Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) myönsi sunnuntaina Radio Suomen Pääministerin haastattelutunnilla, että soten loppuunsaattamiseksi tällä hallituskaudella aikaa on kovin vähän. Siitä huolimatta hän on optimistinen.
– Mitään syytä minulla ei ole siihen uskoa, ettei perustuslakivaliokunta saa asiaa käsiteltyä ja asia etene sosiaali-ja terveysvaliokuntaan. Tärkeintä on, että paketti saadaan sillä tavalla läpi, että se tulee suureen saliin äänestettäväksi.
Kokoomukseen Sipilä sanoi luottavansa.
– Luotan siihen, mitä Petteri Orpo minulle sanoo. Nyt kannattaisi laajemminkin miettiä, mitä soten kaatuminen maksaa yhteiskunnallamme ja mitä se merkitsee esimerkiksi vanhustenhuollossa, jos emme saa sinne leveämpiä hartioita.
Maakunnissa on tehty Sipilän mukaan erittäin hyvää työtä palveluketjujen luomisen eteen.
Sipilä korosti, että laissa määrätään sovittavaksi se, minkä pohjalle terveys- ja sosiaalipalvelujärjestelmä tehdään.
– Mielestäni maakuntien ja valinnanvapauden välillä ei ole kysymys lehmänkaupoista, joista oppositio mielellään puhuu. Sen myönnän, että ensimmäinen porrastus valinnanvapauden osalta oli laissa liian tiukka eli siitä missä vaiheessa mikin valinnanvapauden osa tulee mukaan. Sitä on nyt väljennetty, hän sanoi.
– Kansalaiset saattavat ihmetellä, miksei lakeja tehdä suoraan perustuslain mukaiseksi. Antaisin työrauhan perustuslakivaliokunnalle, siitä on tehty kovin julkista. Perustuslaki on aina tulkintaa, Sipilä muistutti.
Sipilän mukaan sotea on jauhettu nyt suurin piirtein 14 vuotta.
– Jos poliitikoilta ei onnistu näin suuren uudistuksen maaliin vieminen yhtenä kokonaisuutena, sitten on siirryttävä siihen, että sitä tehdään pala kerrallaan, hän arvioi.
Sipilä korosti hoivayhtiöiden johdon vastuuta
Sipilän mukaan vastuu vanhustenhoidon laiminlyönneistä on ehdottomasti hoivayritysten johdolla.
Sipilä arvioi haastattelutunnilla, että joitakin tapauksia nousee poliisitutkintaan.
Peiliin katsomisen paikka on Sipilän mielestä kansainvälisissä terveydenhoito- ja hoiva-alan yrityksissä. Veronkiertojärjestely saatiin hänen mukaansa tilkittyä, mutta jos leikitään palvelun tasolla tuloksen teon kustannuksella, silloin ollaan väärillä jäljillä, hän korosti.
Yritykset toimivat Sipilän mukaan siten, että kun ulkomainen jätti ostaa suomalaisen yrityksen, se perustaa tänne holding-yhtiön ja rahoittaa sen ulkomailta ja voitot maksetaan korkoina Suomen rajojen ulkopuolelle.
– Tämän korkovähennysoikeuden kattoa olemme kiristäneet vuoden alusta kolmeen miljoonaan euroon.
Joissakin tapauksissa on Sipilän mukaan tultu sisään halvalla tarjouksella ja laadukkaalla palvelulla ja ajan kuluessa taloudellisen tuloksen tavoittelu alkaa ohjata toimintaa.
– Tämä on väärä tapa, arvojen on ohjattava toimintaa, mutta yritysten on silti tehtävä voittoa, jotta ne pystyvät tekemään investointeja ja palkkaamaan henkilökuntaa, Sipilä painotti.
Kaikkia toimijoita ei voi tuomita kuitenkaan samalla tavalla, hän muistuttaa.
– Mukana on myös esimerkiksi perheyrityksiä, jotka tekevät hyvää työtä vanhustenhoidon puolella.
Sipilä myönsi, että hänen oma käsityksensä hoitajamitoituksen tarpeellisuudesta on muuttunut hallituskauden aikana.
– On selvää, että hoitajia tarvitaan lisää. Parempaa tapaa, kuin tehdä se mitoituksen kautta, ei ole esitetty sen lakiin kirjaamiseksi. Kun mitoitus nostetaan 0.65 sijasta 0,7:ään niin silloin todennäköisesti niissä yrityksissä, joissa on menty alarajoilla, tulee nyt laatuun selkeä muutos, hän uskoi.
Sipilän mukaan käytännön tapaukset ovat osoittaneet, että osa kunnista, jotka kuitenkin ovat vastuussa vanhuspalveluista, ovat liian pieniä hoitamaan vanhustenhoidon järjestämisen.
Aiheesta aiemmin:
Hallituspuolueet varautuvat soten kaatumiseen - omat mallit jo teossa