Helsingin ja Espoon poliitikot saivat alkuviikosta uutisia, joista kovinkaan moni ei ollut mielissään.
Pikaraitiotie Raide-Jokeri kallistui 93 miljoonaa euroa jo ennen kuin rakentaminen edes alkoi.
Kolmisen vuotta sitten Espoon ja Helsingin valtuustot hyväksyivät kustannusarvion, joka oli 275 miljoonaa euroa. Nyt pikaraitiotien lopullinen kustannusarvio on 386 miljoonaa.
– Meillä kaikilla on muistissa lähihistoriasta länsimetro ja varmaan siitä jonkinlaiset traumat, Espoon kokoomusryhmän puheenjohtaja Henrik Vuornos summaa tuntoja.
Kun Raide-Jokerin alkuperäistä kustannusarviota hyväksyttiin, käytiin painokasta keskustelua siitä, että kustannusarvion haluttiin olevan aidosti luotettava. Vielä vuosi sitten HKL:n toimitusjohtaja Ville Lehmuskoski totesi, että allianssiryhmän työ voi päättyä, jos kustannusarvio ylittyy.
Miten tässä kävi taas näin?
Nyt ollaan tilanteessa, jossa Raide-Jokerin ylittynyt kustannusarvio joudutaan viemään uudestaan valtuustojen hyväksyttäväksi.
Espoon ja Helsingin suurimpien valtuustoryhmien puheenjohtajat ihmettelevät, miten tässä kävi taas näin. Raide-Jokeri toteutetaan niin sanottuna allianssimallina, jonka pitäisi käytännössä estää juuri tapahtunut hintalapun kallistuminen.
Allianssimallissa tilaaja sitouttaa toteuttajat, rakentajat ja suunnittelijat mukaan hankkeeseen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Niin riskit kuin voitotkin jakaantuvat tilaajan ja hankkeen toteuttajien kesken.
Poliitikot odottavat kuulevansa yksityiskohtaisesti, mistä kustannusnousu johtuu. Esimerkiksi Helsingin kokoomusryhmän puheenjohtaja Daniel Sazonov toteaa, etteivät tämän kokoluokan ylitykset voi olla valtuustossa läpihuutojuttuja.
– Ei voi olla niin, että systemaattisesti julkisten liikennehankkeiden kustannusarviot pettävät. Nimenomaan ylöspäin ja kymmeniä, kymmeniä prosentteja, Sazonov sanoo.
Kustannuksia nostaa syvemmälle kaivaminen
Täydellinen yllätys Raide-Jokerin kallistuminen ei ollut, sillä asiaa alettiin ennakoida jo viime vuonna. Kukaan ei silti odottanut kustannusten nousevan näin jyrkästi.
Raide-Jokeri-projektin tilaajan projektijohtaja Juha Saarikoski toteaa, että hintaa nostavat esimerkiksi koko linjalle tehtävä mittava johtosiirto-operaatio ja siihen liittyvät työmaat.
Saarikosken mukaan suunnitteluvaiheessa luultiin, että selvittäisiin vähemmillä johtosiirroilla, jolloin radan viereisissä katurakenteissa olisi pärjätty pintarakenteiden muutoksilla.
– Käytännössä nyt joudutaan kaivamaan vieressä olevia katualueita suunniteltua syvemmältä, Saarikoski toteaa.
Vaihtuvat hintalaput turhauttavat
Poliitikot ihmettelevät, miksi suurissa liikennehankkeissa törmätään uudestaan ja uudestaan samaan ongelmaan: hanke hyväksytään ensin tietyllä budjetilla, minkä jälkeen kustannukset lähtevät kasvamaan.
Espoon vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja Inka Hopsu toteaa, että ilmastonmuutoksen kannalta on oleellista edistää joukkoliikennehankkeita, mutta muuttuvat hintalaput turhauttavat.
– Päätöksenteko on hankalampaa, kun hinnat muuttuvat. On tämä päättäjällekin turhauttavaa.
Helsingin vasemmiston valtuustoryhmän puheenjohtajan Anna Vuorjoen mielestä nyt olisi aika tarkastella liikennehankkeiden päätöksentekoon liittyviä rakenteellisia ongelmia.
– Olisi keskusteltava siitä, miten rakentamisen suunnittelussa voidaan parantaa hankkeiden realistisen hinnan arviointia.
Esimerkiksi Espoon kokoomusryhmän Vuornos on samoilla linjoilla. Hänen mielestään olisi syytä pohtia siirtymistä toimintamalliin, jossa suunnitteluvaiheeseen laitetaan nykyistä enemmän rahaa ja valtuustoon viedään päätettäväksi pidemmälle tehdyt suunnitelmat.
– Toimintatapa, jossa jokaisessa infrahankkeessa kustannukset kasvavat valtuustopäätöksen jälkeen, ei ole kestävää.
Helsingin vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja Kaisa Hernberg painottaa Raide-Jokerin tärkeyttä. Pikaraitiotie tulee korvaamaan nykyisen runkolinja 550:n eli Bussi-Jokerin, jonka kapasitetti on Hernbergin mukaan jo tapissaan. Lisäksi täydennysrakentamista on jo suunniteltu Raide-Jokerin varrelle.
Hernberg esittää kuitenkin huolensa Helsingin tulevista liikennehankkeista.
– Helsingissä on putkessa aika paljon isoja ja tärkeitä hankkeita. Soisin nyt, ettei niissä kaikissa käy tällä tavalla.
Voisiko valtion roolia kasvattaa?
Poliitikot väläyttävät ajatusta valtion roolin kasvattamisesta Raide-Jokeri-projektissa. Valtio on hankkeessa tällä hetkellä mukana 84 miljoonan euron valtionavustuksella.
– Onko niin, että kaupungit joutuvat kantamaan sen vastuun näistä ennakoimattomista tekijöistä, vai voisiko valtio tulla myös omalta osaltaan vastaan, Helsingin SDP:n valtuustoryhmän puheenjohtaja Eveliina Heinäluoma pohtii.
Espoon demareiden valtuustoryhmän puheenjohtaja Markku Sistonen tuo esiin sen, että Espoossa on suunnitteilla monia mittavia liikennehankkeita, kuten tunnin junayhteys Turkuun, kaupunkirata ja jo työn alla oleva metron laajennus. Hän toteaa, että on syytä tarkastella, mihin rahat riittävät.
Sistonen haluaa muiden tapaan tarkastella, voidaanko Raide-Jokerin kustannusarvioon saada vielä säästöjä.
– Kiinnostaa kovasti kuulla, mistä kustannusten nousu johtuu ja onko siellä sellaisia kustannuksia, joista voidaan karsia.
Neljä kysymystä raidehankkeesta
Kysyimme Raide-Jokeri-projektin tilaajan projektijohtajalta Juha Saarikoskelta, mistä Raide-Jokerin kustannusten nousussa on kyse.
Miten on mahdollista, että Raide-Jokerin kustannukset nousevat – eikö allianssimallin pitänyt estää tällainen?
– Hanketta käynnistettäessä ei ole osattu tuoda riittävästi esiin, että nyt ilmoitetut kustannukset ovat sellaisia, jotka sitovat myös allianssin osapuolia. Tämä on nyt se sitova vaihe.
– Kustannusarviota on tehty kaupunkien kanssa yhteistyössä. Totesimme, että emme halua lähteä tekemään huonoa lopputuotetta. Olemme pyrkineet siihen, että meillä on riittävä, tarkoituksenmukainen laatu, ja se on johtanut kustannusten ylittymiseen.
Voidaanko nyt annetusta kustannusarviosta löytää säästökohteita?
– Se edellyttäisi voimakkaasti sellaista tahtotilaa, että halutaan tehdä huonompaa lopputuotteen laatua. Laadusta tinkimällä voidaan tietysti tähän mennä. Pikaraitiotie tulee olemaan maastossa kymmeniä, satoja vuosia jotakuinkin tässä muodossa. Jos tehdään lyhytjänteisiä ratkaisuja karsimalla lopputuotteen laatua, niin se saattaa kaduttaa kymmenen tai 20 vuoden kuluttua.
Miten on mahdollista, että suurissa liikennehankkeissa törmätään aina uudestaan siihen ongelmaan, että budjetin hyväksymisen jälkeen kustannukset alkavat kasvaa?
– Tämä on sellainen asia, mikä kiusaa luonnollisesti myös itseäni. Raide-Jokeri-projektista pitää ilman muuta tehdä huolellinen jälkianalyysi päätöksenteon yhteydessä.
– Yksi ratkaisu voisi olla [allianssimallissa] se, että hankepäätös tehdään vasta siinä vaiheessa, kun kehitysvaihe on päättynyt, jolloin on myös palveluntuottajia sitova hinta tiedossa.
– Tällöin kustannusarvio olisi luotettava. Hankkeen käynnistysvaiheessa hyväksyttäisiin vain tämä suunnitteluvaihe ja siihen tietty osa rahaa. Valtuusto päättäisi hankkeesta, kun riittävä suunnittelutaso on saavutettu.
Onko nyt annettu kustannusarvio, 386 miljoonaa euroa, lopullinen ja sitova?
– Edelleen puhutaan kustannusarviosta, mutta tämä on eri tavoin luotettava kuin aiemmin. Nyt allianssi on kokonaisuudessaan sitoutunut tähän kustannukseen, eli jos hinta nousee toteutuksen aikana, niin siitä puolet on palveluntuottajan eli näiden yritysten vastuu.
– Rakentamisessa aina lopulliset kustannukset ovat selvillä siinä vaiheessa, kun kaikki on tehty. Mutta tämä on nyt yhteisellä vastuulla eli pystymme kyllä huolehtimaan siitä, että kustannus pitää.
Lue myös: