Kun pyöräpajan ovesta kurkkaa sisään, yleinen näkymä on jonkinlaisen projektin kimpussa puuhasteleva mies. Vanhassa korjaamohallissa on tilaa, työkaluja ja tarvittaessa asiantuntemusta siitä, miten polkupyörää huolletaan. Arto Aho on pyöräpajan vakikävijä.
– Vähintään neljä kertaa viikossa käyn ja pidän pajaa auki. Olen fillareitten kimpussa täällä, rakentelemme kaikenlaisia pyöriä, Aho sanoo.
Pyörien kanssa puuhastelu ei ole ainoa asia, mitä pajalla voi tehdä. Jollakin voi olla työn alla vaikkapa hiontaa ja lakkausta kaipaava keittiönpöytä. Usein niin, että tavaran korjaaminen onkin mielen korjaamista.
– Se on hieno tekosyy tavata muita ihmisiä ja tehdä jotain käsillään, tai vaikka vain liikuttaa leukojaan. Tämä paikka on kaikille avoin ja täällä käy esimerkiksi mielenterveyskuntoutujia ja pitkäaikaistyöttömiä, mutta omista ongelmista ei täällä tarvitse puhua, muotoilee Kotkan pyöräpajan aktiivi Toni Lahti.
Toiminta uhattuna
Pajan seinällä puuhia tarkkailee lakanalle piirretty teletappi Tiivi-Taavi. Se ei ole violetti vaan musta – onhan se peräisin eräältä pajalla pidetyltä punk-keikalta. Saman kuvan kuvan pohjalta on painettu myös paitoja.
– Se on vähän pelottavan näköinen, mutta söpö. Se kuvastaa pajalaisia. He ovat ehkä pahan näköisiä ulkokuoreltaan, mutta sisältä söpöjä tyyppejä, Toni Lahti sanoo.
Neljä vuotta toiminut pyöräpaja sijaitsee Kotkan keskustassa. Se on osa kolmen rakennuksen letkaa, jossa pyörii erilaista vapaaehtoistoimintaa. Pyöräpajan lisäksi rakennuksissa toimivat kierrätyspaja, skeittihalli ja petankkihalli. Lisäksi tiloissa on äänitysstudio ja bänditila.
Pian niiden kaikkien päivät saattavat olla ohi, sillä Kotkan kaupunki etsii säästöjä. Kaupunki on laskenut, että lämmön, veden ja sähkön katkaisu kolmesta eri rakennuksesta säästäisi kertaluontoisesti 50 000 euroa.
Kaupunginjohtaja Esa Sirviö on esitellyt ehdotuksen säästöistä, jotka tasapainottaisivat kaupungin taloutta. Tälle vuodelle on esitetty erilaisia säästöjä 6,3 miljoonan euron edestä.
Synkein mielin
Pyöräpajan vieressä kierrätyspajalla tavaroita lajittelee, pesee ja laittaa hyllyyn lukuisia aktiiveja. Yksi heistä on vapaaehtoistyötä tekevä Minna Tarkiainen, joka on kaupunginjohtajan ehdotuksesta synkein mielin.
– Meillä on vapaaehtoisten listoilla 30 ihmistä. Osa heistä on pitkäaikaistyöttömiä, jotka ovat nostaneet itseään jaloilleen sillä, että ovat löytäneet meidät ja paikan, jossa toimia. Kosketti se, että tältä kohtaamispaikalta oltaisiin viemässä mahdollisuus.
Kierrätyspaja toimii kokonaan vapaaehtoisten yksityishenkilöiden voimin. Taustalla ei ole mitään yhdistystä, järjestöä tai toimikuntaa. Se on avoinna pari kertaa viikossa. Asiakkaita käy keskimäärin noin 50.
Kierrätyspaja vastaa kirpputoria, mutta erona on se, että Kierrätyspajalla tavara ei maksa mitään. Kun pyöräpajan asiakaskunta koostuu pääasiassa miehistä, naapurissa kierrätyspajalla käyvät naiset.
– Tilat ovat hyvässä kunnossa ja vastaavat meidän tarpeita. Saamme esille kaiken mitä haluamme ja meillä on pieni keittiö, jossa voimme keittää kahvia, Tarkiainen sanoo.
Skeittihallia käyttävät vuosittain sadat nuoret. Viime vuonna siellä alkoi myös skeittikoulu pienemmille lapsille.
Pyöräpajan vapaaehtoisena toimivan vasemmistoliiton kaupunginvaltuutetun Suvi Silvalan mukaan he eivät aio luovuttaa.
– Pidämme meteliä, koska näissä paikoissa on niin paljon yhteisöllisiä toimintoja, jotka tuovat ihmisille tekemistä ja vaikuttamisen mahdollisuuksia. Pyöräpaja ja kierrätyspaja tukevat vähävaraisten harrastusta ja elämää. Skeittihallissa taas on paljon lasten ja nuorten toimintaa. Sinne on ohjaajiakin rekrytty kauppakeskuksen käytäviltä maleksimasta, Silvala perustelee.
– Tässä voi miettiä, mikä se mahdollinen 50 000 euron säästö tulee olemaan, jos ihmisiltä viedään nämä tilat.
Kerrannaisvaikutuksia
Vapaaehtoiset aktiivit kertovat, että esimerkiksi kierrätyspaja tekee puvustuksen suhteen yhteistyötä kaupunginteatterin kanssa. Pyöräpajan tiloissa puolestaan ovat syntyneet ideat Kotkassa toimivasta kansankeittiöstä, kaupunkikasvimaasta ja Joutomaa festivaalista.
– Toiminnallamme on paljon kerrannaisvaikutuksia, jotka sykkivät pidemmälle kuin vain näihin Satamakadun kolmeen kiinteistöön, Silvala sanoo.
Vapaaehtoiset aktiivit vaativat, että jos Satamakadun tilojen käyttö ajetaan alas, on toiminnalle löydyttävä uudet tilat muualta.
– Olemme avoimia mahdollisuudelle korvaavista tiloista. Tähän me olemme kotiutuneet hyvin. Meidän tarkoitukseen korjaamohalli on hyvä, pyöräpajan vapaaehtoinen aktiivi Udi Salmiaitta sanoo.