Monika-Naiset liiton turvakoti Mona on Suomen ainoa erityisesti maahanmuuttajanaisille ja heidän lapsilleen tarkoitettu turvakoti. Se sijaitsee salaisessa osoitteessa. Tulijoita on paljon ja turvakodin johtaja Ljudmila Kettunen iloitsee siitä, että asiakaspaikkojen määrä kasvaa 10:stä 14:ään.
– Tämä tuo vähän helpotusta. Rekrytoimme parasta aikaa työntekijöitä ja yhtenä toiveena olisi, että he osaisivat arabiaa.
Pääkaupunkiseudun muiden turvakotien asiakkaista noin kolmannes on maahanmuuttajia.
Viime päivinä Suomessa on puhuttu paljon maahanmuuttajataustaisten miesten tekemistä seksuaalirikoksista. Selitystä on haettu muun muassa etnisyydestä, kulttuurieroista, väkivaltakokemuksista ja pitkistä odotusajoista vastaanottokeskuksissa.
– Kuinka hedelmällistä on pohtia tekijöiden taustoja? Tässä ei ole mitään uutta. Euroopan maita vertailtaessa, Suomi osoittautui Euroopan toiseksi väkivaltaisemmaksi maaksi naisille. Naisiin kohdistuva väkivalta ja seksuaalinen väkivalta eivät rajoitu mihinkään etniseen ryhmään ja meillä pitäisi käydä keskustelua koko ilmiöstä. Vuonna 2017 meille tuli hakemaan turvaa naisia 41:stä eri lähtömaasta, sanoo Monika-Naiset liiton toiminnanjohtaja Jenni Tuominen.
Naisia eristetään ja alistetaan
Maahanmuuttajanaiset kokevat väkivaltaa 2–3 kertaa enemmän kuin valtaväestön naiset.
Liiton kriisikeskuksella ja turvakodilla on vuosittain noin 700 asiakasta: naisia ja lapsia. Maahanmuuttajanaisiin kohdistuvan väkivallan tekijöistä 75 prosenttia oli maahanmuuttajataustaisia miehiä, 25 prosenttia kantasuomalaisia miehiä.
Naiset ja lapset ovat kohdanneet Suomessa pari- ja lähisuhdeväkivaltaa väkivaltaa eri muodoissaan: fyysistä, henkistä, seksuaalista, taloudellista ja hengellistä. He ovat sinnitelleet pitkään.
– Suurin osa naisista ei osaa ajatella itseään uhreina. Heille seksuaalinen väkivalta on tavallista perhe-elämää. He eivät hakeudu itse turvakotiin. He tulevat vasta, kun on tapahtunut jotain äärimmäisen vakavaa ja joku ulkopuolinen on puuttunut asiaan, turvakodin johtaja Ljudmila Kettunen sanoo.
Jokainen tapaus on erilainen, mutta yksi ryhmä erottuu.
– Maahanmuuttajataustainen mies on tullut aiemmin Suomeen. Hän on mennyt naimisiin suomalaisen naisen kanssa, on oppinut kielen ja maan tavat, saanut työpaikan. Suhteessa on ollut mahdollisesti väkivaltaa ja pari on eronnut. Mies on päättänyt tuoda itselleen uuden vaimon omasta kotimaastaan. Nainen ei osaa suomen kieltä, ei yhteiskuntaa eikä lakeja ja on siis miehen armoilla.
Mies käyttää taloudellista väkivaltaa eikä anna naiselle yhtään rahaa elämiseen. Mies käyttää naista palvelijanaan ja eristää hänet: nainen ei mahdollisesti pääse edes ulos asunnosta ilman miehen lupaa.
Mies manipuloi naista uskomaan, että hänellä ei ole Suomessa mitään oikeuksia: “Jos haluat erota, menetät oleskelulupasi ja sinut karkotetaan etkä näe enää koskaan lapsiamme".
Näiden miesten kanssa Kettunen laittaa samalle viivalle kantasuomalaiset miehet, jotka tuntevat Suomen lain ja sen, mitä saa ja mitä ei saa tehdä. Silti he ovat väkivaltaisia maahanmuuttajataustaisia vaimojaan kohtaan ja manipuloivat heitä, jotta nämä pysyvät heidän alistuksessaan.
Kun nainen saa tietää oikeutensa, hän usein jättää väkivaltaisen miehen
Monika-Naiset liiton toiminnan ydintä on auttaa ja ohjata väkivaltaa kokeneita naisia eteenpäin itsenäisessä elämässä. Naisia kannustetaan tekemään rikosilmoitus väkivallan tekijästä, mutta se on harvinaista, koska he ajattelevat miehen joutuvan heti vankilaan.
Turvakoti Monan asiakkaista kolmasosa palaa takaisin miehen luo, mutta kaksi kolmasosaa pääsee irtautumaan.
Mikä on ollut avain irtautumiseen?
Ljudmila Kettunen vastaa epäröimättä.
– Tieto. Se, että nämä naiset ovat saaneet tietoa oikeuksistaan. Heidän ollessaan väkivaltaisessa suhteessa lähes kaikki tieto on tullut miehen kautta. He ovat kuulleet 24 tuntia vuorokaudessa, jopa 15 vuotta, että heillä ei ole oikeuksia Suomessa. Kun kerromme heille, etteivät he menetä lapsiaan ja miten eri tavoin voimme auttaa heitä, he voivat alkaa miettiä vaihtoehtojaan.
Kuinka paljon Suomessa on naisia, jotka ovat tulleet Suomeen avioliiton kautta ja heillä ei ole tietoa oikeuksistaan ja elävät väkivaltaisessa suhteessa?
– Paljon. Heitä on hyvin paljon ja heidän löytämisensä on hyvin vaikeaa, mutta teemme parhaamme.