Tampereella Sara Hildénin kahvilassa työskentelevä japanilainen Mariko Fujikawa on asunut Suomessa neljä vuotta. Suomeen hän päätyi täällä syntyneen puolisonsa vuoksi.
Pariskunnan haaveena on perustaa yhteinen ravintola ja siksi Fujikawa toivoi Suomeen tultuaan löytävänsä aluksi töitä ravintola-alalta, joka ei ollut hänelle ennestään tuttu.
– Japanissa suorittamani tutkinto liittyy kirjallisuuteen ja kulttuuriin ja olin työskennellyt aiemmin muun muassa pankkialalla.
Työpaikan löytäminen Suomesta tuntui aluksi Fujikawasta lähes mahdottomalta. Hän päätyi siihen, että suomen kielen taito olisi palvelualalla välttämätön työkokemuksen ohella. Lisäksi tarvittiin hygienia- ja anniskelupassit.
– Löysin opiskelu- ja harjoittelupaikan Tampereen aikuiskoulutuskeskuksen KIITO-hankkeesta TE-keskuksen kautta, Fujikawa kertoo.
KIITO-hanke on Euroopan sosiaalirahaston rahoittama hanke, jonka ydinajatus on testata, minkälaisilla toimenpiteillä työssä kotoutuminen tehostuisi.
Suomessa vaatimukset voivat olla kovemmat
Ulkomaan kansalaisia oli työttöminä työnhakijoina työnvälitystilaston mukaan joulukuussa noin 28 000 eli 22,7 prosenttia ulkomaisesta työvoimasta.
Kaikkiaan Suomessa oli joulukuussa 228 800 työtöntä työnhakijaa eli 9,1 prosenttia työvoimasta. Työ- ja elinkeinoministeriöllä ja Tilastokeskuksella on erilaiset tavat mitata työttömien määrää. Tilastokeskuksen mukaan työttömyysaste oli joulukuussa 6,6 prosenttia.
KIITO-hanke on yksi kokeiluista, joissa maahanmuuttajien työllistymistä edistetään valtionhallinnon ulkopuolisella rahoituksella. Maahanmuuttaja pyritään työllistämään muutamassa kuukaudessa.
– Meillä on ollut kartoituksessa maahanmuuttajia 35 eri maasta. Ennakkokäsityksiä omasta työllistymisestä maahanmuuttajilla on monenlaisia. Usein heillä on korkea käsitys omasta osaamisestaan ja maahanmuuttajan voi olla vaikea hyväksyä sitä, että pätevyysvaatimukset Suomessa ovat erilaisia, KIITO-hankkeen projektipäällikkö Ene Härkönen kertoo.
Parantunut kielitaitokaan ei tuonut töitä
Koulutuksesta ja parantuneesta kielitaidosta huolimatta Fujikawan ei ollut helppoa löytää työpaikkaa.
– Hain töitä monesta, monesta paikasta. Lopulta naapureideni kautta kuulin, että Hildénin kahvilassa tarvitaan työntekijää. Tein hakemuksen, ja pari päivää sen jälkeen minulle soitettiin ja sain kutsun työhaastatteluun, Fujikawa muistelee iloisena Näsinneulan juurella sijaitsevasta ensimmäisestä työpaikastaan.
Työharjoittelupaikkoja ulkomaalaisille tuntuu Fujikawan mukaan löytyvän helposti, mutta hän harmittelee sitä, että harva työnantaja on valmis palkkaamaan ulkomaalaista työntekijää.
– Voit olla pitkäänkin harjoittelemassa ilmaistyöntekijänä erilaisissa yrityksissä, mutta lopulta sinua ei kuitenkaan oteta, vaikka olet osoittanut pätevyytesi.
Irakilainen Faisal putsailee rännejä ja hoitaa pihoja
Irakilainen Faisal Irsan saapui Suomeen kuutisen vuotta sitten perheenyhdistämisen perusteella. Ennen Suomeen tuloaan Irsan oli ehtinyt olla kehonrakennuksen valmentajana kotimaassaan sekä ravintola- ja kiinteistöalalla Syyriassa ja Jordaniassa.
Suomeen tullessaan Irsanilla oli ainoastaan arabian kielessä hyvä kirjoitus- ja lukutaito. Peruskoulua hän ei ollut käynyt, eikä englantikaan ollut sujuvaa. Alussa sekä suomen kieli että työllistyminen tuntuivat mahdottomilta.
– Esimerkiksi kukka ja sukka kuulostivat korvissani samoilta sanoilta, onneksi kuitenkin pääsin ensimmäiselle suomen kurssille oltuani täällä neljä kuukautta.
Aluksi Irsanista tuntui, ettei Suomessa olla halukkaita palkkaamaan hänen kaltasistaan maahanmuuttajaa, mutta hän päätti, ettei anna periksi.
Myös Irsanille tarjoutui KIITO-hankkeen kautta koulutus- ja harjoittelupaikka kiinteistöhuollossa. Hän uskoi, että nyt on näytön aika.
– Palkattomassa harjoittelussa töitä tehdään kuusi tuntia päivässä, mutta halusin tehdä kahdeksantuntisia päiviä. Kaikki työkaverini olivat suomalaisia. Se, että minut otettiin loppujen lopuksi niinkin hyvin vastaan, yllätti positiivisesti, hän kertoo.
Yhteistyöllä tuloksia
Irsanin eteenpäin avittamisessa KIIDON projektipäällikkö Härkösellä oli oma roolinsa.
Härkönen kertoo käyneensä Irsanin ja tämän kouluttajan kanssa läpi, minkälaisia vaatimuksia työ asettaa.
Kun ammatillinen kouluttaja oli sitä mieltä, että Irsan oli valmis harjoittelemaan varsinaisessa työpaikassa ja motivaatio oli korkealla, Härkönen otti yhteyttä ISS-palveluun, josta Irsanille löytyi työssäoppimispaikka.
– Pidin yhteyttä Irsanin harjoittelupaikkaan ja sain kuulla jatkuvasti, että hyvin menee. Koulutusjakson loppusuoralla ryhdyimme neuvottelemaan työllistämisestä. Aluksi Irsan palkattiin kesätyöntekijäksi palkkatuella, Härkönen kertoo.
Itselläni on ollut myös onnea päästessäni näyttämään mihin minusta on. Faisal Irsan
Nyt Irsan availee availee rännien tukoksia, vaihtaa lamppuja ja tekee pihatöitä vakituisessa työpaikassaan ISS:llä. Vakinaistaminen tapahtui kesätöiden loputtua lokakuussa.
– Itselläni on ollut myös onnea, päästessäni näyttämään mihin minusta on, monella maahanmuuttajalla ei sellaista tunnu olevan, hän pohtii.
Irsan pitää työkaverien merkitystä Suomeen kotoutumisessaan merkittävänä.
– Itse ajattelen, että vaikka palkka ei olisi juuri sen suurempi kuin mitä Kelalta voisi saada tukia, työllä on silti suuri merkitys, koska sen avulla voi tuntea kuuluvansa johonkin.
Maahanmuuttajien työllistymistä on pyritty nopeuttamaan Suomessa eri tavoin
Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM:in) tämän vuoden lopussa päättyvän kokeilun tavoitteena on työllistää 2 000–2 500 maahanmuuttajaa kolmen vuoden aikana. Kokeilu on valtakunnallinen, mutta koska 54 prosenttia maahanmuuttajista asuu Uudellamaalla, myös suurin osa työllistyneistä tulee siltä alueelta.
Sijoittajarahaan perustuvassa mallissa varat työllistämistoimintaan kerätään sijoittajilta ja sijoittajat kantavat hankkeen taloudellisen riskin.
Joulukuun loppuun mennessä kokeilun kautta oli työllistynyt 471 maahanmuuttajaa ja kokeilun on aloittanut 1 305 ihmistä. Erityisasiantuntija Susanna Piepponen, TEM
Valtio maksaa TEM:in mukaan sijoittajille ainoastaan tuloksista eli julkiselle sektorille kertyneestä säästöstä. Kokeilu oli aluksi suunnattu pelkästään vastatulleille maahanmuuttajille, mutta se laajennettiin kesällä 2017 koskemaan kaikkia maahanmuuttajia.
Arviointi mallin toimivuudesta valmistuu ensi vuonna.
– Kokeilu käynnistyi hitaasti, mutta sittemmin käytännöt ovat jouhevoituneet. Joulukuun loppuun mennessä kokeilun kautta oli työllistynyt 471 maahanmuuttajaa ja kokeilun on aloittanut 1 305 henkilöä, kertoo erityisasiantuntija Susanna Piepponen työ- ja elinkeinoministeriöstä.
Piepponen muistuttaa, että maahanmuuttajien nopealla työllistymisellä on muitakin kuin taloudellisia vaikutuksia.
– Töissä olo ehkäisee syrjäytymistä ja säästää rahaa esimerkiksi mielenterveyspalveluista. Töissä ollessaan maahanmuuttaja oppii tuntemaan suomalaisia ja sisäistää ikään kuin huomaamattaan kantaväestölle ominaisia toimintatapoja, Piepponen listaa.
– Meidän kokemuksemme mukaan maahanmuuttajilla itsellään on kova halu päästä nopeasti töihin ja yhteiskunnan jäseniksi. Usein he kuitenkin tarvitsevat sitä, että heitä hiukan avitetaan alkuun, Piepponen sanoo.
Useimmiten vaatimuksissa on suomen kielen taito
Käytännössä työtä etsivän maahanmuuttajan polku etenee Piepposen mukaan näin: Kun työtä etsivä tulee TE-toimistoon, varmistetaan, että henkilö täyttää ehdot.
Hänen pitää olla 17–63-vuotias ja luku- ja kirjoitustaitoinen. Hän ei vielä saa olla Suomen kansalainen ja hänen pitää olla valmis aloittamaan työ lyhyen koulutuksen jälkeen.
Työtä etsivän kanssa tehdään hakemus Koto SIB –sivustolla. Osa hakemuksen jättäneistä kutsutaan haastatteluun. Tämän jälkeen hakija ohjataan eteenpäin työhaastatteluihin.
– Jos vaikka nähdään, että Fazerin kahvilapalveluihin haetaan kolmea työntekijää, ja kokeilun piirissä on ehdot täyttäviä työnhakijoita, heitä prepataan haastatteluihin. Haastatteluiden jälkeen Fazer saattaa päättää, että se työllistää haastattelujen perusteella hakijoista kaksi yritykseen sopivinta.
Kokeiluun osallistuneita korkeasti koulutettuja maahanmuuttajia on Piepposen mukaan työllistynyt muun muassa asianajajatoimistoihin sekä taloushallintoon. Eniten työnhakijoissa on kuitenkin niin sanottuja sinikaulustyöläisiä, duunareita.
Suurimmassa osassa työpaikoista vaaditaan suomen kielen taitoa, mutta pääkaupunkiseudulla ravintola- ja siivousalalle on Piepposen mukaan ollut mahdollista työllistyä myös englannin kielen avulla.
SIB-mallissa varat työllistämiseen kerätään sijoittajilta
Sitra toi Suomeen SIB-mallin eli tulosperusteisen rahoitussopimusmallin, sitä on hyödynnetty Suomessa myös nuorten syrjäytymisen vähentämisessä.
Anglosaksisissa maissa, kuten Yhdysvalloissa, Britanniassa ja Australiassa on käytetty jo pitkään sijoittajarahan työllistämismalleja, koska näissä maissa ei kustanneta verovaroin työllistämispalveluita samalla tavoin kuin Suomessa, kertoo Piepponen.
SIB-mallia päätettiin Piepposen mukaan kokeilla Suomessa, kun tänne vuonna 2015 tuli aiempaa enemmän turvapaikanhakijoita.
Mallissa maahanmuuttajan, jolla on lupa työskennellä Suomessa, täytyy ensin tulla valituksi kokeiluun. Sen jälkeen hänellä on neljä kuukautta aikaa harjoitella suomen kieltä ja sisäistää suomalaisen yhteiskunnan toimintaan liittyviä perusasioita.
Tämän jälkeen kokeilussa oleva voi toivoa pääsyä esimerkiksi varasto- tai kuljetusalalle ja hänelle etsitään sopivaa työnantajaa harjoitteluajaksi.
Piepposen mukaan on vielä vaikea arvioida, mitä taloudellisia vaikutuksia uudella mallilla on tai paljonko yhteiskunta voi sen avulla säästää.
Kun kokeilu tämän vuoden lopussa päättyy, ulkopuolinen arvioija vertaa kokeiluun osallistuneiden maksamien verojen ja saatujen työttömyysetuuksien määriä vertailuryhmän maksamien verojen ja saatujen työttömyysetuuksien määriin.
– Kaikissa työpaikoissa, joihin maahanmuuttajat ovat SIB-kokeilun myötä päätyneet, maksetaan TES:in mukaista palkkaa ja useimmiten työpaikat löytyvät alalla, jota vaivaa työvoimapula, Piepponen sanoo.
Paljon työpaikkoja on Piepposen mukaan löytynyt esimerkiksi siivous-, majoitus- ja rakennusalalta. Hyvä esimerkki nopeasti maahanmuuttajia työllistäneestä teollisuusyrityksestä on Uudenkaupungin autotehdas.
Lisää aiheesta:
Miksi maahanmuuttajanainen ei ole töissä? Maryan Jamalla on siihen vastaus
Meksikolaisnainen sai töitä, kun maahanmuuttajille luotiin pikakaista työelämään riskirahalla
Suomeen muuttanut Clara haki töitä viisi vuotta kunnes: "Yrittäjä avasi oven ja uskoi minuun"