Talouspolitiikan arviointineuvosto antaa pian väistyvälle hallitukselle kiitosta, mutta kritiikin aiheitakin löytyy. Keskeisin kritiikki kohdistuu kestävyysvajeongelmaan, eli pitkällä aikavälillä julkisen talouden menot ovat edelleen tuloja suuremmat.
Uusien ratkaisujen keksiminen kestävyysvajeeseen tuleekin seuraavan hallituksen työpöydälle. Tällaisia asioita arviointineuvosto nosti esiin hallituksen talouspolitiikasta.
Saavutuksia: Julkinen talous nyt lähes tasapainossa, työllisyystavoitteeseen päästiin
Velan suhde bruttokansantuotteeseen on kääntynyt laskuun, ja julkinen talous on tänä vuonna lähellä tasapainoa, arviointineuvosto toteaa.
Hallitus on lähes saavuttanut hallituskaudelle asettamansa finanssipoliittiset tavoitteet ja toteuttanut suunnittelemansa säästöohjelman.
– Vuosien 2017 ja 2018 veronalennukset olivat kuitenkin suhdanteen näkökulmasta huonosti ajoitettuja ja vaikeuttavat julkisen talouden vakauttamista, arviointineuvosto toteaa.
Hallituksen työllisyysastetavoite saavutettiin marraskuussa 2018. Jos kasvu jatkuu odotetusti, työllisyysaste pysyy 72 prosentin yläpuolella hallituskauden loppuun saakka. Kiitos tavoitteeseen yltämisestä kuuluu kuitenkin merkittävästi myös yleiselle talouskehitykselle.
– Hallitus on tehnyt politiikkavalintoja, joilla on luultavimmin ollut positiivinen vaikutus työllisyysasteeseen. Hallituksen politiikkatoimien ja suhdannetilanteen kohentumisen vaikutusta työllisyyteen on vaikea arvioida, ja sitä ei toistaiseksi ole tehty vakuuttavalla tavalla, neuvoston arviossa todetaan.
Neuvosto katsoo hallituskauden uudistuksista kilpailukykysopimuksella olleen todennäköisesti suurin vaikutus työllisyyteen. Kiky-sopimuksen vaikutukset ovat voineet lisätä työpaikkojen määrää yli 20 000:lla.
Kritiikkiä: Kestävyysvajetta riittää edelleen, pitkän aikavälin ongelmat jäävät seuraaville hallituksille
Rakenteellisen alijäämän pienentyminen on kohentanut julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyttä, neuvosto katsoo.
Valtiovarainministeriön viimeisimmän arvion mukaan kestävyysvaje on noin 4 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen, mikä on prosenttiyksikön vähemmän kuin hallituksen aloittaessa.
Kestävyysvajeen kehityksestä on monia erilaisia arvioita. Laskentatavassa tehdyt muutokset ovat kasvattaneet kestävyysvajearviota. Julkinen talous pysyy rakenteellisesti alijäämäisenä, ja ilman uusia toimia velkaantuminen kääntyy uudelleen kasvuun keskipitkällä aikavälillä, arviointineuvosto ennakoi.
Neuvoston mukaan kestävyysvajelaskelman taustalla oleva arvio työllisyyden kehityksestä on pessimistinen. Mikäli viimeaikainen työllisyyden kasvu osoittautuu pysyväksi, kestävyysvaje puolestaan pienenee verrattuna nykyisiin arvioihin.
– Julkisen talouden välitön täysi sopeuttaminen tulevaan ikääntymisestä johtuvaan menojen kasvuun ei todennäköisesti olisi parasta mahdollista politiikkaa, mutta kuitenkin pidemmällä aikavälillä julkisen talouden sopeutus on välttämätöntä. Mitä kauemmin sopeutusta lykätään, sitä suuremmaksi sekä ongelma että tarvittava sopeutus kasvavat, neuvosto ennakoi.
Kiitosta saa jo edeltävän hallituksen päättämä eläkeuudistus, joka astui voimaan vuonna 2017.
– Eläketurvakeskuksen arvion mukaan vuoden 2017 eläkeuudistus kasvattaa työllisyysastetta melkein kahdella prosenttiyksiköllä pitkällä aikavälillä. Eläkeuudistus on todennäköisesti suurin työllisyyttä lisäävä politiikkatoimenpide kuluneella hallituskaudella, neuvoston raportissa todetaan.
Kritiikkiä: Huojuvasta sote-uudistuksesta tuskin säästöjä
Hallituksen toiveissa oli, että suuri osa kestävyysvajeesta voitaisiin kattaa parantamalla tuottavuutta terveydenhuollossa sote-uudistuksen kautta. Tähän mahdollisuuteen arviointineuvosto suhtautuu jälleen kriittisesti.
– Vaikka uudistus hyväksyttäisiin, on epätodennäköistä, että se tulee johtamaan tavoiteltuun kustannusten alenemiseen, arviointineuvosto katsoo.
Neuvoston mukaan yksityisen tuotannon tehokkuudesta perusterveydenhuollossa julkiseen puoleen verrattuna on hyvin vähän näyttöä. Nämä vähäiset näytöt viittaavat parhaimmillaankin maltillisiin vaikutuksiin. Valinnanvapausmalli taas voi johtaa tehottomuuteen.
Riski sote-uudistuksen kariutumiseen kasvoi maanantaina, kun sinisten kansanedustaja Maria Lohela ilmoitti aikovansa äänestää sitä vastaan eduskunnassa.
Toive: Kokeiluille oltava selkeä vertailuryhmä
Arviointineuvostolta tulee kritiikkiä osalle hallituksen kokeilusta. Niillä ei usein ole ollut selkeää verrokkiryhmää, jonka avulla kokeilun vaikutuksia voidaan arvioida.
Perustulokokeilua neuvosto kuitenkin kehuu onnistuneeksi laajamittaiseksi satunnaiskokeeksi, joka tuottaa luotettavaa ja yleistettävää tietoa. Toisaalta perustulokokeilu saa kritiikkiä siitä, ettei siitä kokeiltu muoto voi olla realistinen vaihtoehto otettavaksi käyttöön laajamittaisesti.
Professori Roope Uusitalon johtama talouspolitiikan arviointineuvosto on professoreista koostuva riippumaton neuvosto. Se toimii Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) yhteydessä, mutta ei ole osa sen organisaatiota. Raportin voi lukea neuvoston sivuilta.
Lue myös
VM: Talouskasvu hiipuu ensi vuonna selvästi – kestävyysvaje repeämässä jälleen entisiin mittoihin
Tässä ovat Suomen talouden vahvuudet ja uhat – alamäkeen voi olla syytä varautua