Jyrsijät ovat olleet jo pidempään tuttu ilmiö Kymenlaakson keskussairaalan pesulan lähistöllä Kotkassa. Pesulassa niiden jätöksiä alkoi näkyä enemmän viime syksynä, kun sää viileni.
Pesulasta kerrotaan, että jyrsijät alkavat ilmeisesti liikkua pesulassa työpäivän jälkeen, kun koneet eivät enää pidä meteliä. Pesukoneissa pyörii päivittäin 3000 kiloa sairaalatekstiileitä. Pyykki sisältää vuodevaatteet, potilasvaatteet ja henkilökunnan työasut. Suurin osa on keskussairaalan ja terveydenhuollon pyykkiä, mutta mukana on jonkin verran myös alueen päiväkotien tekstiilejä.
Kotkassa pesulaa pyörittävä Uudenmaan Sairaalapesula vahvistaa, että havaintoja jyrsijöistä ja niiden jätöksistä tuli loppuvuodesta tavanomaista enemmän. Siksi Kotkan yksikössä on aloitettu joulukuussa jyrsijöiden tehotorjunta. Toimitusjohtaja Juha Kosonen sanoo, että kiinteistön sijainti on jyrsijöille otollinen.
– Kotkassa yksi seinä on metsän puolella ja takapiha on suoryteikköä. Siellä liikkuu metsähiiriä, päästäisiä ja muita pienjyrsijöitä, Kosonen toteaa.
Jyrsijät ovat Kososen mukaan voineet päästä pesulan sisätiloihin lastausovien kautta.
– Likapyykin puolella meillä on lastausovet, joista pyykki tulee sisään. Jyrsijä ei suurta koloa vaadi päästäkseen kiinteistöön.
Hiiriä "paljon"
Pesulan tuholaistorjunnasta vastaavasta Anticimexistä kerrotaan, että pesulan ympäristöön ja sisätiloihin on laitettu loukkuja ja ansoja, jotka on tarkastettu nyt kahdesti. Lisäksi on tukittu jyrsijöiltä reittejä, jotta ne eivät pääse kiinteistöön sisälle esimerkiksi jonkin tuuletusritilässä olevan reiän kautta.
Joulukuussa hiiriä oli jäänyt kiinni yhteensä seitsemän, joista yksi sisätiloista toimiston ja yksi tuotannon puolelta. Reilu viikko sitten ulkoansoista löytyi 11 hiirtä, sisätiloista ei yhtään.
– Hiiriä on saatu kummallakin kertaa kiinni paljon, joten niitä liikkuu pesulan ympäristössä paljon. Siksi pidämme järeät keinot käytössä jatkossakin. Tilanne on nyt parantunut ja eikä sisätiloista ole enää tullut hiirihavaintoja. Pyrimme siihen, ettei niitä enää pääsisi sisälle, kertoo Anticimexin Kaakkois-Suomen myyntipäällikkö Jari Lehmusmetsä.
Myös Lehmusmetsä huomauttaa, että lähellä metsää sijaitseva pesulakiinteistö houkuttelee jyrsijöitä.
– Jos se olisi asfalttikentällä muiden teollisuushallien joukossa, ei siellä liikkuisi hiiriäkään.
Työntekijäpuolella on herännyt huoli sitä, voiko jätöksiä päätyä puhtaan pyykin sekaan. Kaikkea puhdasta pyykkiä ei pystytä aina käsittelemään heti, ja silloin se saattaa seisoa hyllyssä päiviä.
Jätöksiä pyykkipussien alla
Nimettömänä pysyttelevän työntekijän mukaan hiirenjätöksiä löytyi syksyllä varastotiloista, joissa pidetään puhdasta pyykkiä hätävarana. Varastotiloihin on myös tuholaistorjuntayrityksen mukaan laitettu loukkuja, mutta niihin ei ole jäänyt yhtään jyrsijää.
Lisäksi työntekijä sanoo nähneensä hiiren jätöksiä puhtaan pyykin puolella siivoukseen tarkoitettujen pölyrättien seassa. Rätit oli pakattu pyykkipusseihin, mutta pussien alla oli hiiren jätöksiä. Työntekijä epäili, että jätökset olisivat imeytyneet pussin läpi. Rätit seisoivat työntekijän mukaan puhtaan pyykin vieressä pari viikkoa.
Toimitusjohtaja Kososen mukaan kyseessä oli havainto, jonka jälkeen tehotorjunta alkoi.
– Puhtaita, harvemmin käytettyjä siivousliinoja oli varastoitu pusseissa rullakkoon tai laatikkoon. Sen pohjalla oli huomattu jätöksiä, mutta ne eivät olleet kosketuksissa liinojen kanssa. Siivousliinapussit lähtivät uuteen pesuun ja alue puhdistettiin. Mitään riskiä ei ollut, mutta tämän havainnon jälkeen päätimme turvautua ammattilaisten apuun.
Tarkka valvonta
Uudenmaan Sairaalapesulan mukaan huoli jätösten päätymisestä käyttöön menevän pyykin sekaan on turha.
– Sen ei pitäisi olla mitenkään mahdollista. Likapyykki ja puhdas pyykki käsitellään eri tiloissa. Pyykki saa desinfektiokäsittelyn pesuprosessissa. Puhdas pyykki pakataan käsin, ja siitä otetaan myös näytteitä, sanoo toimitusjohtaja Juha Kosonen.
Kosonen sanoo, että pestyn pyykin puhtautta valvotaan erittäin tarkasti, koska monilla potilailla on alentunut vastustuskyky.
– Mikrobiologisen puhtaudenhallintajärjestelmän kautta varmistetaan, ettei pyykissä ole mitään taudinaiheuttajia. Jos puhdas pyykki likaantuu uudestaan, se lähtee takaisin pesuun. Toimintamme lähtökohta on, että tekstiilit ovat asiakkaille turvallisia käyttää.
Sairaalapesula sijaitsee kahdessa tasossa erillään keskussairaalasta. Likainen pyykki vastaanotetaan maan tasolla, kun kuljetusauto tuo sen lastauslaiturille. Likapyykki käsitellään rakennuksen alakerrassa ja puhdas pyykki ylätasolla. Likaista ja puhdasta pyykkiä kuljetetaan samoilla autoilla.
– Periaate on, että puhdas pyykki kuljetetaan ensin ja likapyykki sen jälkeen. Jos puhdasta ja likaista pyykkiä on samassa autossa, siinä on turvaväli. Lisäksi rullakot, joissa pyykki kuljetetaan, on suojattu.
Keravalla vähän havaintoja
Uudenmaan Sairaalapesulan pääyksikössä Keravalla pestään kymmenen kertaa enemmän pyykkiä kuin Kotkassa. Siellä jyrsijähavaintoja tehdään Kososen mukaan melko vähän. Sisältä niitä ei ole löytynyt lainkaan.
Kotkan sairaalapesulan toiminta siirtyi kiinteistöhuoltoyhtiö Kastekilta Uudenmaan Sairaalapesulalle vuonna 2016. Keravan yksikössä on käytetty tuholaisfirman palveluja kiinteistön rakentamisesta saakka.
– Sama toimintamalli on nyt pysyvästi käytössä Kotkassa. Jos työntekijät havaitsevat vielä tuholaisia sisätiloissa, he ottavat yhteyttä ja tuholaisfirma tulee käymään. Se voi myös tehdä uudelleenarvioinnin, jos toimet eivät ole olleet riittäviä, sanoo toimitusjohtaja Juha Kosonen.
Tuholaistorjuja käy kahden kuukauden tehotorjuntajakson jälkeen pesulassa vähintään kerran kuukaudessa. Anticimexin mukaan jyrsijävuosi on ollut työllistävä, mutta ei mitenkään poikkeuksellinen.
– Metsähiirten esiintymishuippu tulee neljän vuoden välein. Kun populaatio saavuttaa huippunsa, tulee ravintopula ja taudit, jotka romahduttavat kannan, sanoo myyntipäällikkö Jari Lehmusmetsä.