Turvallisuuskonferenssin puheenjohtaja, veteraanidiplomaatti Wolfgang Ischinger, toivoi ennen kokousta transatlanttisen yhteyden vahvistuvan. Hän uskoi Yhdysvaltain vahvistavan yhteistyön halua Euroopan kanssa.
Se jäi kuitenkin haaveeksi.
Yhdysvallat on yhä enemmän siirtymässä unilateralismiin Amerikka ensin -politiikkansa ansiosta. Yhdysvaltain varapresidentti Mike Pence viittasi Münchenin näyttämöllä esimieheensä Donald Trumpiin puheen lähes jokaisessa lauseessa.
Kaksi tapaa nähdä maailmaa törmäsi yhteen Münchenin turvallisuuskonferenssissa viikonloppuna.
Toinen on juuri Trumpin ajama unilateralismi, eli yksipuolinen toiminta, jossa vahvempi päättää asioista. Toinen on esimerkiksi Saksan liittokanslerin Angela Merkelin edustama multilateralismi, eli monenkeskinen toiminta, jossa sovitaan asioista yhdessä.
Yhdysvalloilla on oikeus vaatia Nato-mailta, että ne panostavat puolustukseen yhtä paljon kuin on sovittu. Puolustusmäärärahojen on oltava kaksi prosenttia jäsenvaltioiden bruttokansantuotteesta.
Saksa on viime vuosina lisännyt puolustusmenojaan Venäjän Krimin niemimaan valtauksen seurauksena. Tänä vuonna Saksan puolustusbudjetti kasvaa neljällä miljardilla eurolla, mutta se laahaa kuitenkin kaukana kahden prosentin tavoitteesta.
Mutta onko Yhdysvalloilla oikeus määrätä kenen kanssa Euroopan maat käyvät kauppaa?
Tämä on tullut esille esimerkiksi Iranin tapauksessa. Yhdysvallat pitää Irania terrorismia tukevana valtiona, koska se on uhannut Israelia. Tästä myös EU-maat ovat huolestuneita.
Saksan, Ranskan ja Britannian johtopäätös on kuitenkin ollut, että on parempi pitää sovitusta Iranin ydinsulkusopimuksesta kiinni kuin täysin eristää maa.
Yhdysvaltain varapresidentti Pence on äreissään, koska EU-maat eivät noudata Yhdysvaltojen esimerkkiä, vaan käyvät vaihtokauppaa Iranin kanssa. Iran saa elintarvikkeita ja lääkkeitä öljyä vastaan. Tämän vaihtojärjestelmän myötä voidaan kiertää Yhdysvaltojen maksuliikennesulkua.
Pence kehotti tällä viikolla sekä Varsovassa että Münchenissä EU-maita boikotoimaan Irania.
– Kun seisotte meidän vierellämme tässä jalossa asiassa, olemme myös teidän tukenanne, Pence sanoi.
Pence vihjasi, että Naton turvatakuut ovat ehdollisia. Siis jos EU-maat omaksuvat Yhdysvaltain nykyisen Lähi-idän politiikan, Yhdysvallat antaa Euroopalle turvaa.
Sama ajatus tuli esille, kun Pence puhui Nordstream 2 -kaasuputkesta. Hän oli tyytyväinen siihen, että jotkin EU-maat eli esimerkiksi Puola, Baltian maat ja Tanska vastustavat kaasuputkea.
Pence halusi muiden EU-maiden tekevän samoin. Viittä vaille valmis kaasuputki, joka on ollut valtava sijoitus, jäisi siis käyttämättä.
Samassa yhteydessä Pence mainitsi, että Yhdysvallat ei hyväksi sitä, että Nato-maat ostavat aseita vihollisilta.
– Emme voi turvata lännen puolustusta, jos liittolaisemme tulevat riippuvaiseksi idästä, Pence kiteytti.
Saksan liittokansleri Angela Merkel piti Münchenissä intohimoisen puheen monenkeskisen ja kansainvälisen yhteistyön puolesta.
Merkel vaikutti vapautuneelta, kun hänellä ei enää ole kristillisdemokraattien puheenjohtajan taakkaa. Hän voi keskittyä ulkopolitiikkaan.
Merkelin mielestä on outoa, ettei Saksa muka saisi ostaa maakaasua Venäjältä. Hän on kasvanut DDR:ssä, jossa käytettiin neuvostoliittolaista maakaasua. Mutta myös Länsi-Saksassa käytettiin 1970-luvulta lähtien maakaasua idästä.
– Venäläinen kaasumolekyyli on venäläinen kaasumolekyyli riippumatta siitä, virtaako se Itämeren vai Ukrainan läpi, fysikaalisen kemian tohtori Merkel sanoi.
Kokeneena poliitikkona hän kuitenkin tietää, että asia ei ole niin yksinkertainen.
Ukraina pelkää, että sota maan itäosassa yltyy, kun kaasu alkaa virrata Nordstream 2 -putken kautta loppuvuodesta. Silloin Venäjän riippuvuus Ukrainasta läpikulkumaana vähenee, kun Ukraina ei voi panna hanoja kiinni.
– Venäjän tietoinen eristäminen poliittisesti on mielestäni väärin, Merkel sanoi.
Mitähän kaikki ne venäläiset ajattelivat, jotka ovat haukkuneet Merkeliä viime vuosina ja yrittäneet vetää maton hänen alta? He, jotka halusivat Trumpin Yhdysvaltojen presidentiksi?
Merkelillä on tietysti myös oma lehmä ojassa.
Saksa luopuu sekä ydinvoimasta vuoteen 2022 mennessä että hiilestä vuoteen 2038 mennessä. Uusiutuvien energialähteiden määrä on kasvanut jyrkästi Saksassa viime vuosina.
Aurinko ei kuitenkaan paista joka päivä, eikä tuule tarpeeksi, eli kaasua tarvitaan ainakin toistaiseksi.
Puheenjohtaja Ischinger on muistuttanut, että Yhdysvallat ei ole sama asia kuin sen nykyinen hallinto. Amerikkalaisten suuri määrä Münchenissä on osoitus siitä. Eilen Merkel halasi iloisena edustajainhuoneen puhemiestä Nancy Pelosia.
Siinä kohtasivat maailman vaikutusvaltaisimmat naiset. Pelosi vakuutti, että hänen demokraattipuolueensa uskoo transatlanttiseen yhteistyöhön ja Natoon.
Mutta myös Trumpin republikaanipuolueen edustaja esiintyi Münchenissä monenkeskisen yhteistyöpolitiikan kannattajana.
– Viestini presidentti Trumpille on ollut se, että monenkeskinen politiikka on monimutkaista, mutta se on parempi tapa toimia kuin lähteä yksin liikkeelle, republikaanisenaattori Lindsay Graham sanoi.
Moni Münchenissä kysyy, onko Grahamin viesti mennyt perille?