / Yle
Hyönteistutkijat ovat onnistuneet tehostamaan trooppisiin hyttysiin iskevää sienitautia geenimanipuloinnin avulla. Tutkijoiden tekemissä kokeissa myrkky tappoi käytännössä kaikki hyttyset.
Kyseessä saattaa olla läpimurto malarian ehkäisemisessä, sillä trooppiset hyttyset toimivat taudin levittäjinä.
Tutkimus tehtiin Länsi-Afrikassa, Burkina Fasossa ja siinä olivat mukana yhdysvaltalainen Marylandin yliopisto ja Burkina Fasossa toimiva IRSS-tutkimusinstituutti.
Tutkijat olivat havainneet, että Metarhizium pingshaense -niminen sieni sairastuttaa sille altistuneet paikalliset Anopheles-suvun hyttyset.
Tutkijat halusivat tehostaa sienen vaikutusta. He ottivat käyttöön Australiassa elävän hämähäkin myrkyn. Tutkijat siirsivät sienen geneettiseen koodistoon ohjeen, jotta sieni alkaisi tuottaa hämähäkin myrkkyä.
Tehtävä ei geeniasiantuntijoiden mukaan ollut erityisen vaikea. Sienet ovat hyvin mukautuvaisia, joten niiden geneettinen muuntelu on helppoa, sanoi Marylandin yliopiston professori Raymond St Leger BBC:lle.
– Hämähäkki käyttää myrkkyhampaitaan rikkoakseen uhrinsa kuoren, me korvasimme myrkkyhampaat Metarhizium-sienellä.
Rohkaisevia tuloksia
Menetelmä testattiin Burkina Fasossa. Tutkimustilana oli 600 neliömetrin laajuinen keinotekoinen kylä, jossa oli taloja ja kasveja sekä vesi- ja ruokalähteitä hyttysille. Kylä oli katettu kaksinkertaisella moskiittoverkolla, jotta yksikään hyttynen ei pääsisi ulos.
Sieni-itiöitä levitettiin kankaille, joille hyttyset laskeutuivat. Tulos oli häkellyttävän hyvä. "Kylään" päästettiin 1 500 hyttystä. 45 vuorokauden kuluttua ja kaksi hyttyssukupolvea myöhemmin niistä oli jäljellä enää 13.
Kun hyttyset saivat olla ilman myrkkysientä, niiden määrä kasvoi räjähdysmäisesti.
Tutkijat olivat tyytyväisiä havaitessaan, ettei sieni vaikuttanut muihin hyönteislajeihin.
Tutkimuksia aiotaan jatkaa. Tutkijat painottavat, ettei heidän tavoitteenaan ole tuhota hyttysiä sukupuuttoon, vaan löytää keino malarian saamiseksi kuriin.
Malariaan, eli voimakkaaseen kuumetautiin sairastuu vuosittain yli 200 miljoonaa ihmistä. Tauti vaatii joka vuosi yli 400 000 ihmishenkeä.
Tietovuotaja Julian Assange, 47, on joutunut sellaisten toimien kohteeksi, jotka vertautuvat psykologiseen kidutukseen, sanoo YK:n erityisasiantuntija Nils Melzer. Hänen mukaansa Yhdysvallat, Britannia, Ecuador ja Ruotsi ovat syyllistyneet kollektiiviseen Assangen vainoamiseen.
– On selvää, että Assangen terveyteen on suuresti vaikuttanut se erittäin vihamielinen ja sattumanvarainen ilmapiiri, jolle hän on altistunut useita vuosia, Melzerin lausunnossa sanotaan.
– Fyysisten sairauksien lisäksi Assangella oli havaittavissa oireita, jotka ovat tyypillisiä pitkittyneessä altistumisessa psykologiseen kidutukseen. Näihin kuuluvat äärimmäinen stressi, krooninen ahdistus ja voimakas psykologinen trauma, Melzer jatkoi.
Assange kärsii parhaillaan 50 viikon vankeusrangaistusta takuuehtojen rikkomisesta Belmarshin vankilassa Lontoon liepeillä. Sekä Yhdysvallat että Ruotsi ovat vaatineet hänen luovuttamistaan.
Melzer vieraili Assangen luona vankilassa kuun alussa yhdessä kahden asiantuntijan kanssa.
Ylen saamien vahvistusten mukaan hallitusneuvotteluissa on sovittu tupakan ja alkoholin verojen korotuksesta osana haittaverojen korotusta.
Verojen yksityiskohdista ei ole kerrottu. Ylen tieto on kolmesta eri lähteestä ja kahdesta eri puolueesta.
Nousun suuruutta kuvailtiin Ylelle muotoilulla "jonkun verran".
Yleensä tupakan ja alkoholin verojen korotus on siirtynyt suoraan hintoihin eli hinnat ovat nousseet.
Rinne: Hallitusohjelma paketissa – talouslukuja vielä tarkistetaan
Hallitusohjelma on valmis, kertoo hallitusneuvotteluiden vetäjä Antti Rinne (sd.).
– Siltä osin se on valmis, että nyt tarkastellaan tekstin sanamuotoja ja vähän talouslukuja vielä varmistetaan. Mutta hallitusohjelma on paketissa, Rinne sanoi Säätytalolla perjantaina iltapäivällä.
Rinteen mukaan hallitusohjelman asioita tarkistetaan sunnuntaina hallitusta muodostavien puolueiden kesken.
– Neuvottelua ei käydä enää hallitusohjelman sisällöistä. Silloin käydään ministerikokonaisuuksia läpi ja varmistetaan, että tekstit ovat yhteisiä joka suunnasta, hän täsmensi.
Rinne kertoi samalla, että hallitusohjelma julkaistaan maanantaina medialle keskustakirjasto Oodissa.
Uusi hallitus on Rinteen arvion mukaan nimitetty ensi viikon lopulla.
Rinteen mukaan hallituksen tavoite on, että talous on tasapainossa vuonna 2023 ja työllisyysaste tuolloin 75 prosenttia.
Hän sanoi olevansa sikäli tyytyväinen, että hallitusneuvottelut sujuivat suurin piirtein siinä aikataulussa kuin hän oli odottanutkin. Alkujaan hallitusohjelman piti olla valmis viikko sitten perjantaina.
RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henrikssonin mukaan viimeiset askelmerkit katsotaan sunnuntaina.
– Tänään on saatu paljon aikaiseksi. Siitä näkökulmasta näyttää hyvältä ja voi käydä kotona kääntymässä.
Ministeriasioista ei perjantaina keskusteltu Henrikssonin mukaan lainkaan.
Ylen tiedot: Isien perhevapaita pidennetään
Hallitusneuvottelujen perhevapaita koskevista suunnitelmista on tihkunut lisätietoja.
Hallitusneuvotteluissa on linjattu, että perhevapaauudistuksessa isille kiintiöityjä vapaita pidennetään. Isien perhevapaiden pidennys ei lyhennä äideille kiintiöityä osuutta.
Tulevaisuudessa äideille ja isille kiintiöityjä kuukausia olisi saman verran.
Yksioikoisella päättelyllä perhevapaauudistuksen linjaus merkitsisi vähimmillään isien isyysrahakauden pidentämistä noin kahdella kuukaudella, mutta tähän Yle ei ole saanut yksiselitteistä vahvistusta.
Tällä hetkellä äitien ansiosidonnainen äitiysvapaa kestää neljä kuukautta. Isille on noin kahden kuukauden ansiosidonnainen isyysraha. Lisäksi joko äiti tai isä voivat pitää vanhempainvapaata yhteensä reilut puoli vuotta.
Hallitusneuvottelujen linjauksesta ei pysty varmaksi päättelemään, miten uudistuksen yksityiskohdat toteutuvat. Ne jäävät neuvotteluihin työmarkkinajärjestöjen kanssa.
Avoinna on esimerkiksi kysymys siitä, lyhennetäänkö nykyistä vapaavalintaista vanhempainvapaata isien kiintiön kasvattamisen vastapainoksi.
Hallitus siis pyytää palkansaajien ja työnantajien järjestöjä neuvottelemaan perhevapaauudistuksen yksityiskohdista.
Jatkovalmistelua varten hallitusneuvotteluissa on linjattu, että perhevapaissa tulee edelleen olla perheiden vapaasti valittava vanhempainvapaa, jota äiti tai isä voivat käyttää sopimallaan tavalla.
Kotihoidon tuki jatkuu nykymuotoisena
Hallitusneuvotteluissa on sovittu, että keskustalle tärkeä kotihoidon tuki jatkuu nykymalliin. Lapsen kotihoidon tukea saa, jos alle kolmevuotiasta lasta hoidetaan kotona.
Aiemmin on epäilty, että jos kotihoidon tuen kestoa ei lyhennetä tai tuen tasoa porrasteta, uudistuksen työllisyysvaikutukset jäävät toivottua vähäisemmiksi.
Tavoite hallitusneuvotteluissa on, että perhevapaat ja hoitovastuu jakautuisivat perheissä tasaisesti sekä äidin että isän välillä. Tausta-ajatuksena on työelämän tasa-arvon vahvistaminen.
Linjauksen mukaan perhevapaauudistuksen pitäisi kohdella tasa-arvoisesti eri perhemuotoja ja uudistuksessa otetaan huomioon yrittäjyyden eri muodot.
Ylen tiedon mukaan valtio lisäisi rahaa perhevapaiden järjestämiseen suuruusluokaltaan noin 25 miljoonaa euroa vuositasolla.
Muutokset merkitsevät todennäköisesti palkansaaja- ja työnantajamaksuihin lisämenoja. Palkansaajien ja työnantajien yhteinen kustannus uudistuksesta saattaisi olla esimerkiksi 50–100 miljoonaa euroa vuositasolla.
Yle uutisoi keskiviikkona, että kotihoidon tukeen tuskin tulee merkittäviä muutoksia ja hallitusneuvotteluissa päädytään todennäköisesti isien ansiosidonnaisen vapaan pidentämiseen.
Helatorstaina oli neuvottelutauko
Hallitusneuvottelut jatkuivat helatorstain neuvottelutauon jälkeen.
Hallituksen muodostaja Antti Rinne (sd.) arvioi jo perjantaina aamulla, että perjantaina on viimeinen varsinainen neuvottelupäivä hallitusohjelmasta.
– Auki on muutamia asioita, en yksilöi niitä, Rinne sanoi aamulla kokoukseen mennessään.
Hallitusohjelmasta tiedotetaan vasta viikonlopun jälkeen, Rinne kertoi jo tuolloin. Ministereiden määrä ja tehtävien jakaminen puolueiden kesken ratkaistaan viikonloppuna.
Lisäksi Ylen tietojen mukaan neuvotteluiden suuret kysymykset on ratkaistu. Viimeinen iso ratkaisu oli oppivelvollisuuden pidentäminen, josta puheenjohtajat sopivat torstain vastaisena yönä.
Antti Rinne vahvisti, että oppivelvollisuuden pidentämisestä on sovittu.
– Kyllä teillä on ollut oikeaa tietoa.
Muutoksen aikataulusta Rinne ei vielä halua kertoa, vaan se nähdään hänen mukaansa, kun ohjelma julkaistaan. Oppivelvollisuuden pidentäminen tarkoittaa myös ilmaisia oppimateriaaleja lukiolaisille ja ammattiin opiskeleville.
Neuvotteluissa on Ylen tietojen mukaan sovittu myös, että työmarkkinajärjestöt ja Suomen yrittäjät ryhtyvät miettimään yhdessä, kuinka Suomeen luodaan kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja.
Helsingin Sanomien mukaan tuleva hallitus aikoo lisätä poliisien määrää. Lehden tietojen mukaan tulossa on noin 300 poliisivirkaa lisää alkavalla hallituskaudella.
Maanantaina tulevan hallituksen talouslinjaus kerrottiin julkisuuteen: menot kasvaisivat ja ne katettaisiin työllisyystoimin ja valtion omaisuustuloilla.
Ehtona on, että talous kasvaa ja työllisyysaste nousee 75 prosenttiin. Hallituksen on myös myytävä valtion omaisuutta tai käytettävä siitä saatuja osinkoja.
Hallitusohjelman kirjoittaminen on yhä kesken, mutta julkisuuteen on tihkunut tietoa siitä, millaisia muutoksia veroihin, kouluun, kotiin ja lastenhoitoon on tulossa.
Yle listasi seitsemän seikkaa, jotka kirjataan hallitusohjelmaan. Hallitusohjelma on neljävuotinen suunnitelma asioista, jotka hallitus sitoutuu viemään läpi.
1. Pienimmät eläkkeet nousevat
Eläkeläisten vappusatanen ei toteudu kerralla. Pieniä alle 1 400 euron eläkkeitä nostetaan neljän vuoden aikana. AOP
Jos toisen asteen tutkinnosta tulee velvollisuus, esimerkiksi lukion ja ammattikoulun kirjat ja muu materiaali olisivat ilmaisia.
Uudistusta on perusteltu sillä, että yhä joka kuudes 25 vuotta täyttänyt jää Suomessa peruskoulun varaan. He työllistyvät muita heikommin. Ongelma koskee Suomessa etenkin miehiä. Oppivelvollisuuden pidentämisen hintalappu on noin 120 miljoonaa euroa.
3. Kotitalousvähennys pienenee
Tällä hetkellä kotitalousvähennys on enintään 2 400 euroa vuodessa henkeä kohti. Sitä saa esimerkiksi oman tai omien vanhempien kodin maalauksesta. Ismo Pekkarinen / AOP
Kodin remontti- ja siivoustöistä saa kotitalousvähennyksen. Vähennys koskee oman kodin lisäksi myös omien vanhempien asuntoa tai kesämökkiä. Tänä vuonna kotitalousvähennys on 50 prosenttia työn hinnasta, enintään 2400 euroa.
Omavastuu on nyt sata euroa.
Nyt kotitalousvähennystä aiotaan pienentää. Summista ei ole vielä tarkkaa tietoa. Kotitalousvähennyksen tarkoitus vähentää pimeitä remontteja ja saada kansalaiset pitämään asuntoja kunnossa.
4. Aktiivimallin leikkuri poistuu
Ihmiset osoittivat mieltään aktiivimallia vastaan Helsingin Senaatintorilla helmikuussa 2018.Mauri Ratilainen / AOP
Laki työttömien aktiivimallista tuli voimaan viime vuoden alussa. Silloin sovittiin myös, että työtön voi säilyttää työttömyystuen vain, jos hän osallistuu aktivointiin. Mikäli työtön ei täytä aktivoinnin ehtoja, työttömyystukea leikataan.
Leikkaus on 4,65 prosenttia tuen määrästä
Sipilän hallituksen aikana aktiivimallin leikkuri herätti suurta vastustusta ja mielensoittajat ryntäsivät kaduille. Rinteen tuleva hallitus aikoo lakkauttaa leikkurin. Lakkauttamista ovat vaatineet etenkin SDP ja vasemmistoliitto.
Tilanteesta tekee mielenkiintoisen se, että hallitusneuvotteluissa on mukana myös aktiivimallin isä – keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä.
5. Isät saavat lisää aikaa lasten kanssa
Hallitusneuvotteluissa on linjattu, että perhevapaauudistuksessa isille kiintiöityjä vapaita pidennetään. Isien perhevapaiden pidennys ei lyhennä äideille kiintiöityä osuutta.
Tulevaisuudessa äideille ja isille kiintiöityjä kuukausia olisi saman verran. Tällä hetkellä äitien ansiosidonnainen äitiysvapaa kestää neljä kuukautta. Isille on noin kahden kuukauden ansiosidonnainen isyysraha. Lisäksi joko äiti tai isä voivat pitää vanhempainvapaata yhteensä reilut puoli vuotta.
Tällä halutaan muuttaa nykytilanne, jossa äidit käyttävät suuriman osan perhevapaista.
Keskusta on vastustanut kotihoidontuen leikkaamista. Näillä näkymin hallitus ei ole puuttumassa siihen. Kotihoidontukeen on oikeus alle kolmevuotiaan lapsen vanhemmilla.
Tupakkaveroa on nostettu viime vuosina puolen vuoden välein. Nella Nuora / Yle
Valtion kassaa on tarkoitus kartuttaa myös haittaverojen korotuksilla. Tekeillä oleva hallitus on Ylen tietojen mukaan päättänyt korottaa tupakan ja alkoholin veroja.
Yleensä tupakan ja alkoholin verojen korotus on siirtynyt suoraan hintoihin eli hinnat ovat nousseet.
Säätytalolla on kipuiltu siitä, että tupakkavero iskisi eniten kaikkein pienituloisimpiin. Tupakkaveroa on nostettu viime vuosina puolen vuoden välein.
Veron nostaminen lisäisi tupakan salakuljetusta ja tuontia omaan käyttöön halvemman verotuksen maista. Terveyssyistä tupakan veronkorotukselle on kuitenkin laajaa kannatusta.
7. Terveyskeskukset
Sote-uudistusta ryhdytään valmistelemaan kaikkien eduskuntapuolueiden voimin. Jukka Uotila / AOP
Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on ajanut kerta toisensa jälkeen karille. Hallitusneuvotteluissa on linjattu, että terveyskeskuksia pyörittää julkinen sektori.
Sote-palveluja varten perustetaan 18 maakuntaa, jotka toimivat palvelujen järjestäjinä. Järjestäjinä voisi toimia myös iso kaupunki kuten Helsinki. Pääkaupunkiseudulle ja Helsingille sorvataan myöhemmin “erityisratkaisu”
Yksityiset yritykset ovat mukana täydentämässä julkisia palveluja. Miten se tapahtuu, selviää myöhemmin.
Sote-uudistusta ryhdytään sorvaaman parlamentaarisesti eli siihen otetaan mukaan kaikki eduskuntapuolueet.
Helatorstaina selvisi, että Antti Rinteen (sd.) hallitus aikoo laajentaa oppivelvollisuuden koskemaan myös toisen asteen koulutusta.
21-vuotias Saana-Riikka Lahtinen ei usko, että asiasta seuraa paljonkaan hyvää.
– Jos ihmistä ei kiinnosta, ja se pakotetaan sinne, niin koko homma saattaa mennä pelleilyksi, hän sanoo.
Lahtisen ei ole ollut pakko istua koulunpenkissä vastentahtoisesti, eikä hän ole niin tehnytkään. Peruskoulun jälkeen hän opiskeli ensin hetken muovialaa, sitten autoalaa kahdessa eri kaupungissa. Kumpikaan ei tuntunut omalta.
Lahtinen kävi vuoden mittaisen ammattistartin, oli työkokeilussa mielenterveyskuntoutujien parissa ja siirtyi sen jälkeen lähihoitajaopintoihin. Nekään eivät innostaneet kauan.
– Jos ei yhtään kiinnosta, niin on vaikeaa istua paikallaan siellä turpa kiinni.
Lahtinen ei ole yksin. Vuonna 2018 ammattikoulun keskeytti 7,5 prosenttia alle 20-vuotiaista opiskelijoista. Heistä osa saattoi siirtyä työelämään, mutta kukaan ei jatkanut toisella asteella tai peruskoulun ja toisen asteen välisessä nivelvaiheen koulutuksessa. Näitä nuoria oli yli 5200.
Keväällä 2019 vastaava luku on 2954. Se on 3,7 prosenttia alle 20-vuotiaista ammattikoululaisista. Tiedot ovat peräisin Opetushallituksen ylläpitämästä KOSKI-rekisteristä, jonne koulutuksen järjestäjät syöttävät lukuja omista opiskelijahallintajärjestelmistään.
Koulut yksimielisiä: pidempi velvollisuus ei ratko ongelmia
Yle kysyi 16 suurimmalta ammatillisen koulutuksen järjestäjältä, miten oppivelvollisuuden pidentäminen vaikuttaisi niin sanottuihin negatiivisiin keskeytyksiin, eli siihen, että opiskelija jättää koulun kesken jatkamatta opintoja muualla.
Kyselyn vastausaikana päätös oppivelvollisuuden pidentämisestä ei ollut vielä tiedossa. Yhdenkään oppilaitoksen edustaja ei kertonut kannattavansa pidempää oppivelvollisuutta.
Velvollisuuden pidentäminen lisää toisen asteen opiskelun maksuttomuutta, mikä vaikuttaa koulutuksen järjestäjien kustannuksiin.
Esimerkiksi Turun ammatti-instituutista ja Savon ammattiopistosta vastattiin, että jos koulujen rahoitusta ei samalla lisätä kylliksi, keskeytyksiä voi oppivelvollisuudesta huolimatta tulla entistä enemmän. Se on vaarana, jos opetuksen, ohjauksen ja tuen resursseja joudutaan supistamaan.
– Tilanne vaatii ehdottomasti nykyisen rahoituksen korjaamista vähintään 10 prosentilla ennen lisätehtävien määräämistä, Saimaan ammattiopisto Sampon rehtori Antti Lehmusvaara kirjoittaa.
Hallitusohjelmaan on tulossa satsauksia koulutukseen, mutta vielä ei ole selvillä, miten ne liittyvät oppivelvollisuuden tuomiseen toiselle asteelle.
Oppivelvollisuuden pidentämisen tarkkoja yksityiskohtia ei muutenkaan tiedetä. Ei ole selvää, mihin asti toista astetta koskeva oppivelvollisuus olisi voimassa: määritelläänkö rajaksi esimerkiksi täysi-ikäisyys vai tutkinnon suorittaminen.
Opetushallituksen mukaan suurin ammattiopinnot keskeyttävä ikäryhmä on 20–30-vuotiaat. Nykyisin oppivelvollisuus päättyy, kun peruskoulu on suoritettu, tai viimeistään 17-vuotiaana.
Ohjaus, opetus ja tuki – eikö mikään riitä?
Toisen asteen oppivelvollisuus ei tunnu koulutusten järjestäjistä hyvältä ratkaisulta siksikään, että kouluun pääsy sinänsä ei ole ongelma. Opiskelupaikka heltiää kyllä halukkaille, vaikeudet alkavat vasta sen jälkeen.
Moni koulutuksen järjestäjistä kertoo keskeytysten taustalla olevan se, että peruskoulusta tullaan ammattikouluun vajavaisilla valmiuksilla. Oulun seudun ammattiopiston rehtori Jarmo Paloniemen mukaan 10 prosenttia ammattikoulun aloittavista pojista ei osaa kunnolla lukea, kirjoittaa tai laskea.
Tampereen seudun ammattiopistosta puolestaan vastattiin, että heillä on jopa tuhat opiskelijaa, joilla ei ole edellytyksiä selviytyä opinnoista.
Koulujen on usein mahdotonta ratkoa opiskelijoiden elämänhallinnan vaikeuksia, mielenterveys- ja päihdeongelmia tai puuttuvaa motivaatiota.
Saana-Riikka Lahtinen on työskennellyt siivoojana reilun vuoden. Se on pidempi aika kuin minkä hän on viihtynyt missään oppilaitoksessa peruskoulun jälkeen. Mohamed Sharif El Bouari / Yle
Keskeytyksiä yritetään ehkäistä monin keinoin. Opiskelijaa tuetaan paitsi opintojen aikana, myös ennen niitä. Se tarkoittaa esimerkiksi ohjaus- ja hakupalveluja, opiskeluvalmennusta ja yhteistyötä peruskoulujen kanssa.
Oppilaitoksissa on tarjolla urasuunnittelua, erityisopettajia, nuorisotyöntekijöitä, palautekyselyjä, mahdollisuus siirtyä toiselle alalle tai suorittaa opintoja nuorten työpajoissa. Motivaatiota herätellään työelämätoimeksiannoilla ja osallisuutta tutor- ja opiskelijakuntatoiminnalla.
Tekevätkö oppilaitokset siis jo kaiken voitavansa? Yksikön päällikkö, opetusneuvos Kati Lounema Opetushallituksesta uskoo, että tekevät.
– Siitä kertoo työ, jota he ovat halunneet meidän, työelämän ja opiskelijoiden kanssa tehdä. Eli ollaan tietoisia keskeyttämisistä, on haluttu löytää tekijöitä, jotka siihen vaikuttavat ja yhdessä pureutua niihin.
Saana-Riikka Lahtisen kokemus opintojen keskeyttämisestä on toisenlainen.
– Sen [lähestyvän keskeyttämisen] huomaa aina siitä, että ensin alkaa tulla poissaoloja. Sitten saan kuulla, että "jos sua ei kiinnosta, niin turhaan sä täällä oot", Lahtinen sanoo.
Kati Lounema kehuu oppilaitosten panostusta opiskelijoiden yksilölliseen tukemiseen.Mikko Koski / Yle
Rahoitus riippuu tutkinnoista
Opiskelijalle koituvat kustannukset ovat harvoin pääsyy opintojen keskeyttämiseen. Yleisimmin ero perustellaan henkilökohtaisella syyllä.
– Siellä voi olla se, ettei ala kiinnosta tai motivoi, tai jokin omaan elämään liittyvä syy, joka ei oppilaitoksissa tule esille. Syyt eivät aina näy koulutuksen järjestäjän arjessa, jos opiskelija ei puhu niistä, Opetushallituksen projektipäällikkö Sanna Pensonen sanoo.
Koulutuksen järjestäjille jokainen keskeytys on myös talouskysymys.
Melkein kaikilla ammatillisen koulutuksen järjestäjillä tutkintojen keskeyttämisen ehkäisy sisältyy tulostavoitteisiin. Esimerkiksi Savon ammattiopistossa tavoitteena on, että vuotuinen keskeyttämisprosentti pysyisi alle 6,3:n. Seinäjoen koulutuskuntayhtymän talousarviossa mittari on määritelty niin, että korkeintaan 4 prosenttia opiskelijoista keskeyttää ilman tutkintoa, työpaikkaa tai muita opintoja.
Keskeytysten tarkkailu ei ole mikään ihme: vuoden 2018 ammattikoulu-uudistuksessa koulujen rahoitusmallia muutettiin niin, että opintojen suorittaminen loppuun vaikuttaa siihen, paljonko rahaa koulut saavat.
Puolet oppilaitosten rahoituksesta perustuu suorituksiin ja koulutuksen vaikuttavuuteen. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että rahoitus määräytyy sen mukaan, saavatko opiskelijat kasaan tutkintoja tai tutkinnon osia ja miten he sijoittuvat työelämään tai jatko-opintoihin.
Rahoitusmallin käyttöönotto etenee asteittain, malli on kokonaan toiminnassa parin vuoden kuluttua.
Raha ei tietenkään ole ainoa syy pitää opiskelijat koulunpenkissä.
– Kun nuori ihminen kiinnittyy kouluun tai työelämään, hänestä on ote ja elämänpalikat varmaan vähän paremmin kohdallaan. Se lisää osaltaan hyvinvointia, Lounema sanoo.
Muusikko Elton Johnin elämää kuvaava Rocketman-elokuva on joutunut Venäjällä sensuurin kohteeksi. Elokuvan venäläinen levittäjä on leikannut pois kaikki kohtaukset, joissa on homoseksiä tai toisiaan suutelevia miehiä, kertoo The Guardian -lehti.
Central Partnership -yhtiö perustelee sensurointia Venäjällä voimassa olevalla niin sanotulla homopropagandalailla, joka kieltää samaa sukupuolta olevien välisen seksin esittämisen positiivisessa valossa.
– Elokuvaa on editoitu, jotta se olisi sopusoinnussa Venäjän lainsäädännön kanssa, yhtiö perustelee.
Elton John saapui 16. toukokuuta Rocketman-elokuvan näytökseen Cannesin elokuvajuhlilla.Sebastien Nogier / EPA
Venäjän kulttuuriministeriö on vakuuttanut uutistoimisto Tassin mukaan, ettei se ole esittänyt suosituksia kohtausten poistamisesta. Ministeriön mukaan poistot ovat levitysyhtiön itsensä päättämiä.
Homoseksin lisäksi elokuvasta on poistettu myös huumeisiin liittyviä kohtauksia. Venäläisen version nähneen elokuvakriitikon Anton Dolinin mukaan elokuvan lopusta on myös poistettu maininta siitä, että Elton John on nykyisin naimisissa David Furnishin kanssa ja pariskunnalla on lapsia.
Dolinin mukaan elokuva on sensuroinnin seurauksena lyhentynyt noin viisi minuuttia.
Elton John kommentoi elokuvaan kohdistuneita muutosvaatimuksia aiemmin The Guardianille sanomalla, ettei hänen elämästään voi tehdä huumeista ja seksistä siistittyä elokuvaa, koska hän ei ole elänyt K13-elämää.
Rocketman saa ensi-iltansa Venäjällä 6. kesäkuuta.
