Mitä väliä on, jos joku on vuosikymmeniä sitten maalannut naamansa mustaksi naamiaisjuhlia varten?
Paljonkin – Yhdysvalloissa se voi viedä uran ja kaataa yhden osavaltion tärkeimpiä johtajia.
Yhdysvalloissa ihonväri ja eri etnisten ryhmien asema ovat edelleen herkkiä kysymyksiä. Virgianian osavaltio taas on vanhoja etelävaltioita, joissa orjuus oli yleistä.
Viime viikolla kävi ilmi, että Virginian ykkösjohtaja – kuvernööri – on opiskeluaikoinaan vuonna 1984 laittanut vuosikirjaansa rasistisen kuvan. Siinä seisoo mustanaamaiseksi maalattu ihminen ja vieressä toinen Ku Klux Klanin kaavussa.
Demokraattikuvernööri Ralph Northamin eroa vaadittiin heti ja laajalti.
Valkoisen ihmisen naaman maalaaminen mustaksi on vanha teatteritapa. Naama mustana esitettiin stereotyyppisiä hahmoja, hölmöjä ja laiskoja. Naaman maalaamista pidetään yleisesti loukkaavana.
Northam ensin myönsi kuvan, sitten kielsi olevansa kumpikaan ihminen kuvassa, sitten vielä tunnusti maalanneensa kasvonsa kyllä toisella kerralla mustaksi. Tarkoitus oli esittää laulaja Michael Jacksonia tanssikilpailussa vuonna 1984.
Tähän asti Northam on kieltäytynyt eroamasta.
Seuraajatkin skandaalissa
Yksi kovin sanoin Northamin eroa vaatineista on osavaltion oikeusministeri Mark Herring, joka oli haaveillut kuvernöörin paikasta vuoden 2021 vaaleissa.
Herring olisi kolmas seuraajaehdokas, jos Northam eroaisi kuvaskandaalin vuoksi. Välissä on musta varakuvernööri Justin Fairfax. Hänen matkaansa Northamin mahdolliseksi seuraajaksi olivat, Herringin onneksi, jo synkentäneet viikonloppuna esiin nousseet väitteet seksuaalisesta hyväksikäytöstä.
Keskiviikkona Herringin puheilta katosi moraalinen pohja. Herring joutui tunnustamaan, että myös hän itse on maalannut naamansa mustaksi 80-luvulla esiintyäkseen rap-muusikkona.
Virginian poliittinen myllerrys sai vielä lisää jatkoa, kun hieman myöhemmin keskiviikkona varakuvernööri Fairfaxia syyttänyt nainen tuli julki omalla lausunnollaan. Nainen sanoi Fairfaxin pakottaneen hänet suuseksiin hotellihuoneessa demokraattien puoluekokouksen yhteydessä vuonna 2004.
Fairfax on jo aiemmin kiistänyt väitteet ja sanonut, että tapahtumiin oli molempien suostumus. Se ei auttanut, vaan nyt esimerkiksi kansallinen naisjärjestö vaatii Fairfaxin eroa.
Republikaanien hetki?
Jos sekä Northam, Fairfax että Herring joutuisivat eroamaan, seuraavaksi johtopaikka siirtyisi osavaltion kongressin edustajainhuoneen puheenjohtajalle Kirk Coxille. Hän puolestaan on republikaani.
Keskiviikkona osavaltion kongressissa tapahtumat saivat päät niin sekaisin, etteivät kaikki poliitikot enää halunneet edes kommentoida paljastuksia. Edustajainhuoneen republikaanijohtaja Todd Gilbert tyytyi sanomaan, että olisi "vastuutonta" kommentoida, koska ilmassa lentelee niin paljon asioita.
Virginia on demokraattien vahvaa kannatusaluetta ja kaikki kolme tärkeintä poliittista johtopaikkaa tällä hetkellä demokraattien – siis Northamin, Fairfaxin ja Herringin – hallussa. Osavaltion kongressi sen sijaan on republikaanien.
Syksyllä järjestetään osavaltiotason vaalit, joissa demokraatit olivat toivoneet napsivansa lisäpaikkoja kongressiin. Tämänhetkinen kohu ei ainakaan auta demokraattien tavoitteita.
Republikaanipresidentti Donald Trump liittyi torstaina mukaan keskusteluun tviittaamalla. Trumpin mukaan johtavat demokraatit tappavat hienon Virginian osavaltion.
–Jos nämä kolme heikkoa poliitikkoa olisivat republikaaneja, toimet olisivat huomattavasti kovempia, Trump jatkoi ja julisti, että vuonna 2020 osavaltio palaa kotiin republikaaneina.
Äänestäjille jää päätettäväksi, mitä he voivat antaa anteeksi ja kenelle. Voiko liki 40 vuoden takaisia kuvia unohtaa? Entä viidentoista vuoden takaisia syytöksiä hyväksikäytöstä?
Naamojen maalaaminen vuosikymmeniä sitten voi tuntua pieneltä kohulta, mutta Virginiassa ristiriitainen menneisyys ja rotukysymykset ovat yhä läsnä.
Esimerkiksi vuonna 2017 valkoiset nationalistit kokoontuivat osoittamaan mieltään sisällisodan aikaisen kenraali Robert E. Leen patsaan poistoa vastaan. Syntyneissä mellakoissa kuoli yksi nainen.
Viime vuonna liittovaltion senaattiin pyrkinyt republikaaniehdokas kampanjoi lupaamalla säilyttää etelävaltioiden muistomerkit.