Sata metriä korkean lipputangon pystyttäminen Haminassa siirtyy. Kovan tuulen vuoksi nostotöihin ei voitu yrityksestä huolimatta keskiviikkona ryhtyä.
Valmistelutyöt aloitetaan uudelleen torstaiaamuna. Nosto tapahtuu todennäköisesti noin klo 10.
Nostoa valmisteltiin keskiviikkona kello 12 alkaen Sibeliuskadun kentällä. Kolmen aikaan iltapäivällä työmaalla tehtiin päätös, että pystytys siirretään seuraavaan päivään.
Tuuli puhalsi Haminassa noin 8 metriä sekunnissa, mikä oli turvallisuusriski työmaalla. Haminassa on myös satanut kaatamalla.
Erikoinen työmaa ehti kiinnostaa ohikulkijoita. Paikalla kävi joitakin ihmisiä seuraamassa noston valmistelutöitä.
Satametrisen tangon pystyttämiseen tarvitaan kaksi nosturia.Kari Saastamoinen / Yle
Tanko hilataan kahden nosturin varassa jalustalleen. Tankoa varten on rakennettu halkaisijaltaan 12 metriä leveä betoninen perusta.
Lipputanko on väritykseltään sinivalkoinen, kuten Suomen lippukin. Tanko on koottu 11 osasta.
Teräksisen tangon valmisti pietarilainen Amira Group. Osat saapuivat viime viikolla Pietarista Haminaan. Tanko koottiin ensin pitkin pituuttaan Sibeliuskadun kentälle Haminan keskustan tuntumassa.
Tyvestään tangon halkaisija on 1,7 metriä. Se kapenee nuppia kohden. Yläosan halkaisija on puoli metriä.
Nostotöissä on etukäteen arvioitu kuluvan arviolta 1-4 tuntia.
Nosturi ehdittiin nostaa ylös, ennen kuin tehtiin päätös, että nostoa kokeillaan parin tunnin päästä uudelleen, kunhan tuuli olisi helittänyt.Tiina Karppi / Yle
Koripallokentän kokoinen lippu
Joulukuun alussa salkoon nostetaan maailman suurin Suomen lippu. Lippu valmistetaan Aitoossa, Pirkanmaalla. Lippu on kooltaan suurin piirtein yhtä suuri kuin koripallokenttä.
Alustavasti on suunniteltu, että 100 varusmiestä kannattelee lippua sitä nostettaessa.
Tanko nostetaan perustuksilleen ja pultataan kiinni.Kari Saastamoinen / Yle
Suurlippu tankoineen on yksi osa laajaa Haminan lippumaailmaa, joka avattiin Suomen lipun 100-vuotispäivänä 28. toukokuuta.
Suurtanko perustuksineen maksaa Haminalle noin 730 000 euroa. Osa kaupunkilaisista on myös vastustanut lipun pystyttämistä.
Teräksinen lipputanko on valmistettu Pietarissa. Se tuotiin Haminaan 11 osassa. Se koottiin pitkin pituuttaan Sibeliuskadun kentälle nostoa varten.Kari Saastamoinen / Yle
Pääkaupunkiseudun taksiyhtiöiden uusi hinnoittelumalli huomioi matkan pituuden lisäksi myös koko matka-ajan. Tämä tuo mojovat korotukset ruuhka-aikojen taksimatkojen hintoihin. Kaiken aikaa raksuttava minuuttiveloitus kun kostautuu matkanteon hidastuessa.
– Ruuhka on siirretty kokonaan asiakkaan riskiksi. Matka-ajan piteneminen kymmenen minuuttia nostaa lyhyenkin kyydin hintaa lähes kymmenellä eurolla, Yleen yhteyttä ottanut asiakas toteaa.
Hän tarjoaa esimerkiksi 21 minuuttia kestäneen seitsemän kilometrin matkan Etelä-Haagasta Ruoholahteen. Hän on tottunut kulkemaan sen kello 8 ja 9 välisenä aikana arkiaamuisin.
– Ennen uutta hinnoittelua matka maksoi 23,80 euroa. Uuden mallin mukaan sama matka maksaa nyt 30,10 euroa, asiakas päivittelee.
Hiljaisina aikoina kyydit halpenivat
Uuden hinnoittelun ovat lokakuussa ottaneet käyttöön muun muassa Lähitaksi, Kovanen ja Taksi Helsinki. Perus- ja kilometrimaksua on alennettu, mutta aikaperusteinen veloitus sen sijaan kattaa koko matkan. Aikaisemmassa mallissa minuuttiveloitus oli käytössä vain sen ajan, kun taksi lähestulkoon seisoi paikallaan.
Taksi Helsinki perustelee muutosta halullaan madaltaa taksinkäytön kynnystä. Uusi hinnoittelu halventaakin taksimatkoja erityisesti hiljaisina aikoina sekä lyhyillä matkoilla.
Entistä kalliimpia ruuhka-ajoja Taksi Helsingin toimitusjohtaja Jari Kantonen perustelee autojen saatavuuden parantamisella.
– Meidän pitää saada myös autoilijoita töihin. Mitä enemmän on ruuhkaa, sitä vaikeampaa se on. Tiettyihin aikoihin ei meinannyt saada tiettyihin Helsingin kaupunginosiin autoja millään. Se on pitänyt tehdä vähän houkuttelevammaksi, Kantonen toteaa.
Hänen mukaansa kyseessä on niin sanottu _win-win-_tilanne.
– Asiakkaat saa paremmin autoja ja joutuu ehkä vähän enemmän maksamaan, mutta autoilijat ja kuljettajat menevät myös töihin.
Jari Kantosen mukaan yhtiöön on tullut uudesta hinnoittelusta “muutamia reklamaatioita”.
Navigaattori voi tuplata taksimatkan
Taksiasiakkaat joutuvat yhä enemmän olemaan tarkkoina myös kuljettajien kanssa, jotka käyttävät suunnistamiseen navigaattoreita tai navigointisovelluksia.
Varsinkin ruuhka-aikoina ne saattavat neuvoa reitille, joka on jopa kaksinkertainen lyhimpään vaihtoehtoon nähden. Näin käy, jos navigaattori on asetettu laskemaan nopein reitti.
Erityisesti uudessa hinnoittelumallissa tämä voi kostautua, mikäli asiakas ei ole tarkkana. Vain muutaman minuutin nopeammasta matkasta voi rapsahtaa tuplakilometrien mukainen lasku.
Uusin tutkimustieto kyseenalaistaa D-vitamiinilisien tarpeen. Tiedelehti The Lancet on julkaissut tutkijaryhmän yhteenvedon 81 tutkimuksesta, jotka koskevat D-vitamiinin vaikutuksia.
Tutkimuspäällikkö Iris Erlund Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta arvioi, että yhteenveto on kattava selvitys viimeaikaisesta tutkimuksesta alalla.
– Kun terveet koehenkilöt alkavat käyttää D-vitamiinia, sillä ei saavuteta merkittäviä hyötyjä. Jos D-vitamiinin saanti on jo riittävä, silloin heillä ei pystytä havaitsemaan edullisia vaikutuksia luustossa, sanoi Erlund Radio Suomen Päivässä.
Keskustelu suomalaisten D-vitamiinin tarpeesta on ollut riitaisaa ja sekavaa. Virallisten suositusten mukaan terveiden aikuisten D-vitamiinin saanti tulisi olla 10 mikrogrammaa päivässä, mutta monet ovat etsineet suurempia terveyshyötyjä suuremmista annoksista.
– Tutkimuksilla ei ole osoitettu hyötyjä minkään vitamiinin syömisestä yli tarpeen, sanoo Erlund.
Suomessa on kiistelty, millaisia annoksia D-vitamiinia kannattaa syödä tai pitääkö terveen aikuisen syödä vitamiinia purkista.
– D-vitamiinia suositellaan osalle väestöstä, silloin kun ravinnosta ei saa D-vitamiinia tarpeeksi. Mutta suuria annoksia ei kannata ottaa.
D-vitamiinia voi saada liikaa
D-vitamiinille on asetettu paljon odotuksia. On arveltu, että se ehkäisisi myös esimerkiksi kaamosmasennusta, diabetesta, syöpää tai sydän- ja verisuonitauteja. Tutkimuspäällikkö Iris Erlund sanoo, että näille odotuksille ei ole saatu katetta.
– Tiedetään, että D-vitamiini on hyväksi luuston kannalta. On paljon oletuksia, että siitä olisi muutakin hyötyä. Ei ole kuitenkaan sellaista tietoa, että isot annokset ehkäisisivät diabetesta, masennusta tai muuta. Nämä ovat vasta odotuksia ja tähän mennessä näille odotuksille ei ole saatu katetta.
Liian suuresta D-vitamiiniannoksesta voi olla myös haittaa.
– Pitkäaikaisesti nautittuna suuret D-vitamiiniannokset voivat vaurioittaa munuaisia ja sydäntä tai aiheuttaa päänsärkyä ja pahoinvointia. Myös Suomessa on raportoitu tällaisia tapauksia, vaikkakin ne ovat harvinaisia. Jättiannokset ovat vaarallisia, eikä niitä pidä ottaa, sanoo Iris Erlund THL:sta.
Suomessa D-vitamiinia lisätään maitotuotteisiin ja rasvalevitteisiin, jolloin lähes koko väestö saa riittävästi D-vitamiinia. D-vitamiinia muodostuu myös iholla auringossa.
– Kun syödään ruokasuositusten mukaan ja syödään kalaa kaksi, kolme kertaa viikossa ja maitotuotteita käytetään puoli litraa päivässä, D-vitamiinia saadaan tarpeeksi. Jos näitä ruokia ei syö, silloin kannattaa D-vitamiini ottaa purkista vuoden pimeimpinä aikoina.
Päivitys 31.10.2018. klo 14:39 Juttuun on lisätty tiedot turvallisen D-vitamiinin saannin ylärajoista.
Aiemmin sanapari Airisto ja helmi soittivat kelloja vain harvalle. Nyt Airiston Helmi taipuu monen suomalaisen suussa. Nimessä on joillekin sellainen kalske, että niskakarvat nousevat pystyyn.
Tämän kaiken on todennut yhtiön johtoon vastikään pestattu entinen it-johtaja Dan Högström.
Paraisten saaristossa useita kiinteistöjä omistavan Airiston Helmen hallituksessa ovat puhaltaneet muutoksen tuulet sen jälkeen, kun keskusrikospoliisi teki syyskuussa suuroperaation yhtiön tiloihin.
Suomen kaupparekisteriin ilmoitettujen tietojen mukaan hallituksen ainoana jäsenenä toimii tätä nykyä Högström. Varajäseneksi on nimitetty kolmikymppinen latvialaismies.
Syyskuussa Airiston Helmen kiinteistöille tehty suuri poliisioperaatio vei yhtiön kirjanpidon viranomaisten haltuun, kaksi työntekijää telkien taakse ja säikäytti yhteistyökumppanit pahemman kerran.
Högströmin tarkoituksena ei ole keskittyä yhtiön maineen kirkastamiseen, vaan hankkia kirjanpito takaisin ja laittaa yhtiön omistuksessa olevat mökit talviteloille.
Mikä sai suomalaismiehen lähtemään mukaan yhtiön toimintaan? Högströmillä ei omien sanojensa mukaan ole aiempia yhteyksiä yhtiöön tai sen taustalla toimiviin ihmisiin.
Ennen sitä kysymystä on hyvä tutustua miehen taustoihin.
Eläkeläinen tylsistyi
Dan Högström on tehnyt työuransa Suomessa tietotekniikka-alalla, muun muassa Atealla, HP:lla ja InstruDatalla. Mies kertoo, että kymmenisen vuotta sitten hän jäi eläkkeelle päivätyöstä. Tätä nykyä hän on 63-vuotias.
Högström istuu edelleen kahden suomalaisen it-yrityksen hallituksessa ja toimii rakennusliikkeen toimitusjohtajana.
Ei siis taustaa matkailuyrityksen hoitamisesta, jollaiseksi Airiston Helmeä on Suomessa luonnehdittu.
Airiston Helmi -yrityksen omistama Säkkiluoto kuvattuna ilmasta.Yle
Högströmin omien sanojen mukaan eläkkeelläolo ja rauhallisesti ottaminen eivät sopineet hänen luonteelleen, ja pian hän alkoi haalia itselleen uusia projekteja. Näiden projektien kautta hän uskoo näyttäneensä kyntensä myös Airiston Helmen kipparoimiseen.
Ensin Högström oli mukana perustamassa vesiosuuskuntaa Pernajan saaristoon. Sitten hän oli mukana selvittelemässä aktiivikeskuksen toimintaa Kirkkonummella. Välillä hän teki pienempiä projekteja.
Ja nyt seuraavaksi mies aikoo laittaa Airiston Helmen asiat kuntoon. Mukaan projektiin Högström lähti, kun pyydettiin.
Airiston Helmen yhteydenotto yllätti
Airiston Helmi nousi julkisuuteen sen jälkeen, kun keskusrikospoliisi teki syyskuussa operaation Paraisten saaristoon. Poliisi ratsasi alueella kymmenkunta kiinteistöä, otti ihmisiä kiinni ja takavarikoi lähes 3,5 miljoonaa euroa käteistä.
Operaatioon osallistui satoja viranomaisia ja se kesti koko viikonlopun. Asiasta oli informoitu etukäteen valtionjohtoa presidenttiä myöten.
Högström seurasi tapausta median kautta. Pari viikkoa sitten hänen puhelimensa soi.
Sanokaa missä on se rikos, mistä ne rahat ovat tulleet. Kari Uoti
Asialla oli Airiston Helmen venäläisen pääomistajan asiamies. Toimeksianto oli Högströmin mukaan seuraava: Ota firma haltuun.
– Ensimmäinen ajatus oli että ohhoh, olipahan yhteydenotto.
Högström suhtautui alusta lähtien tarjoukseen varovaisen myönteisesti. Pian hän otti jo pestin vastaan.
Taustalla vaikutti se, että Högström piti Airiston Helmeä Suomen mielenkiintoisimpana tapauksena.
– Mitä haastavampi, sitä parempi, Högström kertaa mukaan lähtemisen periaatteitaan.
Kaaostilanne päällä
Viime viikolla Högström vieraili ensimmäistä kertaa Airiston Helmen kiinteistöillä.
Huomion herätti viimeisen päälle rakennetut mökit, hyvin huolletut veneet ja vuokraajille tarkkaan laaditut ohjeet.
Tällä viikolla Högström aikoo mennä uudestaan Paraisille. Tarkoituksena on päästä puheisiin alueen ihmisten kanssa.
On jää rikottavana, jotta Airiston Helmen asiat saadaan kuntoon.
Airiston Helmen kiinteistöjä ovat hoitaneet paikalliset yrittäjät ja yritykset. Högström aikoo vakuuttaa nämä jatkamaan yhteistyötä Airiston Helmen kanssa.
Yle Uutisgrafiikka
Reissu ei taatusti jää viimeiseksi Paraisille, sillä luottamuksen rakentamisessa on paljon työsarkaa. Moni ei halua olla rikosepäilyjen takia missään tekemisissä yrityksen kanssa.
– Tässä on tämmöinen kaaostilanne päällä.
Högström itse on sitoutunut yhtiön johtoon toistaiseksi. Hänellä on omien sanojensa mukaan valtuudet tehdä se, minkä hän parhaaksi näkee.
Aina valmiina haastaviin tapauksiin
Eikö Högströmiä itseään sitten arveluta olla mukana yrityksen toiminnassa, jota muut kavahtavat?
Högström kertoo olevansa aina valmis haastaviin tapauksiin, joissa tarvitaan luotettavaa miestä.
Hän kertoo saavansa työtarjouksia aika ajoin. Mutta aiemmin ei ole tarjottu mitään Airiston Helmen kaltaista. Högström näkee tapauksen ainutlaatuisena Suomessa.
Högströmin käsityksen mukaan yrityksen omistava venäläismies on hankkinut rahansa laillisesti lvi-alan yritystoiminnalla ja erilaisilla patenteilla.
Högström ei halua ottaa kantaa siihen, pitävätkö Airiston Helmeä koskevat talousrikosepäilyt paikkaansa. Niiltä osin hän kertoo olevansa lehtitietojen varassa.
Eikä menneisyys oikeastaan edes kiinnosta Högströmiä. Hän sanoo katsovansa eteenpäin.
Latvialaismies mukana puunjalostusalan yrityksessä
Airiston Helmen ympärillä leijailevaa salamyhkäisyyden verhoa on uskaltanut raottaa myös kolmikymppinen latvialaismies. Hänet Airiston Helmen taustalla vaikuttava venäläismies on valinnut hallituksen varajäseneksi.
Dan Högström ei omien sanojensa mukaan tunne miestä. Ei ole ikinä edes keskustellut tämän kanssa.
Latvialaismies vastaa puhelimeen kotimaastaan. Hän kertoo olevansa mukana yhtiön toiminnassa, mutta ei halua kommentoida asiaa enempää.
Poliisi aloitti operaation Airiston Helmen kiinteistöihin 22. syyskuuta. Yksi yhtiön kiinteistöistä sijaitsee Ybbersnäsintien varressa.Ari Welling / Yle
Myöskään latvialaismiehellä ei ole julkisten asiakirjojen mukaan aiempaa kokemusta matkailuyrityksen arjesta. Latvian kaupparekisterin mukaan mies pyörittää puunjalostusalan yritystä.
Aiemmin hän on ollut mukana kahdessa muussa yhtiössä. Toinen oli rekisteröity moottoriajoneuvojen vuokraukseen ja toinen oli hoitanut taloushallintoa, datanhallintaa ja muita informaatiopalveluita.
Lisäksi latvialaismies vaikuttaa olevan innokas harrastajajääkiekkoilija. Hänen jääkiekkojoukkueensa kotisivuilla miehen lempiruoan kerrotaan olevan kasvispata runsaalla lihalla ja lempimaa Latvia ennen kriisiä.
Mutta siihen tiedot miehestä tyssäävät. Hänestä ei löydy aiempia merkintöjä Suomen kaupparekisteristä.
Lisäkysymyksissä mies neuvoo kääntymään Airiston Helmen lakimiehen puoleen. Suomessa tämä on Kari Uoti.
Uoti ei suostu kommentoimaan latvialaismiehen ja yhtiön taustalla vaikuttavan venäläismiehen yhteyttä.
Airiston Helmen omistaja kiistää syyllisyytensä
Uoti sai Airiston Helmen omistajalta yhteydenoton parisen viikkoa sitten eli samoihin aikoihin kuin Högström.
Oikeastaan Uoti oli se taho, joka alun perin suositteli Högströmiä hoitamaan yhtiön asioita.
Uotiin Airiston Helmen omistaja otti yhteyttä toisen asianajajansa kautta.
Kari UotiTimo Korhonen / AOP
Uotin mukaan he tulevat vaatimaan poliisia selvittämään perusteet sille, miksi Airiston Helmen kiinteistöille tehtiin täysin poikkeuksellisen mittakaavan operaatio.
– Sanokaa missä on se rikos, mistä ne rahat ovat tulleet, Uoti sanoo viitaten epäiltyihin rikosnimikkeisiin.
Tutkinta on vasta alkutekijöissään, mutta poliisi epäilee vyyhtiin liittyvän monia raskaita talousrikoksia: törkeän rahanpesun, törkeän veropetoksen, kaksi törkeää kirjanpitorikosta ja työeläkevakuutuspetoksen.
Uotin mukaan hänen päämiehensä kieltää jyrkästi syyllisyytensä rikoksiin.
Uoti kertoo, että hänen päämieheltään saamien selvitysten perusteella Airiston Helmen ja yhtiön taustalla vaikuttavan miehen suomalainen omaisuus on hankittu laillisella rahalla.
– Tämä näyttää äärimmäisen omituiselta sen tiedon valossa, mitä minulla on, hämmästelee Uoti.
Tutkinnanjohtaja Tomi Taskila kertoo, että poliisioperaation yhteydessä takavarikoidun käteisen arvo on tarkentunut 3,5 miljoonaan euroon.
Uotin mukaan takavarikoidut varat ovat hänen päämiehensä henkilökohtaisia rahoja. Uoti ei lähde erittelemään tarkemmin rahojen alkuperää, mutta toteaa, että hänen päämiehensä on erittäin menestynyt liikemies Venäjällä.
Vangitut miehet hoitivat Airiston Helmen asioita aiemmin
Poliisi on etsintäkuuluttanut tapaukseen liittyviä ihmisiä, mutta tutkinnanjohtaja Tomi Taskilan mukaan kansainvälisiä kuulutuksia ei ole tutkinnallisista syistä annettu.
Poliisi on Taskilan mukaan kuullut esitutkinnan aikana useita ihmisiä, mutta sillä on edelleen tavoittamatta tahoja, joita se haluaisi kuulla. Maailmalle on vetämässä useita virka-apupyyntöjä.
Talousrikostutkinnoissa on tyypillistä, että yrityksen johtoa epäillään rikoksesta. Taskila tai Uoti eivät suostu kommentoimaan, onko poliisi jo kuullut yhtiön taustalla vaikuttavaa venäläismiestä.
Keskusrikospoliisi ei edelleenkään vahvista rikosepäilyn kohteeksi joutuneen yrityksen nimeä.
Poliisioperaation yhteydessä kiinniotetut ja myöhemmin vangitut kaksi miestä on edelleen tutkintavankeudessa. Uotin mukaan miehet ovat hoitaneet Airiston Helmen ja yrityksen taustalla vaikuttavan venäläismiehen asioita Suomessa.
Ainakin toinen miehistä vaatii jälleen tällä viikolla vapauttamistaan. Poliisi vastustaa vaatimusta rikoksen sotkemisvaaraan vedoten.
Miesten kiinniottamisen jälkeen yhtiön omaisuutta ei ole hoitanut kukaan, sanovat Uoti ja Högström.
Nyt asioihin on tulossa muutos.
Tarkennettu 31.10.2018 kello 13.38 Uotin titteli lakimieheksi.
Britannian rikostutkimusvirasto NCA aloittaa miljonääri Arron Banksiin kohdistuvan tutkimuksen.
Banks tuli tunnetuksi Britannian EU-eroprosessin aikana, kun hän tuki yhtä merkittävimmistä brexit-mainoskampanjoista 12 miljoonalla punnalla. Summa on suurin, mitä Britannian historiassa on käytetty poliittiseen mainoskampanjaan.
Banks tuki erityisesti EU-vastaisen Britannian itsenäisyyspuolueen UKIP:n brexit-kampanjaa.
Britannian vaaliviranomaiset ovat tutkineet Banksin toimia ja todenneet, että rikostutkintaan on syytä.
Tutkimus kohdistuu myös Leave.eu-kampanjan johtajaan Elizabeth Bilney'hyn.
Sanomalehti Observer kertoi aiemmin tänä vuonna saaneensa haltuunsa dokumentteja, jotka lehden mukaan todistavat Banksin olleen läheisissä yhteyksissä venäläisiin.
Observerin mukaan Venäjän suurlähettiläs Aleksander Jakovenko kutsui Banksin marraskuussa 2015 useaan otteeseen vierailulle lähetystöön. Samassa yhteydessä venäläiset liikemiehet tarjosivat Banksille erittäin tuottoisaksi arvioitua liiketoimintaa, joka liittyi Venäjällä sijaitseviin kultakaivoksiin, Observer kertoo.
Rikostutkintavirasto tutkii Banksin varallisuuden alkuperää.
Banks sanoo olevansa iloinen tutkinnasta. Hänen mukaansa viranomaisilla ei ole minkäänlaisia todisteita rikoksesta. Banks kertoo jopa kirjoittaneensa pääministeri Theresa Maylle ja pyytäneensä tutkintaa, jotta voi puhdistaa nimensä epäilyistä.
Banks kiistää ottaneensa vastaan venäläistä rahaa.
Suomen suurituloisin nainen oli viime vuonna Ulla Sjöström 9,1 miljoonan euron kokonaistuloilla. Hän ylsi tulolistan sijalle 28.
Tieto herätti torstaina laajasti kiinnostusta, sillä Sjöström on Suomessa täysin tuntematon nimi suuren yleisön näkökulmasta.
Jotain kuitenkin tiedetään. Sjöström on arvostetun säveltäjän Kaija Saariahon pikkusisko. Sukulaisuudesta uutisoi ensimmäisenä Helsingin Sanomat.
Vuonna 1956 syntynyt Sjöström asuu tätä nykyä Tukholman keskusta-alueella kerrostalossa, trendikkäässä Södermalmin kaupunginosassa.
Internetin hakukoneet tuottavat Sjöströmin nimellä laihat tulokset.
Säveltäjäkuuluisuus jäi tuloissa toiseksi pikkusiskolleen
Sjöströmin tulot vuonna 2017 koostuivat pitkälti pääomatuloista, joita kertyi 9,1 miljoonaa euroa. Veroja hän maksoi yhteensä 3,1 miljoonaa euroa.
Viime vuonna Sjöström ja Saariaho myivät isänsä, teollisuusneuvos Launo Laakkosen, perustaman metalliyrityksen Temet Oy:n kilpailevalle Väistö Groupille.
Vuonna 1953 perustettu perheyritys toimii Helsingin Herttoniemessä. Yhtiö myy muun muassa väestönsuojateknologiaa yli 30 maahan maailmalla.
Temet Oy:n johto ei kommentoinut kauppaa julkisuuteen Ylen kysyessä torstaina asiasta.
Kaija SaariahoAntti Haanpää / Yle
Säveltäjäsisko Kaija Saariaho ei yltänyt viime vuonna pikkusiskonsa rinnalle tulojen suhteen Suomen verottajan listalla.
Saariahon pääomatulot olivat 724 000 euroa, ansiotuloja hänellä ei ollut lainkaan. Ranskassa asuva Saariaho teki viime vuonna merkittävän lahjoituksen Helsingin Musiikkitalolle.
Musiikkitalon säätiö vastaanotti syyskuussa 2017 Suomen menestyneimpiin kuuluvalta säveltäjältä miljoona euroa konserttiurkujen hankkimiseksi.
Konserttisalin urut jäivät aikanaan rakentamatta säästösyistä.
Merikarvialla on löytynyt jo kolme ruokaan piilotettua neulaa kahdesta eri kaupasta. Ensimmäinen neula löytyi kuukausi sitten, kaksi viimeistä lokakuun lopussa parin päivän välein.
Kriminaali- ja oikeuspsykologian dosentti Jaana Haapasalon arvion mukaan on erittäin todennäköistä, että tekijä toimii yksin, eikä asialla ole esimerkiksi kepposteleva nuorisojoukko.
– Pidän todennäköisimpänä sitä, että tekijä on aikuinen. Teko vaatii suunnitelmallisuutta, häikäilemättömyyttä ja järjestelmällisyyttä.
Haapasalon mukaan tekijä myös todennäköisesti tietää tekojensa mahdolliset seuraukset, eikä kyseessä ole pelkkä ajattelematon päähänpisto.
– Siinä täytyy olla joku vihan tunne ja tarve purkaa vihaa summittaisesti. Tekijällä täytyy olla myös heikko empatiakyky, koska kuka tahansa voi joutua uhriksi.
Teko saattaa olla matkimista
Tutkimuksien mukaan myös copy cat -ilmiö eli toisten tekemien rikosten matkiminen on mahdollista. Syyskuussa uutisoitiin useista tapauksista Australiassa, jossa neuloja oli piilotettu mansikoihin ja mangoihin.
– Kuka tahansa ei kuitenkaan lähde tällaisia tekoja kopioimaan. Taustalla on oltava persoonallisuuden kehittymisessä ongelmia tai joku traumatisoituminen taustalla. Teko vaatii jonkin vaikean häiriön, sanoo kriminaali- ja oikeuspsykologian dosentti Jaana Haapasalo.
Tekijä on edelleen karkuteillä. Haapasalo muistuttaa, että vaikka aiempien tapausten perusteella voidaan rajata todennäköistä tekijää, hän voi esittää tekijästä ainoastaan arvioita.
Poliisi pyytää tietoja mahdollisesta tekijästä sähköpostilla vihjeet.lounais-suomi@poliisi.fi.
Tähän juttuun on kerätty päivän kiinnostavimpia verouutisia.
klo 15:00 Lihaa ja maitoa korvaamaan pyrkiviä elintarvikkeita tuottavat yhtiöt rikastuttavat taustavoimiaan vaihtelevasti. Esimerkiksi nyhtökauraa tekevän Gold&Green Foodsin toimitusjohtajan Maija Itkosen tulot nousivat viime vuonna yhteensä yli 112 000 euroon. Sirkkaruokien saama julkisuus ei ainakaan vielä näy kasvattajien tuloissa: Hyönteisten myynti elintarvikkeena sallittiin Suomessa vasta viime vuoden lopulla. Lisää näistä ja muun muassa sieni- ja kauramaitobisneksen kannattavuudesta lisää täällä.
klo 13:51 Mikkeliläinen Juha Paakkunainen, 28, nousi Etelä-Savon tuloverotilaston kärkeen myymällä vuonna 2011 hankkimansa virtuaalivaluutat. Paakkunainen osti muutamia satoja bitcoineja euron kappalehinnalla. Yhden bitcoinin arvo kävi joulukuussa 2017 korkeimmillaan yli 19 000 dollarissa. Nyt arvo on noin 6 000 dollaria. Lue Paakkunaisen tarina täältä.
klo 12:32 Yrittäjätaustaiset poliitikot nousivat eduskunnan tulokärkeen. Eduskunnan tulokuningas on muun muassa Taloustutkimuksen omistava keravalainen yrittäjä Eero Lehti (kok.). Katso täältä kaikkien kansanedustajien tulot.
klo 12:30 Korjaus pääkuvana olevan videon grafiikkaan. Suurimmat veronmaksajat 2017 -listauksessa on kyse suurituloisimmista veronmaksajista.
klo 11:54 Moni ammattiliiton puheenjohtaja tienasi viime vuonna vähemmän tuloja kuin 2016. Myös työnantajien edustajien tuloissa oli hieman pudotusta. Ay-pomojen tulot olivat silti huikeissa lukemissa.
klo 11:52 Suurituloisimpien nuorten kärjessä oli vuonna 1988 syntynyt Tuomo Riekki. Yhteensä hän tienasi lähes viisi ja puoli miljoonaa euroa. Hän on Facebook-mainosten palveluohjelmistotalo Smartly.ion perustaja. Nämä nuoret alle 30-vuotiaat miljonäärit tienasivat eniten viime vuonna.
klo 11:07 Leijonien päävalmentaja Lauri Marjamäki tienasi viime vuonna runsaat 220 000 euroa ansiotuloja. Jääkiekkovalmentajista parhaiten ansaitsi Antti Törmänen, joka tienasi verotettavia ansiotuloja 356 000 euroa. Toyotan tallipäällikkönä toimiva Tommi Mäkinen pääsi urheilujohtajista muhkeimmille ansioille vajailla 1,8 miljoonan euron tuloillaan. Lue täältä lisää urheilujohtajien tuloista.
Lauri MarjamäkiTomi Hänninen
klo 11:06Sadan suurituloisimman joukossa oli viime vuonna vain 13 naista. Eniten naisista tuloja sai Ulla Sjöström. Hänen 9 miljoonan euron tulonsa koostuivat lähes kokonaan pääomatuloista. Helsingin Sanomien mukaan Sjöström on säveltäjä Kaija Saariahon sisar ja teollisuusneuvos Launo Laakkosen tytär. Lehden mukaan Sjöström ja Saariaho myivät viime vuonna isältään perimän metalliyhtiö Temetin Väistö Groupille.
klo 10:12 Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk.) oli viime vuonna hallituksen suurituloisin ministeri. Hänelle kertyi verotettavia tuloja yhteensä reilut 634 000 euroa. Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) ansiotulot olivat vajaat 160 000 euroa, pääomatuloja pääministerillä ei ollut lainkaan. Eduskunnan tulokuningas oli kansanedustaja Eero Lehti (kok.). Katso täältä kaikkien kansanedustajien verotettavat tulot viime vuonna.
klo 09:33 Keski-Euroopassa suositun Sunrise Avenuen laulaja ja Voice of Germany -ohjelman tuomari Samu Haber, 42, tienasi sievoiset tulot viime vuonna. Hän ansaitsi yli 500 000 euroa. Huumekohut eivät vielä näkyneet Jari Sillanpään tuloissa. Lue täältä, miten suomalaismuusikot tienasivat viime vuonna.
Samu Haber esiintymässä Baselissa, Sveitsissä 19. lokakuuta.AOP
klo 09:05 Usein tulokärkeen noustaan yrityskaupoilla. Elektroniikkayhtiö PKC Electronicsin myynti sveitsiläiselle Enicsille selittänee pitkälti muun muassa Laakkosten veljesten ja Jorma Takasen tulot viime vuonna. Pohjoiskarjalaisten Mikko Laakkosen ansio- ja pääomatulot kohosivat 10,14 miljoonaan euroon ja Hannu Laakkosen 5,9 miljoonaan euroon. Pohjalainen Jorma Takanen tienasi puolestaan yhteensä 10,2 miljoonaa euroa.
klo 08:54 Vapaa toimittaja ja tietokirjailija Asta Leppä pohtii kolumnissaan, selviääkö verotiedoista, ketkä ovat Suomen onnellisimmat ihmiset. Lue Lepän koko kolumni Raha päätä pyörittää.
klo 08:22 Suomalaisen e-urheilijan tulot nousivat ensimmäistä kertaa miljoonaluokkaan viime vuonna, kun maailmanmestari Lasse Urpalainen tienasi yhteensä 1,8 miljoonaa euroa. Lue lisää täältä.
klo 08:20 Kymmenen suurituloisimman kärjessä oli viime vuonna viisi peliyhtiö Supercellin johtohahmoa. Muita kymmenen kärkeen nousseita olivat startup-yrittäjä Alexander Hanhikoski, hammaslääketieteeseen erikoistuneen Planmecan toimitusjohtaja Heikki Kyöstilä, terveyspalveluyritys Attendon perustajiin kuuluva Antti Ylikorkala, rakennusyhtiö Lehto Groupissa liiketoimintajohtajana toiminut Asko Myllymäki sekä Etola konsernin pääomistaja Erkki Etola.
klo 08:02 Peliyhtiö Supercellin toimitusjohtaja Ilkka Paananen oli viime vuonna Suomen suurituloisin. Hänen yhteenlasketut ansio- ja pääomatulonsa olivat yli 65 miljoonaa euroa. Lue lisää Suomen suurituloisimmista täältä.
klo 07:53 Hetken kuluttua alkaa Ylen suora verkkolähetys, jossa ruoditaan viime vuoden verotietoja. Lähetystä voi katsoa jutun pääkuvaa klikkaamalla tai Yle Areenasta.
Korjaus 12:30 Lähetyksessä oli virhe grafiikassa. Suurimmat veronmaksajat 2017 -listauksessa oli kyse suurituloisimmista veronmaksajista.
klo 07:27 Eilen julkaistu Ylen verolaskuri kertoo, että keskituloinen maksaa veroina kymppejä esimerkiksi ympäristönsuojeluun ja satasia maataloustukiin sekä julkisen velan korkoihin. Katso täältä, miten Suomi käyttää maksamasi verot.
klo 07:15 Eri tiedotusvälineiden edustajia on jo kerääntynyt odottelemaan tietojen julkistusta Verohallinnon ovelle Helsingin Vallilaan.
Hanna Terävä / Yle
klo 06:10 Suomessa avataan verotiedot presidenttejä myöten, toisin kuin Yhdysvalloissa. Se on maailmassa harvinaista avoimuutta, kirjoittaa Ylen taloustoimittaja Antti Parviala. Lue lisää siitä, miksi verotietojen julkaisu on tärkeää.
klo 05:30 Verottaja muistaa kaikkia – myös Uberilla ja Airbnb:llä tienaavia. Verohallinnon ylitarkastajan mukaan 2 400 asunnon "lyhytaikaista vuokraajaa" unohti ilmoittaa tulonsa verottajalle. Lue lisää täältä.
Jo useille tuhansille suomalaisille kertyy tuloja esimerkiksi Uberin, Airbnb:n ja e-urheilun kautta. Virtuaalivaluutoistakin kertyy voittoa tuhansille.
Verottajalle on haaste, että suomalaisenkin asiakkaan ja palveluntarjoajan välinen rahaliikenne hoituu esimerkiksi Hollannin tai Yhdysvaltojen kautta.
Kasvavista kansainvälisistä palkkioista kertyy verottajalle kuitenkin vain yleisluontoista tietoa.
Kansainvälisen tietojenvaihdon perusteella voidaan pyytää maksutietoja, mutta silloin pitäisi tietää tarkalleen kenen tietoja pyytää.
– Tämä on ongelma, myöntää verohallinnon ylitarkastaja, digitalouden riskivastaava Timo Puiro.
Digitalouden ilmiöt ovat vahvasti kasvamaan päin. Siksi verottaja on kiireellä viime vuosina kehittänyt keinoja nähdä rahavirtojen uudet puroset – pienet ja vähän suuremmatkin.
Antti Parviala / Yle
Verottajan arvion mukaan “lyhytkaikaisesta vuokraustoiminnasta” eli käytännössä asunnon tai mökin vuokrauksesta Airbnb:n kautta saa tuloja jo 8800 suomalaista yksityishenkilöä ja 650 yritystä.
Huomattavan moni on unohtanut mainita lisätienestinsä veroilmoituksessa.
– Lyhytaikaiseen vuokraustoimintaan liittyen ilmoituspuutteita löydettiin yli 2400 henkilöltä. Ilmoittamattoman vuokratulon yhteissumma on noin 7,1 miljoonaa euroa, Puiro laskee.
Mutta miten summat voi tietää, jos maksajat eivät kerro, eivätkä aina saajatkaan?
– EsimerkiAibnb:ltä ja Uberiltä saatuja tilityksiä haetaan tilitapahtumista datamainaus-menetelmin tekstianalyysillä, Puiro selittää
Käytännössä siis yhdistetään pankki- ja muuta maksuvälitystietoa ja katsotaan mistä raha tulee ja minne menee.
– Pystymme tunnistamaan toimijoita ja seuraamaan heidän ilmoittamiaan tuloja. Osaa on joudututtu valvomaan jälkikäteen ja muistuttamaan, että hei tiedossamme on että olette saanut tilityksiä, ettekä ehkä niitä ilmoittanut.
Uberin kohdalla voidaan odottaa selvää muutosta. Viime kesään saakka toiminta oli laitonta, eikä uber-ajoilla saatuja tuloja “ilmoittanut juuri kukaan”.
Verohallinnon ylitarkastaja Timo Puiro.Laura Railamaa / Yle
Kiinnijääneiltä kuljettajilta ei peritty veroa, vaan koko tienesti päätyi valtiolle menetettynä rikoshyötynä. Verottajan mukaan hieman yli tuhat henkeä sai viime vuonna tilityksiä uber-kuljetuksista.
Uber on ilmoittanut että se toimittaa vuosittain veroviranomaiselle välitettyjen kuljetusten kokonaissummat. Vielä ei ole kokemusta miten yhteistyö alkaa sujua.
Puiron mukaan e-urheilu -tuloja kertyy yli sadalle henkilölle. Verottajaa muistetaan vaihtelevasti.
– Vaikuttaa siltä, että noin kolmannes ei ole ilmoittanut näitä tuloja. Havaintojemme mukaan suurimmat e-urheilun tulot on kuitenkin ilmoitettu.
Kansainvälinen rahaliikenne saavuttaa uuden tason kun siirrytään euroista digivaluuttoihin. Virtuaalivaluutalla on Suomessakin laaja käyttäjäkunta.
– Verohallinto on kyennyt tunnistamaan kymmeniä tuhansia virtuaalivaluutan käyttäjiä ja tuhansia sellaisia käyttäjiä, jotka ovat saaneet niiden realisoinneista verotettavaa voittoa, Puiro tietää.
Puiron mukaan virtuaalivaluutalla saaduista ansioista “suurin osa veronalaisista voitoista” ilmoitetaan veroilmoituksessa. Keväällä niistä kerrottiin tuhansissa veroilmoituksissa.
Suuri osa maapallon koskemattomista ekosysteemeistä sijaitsee vain viiden valtion alueella, kertoo The Guardian. The Nature-lehdessä julkaistussa kartassa kuvataan, miten ihminen on toiminnallaan vaikuttanut ekosysteemeihin joka puolella maapalloa.
Viisi valtiota, joiden alueella koskemattomat maat sijaitsevat, ovat Venäjä, Kanada, Brasilia, Yhdysvallat ja Australia. Kartalle ei ole laskettu mukaan etelämannerta.
Tutkijat Queenslandin yliopistosta ja Wildlife Conservation Society (WCS) järjestöstä rakensivat kartan, jonka avulla voi nähdä, mitkä maat ovat vastuussa maaperästä, jolla ei ole runsasta teollista toimintaa.
Kartta tehtiin lisäämällä maiden rajat pari vuotta sitten tehtyyn karttaan. Tutkijoiden mukaan viimeiset koskemattomat maat voidaan pelastaa vain jos päättäjät tiedostavat tilanteen.
Ihmisen toiminta on muokannut yli 77 prosenttia maaperästä ja 87 prosenttia meristä.
Erämaat ovat avainasemassa, jotta maapallon ekosysteemit säilyisivät jatkossa. Koskemattoman luonnon säilyttäminen vaatii kuitenkin toimia kaikilta maailman mailta, sanovat tutkijat raportissaan.
Vihreiden kansanedustaja Emma Kari kertoo, ettei lähde vihreiden puheenjohtajakilpaan.
– Päätös ei ollut helppo. Haluan kiittää kaikkia niitä ihmisiä, jotka ovat tukeneet minua, Kari kertoo tiedotteessaan.
Puheenjohtajan pestistä aiemmin kieltäytyneet Maria Ohisalo ja Olli-Poika Parviainen ovat todenneet, että vihreät tarvitsevat vaalien alla johtoon tunnetumman poliitikon. Samaa mieltä on myös Kari.
– Puolitoista vuotta sitten hain puheenjohtajaksi, koska uskoin pystyväni tarjoamaan puolueelle arvojohtajuutta uusilla kasvoilla ja vahvalla kasvustrategialla. Nyt vaaleihin on enää alle puoli vuotta. Vihreät tarvitsevat johtoon tunnetumman kasvon.
Kari toivoo, että seuraava puheenjohtaja olisi vahva myös ympäristöasioissa.
Vihreiden puoluevaltuuskunta valitsee uuden, kesän puoluekokoukseen asti vihreitä johtavan puheenjohtajan viikonloppuna. Toistaiseksi kisaan on ilmoittautunut vain yksi ehdokas, kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto.
Kari totesi torstaina Radio Suomen Päivän haastattelussa, että Alanko-Kahiluoto on kokenut ja pätevä ehdokas. Kari sanoi myös toivovansa, että Pekka Haavisto harkitsisi vakavasti ehdokkuutta. Näin Haavisto on sanonut tekevänsäkin.
Kari ei kuitenkaan halunnut ottaa kantaa siihen, pitäisikö puheenjohtajaksi valita Alanko-Kahiluoto vai Haavisto.
Juttua on päivitetty klo 10:38. Lisätty tieto, että Kari toivoo Haavistoa ehdolle puheenjohtajakilpaan.
Kansanedustaja Emma Kari liittyi aamulla yhä pitenevään vihreiden vastuunpakoilijoiden jonoon. Vihreät on vakavassa johtajuuskriisissä. Se heikentää vihreiden imagoa päivä päivältä.
Outo puheenjohtahtajapeli murentaa vihreiden uskottavuutta sekä kansalaisten että median silmissä. Syöksykierrettä on vaikea oikaista. Epäkiitollinen tehtävä lankeaa lauantaina valittavalle pätkäpuheenjohtajalle.
Tiedotusvälineet liittävät puolueeseen yhä enemmän kielteisiä mielikuvia. Teki vihreä eliitti puheenjohtajapelissä mitä hyvänsä, median mielestä se toimii väärin.
Vihreiden negatiivinen julkisuuskierre on kestänyt kuukausia. Se ei ole oiennut, vaikka kovan arvostelun kohteeksi joutunut Touko Aalto vetäytyy puheenjohtajan tehtävästä.
Itse asiassa Aallon eroilmoituksen jälkeen vihreitä koskeva kritiikki on kiihtynyt. Se on kohdistunut päivä päivältä laajempaan puolueaktiivien joukkoon.
Vihreän eliitin vaitonaisuus ruokkii epäluuloja
Vihreiden puolue-eliitti on nyt enemmän suurennuslasin alla kuin miesmuistiin.
Vihreän eliitin vaitonaisuus ruokkii epäilyksiä siitä, että pieni, vihreän aristokratian ydinjoukko kähmii kulissien takana ennalta ratkaisun, jonka puoluevaltuuskunta joutuu lauantaina siunaamaan.
Moni tiedotusväline on arvellut puolue-eliitin junttaavan kaikessa hiljaisuudessa läpi mieleistään ratkaisua. Vielä eilen yksi junttausteorian perusolettamus oli se, että pätkäpuheenjohtajan pestiä pedattaisiin puolueen entiselle johtajalle Ville Niinistölle.
Monet tiedotusvälineet arvioivat analyyseissään, että Niinistöllä olisi ollut parhaimmat edellytykset vihreiden romahtaneen kannatuksen nostamiseen. Niinistön ehdokkuutta monet kirjoittajat ovat kuitenkin pitäneet huonona vaihtoehtona.
Tällä kannalla olevat ovat katsoneet, että kisaan lähtiessään Niinistö olisi leimautunut Suomen Putiniksi, joka pyrkii varmistamaan itselleen vallan vippaskonsteilla.
On kiinnostavaa nähdä, saako Niinistö pian pintaansa rintamakarkurin leiman, koska hän kieltäytyi lopulta pätkäpuheenjohtajuudesta.
Vilkasta ja avointa puheenjohtajakilpaa peräänkuuluttanut julkinen sana ei anna armoa edes ainoalle vihreälle poliitikolle, joka on ilmoittanut valmiutensa vaikeaan tehtävään. Kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto on mainittu ehdokkaaksi, joka ei tule valituksi.
Media syyttää puolue-eliittiä salaperäisestä suhmuroinnista
Tiedotusvälineet ovat arvostelleet viime päivinä vihreiden puolue-eliittiä siitä, että se on suhmuroinut ja ohjaillut puheenjohtajapeliä kabineteissa puoluevaltuuskunnan kokouksen alla.
Pätkäpuheenjohtajan valitseva puoluevaltuuskunta on puolestaan joutunut vähättelyn kohteeksi siksi, ettei siihen kuulu varsinaisen puolue-eliitin jäseniä, vaan lähinnä kunnallispoliitikoita.
Vihreiden organisaatiossa puoluevaltuuskunnalla on kuitenkin merkittävä virallinen rooli. Se toimii puoluekokousten välillä puolueen korkeimpana poliittisena linjanvetäjänä. Nyt sen tehtäväksi on ensi kertaa tullut väliaikaisen puheenjohtajan valinta.
Vihreät saavat syyttää siitä paljolti itseään, että media suhtautuu puolueeseen nyt totuttua epäluuloisemmin. Tehtävästään luopuneen puheenjohtajan, Touko Aallon toilailut loivat pohjaa kritiikin kasvulle.
Puheenjohtajapelin oudot käänteet ovat vahvistaneet kritiikkiä. Vihreiden julkisuuskuvaa on murentanut eritoten se, kuinka puolueen valovoimaisimmat poliitikot ovat vältelleet väliaikaista puheenjohtajuutta kuin ruttoa. Se on herättänyt mielikuvan vastuun pakoilusta.
Vihreät saattavat joutua myös muiden puolueiden ivan kohteeksi
Myös muut puolueet ovat tietenkin panneet vihreiden kipuilun merkille. Vihreät olisi nyt helppo maalitaulu muiden puolueiden hyökkäyksille. Kilpailevien puolueiden lehdet ovatkin alkaneet kommentoida vihreiden ongelmia.
Sosiaalidemokraattien äänenkannattaja, Demokraatti on arvostellut muun muassa avoimuuden puutetta vihreiden puheenjohtajan valintaprosessissa.
Perussuomalaisten lehden päätoimittaja, Matias Turkkila esittää puheenjohtajakisasta omintakeisimman arvion. Hän arvelee Uuden Suomen puheenvuoropalstalla, että vihreät miehet jyräävät puolueen naisia paitsioon.
Toistaiseksi muiden puolueiden lehdet ovat kirjoitelleet vihreiden ongelmista hienotunteisemmin kuin riippumattomat tiedotusvälineet.
Linja on viisas. On turha ilkkua naapurille, kun hänen saunansa palaa. Tieto naapurin vaikeuksista leviää muutenkin vääjäämättä.
Juttua on päivitetty klo 11.25. Tekstiin on lisätty maininta siitä, että kansanedustaja Emma Kari on kymmenes merkittävä poliitikko, joka on ilmoittanut, ettei hän tavoittele vihreiden väliaikaisen puheenjohtajan paikkaa.
Millä tavalla "maailmanparannusruoat" näkyivät yrittäjien verotuloissa vuonna 2017? Tähän juttuun on poimittu verotietoja näkyvyyttä saaneisiin keksintöihin liittyen.
Hyönteisten käyttäminen proteiinin lähteenä on saanut runsaasti mediajulkisuutta erityisesti kuluvan vuoden aikana.
Vielä verovuonna 2017 sirkkaruokien menekki ei kuitenkaan näkynyt yrittäjien ansioissa, sillä hyönteisten myyminen elintarvikkeena sallittiin Suomessa vasta vuoden lopulla.
Sirkkatuotteiden valmistuttaja EntoCube on ollut julkisuudessa ehkä eniten. Sen perustaja ja tuotekehityksestä vastaava Robert Nemlander ansaitsi viime vuonna 15 872 euroa, ei pääomatuloja. Eräs perustajista Jaakko Korpela ryhtyi EntoCuben toimitusjohtajaksi tänä vuonna, hänen verotettavat ansiotulonsa olivat viime vuonna 30 340 euroa. Yrityksen business manager Perttu Karjalainen puolestaan sai ansiotuloja 16 023 viime vuonna.
Sirkoista ruokaa tekee myös turkulainen Entis. Sen toimitusjohtajan Samuli Taskilan ansiotulot ja pääomatulot olivat viime vuonna yhteensä 12 311 euroa.
EntoCuben perustaja ja tuotekehityksestä vastaava Robert Nemlander ansaitsi viime vuonna 15 872 euroa.Antti Kolppo / Yle
Nyhdetty kaura menestyy
Nyhtökauraa tekevän Gold&Green Foodsin toimitusjohtajan Maija Itkosen ansiotulot olivat torstaina julkistettujen verotietojen mukaan viime vuonna noin 85 363 euroa ja pääomatulojen kanssa yhteensä 112 208 euroa. Tulot kohenivat edellisestä verovuodesta.
Nyhtökauran toisen kehittäjän, elintarviketieteilijä Reetta Kivelän pääomatulot nostivat hänen yhteenlasketut tulonsa 101 523 euroon.
Markkinoille on tullut myös muita lihaa korvaavia kasvisproteiineja ja puhtaampaa ruokavaliota. Härkäpavuista kehitettyä Härkistä valmistaa Verso Food.
Yhtiön hallituksen puheenjohtajan Leena Saarisen ansiotulot ylsivät 160 647 euroon. Saarinen saa tuloja Verso Foodin lisäksi useiden hallitusten jäsenyydestä, muun muassa Palmiassa.
Leena Saarisen sisar, Verso Foodin johtaja Tarja Ollilla puolestaan ansaitsi viime vuonna 52 406 euroa.
Nyhtökauraa tekevän Gold&Green Foodsin toimitusjohtaja Maija Itkonen tienasi pääomatulojen kanssa yhteensä 112 208 euroa.Jarno Kuusinen / AOP
Pinta-alaa kasvattava vertikaaliviljely kannattaa
Suomalaisissa yrityksissä on käyty ilmastonmuutosta vastaan uusilla ruoankasvatusmenetelmillä.
Fujitsun kanssa automatisoitu vertikaaliviljelmä, Robben pikku puutarha, puskee salaattia ja yrttejä Lapinjärvellä Itä-Uudellamaalla. Olosuhteita optimoivan yrittäjän Robert Jordaksen asiakkaita ovat suurkeittiöt ja tukkuliikkeet.
Jordaksen ansiotulot olivat viime vuonna 127 871 euroa. Jordaksen liiketoimintaan kuuluu myös muita puutarha-alan yrityksiä.
Vantaalainen Snafu puolestaan kasvattaa versoja suljetussa kasvuympäristössä, jonka voisi siirtää vaikka keskelle kaupunkia. Silmusalaatti-yrittäjä Samuli Laurikainen sai verotettavia ansiotuloja viime vuonna 38 070 euroa.
Samuli LaurikainenJaani Lampinen / Yle
Tyrnävällä Pohjanmaalla Suomen siemenperunakeskus on kehittänyt uuden, aeroponisen tavan kasvattaa perunaa: pottu kasvaa ilmassa ja juuristo tuottaa moninkertaisen määrän mukuloita.
Tuote on siemenperunakeskuksen valikoimassa vielä sivujuoni, mutta keskuksen toimitusjohtaja Paula Ilola ansaitsi viime vuonna 65 984 euroa.
Tamperelainen Ali Amirlatifi puolestaan testaa koetehtaassaan mansikanviljelyä ravinneliuosten ja keinovalojen avulla. Innovaatiopalkinnonkin saaneen Amirlatifin ansiotulot olivat viime vuonna 65 681 euroa. Lisäksi hänellä oli verotettavia pääomatuloja 68 718 euroa.
Sieniä kasvattavan Helsienen yrittäjistä Stéphane Poirié (vas.) ansaitsi viime vuonna 2 258 euroa ja Chris Holtslag 3 095 euroa.Maija Partanen / Helsieni
Sienibisnes on pieni bisnes
Kiertotalous hyödyntää läheltä saatuja tarvikkeita. Esimerkiksi kahvinporoissa voi kasvattaa osterivinokkaita.
Sieniä kasvattaa ravintoloiden tarpeisiin pääkaupunkiseudulla, kaupunkioloissa Helsieni. Bisnes ei ole vielä suurta. Sen yrittäjistä Stéphane Poirié ansaitsi viime vuonna 2 258 euroa ja liikekumppaninsa Chris Holtslag tienasi 3 095.
Vaasan kupeessa sijaitseva Näckrosgårdenin tila kasvattaa vinokkaansa sahanpuruissa. Monialayrittäjä Robin Libäck tienasi viime vuonna pääomatuloineen 10 526 euroa.
Tuomas Kukkonen.Kaslink
Perhemeijeri lypsää tuloja kaurasta
Lehmänmaidon korvaavat kaurapohjaiset tuotteet ovat kasvattaneet Suomessa suosiotaan.
Yksi trendiin tarttujista on kouvolalainen elintarvikeyritys Kaslink Foods, joka on tuonut markkinoille kauramaitotuotteita.
Kaslinkin toimitusjohtaja Tuomas Kukkonen ansaitsi viime vuonna 34 571 ja verotettavia pääomatuloja hänellä kertyi peräti 125 730 euroa.
Yrityksen aikanaan perustanut isä Raino Kukkonen tienasi puolestaan viime vuonna, pääomatuloineen, 45 809 euroa.
Metsien hakkuilla on oletettua selvästi suurempi merkitys ympäristön tilaan.
Tutkijat ovat saamassa vahvistusta sille, että hakkuut lisäävät vesien rehevöitymisriskiä. Hakkuilla ja niiden toteuttamistavalla on iso merkitys myös Suomen ilmastopäästöille.
Hakkuiden yhteydessä kunnostetaan myös metsäojia, mikä lisää ravinteiden lisäksi vesien ruskettumista ja ajan mittaan liettymistä. Metsien hakkuiden vaikutuksista on viitteitä esimerkiksi Oulujoen alueella ja sisävesissä.
Uusien Luonnonvarakeskuksen ja Suomen ympäristökeskuksen tulosten mukaan hakkuilla ja ojituksilla on selvästi aikaisempaa suurempi merkitys rehevöittäjänä. Metsätalouden rooli voi tietojen tarkentumisen jälkeen lähennellä vesien rehevöitymisestä syytettyä maataloutta. Metsät ja metsätalous on aikaisemmin ollut yksi osa luonnosta vesistöihin päätyvää hajakuormitusta, mikä on ollut rikka rokassa kokonaispäästöissä.
Metsätalouden roolin korostuminen voi olla rikka rokassa myös tavoitteille hakata enemmän metsiä. Hakkuita on suunnitteilla entistä enemmän turvevaltaisiin metsiin. Niissä on luontaisesti kangasmaita enemmän vesiä rehevöittäviä ravinteita ja niiden hakkuukäyttö voi lisätä selvästi ilmastonmuutosta aiheuttavien kaasujen päästöjä.
Metsien isot luvut ovat yllättäneet asiantuntijat
Metsätalouden isommasta roolista saatiin ensimmäisiä tuloksia viime vuonna.
Lisäksi viranomaiset ja tutkijat ovat muutaman vuoden ajan seuranneet metsien vaikutusta ravinteiden huuhtoumiin. Niin sanottu seurantaverkko perustettiin, jotta metsätalouden vaikutuksista saataisiin tarkempaa ja luotettavampaa tietoa. Tietoja on kerätty sekä talouskäytössä olevilta että luonnontilaisilta alueilta.
Kaisu Jansson / Yle
Mittaustiedot ovat yllättäneet. Kuormitusluvut ovat etenkin typen osalta vielä suurempia kuin viime vuonna saadut arviot lähinnä metsäojitusten vuosikymmeniä kestävistä vaikutuksista. Luvut ovat aiheuttaneet ihmetystä ja hämmennystä alan asiantuntijoiden keskuudessa, ja niistä puhutaan varovasti.
Tulokset ovat sen verran arkaluontoisia, että niiden selvittämiseen on perustettu muun muassa erillinen maa- ja metsätalousministeriön työryhmä.
– Metsätalouden suuruusluokka varmasti kasvaa, ennakoi työryhmässä ja seurantaverkossa mukana oleva vesiensuojelun asiantuntija Samuli Joensuu metsäkeskus Tapiosta.
Pientä poikkeusta varovaisuudessa edustaa Luonnonvarakeskuksen johtava tutkija Mika Nieminen. Hän oli viime vuonna mukana työnsä julkistaneessa tutkijaryhmässä.
– Metsätalouden osuus kasvaa paljon. Voi olla, että metsatalouden osuus nousee ainakin 10-kertaisesti nykyisestä.
Lisähakkuut laittavat ravinteet liikkeelle
Niemisen ryhmän tulokset nostivat metsätalouden osuuden typpipäästöjen osalta kymmenkertaiseksi niin sanotuista virallisista kymmenen vuoden takaisista kuormitusluvuista. Seurantaverkon tiedot nostaisivat valumamääriä vielä lähes puolella Niemisen ryhmän kertomista luvuista.
Eijaleena Martikainen / Yle
Myös fosforin osalta luvut ovat selvästi aikaisempaa suurempia, mutta ei typen mittaluokan suuruisia muutoksia.
Vaikuttaa siltä, että historiankirjat ravinnehuuhtoutumien osalta ovat menossa uusiksi. Eri asia on, kuinka paljon luvut lopulta nousevat. Tiedoilla on kuitenkin iso merkitys keskusteluun hakkuista ja aikeisiin niiden merkittävästä lisäämisestä.
Uusimpien metsävaratietojen mukaan hakkuita tehdään väistämättä kangasmetsien lisäksi runsaasti turvemetsissä. Turvemetsissä on luontaisesti enemmän etenkin typpiravinteita, ja nyt kun tutkimus on vahvistamassa metsien isommat huuhtoumat, yhtälö lisää hakkuiden vaikeuskerrointa.
Sen lisäksi, että lisähakkuut ovat pienentämässä Suomen hiilinielua ainakin useaksi vuosikymmeneksi, ne lisäävät turvemetsissä myös ravinne- ja ilmastopäästöjä. Turvemetsistä valuu erityisesti hakkuiden yhteydessä myös ruskeaa vesistöjä sotkevaa lietettä.
– Uskon, että riskit voidaan välttää. Luotan, että metsänomistajat ovat vastuullisia ja miettivät eri metsänkäytön tapoja, arvelee maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.)
Luonnonvarakeskuksen arvioiden mukaan hakkuut näkyvät selvästi turvemetsien läheisyydessä, mutta myös kauempana.
– Hakkuut tulevat näkymään merkittävästi paikallisesti, mutta myös laajemminkin, arvelee tutkija Mika Nieminen.
Hyvien metsämaiden ja samalla runsasravinteisten turvemetsien aukkohakkuut nostavat vedenpintaa, jonka yhteydessä metsästä vapautuu runsaasti ilmastoa lämmittävää hiilidioksidia ja metaania.
Ministeri vaatii lukujen selvittämistä
Hakkuut ovat lisääntyneet ennakkotietojen mukaan nopeasti uuteen ennätykseen, yli 70 miljoonaan kuutiometriin. Kansallisen metsästrategian mukaan niitä on tarkoitus kasvattaa vielä kymmenkunta miljoonaa lisää vuoteen 2025 mennessä.
Jarno Kuusinen / AOP
Luonnonvarakeskuksen tekemän arvion mukaan hakkuut eivät aiheuta valtakunnallisesti merkittäviä typpi- ja fosforipäästöjä, vaikka paikallisesti vaikutukset voivat olla merkittäviä. Turvemetsissä ojitus lisää arvion mukaan merkittävästi lietteen määriä ja toisen rehevöittävän ravinteen, fosforin päästöjä.
Luonnonvarakeskus on arvioinut hakkuiden lisäyksen vesistövaikutuksia vielä vanhoilla kuormitusluvuilla.
Ministeri Leppä ei epäile uusia lukuja huuhtoumista, mutta edellyttää, että niiden syyt selvitetään ja niitä tulkitaan oikein. Ministeriön asettama erillinen työryhmä käy läpi tuloksia samalla, kun mittauksia jatketaan.
Turvemetsille vaihtoehtoisia tapoja hakata
Yhtenä vaihtoehtona huuhtoumien ja ilmastokaasujen ehkäisyssä ministeri Leppä näkee jonkin verran yleistyneen jatkuvan kasvipeitteisyyden ja kasvatuksen. Tämä tarkoittaa sitä, että turvemetsissä voisi välttää yleisiä isoja aukkoja päätehakkuiden yhteydessä.
Ismo Pekkarinen / AOP
Päätehakkuiden välttäminen vähentäisi myös turvemetsien uudelleen ojituksia. Suurin osa turvemetsistä on ojitettuja ja hakkuiden yhteydessä ojille tehdään yleensä kunnostuskaivuu.
Luonnonsuojelujärjestö WWF Suomen metsäasiantuntija Panu Kunttu tyrmää ykskantaan avohakkuiden ja ojituksen käytön turvemetsissä.
– Käytössä olevat vesiensuojelutoimenpiteet ovat kaikkein tehottomimpia. Kun nyt puhutaan useiden miljoonien hehtaarien hakkuista, kyse on siitä miten ne toteutetaan, Kunttu linjaa ja liputtaa samalla soiden ennallistamisen ja jatkuvan peitteisyyden puolesta.
Kuntun mukaan valtion tuella tehtäville metsäojituksille pitää asettaa tiukemmat vaatimukset vesistöpäästöille. Kuntun arvion mukaan kaivuukatkot metsäojiin ja isommat pintavaluntakentät parantaisivat vesiensuojelua.
Maataloudelle ei olla antamassa synninpäästöä
Metsätalouden vaikutuksia vesistöihin on vaikea arvioida niiden laajuuden ja suurien vaihteluiden takia. Valtakunnallisissa vesien hoitosuunnitelmissa metsätalouden arvioidaan olevan suurin syy siihen, että vielä hyväkuntoisten vesien tila heikkenee. Vajaa kolmannes selvitetyistä tuhansista järvistä ja suurin osa jokiuomista ei ole hyvässä kunnossa pitkälti maatalouden takia.
Uudet tiedot eivät kuitenkaan lisää vesistöjen kokonaiskuormitusta. Tiedot selkiyttävät kuvaa siitä, että metsätaloudella on isokin rooli etenkin järvien rehevöitymisessä ja muuttumisessa humuksen takia kirkkaammasta tummemmaksi .
Ensio Karjalainen / Yle
– Luvut ovat järkyttävän isoja, jos pitävät paikkansa, varauksella asiaa kommentoiva ja ravinnevalumia työkseen seuraava vanhempi tutkija Antti Räike Suomen ympäristökeskuksesta sanoo.
Uusi tieto on nostamassa metsätalouden osuutta ja isommat ravinnevalumat vähennetään joko luonnon taustahuuhtoumasta tai mahdollisesti maatalouden päästöistä.
Yksi Ylen haastattelema ravinnetutkija sanoo. että tieto ei tule muuttamaan maatalouden päästömääriä. Pelloilta valuvat ravinteet ovat hänen mukaan hyvin tiedossa. Sen sijaan uudelleen pohdintaan menee se, minne metsätalouden päästöt kertyvät.
– Metsätalouden mahdollisesti isommat päästöt eivät näy lisäyksenä rannikon mittauspisteissä, kertoo ravinnetutkija, joka haluaa pysyä nimettömänä, koska ei ole ollut varsinaisissa metsämittauksissa mukana.
Varmentamista vaikeuttaa se, että ilmastonmuutos on lisännyt ajoittaisia sateita ja sitä myöden maaperän aineksia sekä ravinteita virtavesissä.
Metsätaloudella voi olla merkitystä myös rannikoiden rehevöitymiseen. Joet ovat isoja ravinneputkia, jotka kuljettavat etenkin typpeä kaukaa aina mereen asti.
Turvevaltaisilta alueilta valuu muun muassa Oulujokea pitkin vesiä Perämerelle. Suomen puhtaimman merialueen ravinnemäärät ovat olleet kasvussa jo pidemmän aikaa.
Luonnosta valuu aina myös ravinteita ihan itsestään, nyt on tarkentumassa ihmisen osuus metsissä.
Keski-Euroopassa suositun Sunrise Avenuen laulaja ja Voice of Germany -ohjelman tuomari Samu Haber, 42, tienasi sievoiset tulot viime vuonna. Hän ansaitsi 521 485 euroa, josta pääomatuloa oli 37 956 euroa. Korotus vuoteen 2016 on huima, sillä tuolloin Haber tienasi 49 085 euroa.
Myös Nightwishin keulakuvan Tuomas Holopaisen, 41, tulot nousivat huomattavasti. Hän tienasi viime vuonna 402 523 euroa, josta pääomatuloja oli 38 846 euroa. Toissa vuonna Holopaisen tulot olivat 255 458 euroa.
Tänä vuonna Vuoden vienti -Emmalla palkittu Alma, 22, kertytti tulojaan merkittävästi viime vuonna. Hän tienasi 93 009 euroa. Vielä vuonna 2016 hänen tulonsa olivat 18 580 euroa.
Alma (Alma-Sofia Miettinen) vastaanotti sekä Vienti-Emman että Vuoden tulokkaan Emman musiikkialan Emma-gaalassa Espoossa 4. helmikuuta 2017.Roni Rekomaa / Lehtikuva
Huumekohut eivät näkyneet vielä Jari Sillanpään, 53, tuloissa viime vuonna. Hän tienasi 283 627, josta pääomatuloa oli 48 379 euroa. Tuloissa ole juurikaan eroa vuoteen 2016, jolloin Sillanpää tienasi 285 345 euroa.
Tänä vuonna uransa lopettaneen Cheekin eli Jare Tiihosen, 36, tulot ovat myös pysyneet vakaina. Hän tienasi viime vuonna 206 285, josta pääomatuloja oli muhkeat 70 819 euroa.
Viime vuosien tulokuningattaren, Kaija Koon, 56, tulot pienenivät viime vuonna. Hän tienasi 203 750 euroa, josta pääomatuloja oli 16 974 euroa. Pudotus oli roima vuoteen 2016 verrattuna. Tuolloin laulaja tienasi 313 500 euroa.
Suomalaismuusikoista hyvin tienaa viime vuonna Juha Vainio -sanoituspalkinnon saanut Juha Tapio, 44. Hänen tulonsa olivat 211 176 euroa, josta pääomatuloja oli 34 640 euroa. Laulajan tuloissa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia, sillä ne ovat olleet yli 200 000 euroa viime vuosina.
Samankaltaisiin tuloihin ylsivät rokkareista J. Karjalainen, 61 ja Anssi Kela, 46. Karjalaisen tulot viime vuonna olivat 175 717 euroa ja Kelan 182 520 euroa. Apulanta-yhtyeen Toni Wirtanen, 43, tienasi puolestaan 147 653 euroa.
J. KarjalainenDerrick Frilund / Yle
Popartistien palkka Suomessa on kuin suoraan taulukosta. Antti Tuisku, 34, tienasi viime vuonna 128 843 euroa, Jenni Vartiainen, 35, tienasi 132 802 euroa ja Sanni, 25, kerrytti tiliään 136 985 euroa.
Myös räppäri Mikael Gabrielin, 28, tulot noudattavat samaa linjaa. Hän tienasi viime vuonna 134 684 euroa. Korotusta vuoteen 2016 oli reippaasti, sillä tuolloin räppärin tulot olivat 68 747 euroa.
Ainoa poikkeus oli 10-vuotista taivalta viime vuonna juhlistaneen Haloo Helsinki -yhtyeen Elli Haloo, 28. Hänen tulonsa viime vuonna olivat 176 815 euroa.
Yhdistyneiden kansakuntien alainen alkuperäiskansojen oikeuksien asiantuntijamekanismin (Expert Mechanism on the Rights of Indigenous Peoples, EMRIP) venäläinen jäsen Aleksei Tsykarev ei pääse enää matkustamaan Suomeen. Suomen edustustossa Venäjän Petroskoissa annettiin lokakuussa kielteinen viisumipäätös kahden vuoden viisumihakemukseen.
– Viisumihakemuksen hylkäämisen perusteeksi ilmoitettiin, että yksi tai useampi Schengen-maa pitää minua uhkana yleiselle ja sisäiselle turvallisuudelle tai maiden välisille yhteyksille, kertoo Tsykarev.
Tsykarev toimii tutkijana Venäjän tiedeakatemian Karjalan tiedekeskuksen kielen, kirjallisuuden ja historian instituutissa. Hän on myös Nuori Karjala -kansalaisjärjestön johtaja. Muutama vuosi sitten Venäjä syytti kansalaisjärjestöä ulkomaalaiseksi agentiksi.
Tsykarev kertoo, että viisumin hylkäämistä perustellaan kuitenkin Schengen-maita koskevan sopimuksen toisen artikkelin 19. pykälällä. Sopimuksen toisessa artikkelissa määritellään Schengenin alueella olemista ja liikkumista ja sitä, millä perustein maahantulon Schengen-maahan voi estää. Suomen lisäksi Schengen-maihin kuuluu suuri osa EU-maista sekä Norja, Islanti ja Sveitsi.
Toisen artikkelin 19. pykälä koskee kansanterveydellisiä uhkia, kuten tauteja, jotka voivat aiheuttaa epidemioita, sekä muita infektio- tai tartuntatauteja.
Tsykarev: Minulla ei ole tarttuvia tauteja
Aleksei Tsykarev ihmettelee, miksi hänet on luokiteltu turvallisuus- ja terveysuhkaksi Schengen-maille. Häntä ei omien sanojensa mukaan ole tuomittu rikoksista Venäjällä eikä yhdessäkään Schengen-maassa. Hänellä ei myöskään ole tarttuvia tauteja.
– Minulla ei ole minkäänlaisia tarttuvia tauteja. Allergia on, mutta en usko sen tarttuvan, toteaa Aleksei Tsykarev.
Tsykarev aikoo valittaa viisumipäätöksestä Suomen Petroskoin konsulaattiin. Hän on myös kirjoittanut asiasta YK:n ihmisoikeusneuvoston puheenjohtaja Vojislav Šucille sekä ylikomissaari Michelle Bacheletille.
EMRIP-asiantuntijamekanismin muut jäsenet ovat myös ottaneet kantaa Tsykarevin viisumiasiaan. EMRIP:n Norjan edustaja Laila Susanne Vars kertoo, että jäsenet ovat edellisellä viikolla kysyneet tarkempia hylkäyspäätöksiä Suomen suurlähetystöstä.
Tsykarev ja muut EMRIP-asiantuntijalautakunnan jäsenet eivät kuitenkaan ole vielä saanet Suomen viranomaisilta lisätietoja siitä, miksi Tsykarevin viisumihakemus on hylätty.
Suomen viranomaiset eivät kommentoi
Aleksei Tsykarev itse epäilee joutuneensa Supon mustalle listalle. Supon viestintäasiantuntija Anni Lehtonen toteaa, että Supo ei kommentoi asiaa.
Myös Suomen viisumiviranomaiset ovat vaitonaisia Tsykarevin viisumikysymyksestä. Konsulipäällikkö Pasi Tuominen ulkoministeriön konsulipalveluista toteaa, että ulkoministeriö ei voi kommentoida yksittäisiä viisumipäätöksiä.
– Viisumipäätöksistä annetaan tieto, mutta tieto annetaan ainoastaan asianomaisille itselleen. Me emme voi kumota tai vahvistaa tietoja, mitä asianomainen viisumipäätöksestään julkisuuteen kertoo, Tuominen sanoo.
Tuominen painottaa, että Schengen-viisumia pitää hakea siitä maasta, johon toiminta pääasiassa painottuu. YK alaisuudessa toimiva alkuperäiskansaoikeuksien asiantuntijaelin EMRIP kokoontuu vuosittain Genevessä Sveitsissä.
– Yleisellä tasolla voin sanoa, että jos joku hakee Suomeen viisumia ja saa kieltopäätöksen, niin hän voi ja hänen pitääkin hakea viisumia siitä maasta, joka on matkustamisen pääkohdemaa. Kyse maahantuloluvissa on matkustamisesta.
Kielteinen viisumipäätös Suomeen ei Tuomisen mukaan tarkoita ennakkopäätöstä siitä, etteikö viisumia voisi hakea uudelleen ja myös saada se. Viisumipäätökseen voi hakea oikaisua käsittelevältä viranomaiselta 30 päivän kuluessa päätöksen saamisesta. Myös oikaisupyyntöön annetusta päätökseen voi hakea muutosta.
Suomeen haetaan vuosittain satoja tuhansia viisumeita. Eniten viisumeita Suomeen haetaan Venäjältä. Vuonna 2017 Suomen suurlähetystöt ja konsulaatit Venäjällä käsittelivät noin 730 000 viisumihakemusta.
– Näistä kielteisiä oli alle yksi prosentti, kertoo Tuominen.
Yhteistyökumppanit ihmettelevät Suomen viranomaisten päätöstä
Tsykarevin työtoverin, Norjan EMRIP-asiantuntijamekanismin edustaja Laila Susanne Varsin, mukaan Suomen viranomaisten kielteinen viisumipäätös vaikuttaa koko EMRIP-asiantuntijalautakunnan työskentelyyn. YK:n alaisen asiantuntijamekanismin tehtävä on syventyä alkuperäiskansojen oikeuksiin ja neuvoa YK:n jäsenmaita alkuperäiskansoja koskevissa oikeuksissa.
– Asiantuntijoiden täytyy voida matkustaa paljon. Me osallistumme monenlaisiin yhteistyökonferensseihin ja kokouksiin ympäri maailmaa, toteaa Vars.
EMRIP vieraili Suomessa viimeksi helmikuussa saamelaiskäräjälain muutostyön yhteydessä. Silloin myös Aleksei Tsykarev vieraili Suomessa ja saamelaisalueella.
– Asiantuntijalautakunta aikoo seurata uuden saamelaiskäräjälakityön kehitystä Suomessa. Jos yhdeltä lautakunnan jäseneltä evätään pääsy Suomeen, on päivänselvää, että se vaikuttaa meidän kaikkien työhön, painottaa Vars.
Myös Suomen Saamelaiskäräjät on ihmetellyt Suomen viranomaisten päätöstä viisumiasiassa. Saamelaiskäräjien toisen varapuheenjohtajan, Tuomas Aslak Juuson, mielestä päätös ei ole hyväksyttävä.
– Me olemme vasta hiljattain pyytäneet EMRIP asiantuntijoilta neuvoa saamelaiskäräjälain uudistamistyöhön. Kuitenkin valtio on samaan aikaan pyrkinyt jollain tapaa häiritsemään EMRIP:in työtä, eli juuri sitä työtä, jossa Alekseikin on ollut mukana.
Juuso kertoo, että on tuntenut Aleksei Tsykareviin vuodesta 2008 ja he ovat tutustuneet alkuperäiskansa politiikan parissa. Juuson mukaan Tsykarev on koko tämän ajan tehnyt paljon töitä kielen, kulttuurin ja ihmisoikeusasioiden eteen ja ollut Suomen ystävä.
– Tsykarev on YK:n alkuperäiskansojen oikeuksien asiantuntijalautakunnan jäsen. Tällaista toimintaa pitäisi Euroopassa tukea, ei suinkaan häiritä. Euroopan pitäisi olla ihmisoikeuksien suunnannäyttäjä, painottaa Juuso.
Espoon hiippakunnan piispaksi nousee luterilaisen maailmanliiton apulaispääsihteeri Kaisamari Hintikka.
Piispan valinta ratkaistiin kolmen rovastikunnan toimittamassa äänestyksessä torstaina. Hintikka keräsi Espoon tuomiorovastikunnassa 234 ääntä ja vastaehdokas Juhani Holma 132 ääntä. Tuusulan rovastikunnassa Hintikan äänisaalis oli 166 ja Holman 112. Lohjan rovastikunnassa Holma sai 69 ääntä ja Hintikka 65.
Hintikka sai toisella kierroksella 57,5 prosenttia annetuista äänistä.
Toinen kierros käytiin, koska kumpikaan ehdokkaista ei saanut ensimmäisellä kierroksella yli puolta annetuista äänistä. Hintikka sai ensimmäisellä kierroksella annetuista äänistä 41 ja Holma 21 prosenttia.
Uusi piispa vihitään virkaan 10. helmikuuta Espoon tuomiokirkossa. Espoon edellinen piispa Tapio Luoma valittiin Suomen evankelis-luterilaisen kirkon arkkipiispaksi aikaisemmin tänä vuonna.
Espoon hiippakunnan kolmeen rovastikuntaan kuuluu kaikkiaan 19 suomenkielistä seurakuntaa Länsi- ja Keski-Uudellamaalla.
Suomen ensimmäinen ja tähän mennessä ainoa naispiispa Irja Askola jäi eläkkeelle Helsingin hiippakunnasta viime vuonna.
Jutun sanamuotoja muutettu virallisen äänestystuloksen valmistumisen jälkeen 1.11.2018 klo 16:32.
Korkein oikeus (KKO) antoi torstaina ennakkopäätöksen tapauksessa, joka koski pankkikortin ja pin-koodin säilyttämisvastuuta. KKO pohti huolimattomaksi ja törkeän huolimattomaksi katsottavan säilyttämisen välistä eroa.
Pohjoissuomalaisen yrittäjämiehen pankkikortti oli ollut miehen lompakossa työpöydällä ja pin-koodi pankin kirjekuoressa työpöydän laatikossa. Hän oli poistunut toimistostaan noin kymmenen minuutin ajaksi jättäen ulko-oven lukitsematta. Tuona aikana tuntemattomaksi jäänyt tekijä yllätti ja varasti kortin ja pin-koodin ja nosti kortilla rahaa lähes 5 000 euroa.
Lain mukaan pankkikortin haltija vastaa kortin oikeudettomasta käytöstä täysimääräisesti, jos hän on säilyttänyt korttia ja sen pin-koodia siten, että toiminta on katsottavissa tahalliseksi tai törkeän huolimattomaksi.
Mikäli huolimattomuus ei ole törkeää, pankkikortin haltija vastaa oikeudettomasta käytöstä vain rajatulla euromäärällä.
KKO katsoi päätöksessään, ettei miehen toiminta osoittanut niin moitittavaa piittaamattomuutta turvallisuusmääräyksistä ja lisääntyneestä kortin väärinkäytön riskeistä, että hänen huolimattomuuttaan voisi pitää törkeänä. Tämän vuoksi mies vastasi kortin oikeudettomasta käytöstä vain lain tarkoittamalla rajatulla euromäärällä. Tässä tapauksessa rajattu euromäärä oli 150 euroa.
Käräjäoikeus oli aiemmin päätynyt samaan lopputulokseen, mutta hovioikeus oli hyväksynyt pankin vaatimuksen kokonaisuudessaan.
KKO äänesti ratkaisusta. Kaksi jäsentä piti miehen menettelyä törkeän huolimattomana.
Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY haluaa, että käyttöön otetaan koira-ajokortti vähintään 20–25-kiloisille koirille.
Eläinsuojeluyhdistyksen mukaan koiranomistajille säädetty pätevöitymistesti ehkäisisi koirahyökkäyksiä ja edistäisi vastuullista koiranpitoa.
Tiedottaja Erja Veivo sanoi aamu-tv:n haastattelussa, että HESY haluaa suojella koiria ja estää niitä päätymästä vääriin käsiin.
– Koira-ajokortti varmistaisi sen, että omistajalla on perustiedot koiranpitoon liittyvästä lainsäädännöstä, koiran tarpeista ja käyttäytymisestä, rodun tai rotusekoituksen ominaisuuksista ja koiran elekielestä eli koiran omistaja osaisi tulkita eleitä oikein.
Veivon mukaan koira-ajokortti varmistaisi lisäksi sen, että omistaja osaisi käsitellä koiraansa oikein ja koira olisi sosiaalistettu eli totutettu muihin koiriin. Ajatuksena siis on, että omistaja tuntisi koiransa.
Yli 700 tänä vuonna
Poliisin tilastojen mukaan vuonna 2015 koirahyökkäyksiä oli yli 500 ja vuonna 2017 määrä oli jo lähes 800. Tämän vuoden lokakuun puoliväliin mennessä koirahyökkäyksiä on sattunut yli 700 kertaa.
Koirat ovat hyökänneet joko ihmisten tai toisten koirien kimppuun. Jotkut hyökkäykset ovat jopa johtaneet uhrina olleen koiran kuolemaan. HESY pitää tilannetta hälyttävänä.
– Syy on se, että vääränlaisia koiria on väärillä ihmisillä. Jotkut ihmiset saattavat hankkia tietyntyyppisiä koiria statussymboleiksi, ja jos he eivät tutustu rotuun ja kohtele koiria kuin niitä pitäisi kohdella, niin koirahyökkäyksiä saattaa tapahtua, Veivo sanoo.
Hänen mukaansa toinen syy hyökkäyksiin on epäjohdonmukainen kouluttaminen; stressaantunut koira voi käyttäytyä arvaamattomasti. Osaamattomalla ja pakottavalla kasvatuksella mistä tahansa koirasta tulee hermoraunio ja itseään puolustava purija.
HESY ei halua määritellä ajokorttia tietyille roduille, vaikka tietyt rodut ovat saattaneet nousta toisia useammin esille hyökkäystapauksissa.
– Koiran käytökseen liittyvät häiriöt eivät johdu rodusta tai rotusekoituksesta. Meidän mielestä on relevantimpaa rajata painon mukaan.
Yhdistyksen mukaan koira-ajokortista on olemassa hyviä kokemuksia esimerkiksi Itävallan Wienistä, jossa se on pakollinen 11 koirarodulle. Kolmen vuoden vertailuajankohtana kyseisten koirien purematapaukset vähentyivät yli 60 prosentilla.
Eläinlääkärit mukaan?
Käytännössä Veivon mukaan koira-ajokortti voisi koostua kirjallisesta teoriaosuudesta, jossa testattaisiin esimerkiksi koiran tarpeita, tapaa oppia, lainsäädäntöä sekä rotuominaisuuksia.
– Sen lisäksi voisi olla käytännön osio, jossa esimerkiksi simuloitaisiin koiran ulkoilutustilannetta kaupunkiympäristössä ja siinä voitaisiin tarkastella koiran hihnakäyttäytymistä, ohitustilanteita, sitä miten koira on totutettu toisiin koiriin, voitaisiin myös tarkastella, miten koira osaa tietyt peruskäskyt ja myös sitä, miten koira antaa laittaa pannan tai valjaat itselleen ja miten korvien ja tassujen tarkastus sujuu.
Veivon mukaan HESY on ajatellut, että Suomessa käytännön kokeesta voisivat vastata tietyt eläinlääkärit.
Koko koira-ajokortista voisivat vastata esimerkiksi koirankouluttajat, jotka käyttävät positiiviseen vahvistamiseen pohjautuvia koulutusmetodeja. Kortille voisi tulla hintaa noin 100 euroa.
Toistaiseksi ainoaa vihreiden johtajakisaan ilmoittautunutta ehdokasta, kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluotoa ei nähdä lauantaina puoluevaltuuskunnan kokouksessa Helsingissä. Siellä valitaan puolueelle uusi puheenjohtaja.
– Olen ollut perheeni kanssa Kiotossa viime sunnuntaista lähtien ja palaan maanantaina. En valitettavasti pääse kokoukseen, Alanko-Kahiluoto kertoo Ylelle.
Hän kertoo seuranneensa lomamatkaltaan jonkin verran myös Suomessa käytävää keskustelua.
– Olen odottanut, että myös muita asettuisi ehdolle. Pidän itse hyvin tärkeänä, että meillä olisi erilaisia henkilöitä ehdolla, jotta puolueessa voitaisiin käydä avointa keskustelua, Alanko-Kahiluoto sanoo.
– Itse ajattelen, että tässä tilanteessa tarvitaan aika kokenutta poliitikkoa, joka pystyisi vetämään paitsi eduskuntavaalikampanjan myös EU-vaalikampanjan ja siinä välissä neuvottelemaan hallitusohjelmasta.
Alanko-Kahiluodon mielestä ensi kesän puheenjohtajavaali on asia erikseen, ja siitä päätökset tehdään lähempänä ajankohtaa.
"Arvostan Pekka Haavistoa hyvin paljon"
Julkisuudessa on spekuloitu sillä, voisiko Pekka Haavisto olla vielä käytettävissä vihreiden puheenjohtajaksi. Hänen nimensä on noussut esiin, kun moni tehtävästä kieltäytynyt on kaivannut "koko kansan tuntemaa vihreää kasvoa" ehdolle.
Myös esimerkiksi tänään puheenjohtajaehdokkuudesta kieltäytynyt Emma Karitoivoi Haavistoa ehdolle.
– Hänellä on pitkä ja monipuolinen kokemus politiikassa. Pekka olisi varmasti erinomainen ehdokas puheenjohtajaksi, sanoo myös Alanko-Kahiluoto.
Hän ymmärtää, ettei ehdokkaaksi ole tunkua. Touko Aallonlähtö puheenjohtajan paikalta tuli yllättäen, eduskuntavaaleihin on lyhyt aika ja pian sen jälkeen tulisi puolue viedä eurovaaleihinkin.
– Kysytään rohkeutta ja myös sitä, että pystyy luotsaamaan puoluetta paitsi vaaleihin myös hallitusneuvotteluihin. Tilanne ei ole helppo kellekään. Siksi ymmärrän, että ihmiset toivovat kokenutta puheenjohtajaa, Alanko-Kahiluoto sanoo.
– Minusta tämä tilanne ei sinänsä kerro mitään vihreistä, vaan tästä tilanteen haastavuudesta.
Alanko-Kahiluoto toivoo, että myös vihreiden rivijäsenillä olisi aikaa pohtia kantaansa puheenjohtajavalintaan. Siksi hänen mielestään olisi reilua kertoa ehdokkuudesta ennen puoluevaltuuskunnan kokousta.
– On toki mahdollista asettua ehdolle vasta kokouksessa.
