Paula Pura käytti amfetamiinia ja muita päihteitä, jotta jaksoi valvoa monta yötä putkeen. Pelko juoksi kintereillä koko ajan. Lopulta tulivat psyykosit ja itsetuhoisuus, kunnes hän sai apua. Pura kertoo tarinansa videoilla.
Paulan elämää varjostivat häpeä, turvattomuus ja psykoosit
Asunnottomia naisia on tilastojen mukaan Helsingissä noin 900. He ovat entistä nuorempia, ja heillä on entistä enemmän ja useammanlaisia ongelmia.
Yhteensä koko maassa asunnottomia naisia on yli 1 500. Vaikka naisten asunnottomuus on vähentynyt, pitkäaikaisasunnottomuus on lisääntynyt.
Asunnottomana naisia on todennäköisesti paljon enemmän kuin tilastoissa kerrotaan: juuri naisille piiloasunnottomuus on tyypillistä.
– Monella naisella saattaa olla osoite jossakin, jossa hän ei oikeasti asu. Jos naisella on lapsia, he haluavat pitää itsellään osoitteen lasten menettämisen pelossa, kertoo projektipäällikkö Pauliina Liukkonen Kalliolan Setlementti -yhdistyksessä toimivasta Hima & Stradasta.
Häpeä, pelko, leimautuminen ja turvattomuus ajavat asiantuntijoiden mukaan juuri asunnottomat naiset erittäin nopeasti päihdekierteeseen. Nopeammin kuin miehiä.
Väkivalta, raiskaukset, seksuaalinen hyväksikäyttö naisen uhkana
Naisia käytetään usein hyväksi ja hyväksikäyttö voi olla hyvinkin raakaa, sanovat asunnottomien naisten kanssa tekemisissä olevat. Erityisesti naiset joutuvat alttiiksi väkivallalle, seksuaaliselle hyväksikäytölle ja raiskauksille.
Naiset voivat joutua seksuaalisen hyväksikäytön uhreiksi asuntoa vastaan: heiltä voidaan vaatia seksuaalisia tekoja tai muita palveluksia yöpaikan saamiseksi, Pauliina Liukkonen kertoo.
Naiset voivat myös pysyä väkivaltaisessa parisuhteessa välttääkseen asunnottomuuden.
Helsingissä lähes tuhat alle 25-vuotiasta asunnotonta
Nuorten asunnottomuus on ainoa asunnottomuuden laji, joka on lisääntynyt. Helsingissä oli toissa vuonna jo 800 alle 25-vuotiasta asunnotonta. Heitä oli sata enemmän kuin vuotta aiemmin. Sata nuorta on paljon: se vastaa kolmen koululuokallisen verran nuoria.
Erityisesti Helsingissä valtavan kalliit asunnot vapailla markkinoilla ovat yksi syy ja uhkatekijä nuorten asunnottomuuden lisääntymisessä.
– Nuoruusaikaan kuuluvat monilla pienet tulot, ja kohtuuhintaisen asunnon hankkiminen voi olla kohtuuttoman vaikeaa, sanoo projektipäällikkö Pauliina Liukkonen.
Liukkonen toteaa, että asunto on yksi ihmisen perustarpeista ja jokaisella ihmisellä pitäisi olla lailla suojattu oikeus asuntoon.
Nuorisoasuntoliiton toiminnanjohtaja Ville Savilampi kutsuu nuorten asunnottomuutta "tikittäväksi aikapommiksi".
Kaupungin vuokra-asuntoja on Helsingissä entistä vaikeampi saada: hakijoita on jatkuvasti yli 23 000, eikä vapaita asuntoja juuri ole. Myös osa kaupungin asunnoista alkaa olla kalliita pienituloiselle. Kaupungin asunnon saa muutama prosentti hakijoista.
Vaikka asuntoja rakennetaan lisää, asuntopormestari Anni Sinnemäki (vihr.) on sanonut Ylelle, että kaupungin asuntoja tuskin saa tulevaisuudessakaan yhtään helpommin.
Yhteensä koko Suomessa oli vuonna 2017 lähes 1 600 alle 25-vuotiasta nuorta ilman asuntoa. Tuoreemmat luvut tulevat keväällä.
"Kaikki mikä on paskaa, ei kestä sataa vuotta"
Kalliolan Setlementin yhteydessä toimiva Hima & Strada järjestää kaupunkikierroksia Helsingissä asunnottomuutta kokeneiden johdolla. Tarkoitus on tuoda esiin asunnottomuutta, erityisesti sitä, että se ei ole häpeän aihe, vaan että asunto on ihmisoikeus.
Paula Pura on yksi katuoppaista, ja hänen kanssaan pääsee kävelemään Pasilan kaduille.
Lue myös: