Reaaliaikaisilla rahansiirtopalveluilla voi tehdä miljoonatilin.

Pikasiirto.fi-nimellä toimivan Bittisiirto Oy:n perustaja ja toimitusjohtaja Alexander Hanhikoski löytyy yllättäen viime vuoden tulokärjen kolmannelta sijalta.

Vuonna 1986 syntyneen Hanhikosken tulot olivat noin 24,6 miljoonaa euroa. Suurin osa tuloista koostui pääomatuloista. Ansiotuloja hieman yli kolmekymppinen startup-yrittäjä tienasi vain 30 000 euroa.

Bittisiirto on perustettu Jyväskylässä vuonna 2013. Viime vuonna yhtiö teki 2,3 miljoonan euron liikevaihdolla voittoa peräti 1,5 miljoonaa euroa.

Pikasiirtopalvelu julkaistiin runsas neljä vuotta sitten elokuussa 2014. Hanhikoski on valmistunut Helsingin yliopistosta pääaineenaan tietojenkäsittelytiede.

Onko kovien tulojen taustalla yrityskauppa vai virtuaalivaluutta?

Maksusovelluksen kehittäneen Alexander Hanhikosken kovia pääomatuloja voi selittää se, että hän on myynyt osan Bittisiirrosta pääomasijoittajalle.

Hanhikoski kertoi Kauppalehdelle vuonna 2015, että hän hakee pääomasijoittajilta rahoitusta yrityksen palvelujen laajentamiseen. Hän kertoi, että siihen asti yritystä on rakennettu omilla ja sukulaisten varoilla.

Toinen syy yrittäjän huimille pääomatuloille voi olla virtuaaliraha etheriin sijoittaminen jo varhaisessa vaiheessa.

Kryptovaluuttoja seuraava Bittiraha.fi kertoo, että Hanhikoski olisi ostanut ethereitä niiden julkaisun yhteydessä, kun virtuaalirahan kurssi oli alhainen. Tämän jälkeen kryptovaluutan arvo on moninkertaistunut.

Ether on tällä hetkellä markkina-arvoltaan maailman toiseksi suurin kryptovaluutta bitcoinin jälkeen.

Maksualusta nopeuttaa merkittävästi tilisiirtoja

Hanhikoski on Bittisiirron lisäksi mukana myös parissa muussa yrityksessä.

Esimerkiksi Legendary Capital tekee arvopaperi- ja raaka-ainesopimuskauppaa ja omistaa kiinteistöjä eli toimii käytännössä Hanhikosken sijoitusyhtiönä.

Hanhikosken yrityksen Bittisiirron maksualusta nopeuttaa pankkien välisiä tilisiirtoja. Sitä käyttävät sekä kuluttajat että yritykset.

Rahasiirron voi tehdä kaikkien suurten suomalaisten pankkien tileiltä ympäri vuorokauden.

Pikasiirto.fi veloittaa siirrosta tietysti maksun. Yhtiön nettisivujen mukaan palvelulla on jo yli 100 000 käyttäjää.

Yhtiö kertoo, että raha siirtyy tililtä toiselle jopa sekunneissa. Pankkien kautta rahasiirto voi viedä parikin päivää.

Lue myös: Suurituloisimpien kolmen kärkeen kiilannut yllätysnimi Alexander Hanhikoski sijoitti virtuaalirahaan – lue päivän kiinnostavimmat verouutiset täältä

Kansanedustajien palkkioissa on jonkin verran vaihtelua kokemuksen ja valiokuntapaikkojen mukaan, mutta se ei riitä selittämään suuria eroja kansanedustajien kokonaistuloissa.

Merkittävimmät erot selittyvät yrittäjätaustaisten kansanedustajien huomattavasti muita kansanedustajia suuremmilla tuloilla.

Lue myös: Eero Lehti eduskunnan ja Anne Berner hallituksen suurituloisimmat – Katso listalta kaikkien kansanedustajien tulot

Eduskunnan tulokuningas on muun muassa Taloustutkimuksen omistava keravalainen yrittäjä Eero Lehti (kok.), jonka kokonaistulot viime vuonna olivat lähes 1,9 miljoonaa euroa. Pääomatulojen osuus tästä oli lähes 1,6 miljoonaa euroa.

Lehden lisäksi kansanedustajien tulokärki muodostuu suureksi osaksi yrittäjätaustaisista kansanedustajista.

Vuonna 2016 kärkipaikkaa pitänyt liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk.) putosi tällä kertaa toiselle sijalle. Bernerin pääomatulot olivat viime vuonna merkittävästi pienemmät kuin vuonna 2016, jolloin Bernerin kokonaistulot olivat reilut 1,5 miljoonaa euroa.

Viime vuonna Bernerin kokonaistulot olivat noin 635 000 euroa. Vuonna 2016 Bernerin tuloja nostivat tonttikaupat Espoossa, joista Kauppalehti kertoi.

Berner kuuluu erityisesti kankaistaan tunnetun Vallila Interiorin omistajiin. Sidonnaisuusilmoituksensa mukaan Berner omistaa myös sijoitusasuntoja pääkaupunkiseudulla.

Yrittäjätaustaiset poliitikot tienaavat

Kansanedustajien yrittäjävoittoisessa tulokärjessä poikkeuksen muodostaa keskustan kansanedustaja Pekka Puska lähes 400 000 euron kokonaistuloillaan.

Sidonnaisuusilmoituksensa mukaan Puska saa kansanedustajan palkkion lisäksi THL:n pääjohtajan eläkettä, joka on 110 000 euroa vuodessa. Hänellä on myös useita asunto-osakkeita Helsingissä ja Vaasassa. Lisäksi hänellä on yli puolen miljoonan euron arvoinen osakesalkku, joka pullistelee Nokian, Fortumin ja Koneen kaltaisten isojen suomalaisyritysten osakkeita.

Neljäntenä kansanedustajien tulokärjessä on rakennusmestari ja yrittäjä Eero Reijonen (kesk.), joka nousi eduskuntaan kuluvan vuoden keväällä kansanedustaja Elsi Kataisen siirryttyä Euroopan parlamenttiin. Viime vuoden tuloissa ei siis ole kyse kansanedustajan palkkioista, vaan Reijosen yli 300 000 euron kokonaistulot ovat peräisin oman rakennustoimiston pyörittämisestä.

Viidentenä kansanedustajien joukossa on kokoomuksesta lähtenyt ja oman eduskuntaryhmän perustanut liikemies Harry ”Hjallis” Harkimo, jonka kokonaistulot viime vuonna olivat 247 000 euroa.

Ansiotuloja Harkimo sai 164 000 euroa, pääomatuloja 83 000 euroa. Harkimon lusikka on monessa sopassa, mutta parhaiten hänen liiketoimistaan tunnetaan urheiluseura Jokereiden omistaminen. Harkimo ilmoitti keväällä luopuvansa Jokereiden omistuksesta tänä vuonna.

Yrittäjätausta on myös kuudenneksi sijoittuvalla pirkanmaalaisella kansanedustajalla Arto Satosella (kok.), jonka kokonaistulot viime vuonna olivat yhteensä 218 000 euroa. Sidonnaisuusilmoituksensa mukaan Satonen omistaa useita sijoitusasuntoja ja kiinteistöjä.

Europarlamentissa vielä viime vuonna istunut Paavo Väyrynen (kp.) sijoittuu eduskunnan tulovertailussa kahdeksannelle sijalle. Hyvää sijoitusta selittää kansanedustajan palkkiota parempi meppipalkkio, mutta sen lisäksi Väyrynen on myös toimitusjohtajana kylpylähotellia pyörittävässä Pohjanranta Oy:ssa ja sen useissa tytäryhtiöissä.

Yrittäjätaustaisissa poliitikoissa kokoomus ja keskusta ovat vahvasti edustettuina. Poikkeuksena joukossa on esimerkiksi vihreiden kansanedustaja Antero Vartia, joka on 154 000 euron kokonaistuloillaan sijalla 21. kansanedustajien tulovertailussa.

Vartia oli vielä viime vuonna omistajana saunakompleksi Löylyssä. Tänä vuonna Vartia myi osuutensa toiselle omistajalle, näyttelijä Jasper Pääkköselle.

Kansanedustajien palkkiot ilman lisätuloja

Suurella osalla kansanedustajista kokonaistulot ovat noin 70 000 ja 90 000 euron välillä.

Kansanedustajien palkkio oli viime vuonna 6 407 euroa kuukaudessa. 12 eduskuntavuoden jälkeen kansanedustajien palkkio nousi 6 887 euroon.

Kuluvan vuoden toukokuussa palkkioita nostettiin. Palkkiot ovat nyt 6 510 euroa kuukaudessa ja yli 12 eduskuntavuoden jälkeen 6 997 euroa kuukaudessa. Tänään julkistetuissa verotiedoissa korotus ei näy.

Kansanedustajien tuloja tarkasteltaessa eroja tulee kokemuksen lisäksi valiokuntien puheenjohtajille myönnetystä lisäpalkkiosta.

Suurimman bonuksen saavat suuren valiokunnan, perustuslaki-, tarkastus-, ulkoasiain- ja valtiovarainvaliokunnan puheenjohtajat, jotka tienasivat peruspalkkionsa päälle 1 188 euroa kuukaudessa. Saman lisäpalkkion saivat myös suurimpien eduskuntaryhmien puheenjohtajat.

Muiden valiokuntien puheenjohtajat saivat 720 euron lisäpalkkion. Saman lisäpalkkion saivat pienempien, 3-15 kansanedustajan eduskuntaryhmien puheenjohtajat.

Lisäksi kansanedustajille maksetaan kulukorvausta, joka on veroton eikä siten näy julkistetuissa verotiedoissa. Kulukorvausta edustaja saa kotipaikasta riippuen 986,81 eurosta aina 1 809,15 euroon.

* Juttua korjattu klo 15.07: Korjattu Pekka Puskan osakeomistusten arvoa. Aiemmin jutussa sanottiin, että Puska omistaa pörssiosakkeita yli 50 000 euron arvosta. Sidonnaisuusilmoituksessa mainittu yli 50 000 euron arvo koskee kuitenkin yksittäisiä omistuksia, joita on useita. Oikea pörssiosakkeiden arvo on kokonaisuudessaan yli puoli miljoonaa euroa.

Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk.) keikkuu hallituksen tulotilaston ykkössijalla, kun katsotaan viime vuoden verotettavia tuloja.

Tämän jutun lopussa olevasta listasta voit katsoa jokaisen kansanedustajan verotettavat tulot vuonna 2017. Myös Sipilän hallituksen ministerit ovat kaikki kansanedustajia.

Bernerillä oli verotettavia tuloja yhteensä reilu 634 000 euroa, joista noin 202 000 euroa ansiotuloja ja loput pääomatuloja. Hän on sisustustekstiilien ja –tuotteiden suunnitteluun ja tukkumyyntiin erikoistuneen Vallila Interiorin pääomistaja sekä hallituksen puheenjohtaja. Eduskunnan mukaan hänellä on myös lukuisia muita tehtäviä erilaisissa yrityksissä, joista hän saa tuloja.

Muiden ministereiden verotettavat tulot sijoittuvat melko tasaisesti noin 120 000 ja 160 000 euron välille. Bernerin jälkeen eniten pääomatuloja, reilu 10 000 euroa, oli asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisella (kesk.). Hän kertoo saavansa ne metsätalouden harjoittamisesta.

Ministerinpesti vaikuttaa puoluejohtajien tuloihin

Puolueiden puheenjohtajista parhaiten tienaavat ministerit eli pääministeri Juha Sipilä (kesk.), valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) ja kulttuuri-, urheilu- ja eurooppaministeri Sampo Terho (sin.).

Sipilällä oli vajaa 160 000 euroa ansiotuloja. Pääministerin palkkio on reilu 10 000 euroa kuukaudessa, mikä on hieman enemmän kuin muilla ministereillä. Viime vuonna Sipilällä ei ollut lainkaan pääomatuloja.

Yli 100 000 euron tulorajan pääsee myös Jussi Halla-aho (ps.). Hän tienaa europarlamentaarikkona reilu 102 000 euroa vuodessa eli paremmin kuin ne puheenjohtajakollegat, jotka istuvat eduskunnassa.

Alle 80 000 euron vuositulojen jäivät viime vuonna vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson reilulla 74 000 eurolla ja vihreiden tehtävänsä jättänyt puheenjohtaja Touko Aalto 72 000 eurolla.

Presidentin palkkio on verovapaata tuloa

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ei tienannut viime vuonna juurikaan verotettavia ansiotuloja, vain reilu 1 000 euroa. Tämä johtuu siitä, että tasavallan presidentin palkkio on verovapaata eli Niinistö saa 126 000 euroa puhtaana käteen.

Pääomatuloja hänellä oli sen sijaan reilu 15 000 euroa.

Entiset presidentit saavat presidentin eläkettä, joka on 96 000 euroa verovapaana vuodessa. Tästä huolimatta molemmat entiset presidentit pääsivät tuloissaan 120 000 euron paremmalle puolelle. Tarja Halosella oli verotettavia tuloja 121 000 euroa, Martti Ahtisaarella 129 000 euroa.

Eero Lehdellä yli 1,5 miljoonaa euroa pääomatuloja

Eduskunnan tulokuningas oli odotetusti Eero Lehti (kok.), joka tienasi lähes 1,9 miljoonaa euroa viime vuonna. Tästä pääomatulojen osuus on reilu 1,5 miljoonaa euroa.

Lehden tulot ovat moninkertaiset verrattuna suurimpaan osaan kansanedustajista, joista moni tienasi jotain 70 000 ja 90 000 euron välillä. Kansanedustajan peruspalkkio on 6 510 euroa kuussa, ja sitä korotetaan 12 edustajavuoden jälkeen. Myös valiokuntapaikat vaikuttavat kansanedustajan tuloihin.

Lehti omistaa yli 7,1 miljoonalla eurolla osakkeita, lähes kokonaan Taloustutkimus Oy:n sekä esimerkiksi erilaisia kiinteistöjä.

Kansanedustajat saattavat kerryttää tulojaan myös esimerkiksi esiintymällä tai kirjoittamalla kirjoja. Tulokärjen 9. sijalle päätynyt Erkki Tuomioja tienasi esimerkiksi yli 6 800 euroa tekijänoikeustuloja kirjoistaan.

Juttua on päivitetty klo 12:37. Lisätty tieto pääministeri Sipilän pääomatuloista vuonna 2017. Klo 16:12 on korjattu Kimmo Tiilikaisen titteli.

Alla olevasta listasta voit katsoa, miten kansanedustajat tienasivat viime vuonna:

Suomalaisista YouTube-tähdistä parhaiten tienaavasta ei ole epäselvyyttä. Hän on TheRelaxingEnd-kanavan taustalla vaikuttava Lauri Puttonen, 33. Vielä seitsemän vuotta sitten hän oli työtön, mutta tienaa nyt tekemällä pelivideoita lähes 2,8 miljoonalle tilaajalle.

Puttosen tulot viime vuonna olivat 153 703 euroa.

Vaikka murskausvideoista tunnetulla Hydraulic Press Channel -kanavalla on lähes kaksi miljoonaa tilaajaa, suosio ei näy kanavaa ylläpitävän tamperelaisen yrittäjäpariskunnan tuloissa merkittävästi. Lauri Vuohensilta, 31, tienasi viime vuonna 35 237 euroa ja Anni Vuohensilta, 27, 42 426 euroa. Videoiden noustua suureen suosioon Vuohensillat vaihtoivat päivätyönsä täysipäiväiseen tubettamiseen.

Hyvää tiliä viime vuonna teki Mariieveronica eli 22-vuotias Veronica Verho, jolla on YouTubessa yli 200 000 seuraajaa. Hänen tulonsa olivat 128 026 euroa. Kasvua vuoteen 2016 on huomattavasti, sillä tuolloin hän tienasi yli 50 000 euroa. Kuusi vuotta sitten YouTube-videoita tehneen Verhon tuloja on kasvattanut työ radiojuontajana NRJ-kanavalla.

Yli 100 000 euron vuosituloihin ylsi myös Lakko eli Eric Savolainen, 25. Yli puoli miljoonaa tilaajaa YouTubessa keräävä Savolainen tienasi viime vuonna 110 568 euroa. Hänen tulonsa kasvoivat huomattavasti, sillä vuonna 2016 hän ansaitsi yli 74 000 euroa. Tulojen lisääntymiseen on varmasti vaikuttanut se, että Lakko on tuottanut myös omaa musiikkia ja juontanut omaa tv-ohjelmaa yhdessä toisen tubettajan, Herbalistin kanssa. He juontavat yhdessä myös MTV3:n Posse-ohjelmaa.

Tubettaja Jaakko Parkkali, 22, tienasi viime vuonna lähes kolme kertaa enemmän kuin vuotta aiemmin. Lifestyle-aiheisia videoita tekevä lahtelainen tienasi 95 024 euroa, kun vuonna 2016 hänen tulonsa olivat runsaat 34 000 euroa. Parkkalin YouTube-kanavalla on vajaat 175 000 tilaajaa.

Mmiisas eli 23-vuotias Miisa Rotola-Pukkila on yksi Suomen suosituimmista tubettajista ja hän on tähän mennessä ollut myös yksi eniten tienaavista. Viime vuonna hänen tulonsa olivat 85 055 euroa. Vuonna 2016 hän tienasi yli 75 000 euroa. Hänellä on lähes 380 000 seuraajaa YouTubessa.

Yli kymmenen vuotta YouTube-videoita tehnyt Herbalisti eli 25-vuotias Juuso Karikuusi tienasi viime vuonna 83 451 euroa. Yli 300 000 tilaajalle videoita tekevän tubettajan tulot olivat vuotta aiemmin yli 69 000 euroa.

Myös musiikkiartistina tunnetuksi tullut tubettaja Arttu Lindeman, 22, on kasvattanut tulojaan. Kun vuonna 2016 hän tienasi runsaat 32 000 euroa, viime vuonna hänen tulonsa olivat 79 409 euroa.

Mansikkka eli 22-vuotias Maiju Voutilainen tekee lifestyle-aiheisia videoita ja käsittelee paljon myös mielenterveysasioita. Hänen videoillaan on 175 000 tilaajaa. Hän tienasi viime vuonna 62 581 euroa.

Viime vuonna Vuoden vloggaaja -palkinnon saaneen Roni Backin eli Roni Bäckin, 25, tulot sen sijaan notkahtivat hieman. Vuonna 2016 hän tienasi yli 46 000 euroa. Viime vuonna tubettajan tulot olivat 30 271 euroa.

Myös Soikkuu eli Sonja Hämäläinen, 27, menetti tulojaan. Arkisia askareitaan kuvaavan Hämäläisen tulot olivat viime vuonna 23 095 euroa, kun vuonna 2016 ne olivat yli 59 000 euroa.

Myös alaikäiset YouTube-suosikit nettovat hyvin videoillaan.

Tanssii tähtien kanssa -kilpailussa syksyn ajan tanssineen Tuure Boeliuksen, 17, tulot olivat viime vuonna 48 771 euroa. Yli 150 000 seuraajan kanavaa pitävän Boeliuksen tulot olivat aiemmin vain hieman yli 10 000 euroa.

Myös Pinkku Pinsku eli 16-vuotias Pinja Sanaksenaho kerää sievoiset tulot. Jo 11-vuotiaana YouTube-videoiden tekemisen aloittanut nuorten suosikki tienasi viime vuonna 50 306 euroa.

Satojen hakukoneyhtiö Googlen työntekijöiden odotetaan marssivan ulos työpaikoiltaan torstaina. Maailmanlaajuisen mielenilmauksen syynä on yhtiön tapa hoitaa väitettyjä naisiin kohdistuneita seksuaalisen häirinnän tapauksia.

Walkout For Real Change -niminen protesti lanseerattiin viikko sen jälkeen, kun New York Times -lehden uutinen Android-käyttöjärjestelmän kehittäjästä Andy Rubinista ilmestyi. Lehden saamien tietojen mukaan Rubin oli yksi Googlen johtajista, jota yhtiö on suojellut epäasiallista käytöstä koskevien syytösten jälkeen.

Lehden mukaan Rubin olisi saanut Googlelta 90 miljoonan dollarin erorahan, vaikka miestä oli syytetty sopimattomasta käytöksestä. Rubin itse on kiistänyt syytökset.

Googlen toimitusjohtaja Sundar Pichai on kertonut henkilökunnalle tukevansa heidän oikeuttaan mielenilmaukseen.

– Ymmärrän suuttumuksen ja pettymyksen, mitä moni teistä tuntee, Pichai sanoi henkilökunnalle tiistaina lähettämässään sähköpostissa.

Google on antanut potkut 48 työntekijälle seksuaalisen ahdistelun vuoksi viimeisen kahden vuoden aikana. Heistä 13 on ollut johtavassa asemassa.

Lue myös:

Häirintäsyytökset ovat johtaneet 48 ihmisen potkuihin Googlesta – potkut saaneista 13 on ollut johtavassa asemassa yrityksessä

Koko Suomen tuhannen suurituloisimman listalle nousi viime vuonna yhteensä 32 iältään 30-vuotiasta tai sitä nuorempaa henkilöä.

Listan kärjessä oli vuonna 1988 syntynyt Tuomo Riekki. Yhteensä hän tienasi lähes viisi ja puoli miljoonaa euroa. Hän on Facebook-mainosten palveluohjelmistotalo Smartly.ion perustaja.

Listan toisena oli vuonna 1988 syntynyt Antti Pääkkö. Hän tienasi yhteensä noin neljä ja puoli miljoonaa euroa. Pääkkö on työ- ja varastotiloja tarjoavan Talliosakkeen perustaja.

Listan kolmanneksi ylsi vuonna 1988 syntynyt Janne Kyöstilä. Yhteensä hän tienasi yli neljä miljoonaa euroa. Hän kuuluu hammashoitoalan laitteita valmistavan Planmecan omistajiin. Eniten tienannaiden alle 30-vuotiaiden kärjessä neljäntenä on hänen veljensä, vuonna 1994 syntynyt Tomi Kyöstilä.

Kyöstilät olivat listan kärkipäässä myös edellisenä vuonna. Heidän isänsä Heikki Kyöstilä toimii Planmeca Groupin toimitusjohtajana ja hallituksen jäsenenä. Myös hänen poikansa ovat yhtiön hallituksessa.

Kymmenen kärjessä ei ollut yhtään alle 30-vuotiasta naista. Tuhannen suurituloisimman alle 30-vuotiaan joukossa oli ainoastaan kuusi naista.

Tuhannen suurituloisimman joukkoon yltäneet alle 30-vuotiaat

Lähde: Verohallinto

Lue myös:

Katso 1 000 suurituloisimman lista – Jopa puolet kymmenestä kärkinimestä Supercellistä

Yle seuraa hetki hetkeltä: Anne Berner oli hallituksen suurituloisin – lue päivän kiinnostavimmat verouutiset kootusti täältä

Eero Lehti eduskunnan ja Anne Berner hallituksen suurituloisimmat – Katso listalta kaikkien kansanedustajien tulot

Huipputuloisten taustat: tyypillinen miljoonatuloinen on hieman yli viisikymppinen uusimaalainen mies

Kansanedustaja, vihreiden presidenttiehdokkanakin kahdesti toiminut Pekka Haavisto lähtee ehdolle vihreiden puheenjohtajakilpaan.

Päätös syntyi yllättävässä tilanteessa ja nopeasti.

– Muutaman päivän olen sitä ehtinyt sulatella. Jos tällaista konkarivaihtoehtoa halutaan, olen käytettävissä, Haavisto sanoo Ylelle.

Haavisto kertoi ehdokkuudestaan ensin blogissaan.

– Monet vihreät aktiivit ja vihreiden äänestäjät ovat kysyneet, olisinko valmis puheenjohtajapestiin ensi kesään saakka. Olen harkinnut tätä monelta kantilta, Haavisto kirjoittaa.

– Tulevana lauantaina valtuuskunta joutuu käymään perusteellisen keskustelun, millaista puheenjohtajaa kevään ajaksi toivotaan. Olen tänään ilmoittanut valtuuskunnalle, että oma nimeni on käytettävissä näissä pohdinnoissa.

Haavisto on parhaillaan matkoilla Eritreassa, josta Yle tavoitti hänet kommentoimaan ehdokkuuttaan.

Hän luonnehtii Touko Aallon poisjääntiä ja sitä seurannutta aikaa poikkeustilanteeksi.

– Tämä on ollut aika vaikea viikko Aallon ilmoituksen jälkeen. Kaikki ovat joutuneet miettimään, miten vajaat puoli vuotta ennen varsinaista kokousta mennään eteenpäin, Haavisto sanoo Kirkon ulkomaanavun matkalta.

Haavisto tavoittelee vain puheenjohtajuuden pätkää

Haavisto sanoo toivoneensa Aallon voivan palata. Kun näin ei käynyt, hän toivoi puheenjohtajaa Maria Ohisalosta.

– Olen sanonut, että kenenkään ei pitäisi kieltäytyä jos kannatusta on.

Poikkeuksellinen syksy on Haaviston mukaan aiheuttanut epävarmuutta vihreiden kentällä.

– Syksy on ollut monelle vaikeaa aikaa turbulenssin vuoksi, kun pysyvä puheenjohtaja on puuttunut ja tilanne ei ole ollut kovin hyvä.

Jos Haavisto tulee valituksi, hänen tavoitteenaan on viedä puolue vaalivoittoon eduskuntavaaleissa ja eurovaaleissa, jotka mahtuvat pätkäpuheenjohtajuuteen.

Ainakin tässä vaiheessa Haavisto ajattelee, että hänen työnsä on sen jälkeen tehty. Haavisto on ollut vihreiden puheenjohtaja aiemminkin, puolueen alkutaipaleella vuosina 1993–1995.

– Uskon, että ensi kesänä vihreä puoluekokous pääsee valitsemaan monista vaihtoehdoista, enkä ajatellut siinä joukossa olla mukana, Haavisto sanoo.

Puheenjohtajakisaan on ilmoittautunut myös kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto.

Lue lisää:

Vihreiden puheenjohtajaksi hakeva Alanko-Kahiluoto ei saavu itse kokoukseen – "Olen perheeni kanssa Kiotossa"

Emma Kari ei lähde ehdolle vihreiden puheenjohtajakilpaan – toivoo Pekka Haavistoa ehdolle

Olli-Poika Parviainen ja Oras Tynkkynen eivät lähde ehdolle vihreiden puheenjohtajiksi

Vihreiden johtajakisasta vetäytynyt Maria Ohisalo: "Minulla on politiikassa vielä paljon aikaa"

Haminan sata metriä korkea lipputanko on saatu pystytettyä.

Tanko hilattiin nosturin varassa jalustalleen iltapäivällä. Tanko seisoo halkaisijaltaan 12 metriä leveän betonisen perustan päällä. Tanko on pultattu kiinni betoniin.

Terästanko oli tarkoitus nostaa paikalleen Sibeliuskadun kentälle jo eilen keskiviikkona. Kovan tuulen vuoksi nostotöitä ensin lykättiin, ja lopulta ne päätettiin siirtää kokonaan.

Uuden nostoyrityksen valmistelutyöt aloitettiin tänään torstaina aamulla. Tankoa alettiin nostaa maasta puolen päivän jälkeen.

Sää suosi nostotöitä, sillä tänään tuuli eilistä vähemmän. Haminassa ei myöskään satanut kuten eilen.

– Komea ja mielenkiintoinen esitys on ollut. Minusta tämä on mahdottoman hieno homma, varsinkin sitten kun joulukuussa saadaan lippu liehumaan, kommentoi nostoa seurannut haminalainen Pekka Karvonen.

Lipputanko on väritykseltään sinivalkoinen, kuten Suomen lippukin. Tanko on koottu 11 osasta.

Teräksisen tangon valmisti pietarilainen Amira Group. Osat saapuivat viime viikolla Pietarista Haminaan. Tanko koottiin ensin pitkin pituuttaan Sibeliuskadun kentälle Haminan keskustan tuntumassa.

– Itse asiassa sehän näyttää aivan upealta, haminalainen Seija Kankare totesi sen jälkeen, kun tanko oli nostettu pystyyn.

– Olen kuitenkin ollut aika skeptinen tämän hankkeen suhteen. Tämä on ollut suuri investointi ja seuraavat pari vuotta näyttävät, tuoko se matkailutuloja niin kuin on ollut puhetta.

Suurtanko perustuksineen maksaa Haminalle noin 730 000 euroa. Osa kaupunkilaisista on myös vastustanut lipun pystyttämistä.

Tyvestään tangon halkaisija on 1,7 metriä. Se kapenee nuppia kohden. Yläosan halkaisija on puoli metriä.

Maailman suurin Suomen lippu vedetään salkoon joulukuun alussa. Myös lippu on jättimäinen, koripallokentän kokoinen.

Pohjoiskorealaisia naisia #Metoo-kampanja ei ole tavoittanut. Suljetusta maasta paenneet naiset sanovat, että seksuaalinen väkivalta naisia kohtaan on jokapäiväistä heidän kotimaassaan.

– He kohtelevat meitä seksileluina. Olemme miesten armoilla, sanoo Oh Jung Hee.

Yhdysvaltalainen Human Rights Watch -järjestö haastatteli yli 100 Pohjois-Koreasta paennutta naista raporttiinsa, Oh on yksi heistä. Haastatelluista 54 on jättänyt kotimaansa vuoden 2011 jälkeen, jolloin Kim Jong-un nousi valtaan.

Naisten tarinat piirtävät kuvan raiskauksista ja muusta seksuaalisesta väkivallasta turvallisuus- ja siviiliviranomaisten armoilla.

Nyt 40-vuotias Oh pakeni Ryangganin maakunnasta vuonna 2014. Hän kertoo torikauppiaana joutuneensa kotimaassaan toistuvasti seksuaalisen väkivallan kohteeksi.

– Torin vartijat tai poliisiupseerit saattoivat milloin vain vaatia minua seuraamaan heitä tyhjään huoneeseen torin ulkopuolella tai jonnekin muualle, minne halusivat viedä, Oh kertoo.

Oh sanoo, että väkivalta on niin tavallista, että naiset ovat alistuneet vain hyväksymään sen.

– Joskus yllättäen öisin tulee itku eikä edes tiedä, miksi, Oh kuvailee Human Rights Watchin raportoijille.

Osa haastatelluista sanoo, että kaikki naiset eivät edes tunnista joutuvansa seksuaalisen väkivallan uhriksi.

Seksuaalinen väkivalta täysin avointa

Raportissa naiset kertovat, että raiskausten uhrien kärsimykset usein moninkertaistuvat. Jos asia tulee julki, heitä erotetaan yliopistoista ja joutuvat puolisonsa tai perheensä hylkäämäksi häpeän tunteen vuoksi.

– Seksuaalinen väkivalta on Pohjois-Koreassa avointa ja laajalti hyväksytty salaisuus, johon ei puututa, sanoo Human Rights Watch -järjestön johtaja Kenneth Roth.

Rothin mukaan naisten äänet on vaiennettu Kim Jong-unin aikana. Pelko kostotoimista ja häpeästä pitävät uhrit hiljaisina.

Myös YK on aiemmissa raporteissaan todennut raiskausten, pakkoaborttien ja muun seksuaalisen väkivallan kuuluvan pohjoiskorealaisten viranomaisten valikoimaan ihmisoikeusloukkauksissa.

– Kim Jong-unin ja hänen hallintonsa tulisi tunnustaa ongelma ja ryhtyä nopeasti tekoihin naisten suojelemiseksi ja seksuaalisen väkivallan uhrien oikeuksien turvaamiseksi, Kenneth Roth toteaa.

"Klik, klik, klik oli kauhein ääni, jonka tiesin"

Pohjois-Korea tulee todennäköisesti ärsyyntymään raportista. Raportin julkaisu osuu aikaan, jolloin Yhdysvaltain johtamat diplomaattiset ponnistelut keskittyvät Pohjois-Korean ydinohjelman suitsimiseen.

Kimin hallinto valittaa usein siitä, että se joutuu suotta vihamielisyyden kohteeksi eikä siedä olojen arvostelua maassaan, josta se haluaa antaa kuvan "sosialistisena paratiisina".

Kolmikymppinen Joon Mi Hwa joutui pidätetyksi vuonna 2009 sen jälkeen, kun oli yrittänyt paeta Kiinaan.

– Joka yö joku naisista pakotettiin vartijan mukaan ja hänet raiskattiin, Yoon kuvailee.

Yoon oli vangittuna tunnetulla työleirillä Chongjinissa, missä pidetään poliittisia vankeja ja valtion vihollisiksi katsottuja ihmisiä.

– Klik, klik, klik oli kauhein ääni, jonka tiesin. Se oli ääni, joka kuului avaimen kääntyessä sellin ovessa, Yoon kuvailee.

Raportissa haastateltujen naisten mukaan seksuaaliseen hyväksikäyttöön syyllistyvät ovat korkea-arvoisia puoluevirkailijoita, vanginvartijoita, kuulustelijoita, poliiseja, syyttäjiä ja sotilaita – siis miehiä valta-asemassa.

Lue Human Rights Watchin englanninkielinen raportti kokonaisuudessaan tästä

Uuden tutkimustiedon mukaan valtameriin on varastoitunut lämpöä 60 prosenttia enemmän kuin aiemmin on luultu. Tämä merkitsee, että maapallon lämpeneminen on selvästi luultua pidemmällä. Lämpö ei olekaan kadonnut avaruuteen, kuten oli toivottu.

Tutkijat ovat jo kauan tienneet, että maapallon meret imevät itseensä suurimman osan siitä lämmöstä, joka ei ihmisen aiheuttaman kasvihuoneilmiön takia vapaudu avaruuteen.

Tieto merien itseensä imemästä lämmöstä on kuitenkin ollut puutteellista, sillä sitä on kerätty vasta vuodesta 2007 lähtien luotettavalla tavalla. Tätä aikaisemmat tiedot merten fysiologiasta ovat olleet hajanaisia ja puutteellisia.

Yhdysvaltalaisen Princetonin yliopiston johtamassa kansainvälisessä tutkimuksessa tutkijoilla oli käytössään uudenlainen tutkimustapa, joka antaa täsmällisemmän tiedon merivesien lämpötilojen muutoksista. Uudet, tarkemmat tiedot antavat pelottavan kuvan maapallon lämpenemisen nopeudesta.

– Olimme ajatelleet, että iso osa ilmakehään päästämästämme hiilidioksidista ei lämmitäkään valtameriä ja ilmastoa. Olimme väärässä. Planeetta on lämmennyt enemmän kuin olimme luulleet. Se [hiilidioksidi] oli piilossa, koska emme osanneet mitata sitä oikein. Mutta siellä se jo oli valtamerissä, sanoi tutkimustyötä johtanut Princetonin yliopiston tutkija Laure Resplandy Washington Post -lehdelle.

Tutkimus on julkaistu Nature-tiedelehdessä.

Ilmastonmuutoksen estämiselle tuli todella kiire

Tieto valtameriin kertyneestä ylimääräisestä lämmöstä merkitsee, että ihmiskunnalla on entistä vähemmän aikaa estää ilmaston lämpeneminen ennen kuin se saavuttaa katastrofaalisen mitan. Lämpenemisen estäminen myös vaikeutuu.

Meret voivat imeä itseensä vain tietyn määrän lämpöä. Kun mitta on täyttynyt, ylimääräinen lämpö jää ilmakehään.

Ilmastotutkijat puhuvat hiilibudjetista. Tämä tarkoittaa sitä, kuinka paljon ihmiskunnalla on varaa enää päästää ilmakehään hiilidioksidia ja muita lämpenemistä kiihdyttäviä kaasuja. Tämä budjetti on uuden tutkimuksen valossa selvästi aiemmin oletettua pienempi.

Lämmennyt merivesi lämmittää omalta osaltaan tulevaisuudessa ilmastoa. Vaikka ihmiskunta kykenisikin saamaan ilmastopäästöt kuriin, meriveden lämmittävä vaikutus säilyy vuosisatojen ajan.

Ylimääräinen lämpö kiihdyttää myös merenpinnan nousua lämpölaajenemisen takia ja koralliriuttojen kuolemaa.

Oma lukunsa on meriveden kemiallinen koostumus. Koska meriin sitoutuu paljon ihmisen ilmakehään laskemaa hiilidioksidia, merivesi muuttuu happamammaksi. Tämä vaikuttaa merieliöstöön esimerkiksi siten, että planktoneläinten kuori heikkenee, mikä voi vaikeuttaa niiden elinmahdollisuuksia. Plankton on merten ekosysteemin ja ravintoketjun perusta.

Yhdysvaltain hallinnon tuottamassa raportissa todetaan, ettei merten happamoituminen ole ollut näin nopeaa 66 miljoonaan vuoteen, kertoo Washington Post.

Uusi tutkimusmetodi

Merten lämpötiloista on vuodesta 2007 lähtien saatu kattavaa tietoa joka puolelle maapalloa sijoitetuilta niin sanotuilta Argo-lautoilta, joita on kaikkiaan 4 000. Tätä ennen meriä koskeva tieto ei ollut yhdenmukaista ja siinä oli aukkoja.

Uudessa tutkimuksessa ei kuitenkaan otettu suoraan huomioon meren lämpötilaa. Tutkijat hyödynsivät fysikaalista perustietoa merivedestä vapautuneen hapen ja hiilidioksidin määristä. Tästä on olemassa kattavaa tutkimustietoa aina vuodesta 1991 lähtien.

Fysiikan lakien mukaan happea ja hiilidioksidia vapautuu vedestä ilmakehään sitä enemmän, mitä lämpimämpää vesi on. Tällä tavoin tutkijat saivat täsmällisempää tietoa meren käyttäytymisestä neljännesvuosisadan ajalta.

– Kun merivesi lämpenee, sen kyky sitoa itseensä näitä kaasuja vähenee, selittää tohtori Laure Resplandy Washington Postille.

– Käytän aina tätä vertausta: kun jätä cokis-pullon aurinkoon, sen kuplat häviävät, hän jatkaa.

Ilmastotavoite karkaa?

Kansainvälinen ilmastopaneeli IPCC on tuonut ilmi vaikutukset, joita ilmaston lämpeneminen aiheuttaa. YK:n tavoitteen mukaan maailman maiden tulisi pysäyttää globaali lämpeneminen 1,5 asteeseen verrattuna 1800-luvun lopun tilanteeseen. Ilmasto on lämmennyt jo nyt noin yhden asteen.

Ihmiskunnan ratkaisevat vuodet – Jättiraportti: Ilmaston lämpeneminen voidaan rajata 1,5 asteeseen, jos päästöt nollataan ennätysnopeasti

– Jos katsotaan IPCC:n 1,5 asteen tavoitetta, sen saavuttamisessa on suuria haasteita. Tutkimuksemme osoittaa, että tavoite on entistäkin vaikeampi, koska olemme sulkeneet pois helpoimmat polut, sanoi Resplandy BBC:n haastattelussa.

Tutkimuksen mukaan lämpenemisen pysäyttäminen 1,5 asteeseen edellyttää neljänneksen nopeampaa päästöjen rajoittamista kuin aiemmin oli ajateltu.

Lue lisää:

"Näitä prosentteja voidaan heitellä" – Ministeri Tiilikaisen mukaan Suomella ei ole lähiaikoina mahdollisuutta päästövähennysten kiristämiseen

5 asiaa, jotka maailman merkittävimmästä ilmastoraportista pitää tietää – ilmastoprofessori: "Olen paatunut ja kokenut, mutta silti järkyttynyt"

Viidessä valtiossa yli 70 prosenttia maapallon koskemattomasta maasta, kertoo tutkimus

1.11. klo 12.45 Uutista korjattu: Raportti on julkaistu Nature-lehdessä, ei Science-lehdessä.

Poliisi tutkii keskiviikkona Hollolassa valtatiellä 12 sattunutta liikenneonnettomuutta tappona. Poliisi epäilee, että henkilöautoa kuljettanut mies ajoi tietoisesti päin rekkaa.

Henkilöauton kuljettaja ja hänen kyydissään ollut aviopuoliso kuolivat kolarissa. Poliisin käsityksen mukaan aviopuoliso oli auton kyydissä vasten tahtoaan.

Molemmat uhrit olivat päijäthämäläisiä. Poliisi on päätynyt epäilyyn onnettomuudesta tahallisena tekona rekan kuljettajan kertomuksen perusteella.

– Muutkin tekijät tukevat johtopäätöstä, sanoo rikosylikomisario Miia Lehtinen.

Onnettomuushetkellä rekan nopeus oli poliisin mukaan 80 kilometriä tunnissa. Henkilöauton nopeudesta ei ole vielä ilmeisesti tietoa. Pariskunnalta jäi kaksi alaikäistä lasta.

Kolari tapahtui valtatiellä 12 Kukonkoivun kohdalla keskiviikkona iltapäivällä.

Korjattu 1.11.2018 kello 13:25. Alkuperäisessä uutisessa luki virheellisesti, että pariskunta olisi ollut avopari. Kyseessä oli aviopari.

Peliyhtiö Supercellin toimitusjohtaja Ilkka Paananen oli viime vuonna Suomen suurituloisin. Paanasen yhteenlasketut ansio- ja pääomatulot olivat 65 246 456 euroa.

Toiseksi eniten tuloja sai Supercellin johtajistoon niin ikään kuuluva Mikko Kodisoja. Hänen tulonsa olivat 57 535 431 euroa.

Kolmanneksi suurituloisin vuonna 2017 oli Pikasiirto.fi-nimellä toimivan Bittisiiron perustaja ja toimitusjohtaja, Alexander Hanhikoski. Hänen tulonsa olivat viime vuonna yhteensä 24 635 470 euroa. Lue lisää Hanhikoskesta täältä.

Koko maan tulokärjessä neljäntenä oli hammashoitolaitteita valmistavan Planmecan toimitusjohtaja ja perustaja Heikki Kyöstilä. Hänen yhteenlasketut ansio- ja pääomatulonsa olivat viime vuonna 22 673 597 euroa.

Supercell on vahvasti esillä viime vuoden tulokärjessä, sillä Paanasen ja Kodisojan lisäksi kymmenen eniten tuloja saaneen joukossa on 5. sijalla Janne Snellman (22 363 972 euroa), 6. sijalla John Nicholas Derome (19 145 088 euroa) sekä 8:ntena Visa Forsten (17 316 120 euroa). Kymmenen kärjen ulkopuolelle jäivät Supercellistä lisäksi täpärästi Lassi Leppinen (11.) ja Lasse Louhento (18.).

Terveysyhtiö Attendon perustajiin kuuluva Antti Ylikorkala oli viime vuoden tulolistan 7. Hänen ansio- ja pääomatulonsa olivat yhteensä 18 969 132 euroa.

Kymmenen tulokärkeen mahtuvat vielä rakennusyhtiö Lehto Groupin johtoon kuulunut Asko Myllymäki (16 172 487 euroa) sekä Etola-ketjun pääomistaja Erkki Etola (16 157 832 euroa).

Sadan suurituloisimman suomalaisen joukossa on yhteensä 13 naista. Listan ensimmäinen nainen löytyy sijalta 28. Hän oli Ulla Riitta Sjöström 9 086 091 euron tuloilla.

Tuhannen kärki maksoi veroja lähes 900 miljoonaa

Ylen julkaisemat verotiedot perustuvat Verohallinnon torstaina antamiin tietoihin vuoden 2017 verotuksesta. Julki on tullut tietoja muun muassa suomalaisten viime vuonna saamista ansio- ja pääomatuloista ja heidän niistä maksamistaan veroista.

Kaikkiaan suomalaiset saivat vuonna 2017 veronalaista tuloa liki 140 miljardia euroa, mistä pääomatuloja oli 10,5 miljardia. Veroa tuloista maksettiin yhteensä 30 miljardia euroa.

Vastaavasti 1000:n suurituloisimman suomalaisen yhteenlasketut veronalaiset tulot olivat viime vuonna 2,3 miljardia euroa. Valtaosa tästä, 1,75 miljardia euroa, oli pääomatuloja. Veroja tuhannen kärki maksoi yhteensä 871 miljoonaa euroa.

Aivan valtakunnan ylimpään tulokärkeen kuuluneet Supercellin Ilkka Paananen, Mikko Kodisoja, Janne Snellman, Visa Forsten ja John Nicholas Derome maksoivat esimerkiksi viiteen pekkaan veroja yli 78 miljoonaa euroa.

Lisää aiheesta:

Katso tästä, millaisia ihmisiä huipputuloiset ovat

Analyysi: Tänään luvassa veropaljastuksia – Suomessa avataan verotiedot presidenttejä myöten, toisin kuin Yhdysvalloissa

Verottaja näkee kaiken: Uber, Airbnb ja muu jakamistalous nousukiidossa – 2 400 asunnon "lyhytaikaista vuokraajaa" unohti ilmoittaa tulonsa

Katso, miten Suomi käyttää maksamasi verot – velkojen korkoihin menee enemmän kuin sotilaspuolustukseen

Mikkeliläinen Juha Paakkunainen nousi Etelä-Savon tuloverotilaston kärkeen myymällä vuonna 2011 hankkimansa virtuaalivaluutat. Joensuussa tuolloin asunut Paakkunainen osti ensin muutamia satoja bitcoineja euron kappalehinnalla, yhteensä niitä kertyi 500 euron edestä saman syksyn aikana.

– Uutissivustojen kautta seurasin, että on tällainen valuutta, jonka arvo alkaa nousta räjähdysmäisesti. Minua kiinnosti se, miksi virtuaalivaluutta voi teknisesti toimia, sillä meillä on rahaa ollut iät ja ajat.

Paakkunainen sijoittuu valtakunnallisesti alle 30-vuotiaiden suurituloisimpien listalla yhdeksänneksi. Alle 30-vuotiaista tuhannen suurituloisimman joukkoon pääsi 32 henkilöä.

– Huomasin, että tämä pohjautuu matematiikkaan ja tiettyihin sääntöihin. Kiinnostuin siitä ja hankin kun sattui vielä olemaan muutama sata euroa ylimääräistä pankkitilillä. Puhuttiin, että arvo voi nousta rakettimaisesti, mutta varma siitä ei voinut missään vaiheessa olla.

Ainoastaan vaimo ollut tietoinen bitcoin-sijoituksista

Paakkunainen piti hankkimansa bitcoinit, mutta ei lähtenyt louhimaan niitä lisää tai käyttänyt niitä maksuvälineenä.

– Ajattelin, että voisin ostaa niillä jotain verkkokaupasta, mutta ei ollut mitään sellaista hankittavaa.

Paakkunainen myi muutaman vuoden kuluttua osan hankkimistaan bitcoineista. Tuolloin reilun 100 000 euron tulot näkyivät Pohjois-Karjalan verotiedoissa.

Muuten Juha Paakkunainen on halunnut pitää bitcoineihin liittyvän sijoitustoiminnan omana tietonaan. Ainoastaan oma vaimo on ollut tietoinen sijoituksista.

Aikoo elää keskivertoelämää

Paakkunainen asuu tavallista nuoren perheen elämää Mikkelissä. Perhe muutti Joensuusta Mikkeliin Juvan kautta vaimon työn perässä.

Juha Paakkunainen kertoo päätyneensä sijoitusten kotiuttamiseen yksinkertaisen laskutoimituksen jälkeen.

– Keskivertosuomalainen hankkii työuran aikana noin 1,3 miljoonaa euroa. Minulle jäi verojen jälkeen tuo sama summa.

– En ole rikas, eikä tarkoitus ole ostaa pihaan Lamborghinia. Voin tehdä jatkossa jotain mielekästä kokoaikaista tai osa-aikaista työtä ja nostaa elintasoa. Tai elää nykyisillä rahoilla keskivertoelämää, Juha Paakkunainen pohtii.

Virtuaalivaluutan kotiuttamisen mies toteutti syksyllä 2017. Bitcoinien vaihtaminen euroiksi vei suomalaisen välittäjän kautta muutamia päiviä. Bitcoinin arvo ehti nousta kymmenen prosenttia noiden päivien aikana.

Virtuaalivaluutan tuomien voittojen kotiuttaminen ei ollut aivan yksinkertainen juttu.

– Verottajalle riitti se, että maksoin 34 prosentin pääomaveron, mutta pankille piti tehdä tarkka selvitys rahojen alkuperästä.

Paakkunaisen tulot olivat viime vuodelta 1 973 651 euroa.

Lue myös:

Rahan pikasiirroilla tai kryptovaluutta-sijoituksilla monimiljonääriksi? Startup-yrittäjä Alexander Hanhikoski nousi yllättäen vuoden 2017 tulokärkeen

Suomalainen entinen bitcoin-kehittäjä Martti Malmi voisi olla nyt miljardööri, mutta toisin kävi – Kryptovaluutta täyttää 10 vuotta

Tutkijat: Bitcoinin hintakupla saattoi johtua keinotekoisesta paisuttamisesta, syyttävä sormi osoittaa kryptopörssi Bitfinexiä

Yle kokosi eri puolilta maailmaa vinkkejä, kuinka matkustajien tulisi toimia ruuhkaisissa kulkuvälineissä, jotta kaikilla olisi mukava matka.

1. TOKIO Japanin liikennevälineet ovat tunnetusti tupaten täynnä ihmisiä. Tokion metrossa ja lähijunissa ei mahdu liikkumaan ruuhka-aikaan. Kun matkustajat haluavat päästä keskeltä vaunua ulos, lähellä ovea olevat matkustajat siirtyvät laiturille antaakseen tilaa.

2. TOKIO Harva haluaa ruuhkajunassa kuulla, kun ihmiset höpöttävät kännykkään yksityisasioitaan. Japanissa hienotunteisuus on viety niin pitkälle, ettei missään kuule matkapuhelinten soivan tai ihmisten puhuvan niihin. Kännykät ovat toki esillä, mutta äänettömällä. Japanissa kännykän äänen kuuluminen ja varsinkin kännykkään puhuminen ovat osoitus moukkamaisesta käytöksestä.

3. PARIISI Ranskalainen keittiö on maailmankuulu, mutta sen tuotteet eivät kuulu metrovaunuun. Pariisin metrossa ei ole soveliasta syödä eväitä. Pariisilaiset sanovat, että jos joku syö metrossa, hänet lähetetään Belgiaan.

4. PARIISI Vaikka ranskalaiset ovat puheliasta väkeä, ruuhkajunissa ei pidetä ääntä. Pariisin metrossa kovaäänistä puhetta paheksutaan. Ihmiset keskittyvät junamatkan aikana sanomalehtiin, kirjoihin tai matkapuhelimiin. Ihmisten katseleminen on sen sijaan suotavaa, eikä metrossa tarvitse ihmetellä, jos kanssamatkustajat ottavat ystävällistä katsekontaktia.

5. NEW YORK Yhdysvaltalaiset ovat tarkkoja siitä, ettei kukaan vie tilaa muilta ihmisiltä. Jos seisoo New Yorkin maanalaisessa, kannattaa pitää kiinni tukitangosta. Tankoon ei kuitenkaan pidä nojata, sillä silloin omii itselleen koko tangon, eivätkä muut voi käyttää sitä.

New Yorkissa voi myös saada huomautuksen "man-spreadingista", eli istumisesta jalat leveästi harallaan, mikä on lähinnä miehiä koskeva käytösvirhe.

6. NEW YORK Ruuhka-aikaan matkustava saattaa joskus ilahtua huomatessaan, että yksi metron vaunuista on kokonaan tyhjä. Vaunuun ei ehkä kuitenkaan kannata heti rynnätä. Vaunu saattaa olla tyhjä siksi, että sen lattialla on jotain ällöttävää ja haisevaa, tai sen ilmastointi ei toimi.

7. MOSKOVA Venäjän suurkaupunkien ruuhkaisissa metrojunissa ihmiset helpottavat kulkuaan yksinkertaisella tavalla: puhumalla toisilleen. Ihmiset kyselevät toisiltaan, mihin saakka kanssamatkustajat ovat menossa. Pois jääville annetaan tilaa. Tapana on, että seuraavilla asemilla pois jäävät matkustajat muodostavat jonon ovelle päin ja pitemmälle matkaavat jonottavat peremmälle junaan.

8. MOSKOVA Kaikissa Venäjän kaupungeissa kulkee sisäisessä liikenteessä pikkubusseja, jotka tunnetaan nimellä marshrutka. Täysissä pikkubusseissa on käytäntönä, että ihmiset lähettävät lippurahat rahastajalle toisten matkustajien kautta. Rahat siirtyvät kädestä käteen ja paluupostissa bussin perälle tulee matkalippu. Käytäntö on luotettava, eivätkä rahat katoa matkalla, koska kaikki näkevät rahojen matkan.

Artikkelia varten on haastateltu Kerstin Kronvallia, joka on Ylen toimittaja Pietarissa, sekä Suomen Tokion-suurlähetystön lehdistöneuvosta Markus Kokkoa.

Metsämaita lannoitetaan parhaillaan helikopterista Ranualla ja Simossa. Metsähallitus lannoittaa tällä erää tuhkalannoitteella kaikkiaan noin 600 hehtaaria valtion metsiä Etelä- ja Länsi-Lapissa.

– Tuhkalannoite palauttaa luonnosta peräisin olevat ravinteet metsään lisäämään puuston kasvua ja hiilen sitomista. Tämä on kiertotaloutta parhaimmillaan, kertoo lannoitusoperaatiota valvova metsänhoitoesimies Hannu Erola Metsähallitus Metsätalous Oy:stä tiedotteessa.

Erolan mukaan lentolannoitus aloitettiin viikko sitten perjantaina ja koko urakka kestää noin kaksi viikkoa. Helikopteri on aliurakoitsijan.

– Viime vuosina tämä on ollut ollut jokavuotista toimintaa meillä Etelä-Lapissa, Erola toteaa.

Lannoituksessa käytetään Oulun Nuottasaaresta Stora Enson lämpövoimalasta tulevaa rakeistettua tuhkaa. Tuhkalannoite valmistetaan energiantuotannossa poltettavan puun kuoren ja turpeen tuhkasta. Lannoitus tehdään loka- ja marraskuun vaihteessa.

Lannoitettava alue on noin 60-vuotiasta turvemaan metsää. Metsähallituksen mukaan lannoitettaessa valitaan aina kohteelle sopivin lannoite ja huolehditaan, että vesistöihin ja pohjavesiin jää riittävät suojaetäisyydet.

Hansaliitto oli pohjoisen kaupunkien kauppaliitto keskiajalla.

Nyt nimi on otettu uudestaan käyttöön. Suomi ja seitsemän muuta jäsenmaata haluaa tuoda pohjoista näkökulmaa EU:hun Ranska–Saksa-akselin rinnalle.

Hansa-ryhmän alku on ollut vauhdikas. Se laati keväällä yhteisen näkemyksensä talous- ja rahaliitto Emun uudistamisesta.

Kannanotto tuotti tulosta: puheet Ranskan ja EU-komission ajamista euroalueen yhteisestä valtiovarainministeristä ja yhteisvastuun lisäämisestä jäsenmaiden kesken ovat vaimentuneet.

Ryhmä on nyt voimainsa tunnossa. Uudessa esityksessä se laittaa kapuloita niiden rattaisiin, jotka kannattavat jäsenmaiden yhteisvastuuta velkakriiseissä.

Perjantaiaamuna julkaisemassaan linjapaperissa Hansa-maat esittävät Euroopan vakausmekanismin EVM:n vahvistamista ja itsenäistämistä hallitusten välisenä rahoitusvakauden takaajana.

EVM perustettiin velkakriisin keskellä EU:n ulkopuoliseksi laitokseksi tukemaan ongelmaisten maiden rahoitusta. Se on kansainvälinen rahoituslaitos, jossa jo nyt ylintä valtaa käyttävät jäsenmaat.

Nyt keskustellaan siitä, miten EVM:ää uudistetaan. Hansa-maiden esitykseen saatiin tällä kertaa mukaan myös ryhmän ulkopuoliset Tsekki ja Slovakia.

– Tämä uusi esitys suojaa suomalaista ja eurooppalaista veronmaksajaa. Tällä pyritään kaikin keinoin välttämään tilanne, jossa Suomen ja euromaiden pitäisi taas alkaa maksaa lisää jonnekin kriisin sattuessa, valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) sanoo Ylen haastattelussa.

EU-komissio ja esimerkiksi Ranska ovat esittäneet rahoitusvakausjärjestelmän ottamista unionin lainsäädännön piiriin. Niiden visioissa euroalueelle nimitettäisiin valtiovarainministeri, joka vastaisi muun muassa vakausjärjestelmästä.

– Ne näkisivät EVM:n talouspolitiikan välineenä ja sellaisena paikkana, josta saa luottoa. Meille taas on tärkeää, että se on nimenomaan kriisinhallintamekanismi – vahva ja itsenäinen ja irti EU:n muista instituutioista.

EU:n valtionjohtajien on tarkoitus päättää uudenlaisesta rahoituslaitoksesta joulukuun huippukokouksessaan. Vakausmekanismin uudistaminen on osa talous- ja rahaliitto EMU:n uudistuspakettia.

Virkamieslähteiden mukaan "Uuden Hansaliiton" kannanoton laadintaa vetivät Suomi ja Hollanti.

Miten esitys konkreettisesti turvaisi veronmaksajien rahoja kriisin sattuessa? Tässä kolme keskeisintä kohtaa ehdotuksesta:

1. Lainaa vain maksukykyisille asiakkaille

Hansa-maiden esityksen lähtökohta on, että Euroopan vakausmekanismista ei saa tehdä jäsenmaiden tulonsiirtojen välinettä.

Ne haluavat, että jäsenmaat itse huolehtivat talouksistaan. Jos maat ajautuvat ongelmiin, EVM selvittää ongelmien syvyyden ja maan takaisinmaksukyvyn.

Jos maksukykyä ei ole, lainahakemuksen käsittely EVM:ssä loppuu.

2. Pääjohtajan asemaa vahvistetaan

Hansa-maiden ehdotuksessa vastuu jäsenmaan takaisinmaksukyvyn selvittämisestä olisi EVM:n pääjohtajalla, mutta päätöksen tuen myöntämisestä tekisivät aina ministerit.

Olennaista on, että selvitys kriisimaan taloudesta tehtäisiin ennen kuin jäsenmaiden ministerit keskustelevat tukiohjelman hyväksymisestä.

Pääjohtajan täytyisi siis olla varma takaisinmaksukyvystä jo ennen kuin jäsenmaat pääsevät keskustelemaan tuesta; poliittista päätöstä ei voitaisi tehdä ennen kuin teknokraatit ovat arvioineet kriisimaan maksukyvyn.

Kun esimerkiksi Kreikan tukemisesta tehtiin päätöksiä melko järjestäytymättömästi useissa erissä, jäsenmaiden poliitikkoihin kohdistui erittäin kova paine.

Nykyisessä järjestelmässä taloudelliset arviot jäsenmaista tekee virkamiehistä koostuva EU-komissio. Hansa-maiden mielestä ongelma on EVM:n kannalta tämä: komission virkamiehet miettivät lähinnä unionin yhtenäisyyttä – heillä ei ole erityistä vastuuta suojella vakausmekanismin osakkaiden eli jäsenmaiden varoja.

Hansa-maiden kaavailussa arvioija olisi virkavastuulla toimiva pääjohtaja, joka olisi nimenomaan jäsenmaiden etujen puolustaja.

Ryhmän ehdottama kaksivaiheinen päätöksentekojärjestelmä on käytössä myös Kansainvälisessä valuuttarahastossa IMF:ssä.

3. Velkajärjestely ennen tukiohjelmaa

Mallissa hätälainan käsittely päättyisi, jos hakijalla ei ole takaisinmaksukykyä. Pallo siirtyisi takaisin jäsenvaltiolle, jonka kontolle jäisi maksukyvyn parantaminen.

Käytännössä jäsenmaa käynnistäisi velkajärjestelyn kutsumalla koolle velkojien kokouksen, jossa neuvoteltaisiin mahdollisista velkahuojennuksista.

Maa selittäisi velkojilleen, että on kaikkien etu löytää sopimus, joka mahdollistaa tukilainan saannin EVM:stä. Kun sopimus löytyisi, maa lähettäisi EVM:lle uuden lainahakemuksen, jonka rahoituslaitos voisi hyväksyä.

– Kun yhteistä rahaa käytetään, pitää olla selvät säännöt, vahva ehdollisuus, velvollisuus laittaa asiat kuntoon, velvollisuus tehdä tarvittaessa velkajärjestelyjä ja parantaa velkakestävyyttä kriisimaassa, ennen kuin se pääsee lainaohjelmaan mukaan, Orpo sanoo.

Suomella on rahaa EVM:ssä 1,4 miljardia euroa

Suomi on pääomittanut vakausmekanismia noin puolellatoista miljardilla eurolla. Se on sitoutunut tarvittaessa pääomittamaan EVM:ää lisää noin 11 miljardilla eurolla. Hansa-maiden ehdotuksessa tämä ei muuttuisi.

EVM voi myöntää lainoja enimmillään 500 miljardilla eurolla. Summasta on nyt käyttämättä noin 400 miljardia euroa, Kreikkaa rahoituslaitos on lainoittanut vajaalla 90 miljardilla eurolla.

EVM:n pääomaa ei suoraan käytetä hätärahoituksen antamiseen jäsenmaille. Sen sijaan pääoma sijoitetaan turvaavasti niin, että varmistetaan vakausmekanismin hyvä luottokelpoisuus.

Valtioille annettavan hätärahoituksen EVM hankkii lainaamalla varat markkinoilta.

Lue myös:

Suomi ja 7 muuta EU-maata laittavat kapuloita komission ja Ranskan rattaisiin: Ei tulonsiirtoja EU-maiden välille, enemmän vastuuta jäsenmaille

Hansa-ryhmän ja Tsekin ja Slovakian esitys löytyy täältä (englanniksi).

– Ei kaksisuuntaisen mielialahäiriön kanssa voi elää normaalia elämää, taidemaalari ja kirjailija Maaria Oikarinen huokaisee työhuoneellaan Helsingissä.

Takana on pitkä tauko maalaamisessa. Maaria on ollut sairaalassa kolmesti kahden viime vuoden aikana: kerran suljetulla osastolla manian vuoksi, toisen kerran avo-osastolla sekamuotoisessa tilassa ja kolmannen kerran avo-osastolla masennuksen takia.

Katso, miten itseni kuvaan selfiessä. Paha. Puristun ja tukehdun. Hirveä. Minua inhottaa ja hävettää puhua näitä ääneen. Olen lykännyt tämän saastan julkaisemista. Mutta nyt tuntuu, että on pakko. Kai siksi että olen taiteilija. Minun pitää luoda, edes saastaa… Ote Maaria Oikarisen blogista Hekuma

Nyt hän voi paremmin. Ainakin hieman. Ainakin tällä hetkellä.

– Koskaan ei tiedä, mitä tapahtuu, milloin olen seuraavan kerran sairaalassa, milloin sängyn pohjalla tai mitä tyhmää keksin seuraavaksi maniassa, hän toteaa.

Sanoin eilen itselleni: olet hyvä tyyppi. Olin unohtanut. Tänään sanoin: olet kaunis. Senkin olin unohtanut. Makasin rotkossa enkä päässyt omin avuin pois. Tämä on tapahtunut niin monta kertaa, että en osaa laskea ja mitä todennäköisimmin se tulee tapahtumaan taas uudestaan. Ote Maaria Oikarisen blogista

Mielenterveyden keskusliiton mukaan noin prosentti suomalaisista sairastaa kaksisuuntaista mielialahäiriötä. Persoonallisuushäiriö on 13 prosentilla suomalaisista, ja masennusta sairastaa 9 prosenttia väestöstä.

Arviolta 1-4 prosentilla väestöstä on ahdistuneisuushäiriö tai syömishäiriö. Yksi prosentti sairastaa skitsofreniaa.

– Kuka tahansa meistä voi olla tilanteessa, jossa sairastutaan ja persoonallisuuteen tulee jotakin outoa, sanoo professori Petteri Pietikäinen Oulun yliopistosta.

– Raja hulluuden ja normaaliuden välillä on todella epäselvä, hän jatkaa.

Pietikäinen kirjoitti vuonna 2013 kirjan Hulluuden historia, joka tarkastelee aihetta kahden tuhannen vuoden ajalta.

– Pohdin 450 sivun verran, kuka on hullu. Suurin opetus aihetta tutkiessa oli, että hulluus on osa ihmisyyttä. Hulluus on sosiaalinen määritelmä, joka riippuu siitä missä ollaan ajallisesti ja paikallisesti, hän määrittelee.

– Mielisairaita on kohdeltu huonosti läpi historian, eli mitään “vapaan hulluuden” kulta-aikaa ei ole ollut. Usein sairaiden kohtelu on riippunut heidän käytöksestään. Jos ihminen oli väkivaltainen tai vaaraksi itselleen tai ympäristölleen, hänet saatettiin kiinnittää ladon seinään, lukita kellariin tai eristää muulla tavoin.

Siivosti käyttäytyvät kylähullut saivat olla suhteellisen vapaasti yhteisössä ja työssä. 1800-luvulla alettiin Suomessakin puhua mielisairaudesta ja perustaa mielisairaaloita.

– Elämä sairaalassa ei ollut ruusuista: potilailta puuttuivat esimerkiksi kansalaisoikeudet. Se on muuttunut vasta viimeisen puolen vuosisadan aikana. Tänään ymmärrys mielisairaudesta on lisääntynyt ja potilaiden asema on parantunut, vaikkei tilanne vieläkään ideaalinen ole.

Julkaisen ehkä jossain kohtaa enemmänkin sairaalaselfieitä. Puhelimen luovutusta kansliaan ehdotettiin tälläkin kertaa, mutta luuria ei viety väkipakolla ja sain näin toteuttaa itseäni, mikä auttoi kestämään kuukauden mittaisen hoidon. Osa on aika hc-kamaa ja kuvattu salaa kylppärissä. LOL. Ote Maaria Oikarisen blogista

Maaria peruuttaa itseään korkeamman taulun luota, katsoo sitä hetken ja lähestyy sitten teosta päättäväisesti. Vienoa vaaleanpunaista, kirkkaan keltaista ja aniliininpunaista.

Hän muistuttaa, että manialla on myös hilpeä ja luova puoli. Kun lääkäri teki diagnoosia Maariasta hän kysyi, onko suvussa muita taiteilijoita.

– Ihmettelin, miten se tähän liittyy. Kuulemma hyvinkin. Ei ole pelkkä myytti, että kaksisuuntainen mielialahäiriö ja luovuus viihtyvät yhdessä. Hypomaaninen noste ja energia ovat valtava käyttövoima. Toki luovuuden hinta on aika kova, Maaria myöntää.

Värit ovat hänelle sekä voiman lähde että vaara.

– Voin maalata keltaista silloin, kun olen iloinen ja riemukas. Toisaalta myös silloin, kun olen masentunut, sillä se kohentaa mielialaani.

– Maanisessa tilassa kirkkaat värit särkevät silmiä ja päätä, ja silloin oma työ voi jopa säikäyttää, Maaria kuvailee.

Murtaudun ulos. Taas kerran. Murtaudun ulos masennuksesta. Kiipeän jyrkkää seinämää kohti terveyttä. Hetki sitten olin vielä rotkossa. Nyt kiskon ja ponnistan, vihdoin minulla on taas voimaa; lihakseni puskevat, tahdonvoimani puskee lujempaa. Ote Maaria Oikarisen blogista

Maaria Oikarinen sai diagnoosin vuonna 2010, mutta uskoo sairastaneensa kaksisuuntaista mielialahäiriötä 11-vuotiaasta asti. Häntä hoidettiin pitkään masentuneena, ja oikeaa lääkitystä haetaan edelleen.

– Monet ajattelevat, että ihminen joka sairastaa kaksisuuntaista mielialahäiriötä on lähtökohtaisesti hirveän epätasapainoinen, epäluotettava ja sellainen, jonka tunteet heittelevät koko ajan, Maaria sanoo.

– Mutta se ei pidä paikkansa. On jaksoja, jolloin olen pitkään ihan terve ja normaali. Minulle on sanottu, että ethän sinä ole sairas, kun se ei näy päällepäin, tai kysytty, että miksi syöt lääkkeitä, hän kertoo.

Miten sitä masennusta sitten sairaalassa hoidetaan? Ensin tarkistetaan lääkitys. Minun lääkitystäni muutettiin taas kerran ja aika radikaalisti tällä kertaa. Ehdotetusta sähköhoidosta kieltäydyin. Ote Maaria Oikarisen blogista

Professori Petteri Pietikäinen kertoo, että toisen maailmansodan jälkeen kaksisuuntaista mielialahäiriötä kutsuttiin maanis-depressiivisyydeksi. Siihen aikaan sitä saatettiin hoitaa myös lobotomialeikkauksella, eli aivoleikkauksella, jolla pyrittiin käyttäytymisen muuttumiseen.

Ensimmäiset varsinaiset psyykenlääkkeet tulivat sairaaloihin 1950-luvulla, Pietikäinen muistuttaa.

– Rauhattomalle, tuskaiselle tai voimakkaasti masentuneelle potilaalle lobotomialeikkaus olisi ollut todennäköinen vaihtoehto. Rauhallisille potilaille ei välttämättä annettu mitään hoitoa, paitsi lääkkeitä, hän sanoo.

Pohjalla ihminen jähmettyy. On kuin olisi kuollut. Paitsi että hengittää vielä, ja hengittäminen sattuu. On paras olla hiljaa paikallaan, sillä kaikki muu sattuu vielä enemmän. Ajatukset ovat hajallaan, sanat eivät muodostu, ääni ei jaksa puhua. Ote Maaria Oikarisen blogista

Maaria Oikarisella on monenlaista kokemusta sairaalahoidosta.

– Suljetulla osastolla voi valitettavasti kokea kaltoinkohtelua tai suoranaista kidutusta. Maniapotilaalle annettava vähävirikkeinen hoito tarkoittaa äärimmillään sitä, että otetaan pois puhelin, tietokone ja rajataan kaikkea tekemistä. Kun halusin virkata patalappua, sain tehdä sitä puoli tuntia päivässä, hän kertoo.

Toisaalta parempiakin kokemuksia löytyy.

– Olen saanut ottaa joitakin omia maalaustarvikkeita mukaan. Se riippuu siitä, mitä lääkäri päättää, Maaria sanoo.

Avo-osastolla Maaria teki taidetta itsestään. Hän koristeli itsensä kukilla, makeisilla, hedelmillä, meikeillä sekä jätesäkeillä ja ikuisti kuvat puhelimellaan.

– Silloin olin sekamuotoisessa jaksossa, eli virtaa riitti, mutta samaan aikaan vaihtelevasti olo oli hyvinkin masentunut. Kaipasin aktiviteettia ja keksin nuo selfiet, hän kertoo.

Toipumisen huomaa pienistä asioista. Kaksi esimerkkiä: voileivän teko, ajattelin, että onpas tämä helppoa; kengännauhojen sitominen, menipä näppärästi. Molemmat asiat olisivat muutama viikko sitten tuntuneet isoilta ponnistuksilta. Usein koen oloni tyhjäksi, koska en pysty vielä tekemään työtä. Mutta pystyin kirjoittamaan tämän. Tiedän, että tämä on tärkeää. Ote Maaria Oikarisen blogista

– Vaikka suljetulla osastolla on hirveän inhottava olla, se on siinä tilanteessa ainoa keino parantua, Maaria sanoo.

Aina sairaalaan pääsy ei ole itsestään selvää, ellei potilas ole selkeästi itsetuhoinen.

– Maanisena sinne pääsee – tai joutuu – sekunnissa, jos on aiempaa sairaushistoriaa. Joskus olen mennyt itkemällä, mutta aina olen mennyt vapaaehtoisesti.

Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen tuore tilasto kertoo, että potilaiden määrä kasvoi vuonna 2017 sekä avohoidossa että vuodeosastoilla. Toisaalta pitkien, yli kuukauden mittaisten hoitojaksojen osuus vähenee. Alle 24-vuotiaiden nuorten vuodeosastohoidon määrä lisääntyi jopa 12 prosenttia.

Petteri Pietikäisen mukaan kyse on pitkälti samasta ongelmasta, joka oli olemassa jo 1900-luvun alkuvuosikymmenillä.

– Siksi päädyttiin lobotomialeikkauksiin ja insuliinishokkeihin. Potilaita piti yrittää saada parempaan kuntoon niin, että heidät voitaisiin päästää sairaalasta ja ottaa uusia tilalle. Tilanne on edelleen sama, hoitopaikkoja on liian vähän.

Alkuun helpottaa hiukan ihan se, että saa säännöllisesti kunnollista ruokaa. Tärkeintä on ihmiskontakti. Toinen ihminen auttaa eloon heräämisessä. Ote Maaria Oikarisen blogista

– Vaikka uskallamme puhua mielenterveysongelmista enemmän kuin sata vuotta sitten, normaaliuden määritelmä on kaventunut, Petteri Pietikäinen sanoo.

Nyky-yhteiskunnassa kuuluu olla sosiaalinen, osata puhua ja neuvotella. Korrektiuden vaatimukset ovat nousseet.

– Emme ole niin suvaitsevaisia poikkeavuutta kohtaan, kuin julkinen keskustelu antaa ymmärtää, hän summaa.

Maaria Oikarinen istuu työhuoneessaan keltaisten, punaisten, oranssien, pinkkien ja kaikissa mahdollisissa väreissä hehkuvien maalausten, purkkien, purnukoiden, pensselien ja lastojen keskellä.

Hän muistuttaa, että kaksisuuntainen mielialahäiriö on elinikäinen sairaus.

– Tietysti toivon, että löytyisi lääkitys joka pitää mieleni kunnossa pidempään. On kuitenkin ihmisiä, jotka ovat olleet terveinä vuosikausia. Minulle näin ei ole vielä käynyt, hän sanoo.

Sairaalakuvat ja sitaatit ovat Maaria Oikarisen blogista Hekuma.

Yle Perjantai: Kuka on hullu? Missä kulkee normaaliuden raja? Vieraina skitsofreniaa sairastaneen tyttären äiti Aira Samulin, diagnoosikapinallinen Nanna Vänttinen ja tutkija Sanna Tirkkonen. Perjantai-dokkari “Kaksisuuntainen Maaria” kertoo taidemaalari Maaria Oikarisen elämästä kaksisuuntaisen mielialahäiriön kanssa. Yle TV 1 perjantaina klo 21.05 ja Yle Areena.

Helsingin seudun liikenteen matkakorttien uusiminen ei ole sujunut täysin ongelmitta. Tämän sai tuta esimerkiksi helsinkiläinen Anna-Mari Tiilikainen, kun hän meni tapansa mukaisesti lataamaan kuukausikorttiaan lähikioskille lokakuun viimeisenä päivänä.

– Myyjä sanoi, että kortti pitäisi vaihtaa, ja minä ajattelin, että ihan sama, vaikka en ollut korttia edes vaihtamassa, vaan lataamassa vanhaa.

Tietojen siirto vanhalta kortilta uudelle ei kuitenkaan onnistunut. Tämän jälkeen ei toiminut enää vanhakaan kortti. R-kioskin myyjä kehotti Tiilikaista asioimaan HSL:n palvelupisteessä, ja kertoi kohdanneensa useita samanlaisia ongelmatilanteita.

Tiilikainen päätti kokeilla vanhan kortin lataamista toisella R-kioskilla, mutta siellä kerrottiin, että kortti on lukittu. Sama ilmoitus tuli myös raitiovaunun kortinlukijan näyttöön.

– Eli vanha kortti muuttui käyttökelvottomaksi, vaikka siellä oli arvoa jäljellä, eikä minulla ollut uutta korttia, koska tietojen siirto ei onnistunut. Ihan pattitilanne, Tiilikainen puuskahtaa.

Lopulta ongelma ratkesi HSL:n palvelupisteessä ja myös vanhan kortin arvo saatiin siirrettyä uudelle kortille.

– HSL:n pisteitä ei ole koko Helsingissä kuin kolme ja jonossa oli varmaan 50 ihmistä ennen minua. Olen kuluttanut korttiongelman selvittelyyn tuntikausia aikaa, jota minulle ei korvaa kukaan, Tiilikainen harmittelee.

HSL: Suurin osa ongelmista on nyt korjattu

Matkakorttien vaihtoruljanssi on ruuhkauttanut sekä palvelupisteitä että myyntijärjestelmiä. Erityisesti kauppojen ja R-kioskien käytössä olevassa myyntisovelluksessa on ollut ongelmia.

HSL:n projektipäällikön Leena Rautanen-Saaren tiedossa on muutamia kymmeniä Tiilikaisen kohtaaman ongelmatilanteen kaltaisia tapauksia.

– Tässä on ollut kyseessä valitettava poikkeustilanne, jossa kortti lähtee latautumaan, mutta tiedot eivät siirry uudelle kortille, Rautanen-Saari pahoittelee.

Ongelmien pitäisi nyt olla suurimmaksi osaksi takana päin.

– Myyntipistesovellus on nyt päivitetty, ja ongelmien perimmäistä syytä selvitellään edelleen. Vaihtotahti on kova, ja se kuormittaa järjestelmiä. Esimerkiksi keskiviikon aikana vaihdettiin 30 000 korttia, Rautanen-Saari huomauttaa.

Matkakortit on vaihdettava uusiin meneillään olevan vyöhykeuudistuksen takia. Kaikkiaan matkakortteja on maailmalla noin miljoona kappaletta. Tähän mennessä niistä on vaihdettu uusiin lähes 200 000.

HSL muistuttaa, että korttien vaihtamiseen on vielä aikaa noin puoli vuotta. Kortteja voi vaihtaa vielä myöhemminkin, mutta vaihto muuttuu maksulliseksi meneillään olevan siirtymäajan jälkeen.

Apteekkien välinen kilpailu kiristyy tulevaisuudessa, sillä hallitus aikoo sallia kaikkien itsehoitolääkkeiden hintakilpailun.

Itsehoitolääke saisi maksaa enintään lääketaksan määrittämä hinnan, mutta apteekit saisivat myydä niitä halvemmalla tinkimällä omasta katteestaan.

Muutos sisältyy esitykseen lääkelain muuttamisesta, joka annetaan lähipäivinä lainsäädännön arviointineuvostolle.

Samalla helpotettaisiin myös uusien apteekkien perustamista lyhentämällä muutoksenhakuprosessin kestoa.

Itsehoitolääkkeitä ei kuitenkaan ole tulossa myyntiin apteekkien ulkopuolelle. Tämä edellyttäisi hallituksen esityksen mukaan periaatteelisempaa ja laajempaa lääkkeiden vähittäismyynnin arviointia.

– Lääkkeet eivät ole tavallisia kulutushyödykkeitä, vaan niiden turvalliseen käyttöön tarvitaan luotettavaa tietoa ja kykyä arvioida vaikutuksia. Tämä koskee niin reseptilääkkeitä kuin myös esimerkiksi ihan tavallisia reseptivapaita särkylääkkeitäkin, sanoo sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila ministeriön tiedotteessa.

Lue myös: Hallitus esittää löysennyksiä lääkelakiin – apteekkeja voitaisiin jatkossa perustaa terveyskeskusten ja sairaaloiden yhteyteen

Málagalainen Eugenia Muñoz, 37, heittää palloa kolmevuotiaalle Irineo-pojalleen barcelonalaisessa leikkipuistossa. Muñoz on saapunut Barcelonaan tapaamaan puolisoaan.

– Minulla on työpaikka Málagassa, ja miehelläni täällä vakituinen työ opettajana. Koska olen pienen lapsen äiti, en uskalla jättää työpaikkaani ja muuttaa tänne. Mieheni taas ei halua luopua vakituisesta työpaikasta, sairaalan keittiössä työskentelevä Muñoz kertoo.

Muñoz uskoo, että pieni lapsi on rasite työnhaussa.

– Kun aloin äitiysloman jälkeen hakea töitä, melkein jokaisessa työhaastattelussa minulta udeltiin lapsista tai lapsentekoaikeista. Lisäksi kysyttiin, kuka hoitaa lasta, jos hän sairastuu.

Syrjintä yleistä

Espanjan lainsäädännön mukaan työhaastattelussa on laitonta kysyä perhetilanteesta. Käytäntö ja lainsäädäntö ovat kuitenkin ristiriidassa keskenään, sanoo sosiologian professori Pau Miret Gamundi. Hän tutkii sukupuolten välistä epätasa-arvoa työmarkkinoilla Barcelonan autonomisessa yliopistossa.

– Äitien syrjiminen on fakta Espanjan työmarkkinoilla. Erityisesti noin 30-vuotiaiden lapsettomien naisten tilanne on hankala. Oletetaan, että siinä vaiheessa naiset suunnittelevat perheen perustamista eivätkä sitoudu työhön, Miret Gamundi sanoo.

Professori muistuttaa, että siinä missä espanjalaiset naiset vähentävät äidiksi tultuaan työntekoa, isät tekevät töitä entistä enemmän.

– Tämä johtuu siitä, että naisten palkat ovat edelleen huomattavasti pienemmät kuin miehillä. Lisäksi naisten urakehitys tyssää usein lapsen saantiin.

Espanjassa päävastuu lapsista on edelleen perinteisesti äidillä. Heinäkuussa maassa tehtiin lakimuutos, joka pidensi isyyslomaa neljästä viikosta viiteen viikkoon. Äitiysloma on Espanjassa 21 viikkoa.

– Järjestelmä ei kannusta isyysloman pitämiseen, koska isyysloma lyhentää äitiysloman pituutta. Siksi monet vanhemmat päättävät, että täyspitkä äitiysloma on tärkeämpi, Miret Gamundi toteaa.

Syntyvyys on laskenut 1980-luvulta asti

Viime vuoden tilaston mukaan Espanjassa äidit saavat keskimäärin 1,3 lasta. Se on alle EU:n keskiarvon, joka on 1,6 lasta. Espanjassa syntyvyys on laskenut lähes vuosittain 1980-luvulta lähtien.

Lisäksi ensisynnyttäjien keski-ikä on EU:n korkein yhdessä Italian kanssa. Espanjassa äidiksi tullaan noin 31-vuotiaana. Vastaavasti Suomessa naisten keskimääräinen lapsiluku oli viime vuonna 1,47 ja ensisynnyttäjien keski-ikä hiukan yli 29.

Sosiologian professorin Pau Miret Gamundin mukaan espanjalaisnaiset joutuvat usein valitsemaan joko uran tai perheen.

– Tämä näkyy tilastoissa. Lapsia saavat eniten naiset, jotka eivät ole työelämässä ja kumppani hoitaa perheen elättämisen. Noin joka neljäs nainen on Espanjassa lapseton, enemmistössä ovat työelämässä olevat tai työtä etsivät naiset.

Miret Gamundi syyttää tilanteesta myös olematonta perhepolitiikkaa.

– Esimerkiksi lapsiperheille annettava taloudellinen tuki on minimaalista. Kun lama alkoi vuonna 2008, ensimmäisenä leikattiin lapsiperheiden tuista.

Isovanhemmat mahdollistavat työnteon

Molempien vanhempien työntekoa vaikeuttaa Espanjassa myös kallis ja joustamaton päivähoitojärjestelmä.Julkisen puolen paikkoja on rajoitetusti, ja yksityinen päivähoito voi maksaa satoja euroja kuukaudessa. Lisäksi päiväkotien aukioloajat eivät aina sovi yhteen työaikojen kanssa.

– Joudun usein olemaan ylitöissä tai menemään normaalia aikaisemmin töihin. Siksi äitini auttaa lastenhoidossa, Eugenia Muñoz sanoo.

Barcelonalaisessa puistossa kaksivuotiasta Noraa keinussa työntävälle Emilio Vicente Rosadolle tyttärentyttären hoitaminen on tuttua puuhaa.

– Hoidamme häntä vaimoni kanssa joka päivä, kun olemme täällä. Yleensä tulemme useaksi viikoksi kerralla, että vanhempien on helpompi käydä töissä, Extremaduran itsehallintoalueella asuva isoisä kertoo.

Ilmiö on yleinen.

Espanjalaisen Mémora-säätiön tekemän tutkimuksen mukaan melkein 40 prosenttia isovanhemmista hoitaa lapsenlapsiaan useita päiviä viikossa, noin 24 prosenttia joka päivä.

Myös Eugenia Muñozille äidin apu on korvaamatonta.

– Ilman äitiäni joutuisin palkkaamaan hoitajan tai lopettamaan työnteon ja jäämään kotiäidiksi.

Lue lisää:

Ensin lapsista piti päästä eroon, nyt niitä halutaan lisää – Eläkepommia pelkäävä Kiina pohtii jo yhden lapsen perheiden sakottamista

Syntyvyys laski alemmas kuin koko mittaushistorian aikana – Väestöliitto: Naiset havahtuvat lastenhankintaan vasta, kun on liian myöhäistä

Lisää maahanmuuttoa? Ikäihmiset pois laitoksista? Naiset töihin? Euroopan nuorin väestökin etsii ratkaisuja ikääntymiseen