Etelä-Karjalan liiton talousasiantuntija Olli Seppänen hätkähti nähtyään maakunnan asukasluvun kehityksen kolmen viime vuoden ajalta.
Maakunnasta oli hävinnyt vuoden 2015 jälkeen runsaat 2000 asukasta. Asukkaiden määrä on vähentynyt huomattavasti nopeammin kuin Tilastokeskus ennusti vuonna 2015.
– Suhteellisesti eniten on vähentynyt lasten ja nuorten määrä, Seppänen sanoo.
Asukaskato ei koske ainoastaan Etelä-Karjalaa vaan koko Kaakkois- ja Itä-Suomea Kymenlaaksosta Kainuuseen. Vuonna 2015 Itä- ja Kaakkois-Suomessa oli liki 950 000 asukasta. Vuonna 2018 asukkaita oli vajaat 930 000.
– Suurimmat syyt asukasmäärän vähenemiselle ovat kuolleisuutta alhaisempi syntyvyys sekä työikäisten muutto muualle, Seppänen kertoo.
Väkeä voi hävitä maakunnan asukasluvun verran
Etelä-Karjalan liitossa päätettiin laatia uusia arvioita maakuntien asukasluvun kehityksestä. Tulokset ovat kylmääviä.
Mikäli asukkaiden määrä vähenee kolmen edellisvuoden tahtiin, häviää itäisestä Suomesta 20 vuoden aikana liki 130 000 asukasta. Eli Etelä-Karjalan nykyisen asukasmäärän verran.
– Muutos on dramaattinen. Se tarkoittaa palvelujen puolella isoja haasteita eli miten nykyinen hyvinvointiyhteiskunta pystytään turvaamaan, sanoo Etelä-Karjalan liiton aluekehitysjohtaja Satu Sikanen.
Palvelujen järjestäminen pitää miettiä uusiksi, kun veronmaksajia on vähemmän. Samalla sosiaali- ja terveyspuolen menot kasvavat, kun väestö ikääntyy.
Maakuntaliitto laati myös kaksi vaihtoehtoista väestölaskelmaa. Niiden mukaan asukasluku laskee, mutta toisen mallin mukaan loivemmin ja toisen mallin mukaan jyrkemmin.
Jyrkemmän vaihtoehdon mukaan maakunnissa olisi vuonna 2040 noin 180 000 asukasta vähemmän kuin tällä hetkellä.
Kainuussa väkiluku laskenut maltillisemmin
Maakuntien tilanteet ovat toki erilaisia ja esimerkiksi Savonlinnassa opettajankoulutuksen lopettaminen aiheutti hetkellisen, reilusti alaspäin menevän piikin asukkaiden määrässä.
Kainuun asukasluku ei ole laskenut yhtä dramaattisesti kuin muissa Itä-Suomen maakunnissa. Maakunnan talous on aluekehitysjohtaja Jouni Ponnikkaan mukaan kasvanut kolme viime vuotta vahvasti ja työpaikkojen määrän kasvu on pitänyt väestöä maakunnassa.
Lähivuosina Kainuuseen voi syntyä jopa 5000 uutta työpaikkaa, mikäli suunnitteilla olevat investoinnit toteutuvat. Samalla työntekijöitä eläköityy nykyisistä työpaikoista.
– Haasteena on työikäisten ihmisten saanti, Ponnikas sanoo.
Asukkaita haalittava erilaisin keinoin
Itä-Suomen maakunnissa tarvitaan järeitä toimia, jotta väkiluvun väheneminen saataisiin edes hidastumaan.
– Ei tässä usko auta vaan jotain on tehtävä, Etelä-Karjalan liiton aluekehitysjohtaja Satu Sikanen toteaa.
Keinoja on monia. Tärkeintä olisi saada lisää työpaikkoja ja uusia investointeja. Ja jotta investointeja ja työntekijöitä saataisiin, olisi kulkuyhteyksien oltava kunnossa.
– On todella tärkeää, että meillä on nopeat raideyhteydet, hyvät tieliikenneyhteydet ja myös suoria lentoyhteyksiä. Se antaa myös tunteen siitä, että on helppo liikkua paikasta toiseen, Sikanen sanoo.
Oma osansa on koulutuksella, jotta investointeja miettivät yritykset saisivat osaavaa työvoimaa. Myös matkailun kehittäminen toisi lisää palveluja ja työpaikkoja.
Toisaalta joillakin aloilla on tälläkin hetkellä pulaa osaavista tekijöistä. Kuvaan astuukin myös työperäisen maahanmuuton edistäminen.
– Kotimainen työvoima ei riitä kaikille, Kainuun liiton aluekehitysjohtaja Jouni Ponnikas sano.
Tilastokeskus julkaisee virallisen väestöennusteen ensi syksynä. Etelä-Karjalan liitto päätti tehdä Itä-Suomea koskevat laskelmat nyt, koska niitä tarvitaan maakuntien rahoituksen sekä palvelujen suunnittelussa.
Maakuntaliitto hyödynsi laskelmissa Tilastokeskukselta saamiaan lukuja.