Pohjoismaat tiivistävät yhteistyötään ilmastonmuutoksen torjumiseksi.
Suomen, Ruotsin, Norjan, Tanskan ja Islannin pääministerit ja ilmastoministerit kokoontuivat tänään Helsingin Säätytalolle ilmastotapaamiseen.
Pohjoismaat haluavat nyt johtaa kansainvälistä ilmastopolitiikkaa omalla esimerkillään. Kokouksessa hyväksyttiin yhteinen julkilausuma, jonka mukaan Pohjoismaat kirittävät muuta maailmaa sitoutumaan niin kutsuttuun 1,5 asteen tavoitteeseen.
Pariisin ilmastosopimuksesta juontava tavoite tarkoittaa sitä, että maapallon keskilämpötilan nousu halutaan pysäyttää 1,5 asteeseen vuosisadan loppuun mennessä.
Keskilämpötila on jo noussut yhden asteen teollistumista edeltävään aikaan verrattuna.
Kokoukseen osallistuneen ympäristöministerin Kimmo Tiilikaisen (kesk.) mukaan esimerkillä johtaminen tarkoittaa sitä, että kaikki maat lupasivat kokouksessa kiristää päästövähennyssitoumuksiaan ensi vuoteen mennessä.
– Viemme yhdessä vahvaa viestiä eteenpäin, että mahdollisimman moni muukin maa päivittäisi ilmastolupauksiaan. Siihen on hyvä tilaisuus YK:n pääsihteerin ilmastokokous ensi syksynä, Tiilikainen sanoo.
Maailman maat saivat joulukuussa sovittua Pariisin sopimuksen toimeenpanoa koskevat säännöt.
Tulosta pidettiin kohtuullisen hyvänä, mutta Yhdysvaltain ilmoitus irrota Pariisin ilmastosopimuksesta on jättänyt kansainvälisen ilmastopolitiikan vaille selkeää johtajaa.
EU:n ilmastopolitiikkaa taas varjostaa erityisesti kunnianhimoisista ilmastotoimista tunnetun Britannian lähtö unionista.
Yhteistyötä teknologiassa ja hiilinieluissa
Helsingin kokouksessa maat sitoutuivat esimerkiksi edistämään hiilidioksidipäästöjen hinnoittelua myös energiantuotannon ja teollisuuden ulkopuolella sekä karsimaan fossiilisten polttoaineiden tukia.
Yhteistyöhön pyritään myös hiilinielujen vahvistamisessa, kertoo Tiilikainen. Tämä tarkoittaa sekä metsien hiilivarastojen kasvattamista että hiilidioksidin poistamista ilmakehästä teknologian avulla.
Uutta kokouksessa oli aiempaa selvempi halu panostaa hiilidioksidin talteenottoon ja varastointiin.
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi tehtaan tai voimalaitoksen piipusta kaapataan savukaasun hiilidioksidi talteen ja haudataan se merenpohjan alaisiin muodostelmiin.
Esimerkiksi Norjassa on vireillä hanke, jossa on mukana myös suomalainen Fortum.
Päästöjen pitää painua pakkasen puolelle
Nykyisin Suomi, Ruotsi ja Tanska ovat sitoutuneet leikkaamaan hiilidioksidipäästöjään 40 prosenttia vuosien 1990–2030 välillä osana EU:n ilmastopolitiikkaa.
Suomessa kahdeksan eduskuntapuoluetta sopivat joulukuussa, että Suomi ajaa EU:n tavoitteen kiristämisestä vähintään 55 prosenttiin 2030.
Tähän tarjoutuu hyvä mahdollisuus, sillä Suomi toimii EU:n puheenjohtajamaana heinäkuusta lähtien.
Viiden Pohjoismaan yhteenlasketut päästöt verrattuna vaikkapa Kiinaan ja Intiaan ovat häviävän pienet.
Mailla voi kuitenkin olla yhteistyön myötä kokoaan suurempi vaikutusvalta, sanoo Tiilikainen.
– Pohjoismaiselle teknologiaosaamiselle ja päästövähennysratkaisuille on varmasti kysyntää maailman isoissa kasvavissa talouksissa, joiden täytyy myös kääntää päästönsä nopeasti laskuun.
Käytännössä Pohjoismaat voisivat esimerkiksi tiivistää puhtaan teknologian vientiponnisteluja kehittyvissä talouksissa.