Kanta-Hämeen keskussairaalassa jyllännyt epidemia pani sairaalan resurssit ahtaalle. Satakunta potilasta ja henkilökunnan jäsentä sai tartunnan. 17 kuoli.
Tilanne on rauhoittumassa, mutta Tehyn luottamusmies Satu Vinnari kertoo, että hoitajat olivat tiukoilla. Pahimmillaan potilaita oli keskussairaalassa yli 20.
– Kyllähän se raskasta oli. Ei pelkästään näillä osastoilla, joissa koronapotilaita hoidetaan, vaan myös muulle henkilökunnalle. Monet ovat joutuneet siirtymään omista töistään lyhyelläkin varoajalla töihin, jota eivät normaalisti tee.
Normaalistikin eristyspotilaiden hoito on työlästä. Kun potilaita oli yhtäkkiä paljon ja hoitajia vähän, on tilanne entistä hankalampi. Työ on fyysisesti raskasta kuumiin suojavarusteisiin pukeutuneena. Jatkuvan tartuntavaaran keskellä työskentely oli myös henkisesti uuvuttavaa.
Tartunnan saaneista 42 oli sairaalan henkilökuntaa. Heistä vain osa oli hoitajia. 17 oli saanut täyden rokotesarjan eli kaksi rokotusta. Rokotetuilla oireet saattavat olla hyvin lieviä, ja taudin havaitseminen oli vaikeaa.
Epidemiaosastojen vakituisesta hoitohenkilöstöstä lähes kaikki olivat saaneet kaksi rokotusta sairaalaepidemian alkaessa. Näin estettiin vakavat sairastumiset ja laajat henkilöstön karanteenit.
Miten virus pääsi leviämään raskaasti suojautuneiden hoitajien joukossa? Huolimattomuudesta ei ainakaan ole kyse, Satu Vinnari vakuuttaa.
– Meillä on todella korkea hygienian taso. Olemme muun muassa erittäin tarkkoja, miten eristysvaatteet puetaan ja riisutaan. Tämä deltavariantti vain oli sellainen, että se pääsi näiden suojaustoimenpiteiden ohi.
Deltavariantti tunnetaan myös Intian virusmuunnoksena. Erittäin herkästi leviävä variantti oli Kanta-Hämeen keskussairaalan epidemian aiheuttaja.
Sairaalan varahenkilöstö paikkasi sairastuneita
Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Sally Leskinen kiittää henkilökuntaa jaksamisesta ja joustamisesta työvuoroissa epidemian aikana. Hän tietää, että hoitajat ovat väsyneitä.
– Haasteena oli, että sairaalassamme henkilöstömitoitus on hyvin niukka. Se kyllä riittää normaalitoimintaan, mutta ei kovinkaan paljon kestä häiriöitä.
Koronapotilaita hoitaa normaalisti pääosin yksi vakituinen hoitajajoukko, joka ei työskentele muilla osastoilla. Sairaalan sisäinen koronaepidemia sulki osastoja, ja hoitohenkilökuntaa siirtyi muilta osastoilta paikkamaan vaikeaa tilannetta.
Sairaalassa on varahenkilöstö, joka liikkuu sinne, missä tarvitaan paikkaajia. Myös koronaosastoilla yksittäisiä poissaoloja on jouduttu paikkaamaan varahenkilöstöllä.
Leskinen korostaa, että sairaalaepidemia ei syntynyt liikkuvan henkilöstön kautta. Liikkuva henkilöstö voi kuitenkin aiheuttaa haasteita altistumistilanteissa, jos osasto vaihtuu päivittäin. Tätäkin sairaala pyrki minimoimaan epidemian aikana niin hyvin kuin mahdollista.
Hoitohenkilökunnan edustaja kiittelee johdon toimintaa.
– Kaikki tehtiin, mitä voitiin. En oikein tiedä, mitä muuta johto olisi voinut tehdä. Henkilökunnalle on tarjottu henkistä tukea ja lisäapua on saatu talon sisältä, henkilösiirroilla, kertoo luottamusmies Satu Vinnari.
Hoitohenkilökunnalle korona on ollut pitkä koettelemus. Tauti on jyllännyt aaltoillen yli vuoden ja iski toukokuussa vielä piikkinsä sairaalaan. Nyt tilanne on kuitenkin hellittämässä.
– Kyllä tässä valoa näkyy tunnelin päässä. Uskoisin, että pääsemme myös kesälomille normaaliin tapaan, Vinnari sanoo.