Perustulo, universal credit, jotain muuta, mitä?
Suuret ja vähän pienemmätkin puolueet ovat esitelleet tällä vaalikaudella omia sosiaaliturvamallejaan, sillä seuraava hallitus saa todennäköisesti aloittaa sosiaaliturvauudistuksen.
Jaettu näkemys tuntuu olevan, että sille on tarvetta. Päättäjät näyttävät haluavan vähemmän byrokratiaa ja yksinkertaisemman järjestelmän, arvioi Kelan johtava taloustutkija Signe Jauhiainen haastattelussamme syksyllä.
Pääministeripuolue keskusta julkaisi tänään oman sosiaaliturvamallinsa. Esimerkiksi SDP ja kokoomus ovat kertoneet kannoistaan jo aiemmin, mutta keskustan näkemystä on saatu odottaa. Puolueessa on ollut kiistaa paperin sisällöstä.
Ylen tekemä tukikysely näyttää, miten keskusta on asettunut puolustamaan perustuloa. Puheenjohtaja Juha Sipilä on liputtanut kuitenkin samaan aikaan sosiaaliturvan vastikkeellisuuden puolesta.
Keskustan tuore malli on otsikoitu "kannustavaksi perustuloksi".
Mallissa nykyiset, samansuuruiset perusetuudet yhdistetään yhdeksi tueksi, jota keskusta kutsuu perustuloksi. Yhdistettävät etuudet olisivat työmarkkinatuki, peruspäiväraha, minimisairaus-, äitiys-, isyys- ja vanhempainpäiväraha sekä toimeentulotuen perusosa.
Tämä etuus vastaisi nykyisten vähimmäispäivärahojen ja työmarkkinatuen suuruutta. Jos tämä voitaisiin toteuttaa verottomana, olisi tuen määrä keskustan mukaan noin 550–650 euroa kuussa.
Tukea maksettaisiin pienituloisille. Työtulot, tuet sekä verotus yhteensovitetaan siten, että jokaisesta tienatusta lisäeurosta jää tekijälleen käteen ennakoitavissa oleva määrä.
Mallissa on siis käänteisen tuloveron elementti: työ- tai muiden tulojen kasvaessa myös pienituloisuuden perusteella maksettava perustulo pienenee ja liukuu vähitellen kokonaan pois.
Mutta onko mallissa kyse perustulosta?
Sosiaaliturvasta keskusteltaessa puhutaan usein kahdesta jakolinjasta.
Ensin voidaan jakaa tukimuodot vastikkeellisiin ja vastikkeettomiin. Työtön saa työttömyysturvaa vain jos hän hakee töitä, ja tätä tarkoitetaan vastikkeellisuudella. Paljon puhuttu perustulo sen sijaan olisi vastikkeeton sosiaaliturvamuoto, jossa työttömät tai vaikka opiskelijat saisivat etuutta riippumatta siitä, mitä he tekevät tai ovat tekemättä.
Toinen jakolinja kulkee universaaliuuden ja syyperusteisuuden välillä. Nykyjärjestelmässä oikeus saada etuutta perustuu syyhyn: jos joudut työttömäksi, saat työttömyyspäivärahaa tai jos sairastut, saat sairauspäivärahaa – ja niin edelleen. Sen sijaan universaalia etuutta saavat kaikki olosuhteista riippumatta.
Kun puhutaan perustulosta, puhutaan usein vastikkeettomasta, universaalista etuudesta. Siis etuudesta, jonka kaikki saavat "tekemättä mitään". Verotus toki verottaa esimerkiksi vihreiden ja vasemmistoliiton malleissa perustulon pois keski- ja suurituloisilta, mutta periaatteessa etuus "kuuluu" myös heille.
Keskustan sosiaaliturvapaperi kaartelee, kun näihin kysymyksiin kaivattaisiin vastauksia.
Puolueen mielestä "tuensaajan on oltava työelämän käytettävissä kunkin työ- ja toimintakykyisyytensä mukaisesti".
– Eräs perusteltu lähestymistapa olisi toimia samoin kuin ansiosidonnaisen työttömyysturvan osalta, paperissa linjataan.
Kanta osoittaa, että mallissa on vastikkeellisuuden elementti. Yleensä ajatellaan, että tällaista mallia ei voi kutsua perustuloksi, vaikka keskusta niin haluaakin tehdä.
Epäselvää vielä on, millainen elementin kuuluisi olla. Siihen keskusta ei ota kantaa, eikä myöskään mahdollisiin sanktioihin.
Samalla voi huomata, että keskustan mallissa tukea maksettaisiin nimenomaan pienituloisille eli ehtona olisi pienet tulot. Kun tämä yhdistetään siihen, että perustuloa on keskustan mallissa myös aluksi haettava, muuttuu malli syyperusteiseksi.
Sekin sotii perustulon ideaa vastaan.
Näyttää siltä, että puolueen sisäisessä keskustelussa sosiaaliturvasta johto voitti tällä kertaa oman kenttänsä.
Aiheesta voi keskustella klo 17 saakka.
Lisää aiheesta:
Analyysi: Kukaan ei tiedä, mitä keskustalainen "puoliperustulo" tarkoittaa