Hampaiden narskuttelu ja ylä- ja alaleuan yhteen puristaminen eli bruksaus tai bruksismi ovat yleisimpiä purentaan liittyviä vaivoja. Niistä kärsii jopa kolmannes suomalaisista – usein yön pimeinä tunteina.
Bruksauksessa voimat jylläävät. Kokoonsa nähden ihmisen puremalihaksissa on voimaa ja narskutteluun käytetty voima on moninkertainen verrattuna syömiseen.
– Yleisin oire on kipu. Narskuttelijalta kipeytyvät posket, ohimo ja leukanivelten seutu. Narskuttelu kuluttaa myös hampaita, kuvaa dosentti, erikoishammaslääkäri Ritva Näpänkangas.
Kaiken ikäiset narskuttelevat, mutta yleisintä se on tutkimusten mukaan 20–40-vuotiailla.
Kipua ja nielemisvaikeuksia
Hampaiden narskuttelu aiheuttaa kipua pään alueelle, sekä niska- ja hartiaseudulle. Bruksaus voi johtaa jopa nielemisvaikeuksiin tai korvakipuun. Joskus potilaan lihakset ovat niin arat, että pelkkä koskettaminen sattuu, kertoo fysioterapeutti Silja Nasi.
Hammaslääkärissä apua voi saada purentakiskosta. Joskus pelkkä muistilappukin voi auttaa.
– On hyvä huomata itse, että puree hampaita yhteen. Silloin muistaa rentouttaa leuat. Hampaiden kuuluu olla yhdessä vain syömisen ja nielemisen aikana, sanoo dosentti Ritva Näpänkangas.
Yössä kuuluu narskutus
Hampaiden narskutteluun taipuvainen voi huomata keskellä päivää puristavansa jälleen leukoja yhteen. Jo tämän huomaaminen auttaa bruksauksen vähenemisessä. Tavallisinta on narskutella hampaita öisin.
– Bruksaus on hetkittäistä ja sen kesto vaihtelee paljon. Keskimäärin 10–40 minuuttia yössä voidaan leukoja puristaa yhteen tai hampaita narskutella, kertoo Näpänkangas.
Bruksausta pidetään enemmän aivotoimintaan kuin varsinaisiin purentavaivoihin liittyvänä häiriönä. Bruksausta tapahtuu usein silloin, kun ihminen siirtyy syvästä unesta kevyempään uneen.
– On tutkittu, että stressi lisää hampaiden narskuttelua. Narskuttelua pidetään ihmisen uneen liittyvänä häiriönä, kertoo Ritva Näpänkangas.
Rentoutusta ja hierontaa
Fysioterapeutti Silja Nasi perehtyi ääntä tuottavien lihasten hierontaan osallistumalla voice massage -koulutukseen vuonna 1994. Sen jälkeen hän on hankkinut lisäkoulutusta nimenomaan puremalihasten fysioterapiaan.
Nyt NeuroPirkkojen hoitopöydällä pötköttää nuori liikunnanohjaaja Meri Mäkinen Hämeenlinnasta.
– Meri on aika tyypillinen asiakas. Vielä tavallisempaa on, että potilaalla on hieman lisää ikää, lapsia ja stressiä. Kiire ja stressi korreloi melko suoraan hampaiden narskuttelun kanssa, kuvaa Silja Nasi.
Hänen mukaansa bruksauksen yleisyydestä huolimatta sen syntyperää ei kuitenkaan täysin tiedetä.
Kiire ja stressi korreloi melko suoraan hampaiden narskuttelun kanssa Fysioterapeutti Silja Nasi
– Keskushermostosta se tulee, ja joillakin on taipumus bruksata enemmän. Kiire sitten lisää tai vahvistaa narskuttelua, kertoo Silja Nasi.
Silja käsittelee Merin leukaa, poskipäitä, lihaksia ja leukaniveltä myös suun sisäpuolelta.
– Siellä ne kaikista kivuliammat pisteet ovatkin. Hieronnan jälkeen olo on heti rentoutuneempi, kuvaa Meri Mäkinen.