– Niin on ollut tarkoituskin, Puolangan kunnan elinkeinopäällikkö Heikki Kanniainen nauraa viime viikolla pystytetyn tienvarsikyltin herättämälle huomiolle.
Kirkkaan keltainen kyltti seisoo Utajärventien varrella runsaat kolme kilometriä Puolangalta Oulun suuntaan. Kyltissä lukee suurilla mustilla kirjaimilla: Seuraavana Puolanka. Vielä ehdit kääntyä pois.
Kajaanin suunnalta tulevien pysäyttämiseksi pystytetään vielä tällä viikolla toinen kyltti. Siinä sanotaan hieman vinoillen: Olet kohta Puolangalla – oletko eksynyt?
– Perinteisiä tervetuloa-kylttejä on useassa kunnassa, mutta halusimme erottua joukosta. Meillä on tunnetusti vahva pessimismibrändi , ja kylteissä on samaa henkeä. Pientä itseironiaa, mutta ainakin meidän mielestä hyvää huumoria, Kanniainen kertoo.
Keltainen kyltti näkyy kauas. Lähempää katsottuna kyltin pohjasta erottuvat vaalealla värillä upotetut kuvat lehmästä, traktorista ja moottorikelkasta. Kyltin alakulmassa lukee pienemmällä tekstillä lausahdus: Mitäpä se hyvejää. Kanniaisen mukaan myös se kertoo Puolangasta.
Läheltä katsottuna kyltistä huomaa useita yksityiskohtia.Heikki Rönty/Yle
Kyltti on saanut paljon huomiota sosiaalisessa mediassa (MTV). Kanniaisen mukaan pääosa kommenteista on ollut positiivisia. Hän on huomannut, että monilla kyltin kuvaa jakaneista tai kommentoineista ei ole välttämättä ollut mitään kytköksiä Kainuuseen tai Puolangalle.
– Huomio yllätti positiivisesti, koska ensimmäinen kyltti on ollut paikoillaan vasta toista viikkoa. Ehkä me peräänkuulutamme tässä hieman rohkeuttakin ajatella ja tehdä asioita eri tavalla. Me olemme Puolangalla tottuneet tekemään asioita muutenkin aina vähän toisin, Kanniainen sanoo.
Pessimismistä kasvoi kunnan markkinointibrändi, ja esimerkiksi viime keväänä se nousi kuntamarkkinoinnin SM-kisoissa lehdistön suosikiksi (Kainuun Sanomat).
– Pessimismi elää niin pitkään kun meillä vain innostusta riittää. Sen täytyy kuitenkin kasvaa matkan varrella ja löytää uusia muotoja. Silloin sillä on mahdollisuus elää pitkäänkin, sanoo kunnan elinkeinopäällikkö Heikki Kanniainen.
Me peräänkuulutamme tässä hieman rohkeuttakin ajatella ja tehdä asioita eri tavalla. Heikki Kanniainen
Kanniaisen mukaan pessimismi on tuottanut myös tulosta. Esimerkiksi YouTube-videoiden katsojamäärät yltävät satoihin tuhansiin, paras yli puoleen miljoonaan.
– Yhtä suuriin määriin ei kovalla työllä ja isolla rahallakaan moni pääse. Asiat on tehty todella pienellä budjetilla, mutta ehkä siinä on osuttu suomalaisuuden syvimpiin syövereihin, Kanniainen naurahtaa.
Kanniaisen mukaan suomalaisuuden ytimeen on osuttu myös omintakeisilla tienvarsikylteillä, ainakin ensivaikutelma näyttää siltä. Yhden kesän ihme ne eivät ole, vaan kyltit tulevat toivottamaan tulijat tervetulleeksi kuntaan vielä kymmeniä vuosia.
Vanhoillislestadiolaisten suviseurat järjestetään tänä vuonna Äänekoskella Keski-Suomessa 27.6.–2.7. Ilmatieteen laitos on antanut maakuntaan sadevaroituksen torstain ja perjantain välisestä yöstä perjantai-iltaan saakka. Vettä voi kertyä maan keskiosassa 20–40 millimetriä.
Liimattalan kylässä sijaitsevalle peltoaukealle odotetaan jopa 75 000 ihmistä. Ihmismäärän ja ennustetun kovan sateen vuoksi alueella on varauduttu siihen, että kentän pinta voi antaa periksi. Näin kävi esimerkiksi vuonna 2015 Vaasassa (Kaleva), missä Suviseurojen alussa vettä satoi niin paljon, että saapuneita autoja jouduttiin vetämään pahimpien paikkojen yli traktoreilla.
– Meillä on puuhaketta, jota ajetaan pääasiassa kävelyteille. Noin kilometrin päässä alueesta on isoja läjiä mursketta, jota ajetaan tarvittaviin kohtiin, ja lisäksi kalustoa on varattu. Pystymme siis vahvistamaan kenttää niistä kohdista, joissa se on tarpeen, sanoo kenttätoimikunnan puheenjohtaja Ismo Permikangas.
Permikangas toteaa pellon olevan sellainen, että jos vettä tulee runsaasti, niin pinta antaa vähän periksi.
– Joka tapauksessa pinta liukastuu ennen kuin vesi lähtee imeytymään. Mutta maaperä on tosi kuiva, joten niin sanottu kuivavara on tosi hyvä.
Se, että koko pelto muuttuisi savivelliksi, ei ole todennäköistä. Permikangas kuitenkin huomauttaa, että joiltain osin näin tulee kuitenkin käymään.
– Jos sääennuste näyttää vielä perjantaina siltä, että sadetta saadaan, niin ennakoidusti vahvistetaan kenttää. Pyrimme siihen, ettei se pinta ehtisi mennä rikki.
Alueella on oma paloasema, jossa on myös varauduttu siihen, että taivaalta tulee vettä.
Muuhunkin on varauduttu
Pelkästään sateeseen Suviseuroissa ei ole varauduttu, vaan myös siihen, että liikenne ruuhkautuu ja viestintäyhteydet tökkivät.
Liikenteen osalta Suviseurat tiedotti jo aiemmin tällä viikolla, että ruuhkiin on syytä varautua erityisesti Jyväskylässä Rantaväylällä, Nelostiellä Äänekosken tietyöalueella ja Konginkankaan pohjoisen liittymän kohdalla.
Jotta matkapuhelin- ja dataverkot eivät ylikuormittuisi, ihmisiä on ohjeistettu välttämään matkapuhelimen tarpeetonta käyttöä ja etenkin paljon verkkoa kuormittavien videoiden lataamista ja lähettämistä. Suviseura-toimituksen vuoropäällikkö Jenni Isopahkala kertoo lisäksi, että alueella on käytössä viestiliikenteessä maksimikapasiteetti.
Suviseurat on laajasti esillä sosiaalisessa mediassa ja tänä vuonna myös ensimmäistä kertaa YouTubessa. Somea käytetään esimerkiksi sanoman välittämiseen, tiedottamiseen sekä palautteen antamiseen. Suviseuroilla on myös omat verkkosivut ja mobiilisovellus.
Presidentti Sauli Niinistö aikoo tavata sekä Yhdysvaltain että Venäjän presidentit kahdenvälisesti heidän Helsingin-tapaamisensa yhteydessä. Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin kanssa kahdenvälinen tapaaminen on Niinistön mukaan jo sovittu.
– Uskon, että myös presidentti Putinin kanssa järjestyy kahdenkeskinen tapaaminen, Niinistö sanoi tänään torstaina pitämässään tiedotustilaisuudessa.
Niinistö kertoi keskustelleensa Trumpin turvallisuusneuvonantajan John Boltonin kanssa puhelimessa tänään.
– Hän on ollut paikalla silloin kun (Mihail) Gorbatšov ja (George) Bush vierailivat Helsingissä 1990. Hän muisteli tuon tapaamisen olleen hyvähenkinen ja siinä oli saatu tuloksia.
Bolton välitti puhelimessa Niinistölle Trumpin toiveen tavata kahden kesken. Niinistö kertoi ottaneensa tarjouksen mielellään vastaan.
– Syyrian kysymys tulee esille, Ukrainan kysymys tulee esille, Niinistö luetteli.
Niinistö sanoi aikovansa ottaa kahdenkeskisissä tapaamisissa esiin ainakin arktisen alueen asiat, erityisesti mustan hiilen päästöjen yhteisen torjunnan. Niinistö kertoi aikovansa ottaa esiin myös huolen jännittyneestä tilanteesta Itämerellä.
Niinistö: Tapaaminen varmasti päivässä ohi
Niinistön mukaan Yhdysvaltain ja Venäjän presidenttien tapaaminen Helsingissä kestänee muutaman tunnin ja on "varmasti päivässä ohi".
– Mitä tulee kokouspaikkoihin, niistä varmasti nyt syntyy nopeasti keskustelua, Niinistö sanoi.
Niinistö arveli, että Suomi valikoitui kokouspaikaksi Suomen hyvän maineen takia ja siksi, että Suomella on hyvät suhteet sekä Yhdysvaltoihin että Venäjään.
Niinistö sanoi luottavansa siihen, että kaikki saadaan kuntoon ajoissa presidenttien tapaamista varten, koska suomalainen koneisto on "hämmästyttävän tehokas".
Mielellään sitä polttaa lomansa, jos asia on sen arvoinen. Sauli Niinistö
Niinistöltä kysyttiin palaako tapaamisen takia presidentiltä ja poliisilta kesälomat.
– Varmaan niinkin kävi, mutta mielellään sitä polttaa lomansa, jos asia on sen arvoinen, Niinistö vastasi.
Presidentin mukaan yhteydentoton esittivät yhtä aikaa sekä Yhdysvallat että Venäjä.
– Siinä vaan sattuivat olemaan eräs korkea Yhdysvaltojen ja eräs korkea Venäjän viranomainen, jotka kävivät keskusteluja keskenään ja päättivät sitten tämmöisen kysymyksen esittää Suomelle, Niinistö selitti.
Niinistö järjesti tänään tiedotustilaisuuden Trumpin ja Putinin Helsingin-tapaamisesta virka-asunnollaan Mäntyniemessä. Tallenteen tilaisuudesta voi katsoa Yle Areenassa.
EU-valtioiden johtajat ovat pitäneet huippukokoustaan muutaman tunnin. Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) odotukset ovat kääntyneet alkua selkeästi pessimistisemmiksi.
– Tulossa on ehkä vaikein ilta, mitä minun aikanani on ollut Eurooppa-neuvostossa, pääministeri arvioi suomalaistoimittajille väliajalla illalla.
Edessä ovat illallinen ja maahanmuuttokeskustelu, joka saattaa venyä pikkutunneille.
– Ennustan vaikeita neuvotteluita, Sipilä sanoi.
Sipilän mukaan vaikeuksiin oli viitannut Italian pääministerin Giuseppe Conten puheenvuoro.
Conte uhkaa veto-oikeudella, eli hän ei aio hyväksyä kokouksen päätelmiä. Sipilän mukaan Conte ei vielä kertonut, mitä Italia vaatii.
Eurooppa-neuvoston tiedottaja kertoi, että kokouksessa tähän mennessä käsiteltyjä asioita ei ole virallisesti hyväksytty, koska yksi jäsenmaa ei suostu vahvistamaan niitä. Tähän mennessä kokouksessa on käsitelty puolustusasioita ja kauppapolitiikkaa.
Käytännössä Italia ei aio hyväksyä kokouksen päätöslauselmia ellei se saa maahanmuuttokysymyksiin liittyviä tavoitteitaan hyväksytyksi.
Sipilän mukaan hänen aikanaan kokouksissa kukaan ei ole aiemmin uhannut veto-oikeudella.
Conte on todennäköisesti tyytymätön kokouksen tavoitteisiin maahanmuuton suhteen. Tarkoituksena on lähinnä saattaa eteenpäin suunnitelma niin sanotuista alueellisista maihinnousualustoista, joihin on tarkoitus koota Eurooppaan pyrkiviä Välimereltä pelastettuja henkilöitä.
Suuret kysymykset kuten esimerkiksi turvapaikanhakijoiden sijoittaminen tasaisemmin eri EU-maihin siirtyvät tuonnemmas. Italiaan maahanmuuttopaine on ollut kaikkein kovin, vaikka tulijoiden määrä on laskenut esimerkiksi viime vuoteen nähden. Maa on tyytymätön EU:n vastaantuloon.
Italian populistisen, maahanmuuttovastaisen hallituksen tavoitteena on pysäyttää maahanmuutto. Viime viikkoina Italia ei ole päästänyt satamiinsa avustusjärjestöjen aluksia, jotka kuljettavat Välimerestä pelastettuja siirtolaisia.
Hyökkääjä on surmannut useita ihmisiä sanomalehtitalossa Marylandin Annapolisissa, yhdysvaltalaismedia kertoo.
Uutistoimisto Reutersin viranomaislähteiden mukaan ainakin viisi ihmistä on kuollut ja useita loukkaantunut. Hyökkääjä ampui ihmisiä paikallisen Capital Gazette -lehden toimituksessa.
Reuters, CBS-kanava ja Fox News -uutiskanava kertovat poliisilähteisiinsä viitaten, että yksi epäilty on otettu kiinni. Annapolisin kaupungin tiedottaja on vahvistanut kiinnioton uutistoimisto AP:lle.
CBS-kanavan tietojen mukaan epäilty on valkoihoinen ja noin 20-vuotias. Hänellä ei ollut mukanaan henkilöpapereita.
ABC-kanava on julkaissut Twitterissä videon, jossa ihmiset poistuvat rakennuksesta kädet ylhäällä. Paikalla on suuri poliisioperaatio.
Toimittaja raportoi tilanteesta Twitterissä
Lehden rikostoimittaja Phil Davis raportoi tapahtumista Twitter-tilillään.
– Yksittäinen ampuja ampui useita ihmisiä toimituksessani, ja osa heistä on kuollut, Davis viestitti Twitterissä.
– Asemies ampui lasioven läpi toimitukseen ja ampui useita työntekijöitä kohti. En osaa sanoa enempää enkä halua julistaa ketään kuolleeksi. Mutta näyttää pahalta, Davis jatkoi.
– Ei ole mitään pelottavampaa kuin kuulla useiden ihmisten joutuvan ammutuiksi, kun itse piileskelee työpöydän alla ja kuulee, kun ampuja lataa asettaan, hän kirjoitti.
Myöhemmin Davis kirjoitti olevansa turvassa ja odottavansa poliisin kuulustelua.
Panimon lahjoittaman olutlaatikon julkinen esittely eduskunnan käytävillä täyttää päättäjän asianmukaisen toiminnan kriteerit. Sinisen tulevaisuuden kansanedustaja ja puolueen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Simon Elo kantoi Hartwallilta saamaansa 24 oluttölkin laatikkoa eduskunnassa tiistaina, kertoi Ilta-Sanomat tuoreeltaan.
Eduskunnan hallintojohtaja Pertti Rauhio sanoo, että olutlaatikon vastaanottaminen on hyväksyttävää niin lahjaohjesäännön mukaan kuin muutenkin.
– Kyseessä on kotimainen elintarvike, eikä lahjoitus ole lähelläkään 400 euron ilmoitusvelvollisuuden rajaa. Aika riski äijä pitäisi olla, jos pystyisi kantamaan satojen eurojen arvosta olutta omin voimin.
Lahjaohjesäännössä todetaan seuraavaa:
"Kansanedustajan eduskunnan virallisena edustajana vastaanottamat yli 400 euron arvoiset lahjaesineet ovat eduskunnan omaisuutta. Ne on ilmoitettava keskuskanslian ylläpitämään rekisteriin ja luovutettava eduskunnan kokoelmiin, ellei niiden säilyttämisestä esimerkiksi valiokuntahuoneessa tai edustajan työhuoneessa sovita eduskunnan taide-, sisustus- ja museoasioista vastaavan eduskunnan intendentin kanssa.
Edustaja voi tehdä kansliatoimikunnalle anomuksen lahjan lunastamisesta itselleen. Kansliatoimikunta päättää anomuksen hyväksymisestä ja lunastushinnasta. "
Myöskään poliitikolta edellytettävä arvovalta ei ollut Rauhion mukaan vaarassa, vaikka päättäjän käsissä oli alkoholijuomia.
– Päinvastoin. Mielestäni on ymmärrettävää, positiivista ja jopa kannatettavaa, että kansanedustaja ymmärtää suomalaista elinkeinotoimintaa. Tämä ei ollut ongelmallista kansanedustajan arvovallan kannalta.
Laatikossa oli 5,3-prosenttista olutta.
Futisottelun kyytipoikana
Kansanedustaja Simon Elo ottaa tapauksen kesäisellä huumorilla.
– Join laatikosta muutaman oluen, kun seurasin jalkapallon MM-kisoja. Harmi vain, että suosikkini Islanti hävisi Kroatialle.
Elon mielestä olutlaatikon vastaanottaminen sopi hyvin soten etenemisen juhlistamiseen.
– Sain laatikon jo pari viikkoa sitten sitä pyytämättä. Olin juuri kantamassa sitä pois työhuoneestani, kun paikalle sattui toimittajia ja kuvaajia.
Jos eduskunta ei olisi käsitellyt sotea vaan vaikkapa alkoholilakia, Elo olisi toiminut asiassa toisin.
– Siinä tapauksessa olisi ollut poliittisesti erilainen tilanne. En olisi ollut niin kepeällä mielellä asian suhteen.
Elo kertoo saaneensa kielteistä kansalaispalautetta olutlaatikon vastaanottamisesta lahjuksena.
Hartwallille tavallista suhdetoimintaa
Hartwallista todetaan, että lahjoitukset ovat heille tavallinen tapa lähestyä yhteistyökumppaneita. Lahden tehtaalta lähtee yhtiön mukaan perinteisesti kesäjuomia moneen paikkaan ja hyvin erilaisille tahoille.
– Sponsoroimme tapahtumia ja lähetämme juomia monenlaisille yhteistyökumppaneille. Mukana on myös muutamia päättäjiä eri aloilta. Se on meidän tapamme toivottaa hyvää kesää. Vaikuttajien suuntaan muistutamme alan olemassaolosta, paljastaa viestintäpäällikkö Elina Lehmusto.
Mielestäni on ymmärrettävää, positiivista ja jopa kannatettavaa, että kansanedustaja ymmärtää suomalaista elinkeinotoimintaa. Pertti Rauhio
Lahjoituksen määrästä ilmoittaminen on kansanedustaja Simon Elolle tuttua puuhaa. Elo nostaa esille kansanedustajien delegaation tutustumismatkan Taiwaniin vuonna 2016.
Taiwanin hallitus kustansi lento- ja majoituskuluja 2 000 eurolla.
– Matka oli Taiwanin hallituksen pr-työtä länsimaisille poliitikoille. Tämän koko ajan tiedostimme.
Tavallisimmin 400 euron ilmoitusvelvollisuus ylittyy eduskunnassa, kun poliitikko vastaanottaa hotelli- ja pääsylippukokonaisuuden.
– Kansainväliset valtuuskunnat tuovat usein mukanaan muistoesineitä poliitikoille, mutta silloin harvemmin tuo 400 euron raja ylittyy, kertoo hallintojohtaja Pertti Rauhio.
Venäjän ja Yhdysvaltain presidentit tapaavat toisensa Helsingissä heinäkuun 16. päivänä. Mutta mitä presidentit huipputapaamiselta odottavat, ja mitkä ovat tapaamisen mahdolliset vaaranpaikat?
Venäjän kirjeenvaihtajamme Marjo Näkki Moskovasta ja Yhdysvaltain kirjeenvaihtajamme Mika Hentunen Washingtonista vastaavat viiteen kysymykseen.
1. Mitä Trump/Putin odottavat huippukokoukselta?
Mika Hentunen: Trump nostaa esille suurvaltasuhteet eli käytännössä Yhdysvaltain Venäjän-vastaiset pakotteet. Kansainvälisistä teemoista hän puhuu ainakin Syyriasta ja Pohjois-Koreasta.
On myös mahdollista, että Naton huippukokouksesta nousee aiheita, joista hän haluaa keskustella Putinin kanssa.
Marjo Näkki: Venäjä on korostanut, että tapaaminen on mahdollinen alkusysäys kahdenvälisten suhteiden parantamiseksi.
Venäjä aikoo nostaa esiin asevalvonnan, ydinaseriisunnan sekä Minskin sopimuksen, joka liittyy neuvotteluihin taisteluiden lopettamiseksi Itä-Ukrainassa.
2. Miten Venäjällä ja Yhdysvalloissa on reagoitu tietoon kokouksesta?
Mika Hentunen: Yhdysvalloissa tapaamista pidetään periaatteessa hyvänä asiana. On kuitenkin eri asia, mitä sen aikana saadaan aikaiseksi. Odotukset eivät ole korkealla, ainakaan vielä.
Marjo Näkki: Venäjä suhtautuu kokoukseen myönteisesti. Putin totesi tavatessaan Trumpin turvallisuuspoliittisen neuvonantajan John Boltonin, että maiden suhteet eivät voisi olla huonommalla tolalla mutta joitain keskustelunaiheita voisi silti löytyä.
3. Millaisia vaaran paikkoja huippukokouksessa voi olla?
Mika Hentunen: Yhdysvalloissa moni on huolissaan siitä, että presidenttien kemiat kohtaavat liian hyvin. Pelätään, että Trump puhuu ohi suunsa ja menee lupaamaan jotain edeltä valmistelematonta. Pohditaan, pärjääkö Trump Putinin kanssa.
Tuoreessa muistissa on Singaporen huipputapaaminen Kim Jong-unin kanssa, jonka aikana Trump yllättäen lupasi Yhdysvaltain ja Etelä-Korean lopettavan yhteiset sotaharjoituksensa.
Marjo Näkki: Vastakkain ovat kylmän järkähtämätön Putin ja impulsiivinen Trump. Uhkana on se, että venäläiset pääsevät viemään Trumpia kuin märkää rättiä.
Toisaalta Trumpin joukkoihin kuuluu haukkamainen neuvonantaja John Bolton, jonka linja on ollut äärimmäisen Venäjä-kriittinen. Venäläiset arvostavat kovan linjan neuvottelijoita.
4. Kokous pidetään Naton huippukokouksen jälkeen. Mitä merkitystä ajankohdalla on?
Mika Hentunen: Ajankohta on todella merkittävää, sillä Trump menee lähes suoraan Nato-kokouksesta tapaamaan Putinia. G7-kokouksessa Trump riiteli länsijohtajien kanssa.
Täällä Yhdysvalloissa jännitetään sitä, mihin sävyyn Trump puhuu esimerkiksi Itämeren alueen turvallisuudesta, ja mitä Putin sanoo.
Marjo Näkki: Kokouksen ajankohta kielii siitä, että suurvaltojen johtajat pyrkivät luomaan ainakin jonkinlaisen luottamuksen ilmapiirin.
Pelkona on ollut, että Trump tekisi diilin Putinin kanssa Euroopan turvallisuuden kustannuksella. Nyt Putin ei pääse painostamaan Trumpia ennen Naton huippukokousta.
5. Mitä merkitystä tapaamisella on sisäpoliittisesti?
Mika Hentunen: Sillä on suuri merkitys. Täällä seurataan tarkasti, mitä Trump ja Putin sanovat liittovaltion keskusrikospoliisin FBI:n Venäjä-tutkinnasta. Yhdysvaltain tiedustelupalvelujen mukaan venäläiset yrittivät vaikuttaa 2016 presidentinvaaleihin. Venäjä kiistää sen.
Tutkinta ulottuu Trumpin lähipiiriin, ja Trump on vakuuttanut omaa syyttömyyttään. Hän on myös kiistänyt lähipiirinsä yhteydet venäläisiin. Demokraatit ja osa jopa hänen oman puolueensa republikaaneista hyökkäävät voimakkaasti Trumpia vastaan, mikäli hän myöntelee Putinin kantoja.
Marjo Näkki: Monille venäläisille Trump näyttäytyy vahvana johtajana, joka ajaa kansansa etuja. Vaikka Venäjää syytetään Yhdysvaltain vaaleihin sekaantumisesta, Trump ei ole ollut Venäjällekään helppo presidentti arvaamattomuutensa takia.
Venäjä on eristetty ja eristäytynyt lännestä Krimin valtauksen jälkeen, joten uusi avautuminen ja tapaaminen presidentti Trumpin kanssa tuskin ainakaan vähentää Putinin suosiota.
Postipaketista paljastuu oluttölkki. Sitten toinen, kolmas, neljäs – yhteensä ainakin kymmenkunta.
Kuva kääntyy saatteena olevaan, käsin kirjoitettuun kirjeeseen:
”Olen vuosia seurannut videoitasi, ja en voi kuin kehua. Kesän kunniaksi ajattelin lähettää sinulle jonkin verran ulkomaisia oluita”, fani Paimiosta kirjoittaa.
Porilainen, kolmekymppinen Marko kiittää lahjasta ilahtuneena.
– Näitä ei todellakaan Suomesta saa. Kiitos, kyllä pitää kunnioittaa sinuakin, hän sanoo hyväntekijälleen videollaan.
- Marko-setä lähettää terveisiä kaikille faneille ja paljastaa olevansa rauhallinen mies! Yle Perjantain kuvauksissa ei kuultu yhtäkään kirosanaa.Matias Väänänen
Seitsemän vuotta ensimmäisestä
Siitä on seitsemän vuotta, kun Marko julkaisi Youtubessa ensimmäisen videonsa, sillä kertaa baarista. Sen jälkeen hän on esitellyt kanavallaan niin kotinsa, edesmenneen Topi-kissansa kuin jääkaappinsa sisällön. Sukunimeään hän ei silti halua kertoa julkisuudessa, sillä fanit ovat käyneet soittelemassa ovikelloa.
– Aluksi minulla ei ollut yhtään tilaajia. Nyt heitä on yli 30 000, Marko hymyilee lukuisille katsojille tutuksi tulleella kotisohvallaan porilaisessa lähiössä.
Instagramissa Markolla on viitisen tuhatta seuraajaa. Facebookissa kavereiden enimmäisraja on tullut täyteen jo kauan sitten.
Hänen videobloginsa on täyttynyt yli sadalla videolla, joissa Marko avaa hiilihappoa sisältäviä pulloja: yleensä kuohuviiniä, mutta myös olutta ja energiajuomia.
- Eikö tämä kuohuviinin kirous ikinä lopu, Markoboy87 sadattelee kuuluisalla kotisohvallaan.Markoboy87
Poks, poks, poks.
Korkit lentävät kattoon ja viinit milloin rinnuksille, milloin seinille tai milloin minnekin. Marko ei säästele kirosanoja pulloja avatessaan. Joistakin videoista huomaa, että kyseessä ei ole päivän ensimmäinen pullo.
Kaduttaako miestä koskaan?
– Ei ole oikein sellaista, että kaduttaisi, hän naurahtaa.
Oikeasti rauhallinen kaveri
Marko vakuuttaa, että videoiden kuumakalle on vain roolihahmo. Oikeassa elämässä mies kertoo olevansa rauhallinen kaveri.
– Moni varmaan ajattelee, että juon aina. Totuus on, että en juo aina.
– Teen juomavideoita, koska haluan maistella erilaisia juomia. Mä otan jonkun verran alkoholia ainoastaan lauantaisin, ja määrä vaihtelee.
- Joskus voisi hankkia uuden kissan, Markoboy87 tuumaa. Videoilla tutuksi tullut Topi-kissa kuoli syöpään.Matias Väänänen
Marko on eläkkeellä jalkavaivojen vuoksi. Päivät kuluvat miehen mukaan ”ihan tavallisesti”.
– Aamulla nousen ja sitten syödään ja yleensä käyn vähän ulkona. Olisiko se hulluinta, mitä olen tehnyt, että olen kävellyt punaisia päin liikennevaloissa, hän pohtii.
Paras lahja on televisio
Kun Marko valittiin suosituimmaksi suomalaiseksi tubettajaksi Tubecon-tapahtumassa muutama vuosi sitten, hän ei ollut itse paikalla. Voiton jälkeen nettisivusto Ylilauta keräsi Markolle 2000 euroa ja lahjoitti hänelle uuden television, pelikonsolin ja toimintapelejä.
– Paras lahja, minkä olen saanut, on telkkari. Katson paljon elokuvia, yleensä kauhua, Marko kertoo.
Kuohuuko vai eikö kuohu? Markoboy87 on avannut lukuisia pulloja. Hän selviää harvemmin kuivana operaatiosta.Markoboy87
Poks, poks, pokspokspoks!
Marko on poistanut osan villeimmistä videoistaan, ja Youtube-kanavan laskuri näyttää puolta miljoonaa katselukertaa. Aikaisemmin mm. Satakunnan kansa on uutisoinut Markon rikkoneen jopa kuuden miljoonan katsojan rajan.
Poistetut videot jatkavat elämäänsä muiden tubettajien tekemissä parhaat palat -versioinneissa, joilla on jopa 400 000 katsojaa.
Paljonko tubettaja tienaa?
Maailmalla tubetähdet tienaavat jopa miljoonia dollareita vuodessa, ja Suomessakin suosituimmat tubettajat ovat yltäneet yli 70 000 euron vuosituloihin videoillaan. Viime vuoden tulokuningatar oli tamperelainen Mmiisas, jolla on lähes 370 000 seuraajaa.
Miten hyvin Marko mahtaa videoillaan tienata?
– En saa tubettamisesta rahaa, kun minulla ei ole mainokset päällä. Ei niitä vaan ole tullut laitettua, hän kertoo.
Markolle riittää, että tubettamisesta tulee hyvää mieli. Hän kuvaa ja leikkaa videot puhelimellaan, ja aikoo jatkaa vastaisuudessakin.
– Naiset tulevat välillä ravintolassa halaamaan, Marko myhäilee, mutta kertoo olevansa varattu mies.
Paimiolaisfanin lahjapaketista paljastunut kirje päättyy näin:
”Toivottavasti teet videoita vielä pitkään. Toivottavasti maistuu ja toivottavasti ei s-tana kuohu!”
Markoboy87 avaa Yle Perjantain kesäsarjan Tubettajat spesiaalin. Uusia jaksoja tulossa Areenaan ja Areenan Youtube-kanavalle heinäkuun ensimmäisinä viikkoina!
Maailman johtavien teollisuusmaiden G7-kokous Kanadassa kesäkuun alussa päättyi riitelyyn. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump irtisanoutui yhteisestä julkilausumasta ja arvosteli kokousta isännöinyttä Kanadan pääministeriä Justin Trudeauta.
Saksan liittokanslerin Angela Merkelin virasto taas julkaisi ikonisen kuvan, jossa muut suurvaltajohtajat piirittävät uhmakasta Trumpia.
Nyt kokouslähteet ovat paljastaneet, ettei Trump säästellyt sanojaan suljettujen ovien takana.
"Nato on yhtä huono kuin Nafta"
Trump oli ilmoittanut uutissivusto Axiosin lähteen mukaan muille kokouksen valtiojohtajille, että Krimin pitäisi luultavasti kuulua Venäjälle, koska sen asukkaat puhuvat venäjää.
Kommentti myötäilee Venäjän kantaa. Yhdysvallat ja sen liittolaiset pitävät virallisesti vuonna 2014 tapahtunutta niemimaan valtausta laittomana ja ovat asettaneet Venäjälle pakotteita sen takia.
Tämän jälkeen Trump oli valittanut Saksan ja muiden Euroopan maiden maksavan liian vähän puolustuksestaan ja sanonut odottavansa mielenkiinnolla sotilasliitto Naton huippukokousta heinäkuussa.
– Siitä tulee kiinnostava kokous. Nato on yhtä huono kuin Nafta. Se maksaa aivan liikaa Yhdysvalloille, Trump sanoi Axiosin lähteen muistiinpanojen mukaan.
Trump on aiemmin kutsunut Naftaa eli Kanadan, Meksikon ja Yhdysvaltojen vapaakauppasopimusta historian huonoimmaksi sopimuksesi ja aikoo neuvotella sille uudet ehdot.
Eurooppalaislähteet vahvistavat
Kaksi eurooppalaista kokouslähdettä on vahvistanut Trumpin Nato-kommentit sanomalehti The Guardianille, ja myös uutistoimisto AFP on saanut niille vahvistuksen eurooppalaisdiplomaatilta.
Yhdysvaltain presidentinhallinto ei puolestaan ole kiistänyt lähteiden tietoja Axiosille tai The Guardianille.
Presidentti Trump tapaa Venäjän presidentin Vladimir Putinin heinäkuun puolivälissä Helsingissä. Tapaaminen on herättänyt huolta lännessä, koska Trump on suhtautunut Putiniin ystävällisesti ja hänen sitoutumistaan liittolaisiinsa on epäilty.
Fani yritti yllättäen suudella urheilutoimittaja Julia Guimarãesia sunnuntaina väkisin, kun toimittaja oli aloittamassa juontoaan jalkapallon MM-kisoista. Guimarães ei sulattanut miehen käytöstä, vaan antoi tälle kipakkaa palautetta.
– Älä koskaan tee noin, okei. Älä tee noin, Guimarães ärähtää miehelle.
Guimarães oli raportoimassa Jekaterinburgissa Japanin ja Senegalin välisestä jalkapallo-ottelusta, kun fani yllättäen yritti antaa hänelle poskisuudelman. Guimarães kuitenkin väisti suudelman ja antoi miehen kuulla kunniansa. Välikohtaus tallentui videolle, joka levisi nopeasti ympäri maailman.
Mies pahoittelee tapahtunutta hätääntyneen kuuloisena ja Guimarães jatkaa kurinpalautustaan.
– En anna sinulle lupaa tehdä tuota. Koskaan, okei? Tuo ei ole kohteliasta, tuo ei ole oikein. Älä koskaan tee tuota naiselle, Guimarães jatkaa.
Sport TV:lle ja Tv Clobelle työskentelevä Guimarães oli juuri aloittamassa lähetystä, kun toimittajalle ennestään tuntematon mies yllätti hänet. Välikohtauksen jälkeen Guimarães pääsi jatkamaan lähetystä normaaliin tapaan.
Jo useampi toimittaja on kohdannut ahdistelua MM-kisoissa
Kyseessä ei ole ensimmäinen kerta, kun naistoimittajaa ahdistellaan jalkapallon MM-kisoissa Venäjällä. Viime viikolla ruotsalaistoimittaja Malin Wahlberg joutui ruotsalaisfanien häiritsemäksi tehdessään työtään Nižni Novgorodissa. Myös Wahlbergin poskia suudeltiin ilman lupaa.
Lisäksi muutama viikko sitten myös kolumbialainen toimittaja Julieth González Theran joutui seksuaalisen häirinnän kohteeksi Moskovassa, kun tuntematon mies tarttui häntä rinnasta ja suuteli poskelle kesken suoran lähetyksen.
Helleraja rikkoutuu torstaina monin paikoin Etelä-Suomessa, kertoo Ylen meteorologi Seija Paasonen. Lämpömittari voi näyttää paikoitellen jopa 28 astetta.
Maan keskivaiheilla voi puolestaan tulla sadekuuroja. Sateita tulee yhtenäisemmin Pohjois-Pohjanmaalla, Koillismaalla ja Kainuussa.
Lapissa on melko pilvinen päivä ja joitain sadekuuroja esiintyy.
– Lapissa lämpötila jää 10–15 asteen välille, ero on huima pohjoisen ja etelän välillä tänään, Paasonen sanoo.
Sadevaroitus yöstä alkaen viiteen maakuntaan
Lännestä matkaa Suomea kohti matalapaine, jonka keskus kulkee yön aikana Itä-Suomeen.
– Siinä yhteydessä on useita runsaita sateja. Maan keskivaiheilla tulee varmaan useita kymmeniä millejä nyt vuorokauden sisään.
Perjantaina varsinkin maan itäosissa sataa runsaasti. Sadevaroitus on annettu Keski-Suomeen, Etelä- ja Pohjois-Savoon, Kainuuseen ja Pohjois-Karjalaan.
– Siellä voi tulla yli 50 milliä vuorokaudessa. Paikoin voi tulla viikonlopun aikana lähes koko kuukauden tilastollinen sademäärä, niin hurjia määriä näyttäisi voivan tulla.
Sadevaroitus on voimassa perjantain vastaisesta yöstä alkaen.
Mitä lännemmäs perjantaina liikutaan, sitä aurinkoisemmaksi ja poutaisemmaksi sää muuttuu. Vaikka aurinko pääsee pilkistämään paikoin, tekee pohjoistuuli ilmasta kolean tuntuista. Etelä-Suomessa lämpötila kohonnee noin 16 asteeseen.
Lappia lukuun ottamatta koko maassa on perjantaina voimassa varoitus kovista tuulista maa-alueilla.
– Nimenomaan ne puuskat ovat pahoja. Maa-alueella nämä puuskat tulee ottaa huomioon, varsinkin kun on tapahtumia ja telttoja viritellään sinne tänne.
Matalapaine tuo kovia sateita lähipäivien aikana.Yle Sää
Suunta on parempi perjantain jälkeen
Lauantai on pääosin pilvinen päivä, mutta joitain sadekuuroja esiintyy.
Pohjoistuuli puhaltaa vielä lauantaina. Torstaina tuulista on annettu varoitus maa-alueille Pohjois- ja Etelä-Savoon, Pohjois- ja Etelä-Karjalaan sekä Kymenlaaksoon.
Lämpötila liikkuu lauantaina koko maassa 10–15 asteen tienoilla.
Sunnuntai on jo hieman aurinkoisempi päivä.
– Suunta on parempi, kunhan päästään perjantaista. Tuulet alkavat heiketä sunnuntaina ja lännestä tulee vähän lämpimämpää ilmaa.
Myös maanantai näyttää tämänhetkisen ennusteen mukaan melko lämpimältä, mutta tilanne saattaa vielä muuttua.
– Kaakon suunnalla kyttää yksi matalapaine, että tuleeko se maanantaina vai ei, Paasonen sanoo.
Tänä kesänä Kela on saanut ennätäysmäärän toimeentulotukihakemuksia. Tällä viikolla hakemuksia on käsiteltävänä enemmän kuin milloinkaan aikaisemmin sen puolentoista vuoden aikana, jolloin Kela on käsitellyt toimeentulotukihakemuksia.
– Kelaan on tullut kymmeniä tuhansia toimeentulotuen hakemuksia kesäkuussa, joten syväanalyysiä me emme ole ehtineet tekemään, mutta ihan selkeästi aktiivimalli näkyy hakemusten määrässä, sanoo Kelan Eteläisen vakuutuspiirin johtaja Antti Jussila.
– Kun aktiivimallin seurauksena työttömyysturvaa leikataan, niin näyttää siltä, että joissakin tapauksissa lähdetään hakemaan toimeentulotuesta kompensaatiota tai toimeentulotuen tarkistusta, hän sanoo.
Uusista hakemuksista hylätään 40 prosenttia
Hakemusten ennätyksellisestä määrästä ei voi kuitenkaan päätellä sitä, onko aktiivimalli lisännyt toimeentulotuen maksamista: peräti 40 prosenttia uusista toimeentulotukihakemuksista hylätään. Keskimäärin hylkyprosentti Jussilan mukaan on noin 20.
Osittain loppukevään ja kesän ruuhkaa on lisännyt oppilaitoksista valmistuneiden ja opiskelijoiden hakemusten määrän lisääntyminen, mutta se ei yksin selitä ilmiötä, koska viime kesänä näin pahaa hakemusten tulvaa ei ollut.
Myös korkeat asumiskustannukset lisäävät toimeentulotukihakemuksia erityisesti pääkaupunkiseudulla.
– Isoissa kaupungeissa eli Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla asumisen kalleus ajaa ihmisiä hakemaan toimeentulotukea. Toimeentulotuki on tyypillisesti asumistuen jatkoa eli jos yleinen asumistuki ei riitä, niin silloin haetaan toimeentulotukea, sanoo Jussila.
Kelan eteläinen vakutuuspiiri tekee 40 prosenttia koko valtakunnan toimeentulotukipäätöksistä.
Hakemusten käsittely viivästynyt – Kela lupaa nyt päätökset viikossa
Kesäkuussa pahimman ruuhkapiikin aikaan Kela ehti käsitellä 85 prosenttia hakemuksista lain määräämän seitsemän päivän aikana. Syynä on hakemusten valtaisa määrä, mutta osittain hakemusten käsittelyä on hankaloittanut Kelan työntekijöiden kesäloma-aika.
Pääosan viivästyneistä päätöksistä Kela on tehnyt kahdeksantena päivänä.
– Koska tällä viikolla hakemusten määrässä on tehty jälleen uusi ennätys, niin me teemme erilaisia työjärjestelyjä, jotta saamme käsiteltyä kaikki hakemukset ajallaan.
Jussila korostaa, että kiireelliset hakemukset Kela pystyy käsittelemään aina ajallaan.
– Kiireellisen toimeentulotuen me maksamme yhden päivän kuluessa eli jos tilanne on niin haastava, että henkilö tarvitsee päätöksen ja mahdollisen maksusitoumuksen heti, niin me kyllä pystymme sen hoitamaan.
Suoratoistopalvelu HBO on jo usean vuoden ajan kehittänyt tv-sarjoja ei-englanninkielisissä maissa. Pohjoismaissa tuotantoon on päässyt kaksi ohjelmaa. Niistä uusin, Beforeigners, syntyy Norjassa, ja sitä tähdittää suomalaisnäyttelijä Krista Kosonen.
Miespääosaa näyttelee, Suomessa MTV:n esittämästä, Mustamaalattu-sarjasta tuttu norjalainen Nicolai Cleve Broch.
Lähitulevaisuuteen sijoittuvassa sarjassa ihmisiä menneisyydestä alkaa salaperäisesti siirtyä nykyaikaan. He tulevat muun muassa kivikaudelta ja 1800-luvun lopulta.
Kososen hahmo Alfhildr on peräisin viikinkien ajasta. Elettyään pari vuotta uudessa ympäristössään hahmo työskentelee poliisina ja alkaa tutkia erään menneisyydestä tulleen henkilön murhaa.
Lilyhammerin tekijöiltä
Kuusiosaista, norjankielistä ohjelmaa luonnehditaan scifi-draamaksi ja mustan huumorin rikossarjaksi. Kertomuksen ovat kehittäneet suositun Lilyhammer-sarjan luojat Anne Bjørnstad ja Eilif Skodvin.
Tarinalla on toistaiseksi kaksi nimeä: Beforeigners englanniksi ja Fremvandrerne norjaksi. Suomeksi nimi voisi kääntyä esimerkiksi muotoon "Menneisyyden tulokkaat" tai "Tulevaisuuden muukalaiset".
Tarkoituksemme on käsitellä sitä, millainen vaikutus aikamatkapakolaisilla on yhteiskuntaan, tekijät kertoivat Variety-lehdelle.
Beforeignersin ohjaajaksi on valittu Cannesissakin palkittu Jens Lien.
Krista Kososelle kyseessä ei ole ensimmäinen kerta kansainvälistä näkyvyyttä saavassa tv-sarjassa. Näyttelijä on pääosassa myös Elisa Viihteen tuottamassa rikossarjassa Bullets, jonka kuvauksista Yle kertoi keväällä.
Se HBO:n ensimmäinen pohjoismainen draamatuotanto on puolestaan Lukas Moodyssonin ohjaama Gösta, jonka kuvaukset ovat juuri päättyneet Ruotsissa.
Yli 47 000 opiskelijaa on saanut opiskelupaikan korkeakoulujen yhteishaussa. Opiskelupaikka irtosi vajaalle kolmannekselle hakijoista, sillä heitä oli liki 153 000. Pelkän ylioppilastutkintotodistuksen perusteella yliopistoihin ja korkeakouluihin valittiin noin 7 500 hakijaa eli 18 prosenttia uusista opiskelijoista.
Opetushallitus on julkaissut tiedot korkeakoulujen kevään yhteishaun tuloksista. Tarkempaa tietoa löydät aloittain ja oppilaitoksittain jutun lopussa olevista taulukoista.
Hakijat näkevät tuloksensa Opintopolku-verkkopalvelussa. Tietoa valinnoista löytyy myös korkeakoulujen nettisivuilta.
Yliopistot lisäsivät tänä vuonna suoraa todistusvalintaa etenkin kauppatieteellisellä alalla. Kauppatieteissä 59 prosenttia hakijoista eli noin 2 500 valittiin todistuksen perusteella. Myös teknillisillä ja luonnontieteellisillä aloilla todistusvalintaa laajennettiin.
Ammattikorkeakouluissa todistusvalintaa lisättiin yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alalla. Opiskelupaikan sai näille aloille todistuksella runsaat 1 200 hakijaa. Tekniikan ja liikenteen alalla määrä oli runsaat 800.
Monet ylioppilastutkintotodistuksen perusteella valituista ovat saaneet tiedon opiskelupaikastaan jo aiemmin. Tavoitteena on, että vuonna 2020 valtaosa yliopistojen ja korkeakoulujen opiskelijoista valittaisiin ylioppilastutkinnon arvosanojen perusteella.
Taidealalle yhä vaikeinta päästä
Yliopistoihin hakeneista hyväksyttiin 25 prosenttia ja ammattikorkeakouluihin hakeneista 28 prosenttia.
Tänäkin vuonna hankalinta oli päästä opiskelemaan yliopistojen taidealoille. Teatteri-, tanssi- ja kuvataidealalle pyrkineistä hakijoista vain 4 prosenttia hyväksyttiin.
Psykologiaa pääsi opiskelemaan 5 prosenttia hakijoista ja liikuntatieteitä 8 prosenttia. Eläinlääketieteen opintoihin pyrkineistä hyväksyttiin 9 prosenttia.
Lääketieteelliseen ja oikeustieteelliseen hakeneista opiskelupaikan sai joka kymmenes.
Helpoiten opiskelupaikan sai ammattikorkeakoulujen tekniikan ja liikenteen alalta sekä luonnonvara- ja ympäristöalalta, joille hyväksyttiin 36 prosenttia hakijoista.
Laureassa kynnys korkeimmalla
Kun verrataan eri oppilaitosten hakijoiden ja hyväksyttyjen opiskelijoiden määrää, kynnys sisäänpääsylle oli viime vuoden tapaan korkein Laurea-ammattikorkeakoulussa. Hakijoista 7 prosenttia sai opiskelupaikan.
Taideyliopiston ja Tampereen yliopiston ovet avautuivat vain hitusen helpommin, niissä 8 prosenttia hakijoista hyväksyttiin syksyllä alkaviin opintoihin.
Aiempien vuosien tapaan ruotsinkielisiin korkeakouluihin oli keskimäärin helpompi päästä kuin suomen- tai kaksikielisiin korkeakouluihin.
Åbo Akademin hakijoista 33 prosenttia sai opiskelupaikan. Yrkeshögskolan Novia hyväksyi 35 prosenttia hakijoista.
Helsingin yliopistoon eniten hakijoita
Hakijoita kiinnostivat eniten suuret yliopistokaupungit, joissa on tarjolla paljon eri alojen opiskelupaikkoja.
Suosituin hakukohde oli Helsingin yliopisto, jonne haki ennätysmäärä, lähes 29 000 henkilöä. Hakijamäärät kasvoivat myös muun muassa Turun ja Tampereen yliopistoissa.
Kasvua selittää osin se, että lääketieteellisellä ja oikeustieteellisellä alalla siirryttiin yhteisvalintaan. Samalla valintakokeella pystyi hakemaan useamman yliopiston samalla alalle.
Korkeakouluihin yhteisvalinnassa hakeneista 60 prosenttia oli naisia. Naisten osuus hyväksytyistä on 56 prosenttia.
Opiskelupaikan saaneiden on ilmoitettava viimeistään heinäkuun 10. päivänä ottavatko he paikan vastaan.
Jutun tekstiä ja oppilaitoskohtaista taulukkoa on korjattu klo 18.10. Opetushallituksen tiedoissa oli aluksi virheelliset luvut Centria-ammattikorkeakoulun, Diakonia-ammattikorkeakoulun, Haaga-Helia ammattikorkeakoulun ja Helsingin yliopiston kohdalla. Virheellisten tietojen vuoksi jutussa kerrottiin aiemmin, että Centria-ammattikorkeakoulu hyväksyi 35 prosenttia hakijoista. Oikea luku on 26 prosenttia. Virheellinen kohta on poistettu tekstistä.
Politiikan konkari Paavo Väyrynen on perustanut jälleen uuden poliittisen yhdistyksen. Väyrynen kertoi asiasta tänään torstaina eduskunnassa pitämässään tiedotustilaisuudessa.
Väyrynen halusi perustaa uuden yhdistyksen, koska hänen aiemmin perustamansa kansalaispuolue on Väyrysen itsensä mukaan "kaappausyrityksen vuoksi toimintakyvytön".
Eduskuntaan hiljattain palannut Väyrynen on riitautunut kansalaispuolueen joidenkin muiden jäsenten kanssa niin pahasti, että hänet on erotettu puolueesta. Väyrysen ja kansalaispuolueen välejä on selvitelty oikeudessa asti.
– Turvatakseni sen, että voin johtaa kannattajani voitokkaaseen vaalitaisteluun ensi kevään eduskuntavaaleissa ja Euroopan parlamentin vaaleissa, olen yhdessä tukijoitteni kanssa perustanut tänään Seitsemän tähden liike -nimisen yhdistyksen, jonka puitteissa voimme tarvittaessa osallistua ensi kevään vaaleihin, Väyrynen kertoo lähettämässään tiedotteessa.
Väyrysen mukaan hän pyrkii edelleen "palauttamaan kansalaispuolueen sen jäsenten valtaenemmistön määräysvaltaan". Jos tämä ei onnistu, Seitsemän tähden liikkeelle aletaan kerätä kannattajakortteja, jotta se voitaisiin merkitä puoluerekisteriin.
Väyrynen kertoo Seitsemän tähden liikkeen nimen tulevan Italiassa toimineesta "osittain samankaltaisesta Viiden tähden liikkeestä", jonka kanssa hän on tehnyt yhteistyötä Euroopan parlamentissa.
Väyrynen tasapainoili pitkään perustamansa kansalaispuolueen ja keskustan välillä. Huhtikuun loppupuolella Väyrynen ilmoitti eroavansa lopullisesti keskustasta.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ja Venäjän presidentti Vladimir Putin saapuvat Suomeen 16. heinäkuuta kahdenvälisiin neuvotteluihin. Tapaamisessa keskustellaan ainakin Syyrian sodasta, Ukrainan kriisistä sekä Yhdysvaltain ja Venäjän välisten suhteiden kehittämisestä.
Mutta miksi kaikista maailman paikoista Helsinki saa kunnian isännöidä kahden suurvallan johtajaa?
Ulkoministeriön entisen valtiosihteerin ja pitkäaikaisen suurlähettilään Pertti Torstilan mukaan valintaan vaikuttivat sekä käytännön että poliittiset syyt.
1. Helsinki on tuttu ja luotettava järjestäjä
Kyky järjestää huipputapaaminen on historian valossa selvä.
Suomella on pitkät perinteet Yhdysvaltain ja Neuvostoliiton sekä Venäjän johtajien neuvotteluiden isäntänä.
Kuuluisin esimerkki on vuoden 1975 Etyk-huippukokous Helsingissä. Sitä isännöi presidentti Urho Kekkonen. Yhdysvaltain johdossa oli tuolloin Gerald Ford ja Neuvostoliiton Leonid Brežnev.
Vuonna 1990 Yhdysvaltain presidentti George Bush vanhempi ja Neuvostoliiton viimeinen johtaja Mihail Gorbatšov tapasivat kahdenvälisesti Helsingissä. Seitsemän vuotta myöhemmin Yhdysvaltain presidentti Bill Clinton ja Venäjän presidentti Boris Jeltsin neuvottelivat tasavallan presidentin virka-asunnolla Mäntyniemessä.
Ero edellisiin tapaamisiin on se, että nyt eletään toisenlaista poliittista aikaa ja valtioiden päämiehet ovat erit. Yhteistä on se, että tälläkin kertaa Yhdysvaltain ja Venäjän suhteiden parantaminen on mainittu toiveeksi.
2. Suomi on sotilaallisesti liittoutumaton
Torstila huomauttaa, että Suomi ei ole puolueetonta maaperää, kuten se vielä kylmän sodan aikaan miellettiin. Suomen kuuluminen Euroopan unioniin sitoo maan poliittisesti länteen.
Suomella on kuitenkin hyvät suhteet sekä Yhdysvaltoihin että Venäjään.
Suomi on myös sotilaallisesti liittoutumaton ja se miellyttää erityisesti Venäjää.
Suomen paikka sotilasliittojen ulkopuolella voi olla yksi syy, miksi se soveltuu useimpia muita maita paremmin kahden sotilasmahdin johtajan tapaamiselle.
3. Tylsä syy on, että Helsinki nyt vain on helppo ratkaisu
Suomi sijaitsee Venäjän naapurissa ja on kummankin osapuolen delegaatioille mutkaton logistinen ratkaisu. Trump matkustaa ennen heinäkuun puoliväliä Brysselissä ja Lontoossa, josta Suomeen poikkeaminen onnistuu hyvin.
Putin haluaa olla heinäkuun 15. päivä Moskovassa seuraamassa jalkapallon MM-kisojen huipennusta.
Suomen tehtävä tapaamisen isäntänä on Torstilan sanojen mukaan lähinnä pitää pöytäliinaa suorassa. Se onnistuu Suomelta todistetusti mallikkaasti, joten Helsinki on monella tapaa looginen tapaamispaikka Trumpille ja Putinille.
Eurooppalaisista kaupungeista Wien ja Geneve olisivat samoin perustein soveltuneet tapaamispaikaksi. Suomen tapauksessa etuna on ehkä ainoastaan hieman edullisempi maantieteellinen sijainti ja vankka historia idän ja lännen johtajien tapaamisten järjestäjänä.
Helsinki hetken huomion keskipisteenä
Mutta mitä korkeimman mahdollisen tason diplomaattinen tapaaminen merkitsee Suomelle?
Torstilan mukaan yhtä lisämerkintää pitkään listaan Suomesta luotettavana kokousjärjestäjänä. Kansainvälistä mainetta hyvänä isäntänä siivittänee Suomen poliittisen johdon esiintyminen valokuvissa Yhdysvaltain ja Venäjän johtajien seurassa.
Helsinki on väistämättä Trumpin ja Putinin tapaamisen ajan valtaisan kansainvälisen huomion kohteena. Edellisen kerran presidentit ovat tavanneet toisensa marraskuussa 2017 Vietnamissa.
Keskusteluihin Suomi ei ota osaa, eikä sillä ole neuvottelun asiasisältöön mitään sanomista.
Pitkäaikainen diplomaatti Torstila ei myöskään näe mitään syytä, että Suomi voisi hävitä Trumpin ja Putinin tapaamisen järjestäjänä jotain.
Korjaus klo 17.08: Poistettu sana "takaisin" Putinin aikataulua koskevasta lauseesta. Johtajien tapaaminen on 16. heinäkuuta ja Putin haluaa olla seuraamassa jalkapallon MM-finaalia 15. heinäkuuta. Klo 17:25 korjattu Geneven nimitys pääkaupungista kaupungiksi.
Kesäkuun puolivälissä kaksi teinityttöä istui junassa Pasilasta Helsinkiin, kun vaunuun ryntäsi panikoiva nainen, joka etsi hätäjarrua.
Nainen oli ollut aikeissa jäädä junasta Pasilan asemalla, mutta oli palannut junaan hakemaan unohtunutta laukkuaan. Kun nainen oli vielä sisällä junassa, sen ovet sulkeutuivat ja juna jatkoi matkaansa. Laiturille jäivät naisen 2- ja 4-vuotiaat lapset.
Naisen pyynnöstä ja muiden matkustajien kehotuksesta tytöt päättivät vetää hätäjarrusta. Junan pysähdyttyä konduktööri ja kaksi vartijaa saapuivat vaunuun ja halusivat tietää, kuka veti jarrusta.
Tässä vaiheessa jarruttamista pyytänyt nainen poistui junasta etsimään lapsiaan eikä enää palannut.
Teinityttöjen äiti kertoo Yle Svenskalle, että vaunuun tuli lisää vartijoita, jotka alkoivat uhkailla tyttöjä kovilla sakoilla. Äidin mukaan vartijat saattoivat tytöt ulos junasta ja hetken kuluttua päästivät nämä lähtemään soitettuaan ensin esimiehelleen.
Tyttöjen äiti haluaa esiintyä jutussa nimettömänä, koska kertoo tilanteen olleen tyttärilleen rankka. Hän kertoo nuorten olleen peloissaan vartijoiden käytöksestä.
– Tytöt halusivat vain auttaa, ja vartijat käyttäytyivät kuin olisivat olleet poliisielokuvassa. He olivat kiinnostuneita vain siitä, kuka veti hätäjarrusta eikä siitä, mitä tapahtui, äiti sanoo.
Äidin mielestä tyttöjä kohdeltiin tilanteessa epäoikeudenmukaisesti. Lisäksi hän haluaisi VR:n tiedottavan nykyistä paremmin siitä, milloin matkustajat saavat käyttää hätäjarrua ja mitä muuta he voivat hätätilanteessa tehdä.
Vedä hätäjarrusta, jos henki tai terveys on vaarassa
VR:n viestintäpäällikkö Janna Viisterä kertoo, että vahingossa junaan jääminen ei periaatteessa riitä syyksi hätäjarrutukselle.
– Yleensä tällaisissa tapauksissa, kun aikuinen ihminen ei jostakin syystä ehdi poistua junasta ajoissa, hätäjarrua ei ole lupa käyttää. Mutta koska nyt oli kyse laiturille jääneistä pienistä lapsista, arvioimme tilanteen uudelleen, Viisterä sanoo.
Hätäjarru on tarkoitettu käytettäväksi tilanteissa, joissa ihmisen henki tai terveys on välittömässä vaarassa ja junan pysäyttäminen voi estää onnettomuuden. Esimerkiksi jos joku on putoamassa liikkuvasta junasta tai junassa syttyy tulipalo, matkustajilla on Viisterän mukaan lupa pysäyttää juna.
Sen sijaan sairastapauksissa hätäjarrua ei saa vetää, vaan matkustajien pitää soittaa hätäkeskukseen. Sieltä annetaan toimintaohjeet tilanteeseen. Viisterä kertoo, että laiturille jääneiden lasten tapauksessa matkustajien olisi pitänyt soittaa veturinkuljettajalle.
– Paikallisjunissa on aina puhelinnumero, jota matkustajat voivat käyttää saadakseen hätätilanteessa yhteyden veturinkuljettajaan. Kuljettaja on aina se henkilö, joka vastaa lähijunassa turvallisuudesta. Jos junassa on konduktöörejä, matkustajat voivat ottaa yhteyttä heihinkin, VR:n Viisterä kertoo.
Tyttöjen äiti kertoo, että pysäytetyn junan matkustajat olivat yrittäneet ennen jarrutusta soittaa kuljettajalle vaunussa olleella hätäpuhelimella, mutta puhelin ei ollut toiminut.
Viisterän mukaan junien hätäjarruja käytetään vain harvoin. Vain harvassa tapauksessa syynä on kiusanteko tai ilkivalta.
Neljäs vuosi oli henkisesti raskain. Näin sanoo 26-vuotias Tatu Kurkinen. Ennen pääsykoetta olo oli itsevarma ja oppi tuntui jääneen päähän.
– Silloin olin todella lähellä, neljä tai viisi pistettä jäi vajaaksi. Sisäänpääsy kusi viimeiseen tehtävään. Menin lukkoon ja tuli epäonnistuminen, Kurkinen sanoo.
Näin Kurkinen kuvailee parin vuoden takaisia Turun oikeustieteellisen tiedekunnan pääsykokeita. Tänä keväänä Kurkinen haki oikikseen kuudetta kertaa. Torstaina selvisi, etteivät ovet vielä auenneet. Moni olisi luovuttanut jo monta kevättä aiemmin.
Kurkinen ei kuitenkaan ole ainoa, joka on ottanut mittaa pääsykokeista useammin kuin kerran tai pari. Aiheesta ei ole tilastoja, mutta lähes jokainen korkeakouluikäinen tietää jonkun, joka hakee ties monennettako kertaa unelmapaikkaansa.
Turun oikeustieteellisen tiedekunnan ainejärjestö Lex ry:n puheenjohtaja Joona Lapinlampi toteaa, että alalla muutama hakukerta on suhteellisen yleistä. Lapinlampi arvioi, että omassa lähipiirissä suurin osa on päässyt sisään yhdestä kolmeen yrittämällä.
– Halukkaita tulijoita on niin paljon ja paikkoja rajoitettu määrä. Jos on motivaatiota alalle, niin silloin haetaan uudestaan. Vaikka olisi kuinka lukenut, pääseminen voi olla tuurista kiinni, kertoo Lapinlampi.
Samanlaisia vaikeuksia on esimerkiksi monilla lääketieteelliseen ja kauppatieteelliseen hakevilla. Oikeustieteellisessä hakukertoja voi lisätä Lapinlammen mukaan vaikea juridinen teksti, johon tottuminen vaatii aikaa ja lukukertoja.
Yhteensä Turun yliopiston oikeustieteelliseen otetaan tänä vuonna 187 opiskelijaa, kun taas hakijoita oli 1 790. Noin kymmenen prosenttia hakeneista valitaan. Helpointa sisäänpääsy on Åbo Akademin ja Lapin yliopiston oikeustieteelliseen, jossa noin 17 prosenttia hakeneista valitaan. Koko maan oikeustieteellisten keskiarvo on 13 prosenttia.
Jouni Immonen / Yle
Syksy synkistää
Vuosina 2013 ja 2014 Kurkisen valintakoepisteet jäivät heikoiksi. Vuonna 2015 pisteet olivat jo paremmat, ja neljännellä yrityksellä vuonna 2016 Kurkinen oli yhä lähempänä. Vuonna 2017 lukeminen jäi vähemmälle, mutta kuluneen kevään pääsykoe meni Kurkisen mielestä tavallista paremmin.
Kaikki kuusi vuotta ovatkin noudattaneet pitkälti samaa kaavaa. Kesällä, syksyllä ja talvella Kurkinen on töissä, jotta rahaa ehtisi kertyä säästöön kevään lukutaukoa varten. Kun pääsykoekirjat on julkaistu, Kurkinen viettää kaksi kuukautta kirjojen äärellä. Toukokuun puolivälistä kesäkuun loppuun hän jännittää valintatuloksia.
– Synkintä aikaa ei ole kesä vaan syksy, elokuusta jouluun. Silloin tajuaa, että on taas vuosi aikaa seuraavaan mahdollisuuteen.
Opintojaan suorittavat kaverit ovat saattaneet syksyisin kysyä mukaan opiskelijabileisiin, mutta Kurkista ei ole aina huvittanut ja työtkin painavat arkena päälle. Pettymyksistä on ollut helppo jutella oikeastaan vain niille kavereille, jotka ovat samassa tilanteessa. Kuuden vuoden työputki samassa kaupassa on turhauttanut.
– En kaipaa opiskelijarientoja, mutta sen elämänvaiheen haluaisin päästä kokemaan.
Vaikka työkavereille on joutunut aina kertomaan, ettei vieläkään päässyt, ovat työt olleet myös helpotus. Työskentely on tasapainottanut pettymyksen tunnetta.
Jouni Immonen / Yle
Opiskelupaikka aukesi avoimen yliopiston kautta
Kaikilta ei ole tullut ymmärrystä Kurkisen tilanteelle. Korkeakoulusta valmistuva tyttöystävä toivoisi, että yhteistä elämää voisi suunnitella pidemmälle. Tähän asti suunnitelmia on pystynyt tekemään vain seuraavaan kesään asti.
Pian tähän on kuitenkin tulossa muutos.
Viimeisen puolentoista vuoden ajan Kurkinen on töiden ohella suorittanut avoimessa yliopistossa 60 opintopistettä hallintotieteen opintoja. Ne takaavat paikan Itä-Suomen yliopiston oikeustieteiden laitoksen julkisoikeuden koulutuksesta Joensuussa. Opinnot alkavat syyskuussa.
Kyseessä on uusi käytäntö, jolla halutaan antaa mahdollisuus päästä sisään ilman valintakoetta.
– Tänä vuonna on ollut helpompi lähteä kesään. Tietää, että koulu alkaa, vaikka Turun oikeustieteellisestä ei paikkaa tulisikaan. Muutenkin olen huomannut, että on parempi fiilis, Kurkinen kertoo.
Yhtenä vuonna Kurkinen haki ja sai paikan ammattikorkeakoulun tradenomilinjalle. Opiskelupaikan vastaanottamiseen annettiin kymmenen päivää aikaa. Jo toisena päivänä Kurkinen meni Opintopolun sivuille ja rastitti päätöksensä: “En ota opiskelupaikkaa vastaan”.
– Se oli ehkä virhe, etten ottanut paikkaa vastaan. Ajattelin hätiköidysti ensikertalaiskiintiön takia.
Ensikertalaiskiintiössä suurin osa paikoista varataan ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakeville. Vaikka tutkintoa ei suorittaisi loppuun, hakija menettää paikan kiintiössä.
Kurkiselle tradenomilinja tuntui luovuttamiselta.
– Toisaalta aloin sen jälkeen tehdä avoimen yliopiston opintoja ja siksi olen tässä tilanteessa.
Jouni Immonen / Yle
Kymmenes yritys rajana
Vuosien varrella Kurkinen on miettinyt, onko oikeustieteellisestä tullut hänelle enemmän pakkomielle kuin unelma. Riittävän kiinnostavaa varavaihtoehtoa ei ole kuitenkaan ollut. Kokeisiin lukeminen on sujunut ja aihe tuntunut vielä kuudennellakin kerralla innostavalta.
Kurkisen mielestä satsaus pääsykokeisiin kannattaa myös oman tulotason kannalta. Oikiksesta valmistuminen takaa työpaikan ja hyvän elannon. Motivaatiota on tuonut myös ajatus siitä, ettei yrittämisessä häviä mitään.
– Vaikka pahaltahan se tuntuu, jos ei pääse. Jos luovuttaa, sekin voi jäädä kummittelemaan.
Kurkisen mielestä ihmisen pitää olla itsensä kanssa sujut, jos päättää lopettaa hakemisen unelmaopiskelupaikkaan. Silloin ei koskaan saa tietää, olisiko sittenkin päässyt.
Jos paikka Joensuusta ei olisi avautunut, milloin sitten olisi ollut Kurkisen aika luovuttaa?
– Jos olisin 30-vuotias, sitten pitäisi kehitellä jotain. Ehkä kahdeksasta kymmeneen kertaan olisin ollut valmis yrittämään.
Jouni Immonen / Yle
Mikä oikeus muilla on epäillä toisen unelmia?
Pääsykokeet ovat nyt pysyvästi takana, mutta vielä ei ole aika luovuttaa. Kurkinen aikoo hakea myöhemmin siirtohaussa julkisoikeudesta oikeustieteeseen. Julkisoikeuden opiskelija voi hakea siirtoa saman laitoksen oikeustieteen koulutukseen, kun 100 opintopistettä on kasassa.
Kymmenen parhaiten suoriutunutta opiskelijaa valitaan. Kurkinen aikoo olla yksi heistä.
Usko omiin mahdollisuuksiin on vahva, eikä epäilyjä ole onneksi tullut kovinkaan monelta. Silti ne harvatkin kommentit ovat satuttaneet.
– Olen miettinyt, että mikä oikeus muilla on sanoa tällaisesta, jos se on toisen unelma. Olen ollut siitä aika vihainenkin.
Viisi kertaa koettu pettymys tuntuu aina pahalta, mutta Kurkinen kertoo oppineensa hyväksymään tilanteen. Moni muukin on jäänyt ulos korkeakoulusta, ja sisäänpäässeet ovat paikkansa ansainneet.
– Unelmia pitää jahdata. Mikset hakisi sinne, minne oikeasti haluat? Hyväähän on myös se, että arjen pienet pettymykset eivät ole enää mitään sen rinnalla, kun kuulee, ettei taaskaan päässyt.
Juttua täsmennetty klo 21.00: Täsmennetty Itä-Suomen yliopiston koulutusohjelmien nimiä. Aiemmin puhuttiin linjoista, mutta kyse on koulutuksista. Joensuun koulutuksen nimi on julkisoikeus, ei julkishallinto.
Lähestyvä Donald Trumpin ja Vladimir Putinin tapaaminen Helsingissä on jo käynnistänyt mittavan järjestelyruljanssin. Ruljanssi yltyisi entisestään, jos esimerkiksi Trump yöpyisi Helsingissä.
Yhdysvaltojen presidentin kohdalla noudatetaan maailmalla yleensä käytäntöä, joka tyhjentää koko hotellin muista asiakkaista.
– Varauskannassa oleville asiakkaille ilmoitetaan, että on force majeure -tilanne. Toki alan toimijat pyrkivät löytämään asiakkaille jonkin toisen majoituksen, eli etsitään korvaava, mahdollisimman vähän asiakasta haittaava ratkaisu, Primehotelsin toimitusjohtaja Tomi Peitsalo kuvailee.
Tomi PeitsaloPetri Aaltonen / Yle
Hän korostaa puhuvansa yleisellä tasolla, eikä tulevasta Trumpin ja Putinin tapaamisesta.
– Isojen valtiovierailujen turvajärjestelyt ovat sitä luokkaa, että ei vaikkapa Yhdysvaltojen presidentti yövy hotellissa, jossa viereisessä huoneessa on joku toinen asiakas. Hotelli tyhjennetään, vaikka siinä olisi 500 huonetta. Hotelli tyhjenee itse asiassa jo muutamia päiviä ennen vierailua ja turvallisuusspesialistit käyvät rakennuksen läpi.
EU:n sisäiset vierailut sujuvat Peitsalon mukaan huomattavasti vähäisemmin poikkeusjärjestelyin, vaikka silloinkin vierailu käytännössä syrjäyttää hotellin normaaliarjen.
Esimerkiksi vuoden 2006 epävirallista EU-huippukokousta Tomi Peitsalo muistelee näin.
– Useiden valtionpäämiesten yhtäaikaisen vierailun aikana hotelliin saapuminen muistutti lentokentän turvatarkastusta läpivalaisuineen. Viranomaisten läsnäolo oli silmiinpistävää.
Erityisjärjestelyt lisäävät vaikeuskerrointa
Presidenttien tapaaminen houkuttelee Helsinkiin parin viikon päästä jopa monituhatpäisen joukon presidenttien delegaatioiden ja tiedotusvälineiden edustajia. Esimerkiksi Hilton- ja Scandic-ketjuista ei toistaiseksi kommentoida vierailuajankohdan varaustilannetta.
Primehotelsin Tomi Peitsalo arvioi, että kapasiteetti riittää.
– Helsingin seutu pystyy varmasti pari tuhatta henkilöä nielemään, mutta mahdolliset erityisjärjestelyt tuovat siihen toki lisähaastetta.
Pientä lisäjännitystä mahdolliset majoittajat saavat vielä valtiovierailuille tyypillisistä viime hetken ohjelmanmuutoksista.
– Tämän tason valtiovierailuilla on täysin mahdollista, että pari tuntia ennen tulee tieto, että eipä yövytäkään. Siitä huolimatta, että kaikki on varattu, valmisteltu ja kaupat tehty, Peitsalo hymähtää.
Sääennusteiden seuraaminen on nykyään helppoa. Päivittyviä ennusteita saa päiväkohtaisesti, tunneittain tai edessä odottavalle lomaviikolle. Menemisiään ja tulemisiaan voi suunnitella sen mukaan, miltä sääennuste näyttää.
Joskus meteorologien ennuste ei toteudu odotetunlaisena. Voi olla, että sää muuttuu, mutta voi myös olla, että mediassa otsikoitu hurja myrsky tai huippuhelle ei olekaan ihan niin hurja kuin jutun otsikko väitti.
Ilmatieteen laitoksella median hurjat sääilmiöotsikot on huomattu.
– On jo useamman vuoden ajan ollut suuntaus, että kovia otsikoita revitään joissain tapauksissa aika vähäpätöisistä asioista, sanoo Ilmatieteen laitoksen ylimeteorologi Henri Nyman.
– On jonkinlainen ongelma, että välillä lähtee lapasesta.
Kansalaisten turvallisuus mielessä
Henri Nymanin mukaan etenkin juuri otsikot ovat niitä, joilla halutaan säväyttää. Itse jutussa asia voi olla oikein.
Ilmatieteen laitoksen turvallisuussääpäivystyksessäkin työskentelevä Nyman miettii asiaa kansalaisten turvallisuuden kannalta.
– Kansalaisten turvallisuus on tässä päällimmäisenä mielessä. Jos revitellään liian kovia otsikoita, saatetaan varautua väärällä tavalla ilmiöihin ja se on tietenkin ikävä asia, Nyman sanoo.
– Ja, jos tapahtuisi jotain todella pahaa, saattaisivat sanat loppua kesken.
Nymanin mukaan virallisten säätermien ja määritelmien käyttäminen olisi suositeltavaa säiden ja sääennusteiden uutisoinnissa sen sijaan, että käytetään "seksihelteiden" ja "kammosäiden" kaltaisia termejä.
– Menee enemmän viihteen puolelle, kun viritellään erikoisia termejä.
