Pelkkä papereilla hakeminen ja sen jälkeen työhaastatteluun pääsyn odottaminen käy yhä harvinaisemmaksi.
Erityisesti kesätyöpaikkahaku toteutetaan yhä useammin videohaastatteluin tai niin, että hakija oma-aloitteisesti maustaa hakemuksensa persoonallisella videolla. Ensivaikutelma luodaan videon ja kirjallisen annin yhteispaketilla, minkä jälkeen päästään mahdollisesti työhaastatteluun kasvokkain.
Videolla esiintyminen persoonallisesti ja reippaasti ei ole kaikille täysin luontevaa, vaikka kännykällä tulisikin kuvattua muuten ahkerasti. Lahtelainen Sara Nieminen, 23, on hakenut juuri työtä espanjalaisesta hotellista, jossa tarvitaan lastenohjaajaa lapsiperheasiakkaille. Työpaikkailmoituksessa ei vaadittu videota.
Eihän se heti luontevalta tuntunut. Sara Nieminen
Nieminen valmistautui videon tekemiseen huolella. Neuvoja hän sai Ohjaamo Lahdesta, joka on erikoistunut alle 30-vuotiaiden työllistämisen edistämiseen.
– Sängyn päällä oli tuoli ja tuolin päällä kännykkä. Käytin valaisuun kirkasvalolamppua, ja valitsin taustaksi valkoisen seinän. Mietin myös habitustani: mitä minulla oli päälläni ja miten hiukseni olivat.
Perinteistä kirjallista cv:tä Nieminen ei tehnyt lainkaan, vaikka jälkikäteen hän on miettinyt, että sekin olisi kannattanut lähettää.
– Onneksi kuitenkin kirjoitin itsestäni ja vahvuuksistani sähköpostissa.
Kaveri auttoi editoinnissa
Sara Nieminen kertoo 30-sekuntisella videolla, kuinka hän on koulutukseltaan lastenohjaaja, joka harrastaa juoksemista ja keilaamista. Hän puhuu työkokemuksestaan eri asiakaspalvelutehtävissä sekä vapaaehtoistyötä Kroatiassa ja vaihto-oppilaana olosta Thaimaassa.
Nieminen puhuu videolla englantia, mikä toi ylimääräisen jännitysmomenttinsa.
– Sen kyllä huomasin, että aksenttini ei ole täydellinen. Mutta joka tapauksessa työnantaja saa näin paremmin tietää, millainen ihminen oikeasti olen.
Niemisellä on maahanmuuttajataustaisia ystäviä, jotka ovat kertoneet työllistymisen vaikeuksista.
– He puhuvat hyvää suomea ja joskus minua harmittaa, kun he törmäävät ennakkoluuloihin. Ehkä näissä tapauksissa juuri video todistaisi työnantajille, että kielitaito on hyvä.
Niemisen omaa klippiä on ryyditetty valokuvilla. Sujuvasta lopputuloksesta ei katsoja heti arvaisi, että tekeminen vaati Niemiseltä rohkeuden keräämistä.
– Eihän se heti luontevalta tuntunut. Esiintyminen jännitti. Kuvauskertoja oli useita, jotta sain haluamani lopputuloksen.
Tässä vaiheessa työ oli vasta alkanut. Nieminen leikkasi videon puhelimeensa ladatulla editointiohjelmalla.
– Onneksi sain apua kaverilta.
Kysytäänpä apua hyvän videohakemuksen tekemiseen asiantuntijalta. Vinkkejä antaa Ohjaamo Lahden asiantuntija Marianne Hyytiäinen.
– Video-cv on hyvä lisä tavallisen cv:n yhteyteen. Kun tuot esille persoonasi, erotut työnhaussa, hän rohkaisee.
1. Tee käsikirjoitus huolellisesti
Mieti mihin haet. Koosta perustiedot itsestäsi, osaamisesi, tärkeät työkokemukset, koulutuksesi ja vahvuutesi.
– Kun olet tehnyt napakan ja koukuttavan käsikirjoituksen vahvuuksistasi, tuijottava kameran linssi ei niin jännitä. Hiljaiset hetket, jolloin aivot lyövät tyhjää, vähenevät.
– Kun ihminen jännittää, hän saattaa sanoa eri tavalla kuin ajattelee. Hyvä käsikirjoitus auttaa tässäkin, sanoo asiantuntija Marianne Hyytiäinen.
2. Rojut piiloon kuvatessa
Näytä ja kerro, että kanssasi on kiva tehdä töitä. Kuvaamiseen voit käyttää kännykkää, videokameraa, järjestelmäkameraa tai vaikka tietokoneen web-kameraa. Videon suositeltava pituus on 1–2 minuuttia.
– Voit vaikka kellottaa etukäteen puheesi. Että tämä kohta saa viedä 10 sekuntia ja tuo toinen 20 sekuntia.
Muista ryhti, selkeys sekä neutraali kuvaustausta. Harjoittele kameralle puhumista. Jokaisen kohdan voi kuvata erikseen, mutta videon voi kokeilla kuvata myös yhdellä otoksella.
– Helposti sitä ajattelee jo valmiiksi, että enhän minä osaa kameralle puhua. Kun kokeilet monta kertaa ja menet mukavuusalueesi ulkopuolelle, rohkaistut. Voit samalla tarkkailla, onko sinulla turhia maneereita tai häiritseviä pikkuliikkeitä, vinkkaa Marianne Hyytiäinen.
Ulkoasun siisteys on suotavaa. Silottelevia filttereitä asiantuntija ei suosittele.
– Toisaalta jos esimerkiksi hakijan pupunkorvat sopivat työnantajan imagoon, niin miksei. Konteksti ratkaisee.
Liian kriittinen itseään kohtaan ei pidä olla.
– Jos sinne videoon jää vaikka yksi turha niinku-sana, niin ei se mitään. Voit ajatella, että tämä on ihan hyvä ja nyt lähetän tämän eteenpäin. Usein se pahin kriitikko olet sinä itse.
Voit myös harkita, haluatko videolle mukaan suosittelijasi kehumaan sinua lyhyesti.
3. Editoi kaikessa rauhassa
Editointiohjelmalla yhdistelet kätevästi halutut osuudet ytimekkääksi videoksi.
– Kännyköihin on tarjolla monenlaisia editointiohjelmia, joita voi testailla. Kannattaa varata kunnolla aikaa. Voit kysellä apua kavereiltasi tai lähimmästä Ohjaamosta. Ohjaamoita on tällä hetkellä noin 60 ja niiden toiminta ulottuu jokaisen maakunnan alueelle, sanoo asiantuntija Marianne Hyytiäinen.
Jos mahdollista, näytä valmis video luottamallesi ihmiselle etukäteen, ennen kuin lähetät sen.
Jos video tulee kuvata suoraan hakusivustolla, ei editointimahdollisuutta aina ole. Tärkeintä on, että vastaat työnantajan kysymyksiin ja kerrot itsestäsi sekä osaamisestasi monipuolisesti.
4. Tarkasta, että video todella avautuu
Tästä ei voi liiaksi muistuttaa. Usein nimittäin käy niin, että työnantaja ei saa tiedostoa auki. Aina työnantaja ei edes ehdi lähettää tästä viestiä ongelmasta hakijalle – varsinkin jos hakijoita on satoja.
– Jos liitetiedosto on suuri, ei se avaudu sähköpostilla. Jaa videosi Driven kautta tai lataa se Youtubeen, neuvoo Hyytiäinen.
Muista myös dokumenttimuotoista cv:tä lähettäessäsi, että lähetät sen esimerkiksi pdf-muodossa.
– Tällöin se avautuu kaikilla laitteilla saman näköisenä eivätkä asettelut muuta muotoaan.
Tutkija näkee videorekryissä riskinsä
Psykologian emeritaprofessori Liisa Keltikangas-Järvinen Helsingin yliopistosta tunnetaan persoonallisuustyyppien ja temperamenttitutkimuksen asiantuntijana. Hänen mielestään pelkät videohaastattelut,video-cv:t ja videotervehdykset kertovat kovin vähän hakijasta. Asiaa sivutaan myös hänen huhtikuussa ilmestyvässä kirjassaan Ujot ja introvertit.
– Video kertoo jotain hakijan temperamentista, mutta temperamentilla ei ole todellista yhteyttä hänen osaamiseensa ja erityistaitoihinsa. Jos esiintyy videolla hyvin, ei se anna mitään ennustetta oikeissa työtilanteissa toimimisesta. Rekrytoijalle video on nopea käsiteltävä, joten ehkä tässä haetaan tehokkuutta, miettii Keltikangas-Järvinen
Tehokkuutta todella haetaankin. Esimerkiksi Osuuskauppa Hämeenmaa työllistää tulevana kesänä 1 000 kesätyöntekijää ja rekrytoinnissa on siirrytty videohaastatteluihin. Jokainen hakija on saanut ensin kutsulinkin videohaastatteluun, jossa vastaa haastattelun kysymyksiin omalla videovastauksellaan.
– Hakija voi tutustua kysymyksiin hyvissä ajoin etukäteen ja vastata myöhemmin. Ja sitten kun hän vastaa, voi ottoja tehdä rajattomasti ennen lähettämistä. Meillä kesätyörekrytoinnissa luetaan myös kaikki hakemukset samalla kun katsomme videot, kertoo Osuuskauppa Hämeenmaan henkilöstöjohtaja Sanna Virtainlahti.
Videovastausten jälkeen osa kesätyöhakijoista saa kutsun jatkohaastatteluun, joka tehdään kasvokkain. Videohaastattelut yleistyvät myös muissa kuin rekrytoinneissa.
– Olemme syksyllä kokeilleet videohaastattelua matkailu- ja ravintola-alan rekryissä. Se on toiminut tosi hyvin. Ehkä sen alan ihmiset ovat luonnostaan tottuneita esiintymään ja ovat rempseitä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että hakisimme vain ekstrovertteja henkilöitä meille töihin, tarkentaa Virtainlahti.
Kun mitataan vain temperamenttia, valitaan helposti vain ekstrovertteja nopean ensivaikutelman perusteella. Liisa Keltikangas-Järvinen
Rempseyden ja ulospäinsuuntautuneisuuden korostaminen ihmetyttää professori Keltikangas-Järvistä.
– Kun mitataan vain temperamenttia, valitaan ekstrovertteja nopean ensivaikutelman perusteella. Usein ajatellaan yksioikoisesti, että introvertit olisivat varautuneita ja ujoja, vaikka ei se niin välttämättä ole työelämässä. Itse asiassa suurin osa ihmisistä ei ole puhtaasti kumpaakaan: eivät ekstrovertteja eivätkä introvertteja, vaan jossain siinä keskivaiheilla.
Ekstroverttiyteen liitetään avoimuus, sosiaalisuus ja ulospäinsuuntautuneisuus.
– Mutta samaan aikaan elämyshakuisuus, riskinotto, manipuloivuus ja dominoivuus. Työpaikoilla pitäisi olla monenlaisia ihmisiä, eikä vain ekstrovertteja.
Keltikangas-Järvinen epäilee, että videointi voi houkutella hakijaa feikattuun käytökseen ja toisaalta rekrytoijaa hätiköityyn päätökseen.
– On naiivi ajatus, että ihmisestä voisi saada nopeasti jonkin kattavan kokonaiskuvan. Videohaut lisäävät virherekrytointien mahdollisuutta, jos hakijan koulutus, työkokemus ja kasvokkain kohtaaminen jäävät sivuosaan.
SOK:ssa asia nähdään toisin.
– Jos hakijamäärä on valtava esimerkiksi kesätöihin, videointi on hyvä uusi työkalu. Hakija saa valita itselleen sopivan ajankohdan ja toisaalta useamman oton mahdollisuus voi hälventää jännitystä. Videointi kännykällä on hirvittävän luontevaa nuorille, uskoo S-ryhmän henkilöstöjohtaja Susa Nikula.
Lue lisää:
Työnantaja kokeili videorekrytointia – yhtään hakemusta ei tullut
"Kerro itsestäsi" – älä hukkaa mahdollisuutta erottua kesätyönhaussa
Älä piilota itseäsi somessa – videohakemus erottaa muista työnhakijoista